41991A0401

SISÄINEN SOPIMUS yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta neljännen AKT ETY-yleissopimuksen osalta (91/401/ETY)

NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET EUROOPAN TALOUSYHTEISÖN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

sekä

KATSOVAT, että Loméssa 15 päivänä joulukuuta 1989 allekirjoitetussa neljännessä AKT ETY-yleissopimuksessa, jäljempänä "yleissopimus", on yhteisön AKT-valtioille antamien tukien kokonaismääräksi vahvistettu 12 000 miljoonaa ecua vuosiksi 1990 1995,

KATSOVAT, että neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat sopivat, että merentakaisiin maihin ja alueisiin, joihin sovelletaan perustamissopimuksen neljännen osan määräyksiä, jäljempänä "maat ja alueet", Euroopan kehitysrahastosta suunnattujen tukien määräksi vahvistetaan 140 miljoonaa ecua; lisäksi määrätään, että Euroopan investointipankki, jäljempänä "pankki", suuntaa omista rahoituslähteistään maille ja alueille toimenpiteitä 25 miljoonan ecun arvosta,

KATSOVAT, että ecu, jota käytetään tämän sopimuksen soveltamisessa, on määritetty neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3180/78, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1971/89 tai tarvittaessa sen koostumuksen myöhemmin määrittävässä neuvoston asetuksessa,

KATSOVAT, että yleissopimuksen sekä maita ja alueita koskevan päätöksen, jäljempänä "päätös", täytäntöönpanemiseksi on tarpeen perustaa seitsemäs Euroopan kehitysrahasto ja vahvistaa sen varojen hankkimista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja jäsenvaltioiden antamat osuudet,

KATSOVAT, että on tarpeen vahvistaa rahoitusyhteistyön hoidon säännöt, päättää tukien valmistelu-, tarkastus- ja myöntämismenettely ja määrittää tukien käytön valvonnan yksityiskohtaiset säännöt,

KATSOVAT, että on tarpeen perustaa jäsenvaltioiden hallitusten edustajien komitea komission alaisuuteen sekä vastaavanlainen komitea pankin alaisuuteen; on tarpeen varmistaa niiden toimien yhdenmukaistaminen, joita komissio ja pankki ovat toteuttaneet yleissopimuksen ja päätöksen vastaavien määräysten soveltamiseksi; tämän vuoksi on suotavaa, että sekä komission alaisen komitean että pankin alaisen komitean kokoonpano olisi samanlainen, ja

OTTAVAT HUOMIOON 5 päivänä kesäkuuta 1984 ja 16 päivänä toukokuuta 1989 annetut neuvoston päätöslauselmat yhteisön yhteistyötoimenpiteiden ja -politiikkojen yhteensovittamisesta,

komissiota kuultuaan,

OVAT SOPINEET SEURAAVISTA MÄÄRÄYKSISTÄ:

I LUKU

1 artikla

1. Jäsenvaltiot perustavat seitsemännen Euroopan kehitysrahaston (1990), jäljempänä "rahasto".

2. a) Rahastossa on 10 940 miljoonaa ecua, jonka määrän jäsenvaltiot rahoittavat seuraavien osuuksien mukaisesti:

(miljoonaa ecua)

Alankomaat 609,120

Belgia 433,234

Espanja 644,999

Irlanti 600,325

Italia 1 417,772

Kreikka 133,920

Luxemburg 20,7385

Portugali 96,140

Ranska 2 665,892

Saksan liittotasavalta 2 840,480

Tanska 227,032

Yhdistynyt kuningaskunta 1 790,640

b) Edellä a alakohdassa mainittua jakaumaa voidaan muuttaa neuvoston yksimielisellä päätöksellä, jos yhteisöön liittyy uusi valtio.

2 artikla

1. Edellä 1 artiklassa mainittu määrä jaetaan seuraavasti:

a) 10 800 miljoonaa ecua AKT-valtioille, josta:

i) 7 995 miljoonaa ecua avustuksina, joista 1 150 miljoonaa ecua varattu erityisesti rakennemukautustukeen;

ii) 825 miljoonaa ecua riskipääomina;

iii) 1 500 miljoonaa ecua siirtoina yleissopimuksen kolmannen osan II osaston 1 luvun mukaisesti;

iv) 480 miljoonaa ecua erityisrahoitusjärjestelynä yleissopimuksen kolmannen osan II osaston 3 luvun mukaisesti;

b) 140 miljoonaa ecua maille ja alueille, josta:

i) 106,5 miljoonaa ecua avustuksina;

ii) 25 miljoonaa ecua riskipääomina;

iii) 2,5 miljoonaa ecua erityisrahoitusjärjestelynä helpotuksena kaivostuotteita koskevan päätöksen määräysten mukaisesti; ja

iv) 6 miljoonaa ecua siirtoina maille ja alueille vientitulojen vakauttamisjärjestelmää koskevan päätöksen määräysten mukaisesti.

2. Jos jokin itsenäisyyden saavuttanut maa tai alue liittyy yleissopimukseen, 1 kohdan b alakohdan i, ii ja iii alakohdassa mainittuja määriä pienennetään ja 1 kohdan a alakohdan määriä suurennetaan vastaavasti neuvoston yksimielisellä päätöksellä komission ehdotuksesta.

Tällöin asianomainen maa on edelleen oikeutettu 1 kohdan b alakohdan iv alakohdassa määrättyihin varoihin, kuitenkin yleissopimuksen kolmannen osan II osaston 1 luvun hoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti.

