(1)

Europolin vuonna 2021 laatimassa vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevassa uhkakuva-arviossa (SOCTA) korostettiin kasvavaa järjestäytyneen rikollisuuden ja rikollisten soluttautumisen muodostamaa uhkaa. Mahdollisuus saada tuloja rikollisesta toiminnasta uhkaa merkittävästi talouden ja yhteiskunnan eheyttä ja heikentää oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia. Sen kannustimena ovat järjestäytyneen rikollisuuden suuret tulot, jotka ovat vähintään 139 miljardia euroa vuodessa ja joita pestään yhä useammin rinnakkaisessa pimeässä rahoitusjärjestelmässä. Huhtikuun 14 päivänä 2021 annetun komission tiedonannon ”Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskeva EU:n strategia vuosiksi 2021–2025” mukaan kyseisellä strategialla pyritään vastaamaan järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamiin haasteisiin edistämällä rajat ylittävää yhteistyötä ja tietojenvaihtoa, tukemalla tehokasta rikollisverkostojen tutkintaa, poistamalla rikollisesta toiminnasta saatava hyöty ja varmistamalla lainvalvontaviranomaisten ja oikeuslaitoksen digiosaaminen.

(2)

Yli rajojen toimivien rikollisjärjestöjen, mukaan luettuina korkean riskin rikollisverkostot, tärkein motiivi on taloudellinen hyöty. Järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttaman vakavan uhan torjumiseksi on tärkeää, että toimivaltaisille viranomaisille annetaan sen vuoksi paremmat toimintavalmiudet ja tarvittavat keinot, joiden avulla ne voivat tehokkaasti jäljittää ja tunnistaa, jäädyttää, tuomita menetetyksi sekä hallinnoida rikoksentekovälineitä ja rikoshyötyä tai rikollisesta toiminnasta peräisin olevaa omaisuutta.

(3)

Rikollisjärjestöt sijoittavat yleensä uudelleen osan rikollisesta toiminnasta saamistaan voitoista luodakseen rahoituspohjan, jonka avulla ne voivat jatkaa tällaista toimintaa. Lisäksi rikollisjärjestöt käyttävät usein väkivaltaa, uhkailua, pelottelua tai lahjontaa hankkiakseen määräysvallan yrityksissä, saadakseen käyttöoikeussopimuksia tai lupia, voittaakseen tarjouskilpailuja, saadakseen avustuksia tai laittomia voittoja tai etuja taikka soluttautuakseen keskeiseen infrastruktuuriin, kuten logistiikkakeskuksiin. Tällaiset järjestöt vaikuttavat näin ollen haitallisesti vapaaseen kilpailuun tai vaikuttavat viranomaisten päätöksiin, mikä uhkaa oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa. Rikollisjärjestöistä on tullut maailmanlaajuisia taloudellisia toimijoita, jotka toimivat yrittäjämäisesti. Rikollisilta on olennaisen tärkeää viedä laittomat voitot, jotta voidaan häiritä heidän toimintaansa ja estää heitä soluttautumasta lailliseen talouteen.

(4)

Talousrikoksiin, erityisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen, syyllistytään usein oikeushenkilöiden kautta, ja tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia rikoksia voidaan tehdä tällaisten oikeushenkilöiden edun nimissä tai niiden hyväksi. Sen vuoksi jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevia päätöksiä voidaan antaa myös oikeushenkilöille kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(5)

Tehokas varojen takaisinhankintajärjestelmä edellyttää rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn sekä omaisuuden, jonka epäillään olevan rikollista alkuperää, nopeaa jäljittämistä ja tunnistamista. Tällaiset rikoksentekovälineet, rikoshyöty tai omaisuus olisi jäädytettävä niiden katoamisen estämiseksi, minkä jälkeen ne olisi tuomittava menetetyiksi antamalla menetetyksi tuomitsemista koskeva päätös rikosoikeudellisessa menettelyssä. Tehokas varojen takaisinhankintajärjestelmä edellyttää lisäksi jäädytetyn ja menetetyksi tuomitun omaisuuden tehokasta hallinnointia, jotta kyseisen omaisuuden arvo säilyy valtiolle tai uhreille palauttamista varten.

