(1)

Nettonollasiirtymä aiheuttaa jo nyt valtavia teollisia, taloudellisia ja geopoliittisia muutoksia kaikkialla maailmassa ja muutokset korostuvat sitä mukaa kun maailma edistyy toimissaan hiilestä irtautumiseksi. Unionin on reagoitava kyseiseen kehitykseen samalla, kun se toteuttaa energia-, ilmasto- ja ympäristösiirtymää. Vahva tuotantopohja on keskeinen tekijä nettonollateknologioiden saatavuuden varmistamisessa ja laadukkaiden työpaikkojen säilyttämisessä unionissa. Se edellyttää, että unioni säilyttää kilpailukykynsä, myös innovoinnin kautta, erityisesti puhtaiden teknologioiden alalla.

(2)

Koska nettonollateknologiat ovat monimutkaisia ja luonteeltaan ylikansallisia, koordinoimattomat kansalliset toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan kyseisten teknologioiden saatavuus, uhkaavat vääristää kilpailua ja pirstaloittaa sisämarkkinoita. Tällaiset jäsenvaltioiden toimenpiteet voivat johtaa seuraavaan tilanteeseen: markkinatoimijoita säännellään eri lailla, nettonollateknologioiden saatavuus vaihtelee jäsenvaltioittain muun muassa siksi, että nettonollateknologian valmistushankkeille myönnetään eritasoista tukea, hankintoja koskevat säännöt poikkeavat toisistaan, hankintamenettelyjä ei koordinoida ja lupamenettelyt ja niiden kesto poikkeavat toisistaan, luoden näin esteitä jäsenvaltioiden väliselle rajat ylittävälle kaupalle ja haitaten sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Sisämarkkinoiden toiminnan turvaamiseksi on sen vuoksi tarpeen luoda yhteinen unionin oikeudellinen kehys, jotta kyseiseen keskeiseen haasteeseen voidaan vastata yhteistyössä parantamalla unionin häiriönsietokykyä ja toimitusvarmuutta nettonollateknologioiden alalla.

(3)

Unioni on sitoutunut nopeuttamaan irtautumista hiilen käytöstä taloudessaan ja ottamaan kunnianhimoisesti käyttöön uusiutuvia energialähteitä ilmastoneutraaliuden, eli nettonollapäästöjen tai päästöt poistumien vähentämisen jälkeen, saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Kyseinen tavoite on keskeisellä sijalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa, joka esitetään 11 päivänä joulukuuta 2019 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, ja 5 päivänä toukokuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten”; kyseinen tavoite on myös linjassa sen kanssa, mihin unioni on sitoutunut maailmanlaajuisissa ilmastotoimissa Pariisin sopimuksen (4) nojalla. Jotta saavutettaisiin unionin ilmastoneutraaliustavoite, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1119 (5) vahvistetaan sitova ilmastotavoite, jonka mukaan unionin kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Ehdotetulla 55-valmiuspaketilla, joka esitetään 14 päivänä heinäkuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa ”Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta”, pyritään toteuttamaan unionin ilmastotavoite vuodelle 2030 ja siinä tarkistetaan ja ajantasaistetaan unionin oikeutta tältä osin.

(4)

Lisäksi vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmassa, joka esitetään 1 päivänä helmikuuta 2023 annetussa komission tiedonannossa, esitetään kattava lähestymistapa, jolla tuetaan puhtaan energiateknologian käytön laajentamista neljän pilarin pohjalta. Ensimmäisellä pilarilla pyritään luomaan sääntely-ympäristö, jolla yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan lupamenettelyjä uusia nettonollateknologian valmistus- ja kokoonpanolaitoksia varten, ja helpottamaan unionin nettonollateollisuuden laajentamista. Toisella pilarilla pyritään edistämään investoimista nettonollateknologian tuotantoon ja rahoituksen saantia kyseisellä alalla hyödyntäen 17 päivänä maaliskuuta 2023 annetussa komission tiedonannossa esitettyjä tarkistettuja valtiontukitoimenpiteitä koskevia tilapäisiä kriisi- ja siirtymäpuitteita talouden tukemiseksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2024/795 (6) perustettua Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälinettä (STEP), jotta voidaan säilyttää unionin etumatka kriittisissä ja kehitteillä olevissa teknologioissa, jotka ovat merkityksellisiä vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta. Kolmas pilari liittyy sellaisen osaamisen kehittämiseen, jota tarvitaan siirtymän toteuttamiseksi ja ammattitaitoisten työntekijöiden määrän lisäämiseksi puhtaan energiateknologian alalla. Neljännessä pilarissa keskitytään kauppaan ja kriittisten raaka-aineiden toimitusketjun monipuolistamiseen. Tähän sisältyy kriittisten raaka-aineiden klubin perustaminen, yhteistyö samanmielisten kumppanien kanssa toimitusketjujen vahvistamiseksi kollektiivisesti sekä kriittisten tuotantopanosten hankintalähteiden monipuolistaminen, jotta ei tarvitse turvautua yksittäisiin toimittajiin. Tämä asetus on osa kyseisiä toimenpiteitä, ja sillä vahvistetaan osaltaan liiketoimintaperusteluita teollisuuden hiilestä irtautumiseksi unionissa.

(5)

Sisämarkkinat tarjoavat asianmukaisen ympäristön sellaisten teknologioiden asettamiseksi saataville tarvittavassa mittakaavassa ja tahdissa, joita vaaditaan, jotta voidaan saavuttaa unionin ilmasto- ja energiatavoitteet sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoite, joka on talouden hiilestä irtautumisen muuntaminen kestäväksi kilpailukyvyksi. Tiellä ilmastoneutraaliin ja resurssitehokkaaseen nettonollatalouteen voidaan luoda suuria mahdollisuuksia laajentaa unionin nettonollateollisuutta, kun hyödynnetään vahvoja sisämarkkinoita ja edistetään investointeja nettonollateknologioihin ja niiden toimitusketjuihin. Kyseiset teknologiat ovat välttämättömiä, jotta voidaan saavuttaa tavoitteet, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (7) mukaisiin jäsenvaltioiden yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin, edistää unionin teollisuuden häiriönsietokykyä ja kilpailukykyä sekä mahdollistaa talouden hiilestä irtautuminen energiatoimitusten, liikenteen, rakennusten ja teollisuuden alalla unionissa. Vahva unionin nettonollateollisuus voi auttaa merkittävästi saavuttamaan unionin ilmasto- ja energiatavoitteet tehokkaasti sekä tukemaan muita Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita, edistäen samalla teollista perustaa ja luoden näin laadukkaita työpaikkoja ja kestävää kasvua.

(6)

Kyseisten sitoumusten täyttämiseksi unionin on nopeutettava siirtymistään nettonollatalouteen, muun muassa nostamalla puhtaan energian osuutta energialähteiden yhdistelmässään sekä parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvien energialähteiden osuutta. Tämä auttaa saavuttamaan unionin tavoitteet, jotka on asetettu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa vuodelle 2030; kyseinen toimintasuunnitelma on komission panos Göteborgissa vuonna 2017 julistetun Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, jäljempänä ”pilari”, täytäntöönpanoon.

(7)

Energian hintojen nousu, joka on seurausta Venäjän Ukrainaan kohdistamasta perusteettomasta ja laittomasta sotilaallisesta hyökkäyksestä, antoi vahvan sysäyksen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon nopeuttamiselle ja asetuksella (EU) 2018/1999 säännellyn energiaunionin häiriönsietokyvyn vahvistamiselle, sillä se vauhditti siirtymistä puhtaaseen energiaan ja lopetti kaikenlaisen riippuvuuden Venäjältä vietävistä fossiilisista polttoaineista. REPowerEU-suunnitelma, joka esitetään 18 päivänä toukokuuta 2022 annetussa komission tiedonannossa ”REPowerEU-suunnitelma”, on keskeisessä asemassa vastattaessa vaikeuksiin ja maailmanlaajuisiin energiamarkkinoiden häiriöihin, jotka johtuvat Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyksestä. Kyseisellä suunnitelmalla pyritään nopeuttamaan energiakäännettä unionissa, jotta voidaan vähentää unionin kaasun- ja sähkönkulutusta sekä vauhdittaa investoimista energiatehokkaiden ja vähähiilisten ratkaisujen käyttöönottoon.

(8)

Jotta unionin ilmasto- ja energiatavoitteet voidaan saavuttaa, energiatehokkuus on asetettava etusijalle. Energiansäästö on halvin, turvallisin ja puhtain tapa saavuttaa kyseiset tavoitteet. ”Energiatehokkuus etusijalle” on unionin energiapolitiikan yleinen periaate ja se on tärkeä niin käytännön käyttötarkoitusten kuin investointipäätösten kannalta. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää laajentaa energiatehokkaiden teknologioiden valmistuskapasiteettia unionissa; tällaisia teknologioita ovat esimerkiksi lämpöpumput, kaukolämmitys ja -jäähdytys ja älykkäät sähköverkkoteknologiat, jotka auttavat unionia vähentämään ja hallitsemaan energiankulutustaan.

(9)

Hiilestä irtautumista koskevat unionin tavoitteet, energian toimitusvarmuus, energiajärjestelmän digitalisointi ja kysynnän sähköistäminen esimerkiksi liikkuvuuden osalta sekä uusien ja nopeampien latauspisteiden tarve edellyttävät, että sähkön siirto- ja jakeluverkkoja laajennetaan huomattavasti unionissa. Siirtotasolla tarvitaan suurjännitteisiä tasasähköjärjestelmiä, muun muassa merellä tuotettavan uusiutuvan energian liittämiseksi verkkoon, kun taas jakelutasolla sähköntoimittajien yhdistäminen verkkoon ja kysyntäpuolen joustavuuden hallinta riippuvat investoinneista innovatiivisiin sähköverkkoteknologioihin, kuten sähköajoneuvojen älylataukseen, rakennusten ja teollisuudenalojen automatisointiin energiatehokkuuden näkökulmasta sekä älykkääseen ohjaukseen, edistyneeseen mittari-infrastruktuuriin ja kodin energianhallintajärjestelmiin. Sähköverkon on voitava olla vuorovaikutuksessa monien toimijoiden tai laitteiden kanssa, perustuen yksityiskohtaisesti määriteltyyn tarkkailtavuuteen ja siten datan saatavuuteen; näin mahdollistetaan joustavuus, älylataus, älykkäät rakennukset älykkäine sähköverkkoineen sekä pienimuotoiset joustopalvelut, jotka luovat edellytykset kuluttajien kulutusjouston ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönotolle. Nettonollateknologioiden liittäminen unionin verkkoon edellyttää sähköverkkojen tuotantovalmiuksien huomattavaa laajentamista esimerkiksi meri- ja maakaapeleiden, sähköasemien ja muuntajien osalta.

(10)

Sen vuoksi tarvitaan lisätoimia, jotta unionilla olisi suurta potentiaalia laajentaa nopeasti valmistuskapasiteettia unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteen tukemiseksi; tässä tarkoituksessa olisi parannettava kaupallisesti saatavilla olevien teknologioiden markkinaehtoja sekä nettonollateknologioiden ja niiden toimitusketjujen toimitusvarmuutta, vähennettävä markkinoiden hajanaisuutta sekä suojattava tai vahvistettava unionin energiajärjestelmän yleistä häiriönsietokykyä ja kilpailukykyä. Lisätoimiin sisältyy myös mahdollisuus käyttää komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2022/1214 (8) tarkoitettua turvallista ja kestävää huippuluokan polttoaineiden lähdettä.

(11)

Tällä asetuksella olisi täydennettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2024/1252 (9) keskittymällä nettonollateknologioiden valmistukseen lopputuotteiden, erityisten komponenttien ja niiden tuottamiseen pääasiassa käytettävien erityisten koneiden osalta. Asetuksessa (EU) 2024/1252 sen sijaan keskitytään toimitusketjun alkupäähän, erityisesti kriittisiin raaka-aineisiin, sekä niiden louhintaan, jalostukseen ja kierrätykseen. Kyseiset teknologiat ovat välttämättömiä monilla strategisilla aloilla, kuten nettonollateknologia-aloilla, digitaaliteollisuudessa sekä avaruus- ja puolustusalalla. Sen saman logiikan mukaisesti, jota noudatetaan liiketoimintaperusteluiden kokoamiseksi, riittävän osaamisen hankkimiseksi ja parantamiseksi sekä investointien tukemiseksi, tämä asetus ja asetus (EU) 2024/1252 täydentävät toisiaan, jotta voidaan luoda sääntelyllisiä tukisynergioita koko toimitusketjun pituudelta nettonollateknologioiden valmistuksen alalla unionissa. Tämä asetus kattaa myös jalostetut materiaalit, jotka ovat nettonollateknologioiden olennainen komponentti, lukuun ottamatta kriittisiä raaka-aineita, jotka kuuluvat asetuksen (EU) 2024/1252 soveltamisalaan.

(12)

Lopputuotteet ja erityiset komponentit, jotka ovat olennaisia nettonollateknologioiden tuotannon kannalta, olisi lueteltava liitteessä ei-tyhjentävästi. Niihin kuuluvat yrityksen valmistamat ja myymät lopputuotteet ja niiden komponentit, mukaan lukien jalostettu materiaali mutta lukuun ottamatta asetuksen (EU) 2024/1252 kattamia raaka-aineita. Kyseisen liitteen tarkoituksena on mahdollisuuksien mukaan tunnistaa lopputuotteet ja erityiset komponentit, jotka ovat olennaisia nettonollateknologioiden tuotannon kannalta ja joita voidaan sen vuoksi kohtuudella pitää aina ensisijaisesti käytettävinä kaikissa tässä asetuksessa luetelluissa nettonollateknologioissa. Erityiset komponentit ja erityiset koneet, jotka eivät sisälly kyseiseen liitteeseen, saattavat silti kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan, jos hankkeen toteuttaja voi kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle toimitetun näytön – esimerkiksi markkinatutkimusten tai ostosopimusten – perusteella osoittaa, että erityisiä komponentteja tai erityisiä koneita käytetään ensisijaisesti nettonollateknologioiden tuotantoon; tämä ei koske kriittisiä raaka-aineita, jotka kuuluvat asetuksen (EU) 2024/1252 soveltamisalaan.

(13)

Nettonollateknologioiden toimitusketjun tiettyjä erityisiä komponentteja tuotetaan energiaintensiivisillä tuotantoprosesseilla, joita käytetään teräs-, alumiini-, ei-rautametalli-, peruskemikaali-, sementti-, kalkki-, lasi-, keramiikka- ja lannoiteteollisuuden alalla sekä massa- ja paperiteollisuuden alalla. Monille kyseisistä prosesseista on ominaista korkea energia- ja hiili-intensiteetti, minkä vuoksi niiden hiilidioksidipäästöjä on yleensä vaikea vähentää. Samaan aikaan asetuksessa (EU) 2021/1119 vaaditaan, että unionin talouden olisi irtauduttava hiilestä nopeasti. Sen tosiseikan valossa, että energiaintensiivisten teollisuudenalojen osuus unionin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli 17 prosenttia vuonna 2019, niiden on välttämätöntä irtautua hiilestä ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi unionissa. Tämä tarkoittaa sitä, että erityisten nettonollateknologioissa käytettävien komponenttien toimitusvarmuus unionissa riippuu myös siitä missä määrin pyrkimyksiä irtautua hiilestä tehostetaan energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla. Energiaintensiiviset teollisuuslaitokset kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan siltä osin kuin asiaankuuluvat laitokset tuottavat erityisiä komponentteja, joita käytetään ensisijaisesti nettonollateknologioissa. Koska kyseisten alojen on tarpeen irtautua hiilestä kokonaisuudessaan ja koska on varmistettava sellaisten erityisten komponenttien saatavuus, joita kyseisillä aloilla tuotetaan ja joita käytetään nettonollateknologian toimitusketjuissa, tätä asetusta olisi – toisin kuin muiden tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien nettonollateknologian valmistushankkeiden osalta – sovellettava myös sellaisten energiaintensiivisten teollisuudenalojen hankkeisiin, joilla tuotetaan erityisiä komponentteja, joita käytetään, ei kuitenkaan yksinomaan, nettonollateknologioiden toimitusketjuissa. Edellytykseksi sille, että tällaiset laitokset, joiden päästöjä on vaikea vähentää, sisällytetään tämän asetuksen soveltamisalaan, olisi asetettava se, että tällaisen laitoksen rakennus- tai muuntamishanke vähentää merkittävästi tuotantotoiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Tukemalla kyseisiä aloja kohdennetusti tämän asetuksen nojalla voidaan varmistaa osaltaan nettonollateknologioiden kestävät toimitukset sisämarkkinoilla, lisätään investointivarmuutta ja luodaan kysyntäpuolella vetovoimaa nettonollateknologioille, jotka ovat muutosvoimaisia ja joiden avulla talous voi irtautua hiilestä.