3 artikla

Edellä 1 artiklassa vahvistettuun määrään lisätään 1 225 miljoonan ecun arvosta pankin omista varoistaan myöntämiä lainoja, joiden myöntämisehdot pankki vahvistaa perussääntönsä määräysten mukaisesti.

Näistä lainoista on tarkoitettu:

a) 1 200 miljoonaa ecua AKT-valtioissa toteutettaviin rahoitustoimenpiteisiin;

b) 25 miljoonaa ecua maissa ja alueilla toteutettaviin rahoitustoimenpiteisiin.

4 artikla

Yleissopimuksen 235 artiklassa ja päätöksen vastaavissa määräyksissä mainitun korkotuen rahoittamiseksi on varattu enintään 280 miljoonaa ecua 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa määrätyistä avustuksista ja enintään 6 miljoonaa ecua 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa määrätyistä avustuksista.

Se osa näistä määristä, josta pankin lainojen myöntämisajankohdan lopussa ei ole tehty sitoumusta, palautuu käytettäväksi alkuperäisinä avustuksina.

Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta, joka on tehty yhteisymmärryksessä pankin kanssa, päättää näiden rajojen nostamisesta.

5 artikla

Kaikki AKT-valtioiden sekä maiden ja alueiden hyväksi tehtävät rahoitustoimenpiteet, jotka ovat yleissopimuksen ja päätöksen mukaisia, toteutetaan tässä sopimuksessa määrätyin edellytyksin ja rahoitetaan rahastosta, lukuun ottamatta pankin omista varoistaan myöntämiä lainoja.

6 artikla

1. Komissio hyväksyy ja ilmoittaa neuvostolle vuosittain ennen 1 päivää lokakuuta arvion seuraavalle varainhoitovuodelle ennakoiduista maksuista sekä rahoitusosuuksia koskevien pyyntöjen erääntymisaikataulut ottaen huomioon pankin arviot sen hoitamista rahoitustoimenpiteistä. Neuvosto tekee päätöksen 21 artiklan 4 kohdassa määrätyllä määräenemmistöllä. Yksityiskohtaiset säännöt jäsenvaltioiden osuuksien maksamisesta annetaan 32 artiklassa tarkoitetussa varainhoitoasetuksessa.

2. Komissio liittää neuvostolle vuosittain esittämäänsä arvioon osuuksista arvionsa menoista, mukaan lukien edellisiin yleissopimuksiin liittyvät menot, jokaiselta neljältä vuodelta, jotka seuraavat osuuksia koskevia pyyntöjä.

3. Jos osuudet eivät riitä rahaston tosiasiallisiin tarpeisiin kyseisenä varainhoitovuonna, komissio antaa neuvostolle ehdotuksensa lisämaksuista, ja neuvosto tekee asiasta viipymättä 21 artiklan 4 kohdassa määrätyn määräenemmistöpäätöksen.

7 artikla

1. Rahastosta mahdollisesti jäljelle jäävä osa käytetään loppuun niiden samojen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, joista määrätään yleissopimuksessa, päätöksessä ja tässä sopimuksessa.

2. Tämän sopimuksen voimassaolon päätyttyä jäsenvaltiot ovat yhä velvollisia 6 artiklassa määrätyin ja 32 artiklassa tarkoitetussa varainhoitoasetuksessa säädetyin edellytyksin maksamaan osuutensa, joita koskevaa pyyntöä ei ole vielä esitetty.

8 artikla

1. Suhteessa niiden osuuksiin pankin merkitystä pääomasta jäsenvaltiot sitoutuvat toimimaan ehdoitta pankin takaajina kaikissa rahoitussitoumuksissa, jotka johtuvat pankin omista varoistaan lainanottajien kanssa tehdyistä lainasopimuksista yleissopimuksen liitteenä olevan rahoituspöytäkirjan 1 artiklan ja päätöksen vastaavien määräysten sekä tarvittaessa yleissopimuksen 104 ja 109 artiklan mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu takaus rajoittuu 75 prosenttiin pankin kaikkien lainasopimusten nimissä avaamista luotoista; sitä käytetään kattamaan kaikki riskit.

3. Yleissopimuksen 104 ja 109 artiklan mukaisesti tehtyjen rahoitussitoumusten osalta jäsenvaltiot voivat pankin pyynnöstä ja erityistapauksia varten toimia pankin takaajina, kun osuus on enemmän kuin 75 prosenttia ja 100 prosenttiin saakka pankin vastaavien lainasopimusten mukaisesti avaamien luottojen osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun kokonaistakauksen soveltamista.

4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdasta johtuviin jäsenvaltioiden sitoumuksiin liittyy kunkin jäsenvaltion ja pankin välinen takaussopimus.

9 artikla

1. AKT-valtioille, maille ja alueille sekä Ranskan merentakaisille departementeille 1 päivä kesäkuuta 1964 jälkeen myönnettyinä erityislainoina pankille suoritetut maksut sekä näiden valtioiden, maiden, alueiden ja departementtien hyväksi 1 päivä helmikuuta 1971 jälkeen suoritettujen riskipääomatoimien tuotot ja tulot palautetaan jäsenvaltioille suhteessa niiden osuuksiin rahastossa, josta nämä summat ovat lähtöisin, ellei neuvosto päätä yksimielisesti komission ehdotuksesta laittaa varoja rahastoon tai sijoittaa niitä muihin toimenpiteisiin.

Pankille ensimmäisessä alakohdassa mainittujen lainojen ja toimenpiteiden hoidosta maksettavat välityspalkkiot vähennetään ennakolta näistä summista.

2. Yleissopimuksen 319 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen maksuasiamiesten huostaan Eurooppaan talletettujen varojen korkotulot merkitään komission nimissä avatulle tilille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yleissopimuksen 192 artiklan määräysten soveltamista.