(6)

Unionin nykyinen oikeudellinen kehys, joka koskee rikoksentekovälineiden, rikoshyödyn tai omaisuuden jäljittämistä ja tunnistamista, jäädyttämistä, menetetyksi tuomitsemista ja hallinnointia sekä varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavia toimistoja, koostuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2014/42/EU (3), neuvoston päätöksestä 2007/845/YOS (4) ja neuvoston puitepäätöksestä 2005/212/YOS (5). Komissio arvioi direktiiviä 2014/42/EU ja päätöstä 2007/845/YOS ja totesi, että nykyisen kehyksen avulla ei ole täysin saavutettu politiikkatavoitetta, joka koskee järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa hankkimalla takaisin sen saamat voitot.

(7)

Nykyistä oikeudellista kehystä olisi ajantasaistettava, jotta voidaan helpottaa tehokasta varojen takaisinhankintaa ja menetetyksi tuomitsemista ja varmistaa se kaikkialla unionissa. Tässä direktiivissä olisi sen vuoksi säädettävä vähimmäissäännöistä, jotka koskevat omaisuuden jäljittämistä ja tunnistamista, jäädyttämistä, menetetyksi tuomitsemista ja hallinnointia rikosoikeudellisissa menettelyissä. Tässä yhteydessä rikosoikeudellinen menettely on unionin oikeuden itsenäinen käsite, sellaisena kuin Euroopan unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön soveltamista. Tämä direktiivi ei vaikuta menettelyihin, joita jäsenvaltiot voivat käyttää jäädyttääkseen ja tuomitakseen menetetyksi omaisuutta. Toimivaltaisten viranomaisten valmiuksia viedä rikollisilta rikollisesta toiminnasta saatu hyöty on tarpeen vahvistaa. Tätä varten olisi laadittava säännöt, joilla vahvistetaan varojen jäljittämistä ja tunnistamista sekä jäädyttämistä koskevia valmiuksia, parannetaan jäädytetyn ja menetetyksi tuomitun omaisuuden hallinnointia sen menetetyksi tuomitsemista koskevan lopullisen päätöksen johdosta tapahtuvaan luovutukseen asti, vahvistetaan välineitä, joilla tuomitaan menetetyksi rikoksentekovälineet ja rikoshyöty sekä omaisuus, joka on peräisin rikollisjärjestöjen rikollisesta toiminnasta, sekä parannetaan varojen takaisinhankintajärjestelmän yleistä tehokkuutta.

(8)

Tämän direktiivin olisi helpotettava rajat ylittävää yhteistyötä antamalla toimivaltaisille viranomaisille tarvittavat valtuudet ja resurssit vastata nopeasti ja tehokkaasti muiden jäsenvaltioiden viranomaisten esittämiin pyyntöihin. Säännökset, joissa vahvistetaan säännöt varhaisesta jäljittämisestä ja tunnistamisesta, kiireellisistä jäädyttämistoimista tai tehokkaasta hallinnoinnista, parantavat osaltaan mahdollisuuksia varojen takaisinhankintaan rajojen yli. Ottaen huomioon järjestäytyneen rikollisuuden maailmanlaajuinen luonne ja sen kyky siirtää rikoksella saatuja varoja nopeasti yli rajojen, myös yhteistyötä kolmansien maiden kanssa olisi vahvistettava kansainvälisen oikeudellisen kehyksen mukaisesti.

