EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 42010X0710(03)

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 8 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat epäsymmetrisen lähivalon tai kaukovalon tai molemmat tuottavien, halogeenihehkulampuilla (H1, H2, H3, HB3, HB4, H7, H8, H9, HIR1, HIR2 ja/tai H11) varustettujen moottoriajoneuvoihin tarkoitettujen ajovalaisimien hyväksyntää

EUVL L 177, 10.7.2010, p. 71–112 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (HR)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2010/8(2)/oj

10.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 177/71


Vain alkuperäiset UNECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UNECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa: http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 8 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat epäsymmetrisen lähivalon tai kaukovalon tai molemmat tuottavien, halogeenihehkulampuilla (H1, H2, H3, HB3, HB4, H7, H8, H9, HIR1, HIR2 ja/tai H11) varustettujen moottoriajoneuvoihin tarkoitettujen ajovalaisimien hyväksyntää

Tarkistus 4

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Muutossarja 05 – voimaantulopäivä: 8. syyskuuta 2001

Tarkistuksen 4 oikaisu – voimaantulopäivä: 12. maaliskuuta 2003

SISÄLTÖ

SÄÄNTÖ

A.   HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

0

Soveltamisala

1.

Määritelmät

2.

Ajovalaisimen hyväksyntää koskeva hakemus

3.

Merkinnät

4.

Hyväksyntä

B.   AJOVALAISIMIA KOSKEVAT TEKNISET VAATIMUKSET

5.

Yleiset vaatimukset

6.

Valaistus

7.

Värillisiä linssejä ja suodattimia koskevat vaatimukset

8.

Haitan mittaaminen

9.

Vakioajovalaisin

10.

Väriä koskeva huomautus

C.   MUUT HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

11.

Ajovalaisintyypin Muutokset ja Hyväksynnän Laajentaminen

12.

Tuotannon vaatimustenmukaisuus

13.

Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

14.

Tuotannon lopettaminen

15.

Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

16.

Siirtymäsäännökset

LIITTEET

Liite 1 –

Ilmoituslomake

Liite 2 –

Luokan H1, H2, H3, HB3, HB4, H7, H8, H9, HIR1, HIR2 ja/tai H11 hehkulampuilla varustettujen ajovalaisimien tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen

Liite 3 –

Esimerkkejä hyväksyntämerkeistä

Liite 4 –

Mittaustaso

Liite 5 –

Toiminnassa olevien ajovalaisimien fotometristen ominaisuuksien vakauden testaus

Liite 6 –

Muovimateriaalista valmistettuja linssejä sisältäviä valaisimia koskevat vaatimukset – linssi- tai materiaalinäytteiden ja täydellisten valaisimien testaus

Liite 7 –

Tarkastajan suorittamaa näytteenottoa koskevat vähimmäisvaatimukset

A.   HALLINNOLLISET SÄÄNNÖKSET

0.   SOVELTAMISALA (1)

Tätä sääntöä sovelletaan moottoriajoneuvojen ajovalaisimiin, jotka voivat sisältää lasi- tai muovimateriaalista valmistettuja linssejä.

1.   MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1.1   ”Linssillä” tarkoitetaan ajovalaisimen (ajovalaisinyksikön) uloimmaista osaa, joka läpäisee valoa valaisevan pinnan kautta.

1.2   ”Pinnoitteella” tarkoitetaan linssin ulkopinnalle yhtenä tai useampana kerroksena lisättävää tuotetta.

”Erityyppisillä ajovalaisimilla” tarkoitetaan ajovalaisimia, jotka eroavat toisistaan olennaisilta ominaisuuksiltaan, joita ovat

1.3.1   kauppanimi tai tavaramerkki,

1.3.2   optisen järjestelmän ominaisuudet,

1.3.3   sellaisten osien sisältyminen tai puuttuminen, jotka voivat muuttaa optisia ominaisuuksia heijastumisen, taittumisen, absorboitumisen ja/tai käytön aikana tapahtuvan muodonmuutoksen vuoksi. Tyypin muuttumista ei kuitenkaan aiheuta sellaisten suodattimien asentaminen tai poistaminen, joiden tarkoituksena on vain valokeilan valon värin mutta ei valon jakautumisen muuttaminen.

1.3.4   soveltuvuus vasemman- tai oikeanpuoleiseen liikenteeseen tai molempiin,

1.3.5   tuotettu valolaji (lähivalo, kaukovalo tai molemmat),

1.3.6   kanta, johon luokan H1, H2, H3, HB3, HB4, H7, H8, H9, HIR1, HIR2 ja/tai H11 hehkulamppu tai -lamput sijoitetaan (2), (3),

1.3.7   linssien ja mahdollisten päällysteiden materiaalit.

2.   AJOVALAISIMEN HYVÄKSYNTÄÄ KOSKEVA HAKEMUS (4)

Kauppanimen tai tavaramerkin omistajan tai tämän valtuutetun edustajan on haettava ajovalaisimen hyväksyntää. Hakemuksessa on ilmoitettava seuraavat tiedot:

2.1.1   onko ajovalaisin tarkoitettu tuottamaan sekä lähivaloa että kaukovaloa vai ainoastaan toista näistä,

jos ajovalaisin on tarkoitettu tuottamaan lähivaloa, onko valaisin suunniteltu sekä vasemman- että oikeanpuoleista liikennettä vai vain jompaakumpaa varten,

2.1.2.1   jos ajovalaisin on varustettu säädettävällä heijastimella, ajovalaisimen kiinnitysasento (-asennot) suhteessa maahan ja ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon.

2.1.3   ajovalaisimen tuottaman valon väri.

Jokaiseen hyväksyntähakemukseen on liitettävä seuraavat:

kolmena kappaleena riittävän yksityiskohtaiset piirustukset, jotka mahdollistavat tyypin tunnistamisen ja joissa esitetään ajovalaisin edestä päin siten, että linssin mahdollisen urituksen yksityiskohdat näkyvät, sekä valaisimen poikkileikkaus. Piirustuksissa on esitettävä hyväksyntämerkille varattu tila.

2.2.1.1   jos ajovalaisin on varustettu säädettävällä heijastimella, selvennys ajovalaisimen kiinnitysasennoista suhteessa maahan ja ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon, jos ajovalaisinta käytetään vain kyseisissä asennoissa,

2.2.2   lyhyt tekninen kuvaus,

2.2.3   kaksi ajovalaisintyypin näytekappaletta.

Linssien valmistuksessa käytetyn muovimateriaalin testaamista varten on toimitettava seuraavat:

Kolmetoista linssiä.

2.2.4.1.1   Kuusi näistä linsseistä voidaan korvata kuudella vähintään 60 × 80 mm:n suuruisella materiaalinäytteellä, joissa on tasomainen tai kupera ulkopinta ja keskellä olennaisilta osin tasomainen vähintään 15 × 15 mm:n suuruinen alue (kaarevuussäde vähintään 300 mm).

2.2.4.1.2   Kunkin tällaisen linssin tai materiaalinäytteen on oltava valmistettu sarjatuotannossa käytettävällä menetelmällä.

2.2.4.2   Lisäksi on toimitettava heijastin, johon linssit voidaan kiinnittää valmistajan ohjeiden mukaan.

2.3   Jos materiaalit, joista linssit ja mahdollinen pinnoite on valmistettu, on jo testattu, niiden mukana on toimitettava kyseisten materiaalien ja pinnoitteiden ominaisuuksia koskeva testausseloste.

2.4   Ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä toimivaltaisen viranomaisen on todennettava, että on huolehdittu tyydyttävistä järjestelyistä, joiden avulla tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokas valvonta voidaan varmistaa.

3.   MERKINNÄT (5)

3.1   Hyväksyntää varten toimitetuissa ajovalaisimissa on oltava hakijan kauppanimi tai tavaramerkki.

3.2   Valaisimien linssissä ja päärungossa (6) on oltava riittävän kokoiset tilat 4 kohdassa tarkoitetulle hyväksyntämerkille ja lisätunnuksille. Nämä tilat on osoitettava 2.2.1 kohdassa tarkoitetuissa piirustuksissa.

3.3   Ajovalaisimissa jotka on suunniteltu täyttämään sekä oikean- että vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, on oltava merkinnät, joista käyvät ilmi optisen yksikön kaksi asentoa ajoneuvoon nähden tai hehkulampun kaksi asentoa heijastimeen nähden. Oikeanpuoleisen liikenteen asento merkitään tunnuksella R/D ja vasemmanpuoleisen liikenteen asento tunnuksella L/G.

4.   HYVÄKSYNTÄ

4.1   Yleistä

4.1.1   Jos kaikki 2 kohdan mukaisesti hyväksyntää varten toimitetut ajovalaisintyypin näytekappaleet täyttävät tämän säännön vaatimukset, hyväksyntä on myönnettävä.

4.1.2   Jos ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet täyttävät useamman kuin yhden säännön vaatimukset, yksi kansainvälinen hyväksyntämerkki riittää edellyttäen, että kukin ryhmitetyistä, yhdistetyistä tai rakenteellisesti yhdistetyistä valaisimista täyttää siihen sovellettavat vaatimukset.

Yhtä valoa hyväksyttäessä tätä vaatimusta ei sovelleta ajovalaisimiin, joissa on kaksoishehkulangalla varustettu lamppu.

4.1.3   Kullekin hyväksytylle tyypille on annettava hyväksyntänumero. Numeron ensimmäiset kaksi merkkiä (tällä hetkellä 04) ilmoittavat hyväksynnän myöntämishetkellä voimassa olevan, viimeisimmät sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset sisältävän muutossarjan järjestysnumeron. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle ajovalaisintyypille paitsi, jos kyseessä on hyväksynnän laajentaminen laitteeseen, joka eroaa edellä tarkoitetusta tyypistä ainoastaan säteilevän valon värin osalta.

4.1.4   Tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen osapuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajovalaisintyypin hyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella, johon on liitetty 2.2.1.1 kohdassa tarkoitetut tiedot.

4.1.5   Edellä 3.1 kohdassa tarkoitetun merkin lisäksi jokaiseen tämän säännön mukaisesti hyväksytyn tyypin mukaiseen ajovalaisimeen on kiinnitettävä 4.2 ja 4.3 kohdassa tarkoitettu hyväksyntämerkki edellä 3.2 kohdassa tarkoitettuihin tiloihin.

4.2   Hyväksyntämerkin koostumus

Hyväksyntämerkki muodostuu seuraavista osista:

Kansainvälinen hyväksyntämerkintä, jonka osat ovat

4.2.1.1   E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (7), jotka ovat ympyrän sisällä,

4.2.1.2   edellä 4.1.3 kohdassa tarkoitettu hyväksyntänumero.

Seuraavat lisäsymbolit tapauksen mukaan:

4.2.2.1   ainoastaan vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset täyttävissä ajovalaisimissa vaakasuora nuoli, joka osoittaa ajovalaisimen edestä katsottuna oikealle, eli liikennesuunnan puolelle,

4.2.2.2   ajovalaisimissa, jotka on suunniteltu täyttämään sekä oikean- että vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, kun optisen yksikön tai hehkulampun asento säädetään asianmukaisesti, vaakasuora kaksipäinen nuoli, jonka toinen pää osoittaa vasemmalle ja toinen oikealle,

4.2.2.3   ajovalaisimissa, jotka ovat tämän säännön vaatimusten mukaiset ainoastaan lähivalon osalta, kirjaintunnus HC,

4.2.2.4   ajovalaisimissa, jotka ovat tämän säännön vaatimusten mukaiset ainoastaan kaukovalon osalta, kirjaintunnus HR,

4.2.2.5   ajovalaisimissa, jotka ovat tämän säännön vaatimusten mukaiset sekä lähi- että kaukovalon osalta, kirjaintunnus HCR,

4.2.2.6   ajovalaisimissa, joissa on muovimateriaalista valmistettu linssi, kirjaintunnus PL, joka on merkittävä 4.2.2.3–4.2.2.5 kohdassa tarkoitettujen tunnusten lähelle,

4.2.2.7   ajovalaisimissa, jotka täyttävät tämän säännön vaatimukset kaukovalon osalta, ilmoitus valon enimmäisvoimakkuudesta, joka ilmaistaan jäljempänä 6.3.2.1.2 kohdassa tarkoitetulla ja lähelle ympyrän sisällä olevaa E-kirjainta sijoitetulla viitemerkillä. Rakenteellisesti yhdistettyjen ajovalaisimien osalta kaukovalojen enimmäisvoimakkuudet yhteensä on ilmaistava edellä esitetyn mukaisesti.

Hyväksyntätodistuksissa ja tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille toimitettavissa ilmoituslomakkeissa on aina annettava tiedot liitteessä 5 olevan 1.1.1.1 kohdan mukaisen testausmenettelyn kuluessa käytetystä asiaankuuluvasta toimintamuodosta ja liitteessä 5 olevan 1.1.1.2 kohdan mukaisista sallituista jännitteistä. Laite on merkittävä tapauksen mukaan seuraavasti:

4.2.3.1   Tämän säännön vaatimuksia vastaavissa ajovalaisimissa, jotka on suunniteltu siten, että lähivalon hehkulanka ei ole toiminnassa samanaikaisesti sellaisen muun valaisutoiminnon hehkulangan kanssa, jonka kanssa se voi olla rakenteellisesti yhdistetty, hyväksyntämerkin lähivalotunnuksen jälkeen on merkittävä vinoviiva (/).

4.2.3.2   Ajovalaisimiin, jotka vastaavat tämän säännön liitteen 5 vaatimuksia ainoastaan 6 V:n tai 12 V:n jännitteellä, on kiinnitettävä lähelle hehkulampun kantaa tunnus, joka koostuu luvusta 24, jonka yli on vedetty risti (×).