Saatuaan 21 artiklassa tarkoitetun Euroopan kehitysrahaston (EKR) komitean lausunnon, komissio päättää määräenemmistöllä käyttää nämä tulot:

- rahaston varainhoidon hallinnollisten ja rahoituksellisten kulujen kattamiseen;

- rajallisesti budjetoitujen ja lyhytaikaisten tutkimusten tai konsultaatioiden tekemiseen, erityisesti vahvistaakseen omia kykyjään rakennesopeutuspolitiikkojen erittelyn, määrittämisen ja muotoilemisen alalla.

II LUKU

10 artikla

1. Jollei 22, 23 ja 24 artiklasta muuta johdu ja rajoittamatta pankin velvollisuuksia tiettyjen tukimuotojen hoidossa, komissio hoitaa rahastoa 32 artiklassa tarkoitetussa varainhoitoasetuksessa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2. Jollei 28 ja 29 artiklasta muuta johdu, rahaston varoista rahoitettuja riskipääomia ja korkotukia hoitaa komission puolesta pankki perussääntönsä ja 32 artiklassa tarkoitetussa varainhoitoasetuksessa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

11 artikla

Komissio huolehtii neuvoston määrittämän tukipolitiikan sekä AKT ETY-ministerineuvoston yleissopimuksen 325 artiklan mukaisesti määrittämien kehitysrahoitusyhteistyön päälinjojen soveltamisesta.

12 artikla

1. Komissio ja pankki tiedottavat toisilleen vastavuoroisesti ja säännöllisesti niille esitetyistä rahoituspyynnöistä sekä niistä alustavista yhteyksistä, joita AKTvaltioiden, maiden ja alueiden sekä muiden yleissopimuksen 230 artiklassa ja päätöksen vastaavissa määräyksissä tarkoitettuihin tukiin oikeutettujen osapuolten toimivaltaiset elimet ovat luoneet ennen pyyntöjensä esittämistä.

2. Komissio ja pankki tiedottavat toisilleen rahoituspyyntöjen arvioinnin edistymisestä. Ne vaihtavat kaikkia yleisluontoisia tietoja, jotta kehityspolitiikan sekä pyyntöjen arvioinnin alalla toteutettavien toimenpiteiden hoitoa ja suuntaamista koskevien menettelyiden yhdenmukaistamista edistettäisiin.

13 artikla

1. Yleissopimuksen 233 artiklan ja päätöksen vastaavien määräysten mukaisesti komissio arvioi ne hankkeet ja ohjelmat, jotka voitaisiin rahoittaa rahaston varoista annetuin avustuksin.

Komissio arvioi myös yleissopimuksen kolmannen osan II osaston 1 luvun sekä päätöksen vastaavien määräysten mukaisesti esitetyt siirtopyynnöt sekä ne hankkeet ja ohjelmat, jotka yleissopimuksen kolmannen osan II osaston 3 luvun ja päätöksen vastaavien määräysten mukaisesti voisivat olla erityisrahoitusjärjestelyjen kohteena.

2. Pankki arvioi ne hankkeet ja ohjelmat, jotka sen perussäännön ja yleissopimuksen 233 ja 236 artiklan ja päätöksen vastaavien määräysten mukaisesti voitaisiin rahoittaa sen omista korkotuetuista varoista myönnetyillä lainoilla tai riskipääomilla.

3. Teollisuuden, maataloustuotannon, matkailun, kaivostyön ja energiantuotannon aloilla tuottoisat hankkeet ja ohjelmat sekä näihin aloihin liittyvät kuljetus- ja viestintähankkeet ja -ohjelmat esitellään pankille, joka tutkii voitaisiinko niille myöntää joku sen hoitama tukimuoto.

4. Jos komission tai pankin arvioidessa jotakin hanketta tai ohjelmaa käy ilmi, että kyseistä hanketta tai ohjelmaa ei voida rahoittaa millään niiden hoitamalla tukimuodolla, komissio ja pankki siirtävät nämä pyynnöt toisten arvioitaviksi ilmoitettuaan asiasta mahdollisen rahoituksen saajalle.

14 artikla

Rajoittamatta yhteisön pankille antamaa yleisvaltakirjaa erityislainojen ja edellisten yleissopimusten erityisrahoitusjärjestelyiden osalta toteutettujen toimenpiteiden pääomien ja korkojen takaisinperimiseksi, komissio huolehtii yhteisön puolesta rahaston varoista avustusten, siirtojen ja erityisrahoitusjärjestelyinä toteutettavien toimenpiteiden rahoituksellisesta toimeenpanosta; komissio suorittaa maksut 32 artiklassa tarkoitetun varainhoitoasetuksen mukaisesti.

15 artikla

1. Pankki huolehtii yhteisön puolesta rahaston varoista riskipääomina toteutettujen toimenpiteiden rahoituksellisesta toimeenpanosta. Tässä yhteydessä pankki toimii yhteisön puolesta ja sen vastuulla. Yhteisöllä on kaikki tästä johtuvat oikeudet, erityisesti oikeudet velkojana tai omistajana.

2. Pankki huolehtii sen omista varoista lainoina, joihin on liitetty korkotuki rahaston varoista, toteutettujen toimenpiteiden rahoituksellisesta toimeenpanosta.

16 artikla

Yleissopimuksen tavoitteiden toteutumiseksi rahoituksen ja sijoitustuen osalta merkittävä osa riskipääomista suunnataan yksityisen alan, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, sijoitustukeen.