(9)

Koska rikollisjärjestöt, jotka ovat osallisina monentyyppisessä laittomassa toiminnassa eri markkinoilla, harjoittavat monenlaista rikollista toimintaa ja tekevät keskenään järjestelmällistä ja voittoihin tähtäävää yhteistyötä, järjestäytyneen rikollisuuden tehokas torjunta edellyttää, että käytettävissä on jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevia toimenpiteitä, jotka kattavat voitot kaikista rikoksista, joissa järjestäytyneet rikollisryhmät toimivat. Tällaisiin rikoksiin kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa luetellut rikollisuuden alat. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa lueteltujen rikosten lisäksi tämän direktiivin soveltamisalan olisi katettava myös kaikki unionin tasolla yhdenmukaistetut rikokset, mukaan lukien unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvat petokset ottaen huomioon, että järjestäytyneet rikollisryhmät osallistuvat entistä enemmän tällaisiin rikoksiin. Tämän direktiivin soveltamisalaan olisi sisällytettävä myös ympäristörikokset, jotka ovat järjestäytyneiden rikollisryhmien ydinliiketoimintaa ja liittyvät usein rahanpesuun tai koskevat huumausaineiden tuotannon ja kaupan yhteydessä syntyviä jätteitä ja jäämiä. Laittomassa maahantulossa ja maassa oleskelussa avustaminen on järjestäytyneiden rikollisryhmien ydinliiketoimintaa, ja se on tyypillisesti yhteydessä ihmiskauppaan. Laittomassa maahantulossa ja maassa oleskelussa avustamista koskeva rikos olisi ymmärrettävä neuvoston direktiivin 2002/90/EY (6) ja neuvoston puitepäätöksen 2002/946/YOS (7) mukaisessa merkityksessä. Puitepäätöksessä 2002/946/YOS säädetään mahdollisuudesta liittää rikosoikeudellisiin seuraamuksiin rikoksen teossa käytetyn kuljetusvälineen menetetyksi tuomitseminen ja samalla todetaan selkeästi, ettei puitepäätöksen säännösten soveltaminen rajoita suojelua, jota on annettava pakolaisille ja turvapaikanhakijoille humanitaarisen avun antamiseksi kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

(10)

Neuvoston puitepäätöksen 2008/841/YOS (8) 2 artiklassa tarkoitetun rikollisjärjestön toimintaan osallistumiseen liittyvän rikoksen lisäksi puitepäätöksen 2008/841/YOS 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut muut rikokset, sellaisina kuin ne on määritelty kansallisessa lainsäädännössä, olisi sisällytettävä tämän direktiivin soveltamisalaan siltä osin kuin ne tehdään osana puitepäätöksen 2008/841/YOS 1 artiklan 1 kohdassa ja kansallisessa lainsäädännössä määritellyn rikollisjärjestön toimintaa, rikollisjärjestöjen tyypillisesti harjoittamasta rikollisesta toiminnasta peräisin olevan laittoman hyödyn poisottamiseksi. Jäsenvaltioita kannustetaan erityisesti varmistamaan, että tämän direktiivin soveltamisalaan sisällytetään rikokset, joita ovat tuotteiden väärentäminen ja laiton jäljentäminen, kulttuuriesineiden laiton kauppa, hallinnollisten asiakirjojen väärentäminen ja laiton kauppa, murha tai vakavan ruumiinvamman aiheuttaminen, ihmisen elinten ja kudosten laiton kauppa, ihmisryöstö, vapaudenriisto tai panttivangiksi ottaminen, järjestäytyneet tai aseelliset ryöstöt, ryöstöntapainen kiristys sekä kiristys, varastettujen ajoneuvojen kauppa, välittömiin ja välillisiin veroihin liittyvät verorikokset, tuhopoltto, petokset ja huijaukset, ydin- ja radioaktiivisten aineiden laiton kauppa sekä Kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomiovaltaan kuuluvat rikokset. Tämä direktiivi ei kuitenkaan velvoita jäsenvaltioita säätämään mistään rikoksesta tai pitämään mitään rikosta voimassa.

(11)

Unionin rajoittavien toimenpiteiden tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi on tarpeen laajentaa tämän direktiivin soveltamisalaa rikoksiin, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/1226 (9) soveltamisalaan.