4.2.4   Hyväksyntänumeron kaksi merkkiä (tällä hetkellä 02), jotka ilmoittavat hyväksynnän myöntämishetkellä voimassa olevan, viimeisimmät sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset sisältävän muutossarjan järjestysnumeron, ja vaadittu nuoli (tarvittaessa) voidaan merkitä edellä lueteltujen lisätunnusten lähelle.

4.2.5   Edellä 4.2.1 ja 4.2.2 kohdassa tarkoitettujen merkkien ja tunnusten on oltava helposti luettavissa ja pysyviä silloinkin, kun ajovalaisin on asennettu ajoneuvoon.

4.3   Hyväksyntämerkin sijoittelu

4.3.1   Erilliset valaisimet

Liitteen 3 kuvissa 1–9 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkin ja edellä mainittujen lisätunnusten sijoittelusta.

Ryhmitetyt, yhdistetyt ja rakenteellisesti toisiinsa yhdistetyt valaisimet

Jos ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet täyttävät useiden sääntöjen vaatimukset, valaisimeen voidaan kiinnittää yksi kansainvälinen hyväksyntämerkki. Merkki koostuu ympyrästä, jonka sisällä on E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero, sekä hyväksyntänumerosta. Tämä hyväksyntämerkki voidaan sijoittaa ryhmitetyissä, yhdistetyissä tai rakenteellisesti yhdistetyissä valaisimissa mihin tahansa valaisimien kohtaan edellyttäen, että

4.3.2.1.1   merkki näkyy valaisimien asennuksen jälkeen,

4.3.2.1.2   mitään ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien valoa läpäisevää osaa ei voida irrottaa irrottamatta samalla hyväksyntämerkkiä.

Kunkin valaisimen tunnus (joka vastaa sääntöä, jonka mukaisesti hyväksyntä on myönnetty) ja hyväksynnän myöntämispäivänä voimassa olevan, viimeisimmät sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset sisältävän muutossarjan järjestysnumero sekä vaadittu nuoli (tarvittaessa) on merkittävä

joko

4.3.2.2.1   asianomaiseen valoa säteilevään pintaan

tai

4.3.2.2.2   ryhmässä siten, että kukin ryhmitetyistä, yhdistetyistä tai rakenteellisesti yhdistetyistä valaisimista on helposti tunnistettavissa (ks. liitteen 3 neljä esimerkkiä).

4.3.2.3   Yksittäisen hyväksyntämerkin osien koko ei saa olla pienempi kuin vähimmäiskoko, joka vahvistetaan pienimmälle yksittäiselle merkille säännössä, jonka perusteella hyväksyntä on myönnetty.

4.3.2.4   Kullekin hyväksytylle tyypille on annettava hyväksyntänumero. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle ryhmitetylle, yhdistetylle tai rakenteellisesti yhdistetylle valaisimelle.

4.3.2.5   Tämän säännön liitteen 2 kuvassa 10 annetaan esimerkkejä ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen ajovalaisimien hyväksyntämerkkien sijoittelusta edellä mainittujen lisätunnusten kanssa.

Valaisimet, jotka on mahdollisesti rakenteellisesti yhdistetty muihin valaisimiin tai ryhmitetty muiden valaisimien kanssa ja joiden linssejä käytetään myös muuntyyppisissä ajovalaisimissa

Sovelletaan edellä olevan 4.3.2 kohdan säännöksiä.

4.3.3.1   Lisäksi, jos käytetään samaa linssiä, siihen voidaan kiinnittää kaikki erilaiset, erityyppisiin ajovalaisimiin tai valaisinyksiköihin viittaavat hyväksyntämerkit, jos myös ajovalaisimen päärungolla, vaikka sitä ei voisi erottaa linssistä, on edellä 3.2 kohdassa kuvattu tila, jossa on hyväksyntämerkit varsinaisille toiminnoille.

Jos erityyppisillä ajovalaisimilla on sama päärunko, kaikki erilaiset hyväksyntämerkit voidaan kiinnittää siihen.

4.3.3.2   Tämän säännön liitteen 2 kuvassa 11 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkkien järjestelyistä edellä mainitussa tapauksessa.

B.   B. AJOVALAISIMIA KOSKEVAT TEKNISET VAATIMUKSET (8)

5.   YLEISET VAATIMUKSET

5.1   Jokaisen näytekappaleen on täytettävä 6–8 kohdan vaatimukset.

Ajovalaisimien on oltava siten valmistettuja, että ne säilyttävät niille asetetut fotometriset ominaisuudet ja pysyvät tavanomaisessa käytössä hyvässä toimintakunnossa niihin mahdollisesti kohdistuvasta tärinästä huolimatta.

5.2.1   Ajovalaisimet on varustettava laitteella, joka mahdollistaa niiden säädön ajoneuvoissa siten, että valaisimet täyttävät niitä koskevat määräykset. Kyseistä laitetta ei tarvitse asentaa komponentteihin, joissa heijastinta ja linssiä ei voida erottaa toisistaan, jos kyseisiä komponentteja käytetään ainoastaan ajoneuvoissa, joissa ajovalaisimia voidaan säätää muulla tavoin. Jos kaukovalon tuottava ajovalaisin ja lähivalon tuottava ajovalaisin, jotka kumpikin on varustettu omalla hehkulampulla, asennetaan niin, että ne muodostavat yksikön, säätölaitteella on voitava asianmukaisesti säätää kumpaakin optista järjestelmää erikseen. Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta ajovalaisinyhdistelmiin, joiden heijastimet eivät ole jaettavissa ajovalaisimittain. Tämäntyyppisiin yhdistelmiin sovelletaan 6 kohdan vaatimuksia.

5.3   Komponenttien, joiden avulla hehkulamppu kiinnitetään heijastimeen, on oltava sellaisia, että hehkulamppu voidaan pimeässäkin kiinnittää ainoastaan oikeaan asentoonsa (9)

Hehkulampun kannan on vastattava seuraavissa IEC:n julkaisun 61-2 tietolomakkeissa esitettyjä ominaisuuksia:

Hehkulamppu

Kanta

Tietolomake

H1

P 14,5s

7005-46-3

H2

X 5111

7005-99-2

H3

PK 22s

7005-47-1

HB3

P 20d

7005-31-1

HB4

P 22d

7005-32-1

H7

PX 26d

7005-5-1

H8

PG 17

7005-110-1

HIR1

PX 20d

7005-…-1

HIR2

PX 22d

7005-…-.

H9

PGJ 19-5

7005-110-1

H11

PGJ 19-2

7005-110-1

5.4   Ajovalaisimet, jotka on suunniteltu täyttämään sekä oikean- että vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, voidaan mukauttaa tietynpuoleista liikennettä varten joko asianmukaisella alkusäädöllä, kun ajovalaisimet asennetaan ajoneuvoon, tai käyttäjän suorittamalla säädöllä. Tämä alkusäätö tai käyttäjän suorittama säätö voi tapahtua joko siten, että optinen yksikkö asennetaan tiettyyn kulmaan ajoneuvossa, tai siten, että hehkulamppu asennetaan tiettyyn kulmaan optisessa yksikössä. Kaikissa tapauksissa ainoastaan kaksi toisistaan selvästi erotettavaa asentoa saavat olla mahdollisia siten, että toinen asento on tarkoitettu oikeanpuoleiselle ja toinen vasemmanpuoleiselle liikenteelle. Rakenne ei saa mahdollistaa ajovalaisimen tahatonta vaihtamista asennosta toiseen tai ajovalaisimen asettamista väliasentoon. Jos hehkulampulle on olemassa kaksi erilaista asennusasentoa, on komponenttien, jotka kiinnittävät hehkulampun heijastimeen, oltava siten suunniteltuja ja valmistettuja, että kummassakin asennossa hehkulamppu pysyy paikallaan samalla tarkkuudella, jota vaaditaan niiden ajovalaisimien osalta, jotka on tarkoitettu käytettäviksi ainoastaan vasemman- tai oikeanpuoleisessa liikenteessä. Tämän kohdan vaatimusten täyttyminen on tarkastettava silmämääräisesti ja tarvittaessa lisäksi koeasennuksella.

Sekä lähi- että kaukovaloa tuottaviin ajovalaisimiin yhdistetyt mekaaniset, sähkömekaaniset tai muut laitteet, jotka mahdollistavat siirtymisen valosta toiseen (10), on valmistettava siten, että:

5.5.1   laite on tarpeeksi luja kestääkseen 50 000 käyttökertaa kärsimättä vahinkoa huolimatta tärinästä, jolle se saattaa altistua tavanomaisessa käytössä,

5.5.2   vikatapauksessa on oltava mahdollista siirtyä automaattisesti lähivaloasentoon,

5.5.3   lähivaloon tai kaukovaloon siirryttäessä mekanismi ei voi koskaan pysähtyä näiden kahden asennon väliin,

5.5.4   käyttäjä ei pysty tavallisin työkaluin muuttamaan liikkuvien osien muotoa tai asentoa.

5.6   Täydentäviä testejä on suoritettava liitteen 5 vaatimusten mukaisesti sen varmistamiseksi, että fotometriset ominaisuudet eivät kohtuuttomasti muutu.

5.7   Jos ajovalaisimessa on muovimateriaalista valmistettu linssi, testit on tehtävä liitteen 6 vaatimusten mukaisesti.

6.   VALAISTUS

6.1   Yleiset vaatimukset

6.1.1   Ajovalaisimien on oltava sellaisia, että sopivilla luokan H1, H2, H3, HB3, HB4, H7, H8, H9, HIR1, HIR2 ja/tai H11 hehkulampuilla varustettuna niiden tuottama lähivalo antaa riittävän valaistuksen ilman häikäisyä ja että kaukovalo antaa hyvän valaistuksen.

6.1.2   Ajovalaisimen tuottama valaistus on tarkastettava pystysuoralla mittaustasolla, joka sijaitsee 25 m:n etäisyydellä ajovalaisimen etupuolella ja on suorassa kulmassa ajovalaisimen akseliin nähden (ks. liite 4).

6.1.3   Ajovalaisimet on tarkastettava käyttäen vakiohehkulamppuja, jotka on suunniteltu 12 V:n nimellisjännitteelle ja joiden mahdolliset vaaleankeltaiset suodattimet (11) on korvattu geometrisesti samanlaisilla värittömillä suodattimilla, joiden siirtokerroin on vähintään 80 prosenttia. Ajovalaisimen tarkastuksen aikana hehkulampun napojen jännitettä on säädettävä niin, että saavutetaan seuraavat ominaisuudet:

Hehkulamppu

Likimääräinen syöttöjännite (V) mittausta varten

Valovirta (lumen)

H1

12

1 150

H2

12

1 300

H3

12

1 100

HB3

12

1 300

HB4

12

825

H7

12

1 100

H8

12

600

HIR1

12

1 840

HIR2

12

1 355

H9

12

1 500

H11

12

1 000

Ajovalaisin katsotaan hyväksyttäväksi, jos fotometriset vaatimukset täyttyvät ainakin yhdellä 12 V:n vakiohehkulampulla, joka voidaan toimittaa yhdessä ajovalaisimen kanssa.

6.1.4   Mitat, jotka määrittelevät vakiohehkulampun sisällä olevien hehkulankojen paikan, esitetään säännössä nro 37 olevissa asiaa koskevissa tietolomakkeissa.

6.1.5   Vakiohehkulampun kuvun on oltava optiselta muodoltaan ja laadultaan sellainen, että se ei saa aikaan valon jakaantumiseen kielteisesti vaikuttavaa heijastusta tai taittumista. Tämän vaatimuksen täyttyminen tarkastetaan mittaamalla valon jakaantuminen, joka saadaan, kun vakioajovalaisimeen asennetaan vakiohehkulamppu.

6.2   Lähivaloja koskevat vaatimukset

6.2.1   Lähivalon on tuotettava tarpeeksi terävä valoraja, jotta sen avulla voidaan suorittaa asianmukainen säätö. Valorajan on oltava vaakasuora viiva sen liikenteensuunnan vastakkaisella puolella, jolle ajovalaisin on tarkoitettu. Toisella puolella se ei saa ulottua sen murtoviivan HV H1 H4 ulkopuolelle, joka muodostuu 45 asteen kulmassa vaakasuoraan nähden olevasta suorasta viivasta HV H1 ja 25 cm suoran hh yläpuolella sijaitsevasta suorasta viivasta H1 H4, eikä sen suoran viivan HV H3 ulkopuolelle, joka on 15 asteen kulmassa ylöspäin vaakasuoraan nähden (ks. tämän säännön liite 4). Valorajaa, joka ulottuu sekä viivan HV H2 että viivan H2 H4 ulkopuolelle ja joka on kahden edellä mainitun mahdollisuuden yhdistelmä, ei sallita missään olosuhteissa.

Ajovalaisimen on oltava siten suunnattu, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:

6.2.2.1   Jos ajovalaisimet on suunniteltu täyttämään oikeanpuoleisen liikenteen vaatimukset, valoraja on vaakasuora mittaustason vasemmalla puolella (12), ja jos ajovalaisimet on suunniteltu täyttämään vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, valoraja on vaakasuora mittaustason oikealla puolella.

6.2.2.2   Valorajan vaakasuora osa sijaitsee mittaustasolla 25 cm tason hh alapuolella (ks. liite 4).

6.2.2.3   Valorajan ”taive” sijaitsee suoralla vv (13).

6.2.3   Näin suunnattuna ja jos sille haetaan hyväksyntää yksinomaan lähivalona (14), ajovalaisimen tarvitsee täyttää ainoastaan jäljempänä 6.2.5–6.2.7 kohdassa esitetyt vaatimukset. Jos ajovalaisin on tarkoitettu käytettäväksi sekä lähivalon että kaukovalon tuottamiseen, sen on täytettävä 6.2.5–6.2.7 ja 6.3 kohdassa esitetyt vaatimukset.