III LUKU

17 artikla

1. Varmistaakseen yhteistyötoimenpiteiden johdonmukaisuuden ja parantaakseen niiden toisiaan täydentävyyttä jäsenvaltioiden kahdenvälisten tukien kanssa komissio toimittaa jäsenvaltioille ja niiden paikalla oleville edustajille hankkeita koskevat asiakirjat heti, kun se on tehnyt päätöksen hankkeen arvioimisesta.

2. Jäsenvaltiot toimittavat osaltaan säännöllisesti komissiolle päivitetyn luettelon niistä kehitystuista, jotka ne ovat myöntäneet tai jotka ne aikovat myöntää.

3. Jäsenvaltiot ja komissio toimittavat lisäksi toisilleen 21 artiklassa tarkoitetun EKR:n komitean työskentelyn osalta ne tiedot, joita niillä on muista kahdenvälisistä, alueellisista ja monenvälisistä tuista, joita on myönnetty tai joita aiotaan myöntää AKT-valtioille.

4. Pankki tiedottaa säännöllisesti ja luottamuksellisesti jäsenvaltioiden ja komission nimetyille edustajille niistä AKT-valtioille tarkoitetuista hankkeista, jotka se aikoo arvioida.

18 artikla

1. Yleissopimuksen 281 artiklassa määrätystä ohjelman valmistelusta huolehditaan jokaisessa AKT-valtiossa komission vastuulla, ja pankki osallistuu tähän valmisteluun.

2. Helpottaakseen ohjelman valmistelua komissio, joka kuulee erityisesti paikalla edustettuina olevia jäsenvaltioita sekä on yhteydessä pankkiin, tekee jokaisesta AKTvaltiosta taloudellisen arvion, jotta kehityksen esteet voitaisiin tunnistaa ja arvioida niiden perusteella tarvittavat suuntaviivat.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu arvio koskee myös aloja, joilla yhteisö on erityisen aktiivinen ja joilla yhteisöltä saatettaisiin pyytää tukea, ja siinä otetaan huomioon alojen keskinäiset riippuvuussuhteet, ja se tehdään yhteisön aiempien tukien perusteellisten arviointien ja niistä saatujen kokemusten perusteella.

4. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu arvio kattaa myös asianomaisen valtion toteuttamien tai suunnittelemien uudistusten laajuuden ja tehokkuuden makrotaloudellisesti tai alakohtaisesti, sekä niiden rahoitustarpeet, jotta helpotettaisiin erityisesti yleissopimuksen kolmannen osan III osaston 2 luvun 3 jakson rakennesopeutustukea koskevien määräysten täytäntöönpanoa.

5. Edellä 2 kohdassa tehdyn arvion sekä asianomaisen AKT-valtion ehdotusten perusteella vaihdetaan kyseisen AKT-valtion, yhteisön ja pankin, siltä osin kuin asia sitä koskee, välillä mielipiteitä yleissopimuksen 282 artiklan mukaisesti yhteisön tuen piiriin kuuluvan maaohjelman laatimiseksi.

19 artikla

1. Ennen kuin komissio ja pankki, siltä osin kuin asia sitä koskee, ja kyseinen AKT-valtio laativat yleissopimuksen 281 artiklassa määrätyn maaohjelman, komissio valmistelee yhteistyössä pankin kanssa maakohtaisen yhteenvetoasiakirjan, josta käy ilmi ohjelman valmistelussa tehdyt johtopäätökset, ala tai alat, johon tai joihin yhteisön tuki aiotaan keskittää, näiden alojen tavoitteiden saavuttamiseksi määrätyt keinot ja toimet sekä tarvittaessa kyseisen valtion kelpoisuus sopeutustukeen tarkoitettuihin varoihin ja yhteisön tuen päälinjat.

Jäsenvaltioiden, komission ja pankin edustajat käsittelevät tämän asiakirjan 21 artiklassa tarkoitetussa EKR:n komiteassa, jotta ne voisivat arvioida komission ja kunkin AKT-valtion yhteistyön yleisen viitekehyksen ja taata mahdollisimman hyvin yhteisön ja jäsenvaltioiden tuen johdonmukaisuuden ja täydentävyyden.

Mahdollisimman pian tämän käsittelyn jälkeen yhteisö, pankki, siltä osin kuin asia sitä koskee, ja kyseinen valtio vahvistavat yhdessä maaohjelman.

2. Kutakin AKT-valtiota koskeva yhteisön tuen maaohjelma välitetään jäsenvaltioille, jotta jäsenvaltioiden, komission ja pankin edustajat voisivat vaihtaa näkemyksiään neuvotteluissa. Näitä neuvotteluja käydään komission tai yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä.

3. Edellä 18 artiklassa ja tässä artiklassa olevia kansallista ohjelman valmistelua koskevia määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin alueelliseen valmisteluun yleissopimuksen 160 artiklan mukaisesti.

20 artikla

1. Mukautustukea koskevat yleissopimuksen määräykset pannaan täytäntöön seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a) Arvioidessaan kyseisten AKT-valtioiden tilannetta yleissopimuksen 246 artiklassa mainittujen tekijöiden perusteella komissio arvioi tämän artiklan kattamien alojen, erityisesti raha-, talousarvio- ja veropolitiikan, toteutettujen tai suunniteltujen uudistusten laajuuden ja tehokkuuden.

b) Rakennemukautustukena myönnetyn tuen täytyy liittyä suoranaisesti kyseisen valtion tämän mukautuksen mukaisesti toteuttamiin toimiin ja toimenpiteisiin.

c) Sopimusten tekemisessä sovellettavien menettelyjen on oltava riittävän joustavia, jotta ne mukautuvat kyseisten AKT-valtioiden tavanomaisiin hallinnollisiin ja kaupallisiin menettelyihin.

d) Jollei c alakohdasta muuta johdu, jokaisessa rakennemukautustukiohjelmassa vahvistetaan tuontisopimusten tekemistä koskeva järjestelmä ja tässä yhteydessä arvo tuontitilausta kohti, joka vastaa kolmea tarjouskilpailutasoa:

- kansainvälinen tarjouskilpailu;

- rajoitettu tarjouskilpailu;

- tarjouskilpailun ulkopuolinen sopimus.