(14)

Nettonollateknologioiden luettelossa esitetään teknologiat, jotka ovat olennaisia unionin hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden ja sisämarkkinoiden toiminnan parantamisen kannalta. Luetteloon sisältyy teknologioita, joita jotkin jäsenvaltiot eivät hyväksy puhtaan ja varman energian lähteeksi. Kyseinen seikka on linjassa sen kanssa, että jäsenvaltioilla on oikeus valita energialähteensä ja päättää energiahuoltonsa yleisestä rakenteesta sekä teollisuuspolitiikastaan. Kyseisten oikeuksien turvaamiseksi nettonollateknologioiden luettelo ei vaikuta nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 rahoituksen kohdentamiseen, varsinkaan tukikelpoisuus- ja myöntämisperusteisiin, jotka liittyvät energiateknologioihin unionin rahastoissa, mukaan lukien ne, jotka rahoitetaan päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksilla tai Euroopan investointipankin (EIP) tuella. Jäsenvaltiota ei myöskään pitäisi velvoittaa tunnustamaan strategisiksi sellaisia hankkeita, joissa tuetaan toimitusketjua sellaista teknologiaa varten, jota se ei hyväksy osaksi energialähteiden yhdistelmäänsä.

(15)

Jotta voidaan varmistaa unionin tulevan energiajärjestelmän häiriönsietokyky, tämä käytön laajentaminen olisi toteutettava kyseessä olevien teknologioiden koko toimitusketjussa ja täysin yhdenmukaisesti ja täydentävästi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2024/1252 ja (EU) 2023/1781 (10) kanssa.

(16)

Jotta voidaan puuttua toimitusvarmuuteen liittyviin ongelmiin ja tukea unionin energiajärjestelmän häiriönsietokykyä sekä hiilestä irtautumista ja nykyaikaistamista koskevia toimia, unionin nettonollateknologioiden valmistuskapasiteettia on tarpeen laajentaa. Unionin on varmistettava, että aurinkosähköteknologioiden valmistajien sääntely-ympäristö antaa niille mahdollisuuden kasvattaa kilpailuetuaan ja parantaa toimitusvarmuutta siten, että pyritään saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä vähintään 30 gigawatin aurinkosähkön valmistuskapasiteetti koko aurinkosähkön arvoketjussa; tätä tavoitetta tukevat myös eurooppalaisen aurinkovoimateollisuuden allianssin tavoitteet ja komission 18 päivänä toukokuuta 2022 antama tiedonanto ”EU:n aurinkoenergiastrategia”. Unionin on varmistettava, että tuulivoima- ja lämpöpumpputeknologioiden valmistajien sääntely-ympäristö antaa niille mahdollisuuden lujittaa kilpailuetuaan ja säilyttää nykyiset markkinaosuutensa tai laajentaa niitä koko 2020-luvun ajan niiden teknologian käyttöönottoa koskevien unionin ennusteiden mukaisesti, jotka täyttävät vuodeksi 2030 asetetut unionin energia- ja ilmastotavoitteet. Tämä merkitsee sitä, että valmistuskapasiteetti unionissa olisi tuulivoiman osalta vähintään 36 GW ja lämpöpumppujen osalta vähintään 31 GW vuoteen 2030 mennessä. Unionin akkujen ja elektrolyysilaitteiden valmistajien on voitava toimia sääntely-ympäristössä, jossa ne voivat vakiinnuttaa teknologisen johtoasemansa ja osallistua aktiivisesti kyseisten markkinoiden muovaamiseen. Akkuteknologioiden osalta tämä tarkoittaisi osallistumista EU:n akkualan yhteenliittymän tavoitteiden toteuttamiseen ja pyrkimistä siihen, että unionin akkuvalmistajat täyttäisivät lähes 90 prosenttia akkujen vuotuisesta kysynnästä unionissa; tämä olisi unionin valmistuskapasiteetiksi muunnettuna vähintään 550 GWh viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Unionin elektrolyysilaitteiden valmistajien osalta REPowerEU-suunnitelmassa ennakoidaan, että uusiutuvan vedyn tuotanto unionissa nousee vuoteen 2030 mennessä 10 miljoonaan tonniin ja uusiutuvan vedyn tuonti enimmillään 10 miljoonaan tonniin. Sen varmistamiseksi, että unionin teknologinen johtoasema merkitsee myös kaupallista johtoasemaa, mitä tuetaan komission ja Euroopan puhtaan vedyn allianssin elektrolyysilaitteita koskevassa yhteisessä julistuksessa, unionin elektrolyysilaitteiden valmistajilla olisi oltava mahdollisuus edelleen lisätä kapasiteettiaan siten, että käyttöön otettujen elektrolyysilaitteiden tuottaman vedyn kokonaiskapasiteetti olisi vähintään 100 GW vuoteen 2030 mennessä. RePowerEU-suunnitelmassa asetetaan myös tavoitteeksi edistää biometaanin kestävää tuotantoa 35 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2030 mennessä. Unionin häiriönsietokykyä parantaa osaltaan se tosiseikka, että biometaanin toimitusketju sijaitsee nykyisin suurelta osin Euroopassa ja sitä olisi lujitettava edelleen. Unionin lento- ja meripolttoaineiden valmistajien on edelleen kehitettävä ja tuotettava kestäviä vaihtoehtoisia polttoaineita sekä laajennettava niiden käyttöä, jotta voidaan edistää merkittävästi liikenteen alan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 90 prosentilla vuoteen 2050 mennessä sekä saavuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2023/2405 (11) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2023/1805 (12) säädetyt velvoitteet. Kyseistä vähentämistä kannattaa vahvasti myös uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden arvoketjun teollinen allianssi. Unionin on varmistettava, että kestävien vaihtoehtoisten lento- ja meripolttoaineiden teknologioiden valmistajiin sovellettava sääntely-ympäristö ja tukikehys antaa niille mahdollisuuden kasvattaa tuotantokapasiteettiaan polttoaineiden koko arvoketjussa aina raaka-aineiden keräyksestä ja toimituksesta polttoaineiden sekoittamiseen, mukaan lukien muunto- ja jalostuskapasiteetti.

(17)

Kun kyseisiä tavoitteita tarkastellaan yhdessä, ottaen huomioon myös toimitusketjun tietyt osat, kuten vaihtosuuntaajat sekä aurinkosähkön tuotannossa käytettävät aurinkokennot, kiekot ja harkot tai akuissa käytettävät katodit ja anodit, unionin valmistuskapasiteetti on pieni. Jotta voidaan puuttua tuontiriippuvuuteen ja haavoittuvuuteen liittyviin huolenaiheisiin ja varmistaa, että unionin ilmasto- ja energiatavoitteet saavutetaan, olisi vahvistettava yleinen vertailuarvo nettonollateknologiatuotteiden valmistuskapasiteettia varten unionissa; samalla olisi pyrittävä kehittämään samankaltainen vertailuarvo myös nettonollateknologioita varten. Unionin vuotuisen nettonollateknologioiden kapasiteetin olisi pyrittävä lähentymään yleistä vuotuista valmistusvertailuarvoa tai saavuttamaan se; kyseinen vertailuarvo on vähintään 40 prosenttia vuotuisista käyttöönottotarpeista vuoteen 2030 mennessä, kun on kyse nettonollateknologioista kokonaisuutena.

(18)

Samalla nettonollateknologiatuotteet parantavat unionin häiriönsietokykyä ja puhtaan energian toimitusvarmuutta. Puhtaan energian toimitusvarmuus on talouskehityksen sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edellytys. Nettonollateknologiatuotteet hyödyttävät myös muita strategisesti tärkeitä talouden aloja, kuten maataloutta ja elintarviketuotantoa, koska ne turvaavat puhtaan energian ja koneiden saatavuuden kilpailukykyisin hinnoin, edistäen näin kestävällä tavalla unionin ruokaturvaa ja kasvattavat biopohjaisten vaihtoehtojen markkinoita kiertotalouden kautta. Samalla tavoin unionin ilmastotavoitteiden saavuttaminen johtaa sekä talouskasvuun että sosiaaliseen hyvinvointiin.

(19)

Keskeisten massatuotannossa olevien puhtaan energian teknologioiden globaalien markkinoiden vuotuinen arvo nousee noin 650 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2030 mennessä eli yli kolminkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Nettonollateollisuus kasvaa kaikkialla maailmassa yhä nopeammin. Unionin teollisuus voi tuottaa vaurautta unionin kansalaisille vain, jos se on kilpailukykyinen maailmanmarkkinoilla ja avoin niiden suuntaan. Maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen unionin nettonollateknologia-ala tukee vahvan nettonollateknologioiden tuotantokapasiteetin kehittämistä unionissa. Lisäksi unionin teollisuudenalat, jotka ovat maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä nettonollateknologia-alan toimitusketjujen segmenteillä, edistävät unionin nettonollateknologia-alan toimitusketjujen yleistä häiriönsietokykyä ja parantavat nettonollateknologioiden saatavuutta unionissa.

(20)

Nettonollateknologioiden valmistus riippuu monimutkaisista ja maailmanlaajuisesti toisiinsa kytkeytyneistä arvoketjuista. Jotta voidaan pitää yllä kilpailukykyä ja vähentää nykyisiä strategisia tuontiriippuvuuksia nettonollateknologiatuotteiden alalla ja niiden toimitusketjuissa sekä samalla välttää uudet tuontiriippuvuudet, unionin on edelleen tarpeen vahvistaa nettonollateollisuuspohjaansa sekä lisätä kilpailukykyä ja avoimuutta innovaatioille. Unionin valmistuskapasiteettia lisäävillä toimenpiteillä ja muilla unionin kilpailukykyä lisäävillä toimenpiteillä olisi yhdessä varmistettava myös se, että unionilla on hallitseva asema globaalin arvoketjun strategisissa osissa, mukaan lukien lopputuotteet, jotta voidaan varmistaa toimitusvarmuuden taso, jota unioni tarvitsee ilmasto- ja energiatavoitteidensa saavuttamiseksi. Sen vuoksi olisi vahvistettava toinen yleinen vertailuarvo. Unionin nettonollateknologioiden valmistuskapasiteetin olisi pyrittävä saavuttamaan suurempi osuus maailmanlaajuisesta tuotannosta, tavoitteen ollessa arvoltaan 15 prosenttia maailmanlaajuisesta tuotannosta vuoteen 2040 mennessä, tässä asetuksessa säädetyn seurannan perusteella. Kyseistä toista vertailuarvoa ei kuitenkaan tulisi soveltaa, jos unionin valmistuskapasiteetti on kasvanut niin, että se on huomattavasti suurempi kuin niiden teknologien käyttöönottotarpeet unionissa, joita tarvitaan unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi.

(21)

Jotta nettonollateknologian valmistushankkeet, mukaan lukien strategiset nettonollahankkeet, voidaan ottaa käyttöön tai niitä voidaan laajentaa mahdollisimman nopeasti nettonollateknologioiden toimitusvarmuuden takaamiseksi unionissa, on tärkeää varmistaa suunnittelun tehokkuus ja investointivarmuus pitämällä hankkeiden toteuttajien hallinnollinen rasite mahdollisimman pienenä. Tästä syystä jäsenvaltioiden lupamenettelyjä, jotka koskevat nettonollateknologian valmistushankkeita, myös strategisia nettonollahankkeita, olisi virtaviivaistettava, varmistaen, että tällaiset hankkeet ovat turvallisia, varmoja, ympäristön kannalta kestäviä sekä ympäristöä koskevien, sosiaalisten ja turvallisuusvaatimusten mukaisia. Unionin ympäristöoikeudessa asetetaan yhteiset edellytykset kansallisille lupamenettelyille ja niiden sisällölle, millä varmistetaan korkeatasoinen ympäristönsuojelu. Strategisen nettonollahankkeen aseman myöntäminen ei saisi vaikuttaa asiaankuuluvia hankkeita koskeviin sovellettaviin lupaehtoihin, ei myöskään niihin, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2000/60/EY (13), 2004/35/EY (14), 2010/75/EU (15), 2011/92/EU (16) ja 2012/18/EU (17) sekä neuvoston direktiivissä 92/43/ETY (18).

(22)

Jäsenvaltioiden olisi voitava sisäisen organisaationsa huomioon ottaen valita, perustavatko tai nimeävätkö ne keskitetyt yhteyspisteensä paikallisella, alueellisella vai kansallisella tasolla vai jollakin muulla asiaankuuluvalla hallinnollisella tasolla. Lisäksi asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten olisi täsmennettävä ja asetettava keskitetyn yhteyspisteen saataville vaatimukset ja niiden tietojen laajuus, jotka hankkeen toteuttaja on pyytänyt, ennen lupamenettelyn aloittamista. Keskitetyn yhteyspisteen olisi vastattava kyseisten tietojen välittämisestä hankkeen toteuttajalle. Keskitetyn yhteyspisteen olisi koordinaattorin roolissaan helpotettava tietojen toimittamista toimivaltaisille viranomaisille, erityisesti jotta vältetään päällekkäisyys lupamenettelyyn liittyvissä pyynnöissä. Tällaisiin pyyntöihin voivat kuulua selvitykset, luvat tai valtuutukset.

(23)

Lupamenettelyn yksinkertaistamiseksi ja tehostamiseksi ja sen avoimuuden lisäämiseksi nettonollateknologian valmistushankkeiden, myös strategisten nettonollahankkeiden, toteuttajien olisi voitava olla vuorovaikutuksessa sen keskitetyn yhteyspisteen kanssa, joka vastaa koko lupamenettelyn helpottamisesta ja koordinoinnista. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi perustettava tai nimettävä yksi tai useampi keskitetty yhteyspiste varmistaen samalla, että hankkeen toteuttajien tarvitsee olla vuorovaikutuksessa vain yhden keskitetyn yhteyspisteen kanssa. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, onko keskitetty yhteyspiste samalla myös lupapäätöksiä tekevä viranomainen. Sen varmistamiseksi, että keskitetyt yhteyspisteet suorittavat tehtävänsä tehokkaasti, jäsenvaltioiden olisi osoitettava niille, kuten myös kaikille lupamenettelyyn osallistuville viranomaisille, riittävät henkilö- ja muut resurssit.

(24)

Jotta yritykset ja hankkeiden toteuttajat voisivat, myös rajat ylittävissä hankkeissa, hyötyä suoraan sisämarkkinoiden eduista ilman tarpeetonta hallinnollista lisärasitetta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1724 (19), jolla perustetaan yhteinen digitaalinen palveluväylä, säädetään yleisistä säännöistä, jotka koskevat sisämarkkinoiden toiminnan kannalta merkityksellisten tietojen, menettelyjen ja neuvontapalvelujen tarjoamista sähköisinä. Tiedot, jotka on toimitettava asiaankuuluville viranomaisille asianomaisen keskitetyn yhteyspisteen kautta osana tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia lupamenettelyjä, sisältyvät asetuksen (EU) 2018/1724 liitteeseen I, ja asiaan liittyvät menettelyt sisältyvät mainitun asetuksen liitteeseen II; näin varmistetaan, että hankkeiden toteuttajat voivat hyödyntää kokonaan sähköisiä menettelyjä ja yhden kerran teknisen järjestelmän (OOTS) palveluja. Tämän asetuksen nojalla perustetut tai nimetyt keskitetyt yhteyspisteet sisältyvät asetuksen (EU) 2018/1724 liitteessä III olevaan neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelujen luetteloon.

(25)

Nettonollateknologian valmistushankkeisiin sovelletaan pitkiä ja monimutkaisia lupamenettelyjä, jotka voivat kestää 2–7 vuotta riippuen jäsenvaltion käyttämästä teknologiasta ja arvoketjusegmentistä. Koska tarvittavat investoinnit ovat suuria, etenkin gigatehdasluokan hankkeissa, joita tarvitaan odotettujen mittakaavaetujen saavuttamiseksi, riittämättömät lupamenettelyt luovat ylimääräisen ja usein haitallisen esteen nettonollateknologioiden valmistuskapasiteetin lisäämiselle unionissa. Jotta hankkeiden toteuttajille ja muille investoijille voitaisiin tarjota varmuutta ja selkeyttä, jotka ovat tarpeen nettonollateknologian valmistushankkeiden kehittämisen edistämiseksi, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tällaisten hankkeiden lupamenettely ei ylitä ennalta asetettuja määräaikoja. Strategisissa nettonollahankkeissa lupamenettelyn kesto ei saisi ylittää 12:ta kuukautta niiden laitosten osalta, joiden vuosituotanto on vähintään 1 GW, eikä yhdeksää kuukautta niiden laitosten osalta, joiden vuosituotanto on pienempi kuin 1 GW, eikä 18:aa kuukautta kaikkien niiden lupien osalta, joita tarvitaan strategisen hiilidioksidin varastointipaikan toimintaa ja siihen liittyvien hiilidioksidin talteenotto- ja kuljetushankkeiden käyttöönottoa varten. Nettonollateknologian valmistushankkeissa lupamenettelyn kesto ei saisi ylittää 18:aa kuukautta niiden laitosten osalta, joiden vuosituotanto on vähintään 1 GW, eikä 12:ta kuukautta niiden laitosten osalta, joiden vuosituotanto on pienempi kuin 1 GW. Kyseisten määräaikojen ylärajoja olisi sovellettava nettonollateknologioihin, joiden tuotantoa ei mitata gigawatteina, kuten sähköverkkoihin ja hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioihin tai hiilidioksidin kuljetus- ja hyödyntämisteknologioihin. Direktiivin 2011/92/EU mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin ensimmäisen vaiheen, joka koostuu ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatimisesta, suorittaa kuitenkin usein ensisijaisesti hankkeen toteuttaja. Kyseistä vaihetta ei sen vuoksi pitäisi sisällyttää määräaikoihin, jotka sitovat jäsenvaltioita lupamenettelyjen yhteydessä. Tätä varten keskitetyn yhteyspisteen olisi ilmoitettava päivämäärä, johon mennessä hankkeen toteuttajan on toimitettava ympäristövaikutusten arviointiselostus eikä ilmoitetun päivämäärän ja selostuksen tosiasiallisen toimittamisen välistä ajanjaksoa tulisi ottaa huomioon määräaikaa laskettaessa. Samaa periaatetta olisi sovellettava silloin, kun keskitetty yhteyspiste ilmoittaa vaadittujen kuulemisten jälkeen hankkeen toteuttajalle mahdollisuudesta toimittaa lisätietoja ympäristövaikutusten arviointiselostuksen täydentämiseksi. Poikkeustapauksissa, jotka liittyvät ehdotetun hankkeen luonteeseen, monimutkaisuuteen, sijaintiin tai kokoon, jäsenvaltioiden olisi voitava pidentää määräaikoja. Tällaisia poikkeustapauksia voivat olla esimerkiksi ennakoimattomat olosuhteet, joiden vuoksi hankkeeseen liittyviä ympäristöarviointeja on lisättävä tai täydennettävä, tai pakkolunastusmenettelyistä mahdollisesti johtuvat viiveet.