(12)

Omaisuus, joka voi joutua jäädyttämisen ja menetetyksi tuomitsemisen kohteeksi, olisi määriteltävä laajasti, jotta sellainen omaisuus voidaan ottaa pois, joka saatettaisiin muuntaa ja siirtää sen alkuperän salaamiseksi, ja jotta määritelmien yhdenmukaistaminen ja selkeys varmistetaan kaikkialla unionissa. Sen olisi katettava oikeudelliset asiakirjat tai välineet, myös sähköisessä tai digitaalisessa muodossa, joista ilmenee omistusoikeus tai muu oikeus jäädyttämisen ja menetetyksi tuomitsemisen kohteena olevaan omaisuuteen, esimerkiksi rahoitusvälineet, trustit tai asiakirjat, joista velkoja voi esittää saatavia ja joita yleensä tavataan asianomaisten menettelyjen kohteena olevan henkilön hallusta. Tämä direktiivi ei vaikuta olemassa oleviin, sellaisten oikeudellisten asiakirjojen tai välineiden säilyttämistä koskeviin kansallisiin menettelyihin, joilla todistetaan omistusoikeus tai muu oikeus omaisuuteen, koska näitä menettelyjä soveltavat kansalliset toimivaltaiset viranomaiset tai julkiset elimet kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Omaisuuden määritelmän olisi katettava kaikki omaisuuden muodot, kryptovarat mukaan lukien.

(13)

Olisi säädettävä rikoshyödyn laajasta määritelmästä, jotta sellainen omaisuus voidaan ottaa pois, joka saatettaisiin muuntaa ja siirtää sen alkuperän salaamiseksi, ja jotta määritelmien yhdenmukaistaminen ja selkeys varmistetaan kaikkialla unionissa. Tämän määritelmän olisi katettava rikollisesta toiminnasta saatava suora hyöty ja kaikki välilliset hyödyt, mukaan lukien suoran rikoshyödyn myöhempi uudelleensijoittaminen tai muuntaminen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1805 (10) määritelmien mukaisesti. Rikoshyödyn olisi näin ollen sisällettävä kaikki omaisuus, myös sellainen omaisuus, joka on kokonaan tai osittain muunnettu tai vaihdettu muuksi omaisuudeksi tai omaisuus, joka on sekoitettu laillisista lähteistä hankitun omaisuuden kanssa, sekoittuneen rikoshyödyn arvioituun arvoon asti. Rikoshyödyn olisi sisällettävä myös tulot tai muut etuudet, jotka johtuvat rikoshyödystä tai omaisuudesta, joksi rikoshyöty on muunnettu tai vaihdettu tai johon se on sekoitettu.

(14)

Omaisuuden jäljittäminen ja tunnistaminen rikostutkinnan varhaisessa vaiheessa on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että myöhemmin mahdollisesti menetetyksi tuomittavat rikoksentekovälineet, rikoshyöty tai omaisuus, mukaan lukien muilla lainkäyttöalueilla sijaitsevaan rikolliseen toimintaan liittyvä omaisuus, tunnistetaan nopeasti ja helpotetaan siten rajat ylittävää yhteistyötä. Sen varmistamiseksi, että talousrikostutkinta asetetaan kaikissa jäsenvaltioissa tärkeysjärjestyksessä riittävän korkealle, jotta voidaan puuttua rajat ylittävään rikollisuuteen, on tarpeen edellyttää, että toimivaltaiset viranomaiset aloittavat varojen jäljittämisen heti kun epäillään rikollista toimintaa, joka on omiaan tuottamaan huomattavaa taloudellista hyötyä. Määrittäessään, onko taloudellinen hyöty todennäköisesti huomattava, jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa odotetulle hyödylle vähimmäisarvo tai sallia toimivaltaisten viranomaisten suorittama tapauskohtainen arviointi. Jotta talousrikostutkinnan käynnistämisessä mahdollistetaan riittävä joustavuus, jäsenvaltioiden olisi voitava rajoittaa soveltamisala sellaisten rikosten tutkintaan, jotka on todennäköisesti tehty osana rikollisjärjestön toimintaa. Jäsenvaltioiden olisi tarjottava riittävät taloudelliset, tekniset ja henkilöstöresurssit tehokkaan talousrikostutkinnan varmistamiseksi.