Kun on kyseessä valtion tai julkiseen alaan liittyvien alojen harjoittama tuonti, seurataan kuitenkin tavanomaisia julkisia hankintoja koskevia menettelyjä.

e) AKT-valtion ohjelman toimeenpanosta vastuussa oleva toimielin antaa asiantuntija-apua kyseisen AKTvaltion pyynnöstä ja tämän kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.

Asiantuntija-apua koskevien neuvottelujen yhteydessä komissio huolehtii, että asiantuntijoiden vastuulla on:

- valvoa ohjelman operationaalista toimeenpanoa;

- taata mahdollisimman laajojen AKT- ja ETYhankkijoiden kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen, että tuontia harjoitetaan edullisimmin hinta laatu-edellytyksin;

- neuvoa tuojia, aina kun se on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti perusteltavissa, laajentamaan markkinoitaan.

Asiantuntijat voivat tarvittaessa auttaa tuojia, niiden näin halutessa, kokoamaan tilauksensa, jos tuotavat tavarat ovat yhdenmukaisia, paremman hinta laatusuhteen saavuttamiseksi.

2. Komissio tiedottaa jäsenvaltioille tarpeen vaatiessa ja vähintään kerran vuodessa mukautustukiohjelmien toteuttamisesta ja kaikista ongelmista, jotka liittyvät kelpoisuuden säilyttämiseen. Nämä tiedot, joiden mukana on kaikki tarpeelliset yksityiskohtaiset tiedot, mukaan lukien tilastotiedot, kattavat erityisesti ohjelman toimeenpanosta vastuussa olevan AKT-toimielimen kanssa tehdyn sopimuksen moitteettoman soveltamisen, mukaan lukien 1 kohdan e alakohdan toisen alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettuihin neuvotteluihin liittyvät määräykset. Näiden tietojen, tuontiohjelmien edistymisen ja muiden tietolähteiden yhteensovittamisen perusteella neuvosto voi komission ehdotuksesta mukauttaa näiden ohjelmien 1 kohdassa määriteltyjä toteuttamisen yksityiskohtaisia sääntöjä.

IV LUKU

21 artikla

1. Komission alaisuuteen perustetaan komission hoitaman rahaston varoista komitea, jäljempänä "EKR:n komitea", joka muodostuu jäsenvaltioiden hallitusten edustajista.

EKR:n komitean puheenjohtajana toimii komission edustaja; komissio huolehtii sen sihteeristöpalveluista.

Pankin edustaja osallistuu sen työskentelyyn.

2. Neuvosto päättää yksimielisesti EKR:n komitean työjärjestyksestä.

3. Jäsenvaltioiden äänimäärät EKR:n komiteassa painotetaan seuraavasti:

Alankomaat 12

Belgia 8

Espanja 13

Irlanti ²

Italia 26

Kreikka 4

Luxemburg ¹

Portugali ³

Ranska 49

Saksan liittotasavalta 52

Tanska 5

Yhdistynyt kuningaskunta 33

4. EKR:n komitea tekee päätöksensä 133 äänen määräenemmistöllä, jotka edustavat vähintään kuutta asian puolesta äänestävää jäsenvaltiota.

5. Edellä 3 kohdassa määrättyä painotusta ja 4 kohdassa mainittua määräenemmistöä muutetaan neuvoston yksimielisellä päätöksellä 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

22 artikla

1. EKR:n komitea keskittää työskentelynsä yhteistyön olennaisiin maakohtaisiin ongelmiin ja pyrkii yhteensovittamaan aiheellisella tavalla yhteisön ja sen jäsenvaltioiden lähestymistavat ja toiminnan tavoitteenaan johdonmukaisuus ja täydentävyys.

2. EKR:n komitean tehtävillä on kolme tasoa:

- yhteisön tuen ohjelman valmistelu;

- yhteisön tuen täytäntöönpanon seuranta;

- päätöksenteko.

23 artikla

Ohjelman suunnittelun osalta 19 artiklassa tarkoitetun käsittelyn tarkoituksena on päästä suotavaan yksimielisyyteen komission ja jäsenvaltioiden välillä. Tämä käsittely tehdään EKR:n komiteassa, ja se koskee:

- yhteisön yhteistyön yleistä viitekehystä kunkin AKTvaltion kanssa, erityisesti alaa tai aloja, joille tuki aiotaan keskittää, ja näille aloille vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi määrättyjä toimenpiteitä sekä alueellisen yhteistyön täytäntöönpanemiseksi suunniteltuja yleisiä suuntaviivoja;

- yhteisön ja sen jäsenvaltioiden tuen johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä.