(26)

Tietyille nettonollateknologian valmistushankkeille on mahdollista hakea strategisten nettonollahankkeiden asemaa. Tällaiset hankkeet tuottavat lisähyötyjä erityisesti siksi, että ne auttavat vähentämään unionin riippuvuuksia tai saavuttamaan energiaunioni- ja ilmastotavoitteet. Nettonollateknologian valmistushankkeet voivat osaltaan lujittaa unionin teknologista ja teollista häiriönsietokykyä kasvattamalla valmistuskapasiteettia toimitusketjun keskeisessä segmentissä. Erityisesti lisäämällä valmistuskapasiteettia aloilla, joilla unionin valmistuskapasiteetilla on merkittävä osuus maailmanlaajuisesta tuotannosta ja jotka ovat ratkaisevan tärkeitä unionin häiriönsietokyvyn kannalta, voidaan lujittaa unionin asemaa nettonollateknologioiden valmistuksen maailmanlaajuisessa toimitusketjussa ja helpommin puuttua tuontiin liittyvää haavoittuvuutta koskeviin huolenaiheisiin. Kyseiset hankkeet voivat tuottaa myös muita lisähyötyjä, koska ne kehittävät osaamista, lisäävät kilpailukykyä ja tukevat hiilestä irtautumista koskevia unionin tavoitteita kiertotalouteen ja kestävään valmistukseen perustuvien käytäntöjen pohjalta. Tällaisten lisähyötyjen vuoksi jäsenvaltioiden olisi valittava kyseiset projektit strategisiksi hankkeiksi, joille myönnetään ensisijainen asema ja joihin sovelletaan lyhyempiä määräaikoja lupamenettelyssä, jotta ne on mahdollista toteuttaa nopeammin. Hankkeiden toteuttajien, jotka haluavat saada hankkeelleen strategisen nettonollahankkeen aseman, on virallisesti haettava tällaista asemaa asiaankuuluvassa jäsenvaltiossa tässä asetuksessa vahvistettujen hakemista ja tunnustamista koskevien perusteiden mukaisesti.

(27)

Unionin oikeudessa edellytetyt ympäristöarvioinnit ja -luvat, jotka koskevat muun muassa vettä, maaperää, ilmaa, ekosysteemejä, luontotyyppejä, luonnon monimuotoisuutta ja lintuja, ovat erottamaton osa nettonollateknologian valmistushankkeen lupamenettelyä ja olennainen suojatoimi sen varmistamiseksi, että kielteiset ympäristövaikutukset estetään tai minimoidaan. Sen varmistamiseksi, että nettonollateknologian valmistushankkeiden lupamenettelyt ovat ennakoitavia ja oikea-aikaisia, olisi kuitenkin hyödynnettävä kaikki mahdollisuudet virtaviivaistaa vaadittuja arviointeja ja lupia, heikentämättä kuitenkaan ympäristönsuojelun tasoa. Tarvittavat arvioinnit olisi tältä osin koottava yhteen, jotta vältetään tarpeeton päällekkäisyys, ja hankkeiden toteuttajien ja asiaankuuluvien viranomaisten olisi erikseen määritettävä yhdistetyn arvioinnin laajuus ennen arvioinnin suorittamista, jotta vältetään tarpeettomat jatkotoimet.

(28)

Maankäyttöön liittyvät konfliktit voivat luoda esteitä nettonollateknologian valmistushankkeiden käyttöönotolle. Hyvin laadituissa suunnitelmissa, mukaan lukien aluesuunnittelu ja kaavoitus, olisi tarkasteltava mahdollisuuksia ottaa käyttöön nettonollateknologian valmistushankkeita, samalla kun otetaan huomioon julkisten kuulemisten tulokset ja potentiaaliset ympäristövaikutukset. Kyseiset suunnitelmat voivat auttaa löytämään tasapainon yleisen edun ja yhteishyödykkeiden välillä, mikä vähentää konfliktien mahdollisuutta ja nopeuttaa nettonollateknologian valmistushankkeiden kestävää käyttöönottoa unionissa. Asiaankuuluvia kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia olisi sen vuoksi kannustettava tarvittaessa sisällyttämään suunnitelmiinsa niiden laatimisvaiheessa määräyksiä, jotka koskevat nettonollateknologioiden valmistushankkeita, mukaan lukien strategiset nettonollahankkeet.

(29)

Teolliseen symbioosiin tähtäävän teollisen toiminnan klusterointi voi minimoida toiminnan ympäristövaikutukset ja tuoda osallistuville teollisuuden toimijoille tehokkuushyötyjä. Klusterointi voi edistää merkittävästi tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista. Tältä osin tällä asetuksella edistetään nettonollateollisuuden keskittymien, jäljempänä ”keskittymät”, kehittämistä. Keskittymien tavoitteena on luoda nettonollateollisuustoiminnan klustereita, jotta voidaan lisätä unionin houkuttelevuutta valmistustoiminnan sijaintipaikkana sekä virtaviivaistaa edelleen hallinnollisia menettelyjä nettonollavalmistuskapasiteetin perustamista varten. Keskittymien olisi oltava rajattuja maantieteelliseltä ja teknologiselta soveltamisalaltaan teollisen symbioosin edistämiseksi. Soveltamisalaa määritellessään jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon tarve suosia yksilöityjen alueiden moninaisia käyttötarkoituksia; näin voidaan varmistaa unionin nettonollateknologiateollisuuden klusterien laajentaminen, uudelleenteollistaminen tai luominen sekä asiaankuuluvan liikenne- ja verkkoinfrastruktuurin, varastoinnin ja muiden joustovälineiden saatavuus. Keskittymät olisi perustettava vastauksena suunniteltuun tai olemassa olevaan hankejatkumoon ja mahdollisuuksiin saada tai järjestää koulutusta, jotta voidaan varmistaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Jäsenvaltioiden olisi nimettävä keskittymät, ja jokaisen nimeämisen yhteydessä olisi esitettävä suunnitelma, joka sisältää konkreettisia kansallisia toimenpiteitä, joilla lisätään keskittymän houkuttelevuutta valmistustoiminnan sijaintipaikkana. Keskittymiä olisi erityisesti käytettävä nettonollateollisuustoiminnan vahvistamisen välineenä varsinkin siirtymävaiheessa olevilla hiilialueilla, ottaen huomioon oikeudenmukainen siirtymä ja sen tavoitteet.

(30)

Jäsenvaltioiden olisi voitava nimetä ja tukea keskittymiä. Jäsenvaltioiden olisi keskittymää nimetessään laadittava suunnitelma, jossa täsmennetään, millaista nettonollavalmistustoimintaa keskittymässä on määrä harjoittaa, jäljempänä ”suunnitelma”. Jäsenvaltioiden olisi myös tehtävä ympäristövaikutusten arvioinnit, joita vaaditaan keskittymässä harjoitettavaa nettonollavalmistustoimintaa varten. Tällaiset vaikutustenarvioinnit pienentävät merkittävästi yritysten tarvetta tehdä kyseisiä arviointeja sellaisia lupia varten, jotka koskevat keskittymän soveltamisalaan kuuluvaa nettonollavalmistustoimintaa. Suunnitelmaan olisi sisällytettävä ympäristövaikutusten arviointien tulokset sekä kansalliset toimenpiteet, jotka on määrä toteuttaa mahdollisten kielteisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi tai lieventämiseksi. Suunnitelmaan olisi sisällytettävä myös konkreettisia kansallisia toimenpiteitä, joilla tuetaan keskittymän soveltamisalaan kuuluvaa teollisuustoimintaa. Kyseisiin toimenpiteisiin olisi sisällytettävä toimenpiteitä, joilla investoidaan energia-, digitaali- ja liikenneinfrastruktuuriin tai mobilisoidaan yksityisiä investointeja tällaiseen infrastruktuuriin, sekä toimenpiteitä, joilla vähennetään keskittymän teollisuuden toimintamenoja, kuten energian hinnanerosopimuksia. Lisäksi olisi harkittava toimenpiteitä henkisen omaisuuden suojaamisen vahvistamiseksi, innovaatiokeskuksen perustamiseksi keskittymään sekä startup-yritysten houkuttelemiseksi keskittymään. Suunnitelmassa olisi myös täsmennettävä tukitoimenpiteiden kesto, jotta unionin teollisuudelle voidaan tarjota investointivarmuutta.

(31)

Jäsenvaltioita kannustetaan nimeämään keskittymiä vähemmän kehittyneille alueille ja siirtymäalueille sekä aluetuen piirissä oleville alueille. Investointeihin, joiden avulla on tarkoitus perustaa keskittymiä ja varustaa ne asianmukaisella infrastruktuurilla, muuntaa ympäristövaurioalueita sekä kehittää paikallista osaamista, voidaan käyttää julkista rahoitustukea, myös yhteistyössä hallinnoitavia varoja, nimittäin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1058 (20) perustettuja Euroopan aluekehitysrahastoa ja koheesiorahastoa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1056 (21) perustettua oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1057 (22) perustettua Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+). Kutakin rahastoa koskevien sääntöjen mukaisesti ja asiaankuuluvien hallintoviranomaisten harkinnan mukaan kyseisille investoinneille voidaan myöntää kunkin rahaston sallimat korkeimmat mahdolliset yhteisrahoitusosuudet.

(32)

Koska keskittymillä on rooli sellaisten resurssien kokoamisessa yhteen ja yhdistämisessä, jotka ovat merkityksellisiä unionin avoimen strategisen riippumattomuuden kannalta, ja koska ne edistävät nettonollateknologioiden toimitusvarmuutta unionissa sekä vihreää ja digitaalista siirtymää, asiaankuuluvien lupaviranomaisten olisi pidettävä keskittymiä yleisen edun mukaisina. Kyseinen toimenpide koostuu sellaisen säännöksen käyttöönotosta, jonka mukaan keskittymissä toteutettavat hankkeet ovat yleisen edun mukaisia asiaa koskevassa unionin ympäristöoikeudessa tarkoitetulla tavalla. Kyseisillä hankkeilla ei saisi olla merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia, joita ei voida lieventää tai kompensoida. Asiaankuuluva lupaviranomainen voi ennakkoarvioinnin perusteella todeta, että keskittymän hankkeiden palvelema yleinen etu ylittää luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyvät yleiset edut ja että hankkeille voidaan näin ollen myöntää lupa edellyttäen, että kaikki sellaiset asiaankuuluvat edellytykset täyttyvät, joista säädetään direktiivissä 2000/60/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/147/EY (23), direktiivissä 92/43/ETY sekä luonnon ennallistamista koskevissa unionin säädöksissä.

(33)

Kansallisten lupamenettelyjen ennakoimattomuus, monimutkaisuus ja toisinaan liian pitkä kesto heikentävät investointivarmuutta, joka on välttämätön nettonollateknologian valmistushankkeiden, myös strategisten nettonollahankkeiden, tosiasiallisen kehittämisen kannalta. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi hankkeiden tosiasiallisen toteuttamisen varmistamiseksi ja nopeuttamiseksi sovellettava virtaviivaistettuja ja tehokkaita lupamenettelyjä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava toimintapolitiikkaa kyseisellä alalla. Lisäksi strategiset nettonollahankkeet olisi katsottava kansallisella tasolla kiireellisiksi ja niille olisi siksi annettava ensisijainen asema, jos ja siinä määrin kuin tällaisista kiireellisistä menettelyistä säädetään kansallisessa lainsäädännössä, kaikissa niitä koskevissa oikeudellisissa ja riitojenratkaisumenettelyissä, samalla kun varmistetaan puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen. Tämä olisi tehtävä estämättä toimivaltaisia viranomaisia virtaviivaistamasta lupamenettelyjä, joita sovelletaan muun maussa sellaisiin muihin nettonollateknologian valmistushankkeisiin, jotka eivät ole strategisia nettonollahankkeita.

(34)

Jotta voidaan saavuttaa vuodeksi 2030 asetetut tavoitteet, on kiinnitettävä erityistä huomiota strategisiin nettonollahankkeisiin, myös siksi että ne edistävät merkittävästi hiilipäästöjen nettonollatason saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Kyseiset hankkeet ovat tärkeitä unionin avoimen strategisen riippumattomuuden kannalta, sillä niiden avulla voidaan taata, että kansalaisten saatavilla on puhdasta, kohtuuhintaista ja varmaa energiaa. Kyseisiin hankkeisiin olisi niiden roolin vuoksi sovellettava entistä virtaviivaisempia ja tehokkaampia lupamenettelyjä, niille olisi myönnettävä mahdollisimman korkea kansallinen asema kansallisen lainsäädännön nojalla ja niiden olisi saatava lisätukea sijoitusmuotoiseen joukkorahoitukseen; samaan aikaan niiden olisi edelleen täytettävä unionin ja kansainväliset velvoitteet, jotka perustuvat direktiiveihin 2009/147/EY ja 92/43/ETY, luonnon ennallistamista koskeviin unionin säädöksiin ja tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehtyyn Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimukseen, joka allekirjoitettiin Århusissa 25 päivänä kesäkuuta 1998, sekä sovellettavat sosiaali- ja työlainsäädännön velvoitteet, jotka on vahvistettu unionin tai kansallisessa lainsäädännössä.

(35)

Koska asiaankuuluvilla lupaviranomaisilla on rooli nettonollateknologioiden toimitusvarmuuden turvaamisessa ja avoimen strategisen riippumattomuuden sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämisessä unionissa, niiden olisi katsottava, että strategiset nettonollahankkeet ovat yleisen edun mukaisia. Lupaviranomainen voi tapauskohtaisen arviointinsa perusteella todeta, että hankkeen tuottama yleinen etu ylittää luontoon ja ympäristönsuojeluun liittyvät yleiset edut ja että hankkeelle voidaan näin ollen myöntää lupa edellyttäen, että kaikki direktiivissä 2000/60/EY, 2009/147/EY tai 92/43/ETY taikka luonnon ennallistamista koskevissa unionin säädöksissä säädetyt sovellettavat edellytykset täyttyvät.

(36)

On myös tarpeen säätää toimenpiteistä, joilla saavutetaan unionin tavoite, joka on 50 miljoonan tonnin vuotuinen operatiivinen hiilidioksidin injektointikapasiteetti vuoteen 2030 mennessä, tukien näin unionin teollisuuden hiilestä irtautumista ja torjutaan ilmastonmuutosta.

(37)

Komissio hyväksyi vuonna 2020 EU:n energiajärjestelmän integrointistrategian. Kyseisessä strategiassa esitetään visio siitä, miten voidaan nopeuttaa siirtymistä kohti yhdennetympää energiajärjestelmää, joka tukee ilmastoneutraalia taloutta mahdollisimman vähäisin kustannuksin eri sektoreilla. Strategia kattaa kolme toisiaan täydentävää ja vahvistavaa käsitettä: 1) kiertotalouteen perustuva energiajärjestelmä, jossa keskiössä on energiatehokkuus, 2) loppukäyttösektoreiden entistä laajempi suora sähköistäminen ja 3) uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden, myös vedyn, hyödyntäminen. Energiajärjestelmän integrointinäkökohdat liittyvät ratkaisuihin, joilla kaikki uusiutuvaa energiaa tuottavien laitosten tuottama sähkö integroidaan kokonaan laajempaan energiajärjestelmään. Tämä kattaa sellaisten teknisten ratkaisujen käyttöönoton, joilla voidaan integroida verkkoon uusiutuvaa sähköenergiaa tuottavien laitosten ylijäämäsähkö, mukaan lukien tällaisen sähkön varastointi sen eri muodoissa, ja suunniteltavissa olevien fossiilittomien energialähteiden osuuden laajentaminen verkossa, mukaan lukien kysyntäpuolen hallinta.