(15)

Unionin rajoittavien toimenpiteiden tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi unioni on vahvistanut yhteiset vähimmäissäännöt, jotka koskevat sellaisen rikollisen toiminnan määritelmiä, jolla rikotaan unionin rajoittavia toimenpiteitä. Unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomiseen liittyvien rikosten paljastamisen helpottamiseksi on tärkeää antaa varallisuuden takaisin hankinnasta vastaaville toimistoille valtuudet jäljittää ja tunnistaa kyseisten toimenpiteiden kohteina olevien henkilöiden ja yhteisöjen omaisuus kansallisten toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä, joka perustuu viitteisiin ja perusteltuun syyhyn uskoa, että tällaisia rikoksia on tehty. Kyseiset valtuudet eivät saisi rajoittaa kansallisen prosessioikeuden mukaisesti vahvistettujen menettelyllisten vaatimusten ja suojatoimien soveltamista, mukaan lukien rikosoikeudellisen menettelyn aloittamista koskevat säännöt ja tarvittaessa vaatimus tuomioistuimen myöntämästä luvasta.

(16)

Koska omaisuuden tehokas jäljittäminen ja tunnistaminen saattaa edellyttää sellaisia jäljitys- ja tunnistamistoimenpiteitä, jotka edellyttävät muiden viranomaisten väliintuloa, on tärkeää, että varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavat toimistot voivat pyytää asiaankuuluvia viranomaisia tekemään yhteistyötä. Tällaisia pyyntöjä koskeviin edellytyksiin sovelletaan kansallista lainsäädäntöä. Jäsenvaltiot voivat rekrytoida varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojensa henkilöstöön sekä lainvalvonta- että oikeusviranomaisten edustajia tai perustaa varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavia toimistoja sekä lainvalvontaviranomaisten että oikeuslaitoksen yhteyteen.

(17)

Koska järjestäytyneiden rikollisryhmien käyttämä rahoitus on luonteeltaan kansainvälistä, jäsenvaltioiden olisi vaihdettava nopeasti tietoja, jotka voivat johtaa rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn sekä muun rikollisten omistuksessa tai määräysvallassa olevan omaisuuden tunnistamiseen. Tätä varten on tarpeen antaa varallisuuden takaisin hankinnasta vastaaville toimistoille valtuudet jäljittää ja tunnistaa myöhemmin mahdollisesti menetetyksi tuomittavaa omaisuutta, varmistaa, että niillä on pääsy tarvittaviin tietoihin selkein ehdoin, ja vahvistaa säännöt, jotka koskevat tietojen nopeaa keskinäistä vaihtoa joko oma-aloitteisesti tai pyynnöstä. Kiireellisissä tapauksissa, joissa on vaarana omaisuuden katoaminen, tietopyyntöihin olisi vastattava mahdollisimman pian ja kahdeksan tunnin kuluessa. Vaatimuksella, jonka mukaan varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen on jäljitettävä ja tunnistettava rikoksentekovälineet, rikoshyöty tai omaisuus, josta toinen jäsenvaltio on antanut tai saattaa antaa jäädyttämistä tai menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen, pyritään helpottamaan muiden jäsenvaltioiden jäädyttämispäätösten valmistelua tai täytäntöönpanoa, mutta se ei merkitse velvollisuutta tunnustaa tällaisia päätöksiä asetuksen (EU) 2018/1805 mukaisesti.

(18)

Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavilla toimistoilla olisi oltava pääsy tietoihin, jotka ovat tarpeen jäädyttämistä tai menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen kohteena olevan tai sen kohteeksi mahdollisesti päätyvän omaisuuden olemassaolon, omistajuuden tai määräysvallan toteamiseksi, jotta ne voivat suorittaa tehokkaita varojen jäljittämistä koskevia tutkimuksia ja vastata nopeasti rajat ylittäviin pyyntöihin. Sen vuoksi varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavilla toimistoilla olisi oltava välitön ja suora pääsy asiaa koskeviin tietoihin, kuten kiinteistötietoihin, kansallisiin kansalaisuus- ja väestörekistereihin, liike-elämän tietokantoihin ja ajoneuvotietokantoihin sen lisäksi, että niillä on pääsytilitietoihin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1153 (11) mukaisesti ja tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskeviin tietoihin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 (12) mukaisesti. Tietoihin pääsy ja haut olisi katsottava välittömiksi ja suoriksi muun muassa silloin, kun rekisteriä ylläpitävät kansalliset viranomaiset toimittavat tiedot toimivaltaisille viranomaisille nopeasti automaattisen mekanismin välityksellä edellyttäen, että mikään välittävä laitos ei voi puuttua pyydettyihin tai toimitettaviin tietoihin. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavilla toimistoilla on nopea pääsy, joko välittömästi ja suoraan tai pyynnöstä, muihin tietoihin, jotka voivat olla arvokkaita asiaankuuluvan omaisuuden tunnistamiseksi, kuten kiinnityksiä ja lainoja koskevat tiedot, tullaustiedot tai tilisiirtoja ja tilisaldoja koskevat tiedot sekä verotiedot, sosiaaliturvatiedot ja lainvalvontatiedot.Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää antaa varallisuuden takaisin hankinnasta vastaaville toimistoille perusteltujen pyyntöjen pohjalta pääsy tällaisiin verotietoihin, kansallisiin sosiaaliturvatietoihin ja lainvalvontatietoihin ja tällaisia tietoja hallussa pitäville viranomaisille mahdollisuus evätä pääsy tällaisiin tietoihin tietyin edellytyksin, jotta varmistetaan tutkinnan luotettavuus, toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan toimittamien tietojen luottamuksellisuus sekä tietopyyntöjen oikeasuhteisuus luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön oikeutettujen etujen kannalta. Tiedonsaantiin olisi sovellettava erityisiä suojatoimia, joilla estetään käyttöoikeuksien väärinkäyttö. Tällaiset suojatoimet täydentävät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 (13) 25 artiklan mukaisia vaatimuksia säilyttää lokitiedottiedonsaanti- ja hakutoimista. Pääsyn antaminen kyseisiin tietoihin ei estä jäsenvaltioita asettamasta tietoihin pääsyä koskevia, kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja menettelytakeita, kun samalla otetaan asianmukaisesti huomioon, että varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen on voitava vastata nopeasti rajat ylittäviin pyyntöihin. Menettelytakeiden soveltaminen ei saisi vaikuttaa varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen kykyyn vastata muiden jäsenvaltioiden pyyntöihin, erityisesti kiireellisissä pyynnöissä.

(19)

Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen välillä jaettujen tietojen turvallisuuden varmistamiseksi kaikilla varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavilla toimistoilla olisi oltava suora pääsy Europolin hallinnoimaan suojattuun tiedonvaihtoverkkosovellukseen (SIENA) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/794 (14) mukaisesti. Kaikessa varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen välisessä tämän direktiivin mukaisessa viestinnässä olisi käytettävä SIENAa tai tarvittaessa poikkeuksellisesti muita suojattuja kanavia. Poikkeustapauksissa saattaa olla tarpeen käyttää toista suojattua kanavaa, kuten silloin, kun tietopyynnön kiireellisyys edellyttää toisen viestintäkanavan väliaikaista käyttöä tai kun tietojenvaihto edellyttää kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen osallistumista tai kun on objektiivisia perusteita olettaa, että tällainen osallistuminen on tarpeen myöhemmässä vaiheessa. Viittaus SIENAan olisi ymmärrettävä siten, että se koskee myös sen seuraajaa, jos SIENA korvataan toisella järjestelmällä.

(20)

Koska rikolliset siirtävät rikoksella saatuja varoja nopeasti lainkäyttöalueelta toiselle, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavat toimistot vaihtavat ripeästi tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavia tietoja. Poikkeustapauksissa saattaa olla objektiivisesti perusteltua, että varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavat toimistot kieltäytyvät toimittamasta tietoja toiselle pyynnön esittäneelle varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalle toimistolle, jos tietojen toimittaminen vahingoittaisi sen jäsenvaltion kansallisia turvallisuusetuja, jossa pyynnön vastaanottava varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto sijaitsee, vaarantaisi meneillään olevan tutkinnan tai rikostiedusteluoperaation, aiheuttaisi välittömän uhan henkilön hengelle tai fyysiselle koskemattomuudelle tai olisi selvästi epäsuhteessa tai merkityksetöntä niihin tarkoituksiin nähden, joihin tietoja on pyydetty. Arvioidessaan tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamista, varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen olisi noudatettava asianmukaista huolellisuutta, myös perusoikeuksien kunnioittamisen osalta.