6.2.4   Jos näin suunnattu ajovalaisin ei täytä 6.2.5–6.2.7 ja 6.3 kohdassa esitettyjä vaatimuksia, sen suuntausta voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että sädekimpun akselia siirretään sivuun oikealle tai vasemmalle enintään yhden asteen (= 44 cm) verran (15). Jotta suuntaaminen valorajan avulla helpottuisi, ajovalaisin voidaan osittain peittää valorajan terävöittämiseksi.

6.2.5   Kaukovalon mittaustasolle tuottaman valaistuksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Piste mittaustasolla

Vaadittu valaistusvoimakkuus lukseina

Oikeanpuoleisen liikenteen ajovalaisimet

Vasemmanpuoleisen liikenteen ajovalaisimet

Piste B

50 L

Piste B

50 R

≤ 0.4

Piste 75

R

Piste 75

L

≥ 12

Piste 75

L

Piste 75

R

≤ 12

Piste 50

L

Piste 50

R

≤ 15

Piste 50

R

Piste 50

L

≥ 12

Piste 50

V

Piste 50

V

≥ 6

Piste 25

L

Piste 25

R

≥ 2

Piste 25

R

Piste 25

L

≥ 2

Mikä tahansa piste vyöhykkeellä III

≤ 0,7

Mikä tahansa piste vyöhykkeellä IV

≥ 3

Mikä tahansa piste vyöhykkeellä I ≤ 2 x (E50R tai E50L) (16)

 

6.2.6   Hyvää näkyvyyttä haittaavaa sivuttaista vaihtelua ei saa esiintyä millään vyöhykkeistä I, II, III ja IV.

6.2.7   Liitteen 4 kuvassa C esitetyt valaistusarvot vyöhykkeillä A ja B on tarkastettava mittaamalla fotometriset arvot kyseisen kuvan pisteissä 1–8. Arvojen on oltava seuraavien rajojen sisällä:

1 + 2 + 3 ≥ 0,3 lx, ja

4 + 5 + 6 ≥ 0,6 lx, ja

0,7 lx ≥ 7 ≥ 0,1 lx, ja

0,7 lx ≥ 8 ≥ 0,2 lx.

Kyseisiä uusia arvoja ei vaadita niiltä ajovalaisimilta, joille on myönnetty hyväksyntä ennen tämän säännön muutossarjaan 04 tehdyn lisäyksen 4 soveltamispäivämäärää (13. tammikuuta 1993), eikä näiden hyväksyntöjen laajennuksilta (17)

6.2.8   Ajovalaisimien, jotka on suunniteltu täyttämään sekä oikean- että vasemmanpuoleista liikennettä koskevat vaatimukset, on täytettävä kyseiselle liikennesuunnalle edellä asetetut vaatimukset molemmissa optisen yksikön tai hehkulampun säätöasennoissa.

6.3   Kaukovaloa koskevat vaatimukset

6.3.1   Jos ajovalaisin on suunniteltu tuottamaan kaukovaloa ja lähivaloa, kaukovalon mittaustasolle tuottaman valaistuksen mittaukset on suoritettava ajovalaisimen ollessa suunnattuna samalla tavoin kuin 6.2.5–6.2.7 kohdassa tarkoitetuissa mittauksissa. Jos ajovalaisin tuottaa ainoastaan kaukovaloa, se on säädettävä siten, että voimakkaimman valaistuksen alue keskitetään viivojen hh ja vv leikkauspisteeseen. Kyseisen ajovalaisimen tarvitsee täyttää vain 6.3 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

Kaukovalon mittaustasolle tuottaman valaistuksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Suorien hh ja vv leikkauspisteen HV on sijaittava alueella, jonka rajaa isoluksikäyrä, joka vastaa 80:tä prosenttia enimmäisvalaistuksesta. Tämän enimmäisarvon (EM) on oltava vähintään 48 luksia. Enimmäisarvo ei saa missään olosuhteissa olla suurempi kuin 240 luksia. Lisäksi yhdistetyn lähi- ja kaukovaloa tuottavan ajovalaisimen osalta tämä enimmäisarvo saa olla enintään 16-kertainen pisteessä 75 R (tai 75 L) mitattuun lähivalon valaistusvoimakkuuteen verrattuna.

6.3.2.1.1   Kaukovalon enimmäisvoimakkuus (IM), joka ilmaistaan tuhansina kandeloina, lasketaan seuraavaa kaavaa käyttäen:

Formula

6.3.2.1.2   Viitemerkki (I'M), joka ilmaisee kyseisen enimmäisvoimakkuuden ja johon viitataan edellä 4.2.2.7 kohdassa, saadaan seuraavasta kaavasta:

Formula

Tämä arvo pyöristetään lähimpään seuraavista arvoista: 7,5, 10, 12,5, 17,5, 20, 25, 27,5, 30, 37,5, 40, 45, 50.

6.3.2.2   Pisteestä HV vaakasuuntaan vasemmalle ja oikealle valaistuksen on oltava vähintään 24 luksia 1,125 m:n etäisyydelle saakka ja vähintään 6 luksia 2,25 m:n etäisyydelle saakka.

Säädettävällä heijastimella varustettujen ajovalaisimien osalta 6.2 ja 6.3 kohdan vaatimuksia sovelletaan kaikkiin 2.1.3 kohdan mukaisesti ilmoitettuihin kiinnitysasentoihin. Tarkastuksessa on käytettävä seuraavaa menettelyä:

6.4.1   Kukin hyväksyntähakemuksessa ilmoitettu asento todennetaan testausgoniometrillä siihen suoraan nähden, joka liittää toisiinsa valonlähteen keskustan ja mittaustasolla olevan pisteen HV. Säädettävä heijastin vaihdetaan sitten asentoon, jossa mittaustasolle heijastuvan valon kuvio vastaa 6.2.1–6.2.2.3 ja/tai 6.3.1 kohdassa vahvistettuja suuntausta koskevia määräyksiä.

6.4.2   Kun heijastin on alkuasennossaan 6.4.1 kohdan vaatimusten mukaisesti, ajovalaisimen on täytettävä 6.2 ja 6.3 kohdassa esitetyt asianomaiset fotometriset vaatimukset.

6.4.3   Lisätestejä suoritetaan sen jälkeen, kun heijastimen asentoa on muutettu ajovalaisimien säätölaitteen avulla alkuasennosta pystysuunnassa ± 2 astetta tai vähintään ääriasentoon, jos sen kulma on pienempi kuin 2 astetta. Kun ajovalaisin on kokonaisuudessaan suunnattu uudelleen vastaavaan vastakkaiseen suuntaan (esimerkiksi goniometrin avulla), tarkastetaan valoteho seuraaviin suuntiin (ja valotehon on oltava vaadittujen rajojen sisällä):

lähivalo: pisteet HV ja 75 R (tai 75 L);

kaukovalo: IM ja piste HV (prosentteina arvosta IM).

6.4.4   Jos hakija on ilmoittanut useamman kuin yhden kiinnitysasennon, 6.4.1–6.4.3 kohdan menettely toistetaan kaikkien muiden asentojen osalta.

6.4.5   Jos hakija ei ole pyytänyt käyttämään erityisiä kiinnitysasentoja, ajovalaisin suunnataan 6.2 ja 6.3 kohdassa tarkoitettuja mittauksia varten ajovalaisimien säätölaitteella keskiasentoonsa. Edellä olevassa 6.4.3 kohdassa tarkoitetut lisätestit suoritetaan, kun heijastin on siirretty ajovalaisimien säätölaitteella ääriasentoihinsa (± 2 asteen sijaan).

6.5   Edellä 6.2.5–6.2.7 ja 6.3 kohdassa tarkoitetut valaistusarvot mittaustasolla on mitattava valokennolla, jonka tehoalueen on oltava sivuiltaan 65 mm:n suuruisen neliön sisällä.

7.   VÄRILLISIÄ LINSSEJÄ JA SUODATTIMIA KOSKEVAT VAATIMUKSET

7.1   Hyväksyntä voidaan saada ajovalaisimille, jotka heijastavat valkoista tai vaaleankeltaista valoa ja joissa on hehkulamppu.

Vastaavat kolorimetriset ominaisuudet ovat seuraavat kansainvälisen valaistustoimikunnan (CIE) värikoordinaatteina ilmaistuna:

Vaaleankeltainen suodatin (varjostin tai linssi)

Raja punaiseen päin

y ≥ 0,138 + 0,580 x

Raja vihreään päin

y ≤ 0,138 + 0,580 x

Raja valkoiseen päin

y ≥ – x + 0,966

Raja spektriarvoon päin

y ≤ – x + 0,992

mikä voidaan ilmoittaa myös seuraavasti:

vallitseva aallonpituus:

575–585 nm

puhtauskerroin:

0,90–0,98

Siirtokertoimen on oltava ≥ 0,78 määritettynä valonlähteellä, jonka värilämpötila on 2 856 K (18).

7.2   Suodattimen on oltava osa ajovalaisinta, ja sen on oltava kiinnitettynä siihen niin, että käyttäjä ei voi irrottaa sitä tahattomasti tai tavallisin työkaluin tarkoituksellisesti.

8.   HAITAN MITTAAMINEN

Ajovalaisimien lähivalon aiheuttama haitta on mitattava (19).

9.   VAKIOAJOVALAISIN (20)

Ajovalaisin katsotaan vakioajovalaisimeksi (vertailuajovalaisimeksi), jos

9.1   ajovalaisin täyttää edellä mainitut hyväksyntävaatimukset,

9.2   ajovalaisimen tehollinen halkaisija on vähintään 160 mm,

ajovalaisin tuottaa vakiohehkulampulla 6.2.5 kohdassa tarkoitetuissa eri pisteissä ja eri vyöhykkeillä valaistusvoimakkuuden, joka on

9.3.1   enintään 90 prosenttia enimmäisarvoista ja

9.3.2   vähintään 120 prosenttia 6.2.5 kohdan taulukossa määritellyistä vähimmäisarvoista.

10.   VÄRIÄ KOSKEVA HUOMAUTUS

Koska hyväksyntä myönnetään tämän säännön 7.1 kohdan nojalla valkoista tai vaaleankeltaista valoa säteilevälle ajovalaisintyypille, sen sopimuksen, jonka liitteenä tämä sääntö on, 3 artikla ei estä sopimuksen osapuolia kieltämästä rekisteröimissään ajoneuvoissa valkoista tai vaaleankeltaista valoa säteileviä ajovalaisimia.

C.   MUUT HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

11.   AJOVALAISINTYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

Ajovalaisintyyppiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava hallinnolliselle yksikölle, joka on hyväksynyt kyseisen ajovalaisintyypin. Hallinnollinen yksikkö voi tämän jälkeen

11.1.1   katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole havaittavaa kielteistä vaikutusta ja että ajovalaisin joka tapauksessa edelleen täyttää vaatimukset, tai

11.1.2   vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen.

11.2   Hyväksynnän vahvistamisesta tai epäämisestä ja muutoksista on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuksen osapuolille 4.1.4 kohdan mukaisella menettelyllä.

11.3   Hyväksynnän laajennuksen myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava laajennukselle sarjanumero ja ilmoitettava siitä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen osapuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

12.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

12.1   Tämän säännön mukaisesti hyväksyttävät ajovalaisimet on valmistettava siten, että ne vastaavat hyväksyttyä tyyppiä ja täyttävät 6 ja 7 kohdan vaatimukset.

12.2   Valmistusta on valvottava asianmukaisesti, jotta 12.1 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen voidaan varmistaa.

Hyväksynnän haltijan on

12.3.1   varmistettava, että tuotteiden laaduntarkastukseen sovellettavat menettelyt ovat riittäviä,

12.3.2   voitava käyttää välineitä, joita tarvitaan kunkin hyväksytyn tyypin vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseen,

12.3.3   varmistettava, että testitulosten tiedot talletetaan ja että asiaan liittyvät asiakirjat ovat saatavilla hallinnollisen yksikön kanssa sovittavan ajan,

12.3.4   analysoitava kunkin testityypin tulokset tarkastaakseen ja varmistaakseen tuotteen ominaisuuksien pysyvyyden kuitenkin niin, että teollisessa tuotannossa esiintyvät vaihtelut sallitaan,

12.3.5   varmistettava, että kullekin tuotetyypille suoritetaan vähintään tämän säännön liitteessä 2 määrätyt testit,

12.3.6   varmistettava, että aina, jos näyte-erä ei vastaa kyseisen testityypin vaatimuksia, otetaan uudet näytteet ja tehdään uusi testi. Kyseisen tuotannon palauttamiseksi vaatimusten mukaiseksi on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet.

Tyyppihyväksynnän myöntänyt toimivaltainen viranomainen saa milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantoyksikössä sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät.

12.4.1   Testejä ja tuotantoa koskevat asiakirjat on annettava vierailevan tarkastajan käyttöön kussakin tarkastuksessa.

12.4.2   Tarkastaja voi ottaa satunnaisnäytteitä testattavaksi valmistajan laboratoriossa. Näytteiden vähimmäismäärä voidaan määrittää valmistajan omien tarkastusten tulosten mukaisesti.

12.4.3   Jos näyttää siltä, että laatutaso ei ole tyydyttävä tai että 12.4.2 kohdan soveltamiseksi suoritettujen testien oikeellisuus on tarpeellista tarkastaa, tarkastajan on valittava liitteen 7 perusteiden mukaisesti näytteet, jotka toimitetaan tyyppihyväksyntätestit suorittaneelle tekniselle tutkimuslaitokselle.

12.4.4   Toimivaltainen viranomainen voi suorittaa minkä tahansa tähän sääntöön perustuvan testin. Kyseiset testit tehdään satunnaisnäytteille, jotka otetaan valmistajan toimitussitoumuksia häiritsemättä ja liitteen 7 perusteiden mukaisesti.