(38)

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on teknologia, joka auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta. Se tarkoittaa hiilidioksidin talteenottoa teollisuuslaitoksista, sen siirtoa varastointipaikalle ja sen injektointia sopivaan maanalaiseen geologiseen muodostumaan pysyvää varastointia varten.

(39)

Hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiratkaisujen kehittäminen teollisuuden käyttöön kärsii koordinointiongelmista. Siitä huolimatta, että EU:n päästökauppajärjestelmän hiilidioksidin hintasignaali tekee tällaisista investoinneista taloudellisesti kannattavia, hiilidioksidipäästöjen talteenottoon investoivien teollisuuden toimijoiden huomattavana riskinä on, ettei niillä ole käyttöoikeutta luvan saaneeseen geologiseen varastointipaikkaan. Lisäksi niille, jotka investoivat ensimmäisiin hiilidioksidin varastointipaikkoihin, aiheutuu alkuvaiheen kartoittamis-, kehittämis- ja arviointikustannuksia jo ennen kuin ne voivat hakea lakisääteistä varastointilupaa. Avoimuus mahdollisen hiilidioksidin varastointikapasiteetin suhteen asiaankuuluvien alueiden geologisen soveltuvuuden osalta ja kaikki olemassa olevat geologiset tiedot, mukaan lukien käsittelemättömät tiedot ja mallitiedot, etenkin ne, jotka ovat peräisin hiilivedyn tuotantopaikkojen tutkimuksista, voi tukea markkinatoimijoita investointien suunnittelussa. Jäsenvaltioiden olisi, ottaen huomioon luottamuksellisuus, kansallinen turvallisuus ja kaupallinen arkaluonteisuus sekä riittävä korvaus yksityisesti tuotetuista ja yksityisomistuksessa olevista tiedoista, asetettava tällaiset olemassa olevat tiedot julkisesti saataville ja raportoitava tulevaisuuteen suuntautuneesta näkökulmasta katsottuna säännöllisesti kaikesta edistyksestä, joka on saavutettu hiilidioksidin varastointipaikkojen kehittämisessä, ja vastaavista injektointi- ja varastointikapasiteettitarpeista, jotta voidaan yhdessä saavuttaa unionin laajuinen hiilidioksidin injektointikapasiteettia koskeva tavoite. Kyseiset avoimuusvelvoitteet eivät kuitenkaan vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen olla myöntämättä lupaa hiilidioksidin varastointikapasiteetin käyttöönotolle alueellaan tai rajoittaa tällaista käyttöönottoa.

(40)

Jotta voidaan välttää varallisuuden arvonmenetys ja varmistaa, että taloudellisesti kannattava injektointikapasiteetti johtaa hiilidioksidipäästöjen vähennyksiin, olisi laadittava liiketoimintaperustelut koko arvoketjun pituudelta. Vuoteen 2030 mennessä on sen vuoksi luotava täysimittaiset ja erilliset hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin arvoketjut, jotka kattavat talteenoton, kuljetuksen ja varastoinnin, toteuttamalla tehokasta unionin ja kansallista toimintapolitiikkaa asianmukaisin sääntelytoimin, jotka takaavat kilpailun ja avoimen käyttöoikeuden.

(41)

Investoinnit hiilidioksidin talteenottoon ovat taloudellisesti yhä kannattavampia, mutta niiden keskeisenä pullonkaulana on kuitenkin sellaisten hiilidioksidin varastointipaikkojen heikko saatavuus unionissa, jotka tukevat kannustimia, jotka johtuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2003/87/EY (24). Teknologian ja johtavan valmistuskapasiteettinsa käytön laajentamiseksi unionin on kehitettävä tulevaisuuteen suuntautunutta tarjontaa pysyvistä geologisista hiilidioksidin varastointipaikoista, jotka ovat sallittuja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY (25) mukaisesti, sekä hiilidioksidin kuljetusinfrastruktuuria. Määrittelemällä unionin tavoite, joka on 50 miljoonan tonnin vuotuinen operatiivinen hiilidioksidin injektointikapasiteetti vuoteen 2030 mennessä, mikä on linjassa sen kapasiteetin kanssa, jota odotetaan tarvittavan vuoteen 2030 mennessä, ja kun otetaan huomioon yritykset, jotka toimivat pääasiassa jäsenvaltioissa, joiden varastointikapasiteetti on hyvin rajallinen oikeudellisten, geologisten, maantieteellisten, teknisten tai markkinarajoitteiden vuoksi, asiaankuuluvat alat voivat koordinoida investointejaan kohti eurooppalaista nettonollatalouden arvoketjua, joka koskee hiilidioksidin kuljetusta ja varastointia ja jota teollisuus voi käyttää irrottaakseen toimintonsa hiilestä. Nämä alkuvaiheen toimet tukevat hiilidioksidin varastointia myös vuoden 2050 näkökulmasta. Komissio arvioi, että vuoteen 2050 mennessä unionin voi olla tarpeen ottaa talteen vuosittain jopa 550 miljoonaa tonnia hiilidioksidia saavuttaakseen nettonollatavoitteen, mukaan lukien hiilenpoistot. Tällaisella ensimmäisellä teollisen mittakaavan varastointikapasiteettitavoitteella vähennetään riskejä, jotka liittyvät investoimiseen hiilidioksidipäästöjen talteenottoon ja se on tärkeä väline ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa. Kun tämä asetus sisällytetään sopimukseen Euroopan talousalueesta, unionin tavoitetta, joka on 50 miljoonan tonnin vuotuinen operatiivinen hiilidioksidin injektointikapasiteetti vuoteen 2030 mennessä, mukautetaan vastaavasti. Unionin tavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla helpotetaan hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihankkeiden käyttöönottoa sekä kannustetaan siihen. Tällaisiin toimenpiteisiin olisi kuuluttava myös kannustimia päästöjen aiheuttajille päästöjen talteenottoa varten sekä investointitukea investoijille hiilidioksidin kuljetusinfrastruktuureille koskien hiilidioksidin kuljetusta varastointipaikkoihin.

(42)

Kaikissa kansainvälisissä sopimuksissa, jotka koskevat unionista peräisin olevan hiilidioksidin pysyvää varastointia kolmansissa maissa, olisi määrättävä vastaavista ehdoista, jotta varmistetaan, että talteenotetun hiilidioksidin geologinen varastointi on pysyvästi turvattua ja ympäristön kannalta turvallista, ja että unionista peräisin olevan hiilidioksidin varastointia ei käytetä hiilivetytuotannon lisäämiseen ja että se vastaa päästöjen todellista vähennystä.

(43)

Kun hiilidioksidin varastointipaikat ja kaikki niihin liittyvät hiilidioksidin talteenotto- ja infrastruktuurihankkeet, joilla edistetään vuodeksi 2030 asetettua unionin tavoitetta, määritellään strategisiksi nettonollahankkeiksi, voidaan nopeuttaa ja helpottaa hiilidioksidin varastointipaikkojen kehittämistä sekä kanavoida kasvava varastointipaikkojen teollinen kysyntä kaikkein kustannustehokkaimpiin varastointipaikkoihin. Yhä useampi kaasu- ja öljykenttä, joka on lähes tyhjä ja joka voitaisiin muuntaa turvalliseksi hiilidioksidin varastointipaikaksi, on elinkaarensa lopussa. Lisäksi öljy- ja kaasuteollisuus on vahvistanut määrätietoisen pyrkimyksensä lähteä mukaan energiakäänteeseen, ja sillä on resurssit, osaaminen ja tietämys, joita tarvitaan uusien varastointipaikkojen etsimiseen ja kehittämiseen. Jotta voidaan saavuttaa unionin tavoite, joka on 50 miljoonan tonnin vuotuinen hiilidioksidin injektointikapasiteetti vuoteen 2030 mennessä, alan on yhdistettävä toimensa sen varmistamiseksi, että hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia on saatavilla ilmastoratkaisuna ennakoiden kysyntää. Sen varmistamiseksi, että hiilidioksidin varastointipaikkoja kehitetään oikea-aikaisesti, unionin laajuisesti ja kustannustehokkaasti linjassa unionin injektointikapasiteettitavoitteen kanssa, unionin öljyn- ja kaasuntuotantoluvan haltijoiden olisi edistettävä kyseistä tavoitetta öljyn- ja kaasuntuotantokapasiteettinsa mukaisessa suhteessa ja tarjottava samalla joustava mahdollisuus tehdä yhteistyötä ja ottaa huomioon kolmansien osapuolten muut panokset. Arvoketjulähestymistapaa olisi edistettävä sekä unionin että kansallisella tasolla toteutettavilla toimilla. Vastaavasti unionin öljyn- ja kaasuntuotantoluvan haltijoiden olisi tehtävä tarvittavat investoinnit ja tuettava kannattavien liiketoimintamallien kehittämistä koko hiilidioksidin arvoketjua varten.

(44)

Hiilidioksidin injektointikapasiteettia koskevan unionin tavoitteen edistämiseksi yritykset, joille on myönnetty lupa, voivat tehdä sopimuksia muiden yritysten kanssa täyttääkseen velvoitteensa kokonaan tai osittain. Kyseiset sopimukset voivat olla osa yhteisyritystä koskevaa sopimusta, jossa määrätään varastointipaikasta, tai kukin osapuoli voi toteuttaa ne erikseen täyttääkseen oman osuutensa yrityksen velvoitteesta. Kun on kyse tällaisista yhteisyrityksistä, jotka on perustettu ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää, asiaankuuluvan hiilidioksidin varastointihankkeen koko injektointikapasiteetti voidaan käyttää muiden yritysten velvoitteiden täyttämiseen.

(45)

Sen varmistamiseksi, että varastointipaikkoja kehitetään tervein markkinaehdoin, komission olisi laadittava arviointi, jossa tarkastellaan seuraavien tekijöiden välistä suhdetta: hiilidioksidin talteenottohankkeiden injektointikapasiteetin konkreettinen kysyntä ja hiilidioksidin kuljetukseen tarvittava pääasiallinen infrastruktuuri – toiminnassa oleva tai suunnitelmien mukaan toimintavalmis viimeistään vuonna 2030 – sekä varastointikapasiteettia koskevat velvoitteet vuodelle 2030.

(46)

Velvoitteeseen sovellettavat poikkeukset ovat olennainen väline varallisuuden arvonmenetyksen estämiseksi näissä olosuhteissa. Jotta näitä poikkeuksia voitaisiin soveltaa tehokkaasti, jäsenvaltioiden ja komission olisi tehtävä täysimittaista yhteistyötä sellaisten asiaankuuluvien yritysten kanssa, joille on myönnetty lupa, arvioitaessa poikkeuksen tarvetta ja varsinkin, kun yritys, jolle on myönnetty lupa, ilmoittaa tarvitsevansa poikkeusta. Jos poikkeusta ei komission arvioinnin perusteella myönnetä tai jos asiaankuuluva jäsenvaltio ei ole pyytänyt poikkeusta, komissio ja jäsenvaltio tekevät yhteistyötä sellaisten asiaankuuluvien yritysten kanssa, joille on myönnetty lupa, jotta voidaan osaltaan poistaa esteitä velvoitteen täyttämisen helpottamiseksi ja saavuttaa hiilidioksidin injektointikapasiteettia koskeva unionin tavoite.

(47)

Lisätoimet ovat välttämättömiä rajat ylittävän infrastruktuurisuunnittelun käyttöönoton varmistamiseksi. Kaikkien hiilidioksidin kuljetusjärjestelyjen saavutettavuus ja liitettävyys ovat ratkaisevassa asemassa hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihankkeiden sekä hiilidioksidin talteenotto- ja hyödyntämishankkeiden käyttöönoton kannalta. Tällaiset järjestelyt kattavat alukset, proomut, junat ja kuorma-autot sekä kiinteät laitokset liittämistä ja telakoimista, nesteytystä, puskurivarastointia ja hiilidioksidin muuntajia varten, jotta hiilidioksidi voidaan kuljettaa edelleen putkilinjojen läpi ja erityisissä kuljetusmuodoissa.

(48)

Jäsenvaltioiden olisi voitava muodostaa yrityksiä, joiden tavoitteena on hiilidioksidin kuljetusverkkojen luominen, mukaan lukien infrastruktuurin rakentaminen taikka alusten tai muiden kuljetusvälineiden tarjoaminen, tai antaa tukea tällaisten yritysten muodostamiseen.

(49)

Hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyödyntäminen ovat väistämättä osa unionin hiilivapaata tulevaisuutta, mukaan lukien poistot. On tarpeen luoda hyvin toimivat unionin laajuiset markkinat hiilidioksidin talteenottoa, injektointipalveluja, kuljetuspalveluja ja hyödyntämistoimia varten. Näillä markkinoilla olisi saavutettava tietyt julkisen politiikan tavoitteet taloudellisesti edullisimmalla tavalla. Yleisenä tavoitteena on unionin teollisuuden kestävä ja kustannustehokas hiilestä irtautuminen varmistamalla, että kaikki hiilidioksidipäästöt, joita ei voida vähentää teknisin keinoin tai joita ei ole taloudellisesti kannattavaa vähentää, voidaan ottaa talteen ja joko varastoida tai hyödyntää, jotta vältetään viivästyneet päästöt. Kyseisillä markkinoilla olisi myös varmistettava talteenotetun hiilidioksidin geologisen varastoinnin turvallisuus, kestävyys ja pysyvyys sekä se, että talteenotettu hiilidioksidi on saatavilla hiilen hyödyntämistoimiin linjassa unionin ilmastotavoitteiden kanssa. Hyvin toimivia hiilidioksidimarkkinoita olisi lisäksi tuettava hiilidioksidin kuljetusinfrastruktuurin verkostolla, jonka ympäristöjalanjälki on mahdollisimman pieni ja joka on markkinatoimijoiden saatavilla oikeudenmukaisin, avoimin ja syrjimättömin ehdoin. Markkinoiden olisi oltava unionin ympäristönormien mukaiset.

(50)

Kun talteenotettua hiilidioksidia käytetään tietyissä tuotantoprosesseissa, hiilidioksidia voidaan varastoida pysyvästi tai unionin riippuvuutta fossiilisista polttoaineista voidaan osaltaan vähentää. Sen vuoksi kaikkia tahoja, jotka ovat mukana tässä asetuksessa säädettyjen hiilidioksidin injektointitoimien arvoketjussa, olisi kannustettava harkitsemaan, voitaisiinko varastoitava hiilidioksidi varastoida pysyvästi uusiin tuotteisiin tai voisiko se tukea unionin tavoitetta vähentää sen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

(51)

Unioni on auttanut rakentamaan maailmanlaajuisen talousjärjestelmän, joka perustuu avoimeen, läpinäkyvään ja sääntöpohjaiseen kauppaan, vaatinut sosiaalista ja ympäristökestävyyttä sekä ilmastokäännettä koskevien normien noudattamista ja edistämistä. Unioni on täysin sitoutunut kyseisiin arvoihin. Unioni pyrkii tasapuolisiin toimintaedellytyksiin uudistamalla Maailman kauppajärjestöä (WTO), luomalla uusia kumppanuuksia ja torjumalla hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä ja tuotannon ylikapasiteettia, jotta voidaan taata oikeudenmukainen kilpailuympäristö unionin teollisuudelle, mukaan lukien nettonollateollisuuskumppanuudet, ja tarjota laadukkaita työpaikkoja työntekijöille.

(52)

Jotta voidaan varmistaa sellaisten nettonollateknologioiden turvattu ja kestävä tarjonta unionissa, jotka ovat välttämättömiä unionin häiriönsietokyvyn turvaamiseksi ja sen ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi, sisämarkkinoiden on oltava ympäristönä sellainen, että se kannustaa innovointiin nettonollateknologioiden alalla. Innovointi on ratkaisevan tärkeä tekijä unionin kilpailukyvyn varmistamisen ja sen kannalta, että nettonollatavoitteet saavutetaan mahdollisimman pian. Kun otetaan huomioon nopea kehitys nettonollateknologioiden alalla ja vihreää siirtymää koskeva merkittävä sääntelyohjeistus, tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on äärimmäisen tärkeää, että vaikutukset, joita unionin oikeudella ja poliittisilla aloitteilla voi olla innovointiin, otetaan huomioon säännösten ja aloitteiden valmistelu-, uudelleentarkastelu- ja tarkistamisvaiheessa noudattaen innovointiperiaatetta.

(53)

Tämän asetuksen tavoitteiden huomioon ottamiseksi komissio voisi harkita siirtymäpolkujen, joita laaditaan parhaillaan komission toukokuussa 2021 antaman tiedonannon perusteella ja joissa voitaisiin tunnistaa unionin teollisuuden siirtymän ja kilpailukyvyn mahdollistajia ja pullonkauloja, päivittämistä tai tämän asetuksen huomioon ottamista tällaisissa tulevissa aloitteissa.

(54)

Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman ensimmäisen pilarin mukaisissa toimissa unionin on määrä kehittää ja ylläpitää teollista perustaa nettonollateknologiaratkaisujen tarjontaa varten energiansaannin turvaamiseksi samalla kun se saavuttaa ilmastoneutraaliustavoitteensa. Kyseisen tavoitteen tukemiseksi ja sellaisten nettonollateknologioiden saatavuuteen liittyvien riippuvuuksien välttämiseksi, jotka viivästyttäisivät unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispyrkimyksiä tai vaarantaisivat energian toimitusvarmuuden, tässä asetuksessa olisi annettava säännökset, joilla edistetään kestävien ja häiriönsietokykyisten nettonollateknologioiden kysyntää.

