Euroopan oikeusasiamiehen ja Euroopan investointipankin välinen yhteisymmärryspöytäkirja joka koskee tietoja pankin toimintapolitiikoista, standardeista ja menettelytavoista sekä kantelujen käsittelystä, johon sisältyvät myös muiden kuin Euroopan unionin kansalaisten ja unionin ulkopuolella asuinpaikkaansa tai sääntömääräistä kotipaikkaansa pitävien henkilöiden tai oikeushenkilöiden tekemät kantelut

(2008/C 244/01)

1.   Yhteisymmärryspöytäkirjan tausta ja tavoitteet

Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan investointipankki (”EIP”) ovat osa Euroopan unionin toimielinjärjestelmää, jonka puitteissa ne toimivat.

EIP on Euroopan unionin rahoituslaitos. EU:n jäsenvaltiot merkitsevät sen pääoman. EIP:llä on oikeushenkilön asema ja se on EU:n yleisbudjetista riippumaton elin. EIP hankkii huomattavia määriä varoja pääomamarkkinoilta, jotka se lainaa edullisin ehdoin unionin politiikkatavoitteiden toteuttamista tukeville hankkeille. EIP:n lainananto EU-maiden ulkopuolisiin maihin (”ulkoinen lainananto”) perustuu EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaan.

Euroopan parlamentti valitsee Euroopan oikeusasiamiehen. Oikeusasiamies raportoi työstään Euroopan parlamentille. Oikeusasiamies hoitaa tehtäväänsä täysin riippumattomana. Oikeusasiamiehellä on toimivalta tutkia yhteisön toimielinten ja muiden elinten toiminnan hallinnollisia epäkohtia, lukuun ottamatta yhteisön tuomioistuimen ja yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimintaa näiden toimiessa lainkäyttöeliminä. Oikeusasiamies voi ryhtyä tutkimuksiin omasta aloitteestaan tai kantelun perusteella. Kaikki Euroopan unionin kansalaiset sekä luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa, voivat kannella oikeusasiamiehelle.

Tämä yhteisymmärryspöytäkirja perustuu EIP:n ja oikeusasiamiehen välisestä yhteistyöstä saatuihin myönteisiin kokemuksiin, jotka on saatu oikeusasiamiehen suorittaessa tutkimuksia mahdollisista hallinnollisista epäkohdista EIP:n toiminnassa.

Oikeusasiamiehen ja EIP:n yhteisenä tavoitteena on ”nostaa rimaa” sidosryhmien sitouttamisessa ja näiden etujen suojelussa EIP:n harjoittaman toiminnan osalta, ja etenkin ulottaa suojelu myös luonnollisiin henkilöihin ja oikeushenkilöihin, jotka eivät ole jonkin EU:n jäsenvaltion kansalaisia tai eivät asu jossakin jäsenvaltiossa, taikka joilla ei ole sääntömääräistä kotipaikkaa jonkin EU:n jäsenvaltion alueella. Tämän yhteisymmärryspöytäkirjan avulla luodaan perusta rakentavalle yhteistyölle edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi.

2.   Periaatteet

Oikeusasiamies ja EIP jakavat saman näkemyksen seuraavista periaatteista:

Edellä esitettyjen periaatteiden ja tähänastisesta yhteistyöstä saadun myönteisen kokemuksen perusteella oikeusasiamies ja EIP julistavat seuraavaa:

3.   Loppumääräykset

Tällä yhteisymmärryspöytäkirjalla ei ole tarkoitus määrittää laillisia oikeuksia tai velvollisuuksia oikeusasiamiehen ja EIP:n välillä tai kolmansiin osapuoliin nähden.

Mitään tämän yhteisymmärryspöytäkirjan määräystä ei pidä tulkita tavalla, joka rajoittaa millään tavalla kummankaan sopimuspuolen itsenäistä päätöksentekoa omalla toimialallaan tai haittaa taikka muuttaa kumman tahansa osapuolen oikeudellisia velvollisuuksia.

EIP ja oikeusasiamies ilmaisevat aikomuksensa tavata säännöllisesti, periaatteessa vähintään kerran vuodessa keskustellakseen tämän yhteisymmärryspöytäkirjan määräysten käytännön toimeenpanosta ja mahdollisista parannuksista. He aikovat erityisesti tarkistaa tätä yhteisymmärryspöytäkirjaa, jotta voidaan ottaa huomioon EIP:n järjestämän sen sisäistä valitusjärjestelmää koskevan julkisen kuulemisen tulokset.

Tätä yhteisymmärryspöytäkirjaa voidaan tarkistaa kumman tahansa sopimuspuolen pyynnöstä, ja kumpi tahansa osapuoli voi milloin tahansa irtisanoutua siitä.

(1)  Oikeusasiamiehen ohjesäännön 2 artiklan 4 kohdassa määrätään, että ”ennen kantelun tekemistä on aiheelliset hallinnolliset menettelyt oltava suoritettu toimielimissä ja elimissä, joita asia koskee”.