12.4.5   Toimivaltaisen viranomaisen on pyrittävä suorittamaan tarkastus joka toinen vuosi, mutta viranomainen voi päättää tästä oman harkintansa ja sen mukaan, miten se luottaa tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnan tehokkuuteen. Jos kielteisiä tuloksia kirjataan, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki tarpeelliset toimenpiteet toteutetaan tuotannon saattamiseksi vaatimustenmukaiseksi mahdollisimman pian.

12.5   Ajovalaisimia, joissa on selviä vikoja, ei oteta huomioon.

12.6   Viitemerkkiä ei oteta huomioon.

13.   SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

13.1   Ajovalaisintyypille tämän säännön mukaisesti myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos vaatimukset eivät täyty tai jos hyväksyntämerkillä varustettu ajovalaisin ei vastaa hyväksyttyä tyyppiä.

13.2   Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen osapuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen osapuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

14.   TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön nojalla hyväksytyn ajovalaisintyypin valmistuksen, hänen on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen osapuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

15.   HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen osapuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnän ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa tapahtuneesta hyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta.

16.   SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

16.1   Kuuden kuukauden kuluttua säännön nro 112 virallisesta voimaantulopäivästä tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on lakattava myöntämästä ECE-hyväksyntöjä tämän säännön perusteella.

16.2   Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät voi kieltäytyä laajentamasta hyväksyntää, joka on annettu tämän muutossarjan tai tämän säännön aiempien muutossarjojen perusteella.

16.3   Hyväksynnät, jotka on myönnetty tämän säännön perusteella ennen säännön nro 112 voimaantuloa, sekä kaikki hyväksyntien laajennukset, mukaan luettuina myöhemmin myönnettävät laajennukset aikaisemman muutossarjan mukaisiin hyväksyntiin, pysyvät voimassa rajoittamattoman ajan.

16.4   Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen myönnettävä hyväksyntiä tämän muutossarjan ja tämän säännön kaikkien aikaisempien muutossarjojen perusteella, jos kyseiset ajovalaisimet on tarkoitettu varaosiksi käytössä oleviin ajoneuvoihin.

16.5   Säännön nro 112 virallisesta voimaantulopäivästä alkaen mikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei saa kieltää sellaisen ajovalaisintyypin asentamista uuteen ajoneuvoon, joka on hyväksytty säännön nro 112 mukaisesti.

16.6   Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen sallittava tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ajovalaisimen asentaminen ajoneuvotyyppiin tai ajoneuvoon.

16.7   Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen sallittava tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ajovalaisimen asentaminen ja käyttö käytössä olevassa ajoneuvossa sillä edellytyksellä, että ajovalaisin on tarkoitettu varaosaksi.


(1)  Tämän säännön vaatimukset eivät estä tätä sääntöä soveltavaa sopimuspuolta kieltämästä tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ajovalaisimen, jossa on muovimateriaalista valmistettu linssi, ja mekaanisen (pyyhkimillä varustetun) ajovalaisimen puhdistuslaitteen yhdistelmää.

(2)  Valaisimen ”tyyppiä” ei pidä sekoittaa valaisimen ”luokkaan”. Tämä sääntö koskee ajovalaisimia, joissa käytetään luokkien H1, H2, H3, HB3, HB4, H7, H8, H9, HIR1, HIR2 ja/tai H1 halogeenihehkulamppuja. Nämä hehkulamppujen luokat eroavat toisistaan olennaisesti rakenteensa ja erityisesti kannan osalta. Lamppuja ei voi vaihtaa keskenään, mutta yhteen hehkulamppuluokkaan kuuluu tavallisesti useampia tyyppejä.

(3)  Luokan HIR1 ja/tai H9 hehkulamppuja voidaan käyttää vain lähivalon tuottamiseen säännön nro 45 mukaisten ajovalojen pesulaitteiden yhteydessä. Näiden ajovalaisimien asennuksen osalta ei sovelleta säännön nro 48 muutossarjan 01 kohdassa 6.2.6.2.2 tarkoitettuja pystykaltevuutta koskevia määräyksiä. Tätä rajoitusta sovelletaan, kunnes korkeudensäätölaitteiden ja ajovalaisimien puhdistuslaitteiden käytöstä suhteessa ajovalaisimien suoritustasoon on päästy yleisesti sopimukseen.

(4)  Ajovalaisimen hyväksyntää koskevasta hakemuksesta, ks. sääntö nro 37.

(5)  Jos ajovalaisimet on suunniteltu täyttämään ainoastaan joko oikean- tai vasemmanpuoleiselle liikenteelle asetetut vaatimukset, suositetaan lisäksi, että sen alueen ääriviivat, joka voidaan pimentää tienkäyttäjille aiheutuvan haitan estämiseksi niissä maissa, joissa liikenne kulkee tien vastakkaista puolta verrattuna siihen maahan, jota varten ajovalaisin on suunniteltu, olisi merkittävä pysyvästi etulinssiin. Tämä merkintä ei ole kuitenkaan välttämätön silloin, kun alue käy selvästi ilmi muotoilusta.

(6)  Jos linssiä ei voi irrottaa ajovalaisimen päärungosta riittää, että kyseinen tila on linssissä tai rungossa.

(7)  1 Saksa, 2 Ranska, 3 Italia, 4 Alankomaat, 5 Ruotsi, 6 Belgia, 7 Unkari, 8 Tšekki, 9 Espanja, 10 Jugoslavia, 11 Yhdistynyt kuningaskunta, 12 Itävalta, 13 Luxemburg, 14 Sveitsi, 15 (antamatta), 16 Norja, 17 Suomi, 18 Tanska, 19 Romania, 20 Puola, 21 Portugali, 22 Venäjän federaatio, 23 Kreikka, 24 Irlanti, 25 Kroatia, 26 Slovenia, 27 Slovakia, 28 Valko-Venäjä, 29 Viro, 30 (antamatta), 31 Bosnia ja Herzegovina, 32 Latvia, 33 (antamatta), 34 Bulgaria, 35 (antamatta), 36 Liettua, 37 Turkki, 38 (antamatta), 39 Azerbaidžan, 40 entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, 41 (antamatta), 42 Euroopan yhteisö (jäsenvaltiot myöntävät hyväksynnät omilla ECE-tunnuksillaan), 43 Japani, 44 (antamatta), 45 Australia, 46 Ukraina, 47 Etelä-Afrikka ja 48 Uusi-Seelanti. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen tai liittyvät siihen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuspuolille.

(8)  Hehkulamppuja koskevat tekniset vaatimukset: ks. sääntö nro 37.

(9)  Ajovalaisimen katsotaan täyttävän tämän kohdan vaatimukset, jos hehkulamppu voidaan helposti asentaa ajovalaisimeen ja asetusulokkeet sovittaa aukkoihinsa pimeässäkin.

(10)  Nämä vaatimukset eivät koske ohjauskytkintä.

(11)  Kaikkien komponenttien, joiden tarkoituksena on värittää valoa, katsotaan kuuluvan näihin suodattimiin.

(12)  Mittaustason on oltava riittävän leveä, jotta valorajaa voidaan tarkastella vähintään 5°:n alueella suoran vv molemmilla puolilla.

(13)  Jos, kun kyseessä on ajovalaisin, joka on suunniteltu täyttämään tämän säännön vaatimukset ainoastaan lähivalon osalta, fokaaliakseli poikkeaa merkittävästi sädekimpun yleisestä suunnasta, tai jos ajovalaisimen tyypistä (vain lähivalo tai sekä lähi- että kaukovalo) riippumatta valorajan ”taive” ei ole terävä, käytetään sivuttaissuuntausta tavalla, joka tehokkaimmin täyttää valaistusta koskevat vaatimukset oikeanpuoleisen liikenteen osalta pisteissä 75 R ja 50 R ja vasemmanpuoleisen liikenteen osalta pisteissä 75 L ja 50 L.

(14)  Ajovalaisin, joka on tarkoitettu tuottamaan lähivaloa, voi sisältää kaukovalon, joka ei ole tämän erittelyn vaatimusten mukainen.

(15)  Uudelleensuuntauksen 1 asteen raja oikealle tai vasemmalle ei estä ylös- tai alaspäin suuntautuvaa pystysuuntaista uudelleensuuntausta. Pystyssäätöä rajoittavat ainoastaan 6.3 kohdan vaatimukset. Valorajan vaakasuora osa ei kuitenkaan saa ulottua suoran hh ulkopuolelle (6.3 kohdan vaatimukset eivät koske ajovalaisimia, joiden on tarkoitus täyttää tämän säännön vaatimukset ainoastaan lähivalon osalta).

(16)  E50R ja E50L ovat todelliset mitatut valaistusvoimakkuudet.

(17)  Valaistusarvot missä tahansa vyöhykkeiden A ja B pisteessä, joka sijaitsee myös vyöhykkeen III sisäpuolella, saavat olla enintään 0,7 luksia.

(18)  Vastaa Kansainvälisen valaistustoimikunnan (CIE:n) A-valonlähdettä.

(19)  Tästä vaatimuksesta annetaan suositus viranomaisia varten.

(20)  Tilapäisesti voidaan hyväksyä muita arvoja. Lopullisten erittelyjen puuttuessa suositellaan hyväksytyn ajovalaisimen käyttöä.


LIITE 1

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

Image

 (1)

Antaja:

Viranomaisen nimi:

Aihe: Ajovalaisintyypin (2)

HYVÄKSYNNÄN MYÖNTÄMINEN

HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

HYVÄKSYNNÄN EPÄÄMINEN

HYVÄKSYNNÄN PERUUTTAMINEN

TUOTANNON LOPETTAMINEN

säännön nro 8 mukaisesti

Hyväksyntänumero: … Laajennuksen numero: …

1.

Ajovalaisimen kauppanimi tai tavaramerkki: …

2.

Valmistajan ajovalaisintyypille antama nimi: …

3.

Valmistajan nimi ja osoite: …

4.

Tarvittaessa valmistajan edustajan nimi ja osoite: …

5.

Päivä, jona laite on toimitettu hyväksyttäväksi: …

6.

Hyväksyntätestien suorittamisesta vastaava tekninen tutkimuslaitos: …

7.

Kyseisen laitoksen antaman testausselosteen päiväys: …

8.

Kyseisen laitoksen antaman testausselosteen numero: …

9.

Lyhyt kuvaus:

Asiaankuuluvan merkinnän ilmoittama luokka (3): …

Hehkulamppujen määrät ja luokat: …

Säteilevän valon väri: valkoinen/vaaleankeltainen (2): …

10

Hyväksyntämerkin sijainti: …

11.

Laajentamisen syyt (tarvittaessa): …

12.

Hyväksyntä myönnetty/laajennettu/evätty/peruutettu (2): …

13.

Paikka: …

14.

Päiväys: …

15.

Allekirjoitus: …

16.

Tämän ilmoituksen liitteenä on luettelo hyväksynnän myöntäneen hallinnollisen yksikön haltuun annetuista asiakirjoista, jotka ovat pyynnöstä saatavissa.


(1)  Hyväksynnän myöntäneen/laajentaneen/evänneen/peruuttaneen maan tunnusnumero (ks. säännössä olevat hyväksyntää koskevat määräykset).

(2)  Tarpeeton viivataan yli.

(3)  Ilmoitetaan seuraavasta luettelosta valittu asiaankuuluva merkintä:

Image


LIITE 2

LUOKAN H1, H2, H3, HB3, HB4, H7, H8, H9, HIR1, HIR2 JA/TAI H11 HEHKULAMPUILLA VARUSTETTUJEN AJOVALAISIMIEN TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTAMINEN

1.   YLEISTÄ

1.1   Vaatimustenmukaisuutta koskevat mekaaniset ja geometriset vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos eroavuudet eivät ylitä väistämättömiä valmistuspoikkeamia tämän säännön vaatimusten rajoissa.

Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi fotometristen ominaisuuksien osalta, jos minkä tahansa sattumanvaraisesti valitun ja vakiohehkulampulla varustetun ajovalaisimen fotometrisiä ominaisuuksia testattaessa

1.2.1   mikään mitattu arvo ei poikkea kielteisesti yli 20 prosentilla tässä säännössä määritellyistä arvoista. Arvojen B 50 L (tai R) ja vyöhykkeen III osalta kielteiset poikkeamat saavat olla enintään seuraavat:

B 50 L (tai R):

0,2 luksia, eli 20 prosenttia

0,3 luksia, eli 30 prosenttia

Vyöhyke III:

0,3 luksia, eli 20 prosenttia

0,45 luksia, eli 30 prosenttia

tai jos

1.2.2.1   lähivalon osalta tässä säännössä määrätyt arvot täyttyvät pisteessä HV (sallittu toleranssi +0,2 luksia) ja ajovalaisimen ollessa suunnattuna samalla tavalla vähintään yhdessä pisteessä kullakin niistä alueista, jotka säteeltään 15 cm:n suuruinen ympyrä rajaa mittaustasolle (etäisyys 25 m) pisteiden B 50 L (tai R) (1) (sallittu toleranssi +0,1 luksia), 75 R (tai L), 50 V, 25 R ja 25 L ympärille, sekä lisäksi vyöhykkeen IV koko sillä alueella, joka on enintään 22,5 cm suoran 25 R–25 L yläpuolella,

1.2.2.2   ja jos kaukovalon osalta pisteen HV sijaitessa alueella, jossa isoluksi on 0,75 Emax, missä tahansa tämän säännön 6.3.2 kohdassa määritellyssä mittauspisteessä fotometrisille arvoille saadaan +20 prosentin toleranssi enimmäisarvojen ja –20 prosentin toleranssi vähimmäisarvojen osalta.

1.2.3   Jos edellä kuvattujen testien tulokset eivät vastaa vaatimuksia, ajovalaisimen suuntausta voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että sädekimpun akselia siirretään sivuun oikealle tai vasemmalle enintään 1 asteen verran (2).