(55)

Pakollisten vähimmäisvaatimusten soveltamisella varmistetaan, että julkisten varojen käytön vipuvaikutus ympäristökestävyyden alalla suoritustasoltaan parempien nettonollatuotteita koskevien hankintojen kysynnän lisäämiseksi kasvaa jäsennellyllä tavalla siten, että se on toteutettavissa hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden näkökulmasta. Tietyillä poikkeuksilla olisi varmistettava, että hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt voivat välttää tietyt ei-toivotut seuraukset. Kyseiset poikkeukset liittyvät monopolitilanteisiin, erityisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai tilanteisiin, joissa hankintaviranomaisille tai hankintayksiköille voi aiheutua kohtuuttomia kustannuksia tai teknistä yhteensopimattomuutta. Hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden olisi voitava halutessaan sisällyttää hankinta-asiakirjoihinsa täydentäviä vähimmäisvaatimuksia, edellyttäen että ne noudattavat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivejä 2014/23/EU (26), 2014/24/EU (27) ja 2014/25/EU (28) sekä sovellettavaa alakohtaista lainsäädäntöä. Niiden olisi myös voitava samoin edellytyksin käyttää taloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämistä koskevia hankintasopimuksen tekoperusteita, kuten hintaa, kustannuksia tai muita perusteita.

(56)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rakennusurakkasopimusten ja käyttöoikeussopimusten osalta hankintaviranomaisen ja hankintayksikön olisi valittava yksi tai useampi erityisedellytys, vaatimus tai sopimusvelvoite, joka edistää useiden tavoitteiden saavuttamista, kuten sosiaalisten tai työllisyyteen liittyvien näkökohtien huomioon ottaminen myönteisten sosiaalisten vaikutusten aikaansaamiseksi, tarvittaessa kyberturvallisuuteen liittyvien huolenaiheiden tehokas huomioon ottaminen tai riittävän varmuuden saaminen siitä, että asiaankuuluvat tuotteet toimitetaan oikea-aikaisesti. Kyseiset näkökohdat ovat tärkeitä myös häiriönsietokyvyn edistämiseksi. Lisäksi olisi säädettävä poikkeuksista, jotka liittyvät monopolitilanteisiin, erityisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai tilanteisiin, joissa hankintaviranomaisille tai hankintayksiköille voi aiheutua kohtuuttomia kustannuksia tai teknistä yhteensopimattomuutta.

(57)

Joissakin tapauksissa olisi kiinnitettävä huomiota tarjoajan toimiin häiriönsietokyvyn edistämiseksi suhteessa tiettyihin kolmansiin maihin. Jos komissio on todennut, että kolmas maa täyttää yli 50 prosenttia tietyn nettonollateknologian tai sen pääasiallisten erityisten komponenttien tarjonnasta unionissa, hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt olisi velvoitettava sisällyttämään hankinta-asiakirjoihinsa useita ehtoja häiriönsietokykyä vahvistavan tuloksen varmistamiseksi. Tällä tavoin asianomaisesta kolmannesta maasta peräisin olevan tietyn nettonollateknologian tai sen pääasiallisten erityisten komponenttien arvon ei pitäisi ylittää 50 prosentin rajaa erityisehtojen mukaisesti. Samaa mekanismia olisi sovellettava myös, jos komissio on todennut, että kyseisten kolmannesta maasta peräisin olevien tuotteiden tai komponenttien osuus tarjonnasta unionissa on kasvanut keskimäärin vähintään 10 prosenttiyksikköä kahden peräkkäisen vuoden aikana ja saavuttanut vähintään 40 prosenttia tarjonnasta unionissa. Tällä tavoin unioni voi ottaa kehittyvät riippuvuudet tehokkaasti huomioon. Julkisia hankintoja koskevan Maailman kauppajärjestön sopimuksen, jäljempänä ”GPA-sopimus”, unionia koskevan liitteen I tai muiden unionia sitovien kansainvälisten sopimusten soveltamisalaan kuuluvien hankintasopimusten osalta hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden ei tulisi soveltaa kyseisiä vaatimuksia nettonollateknologioihin tai niiden pääasiallisiin erityisiin komponentteihin, jotka ovat peräisin hankintalähteistä, jotka ovat allekirjoittaneet kyseiset sopimukset.

(58)

Jos kyseisiä häiriönsietokykyä koskevia edellytyksiä ei noudateta, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden olisi myös vaadittava hankinta-asiakirjoissaan päätoimeksisaajaa maksamaan asianomaiselle hankintaviranomaiselle tai hankintayksikölle oikeasuhteinen maksu, joka on vähintään 10 prosenttia sopimuksen erityisten nettonollateknologioiden arvosta, sen varmistamiseksi, että mekanismia noudatetaan.

(59)

Jäsenvaltioiden ei pitäisi syrjiä tai kohdella perusteettomasti eri tavalla toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevaa nettonollateknologioiden tarjoajaa. Kyseinen velvoite vastaa jo voimassa olevaa direktiivien 2014/23/EU, 2014/24/EU ja 2014/25/EU mukaista hankintaviranomaisia ja hankintayksiköitä koskevaa velvoitetta, jonka mukaan talouden toimijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti ja syrjimättä ja kyseisissä direktiiveissä vahvistettuja menettelysääntöjä on seurattava sen varmistamiseksi, että yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita noudatetaan käytännössä ja julkiset hankintamenettelyt avataan kilpailulle.

(60)

Kun hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt arvioivat tämän asetuksen perusteella hankittujen nettonollaratkaisujen ympäristökestävyyttä, niiden olisi voitava ottaa huomioon erilaisia ilmastoon ja ympäristöön vaikuttavia tekijöitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta erityiseen teknologiaan, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1781 (29) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1542 (30) mukainen teknologia, sovellettavan unionin oikeuden soveltamista ja jollei siinä toisin mainita.

(61)

Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta vahvistaa ohjaavat periaatteet, joiden mukaisesti hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt täsmentävät tekniset eritelmät, vaatimukset ja julkisten hankintojen ympäristökestävyyttä koskevat sopimuksen toteuttamisehdot. Tämä ei saisi rajoittaa tiettyihin teknologioihin, myös asetusten (EU) 2024/1781 ja (EU) 2023/1542 mukainen teknologia, sovellettavan unionin oikeuden soveltamista.

(62)

Jotta julkisessa hankintamenettelyssä tai huutokaupassa voitaisiin ottaa huomioon tarve tukea uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotantoa ja kulutusta ja tarve monipuolistaa nettonollateknologioiden hankintalähteitä ainoiden hankintalähteiden käytön sijaan, tarjontaa olisi pidettävä liian yksipuolisena ainakin silloin, jos yksi kolmas maa täyttää yli 50 prosenttia tietyn nettonollateknologian tai sen pääasiallisten erityisten komponenttien tarjonnasta unionissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin kansainvälisiä sitoumuksia.

(63)

Jotta edistettäisiin tarjoajien vastuullista liiketoimintaa, käytettyjen teknologioiden, hankkeiden ja niihin liittyvän infrastruktuurin kyberturvallisuutta ja tietoturvaa sekä hankkeiden toteuttamista kokonaisuudessaan ja aikataulun mukaisesti, viranomaisten, jotka suunnittelevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöönottoa koskevia huutokauppoja, olisi voitava sisällyttää huutokauppoihin esivalintakriteerit, jotka liittyvät vastuulliseen liiketoimintaan, kyberturvallisuuteen ja tietoturvaan sekä kykyyn toteuttaa hanke kokonaisuudessaan ja aikataulun mukaisesti.

(64)

Jotta tuetaan pyrkimystä kehittää ja ylläpitää teollista perustaa uusiutuvan energian teknologioiden tarjontaa varten unionin energiansaannin turvaamiseksi ja sellaisten nettonollateknologioiden saatavuuteen liittyvien riippuvuuksien välttämiseksi, jotka viivästyttäisivät unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispyrkimyksiä tai vaarantaisivat energian toimitusvarmuuden, viranomaisten, jotka suunnittelevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöönottoa koskevia huutokauppoja, olisi parannettava kyseisten teknologioiden toimitusten kestävyyttä ja häiriönsietokykyä unionissa. Jäsenvaltioiden olisi arvioitava huutokauppojen kestävyyttä edistävää vaikutusta tutkimalla tarjousten ympäristökestävyyttä sekä niiden vaikutusta innovointiin ja energiajärjestelmän integrointiin. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, sisällyttävätkö ne huutokauppoihin esivalintakriteereitä tai valintakriteereitä. Kaikkien tarjoajien hankkeiden olisi täytettävä esivalintakriteerit, jotta ne voivat osallistua huutokauppaan, kun taas valintakriteereillä on tarkoitus arvioida huutokauppaan osallistuvia eri hankkeita ja asettaa ne paremmuusjärjestykseen.

(65)

Kun viranomaiset, jotka suunnittelevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöönottoa koskevia huutokauppoja, tarkastelevat tarjousten ympäristökestävyyttä joko esivalintakriteereiden tai valintakriteereiden perusteella, ne voivat ottaa huomioon erilaisia ilmastoon ja ympäristöön vaikuttavia tekijöitä. Kyseisiä tekijöitä voisivat olla ratkaisun kestävyys ja luotettavuus; korjauksen ja kunnossapidon helppous ja niihin liittyvien palvelujen saatavuus; päivittämisen ja kunnostamisen helppous; kierrätyksen helppous ja laatu; aineiden käyttö; energian, veden ja muiden luonnonvarojen kulutus yhdessä tai useammassa tuotteen elinkaaren vaiheessa; tuotteen ja sen pakkauksen paino ja tilavuus; uusiutuvien materiaalien taikka kierrätettyjen tai käytettyjen komponenttien sisällyttäminen tuotteeseen; asianmukaiseen käyttöön ja kunnossapitoon tarvittavien tarvikkeiden määrä, ominaisuudet ja saatavuus; tuotteen ympäristöjalanjälki ja sen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset; tuotteen hiilijalanjälki; mikromuovipäästöt; päästöt ilmaan, veteen tai maaperään yhdessä tai useammassa tuotteen elinkaaren vaiheessa; syntyvän jätteen määrä; sekä tuotteen käyttöä koskevat edellytykset.

(66)

Jotta tuettaisiin innovatiivisempien ja edistyksellisempien uusiutuvan energian teknologioiden suunnittelua ja tuotantoa, tarjousten kestävyyttä edistävässä vaikutuksessa voidaan ottaa huomioon, joko esivalintakriteereiden tai valintakriteereiden muodossa, innovointia edistävä vaikutus asettamalla sellaiset esivalintakriteerit tai valintakriteerit, jotka edistävät täysin uusien ratkaisujen käyttöä tai vastaavien huipputason ratkaisujen parantamista.

(67)

Jotta tuettaisiin uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian sisällyttämistä unionin energiajärjestelmään ja sen hyötyjä kustannustehokkaan hiilestä irtautumisen näkökulmasta, tarjousten kestävyyttä edistävässä vaikutuksessa voidaan ottaa huomioon energiajärjestelmän integrointia edistävä vaikutus esimerkiksi energian varastoinnin, hukkalämmön ja hukkakylmän talteenoton ja uusiutuvan vedyn tuotannon osalta.

(68)

Jotta lisättäisiin uusiutuvan energian alan nettonollateknologioiden toimitusten häiriönsietokykyä ja vältettäisiin liiallinen riippuvuus maista, joiden tarjonta on keskittynyt voimakkaasti unioniin, viranomaisten olisi tarkasteltava esivalintakriteereiden tai valintakriteereiden avulla, millainen on uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöönottoa koskeviin huutokauppoihin osallistuvien eri hankkeiden häiriönsietokykyä edistävä vaikutus, ottaen huomioon tarve monipuolistaa uusiutuvan energian teknologioiden toimituksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin kansainvälisiä sitoumuksia. Häiriönsietokykyä koskevaa kriteeriä soveltaessaan viranomaisten olisi otettava huomioon, että tarjontaa olisi pidettävä liian yksipuolisena ainakin, jos yli 50 prosenttia tietyn nettonollateknologian tai sen pääasiallisten erityisten komponenttien kysynnästä unionissa kohdistuu yhteen ainoaan kolmanteen maahan.

(69)

Kun on kyse uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöönottoa koskevista huutokaupoista, tarjouksen kestävyyttä ja häiriönsietokykyä edistävää vaikutusta koskevien kriteereiden painottaminen, kun niitä käytetään valintakriteereinä, ei rajoita kyseisiä huutokauppoja suunnittelevien viranomaisten mahdollisuutta asettaa korkeampi kynnys ympäristökestävyyttä, innovointia ja energiajärjestelmän integrointia koskeville kriteereille, jos se on yhteensopivaa valtiontukisääntöjen mukaisesti muille kuin hintakriteereille mahdollisesti asetettujen rajojen kanssa. Kyseisten kriteereiden ja niille huutokaupoissa annetun vähimmäispainoarvon ja yhdistetyn painoarvon soveltamisella on joka tapauksessa tarkoitus varmistaa, että huutokaupat pysyvät kilpailtuina ja noudattavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEUT”, 107 ja 108 artiklaa.

(70)

Jotta voidaan lisätä uusiutuvan energian teknologioiden tarjontaa unionissa ja saavuttaa valmistuksen vuotuiset kokonaistarpeet unionissa vuoteen 2030 mennessä, tässä asetuksessa olisi säädettävä tietystä huutokaupattavan määrän osuudesta, johon sovelletaan muita kuin hintakriteereitä. Komission olisi arvioitava tätä osuutta joka toinen vuosi sen vaikutuksen määrittämiseksi, joka muilla kuin hintakriteereillä on unionin uusiutuvan energian teknologioiden vuotuisen valmistuksen kehittämiseen ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöönoton laajentamiseen, mukaan lukien niiden taloudellinen vaikutus ja vaikutus käyttöönoton nopeuteen, samalla kun otetaan huomioon järjestelmän toimivuus ja selkeys hankekehittäjiennäkökulmasta. Jos arvioinnit osoittavat, että häiriönsietokykyä ja kestävyyttä koskevien kriteereiden soveltaminen edistää unionin nettonollateknologioiden toimitusvarmuutta erityisesti lisäämällä uusiutuvan energian teknologioiden valmistuskapasiteettia unionissa eikä se merkittävästi haittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 (31) vahvistettujen uusituvan energian tavoitteiden saavuttamista, myös käyttöönoton laajentamista kussakin jäsenvaltiossa, kyseisten säännösten soveltamista olisi lisättävä vaiheittain. Kussakin vaiheessa olisi tehtävä vaikutustenarviointi sen varmistamiseksi, että suuremmat osuudet vaikuttavat edelleen myönteisesti uusiutuvan energian teknologioiden toimitusvarmuuteen ja että kyseiset hyödyt ovat suuremmat kuin vaikutukset uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöönoton kustannuksiin ja nopeuteen. Huutokaupattavan määrän osuuden määrittämisessä olisi tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan pyrittävä asteittaiseen kokonaislisäykseen, jonka tarkoituksena on edistää tämän asetuksen yleisten tavoitteiden saavuttamista ja 50 prosentin osuuden saavuttamista vuoden 2029 loppuun mennessä.

(71)

Häiriönsietokykyä ja kestävyyttä koskevien kriteereiden soveltaminen saattaa vaikuttaa jäsenvaltioihin hyvin eri tavoin riippuen siitä, mitkä ovat niiden tavoitteet uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöönotolle ja niiden kansalliset hiilestä irtautumista koskevat strategiat. Kun komissio arvioi kyseisten kriteereiden vaikutusta uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöönoton laajentamiseen, sen olisi näin ollen tarkasteltava kokonaistaloudellisia vaikutuksia ja vaikutuksia käyttöönottoon unionissa sekä vaikutuksia jäsenvaltioihin ja muihin asiaankuuluviin sidosryhmiin, muun muassa kotitalouksiin ja yrityksiin. Jotta voidaan määrittää uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöönottoon kohdistuvat vaikutukset ja ottaa huomioon käytännön kokemukset muiden kuin hintaperusteiden soveltamisesta, komission olisi arvioinnin yhteydessä kuultava huutokauppoja järjestäviä kansallisia viranomaisia jäsennellyllä ja avoimella tavalla.

(72)

Huutokauppoja koskevat kriteerit voivat aiheuttaa kohtuuttoman rasitteen sellaisille uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden toteuttajille, joiden kapasiteetti on pieni. Jotta voidaan rajoittaa tämän asetuksen vaikutusta huutokauppoihin, joilla tuetaan kapasiteetiltaan enintään 10 MW:n hankkeita, jäsenvaltioiden olisi voitava jättää kyseiset huutokaupat huomiotta, kun ne laskevat vuosittain huutokaupattavan kapasiteetin kokonaismäärää.