Jos 1 kohdassa tarkoitettuun yksimielisyyteen ei olisi mahdollista päästä, myös EKR:n komitea antaa asiasta jäsenvaltion tai komission pyynnöstä lausuntonsa määräenemmistöllä 21 artiklassa määrättyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

24 artikla

Yhteistyön täytäntöönpanon seurannan osalta käydään EKR:n komiteassa keskusteluja seuraavista asioista:

- kehityspolitiikan ongelmista sekä kaikista yleisluontoisista ongelmista, jotka voivat aiheutua komission hoitamista varoista rahoitettujen eri hankkeiden ja ohjelmien toteuttamisesta, ottaen huomioon jäsenvaltioiden kokemukset ja toimenpiteet;

- yhteisön ja sen jäsenvaltioiden lähestymistavasta mukautustuen myöntämiseen asianomaisille valtioille;

- maaohjelmien ja sopeutustuen mahdollisesti tarpeellisten muutosten ja mukautusten tarkastelusta;

- kauden puolivälin katsauksesta, jonka komissio tekee ohjelmista niiden valmistelun yhteydessä tai jonka EKR:n komitea pyytää tehtäväksi ehdotuksia hyväksyessään;

- yhteisön tukien arvioinneista, kun ne aiheuttavat ongelmia EKR:n komitean työtä koskevissa kysymyksissä.

25 artikla

1. EKR:n komitea antaa lausuntonsa päätöksenteon osalta 21 artiklassa määrätyllä määräenemmistöllä seuraavista asioista:

a) AKT-valtioiden kelpoisuudesta rakennemukautustuen varoihin lukuun ottamatta tapausta, jossa yleissopimuksen 246 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämä kelpoisuus lankeaa itsestään;

b) rahoitusta koskevista ehdotuksista, jotka liittyvät hankkeisiin ja ohjelmiin, joiden arvo on suurempi kuin kaksi miljoonaa ecua, kirjallista tai tavanomaista menettelyä noudattaen, joiden edellytykset ja yksityiskohtaiset säännöt täsmennetään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa työjärjestyksessä;

c) rahoitusta koskevista ehdotuksista, jotka liittyvät mukautustukeen tai erityisrahoitusjärjestelyyn (Sysmin), riippumatta rahoituksen määrästä;

d) määräaikaista rahoitusta koskevista ehdotuksista, jotka on laadittu 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti (korkojen käyttö).

2. Komissiolla on valtuudet EKR:n komitean lausuntoa pyytämättä hyväksyä toimenpiteet, joiden arvo on vähemmän kuin kaksi miljoonaa ecua.

3. Rahoitusta koskevista ehdotuksista on käytävä selville erityisesti hankkeiden ja toimenpideohjelmien tilanne kyseisen valtion tai kyseisten valtioiden kehitysnäkymien osalta sekä niiden soveltuvuus yhteisön tukemiin aluekohtaisiin tai makrotaloudellisiin politiikkoihin. Niistä käy ilmi yhteisön aikaisempien tukien käyttö samalla alalla kyseisissä maissa; niihin liitetään kyseiseltä alalta mahdollisesti tehdyt hankekohtaiset arvioinnit.

4. Menettelyjen nopeuttamiseksi rahoitusta koskevat ehdotukset voivat kattaa rahoituksen kokonaismäärät silloin kun on kyseessä rahoitus, joka koskee:

a) koulutusta;

b) pienimuotoisia hankkeita;

c) kaupallisia edistämistoimia;

d) rajoitetun kokoisia hankekokonaisuuksia määritetyllä alalla;

e) teknistä yhteistyötä.

26 artikla

1. Kun EKR:n komitea vaatii olennaisia muutoksia johonkin 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista ehdotuksista tai kun ehdotuksesta ei ole myönteistä lausuntoa, komissio neuvottelee kyseisen tai kyseisten AKT-valtioiden edustajien kanssa.

Neuvottelun jälkeen komissio ilmoittaa neuvottelun tulokset jäsenvaltioille seuraavan EKR:n komitean kokouksen yhteydessä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun neuvottelun jälkeen komissio voi jättää uudistetun tai täydennetyn ehdotuksen EKR:n komitealle jonkin sen myöhemmän kokouksen yhteydessä.

3. Jos EKR:n komitea kieltäytyy antamasta myönteistä lausuntoa, komissio ilmoittaa asiasta kyseiselle AKTvaltiolle tai kyseisille AKT-valtioille, jotka voivat vaatia, että:

- ongelma tuodaan yleissopimuksen 324 artiklassa tarkoitetun AKT-valtioiden ja ETY:n ministerikomitean, jäljempänä "kehitysrahoitusyhteistyön komitea" käsiteltäväksi tai

- sitä tai niitä kuullaan yhteisön päätöksentekoelimissä 27 artiklan 2 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

27 artikla

1. Edellä 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut ehdotukset, joiden liitteenä on EKR:n komitean lausunto, annetaan komissiolle päätöstä varten.

2. Jos komissio päättää poiketa EKR:n komitean esittämästä lausunnosta tai jos ei ole komitean myönteistä lausuntoa, komission on joko peruttava ehdotus tai mahdollisimman pian käännyttävä neuvoston puoleen, joka tekee päätöksen noudattaen samaa äänestysmenettelyä kuin EKR:n komitea määräajassa, joka ei tavallisesti voi olla pidempi kuin kaksi kuukautta.

Jälkimmäisessä tapauksessa ja kun kyseessä ovat rahoitusta koskevat ehdotukset, asianomainen AKT-valtio voi, jollei se ole päättänyt kääntyä kehitysrahoitusyhteistyön komitean puoleen, yleissopimuksen 289 artiklan 3 kohdan mukaisesti välittää neuvostolle kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen tietojen täydentämiseksi ennen lopullista päätöksentekoa ja tulla neuvoston puheenjohtajan ja jäsenten kuulluksi.

28 artikla

1. Pankin alaisuuteen perustetaan komitea, jäljempänä "28 artiklan komitea", joka muodostuu jäsenvaltioiden hallitusten edustajista.