1.2.4   Jos edellä kuvattujen testien tulokset eivät vastaa vaatimuksia, ajovalaisimelle suoritettavat testit on toistettava käyttämällä toista vakiohehkulamppua.

1.3   Lämmön vaikutuksesta johtuvaa valorajan pystysuuntaista siirtymää todennettaessa on sovellettava seuraavaa menettelyä:

Yksi ajovalaisinnäytteistä on testattava liitteessä 5 olevan 2.1 kohdan menettelyn mukaisesti sen jälkeen, kun ajovalaisin on käynyt kolmesti peräkkäin läpi liitteessä 5 olevassa 2.2.2 kohdassa määritellyn syklin.

Ajovalaisin katsotaan hyväksyttäväksi, jos arvo Δr on enintään 1,5 mrad.

Jos kyseinen arvo on yli 1,5 mrad mutta enintään 2,0 mrad, testataan toinen ajovalaisin, minkä jälkeen molemmista näytteistä mitattujen itseisarvojen keskiarvo saa olla enintään 1,5 mrad.

1.4   Värikoordinaatteja koskevien vaatimusten on täytyttävä silloin, kun ajovalaisin on varustettu hehkulampulla, joka on säädetty A-värilämpötilalle.

Vaaleankeltaista valoa säteilevän, värittömällä hehkulampulla varustetun ajovalaisimen fotometristen ominaisuuksien on täytettävä tähän sääntöön sisältyvät arvot kerrottuna 0,84:llä.

2.   VALMISTAJAN SUORITTAMAA VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTUSTA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Hyväksyntämerkin haltijan on suoritettava kullekin ajovalaisintyypille asianmukaisin väliajoin ainakin jäljempänä esitetyt testit. Testit on suoritettava tämän säännön määräysten mukaisesti.

Jos näyte ei täytä kyseisen testityypin vaatimuksia, on otettava lisää näytteitä ja testattava ne. Valmistajan on toteutettava tarvittavat toimet kyseisen tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

2.1   Testien luonne

Tässä säännössä esitetyt vaatimustenmukaisuustestit koskevat fotometrisiä ominaisuuksia ja lämmön vaikutuksesta johtuvan valorajan pystysuuntaisen siirtymän todentamista.

2.2   Testausmenetelmät

2.2.1   Testit on yleensä suoritettava tässä säännössä esitettyjen menetelmien mukaisesti.

2.2.2   Valmistajan suorittamissa vaatimustenmukaisuustesteissä voidaan käyttää tässä säännössä esitettyjä menetelmiä vastaavia muita menetelmiä tyyppihyväksyntätesteistä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella. Valmistajan vastuulla on osoittaa, että käytetyt menetelmät vastaavat tässä säännössä esitettyjä menetelmiä.

2.2.3   Edellä olevan 2.2.1 ja 2.2.2 kohdan soveltamisen edellytyksenä on, että testilaite kalibroidaan säännöllisesti ja että se vastaa toimivaltaisen viranomaisen suorittamia mittauksia.

2.2.4   Vertailumenetelminä on käytettävä kaikissa tapauksissa tämän säännön vertailumenetelmiä, erityisesti hallinnollisten tarkastusten ja näytteenottojen osalta.

2.3   Näytteenotto

Ajovalaisinnäytteet on valittava sattumanvaraisesti yhdenmukaisen erän tuotannosta. Yhdenmukaisella erällä tarkoitetaan samaa tyyppiä edustavien ajovalaisimien sarjaa, joka on määritetty valmistajan tuotantomenetelmien mukaisesti.

Arvioinnin on yleensä kohdistuttava yksittäisten tehtaiden sarjatuotantoon. Valmistaja voi kuitenkin ryhmittää yhteen useista eri tehtaista saadut samaa tyyppiä koskevat tiedot, jos tehtaissa sovelletaan samaa laatujärjestelmää ja laadunhallintaa.

2.4   Mitattavat ja tallennettavat fotometriset ominaisuudet

Ajovalaisimien näytekappaleista on tehtävä fotometrisiä mittauksia säännössä määrätyistä pisteistä. Lukemat otetaan kaukovalon osalta pisteistä Emax, HV (3), HL ja HR (4) ja lähivalon osalta pisteistä B 50 L (tai R), HV, 50 V, 75 R (tai L) ja 25 L (tai R) (ks. liitteen 4 kuva).

2.5   Hyväksyttävyysperusteet

Valmistajan vastuulla on laatia testituloksista tilastollinen tutkimus ja määrittää toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella hyväksyttävyysperusteet tuotteilleen, jotta tuotteiden vaatimustenmukaisuuden todentamiselle tämän säännön 12.1 kohdassa asetetut edellytykset täyttyvät.

Hyväksyttävyysperusteiden on oltava sellaiset, että 95 prosentin luotettavuustasolla liitteen 7 (ensimmäinen näytteenotto) mukaisesti suoritetun pistokokeen läpäisemisen todennäköisyys on vähintään 0,95.


(1)  Suluissa olevat kirjaimet viittaavat vasemmanpuoleisessa liikenteessä käytettäviksi tarkoitettuihin ajovalaisimiin.

(2)  Katso vastaava alaviite säännön tekstissä.

(3)  Kun ajovalo on rakenteellisesti yhdistetty lähivalon kanssa, ajovalon piste HV on sama kuin lähivalon mittauspiste.

(4)  HL ja HR: pisteet suoralla hh 1,125 metrin etäisyydellä pisteen HV vasemmalla ja oikealla puolella.


LIITE 3

ESIMERKKEJÄ HYVÄKSYNTÄMERKEISTÄ

Kuva 1

Image

Ajovalaisin, jossa on edellä esitetty hyväksyntämerkki, on hyväksytty Alankomaissa (E4) hyväksyntänumerolla 2439, ja vastaa tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 04 (04), vaatimuksia sekä kauko- että lähivalon (HCR) osalta ja on tarkoitettu ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

Luku 30 ilmaisee, että kaukovalaisimen enimmäisvoimakkuus on 86 250–111 250 kandelaa.

Huomautus: Hyväksyntänumero ja lisätunnukset on sijoitettava ympyrän lähelle ja joko E-kirjaimen ylä- tai alapuolelle tai sen oikealle tai vasemmalle puolelle. Hyväksyntänumeron muodostavien numeroiden on oltava E-kirjaimen samalla puolella ja samansuuntaiset. Roomalaisten numeroiden käyttämistä tyyppihyväksyntänumeroissa on vältettävä, jotta niitä ei sekoitettaisi muihin merkkeihin.

Kuva 2

Image

Kuva 3a

Image

Kuva 3b

Image

Edellä esitetyllä hyväksyntämerkillä varustettu ajovalaisin täyttää tämän säännön vaatimukset sekä lähi- että kaukovalon osalta ja on tarkoitettu

ainoastaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.

sekä vasemman- että oikeanpuoleiseen liikenteeseen, kun optista yksikköä tai valonlähdettä säädetään halutulla tavalla ajoneuvossa.

Kuva 4

Image

Kuva 5

Image

Edellä esitetyllä hyväksyntämerkillä varustettu ajovalaisin on muovimateriaalista valmistetun linssin sisältävä ajovalaisin, joka täyttää tämän säännön vaatimukset ainoastaan lähivalon osalta ja joka on tarkoitettu

sekä vasemman- että oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

Kuva 6

Image

Kuva 7

Image

Edellä esitetyllä hyväksyntämerkillä varustettu ajovalaisin on ajovalaisin, joka täyttää tämän säännön vaatimukset

ainoastaan lähivalon osalta ja joka on tarkoitettu ainoastaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.

ainoastaan kaukovalon osalta.

Kuva 8

Image

Kuva 9

Image

Sellaisen ajovalaisimen merkintä, jossa on muovimateriaalista valmistettu linssi ja joka täyttää säännön nro 8 vaatimukset

sekä lähi- että kaukovalon osalta ja joka on tarkoitettu ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

ainoastaan lähivalon osalta ja joka on tarkoitettu ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

Lähivalon hehkulanka ei saa olla toiminnassa samanaikaisesti kaukovalon hehkulangan ja/tai muun rakenteellisesti yhdistetyn valaisimen kanssa.

Kuva 10

Ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien yksinkertaistettu merkintä

(Pysty- ja vaakasuorat viivat esittävät kaavamaisesti laitteen muotoa. Ne eivät ole osa hyväksyntämerkkiä.)

MALLI A

Image

MALLI B

Image

MALLI C

Image

MALLI D

Image

Huomautus: Edellä esitetyt neljä hyväksyntämerkkiä vastaavat valaisinlaitetta, joka koostuu seuraavista osista:

etuvalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 7 muutossarjan 01 mukaisesti,

ajovalaisin, jonka lähivalo on tarkoitettu oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten, jonka kaukovalon enimmäisvoimakkuus on 86 250–111 250 kandelaa (kuten luku 30 osoittaa), joka on hyväksytty säännön nro 8 muutossarjan 04 mukaisesti ja joka sisältää muovista valmistetun linssin,

etusumuvalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 19 muutossarjan 02 mukaisesti ja joka sisältää muovimateriaalista valmistetun linssin,

luokan 1a etusuuntavalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 6 muutossarjan 02 mukaisesti.

Kuva 11

Ajovalaisimen kanssa rakenteellisesti yhdistetty valaisin

Esimerkki 1

Image

Edellä oleva esimerkki vastaa erityyppisissä ajovalaisimissa käytettäväksi tarkoitetun muovimateriaalista valmistetun linssin merkintää. Kyseessä on

joko ajovalaisin, jonka lähivalo on tarkoitettu oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten, jonka kaukovalon enimmäisvoimakkuus on 86 250–111 250 kandelaa (kuten luku 30 osoittaa), joka on hyväksytty Saksassa (E1) säännön nro 8 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 04, ja joka on rakenteellisesti yhdistetty sellaisen etuvalaisimen kanssa, joka on hyväksytty säännön nro 7 muutossarjan 01 mukaisesti,

tai ajovalaisin, joka tuottaa oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten tarkoitettua lähivaloa sekä kaukovaloa, joka on hyväksytty Saksassa (E1) säännön nro 1 vaatimusten mukaisesti, sellaisena kuin sääntö on muutettuna muutossarjalla 01 ja joka on rakenteellisesti yhdistetty edellisessä kohdassa tarkoitetun etuvalaisimen kanssa,

tai kumpi tahansa edellä mainituista ajovalaisimista, joka on hyväksytty yhtenä valaisimena.

Ajovalaisimen päärungossa on oltava ainoa voimassa oleva hyväksyntänumero, esimerkiksi:

Image

Esimerkki 2

Image

Edellä oleva esimerkki vastaa kahden ajovalaisimen yksikössä käytettävän muovimateriaalista valmistetun linssin merkintää. Valaisinyhdistelmä on hyväksytty Ranskassa (E2) hyväksyntänumerolla 81151, ja se koostuu

ajovalaisimesta, joka tuottaa oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten tarkoitettua lähivaloa sekä kaukovaloa, jonka enimmäisvoimakkuus on x–y kandelaa ja joka täyttää säännön nro 8 vaatimukset, ja

ajovalaisimesta, joka tuottaa oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten tarkoitettua kaukovaloa, jonka enimmäisvoimakkuus on w–z kandelaa ja joka täyttää säännön nro 20 vaatimukset. Kaukovalojen enimmäisvoimakkuus yhteensä on 86 250–111 250 kandelaa.


LIITE 4

MITTAUSTASO

A.   Oikeanpuoleisen liikenteen ajovalaisin

(Mitat millimetreinä)

Image

h h: kautta kulkeva vaakataso

ajovalaisimen keskipisteen

v v: kautta kulkeva pystytaso

B.   Vasemmanpuoleisen liikenteen ajovalaisin

(Mitat millimetreinä)

Image

h h: kautta kulkeva vaakataso

ajovalaisimen keskipisteen

v v: kautta kulkeva pystytaso

C.   Valaistusvoimakkuuden mittauspisteet

Image

Huomautus: Kuvassa C esitetään mittauspisteet oikeanpuoleista liikennettä varten.

Vasemmanpuoleista liikennettä varten pisteet 7 ja 8 sijaitsevat vastaavilla paikoilla kuvan oikealla puolella.


LIITE 5

TOIMINNASSA OLEVIEN AJOVALAISIMIEN FOTOMETRISTEN OMINAISUUKSIEN VAKAUDEN TESTAUS

TÄYDELLISEN AJOVALAISIMEN TESTIT

Kun fotometriset arvot on mitattu tämän säännön määräysten mukaisesti pisteessä Emax kaukovalon osalta ja pisteissä HV, 50 R ja B 50 L lähivalon osalta (tai pisteissä HV, 50 L ja B 50 R vasemmanpuoleiseen liikenteeseen suunniteltujen ajovalaisimien osalta), täydellistä ajovalaisinta edustavan näytekappaleen fotometristen ominaisuuksien vakaus on testattava valaisimen toimiessa. ”Täydellisellä ajovalaisimella” tarkoitetaan täydellistä valaisinta itseään ja niitä valaisimen ympärillä olevia korin osia ja valaisimia, jotka saattavat vaikuttaa testattavan valaisimen lämpöhäviöön.

1.   FOTOMETRISTEN OMINAISUUKSIEN VAKAUDEN TESTAUS

Testit on suoritettava kuivassa ja ilmavirrattomassa ympäristössä, jonka lämpötila on 23 °C ± 5 °C siten, että täydellinen ajovalaisin on kiinnitettynä alustaan tavalla, joka vastaa asianmukaista asennusta ajoneuvoon.

1.1   Puhdas ajovalaisin

Ajovalaisimen on oltava toiminnassa 12 tunnin ajan 1.1.1 kohdan mukaisesti, ja ajovalaisin on tarkastettava 1.1.2 kohdan mukaisesti.