(73)

Jos osallistumisaste on alhainen niissä huutokaupoissa, joihin sovelletaan esivalintakriteereitä ja häiriönsietokykyä ja kestävyyttä koskevia kriteereitä, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöönoton laajentamista ei pitäisi hidastaa velvoittamalla jäsenvaltiot soveltamaan kyseisiä kriteereitä siihen huutokaupattavaan määrään, jossa osallistumisaste on alhainen. Jäsenvaltioiden olisi siis voitava jättää huutokauppoja koskevien vaatimusten ulkopuolelle se osuus huutokaupattavasta määrästä, jossa osallistumisaste on alhainen. Huutokaupan osallistumisasteen katsotaan olevan alhainen, kun siinä esitetyt tarjoukset kattavat määrän, joka on huutokaupattavan kapasiteetin kokonaismäärää pienempi.

(74)

Perustettaessa kotitalouksia, yrityksiä ja kuluttajia hyödyttäviä järjestelmiä, jotka kannustavat ostamaan nettonollateknologian lopputuotteita, tarjontaa olisi pidettävä liian yksipuolisena, jos yksi ainoa lähde täyttää yli 50 prosenttia tietyn nettonollateknologian kokonaiskysynnästä unionissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin kansainvälisiä sitoumuksia. Johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi komission olisi julkaistava vuosittain luettelo tämän asetuksen soveltamispäivästä alkaen tähän luokkaan kuuluvien nettonollateknologian lopputuotteiden alkuperästä jaoteltuna sen mukaan, mikä on eri lähteistä peräisin olevan unionin tarjonnan osuus viimeisimpänä vuotena, jolta tiedot ovat saatavilla.

(75)

Neuvoston päätöksellä 2014/115/EU (32) hyväksyttiin muun muassa GPA-sopimuksen muuttaminen. GPA-sopimuksen tarkoituksena on luoda hankintasopimuksiin liittyvä keskenään tasapainossa olevien oikeuksien ja velvollisuuksien monenvälinen järjestelmä maailmankaupan vapauttamiseksi ja laajentamiseksi. Kun kyse on GPA-sopimuksen unionin lisäyksen I tai muiden unionia sitovien kansainvälisten sopimusten soveltamisalaan kuuluvista sopimuksista, mukaan lukien vapaakauppasopimukset ja tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen III artiklan 8 kohdan a alakohta, valtion viranomaisten tehdessä hankintamenettelyissä tavarahankintoja, jotka on tarkoitettu edelleen kaupallisesti myytäviksi tai tavaroiden tuottamiseksi kaupalliseen myyntiin, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden ei pitäisi soveltaa häiriönsietokykyä koskevia vaatimuksia nettonollateknologioihin tai niiden pääasiallisiin erityisiin komponentteihin hankintalähteistä, jotka ovat allekirjoittaneet kyseiset sopimukset.

(76)

Julkisten hankintamenettelyjen häiriönsietokykyä koskevien tämän asetuksen säännösten soveltaminen ei saisi rajoittaa direktiivin 2014/24/EU 25 artiklan eikä direktiivin 2014/25/EU 43 ja 85 artiklan soveltamista komission 24 päivänä heinäkuuta 2019 antaman tiedonannon ”Kolmansien maiden tarjoajien ja tavaroiden osallistumista EU:n julkisten hankintojen markkinoille koskevat ohjeet” mukaisesti. Samalla tavoin olisi rakennusurakoihin, tavaroihin ja palveluihin, joihin sovelletaan tätä asetusta, edelleen sovellettava julkisia hankintoja koskevia säännöksiä, myös direktiivin 2014/24/EU 67 artiklan 4 kohtaa ja asetuksesta (EU) 2024/1781 johtuvia täytäntöönpanotoimenpiteitä.

(77)

Jotta voidaan rajoittaa hallinnollista rasitetta, joka aiheutuu tarpeesta ottaa huomioon tarjouksen kestävyyttä ja häiriönsietokykyä edistävään vaikutukseen liittyvät vaatimukset, erityisesti kun on kyse pienistä julkisista ostajista ja arvoltaan vähäisistä hankintasopimuksista, joilla ei ole merkittävää vaikutusta markkinoihin, tämän asetuksen asiaa koskevien säännösten soveltamista olisi lykättävä kahdella vuodella sellaisten julkisten ostajien osalta, jotka eivät ole yhteishankintayksiköitä, ja alle 25 miljoonan euron arvoisten hankintasopimusten osalta.

(78)

Kun sovelletaan tämän asetuksen julkisia hankintoja koskevia säännöksiä ja kun tuote kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1369 (33) mukaisesti annetun delegoidun säädöksen soveltamisalaan, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden olisi ostettava ainoastaan tuotteita, jotka täyttävät mainitun asetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn velvoitteen.

(79)

Kotitaloudet, yritykset ja loppukuluttajat muodostavat olennaisen osan nettonollateknologian lopputuotteiden kysynnästä unionissa, ja julkiset tukijärjestelmät, joilla kotitalouksia kannustetaan ostamaan tällaisia tuotteita, ovat tärkeitä vihreää siirtymää nopeuttavia välineitä erityisesti heikossa asemassa olevien matalan ja alemman keskitulotason kotitalouksien ja kuluttajien kannalta. Jäsenvaltioiden olisi komission 18 päivänä toukokuuta 2022 antamassa tiedonannossa esitetyn aurinkokattoaloitteen mukaisesti esimerkiksi perustettava kansallisia ohjelmia, joilla tuetaan katolle asennettavien aurinkosähköjärjestelmien laajamittaista käyttöönottoa. REPowerEU-suunnitelmassa komissio kehotti jäsenvaltioita hyödyntämään tehokkaasti tukitoimenpiteitä, joilla kannustetaan siirtymistä lämpöpumppujen käyttöön. Tällaisilla jäsenvaltioiden kansallisesti tai paikallis- tai alueviranomaisten paikallisesti perustamilla tukijärjestelmillä olisi myös edistettävä unionin nettonollateknologioiden kestävyyttä ja häiriönsietokykyä. Viranomaisten olisi esimerkiksi tarjottava tuensaajille suurempia taloudellisia korvauksia sellaisten nettonollateknologian lopputuotteiden hankinnasta, jotka parantavat unionin häiriönsietokykyä. Viranomaiset voivat asettaa järjestelmien tukikelpoisuuden edellytykseksi niiden kestävyyttä ja häiriönsietokykyä edistävän vaikutuksen. Tässä yhteydessä jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan huomioon se, onko järjestelmä energiaköyhyydessä elävien kansalaisten saatavilla. Viranomaisten olisi varmistettava, että niiden perustamat järjestelmät ovat avoimia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä, jotta ne lisäävät nettonollateknologian tuotteiden kysyntää unionissa. Viranomaisten olisi myös rajoitettava tällaisten tuotteiden hankinnasta myönnettävää taloudellista lisäkorvausta, jotta nettonollateknologioiden käyttöönotto unionissa ei hidastuisi. Tällaisten järjestelmien tehostamiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tiedot ovat helposti sekä kuluttajien että nettonollateknologioiden valmistajien saatavilla vapaasti käytettävissä olevalla verkkosivustolla. Se, että viranomaiset käyttävät kestävyyttä ja häiriönsietokykyä edistävää vaikutusta perusteena kuluttajille ja kotitalouksille suunnatuissa järjestelmissä, ei saisi rajoittaa valtiontukisääntöjen eikä WTO:n tukisääntöjen soveltamista.

(80)

Suunnitellessaan kotitalouksia, yrityksiä tai kuluttajia hyödyttäviä järjestelmiä, jotka kannustavat ostamaan nettonollateknologioiden lopputuotteita, jäsenvaltioiden, alue- tai paikallisviranomaisten, julkisoikeudellisten elinten tai yhden tai useamman tällaisen viranomaisen tai julkisoikeudellisen elimen muodostamien yhteenliittymien olisi taattava unionin kansainvälisten sitoumusten noudattaminen muun muassa varmistamalla, että tällaiset järjestelmät eivät kasva sellaisiksi, että ne aiheuttaisivat vakavaa haittaa WTO:n jäsenten intresseille.

(81)

Lisäksi komission olisi voitava auttaa jäsenvaltioita niiden suunnitellessa kotitalouksille, yrityksille ja kuluttajille suunnattuja järjestelmiä, jotta voitaisiin luoda synergioita ja vaihtaa tietoja parhaista käytännöistä. Myös Euroopan nettonollafoorumilla, jäljempänä ”foorumi”, olisi oltava tärkeä rooli nopeutettaessa kestävyyttä ja häiriönsietokykyä edistävän vaikutuksen täytäntöönpanoa julkisia hankintamenettelyjä ja huutokauppoja koskevissa jäsenvaltioiden ja viranomaisten käytännöissä. Komission olisi foorumia kuultuaan annettava täytäntöönpanosäädös, jossa täsmennetään kestävyyttä ja häiriönsietokykyä edistävän vaikutuksen arviointiperusteet. Kyseisessä säädöksessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ”pk-yritykset”, joilla olisi oltava oikeudenmukaiset mahdollisuudet osallistua julkisten hankintojen huomattaville markkinoille. Siinä olisi myös varmistettava, että kestävyyttä ja häiriönsietokykyä koskevia vaatimuksia sovelletaan siten, että taataan oikeudenmukainen ja tasapuolinen kilpailu markkinatoimijoiden kesken niiden omistusrakenteesta riippumatta.

(82)

Jotta voidaan varmistaa, että uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton laajentamista koskevilla julkisilla hankintamenettelyillä ja huutokaupoilla todella edistetään unionin häiriönsietokykyä, kyseisten toimien olisi oltava teollisuuden ennakoitavissa. Jotta teollisuus voisi ajoissa mukauttaa tuotantoaan, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden olisi ilmoitettava markkinoille etukäteen, mitkä ovat niiden arvioidut nettonollateknologian tuotteiden hankintatarpeet.

(83)

Julkiseen ja kotitalouksien kysyntään suunnattujen toimenpiteiden lisäksi unioni voisi harkita toimia, joilla helpotetaan nettonollateknologioiden käyttöönoton laajentamista unionin teollisuuden arvoketjuissa kiinnittäen erityistä huomiota pk-yrityksiin, varsinkin edistämällä teollisuuden tarjonnan ja kysynnän välistä yhteyttä.

(84)

Kuten vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmaa koskevassa tiedonannossa todetaan, unionin teollisuuden markkinaosuuksiin kohdistuu suuria paineita kolmansissa maissa myönnettävien valtiontukien heikentäessä tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Kyseinen tilanne luo unionille kilpailuhaasteen ylläpitää ja kehittää omaa teollisuuttaan, ja unionin on sen vuoksi reagoitava nopeasti ja kunnianhimoisesti ja nykyaikaistettava oikeudellista kehystään.

(85)

Kun otetaan huomioon unionin tavoite vähentää strategista riippuvuutta kolmansista maista nettonollateknologioiden osalta, on ratkaisevan tärkeää, että tällaista riippuvuutta ei lisätä julkisilla tukimekanismeilla, kuten julkisilla hankintamenettelyillä ja huutokaupoilla. Tästä syystä hankintasopimuksissa olisi tarvittaessa, ja jos se on asianmukaista, asetettava kolmansista maista hankittujen tuotteiden osuudelle perusteltuja rajoituksia, jos komissio on todennut, että tässä asetuksessa säädetyt häiriönsietokykyyn liittyvät edellytykset täyttyvät. Lisäksi olisi toteutettava toimia, joilla torjutaan tehokkaasti kolmansista maista peräisin olevia epäoikeudenmukaisia tukia, jotka heikentävät tasapuolisia toimintaedellytyksiä, esimerkiksi käyttämällä kaikkia mahdollisia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) 2022/1031 (34) ja (EU) 2022/2560 (35) säädettyjä toimenpiteitä.

(86)

Julkisen ja yksityisen rahoituksen saanti on olennaisen tärkeää unionin avoimen strategisen riippumattomuuden varmistamiseksi ja vakaan ja kilpailukykyisen pohjan luomiseksi nettonollateknologioiden tuotannolle ja toimitusketjuille koko unionissa. Suurin osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista investoinneista rahoitetaan yksityisellä pääomalla, jota houkutellaan nettonollaekosysteemin kasvupotentiaalilla sekä vakaalla ja kunnianhimoisella politiikkakehyksellä. Hyvin toimivat, syvät ja yhdentyneet pääomamarkkinat ovat sen vuoksi olennaisen tärkeät niiden varojen keräämiseksi ja kanavoimiseksi, joita tarvitaan vihreää siirtymää ja nettonollateknologian valmistushankkeita varten. Unionin on näin ollen edettävä nopeasti kohti pääomamarkkinaunionia, jotta se voi saavuttaa nettonollatavoitteensa. Myös kestävän rahoituksen ohjelmalla (ja sekarahoituksella) on tärkeä merkitys skaalattaessa investointeja nettonollateknologioihin arvoketjuissa samalla kun taataan alan kilpailukyky. Kuten tähän asetukseen liitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa todetaan, investointitarpeet ovat vuosina 2023–2030 noin 92 miljardia euroa (noin 52 miljardista eurosta noin 119 miljardiin euroon eri skenaarioiden mukaan) Mikä tarkoittaisi, että julkista rahoitusta tarvitaan 16–18 miljardia euroa. Koska kyseisessä arvioinnissa otetaan huomioon vain tietyt kuusi teknologiaa, todellinen investointitarve on todennäköisesti huomattavasti suurempi.

(87)

Yritysten ja rahoitussijoittajien yksityiset investoinnit ovat olennaisen tärkeitä. Jos yksityiset investoinnit eivät yksin riitä, nettonollateknologian valmistushankkeiden tehokas toteuttaminen saattaa edellyttää julkisen tuen myöntämistä esimerkiksi takauksina, lainoina tai oman pääoman ehtoisina ja luonteisina sijoituksina, samalla välttäen vääristymiä sisämarkkinoilla. Kun tällainen julkinen tuki on valtiontukea, sillä olisi oltava kannustava vaikutus ja sen olisi oltava välttämätöntä, kohdennettua, väliaikaista, asianmukaista ja oikeasuhteista niin, että samalla säilytetään kilpailu ja koheesio sisämarkkinoilla. Voimassa olevat valtiontuen suuntaviivat, jotka on hiljattain tarkistettu perusteellisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteiden mukaisesti, tarjoavat tietyin edellytyksin runsaasti mahdollisuuksia tukea investointeja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin hankkeisiin. Jäsenvaltioilla voi olla tärkeä rooli helpotettaessa nettonollateknologian valmistushankkeiden rahoituksen saantia siten, että ne korjaavat markkinoiden toimintapuutteita kohdennetulla ja väliaikaisella valtiontuella. Tilapäisillä kriisi- ja siirtymäpuitteilla, jotka hyväksyttiin 9 päivänä maaliskuuta 2023, pyritään varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla; ne on kohdennettu aloille, joilla on havaittu riski toiminnan siirtymisestä kolmansiin maihin, ja ne ovat oikeassa suhteessa tuen määriin. Kriisi- ja siirtymäpuitteiden avulla jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla tuetaan uusia investointeja tuotantolaitoksiin tietyillä määritellyillä nettonollatoimialoilla, myös veroetuuksia. Jos investointi toteutetaan aluetukea saavilla alueilla, sallittua tukimäärää voidaan mukauttaa korottamalla tuki-intensiteettiä ja tuen enimmäismäärää jäsenvaltioiden ja alueiden lähentymistavoitteiden edistämiseksi. Jotta vältetään sisämarkkinoiden pirstaloituminen, tarvitaan asianmukaiset edellytykset, joiden mukaisesti todennetaan konkreettinen riski investointien siirtymisestä ETA-alueen ulkopuolelle ja se, ettei ole riskiä uudelleensijoittautumisesta ETA-alueen sisällä. Jäsenvaltioita kannustetaan käyttämään tähän tarkoitukseen direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti 25 prosenttia tuloistaan, jotka ne keräävät vuosittain päästökauppajärjestelmän huutokaupoista.

(88)

Mahdollisen uuden valtiontuen käyttöönoton olisi oltava kohdennettua, tilapäistä ja vastattava unionin toimintapoliittisia tavoitteita, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja pilarin tavoitteita. Tällainen rahoitus ei saisi aiheuttaa jäsenvaltioiden välillä lisäeroja unionin kilpailu- ja koheesiopolitiikan mukaisesti.

(89)

Julkista tukea olisi käytettävä markkinoiden tiettyjen yksilöityjen toimintapuutteiden tai ei-optimaalisten investointitilanteiden korjaamiseen oikeasuhteisella tavalla, eivätkä toimet saisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi tuotettava selvää lisäarvoa unionille. Julkisissa investoinneissa voidaan keskittyä erityisesti välttämättömiin infrastruktuuri-investointeihin, innovoinnin edistämiseen ja läpimurtoteknologioiden skaalaamiseen.

(90)

Nettonollateknologian valmistushankkeisiin tehtävien investointien rahoittamiseen voidaan käyttää myös monia unionin rahoitusohjelmia, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (36) perustettua elpymis- ja palautumistukivälinettä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (37) perustettua InvestEU-ohjelmaa, koheesiopolitiikan ohjelmia tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (38) nojalla perustettua innovaatiorahastoa. STEP-kehysvälineen avulla voidaan lisäksi kanavoida paremmin olemassa olevia unionin varoja kriittisiin investointeihin, joilla pyritään tukemaan kriittisten teknologioiden, myös puhtaiden teknologioiden, kehittämistä tai valmistusta.