Edellä tarkoitetun 28 artiklan komitean puheenjohtajana toimii edustaja siitä jäsenvaltiosta, jolla on pankin hallintoneuvoston puheenjohtajuus; pankki huolehtii sen sihteeristön hankkimisesta.

Komission edustaja osallistuu komitean työskentelyyn.

2. Neuvosto vahvistaa yksimielisesti 28 artiklan komitean työjärjestyksen.

3. Edellä tarkoitettuun 28 artiklan komiteaan sovellettava jäsenvaltioiden äänten painotus sekä määräenemmistö ovat 21 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan mukaisia.

29 artikla

1. Edellä tarkoitettu 28 artiklan komitea antaa määräenemmistöllä lausunnon korkotuettujen lainojen hakemuksista sekä riskipääomarahoitusta koskevista ehdotuksista, jotka pankki on sille antanut.

Komission edustaja voi kokouksessa esitellä toimielimensä arvion näistä ehdotuksista. Tämä arvio kattaa hankkeiden yhdenmukaisuuden yhteisön kehitystukipolitiikan, yleissopimuksessa määritettyjen rahoitusyhteistyön ja teknisen yhteistyön tavoitteiden sekä AKT ETY-ministerineuvoston vahvistamien yleisten suuntaviivojen kanssa.

Komitea voi myös keskustella pankin pyynnöstä tai sen suostumuksella tai yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä yleisistä tai erityisistä kysymyksistä, jotka liittyvät pankin toimien täytäntöönpanoon AKT-valtioissa, sekä kysymyksistä, jotka johtuvat 30 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuista pankin toimintojen arvioinneista.

2. Asiakirjasta, jonka pankki antaa 28 artiklan komitealle, on käytävä selville erityisesti hankkeen aiheellisuus kyseisen valtion tai kyseisten valtioiden kehitysnäkymien osalta sekä tarvittaessa yhteisön myöntämien takaisin maksettavien tukien tilanne ja sen hankkimien osuuksien tilanne sekä yhteisön aikaisempien tukien käyttö samalla alalla; siihen liitetään kyseiseltä alalta mahdollisesti tehdyt hankekohtaiset arvioinnit.

3. Kun 28 artiklan komitea antaa myönteisen lausunnon korkotuetun lainan hakemuksesta, hakemus, johon on liitetty komitean lausunto perusteluineen ja tarvittaessa komission edustajan antama arviointi, annetaan päätöstä varten pankin johtokunnalle, joka tekee päätöksen pankin perussäännön mukaisesti.

Jos komitea ei ole antanut myönteistä lausuntoa, pankki peruuttaa hakemuksen tai päättää pitää sen voimassa. Jälkimmäisessä tapauksessa hakemus, johon on liitetty komitean lausunto perusteluineen ja tarvittaessa komission edustajan antama arviointi, annetaan päätöstä varten pankin johtokunnalle, joka tekee päätöksen pankin perussäännön mukaisesti.

4. Kun 28 artiklan komitea antaa riskipääomarahoitusta koskevasta ehdotuksesta myönteisen lausunnon, ehdotus annetaan päätöstä varten pankin johtokunnalle, joka tekee päätöksen pankin perussäännön mukaisesti.

Jos komitea ei ole antanut myönteistä lausuntoa, pankki ilmoittaa asiasta yleissopimuksen 289 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti kyseisen AKT-valtion tai kyseisten AKT-valtioiden edustajille, jotka voivat vaatia, että:

- ongelma annetaan kehitysrahoitusyhteistyön komitealle tai

- pankin toimivaltainen elin kuulee valtion tai valtioiden edustajia.

Tämän kuulemisen jälkeen pankki voi:

- joko päättää olla viemättä ehdotusta eteenpäin tai

- pyytää jäsenvaltiota, jolla on 28 artiklan komitean puheenjohtajuus, viemään asian neuvostolle mahdollisimman pian.

Jälkimmäisessä tapauksessa ehdotus annetaan neuvostolle, ja siihen liitetään 28 artiklan komitean lausunto ja tarvittaessa komission edustajan antama arviointi sekä kaikki kyseisen AKT-valtion tarpeelliseksi katsomat tiedot neuvoston tietojen täydentämiseksi.

Neuvosto tekee päätöksensä noudattaen samaa äänestysmenettelyä kuin 28 artiklan komitea.

Jos neuvosto vahvistaa 28 artiklan komitean kannan, pankki peruuttaa ehdotuksensa.

Jos sitä vastoin neuvosto tekee pankin ehdotusta puoltavan päätöksen, pankki toteuttaa perussäännössään säädetyt menettelyt.

30 artikla

1. Komissio ja pankki varmistuvat, kumpikin omalta osaltaan, niiden hoitamien yhteisön tukien täytäntöönpanon edellytyksistä AKT-valtioissa, maissa ja alueilla tai muilla mahdollisilla tuen saaja-alueilla.

2. Komissio ja pankki varmistuvat myös, kumpikin omalta osaltaan ja kiinteässä suhteessa asianomaisen valtion tai asianomaisten valtioiden vastuullisten viranomaisten kanssa, yhteisön tuilla rahoitettujen hankkeiden hyödyntämisen edellytyksistä tuen saaja-alueilla.

3. Edellä 1 ja 2 kohdan mukaisesti komissio ja pankki tutkivat, missä määrin yleissopimuksen 220 ja 221 artiklassa ja päätöksen vastaavissa määräyksissä tarkoitetut tavoitteet on saavutettu.

4. Pankki antaa komissiolle säännöllisesti tämän hoitaman rahaston varoista rahoitettujen hankkeiden täytäntöönpanoon liittyvät tiedot.