1.1.1   Testausmenettely

Ajovalaisimen on oltava toiminnassa määrätty aika seuraavasti:

a)

Kun hyväksyttävänä on ainoastaan yksi valaisutoiminto (kauko- tai lähivalo), tätä toimintoa vastaavan hehkulangan on oltava toiminnassa määrätty aika (1).

b)

Kun hyväksyttävänä on rakenteellisesti yhdistetty lähivalaisin ja kaukovalaisin (kaksoishehkulanka tai kaksi hehkulamppua), on meneteltävä seuraavasti:

Jos hakija ilmoittaa, että ajovalaisinta on tarkoitus käyttää siten, että vain yksi hehkulanka on toiminnassa (2), testi on suoritettava tämän edellytyksen mukaisesti niin, että kukin eritellyistä toiminnoista aktivoidaan (1) vuorollaan ajaksi, joka on puolet 1.1 kohdassa tarkoitetusta ajasta.

Kaikissa muissa tapauksissa (1)  (2) ajovalaisimen on oltava toiminnassa seuraavan syklin mukaisesti, kunnes annettu aika täyttyy:

15 minuuttia – lähivalo toiminnassa,

5 minuuttia – kaikki hehkulangat toiminnassa.

c)

Kun hyväksyttävänä ovat ryhmitellyt valaisutoiminnot, kaikkien yksittäisten toimintojen on oltava samanaikaisesti toiminnassa yksittäisille valaisutoiminnoille määritellyn ajan a) ottaen huomioon myös rakenteellisesti yhdistettyjen valaisutoimintojen käyttö ja b) valmistajan ohjeiden mukaisesti.

1.1.1.2   Testausjännite

Jännite on säädettävä siten, että saavutetaan 90 prosenttia hehkulamppuja koskevassa säännössä vahvistetusta enimmäistehosta (sääntö nro 37). Syötettävän tehon on aina oltava nimellisjännitteeltään 12 V:n hehkulampun tehon mukainen, jollei hyväksynnän hakija ilmoita, että ajovalaisinta voidaan käyttää tästä poikkeavalla jännitteellä. Jälkimmäisessä tapauksessa testi on suoritettava tehokkainta tarkoitukseen sopivaa hehkulamppua käyttäen.

1.1.2   Testitulokset

1.1.2.1   Silmämääräinen tarkastus

Kun ajovalaisimen lämpötila on tasaantunut ympäristön lämpötilaa vastaavaksi, ajovalaisimen linssi ja mahdollinen ulkolinssi on puhdistettava puhtaalla, kostealla puuvillakankaalla. Tämän jälkeen ajovalaisin on tarkastettava silmämääräisesti, eikä ajovalaisimien linsseissä tai mahdollisissa ulkolinsseissä ei saa olla havaittavissa vääristymiä, muodonmuutoksia, murtumia taikka värimuutoksia.

1.1.2.2   Fotometrinen testi

Fotometristen vaatimusten täyttyminen on tarkastettava seuraavista pisteistä:

Lähivalo:

50 R - B 50 L - HV oikeanpuoleiseen liikenteeseen suunniteltujen ajovalaisimien osalta,

50 L - B 50 R - HV vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettujen ajovalaisimien osalta.

Kaukovalo:

Piste Emax.

Lämmön aiheuttaman ajovalaisimen alustan muodonmuutoksen huomioon ottamiseksi voidaan suorittaa toinen suuntaus (valorajan viivan sijainnin muutos käsitellään tämän liitteen 2 kohdassa).

Fotometristen ominaisuuksien ja ennen testiä mitattujen arvojen välillä sallitaan 10 prosentin poikkeama, johon luetaan kuuluvaksi myös fotometrisen mittausmenettelyn toleranssit.

1.2   Likainen ajovalaisin

Kun ajovalaisin on testattu 1.1 kohdan mukaisesti ja sitten valmisteltu 1.2.1 kohdan mukaisesti, sitä on pidettävä toiminnassa yhden tunnin ajan 1.1.1 kohdan mukaisesti. Tämän jälkeen se on tarkastettava 1.1.2 kohdan mukaisesti.

1.2.1   Ajovalaisimen valmistelu

1.2.1.1   Testiseos

1.2.1.1.1   Ajovalaisimelle, jonka ulkolinssi on valmistettu lasista:

Ajovalaisimelle levitetään veden ja epäpuhtaan aineen seos, joka on koostumukseltaan seuraava:

9 paino-osaa silikahiekkaa, jonka hiukkaskoko on 0–100 µm,

1 paino-osa kasviperäistä hiilipölyä (pyökki), jonka hiukkaskoko on 0–100 µm,

0,2 paino-osaa NaCMC:tä (3) ja

sopiva määrä tislattua vettä, jonka johtavuus on ≤ 1 mS/m.

Seos saa olla enintään 14 vuorokautta vanha.

1.2.1.1.2   Ajovalaisimelle, jonka ulkolinssi on valmistettu muovimateriaalista:

Ajovalaisimelle levitetään veden ja epäpuhtaan aineen seos, joka on koostumukseltaan seuraava:

9 paino-osaa silikahiekkaa, jonka hiukkaskoko on 0–100 µm,

1 paino-osa kasviperäistä hiilipölyä (pyökki), jonka hiukkaskoko on 0–100 µm,

0,2 paino-osaa NaCMC:tä (3)

13 paino-osaa tislattua vettä, jonka johtavuus on ≤ 1 mS/m, ja

2 ± 1 (4) paino-osaa pinta-aktiivista ainetta.

Seos saa olla enintään 14 vuorokautta vanha.

1.2.1.2   Testiseoksen levittäminen ajovalaisimelle

Testiseosta levitetään tasaisesti koko ajovalaisimen valoa säteilevälle pinnalle ja sen annetaan kuivua. Toimenpide toistetaan, kunnes valaistusarvo on laskenut 15–20 prosenttiin kustakin seuraavassa mainitusta pisteestä mitatuista arvoista 1 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa:

kaukovalon piste Emax, kun kyseessä on kauko- ja lähivaloa tuottavan valaisimen kaukovalo,

kaukovalon piste Emax, kun kyseessä on vain kaukovaloa tuottava valaisin,

50 R ja 50 V (5), kun kyseessä on vain lähivaloa tuottava valaisin, joka on tarkoitettu käytettäväksi oikeanpuoleisessa liikenteessä,

50 L ja 50 V (5), kun kyseessä on vain lähivaloa tuottava valaisin, joka on tarkoitettu käytettäväksi vasemmanpuoleisessa liikenteessä.

1.2.1.3   Mittauslaitteet

Testeissä on käytettävä samanlaisia mittauslaitteita kuin ajovalaisimien hyväksyntätesteissä. Fotometrisissä tarkastuksissa on käytettävä vakiohehkulamppua.

2.   LÄMMÖN VAIKUTUKSESTA TAPAHTUVAN VALORAJAN PYSTYSUUNTAISEN SIIRTYMÄN TESTAUS

Tässä testissä tarkastetaan, ettei lämmön vaikutuksesta johtuva valorajan pystysuuntainen siirtymä ylitä toiminnassa olevalle lähivalaisimelle määriteltyä arvoa.

Kun ajovalaisin on testattu 1 kohdan mukaisesti, se on testattava 2.1 kohdassa määritellyssä testissä säätämättä ajovalaisinta testausalustaan nähden tai irrottamatta sitä testausalustasta.

2.1   Testi

Testi on suoritettava kuivassa ja ilmavirrattomassa ympäristössä, jonka lämpötila on 23 °C ± 5 °C.

Ajovalaisin on testattava lähivalolla käyttämällä sarjavalmisteista hehkulamppua, jota on poltettu vähintään tunnin ajan ennen testiä, eikä ajovalaisinta saa irrottaa testausalustasta eikä säätää testausalustaan nähden. (Tätä testiä varten jännite on säädettävä 1.1.1.2 kohdan mukaisesti.) Valorajan vaakasuoran osan (suoran vv ja pystysuoran, oikeanpuoleisessa liikenteessä pisteen B 50 L kautta ja vasemmanpuoleisessa liikenteessä pisteen B 50 R kautta kulkevan suoran välisen osan) sijainti on määritettävä 3 minuuttia (r3) ja 60 minuuttia (r6o) valaisimen sytyttämisen jälkeen.

Valorajan sijainnissa tapahtuneen vaihtelun mittaamisessa voidaan käyttää mitä tahansa menetelmää, joka antaa riittävän tarkat toistettavat tulokset.

2.2   Testitulokset

2.2.1   Milliradiaaneina (mrad) ilmoitettava testitulos katsotaan hyväksyttäväksi, jos itseisarvo ΔrI = | r3 – r60 | ajovalaisimesta mitattuna on enintään 1,0 mrad (ΔrI ≤ 1,0 mrad).

2.2.2   Jos tämä arvo on kuitenkin yli 1,0 mrad mutta enintään 1,5 mrad (1,0 mrad < ΔrI ≤ 1,5 mrad), testataan toinen ajovalaisin 2.1 kohdan mukaisesti sen jälkeen, kun ajovalaisin on kolme peräkkäistä kertaa läpikäynyt jäljempänä määritellyn syklin, jonka tarkoituksena on vakiinnuttaa ajovalaisimen mekaanisten osien sijainti alustassa, joka vastaa asianmukaista asennusta ajoneuvoon:

lähivaloa toiminnassa tunnin ajan (jännite säädetään 1.1.1.2 kohdan mukaisesti),

lähivalo sammutettuna tunnin ajan.

Ajovalaisintyyppi katsotaan hyväksyttäväksi, jos ensimmäisestä näytteestä mitatun itseisarvon ΔrI ja toisesta näytteestä mitatun itseisarvon ΔrII keskiarvo on enintään 1,0 mrad.

Formula


(1)  Jos testattava ajovalaisin on ryhmitetty ja/tai rakenteellisesti yhdistetty merkkivalaisimen kanssa, merkkivalaisimen on oltava toiminnassa testin ajan. Jos kyseessä on suuntavalaisin, sitä on käytettävä vilkkutoiminnolla siten, että kytkemisaikojen suhde on suunnilleen yhden suhde yhteen.

(2)  Jos hehkulangoista kaksi tai useampia on toiminnassa samanaikaisesti ajovalaisimia vilkutettaessa, tätä ei katsota tavanomaiseksi hehkulankojen samanaikaiseksi käytöksi.

(3)  NaCMC tarkoittaa natriumkarboksimetyyliselluloosan, johon tavanomaisesti viitataan lyhenteellä CMC, natriumsuolaa. Epäpuhtausseoksessa käytettävän NaCMC:n substituutioaste on 0,6–0,7 ja 2-prosenttisen liuoksen viskositeetti 20 °C:n lämpötilassa on 200–300 cP.

(4)  Määrän toleranssi johtuu siitä, että on saatava aikaan epäpuhtaan aineen seos, joka levittyy oikealla tavalla koko muovilinssille.

(5)  50 V sijaitsee 375 mm HV:n alapuolella 25 m:n etäisyydellä olevan mittaustason pystysuoralla viivalla vv.


LIITE 6

MUOVIMATERIAALISTA VALMISTETTUJA LINSSEJÄ SISÄLTÄVIÄ VALAISIMIA KOSKEVAT VAATIMUKSET – LINSSI- TAI MATERIAALINÄYTTEIDEN JA TÄYDELLISTEN VALAISIMIEN TESTAUS

1.   YLEISET VAATIMUKSET

1.1   Tämän säännön 2.2.4 kohdan mukaisesti toimitettujen näytteiden on täytettävä jäljempänä 2.1–2.5 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

1.2   Kahden täydellistä valaisinta edustavan näytteen, jotka on toimitettu tämän säännön 2.2.3 kohdan mukaisesti ja jotka sisältävät muovimateriaalista valmistetut linssit, on linssin materiaalin osalta täytettävä jäljempänä 2.6 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

1.3   Muovimateriaalista valmistettujen linssien näytekappaleet tai materiaalinäytteet on testattava yhdessä sen heijastimen kanssa, johon ne on tarkoitettu asennettaviksi (jos sovellettavissa), tämän liitteen lisäyksen 1 taulukossa A esitetyssä aikajärjestyksessä.

1.4   Jos valaisimen valmistaja pystyy kuitenkin osoittamaan, että tuote on jo läpäissyt jäljempänä 2.1–2.5 kohdassa tarkoitetut testit tai vastaavat testit toisen säännön mukaisesti, kyseisiä testejä ei tarvitse toistaa. Ainoastaan lisäyksen 1 taulukossa B tarkoitetut testit ovat pakollisia.

2.   TESTIT

2.1   Lämpötilanmuutosten sieto

2.1.1   Testit

Kolmen käyttämättömän näytteen (linssin) on käytävä läpi viisi lämpötilan ja suhteellisen kosteuden muutossykliä seuraavan ohjelman mukaisesti:

3 tuntia lämpötilassa 40 ± 2 °C ja 85–95 prosentin suhteellisessa kosteudessa,

1 tunti lämpötilassa 23 ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa,

15 tuntia lämpötilassa –30 ± 2 °C,

1 tunti lämpötilassa 23 ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa,

3 tuntia lämpötilassa 80 ± 2 °C,

1 tunti lämpötilassa 23 ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa.

Ennen tätä testiä näytteitä on pidettävä lämpötilassa 23 ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa vähintään neljän tunnin ajan.

Huomautus: Jakson ””yksi tunti lämpötilassa 23 ± 5 °C” on sisällettävä ne siirtymäjaksot lämpötilasta toiseen, jotka ovat tarpeen lämpöshokkivaikutusten välttämiseksi.

2.1.2   Fotometriset mittaukset

2.1.2.1   Menetelmä

Näytteille on suoritettava fotometriset mittaukset ennen testiä ja sen jälkeen.