(91)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2023/435 (39) jäsenvaltioiden saataville asetetaan 20 miljardin euron lisätuki, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja jolla edistetään energiatehokkuutta ja korvataan fossiiliset polttoaineet muun muassa unionin nettonollateollisuushankkeiden avulla. Kuten REPowerEU-lukuja koskevissa komission ohjeissa todetaan, jäsenvaltioita kannustetaan sisällyttämään elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa REPowerEU-lukuun toimenpiteitä, joilla tuetaan investointeja nettonollateknologian valmistukseen ja teolliseen innovointiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (40) mukaisesti.

(92)

InvestEU on unionin lippulaivaohjelma, jolla edistetään investointeja erityisesti vihreään ja digitaaliseen siirtymään tarjoamalla rahoitusta ja teknistä apua esimerkiksi yhdistämismekanismien avulla. Tällainen toimintatapa auttaa houkuttelemaan lisää julkista ja yksityistä pääomaa. Lisäksi jäsenvaltioita kannustetaan osallistumaan InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon nettonollateknologian valmistukseen saatavilla olevien rahoitustuotteiden tukemiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavien valtiontukisääntöjen soveltamista.

(93)

Jäsenvaltiot voivat tarjota koheesiopolitiikan ohjelmista tukea Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (41) mukaisesti edistääkseen strategisten nettonollahankkeiden sekä nettonollateknologian valmistushankkeiden käynnistämistä kaikilla alueilla, erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla, siirtymäalueilla ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta tuettavilla alueilla; välineinä ovat infrastruktuurialan investointipaketit, innovointiin suuntautuvat tuotannolliset investoinnit ja toimenpiteet pk-yritysten valmistuskapasiteetin, palvelujen sekä koulutus- ja täydennyskoulutuksen edistämiseksi, mukaan lukien viranomaisten ja hankkeiden toteuttajien valmiuksien kehittämiseen osoitettava tuki. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240 (42) perustettu teknisen tuen väline voi auttaa jäsenvaltioita ja alueita laatimaan nettonollakasvustrategioita, parantamaan liiketoimintaympäristöä, vähentämään byrokratiaa ja nopeuttamaan lupamenettelyjä. Jäsenvaltioita olisi kannustettava parantamaan nettonollahankkeiden kestävyyttä sisällyttämällä kyseiset investoinnit unionin arvoketjuihin, jotka perustuvat erityisesti alueiden välisiin ja rajat ylittäviin yhteistyöverkostoihin. Tällaisten toimenpiteiden toteuttamista olisi harkittava erityisesti keskittymien osalta.

(94)

Myös innovaatiorahasto tarjoaa erittäin lupaavan ja kustannustehokkaan keinon tukea puhtaan vedyn ja muiden nettonollateknologioiden valmistuksen ja käyttöönoton skaalaamista unionissa ja vahvistaa siten unionin suvereniteettia ilmastotoimien ja energiaturvallisuuden kannalta keskeisissä teknologioissa.

(95)

Jotta voidaan poistaa nykyisten hajanaisten julkisten ja yksityisten investointitoimien rajoitukset ja helpottaa integrointia ja investoinnin tuottoa, komission ja jäsenvaltioiden olisi koordinoitava tehokkaammin nykyisiä unionin ja kansallisen tason rahoitusohjelmia ja luotava synergioita niiden välille sekä varmistettava parempi koordinointi ja yhteistyö teollisuuden ja yksityissektorin keskeisten sidosryhmien kanssa. Foorumilla on keskeinen rooli, kun muodostetaan kattava kuva saatavilla olevista merkityksellisistä rahoitusmahdollisuuksista ja käsitellään strategisten nettonollahankkeiden yksittäisiä rahoitustarpeita. Nettonollateknologioiden tuotannon kannustamiseksi unionissa foorumi voi keskustella rahoituksesta, sääntelykehyksestä, investointitakuista ja takeista siitä, ettei tuotantoa siirretä muualle.

(96)

Lisäksi kun otetaan huomioon nettonollateknologian valmistushankkeiden ja strategisten nettonollahankkeiden merkitys unionin energiahuollolle, tietyt hallinnolliset rajoitukset olisi osittain poistettava tai niitä olisi yksinkertaistettava, jotta tällaisten hankkeiden toteuttamista voitaisiin nopeuttaa.

(97)

Kun hankitaan geologiaan, biologiaan, ekologiaan, sosioekonomiseen kehitykseen ja luonnonvarojen saatavuuteen liittyviä tietoja ympäristöarviointeja ja -lupia varten, on mahdollisuuksien mukaan käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/696 (43) perustetun unionin avaruusohjelman ja etenkin Copernicus-ohjelman tarjoamia avaruusdataa ja -palveluja; tällainen data ja tällaiset palvelut ja erityisesti Copernicus-ohjelmaan kuuluva ihmisen toiminnan aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen seurantaa ja todentamista tukeva kapasiteetti ovat merkityksellisiä arvioitaessa teollisten hankkeiden vaikutuksia sekä ihmisen toiminnan aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä sitovien nielujen vaikutuksia kasvihuonekaasupitoisuuksiin ja -virtoihin.

(98)

Komission olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (44) 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti pyydettävä yhtä tai useampaa eurooppalaista standardointiorganisaatiota laatimaan eurooppalaisia standardeja tämän asetuksen tavoitteiden tukemiseksi.

(99)

Vetylaaksoilla ja niiden tarjoamilla teollisilla loppukäyttösovelluksilla on tärkeä rooli energiaintensiivisten teollisuudenalojen hiilestä irtautumisessa. REPowerEU-suunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi kaksinkertaistaa vetylaaksojen määrä unionissa. Kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi nopeutettava lupamenettelyjä, harkittava nettonollateknologioita koskevien sääntelyn testiympäristöjen perustamista ja priorisoitava rahoituksen saatavuutta. Nettonollateollisuuden häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava vetylaaksojen yhteenliittäminen unionin rajojen yli. Teollisuuslaitoksia, jotka tuottavat oman energiansa ja voivat omalla panoksellaan osallistua sähköntuotantoon, olisi sääntelyvaatimuksia yksinkertaistamalla kannustettava syöttämään tuottamaansa sähköä älykkääseen sähköverkkoon.

(100)

Nettonollateknologioita koskevat sääntelyn testiympäristöt voivat olla tärkeä väline, jolla edistetään nettonollateknologioihin liittyvää innovointia ja sääntelyyn liittyvää oppimista. Innovointi olisi mahdollistettava kokeilutilojen avulla, koska tieteelliset tulokset on testattava valvotusti tosielämän ympäristössä. Nettonollateknologioita koskevia sääntelyn testiympäristöjä olisi otettava käyttöön, jotta innovatiivisia nettonollateknologioita tai muita innovatiivisia teknologioita, joiden avulla voidaan mahdollisesti siirtyä ilmastoneutraaliin ja puhtaaseen talouteen ja vähentää strategisia riippuvuuksia, voidaan rajoitetun ajan testata valvotussa todellisessa ympäristössä edistäen näin sääntelyyn liittyvää oppimista ja kyseisten teknologioiden mahdollista skaalausta ja laajempaa käyttöönottoa. On aiheellista löytää tasapaino nettonollateknologioita koskeviin sääntelyn testiympäristöihin osallistuvien tahojen oikeusvarmuuden ja unionin oikeuden tavoitteiden saavuttamisen välillä. Jäsenvaltioiden olisi voitava säätää kansallisessa lainsäädännössään poikkeuksista nettonollateknologioita koskeviin sääntelyn testiympäristöihin, varmistaen samalla, että unionin oikeutta ja kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja nettonollateknologiaa koskevia keskeisiä vaatimuksia noudatetaan. Komissio julkaisi vuonna 2023 uuden eurooppalaisen innovaatio-ohjelman mukaisesti sääntelyn testiympäristöjä koskevan ohjeistuksen, jolla tuetaan jäsenvaltioita nettonollateknologioita koskevien sääntelyn testiympäristöjen suunnittelussa. Kyseiset innovatiiviset teknologiat saattavat lopulta olla unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisen, toimitusvarmuuden varmistamisen ja unionin energiajärjestelmän häiriönsietokyvyn turvaamisen kannalta olennaisen tärkeitä.

(101)

Komission 20 päivänä lokakuuta 2023 antama tiedonanto unionin strategisen energiateknologiasuunnitelman (SET-suunnitelma) tarkistuksesta tukee puhtaiden, tehokkaiden ja kustannustehokkaiden energiateknologioiden kehittämistä puhtaan energian tutkimus- ja innovointitoiminnan koordinoinnin ja yhteistyön avulla tuomalla yhteen Euroopan teollisuuden alat, tutkimusorganisaatiot ja SET-suunnitelman piiriin kuuluvien maiden (45) hallitusten edustajat. SET-suunnitelman tarkistuksella pyritään mukauttamaan SET-suunnitelman alkuperäiset strategiset tavoitteet Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, REPowerEU-suunnitelmaan ja vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmaan, erityisesti tähän asetukseen. Sillä pyritään edistämään yhtenäistä toimintatapaa Euroopan hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi, tukemaan eurooppalaisia nettonollateknologioita ja rakentamaan kestävää ja häiriönsietokykyistä energiatulevaisuutta. SET-suunnitelmalla on ollut jäsentävä vaikutus yhteisiin tutkimus- ja innovointitoimiin, sillä se on auttanut saavuttamaan nopeammin ja tehokkaammin yhteiset energia-alan tutkimus- ja teknologiatavoitteet. SET-suunnitelma on esimerkki menestyksekkäästä monialaisesta yhteistyöstä unionissa; sillä on osaltaan yhtenäistetty tutkimus- ja innovointitoimia ja hankittu osallistuvista maista kansallista julkista rahoitusta yhteisesti hyväksyttyjen tutkimuksen ja innovoinnin painopisteiden tukemiseen hyödyntäen puhtaaseen energiaan siirtymistä koskevaa kumppanuutta ja kaupunkien siirtymistä kestävään tulevaisuuteen koskevaa kumppanuutta, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (46) perustettuun Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan. SET-suunnitelmalla on keskeinen rooli pantaessa täytäntöön kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin sisältyvä energiaunionin tutkimus-, innovointi- ja kilpailukykyulottuvuus. Vuonna 2007 perustettu SET-suunnitelma on kuitenkin alusta alkaen ollut muodoltaan epävirallinen. Tämä asetus kannustaa lujittamaan eurooppalaisen innovoinnin ja uusien innovatiivisten teknologioiden valmistuksen välistä yhteyttä.

(102)

Vihreä ja digitaalinen siirtymä, unionin kestävä kasvu ja kilpailukyky, unionin nettonollateknologiateollisuuden toimitusketjujen skaalaaminen ja laadukkaiden työpaikkojen säilyttäminen unionissa edellyttävät lisää ammattitaitoista työvoimaa. Tämä aiheuttaa merkittäviä investointitarpeita täydennys- ja uudelleenkoulutuksen, myös ammatillisen koulutuksen, alalla. Energiakäänne edellyttää ammattitaitoisten työntekijöiden määrän huomattavaa lisäämistä useilla aloilla, mukaan lukien uusiutuva energia ja energian varastointi ja raaka-aineet, ja sen yhteydessä on hyvät mahdollisuudet luoda laadukkaita työpaikkoja. SET-suunnitelman mukaan vetypolttokennoalalla jo pelkästään valmistuspuolen osaamistarve on arviolta 180 000 koulutettua työntekijää, teknikkoa ja insinööriä vuoteen 2030 mennessä. Aurinkosähköalalla tarvittaisiin jopa 66 000 työntekijää pelkästään valmistuspuolella. Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää tehdä nettonollateknologia-alan työpaikoista houkuttelevia ja saavutettavia ja puuttua nykyiseen epäsuhtaan työntekijöiden osaamisen ja yritysten tarpeiden välillä.

(103)

Koska keskeisten nettonollateknologioiden valmistuskapasiteetin vahvistaminen unionissa ei ole mahdollista ilman huomattavaa määrää ammattitaitoista työvoimaa, on tarpeen ottaa käyttöön toimia, joilla työmarkkinoille integroidaan ja aktivoidaan lisää ihmisiä, erityisesti naisia, työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria, maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, ikääntyneitä ja vammaisia henkilöitä. Kyseisiin ryhmiin olisi luettava myös kolmansista maista tulevat työntekijät, sillä unioni houkuttelee vain vähän päteviä muuttajia. Oikeudenmukaista siirtymistä ilmastoneutraaliuteen koskevan neuvoston suosituksen tavoitteiden mukaisesti on tärkeää tukea erityisesti taantuvien alojen työntekijöiden työpaikan vaihdosta. Tämä tarkoittaa investoimista kaikkien osaamiseen ottaen kohdennetusti huomioon haavoittuvat ryhmät ja siirtymävaiheessa olevat alueet. Lopullisena tavoitteena olisi oltava nettonollateknologioiden edellyttämien laadukkaiden työpaikkojen luominen unionissa pilarissa säädettyjen työllisyys- ja koulutustavoitteiden mukaisesti, mukaan lukien oikeudenmukaiset ja riittävät palkat, elin- ja työolojen parantaminen, turvallisten ja terveellisten työpaikkojen varmistaminen sekä oikeus laadukkaaseen elinikäiseen oppimiseen. Osaamisvaje ja työvoimapula voivat joissain tapauksissa johtua myös siitä, että työpaikat eivät ole houkuttelevia ja työolot ovat kehnot. Työntekijöiden houkuttelemiseksi onkin tärkeää parantaa työpaikkojen laatua aloilla ja yrityksissä, joiden työolot ovat huonot. Tavoitteena on saada mukaan kaikki toimijat, jotta voidaan varmistaa koulutusohjelmien merkityksellisyys ja lisätä niiden käyttöönottoa; tässä yhteydessä on toimien perustana otettava täysin huomioon nykyiset aloitteet, kuten EU:n osaamissopimus, unionin tason toiminta, joka liittyy osaamista koskevaan tiedonhankintaan ja ennusteiden tekemiseen, kuten Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) ja Euroopan työviranomaisen toteuttamat toimet, sekä alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevat suunnitelmat, mukaan lukien jäsenvaltioiden viranomaiset, myös alue- ja paikallistasolla, koulutuksen tarjoajat, työmarkkinaosapuolet ja teollisuus, erityisesti pk-yritykset, sekä kaikentyyppiset korkeakoulut, jotta voidaan kartoittaa osaamistarpeita, laatia koulutusohjelmia ja ottaa niitä käyttöön laajassa mittakaavassa, nopeasti ja toimivasti. Strategisilla nettonollahankkeilla on tässä keskeinen rooli. Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava asiaankuuluva taloudellinen tuki, muun muassa hyödyntäen unionin talousarvion tarjoamia mahdollisuuksia Euroopan sosiaalirahasto plussan, InvestEU-ohjelman, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, Horisontti Eurooppa -ohjelman, Euroopan aluekehitysrahaston, elpymis- ja palautumistukivälineen, direktiivin 2003/87/EY 10 d artiklalla perustetun modernisaatiorahaston, REPowerEU:n, sisämarkkinaohjelman ja STEP-kehysvälineen kaltaisten välineiden kautta. Taloudellisen tuen olisi sisällettävä siemenrahoitusta, jota komissio myöntää eurooppalaisten Net-Zero Industry Academies -koulutusyhteenliittymien, jäljempänä ”koulutusyhteenliittymät”, perustamiseen ja niiden toimintaan, jotta niistä tulisi taloudellisesti kestäviä kolmen vuoden kuluttua niiden perustamisesta, myös yksityiseltä sektorilta saatavan rahoituksen turvin.

(104)

Koulutusyhteenliittymiä olisi perustettava ja niiden olisi kehitettävä koulutusohjelmia, -sisältöjä ja -materiaaleja sekä osaamistodistuksia, jotka osoittavat, että tietty oppimisohjelma on kehitetty jossakin koulutusyhteenliittymistä; niiden olisi myös annettava täydennys- ja uudelleenkoulutusta keskeisten nettonollateknologioiden arvoketjuissa tarvittaville kaikille työikäisille sekä tarjottava kyseisiä ohjelmia, sisältöjä ja materiaaleja asiaankuuluville koulutuksen tarjoajille ja muille täydennys- ja uudelleenkoulutusalan toimijoille jäsenvaltioissa niiden vapaaehtoista käyttöä varten. Koulutusyhteenliittymien olisi toimittava välittäjinä ja kunnioitettava kaikilta osin jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmien organisoinnista sekä ammatillisen koulutuksen sisällöstä ja organisoinnista. Tällä tavoin koulutusyhteenliittymien olisi edistettävä pitkän aikavälin tavoitetta, joka on unionin samanaikainen uudelleenteollistaminen ja hiilestä irtautuminen, kriittiseen osaamisvajeeseen vastaaminen sekä unionin avoimen strategisen riippumattomuuden edistäminen ja unionissa valmistettujen nettonollateknologioiden tarpeeseen vastaaminen vahvistamalla unionin innovointi- ja tuotantokykyä. Koulutusyhteenliittymät olisi käynnistettävä komission laatiman osaamisvajeen arvioinnin pohjalta, joka perustuu olemassa oleviin ja objektiivisiin tutkimuksiin, teollisuuden muutoksen ja hiilestä irtautumisen kannalta keskeisillä nettonollateknologia-aloilla. Kunkin koulutusyhteenliittymän olisi laadittava toimintasuunnitelma, jossa määritetään välitavoitteet ja tavoitteet, myös oppijoiden määrä, osaamisvajeen arvioinnin perusteella.