5. Komissio ja pankki ilmoittavat neuvostolle yleissopimuksen liitteenä olevan rahoituspöytäkirjan voimassaolon päättyessä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen edellytysten noudattamisesta. Komission ja pankin kertomus sisältää myös arvion yhteisön tuen vaikutuksesta saajavaltioiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen.

6. Neuvostolle ilmoitetaan määräajoin komission ja pankin suorittaman meneillään olevien tai päättyneiden hankkeiden arvioinnin alalla tehdyn työskentelyn tuloksista, erityisesti suhteessa asetettuihin kehitystavoitteisin.

V LUKU

31 artikla

1. Yleissopimuksen kolmannen osan II osaston 1 luvussa ja päätöksen vastaavissa määräyksissä tarkoitettujen Stabex-siirtojen määrät ilmaistaan ecuina.

2. Maksut suoritetaan ecuina.

3. Komissio laatii vuosittain jäsenvaltioille yhteenvetokertomuksen vientitulojen vakauttamisjärjestelmän toiminnasta ja AKT-valtioille siirrettyjen varojen käytöstä.

Tästä kertomuksesta käy ilmi erityisesti tehtyjen siirtojen vaikutus niiden alojen kehitykseen, joihin siirrot on kohdistettu.

4. Mitä 3 kohdassa määrätään, sovelletaan myös maiden ja alueiden osalta.

VI LUKU

32 artikla

Tämän sopimuksen soveltamista koskevista määräyksistä annetaan heti yleissopimuksen tultua voimaan varainhoitoasetus, jonka neuvosto antaa 21 artiklan 4 kohdassa määrätyllä määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja saatuaan pankin lausunnon niiden säännösten osalta, jotka koskevat sitä, sekä saatuaan perustamissopimuksen 206 artiklassa perustetun tilintarkastustuomioistuimen lausunnon.

33 artikla

1. Jokaisen varainhoitovuoden päätyttyä komissio hyväksyy rahaston tulostilin ja taseen.

2. Perustamissopimuksen 206 artiklalla perustettu tilintarkastustuomioistuin käyttää toimivaltaansa myös rahaston toimenpiteiden osalta, kuten perustamissopimuksen 206 artiklaa koskevassa julistuksessa määrätään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 kohdan soveltamista. Edellytykset, joissa tilintarkastustuomioistuin käyttää toimivaltaansa, säädetään 32 artiklassa tarkoitetussa varainhoitoasetuksessa.

3. Euroopan parlamentti myöntää komissiolle vastuuvapauden rahaston varainhoidosta neuvoston suosituksesta, joka tekee päätöksen asiasta 21 artiklan 4 kohdassa määrätyllä määräenemmistöllä.

4. Komissio antaa 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot tilintarkastustuomioistuimen käyttöön, jotta tämä voisi valvoa rahaston varoista annettua tukea.

5. Pankin hoitamista rahaston varoista rahoitetut toimenpiteet ovat pankin perussäännössä sen toimenpiteistä määrättyjen valvonta- ja vapautusmenettelyjen kohteena. Pankki toimittaa neuvostolle ja komissiolle vuosittain kertomuksen hoitamiensa rahaston varoista rahoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanosta.

6. Komissio laatii määräajoin yhteisymmärryksessä pankin kanssa luettelon siltä saamistaan tiedoista voidakseen arvioida, miten pankki käyttää valtuuksiaan ja suosiakseen komission ja pankin läheistä yhteistoimintaa.

34 artikla

1. Vuonna 1975 sisäisellä yhteisön tukien rahoitusta ja hoitoa koskevalla sopimuksella perustetun rahaston jäljelle jäävää osaa hoidetaan edelleen kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin ja 1 päivänä maaliskuuta 1980 voimassa olevin säädöksin.

Vuonna 1979 sisäisellä yhteisön tukien rahoitusta ja hoitoa koskevalla sopimuksella perustetun rahaston jäljelle jäävää osaa hoidetaan edelleen kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin ja 28 päivänä helmikuuta 1985 voimassa olevin säädöksin.

Vuonna 1985 sisäisellä yhteisön tukien rahoitusta ja hoitoa koskevalla sopimuksella perustetun rahaston jäljelle jäävää osaa hoidetaan edelleen kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin ja 28 päivänä helmikuuta 1990 voimassa olevin säädöksin.

2. Jos jäljelle jäävän osan loppumisesta johtuva varojen puute vaarantaisi 1 kohdassa tarkoitettujen rahastojen puitteissa rahoitettujen hankkeiden toteuttamisen, komissio voi esittää ehdotuksia lisärahoituksesta 21 artiklassa määrätyin edellytyksin.

35 artikla

1. Kukin jäsenvaltio hyväksyy tämän sopimuksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Kunkin jäsenvaltion hallitus ilmoittaa Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristölle tämän sopimuksen voimaan saattamiseksi vaadittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta(1).

2. Tämä sopimus tehdään samaksi ajaksi kuin yleissopimuksen liitteenä oleva rahoituspöytäkirja. Se on kuitenkin voimassa niin kauan kuin on tarpeellista yleissopimuksen ja kyseisen pöytäkirjan puitteissa rahoitettujen toimenpiteiden päätökseen saattamiseksi.

36 artikla

Tämä sopimus, joka on laadittu yhtenä kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, saksan ja tanskan kielellä kaikkien yhdeksän tekstin ollessa yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristön arkistoon, ja pääsihteeristö toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä kunkin allekirjoittajavaltion hallitukselle.

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

(1¹) Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.