Nämä mittaukset on tehtävä seuraavissa pisteissä käyttäen vakiolamppua:

B 50 L ja 50 R lähivalaisimen tai lähi/kaukovalaisimen lähivalon osalta (B 50 R ja 50 L vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettujen ajovalaisimien osalta),

Emax kaukovalaisimen tai lähi/kaukovalaisimen kaukovalon osalta.

2.1.2.2   Tulokset

Kustakin näytteestä ennen testiä ja sen jälkeen mitatut fotometriset arvot saavat poiketa toisistaan enintään 10 prosenttia fotometrisen mittausmenettelyn toleranssit mukaan luettuina.

2.2   Ilmakehässä vaikuttavien ja kemiallisten tekijöiden sieto

2.2.1   Ilmakehässä vaikuttavien tekijöiden sieto

Kolme uutta näytettä (linssiä tai materiaalinäytettä) on altistettava sellaisesta lähteestä peräisin olevalle säteilylle, jonka spektrijakauma on sama kuin lämpötilassa 5 500 K–6 000 K olevan mustan kappaleen. Lähteen ja näytteiden väliin on sijoitettava asianmukaiset suodattimet, jotta vähennetään mahdollisimman paljon säteilyä, joka on aallonpituudeltaan alle 295 nm ja yli 2 500 nm. Näytteet on altistettava voimakkaalle valaistukselle, joka on teholtaan 1 200 W/m2 ± 200 W/m2, sellaiseksi ajaksi, että näytteiden saaman valoenergian arvo on 4 500 MJ/m2 ± 200 MJ/m2. Kotelon sisällä lämpötilan mustalla levyllä, joka on sijoitettu samalle tasolle näytteiden kanssa, on oltava 50 °C ± 5 °C. Tasaisen altistuksen aikaansaamiseksi näytteiden on kierrettävä säteilylähteen ympäri nopeudella 1–5 kierrosta minuutissa.

Näytteet on suihkutettava tislatulla vedellä, jonka johtokyky on pienempi kuin 1 mS/m lämpötilassa 23 ± 5 °C, seuraavan syklin mukaisesti:

Suihkutus:

5 minuuttia,

Kuivaus:

25 minuuttia.

2.2.2   Kemiallisten tekijöiden sieto

Kun edellä 2.2.1 kohdassa tarkoitettu testi ja jäljempänä 2.2.3.1 kohdassa tarkoitettu mittaus on suoritettu, mainittujen kolmen näytteen ulkopinnat on käsiteltävä 2.2.2.2 kohdassa tarkoitetulla tavalla 2.2.2.1 kohdassa määritellyllä seoksella.

2.2.2.1   Testiseos

Testiseoksen on oltava koostumukseltaan seuraava: 61,5 prosenttia n-heptaania, 12,5 prosenttia tolueenia, 7,5 prosenttia etyylitetrakloridia, 12,5 prosenttia trikloorietyleeniä ja 6 prosenttia ksyleeniä (tilavuusprosentteina).

2.2.2.2   Testiseoksen levittäminen

Puuvillakankaan (ISO 105 -standardin mukaisen) palaa liotetaan 2.2.2.1 kohdassa määritellyssä seoksessa, kunnes se on kyllästynyt. Tämän jälkeen kangas levitetään 10 sekunnin kuluessa 10 minuutin ajaksi näytteen ulkopinnalle niin, että paine on 50 N/cm2, mikä vastaa 14 × 14 mm:n suuruiseen testipintaan kohdistettua 100 N:n voimaa.

Tämän 10 minuutin jakson aikana kangaspalaa on kostutettava uudelleen seoksella niin, että käytettävä neste on koostumukseltaan jatkuvasti täysin sama kuin määritelty testiseos.

Testiseoksen levittämisen aikana näytteeseen kohdistettua painetta voidaan kompensoida säröytymisen välttämiseksi.

2.2.2.3   Puhdistaminen

Kun testiseos on levitetty näytteille, niiden annetaan kuivua ilmassa. Tämän jälkeen näytteet pestään 2.3 kohdassa (puhdistusaineiden sieto) määritellyllä liuoksella, jonka lämpötila on 23 ± 5 °C.

Sitten näytteet huuhdotaan huolellisesti tislatulla vedellä, joka saa sisältää enintään 0,2 prosenttia epäpuhtauksia ja jonka lämpötila on 23 ± 5 °C. Tämän jälkeen näytteet pyyhitään pehmeällä kankaalla.

2.2.3   Tulokset

2.2.3.1   Ilmakehässä vaikuttavien tekijöiden sietotestin jälkeen näytteiden ulkopinnoissa ei saa esiintyä säröjä, naarmuja, lohkeilua eikä muodonmuutoksia, ja valon läpäisyn keskivaihtelu

Formula, mitattuna kolmesta testattavasta näytteestä tämän liitteen lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti saa olla enintään 0,020 (Δtm 0,020).

2.2.3.2   Kemiallisten aineiden sietotestin jälkeen näytteissä ei saa olla jälkiä kemiallisista aineista, jotka voivat aiheuttaa poikkeaman valovirran hajontaan, jonka keskivariaatio

Formula, mitattuna kolmesta testattavasta näytteestä tämän liitteen lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti saa olla enintään 0,020

(Δ dm ≤ 0,020).

2.3   Puhdistusaineiden ja hiilivetyjen sieto

2.3.1   Puhdistusaineiden sieto

Kolmen näytteen (linssien tai materiaalinäytteiden) ulkopinnat on lämmitettävä lämpötilaan 50 ± 5 °C ja upotettava sen jälkeen viiden minuutin ajaksi seokseen, jota pidetään lämpötilassa 23 ± 5 °C ja joka on koostumukseltaan seuraava: 99 osaa tislattua vettä, joka sisältää enintään 0,02 prosenttia epäpuhtauksia, ja yksi osa alkyyliaryylisulfonaattia.

Testin lopuksi näytteet on kuivattava lämpötilassa 50 ± 5 °C, ja näytteiden pinta puhdistettava kostealla kankaalla.

2.3.2   Hiilivetyjen sieto

Kolmen näytteen ulkopintoja on hierottava kevyesti yhden minuutin ajan sellaisessa seoksessa kastellulla puuvillakankaalla, jonka koostumus on 70 prosenttia n-heptaania ja 30 prosenttia tolueenia (tilavuusprosentteina). Tämän jälkeen näytteiden on annettava kuivua ilmassa.

2.3.3   Tulokset

Kun edellä esitetyt kaksi testiä on suoritettu peräkkäin, valon läpäisyn vaihtelun keskiarvo

Formula, mitattuna kolmesta testattavasta näytteestä tämän liitteen lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti saa olla enintään 0,010 (Δ tm ≤ 0,010).

2.4   Mekaanisen kulutuksen sieto

2.4.1   Mekaanisen kulutuksen testausmenetelmä

Kolmen uuden näytteen (linssin) ulkopinnoille on suoritettava tasaisen mekaanisen kulutuksen testi tämän liitteen lisäyksessä 3 määriteltyä menetelmää käyttäen.

2.4.2   Tulokset

Tämän testin jälkeen vaihtelut

läpäisevyydessä Formula

ja hajonnassa Formula

on mitattava lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti 2.2.4 kohdassa määritellyllä alueella. Kolmen näytteen keskiarvon on oltava sellainen, että Δ tm ≤ 0,100; Δ dm ≤ 0,050.

2.5   Mahdollisten pinnoitteiden pysyvyystesti

2.5.1   Näytteen valmistelu

Linssin pinnoitteen alueelle viilletään partakoneen terällä tai neulalla 20 × 20 mm:n kokoinen ruudukko, jonka ruudut ovat kooltaan noin 2 × 2 mm. Terän tai neulan paineen on oltava riittävä ainakin pinnoitteen leikkaamiseksi.

2.5.2   Testin kuvaus

Testissä käytetään teippiä, jonka kiinnitysvoima tämän liitteen lisäyksessä 4 määritellyissä vakio-olosuhteissa mitattuna on 2 N leveyssenttimetriä kohti ±20 prosenttia. Teippiä, jonka leveyden on oltava vähintään 25 mm, painetaan vähintään viiden minuutin ajan 2.5.1 kohdassa määritellyllä tavalla valmisteltua pintaa vasten.

Tämän jälkeen teipin päätä kuormitetaan siten, että kohteena olevaan pintaan nähden kohtisuorassa oleva voima on sama kuin kyseiseen pintaan kohdistuva kiinnitysvoima. Sitten teippi vedetään irti vakionopeudella 1,5 m/s ±0,2 m/s.

2.5.3   Tulokset

Ruudutettu alue ei saa olla mainittavasti vaurioitunut. Vauriot ruudukon risteyskohdissa tai viiltojen reunoilla sallitaan, jos vaurioitunutta aluetta on enintään 15 prosenttia ruudutetusta alueesta.

2.6   Muovimateriaalista valmistetulla linssillä varustetun täydellisen ajovalaisimen testit

2.6.1   Linssin pinnan mekaanisen kulutuksen sieto

2.6.1.1   Testit

Valaisinnäytteen nro 1 linssille on tehtävä 2.4.1 kohdassa määritelty testi.

2.6.1.2   Tulokset

Testin jälkeen ajovalaisimelle tämän säännön mukaisesti suoritettujen fotometristen mittausten tulokset saavat ylittää enintään 30 prosentilla pisteille B 50 L ja HV määritellyt enimmäisarvot ja alittaa enintään 10 prosentilla pisteelle 75 R määritellyt vähimmäisarvot (vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettujen ajovalaisimien osalta kyseeseen tulevat pisteet B 50 R, HV ja 75 L).

2.6.2   Mahdollisten pinnoitteiden pysyvyystesti

Valaisinnäytteen nro 2 linssille on suoritettava 2.5 kohdassa määrätty testi.

3.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTUS

Linssien valmistuksessa käytettyjen materiaalien osalta samaan sarjaan kuuluvat valaisimet katsotaan tämän säännön mukaisiksi, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

3.1.1   Näytteiden ulkopinnoissa ei kemiallisten tekijöiden sietotestin eikä puhdistusaineiden ja hiilivetyjen sietotestin jälkeen ole paljain silmin havaittavissa säröjä, lohkeilua eikä muodonmuutoksia (ks. 2.2.2, 2.3.1 ja 2.3.2 kohta).

3.1.2   Fotometriset arvot 2.6.1.2 kohdassa tarkoitetuissa mittauspisteissä ovat 2.6.1.1 kohdassa määritellyn testin jälkeen tässä säännössä vaatimustenmukaisuudelle määriteltyjen rajojen sisällä.

3.2   Jos testitulokset eivät täytä vaatimuksia, testit toistetaan toisella sattumanvaraisesti valitulla ajovalaisinnäytteellä.

LISÄYS 1

TYYPPIHYVÄKSYNTÄTESTIEN AIKAJÄRJESTYS

Muovimateriaaleille suoritettavat testit (tämän säännön 2.2.4 kohdan mukaisesti toimitetut linssit tai materiaalinäytteet)

Taulukko A

Näytteet Testit

Linssit tai materiaalinäytteet

Linssit

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

1.1

Fotometriset ominaisuudet (2.1.2 kohta)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

x

x

x

 

1.1.1.

Lämpötilan muutos (2.1.1 kohta)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

x

x

x

 

1.1.2

Fotometriset ominaisuudet (2.1.2 kohta)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

x

x

x

 

1.2.1

Valon läpäisyn mittaus

x

x

x

x

x

x

x

x

x

 

 

 

 

1.2.2

Hajonnan mittaus

x

x

x

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

1.3

Ilmakehässä vaikuttavat tekijät (2.2.1 kohta)

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.3.1

Valon läpäisyn mittaus

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.4

Kemialliset tekijät (2.2.2 kohta)

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.4.1

Hajonnan mittaus

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.5

Puhdistusaineet (2.2.1 kohta)

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

1.6

Hilivedyt (2.3.2 kohta)

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

1.6.1

Valon läpäisyn mittaus

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

1.7

Kuluminen (2.4.1 kohta)

 

 

 

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

1.7.1

Valon läpäisyn mittaus

 

 

 

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

1.7.2

Hajonnan mittaus

 

 

 

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

1.8

Pysyvyys (2.5 kohta)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

x

Täydellisille valaisimille suoritettavat testit (tämän säännön 2.2.3 kohdan mukaisesti toimitetut valaisimet)

Taulukko B

 

Täydellinen ajovalaisin

Näytteen numero

1

2

2.1

Kuluminen (2.6.1.1 kohta)

x

 

2.2

Fotometriset ominaisuudet (2.6.1.2 kohta)

x

 

2.3

Pysyvyys (2.6.2 kohta)

 

x

LISÄYS 2

Valon hajonnan ja läpäisyn mittausmenetelmä

1.   VÄLINEET (ks. kuva)

Kollimaattorin K, jolla on puolihajoama Formula

sädettä rajoittaa 6 mm:n aukolla varustettu himmennin DT, jota vasten näytteen alusta sijoitetaan.

Konvergentti akromaattinen linssi L2, jonka pallopoikkeamat on korjattu, yhdistää himmentimen DT vastaanottimeen R. Linssin L2 läpimitan on oltava sellainen, että linssi ei himmennä valoa, jonka näyte hajottaa keilaan, jonka puolihuippukulma on β/2 = 14°.

Rengasmainen himmennin DD, jonka kulmat ovat α/2 = 1° ja αmax/2 = 12°, sijoitetaan linssin L2 kuvafokaalitasolle.

Himmentimen läpinäkymätön keskiosa on tarpeen suoraan valonlähteestä tulevan valon eliminoimiseksi. Himmentimen keskiosa on voitava irrottaa valonsäteestä siten, että se palaa täsmälleen alkuperäiseen asentoonsa.

Välimatka L2 DT ja linssin L2 polttoväli F2  (1) on valittava niin, että DT:n kuva peittää täysin vastaanottimen R.