(105)

Koulutusyhteenliittymien olisi kannustettava siihen, että muiden tarvittavien taitojen ohella opetetaan monialaisia taitoja, jotka helpottavat ammatillista liikkuvuutta. Koulutusyhteenliittymien olisi asetettava oppimissisältönsä saataville eri kielillä, jotta mahdollisimman monet oppijat voivat osallistua oppimisohjelmiin. Niiden olisi tarjottava koulutusta kaikilla osaamistasoilla tarpeen mukaan niin, että tarjonta kattaa kaikki koulutustasot ja pätevyydet asianomaisten alojen arvoketjussa. Jäsenvaltioiden koulutuksen tarjoajat voivat täydentää koulutusyhteenliittymien kehittämää koulutussisältöä ja -materiaalia jäsenvaltiotasolla laadituilla asiaankuuluvilla lisätiedoilla esimerkiksi työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä, sovellettavista työehtosopimuksista ja alueellisista tai alakohtaisista vaatimuksista; ottaen tarvittaessa mukaan työmarkkinaosapuolet ja talouselämän osapuolet. Oppimissisältöä olisi tarjottava myös valtion- ja paikallishallintojen työntekijöille, ja erityisesti niille, jotka vastaavat uusien teknologioiden lupamenettelyistä, vaikutustenarvioinnista ja sääntelystä, jotta edistettäisiin kansallisten hallintojen valmiuksien kehittämistä ja vähennettäisiin jäsenvaltioiden välisiä eroja.

(106)

Jotta voidaan tukea osaamisen läpinäkyvyyttä ja siirrettävyyttä sekä työntekijöiden liikkuvuutta, koulutusyhteenliittymien on määrä kehittää osaamistodistuksia, tarvittaessa myös pieniä osaamiskokonaisuuksia, jotka kattavat oppimissaavutukset, ja kannustavat koulutuksen tarjoajia ottamaan niitä käyttöön. Koulutusyhteenliittymien kehittämiä osaamistodistuksia voivat antaa jäsenvaltioiden koulutuksen tarjoajat tai todistuksia myöntävät elimet, kun koulutusyhteenliittymien kehittämä koulutusohjelma on viety onnistuneesti päätökseen. Osaamistodistukset olisi myönnettävä eurooppalaisten digitaalisten osaamistodistusten muodossa ja ne voidaan integroida Europass-järjestelmään ja sisällyttää tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan kansallisiin tutkintojen viitekehyksiin. Euroopan työnvälitysverkostolla (Eures), joka tarjoaa tiedotus-, neuvonta-, rekrytointi- ja työnvälityspalveluja työntekijöille ja työnantajille kaikkialla unionissa, voi olla merkittävä rooli nettonollateknologioihin liittyvien avointen työpaikkojen julkaisemisessa ja tarvittaessa eurooppalaisten ammattiprofiilien käyttöönotossa.

(107)

Foorumin olisi avustettava koulutusyhteenliittymien työn ohjaamisessa ja siten varmistettava, että niiden koulutussisällöllä vastataan komission arvioinnissa havaittuihin osaamisvajeisiin, ja tarjottava yleiskuva alan tilanteesta. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että nimetty kansallinen edustaja voi toimia yhteyshenkilönä asiaankuuluvien kansallisten ministeriöiden ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten sekä kansallisten työmarkkinaosapuolten ja teollisuuden edustajien välillä. Foorumin olisi seurattava eri koulutusyhteenliittymien edistymistä ja analysoitava osaamisvajeen perimmäisiä syitä ja sen olisi kartoitettava, miten hyvin käyttöönotetuilla koulutusyhteenliittymien koulutusohjelmilla puututaan osaamisvajeeseen nettonollateknologia-aloilla ja täydennetään nykyisiä koulutusmahdollisuuksia kyseisillä aloilla jäsenvaltioissa. Foorumin olisi raportoitava oppimisohjelmien käyttöönotosta, muun muassa toimittamalla tilannekatsaus kolmen vuoden kuluttua kunkin koulutusyhteenliittymän perustamisesta ja ilmoittamalla koulutusyhteenliittymien ohjelmista hyötyvien oppijoiden määrän teollisuudenalan, sukupuolen, iän ja koulutus- ja pätevyystason mukaan.

(108)

Koska unionin oikeudessa ei erityisesti säädetä vähimmäiskoulutusvaatimuksista, kun on kyse säännellyn ammatin harjoittamisen aloittamisesta tai sen harjoittamisesta, jäsenvaltioilla on toimivalta päättää, sääntelevätkö ne tiettyä ammattia ja miten ne sen tekevät. Säänneltyjen ammattien harjoittamisen aloittamista koskevat kansalliset säännöt eivät kuitenkaan saisi muodostaa perusteettomia tai suhteettomia esteitä kyseisten perusoikeuksien käyttämiselle. Toimivaltaa säännellä ammattiin harjoittamisen aloittamista on käytettävä syrjimättömyyden ja suhteellisuuden periaatteita noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/958 (47) mukaisesti. Arvioinnissaan jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon mahdolliset haitalliset vaikutukset, joita ammattien sääntelyllä voi olla osaamisen saatavuuteen nettonollateollisuudessa, ja pyrittävä rajoittamaan sääntelyä mahdollisimman paljon kyseisillä aloilla.

(109)

Jos jäsenvaltiot päättävät, että koulutusyhteenliittymissä kehitetyt oppimisohjelmat vastaavat tiettyä pätevyyttä, jota vastaanottava jäsenvaltio edellyttää säännellyn toiminnan harjoittamisen aloittamiseksi nettonollateollisuuden kannalta erityisen merkityksellisessä ammatissa kyseisessä jäsenvaltiossa, jäsenvaltioiden olisi säännellyn ammatin harjoittamisen aloittamisen yhteydessä ja liikkuvuuden helpottamiseksi nettonollateollisuuden ammateissa kohdeltava kyseisiä osaamistodistuksia muodollista pätevyyttä osoittavina riittävinä asiakirjoina Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY (48) 11 artiklan mukaisesti.

(110)

Nettonollateknologioiden panos unionin hiilestä irtautumista koskeviin tavoitteisiin voi toteutua vasta, kun kyseiset teknologiat otetaan käyttöön. On todennäköistä, että vaikka käyttöönotto tapahtuu jossain määrin yksityisissä kotitalouksissa, hiilestä irtautuminen tapahtuu pääosinteollisuusprosessien vastaavan muutoksen seurauksena. Sen varmistamiseksi, että unionissa tehdään investointeja tällaiseen hiilestä irtautumiseen, joka on välttämätöntä laadukkaiden työpaikkojen ja vaurauden turvaamiseksi unionissa sekä unionin hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi, on ratkaisevan tärkeää, että tällä asetuksella edistetään unionin teollisuuden investointi-ilmapiirin parantamista.

(111)

Unionin tasolla olisi perustettava foorumi, joka koostuu jäsenvaltioista ja jonka puheenjohtajana toimii komissio. Foorumi voi neuvoa ja avustaa komissiota ja jäsenvaltioita yksittäisissä kysymyksissä ja toimia elimenä, jossa komissio ja jäsenvaltiot koordinoivat toimintaansa ja helpottavat tietojenvaihtoa tähän asetukseen liittyvissä kysymyksissä. Foorumin olisi lisäksi suoritettava tässä asetuksessa vahvistetut tehtävät, erityisesti lupamenettelyjen osalta, mukaan lukien keskitetyt yhteyspisteet, strategiset nettonollahankkeet, rahoituksen koordinointi, markkinoille pääsy, osaaminen, nettonollateknologioita koskevat sääntelyn testiympäristöt sekä komission avustaminen arvioitaessa toimenpiteiden ehdottamisen toteutettavuutta ja oikeasuhteisuutta, jos komissio katsoo, että tämän asetuksen yleisiä tavoitteita ei todennäköisesti saavuteta. Foorumi voi tarvittaessa perustaa pysyviä tai tilapäisiä työryhmiä ja kutsua kokouksiin kolmansia osapuolia, kuten asiantuntijoita tai nettonollateollisuuden edustajia.

(112)

Foorumin olisi, silloin kuin se on tarkoituksenmukaista ja hyödyllistä, pyrittävä tekemään tiivistä yhteistyötä muiden asiaankuuluvien komission aloitteiden, foorumien ja ryhmien kanssa synergioiden löytämiseksi, asiantuntemuksen jakamiseksi, tietojen vaihtamiseksi ja sidosryhmien osallisuuden edistämiseksi, välttäen samalla kaksinkertaista työtä ja päällekkäisyyksiä. Foorumi tekee yhteistyötä unionin nykyisten teollisten allianssien kanssa ja edistää siten allianssien työtä ottamalla jäsenvaltiot mukaan toimintaan. Keskeisiä alliansseja foorumin kanssa tehtävän yhteistyön kannalta ovat EU:n akkualan allianssi, EU:n aurinkovoimateollisuuden allianssi, EU:n puhtaan vedyn allianssi, päästöttömän ilmailun allianssi, prosessori- ja puolijohdeteknologian teollinen allianssi sekä uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden arvoketjun teollinen allianssi. Alat, jotka eivät tällä hetkellä ole edustettuina teollisissa alliansseissa, hyötyvät yhtä lailla foorumin tarjoamasta jäsennellystä kehyksestä. Strategisten nettonollakumppanuuksien osalta säädetään tarvittaessa tiiviistä yhteistyöstä kriittisiä raaka-aineita käsittelevän toimikunnan kanssa.

(113)

Sääntely- ja hallintotaakan keventäminen ja asianmukaisen sääntelykehyksen luominen on erityisen tärkeää, jotta teollisuudenalat pystyvät mukautumaan tehokkaasti ilmasto- ja energiasiirtymään. Näin ollen unionin olisi vuoteen 2030 mennessä pyrittävä vähentämään merkittävästi teollisuuden yleistä sääntelytaakkaa, erityisesti uuden tuotteen sisämarkkinoille saattamiseen liittyvää sääntelytaakkaa. Kyseiset toimet olisi toteutettava erityisesti paremman sääntelyn kehyksessä, eivätkä ne saisi vaikuttaa unionin työelämään liittyvien ja ympäristönormien noudattamiseen. Komission olisi tiedotettava foorumille nettonollateknologia-alan sääntely- ja hallintotaakan vähentämisessä tapahtuneesta kehityksestä unionissa puhtaan energian teknologioiden kilpailukyvyn edistämisestä 24 päivänä lokakuuta 2023 annetun komission kertomuksen ja komission vuoden 2022 vuotuisen rasitusselvityksen perusteella. Jotta helpotettaisiin unionin toimielinten toimia, joilla nettonollateknologia-alan sääntelytaakka pyritään pitämään mahdollisimman pienenä, tällä asetuksella perustetaan nettonollateollisuuden sääntelytaakkaa käsittelevä tieteellinen neuvoa-antava ryhmä, jäljempänä ”tieteellinen neuvoa-antava ryhmä”. Tieteellisen neuvoa-antavan ryhmän olisi laadittava tiedepohjaisia neuvoja unionin sääntelytaakan vaikutuksista nettonollateollisuuteen soveltamalla tiedepohjaista menetelmää ja ottamalla tarvittaessa huomioon paremman sääntelyn välineistön sääntelytaakan vaikutusten arvioimiseksi. Tieteellisen neuvoa-antavan ryhmän työ ei rajoita unionin toimielinten oikeuksia.

(114)

Asetuksen (EU) 2018/1999 mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava päivitetyt luonnokset vuosien 2021–2030 kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmistaan. Kuten komission jäsenvaltioille antamissa ohjeissa kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien päivittämisestä korostetaan, kyseisissä päivitetyissä suunnitelmissa olisi kuvattava jäsenvaltioiden tavoitteita ja politiikkoja, joilla on määrä helpottaa kaupallisesti saatavilla olevien energiatehokkaiden ja vähähiilisten teknologioiden, laitteiden ja komponenttien valmistuksen laajentamista niiden alueella. Kyseisissä suunnitelmissa olisi myös kuvattava jäsenvaltioiden tavoitteita ja politiikkoja, joilla pyritään kyseiseen toiminnan laajentamiseen kolmansissa maissa toteutettavien monipuolistamistoimien avulla ja joiden avulla jäsenvaltioiden yritykset voivat ottaa talteen, kuljettaa ja varastoida pysyvästi hiilidioksidipäästöjä geologisiin varastointipaikkoihin. Kyseisten suunnitelmien olisi muodostettava perusta, jonka pohjalta määritetään nettonollateknologioiden tarve. Kun jäsenvaltiot laativat kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmiaan tämä asetu huomioon ottaen, niiden olisi huomioitava sekä yleinen kilpailukyky että tutkimus ja innovointi nettonollateollisuuden alalla pitkällä aikavälillä.

(115)

Komissio ilmoitti aikovansa solmia nettonollateknologiat kattavia nettonollateollisuuden kumppanuuksia osana vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmaa ja tehostaa siten pyrkimyksiään yhdistää voimat Pariisin sopimukseen sitoutuneiden kumppaneiden kanssa. Tällaisissa kumppanuuksissa toteutettava yhteistyö edistää todennäköisesti nettonollateknologioiden käyttöönottoa maailmanlaajuisesti ja tukee toisiaan vahvistavia kumppanuuksia unionin ja kolmansien maiden välillä, myös kestävien investointien ja teknisen avunannon osalta. Nettonollateollisuuden kumppanuuksien olisi hyödytettävä sekä unionia että sen kumppaneita ja edistettävä globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamista. Kyseiset kumppanuudet voivat myös edistää unionin nettonollateknologioiden ja niiden komponenttien tarjonnan monipuolistamista ja häiriönsietokykyä unionissa, lisätä unionin ja sen kumppaneiden välistä tietojenvaihtoa nettonollateknologioiden kehittämisestä sekä tukea unionin nettonollateollisuuden aloja globaaleille puhtaan energian markkinoille pääsyssä ja samalla teollisuutta, joka on kehittymässä puhtaan energian teknologioiden alalla kolmansissa maissa, jotka tarjoavat selviä suhteellisia etuja. Komissio ja jäsenvaltiot voivat koordinoida nettonollateollisuuden kumppanuuksia foorumin puitteissa ja keskustella olemassa olevista asiaankuuluvista kumppanuuksista ja prosesseista, kuten vihreistä kumppanuuksista, energia-alan vuoropuheluista ja muista voimassa olevien kahdenvälisten sopimusjärjestelyjen muodoista, sekä mahdollisista synergioista asiaankuuluvien jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisten sopimusten kanssa.

(116)

Unionin olisi pyrittävä monipuolistamaan ja stimuloimaan kansainvälistä kauppaa ja investointeja nettonollateknologioihin, luomaan toisiaan vahvistavia kumppanuuksia sekä edistämään maailmanlaajuisesti tiukkoja sosiaalisia, työ- ja ympäristönormeja. Tämä olisi tehtävä tiiviissä yhteistyössä ja kumppanuudessa samanmielisten maiden kanssa voimassa olevien sopimusten tai uusien strategisten sitoumusten avulla. Vastaavasti olisi tehostettava nettonollateknologioiden kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi toteutettavia tutkimus- ja innovointitoimia koskevaa kansainvälistä yhteistyötä tiiviissä yhteistyössä kumppanimaiden kanssa avoimella ja tasapainoisella tavalla sekä vastavuoroisuuden ja molemminpuolisten etujen perusteella.

(117)

Nettonollateknologioihin liittyvien mahdollisten toimitusriskien tunnistamiseksi ja lieventämiseksi olisi voitava seurata jatkuvasti indikaattoreita, jotka liittyvät markkinasuuntauksiin, valmistuskapasiteettiin, innovointiin, työllisyyteen ja osaamiseen, nettonollateknologioiden lupamenettelyaikoihin ja hiilidioksidin injektointikapasiteettiin. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole saatavilla riittävästi korkealaatuisia tietoja kyseisten indikaattoreiden seuraamiseksi. Koska tässä asetuksessa säädetyt tehtävät ovat riippuvaisia laadukkaiden tietojen saatavuudesta, komission on tarpeen asettaa seurannassaan nettonollateknologiat tärkeysjärjestykseen sen perusteella, mikä on niiden merkitys unionissa, samalla kun se pyrkii parantamaan tällaisten tietojen saatavuutta. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä myös unionin tilastoviranomaisen Eurostatin kanssa kehittääkseen nettonollateknologioille yhteisiä koodeja, joita tarvitaan korkealaatuista pitkän aikavälin raportointia ja tilastointia varten.

(118)

Kun komissiolle siirretään SEUT 290 artiklan mukaisesti ja tämän asetuksen nojalla säädösvaltaa, on erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (49) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(119)

Siltä osin kuin tässä asetuksessa suunnitellut toimenpiteet ovat valtiontukea, tällaisia toimenpiteitä koskevat säännökset eivät rajoita SEUT 107 ja 108 artiklan soveltamista.

(120)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,