Kun alkutulovalovirtaan viitataan 1 000 yksikkönä, kunkin lukeman absoluuttisen tarkkuuden on oltava parempi kuin 1 yksikkö.

2.   MITTAUKSET

Seuraavat lukemat on otettava:

Lukema

Näytteen kanssa

DD:n keskiosan kanssa

Muuttuja

T1

ei

ei

Tulovalovirta alkulukemassa

T2

kyllä (ennen testiä)

ei

Uuden materiaalin läpäisemä valovirta 24 asteen kentässä

T3

kyllä (testin jälkeen)

ei

Uuden materiaalin läpäisemä valovirta 24 asteen kentässä

T4

kyllä (ennen testiä)

kyllä

Uuden materiaalin hajottama valovirta

T5

kyllä (testin jälkeen)

kyllä

Testatun materiaalin hajottama valovirta

Image


(1)  L2:n osalta suositellaan käytettäväksi noin 80 mm:n polttoväliä.

LISÄYS 3

SUIHKUTUSTESTAUSMENETELMÄ

1.   TESTAUSLAITTEISTO

1.1   Suihkutin

Käytettävässä suihkuttimessa on oltava läpimitaltaan 1,3 mm:n suutin, jolla saadaan aikaan 0,24 ± 0,02 litran nestevirta minuutissa käyttöpaineella 6,0 bar –0, +0,5 bar.

Näissä käyttöolosuhteissa aikaansaatavan suihkun on oltava läpimitaltaan 170 ± 50 mm kulumiselle altistettavalla pinnalla, joka on 380 ± 10 mm:n etäisyydellä suuttimesta.

1.2   Testiseos

Testiseoksen on oltava koostumukseltaan seuraava:

silikahiekka, jonka kovuus on 7 Mohrin asteikolla, raekoko 0–0,2 mm, jakauma lähes normaali ja kulmakerroin 1,8–2,

vesi, jonka kovuus on enintään 205 g/m3, seoksessa, jossa on 25 g hiekkaa vesilitraa kohti.

2.   TESTI

Valaisimien linssien ulkopinnat on altistettava kerran tai useammin edellä esitetyllä tavalla tuotetun hiekkasuihkun vaikutukselle. Suihku on suunnattava lähes kohtisuoraan testattavalle pinnalle.

Kuluminen tarkastetaan yhden tai useamman lasinäytteen avulla, jotka on vertailua varten asetettu testattavien linssien läheisyyteen. Seosta suihkutetaan, kunnes vaihtelu näytteen tai näytteiden aikaansaaman valon hajonnassa lisäyksessä 2 määritellyllä menetelmällä mitattuna on sellainen, että

Formula

Testauksessa voidaan käyttää useita vertailunäytteitä sen tarkistamiseksi, että koko testattava pinta on tasaisesti kulunut.

LISÄYS 4

TEIPIN PYSYVYYSTESTI

1.   TARKOITUS

Tämän menetelmän avulla pystytään vakio-olosuhteissa määrittämään teipin lineaarinen kiinnitysvoima lasilevyyn nähden.

2.   PERIAATE

Mitataan voima, joka tarvitaan irrottamaan teippi lasilevystä 90 asteen kulmassa.

3.   YMPÄRISTÖOLOSUHTEET

Ympäristön lämpötilan on oltava 23 ± 5 °C ja suhteellisen kosteuden 65 ± 15 prosenttia.

4.   TESTIKAPPALEET

Ennen testiä teipin näyterullaa on pidettävä 24 tunnin ajan määritellyissä ympäristöolosuhteissa (ks. 3 kohta edellä).

Kustakin rullasta testataan viisi 400 mm:n pituista testikappaletta. Testikappaleet otetaan rullasta sen jälkeen, kun teipistä on poistettu kolme päällimmäistä kerrosta.

5.   MENETTELY

Testi on suoritettava 3 kohdassa määritellyissä olosuhteissa.

Teipistä otetaan viisi testikappaletta siten, että teippiä rullataan auki rullan säteen suuntaisesti nopeudella, joka on noin 300 mm/s. Sitten testikappaleet kiinnitetään 15 sekunnin kuluessa seuraavasti:

Teippi kiinnitetään lasilevyyn vähitellen kevyellä pituussuuntaisella sormen hankaavalla liikkeellä painamatta teippiä tai lasilevyä liian voimakkaasti ja niin, että teipin ja lasilevyn väliin ei jää ilmakuplia.

Yhdistelmä jätetään määriteltyihin ympäristöolosuhteisiin 10 minuutin ajaksi.

Testikappaletta irrotetaan noin 25 mm:n verran levystä testikappaleen akseliin nähden kohtisuorassa asennossa.

Levy kiinnitetään paikalleen ja teipin irrallinen pää nostetaan 90 asteen kulmaan. Teippi kiristetään siten, että teipin ja levyn välinen rajaviiva on kohtisuorassa kiristysvoiman suuntaan ja levyyn nähden.

Teippiä vedetään irti levystä nopeudella, joka on 300 mm/s ± 30 mm/s, ja tähän tarvittava voima kirjataan.

6.   TULOKSET

Saadut viisi arvoa asetetaan järjestykseen ja mediaanin arvo otetaan mittauksen tulokseksi. Arvo ilmaistaan newtoneina teipin leveyssenttimetriä kohti.


LIITE 7

TARKASTAJAN SUORITTAMAA NÄYTTEENOTTOA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1.   YLEISTÄ

1.1   Mekaanista ja geometrista vaatimustenmukaisuutta koskevat tämän säännön määräykset katsotaan täytetyiksi, jos eroavuudet eivät ylitä väistämättömiä valmistuspoikkeamia.

Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi fotometristen ominaisuuksien osalta, jos minkä tahansa sattumanvaraisesti valitun ja vakiohehkulampulla varustetun ajovalaisimen fotometrisiä ominaisuuksia testattaessa

1.2.1   mikään mitattu arvo ei poikkea kielteisesti yli 20 prosentilla tässä säännössä määritellyistä arvoista. Arvojen B 50 L (tai R) ja vyöhykkeen III osalta poikkeamat saavat olla enintään seuraavat:

B 50 L (tai R):

0,2 luksia, eli 20 prosenttia

0,3 luksia, eli 30 prosenttia

Vyöhyke III:

0,3 luksia, eli 20 prosenttia

0,45 luksia, eli 30 prosenttia

tai jos

1.2.2.1   lähivalon osalta tässä säännössä määrätyt arvot täyttyvät pisteessä HV (sallittu toleranssi 0,2 luksia) ja ajovalaisimen ollessa suunnattuna samalla tavalla vähintään yhdessä pisteessä kullakin niistä alueista, jotka säteeltään 15 cm:n ympyrä rajaa mittauskankaalle (25 m:n etäisyydellä) pisteiden B 50 L (tai R) (1) (toleranssi 0,1 luksia), 75 R (tai L), 50 V, 25 L ja 25 R ympärille, sekä vyöhykkeen IV koko sillä alueella, joka sijaitsee enintään 22,5 cm suoran 25 R–25 L yläpuolella,

1.2.2.2   ja jos kaukovalon osalta pisteen HV sijaitessa alueella, jossa isoluksi on 0,75 Emax, missä tahansa tämän säännön 6.3.2 kohdassa määritellyssä mittauspisteessä fotometrisille arvoille saadaan +20 prosentin toleranssi enimmäisarvojen ja –20 prosentin toleranssi vähimmäisarvojen osalta. Viitemerkkiä ei oteta huomioon.

1.2.3   Jos edellä kuvattujen testien tulokset eivät vastaa vaatimuksia, ajovalaisimen suuntausta voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että sädekimpun akselia siirretään sivuun oikealle tai vasemmalle enintään 1 asteen verran.

1.2.4   Jos edellä kuvattujen testien tulokset eivät vastaa vaatimuksia, ajovalaisimelle suoritettavat testit on toistettava käyttämällä toista vakiohehkulamppua.

1.2.5   Ajovalaisimia, joissa on selviä vikoja, ei oteta huomioon.

1.2.6   Viitemerkkiä ei oteta huomioon.

1.3   Värikoordinaatteja koskevien vaatimusten on täytyttävä silloin, kun ajovalaisin on varustettu hehkulampulla, joka on säädetty A-värilämpötilalle.

Vaaleankeltaista valoa säteilevän, värittömällä hehkulampulla varustetun ajovalaisimen fotometristen ominaisuuksien on täytettävä tähän sääntöön sisältyvät arvot kerrottuna 0,84:llä.

2.   ENSIMMÄINEN NÄYTTEENOTTO

Ensimmäisessä näytteenotossa valitaan sattumanvaraisesti neljä ajovalaisinta. Ensimmäinen kahden valaisimen näyte merkitään A:ksi ja toinen B:ksi.

2.1   Vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi

Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen kielteiset poikkeamat ovat seuraavat:

2.1.1.1   Näyte A

A1

:

yksi ajovalaisin 0 prosenttia

yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

A2

:

molemmat ajovalaisimet yli 0 prosenttia

mutta enintään 20 prosenttia

siirrytään näytteeseen B

2.1.1.2   Näyte B

B1

:

molemmat ajovalaisimet 0 prosenttia

2.1.2   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen A osalta täyttyvät.

2.2   Vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi

Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen ja valmistajaa kehotetaan saattamaan tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

2.2.1.1   Näyte A

A3

:

yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

yksi ajovalaisin yli 20 prosenttia

mutta enintään 30 prosenttia

2.2.1.2   Näyte B

B2

:

jos tulos on A2 ja

yksi ajovalaisin yli 0 prosenttia

mutta enintään 20 prosenttia

yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

B3

:

jos tulos on A2 ja

yksi ajovalaisin 0 prosenttia

yksi ajovalaisin yli 20 prosenttia

mutta enintään 30 prosenttia

2.2.2   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen A osalta eivät täyty.

2.3   Hyväksyntä peruutetaan

Vaatimustenmukaisuus on asetettava kyseenalaiseksi ja 13 kohtaa sovellettava, jos tämän liitteen kuvan 1 mukaisessa näytteenottomenettelyssä ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

2.3.1   Näyte A

A4

:

yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

yksi ajovalaisin yli 30 prosenttia

A5

:

molemmat ajovalaisimet yli 20 prosenttia

2.3.2   Näyte B

B4

:

jos tulos on A2 ja

yksi ajovalaisin yli 0 prosenttia

mutta enintään 20 prosenttia

yksi ajovalaisin yli 20 prosenttia

B5

:

jos tulos on A2 ja

molemmat ajovalaisimet yli 20 prosenttia

B6

:

jos tulos on A2 ja

yksi ajovalaisin 0 prosenttia

yksi ajovalaisin yli 30 prosenttia

2.3.3   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteiden A ja B osalta eivät täyty.

3.   TOISTETTU NÄYTTEENOTTO

Jos tuloksena on A3, B2 tai B3, on kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen antamisesta suoritettava uusi näytteenottomenettely, jossa tarkastetaan kolmas näyte C ja neljäs näyte D, jotka koostuvat kahdesta valaisimesta, jotka on valmistettu sen jälkeen, kun valmistaja on saattanut tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi.

3.1   Vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi

Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

3.1.1.1   Näyte C

C1

:

yksi ajovalaisin 0 prosenttia

yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

C2

:

molemmat ajovalaisimet yli 0 prosenttia

mutta enintään 20 prosenttia

siirrytään näytteeseen D

3.1.1.2   Näyte D

D1

:

jos tulos on C2 ja

molemmat ajovalaisimet 0 prosenttia

3.1.2   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen C osalta täyttyvät.

3.2   Vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi

Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen ja valmistajaa kehotetaan saattamaan tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

3.2.1.1   Näyte D

D2

:

jos tulos on C2 ja

yksi ajovalaisin yli 0 prosenttia

mutta enintään 20 prosenttia

yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

3.2.1.2   tai jos 1.2.2. kohdan edellytykset näytteen C osalta eivät täyty.

3.3   Hyväksyntä peruutetaan

Vaatimustenmukaisuus on asetettava kyseenalaiseksi ja 13 kohtaa sovellettava, jos tämän liitteen kuvan 1 mukaisessa näytteenottomenettelyssä ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

3.3.1   Näyte C

C3

:

yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

yksi ajovalaisin yli 20 prosenttia

C4

:

molemmat ajovalaisimet yli 20 prosenttia

3.3.2   Näyte D

D3

:

jos tulos on C2 ja

yksi ajovalaisin 0 tai yli 0 prosenttia

yksi ajovalaisin yli 20 prosenttia

3.3.3   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteiden C ja D osalta eivät täyty.

4.   VALORAJAN PYSTYSUUNTAINEN SIIRTYMÄ

Lämmön vaikutuksesta johtuvaa valorajan pystysuuntaista siirtymää todennettaessa on sovellettava seuraavaa menettelyä:

Yksi näytettä A edustavista ajovalaisimista on tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen testattava liitteessä 5 olevan 2.1 kohdan menettelyn mukaisesti sen jälkeen, kun ajovalaisin on käynyt kolmesti peräkkäin läpi liitteessä 5 olevan 2.2.2 kohdan mukaisen syklin.

Ajovalaisin katsotaan hyväksyttäväksi, jos arvo Δr on enintään 1,5 mrad.

Jos kyseinen arvo on yli 1,5 mrad mutta enintään 2,0 mrad, testataan toinen näytettä A edustava ajovalaisin, minkä jälkeen molemmista näytteistä mitattujen itseisarvojen keskiarvo saa olla enintään 1,5 mrad. Jos näyte A ei täytä edellä mainittua vaatimusta, on testattava näytteen B kaksi ajovalaisinta saman menettelyn mukaisesti. Kummankaan valaisimen arvo Δr ei saa olla suurempi kuin 1,5 mrad.

Kuva 1

Image


(1)  Suluissa olevat kirjaimet viittaavat vasemmanpuoleisessa liikenteessä käytettäviksi tarkoitettuihin ajovalaisimiin.


Top