(21)

Tämän direktiivin mukainen jäädyttäminen ja menetetyksi tuomitseminen ovat itsenäisiä käsitteitä, joiden ei olisi estettävä jäsenvaltioita panemasta täytäntöön tätä direktiiviä käyttäen välineitä, joita pidettäisiin kansallisen oikeuden mukaisesti seuraamuksina tai muuntyyppisinä toimenpiteinä.

(22)

Menetetyksi tuomitseminen johtaa omaisuuden lopulliseen menettämiseen. Omaisuuden säilyttäminen voi kuitenkin olla menetetyksi tuomitsemisen edellytys, ja se on usein olennaista menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen tehokkaan täytäntöönpanon kannalta. Omaisuus säilytetään jäädyttämällä. Jotta voidaan estää omaisuuden katoaminen , jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joihin saattavat kuulua varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavat toimistot, olisi annettava valtuudet toteuttaa välittömästi toimia, jotka voisivat olla päätöksen muodossa, tällaisen omaisuuden turvaamiseksi siihen asti, kun jäädyttämispäätös on annettu. Koska tällainen toimi on luonteeltaan poikkeuksellinen, jäsenvaltioiden olisi rajoitettava sen voimassaoloaikaa.

(23)

Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät pysty toteuttamaan välittömiä toimia, jäsenvaltioiden olisi sallittava varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen toteuttaa tällaisia toimia. Tällaiset toimet saattavat olla tarpeen erityisesti, jos varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto on toisen jäsenvaltion varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston pyynnöstä jäljittänyt ja tunnistanut varallisuutta, joka saattaa hävitä hyvin nopeasti, kuten kryptovaroja, ja jos sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jossa pyynnön vastaanottava varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto sijaitsee, eivät pysty toteuttamaan välittömiä toimia ilman rikostutkintaa kyseisessä jäsenvaltiossa. Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen olisi voitava turvata varallisuus siihen asti, kun eurooppalainen jäädyttämispäätös voidaan antaa asetuksen (EU) 2018/1805 mukaisesti.

(24)

Koska jäädyttämispäätöksellä puututaan omistusoikeuteen, tällaisia väliaikaisia toimenpiteitä ei olisi pidettävä voimassa kauempaa kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että kyseinen omaisuus on saatavilla mahdollista myöhempää menetetyksi tuomitsemista varten. Tällaisten väliaikaisten toimenpiteiden säilyttäminen saattaa edellyttää kansallisen tuomioistuimen suorittamaa uudelleentarkastelua sen varmistamiseksi, että toimenpiteiden tavoite eli omaisuuden katoamisen estäminen on edelleen tarkoituksenmukainen.

(25)

Jäädyttämistoimenpiteiden ei pitäisi vaikuttaa siihen, että tiettyä omaisuutta voidaan pitää todistusaineistona koko menettelyn ajan, edellyttäen että se on viime kädessä saatavilla menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen tehokasta täytäntöönpanoa varten. Omaisuus voidaan jäädyttää rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä myös mahdollista myöhemmin tapahtuvaa omaisuuden palauttamista tai rikoksesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamisen varmistamista varten.

(26)

Niiden menetetyksi tuomitsemista koskevien toimenpiteiden lisäksi, joiden avulla viranomaiset voivat viedä rikollisilta rikoksentekovälineet tai rikoshyödyn lainvoimaisen tuomion perusteella, on tarpeen sallia tällaisten rikoksentekovälineiden tai tällaisen rikoshyödyn arvoa vastaavan omaisuuden menetetyksi tuomitseminen rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn arvoa vastaavan omaisuuden poisottamiseksi, kun tällaisten rikoksentekovälineiden ja tällaisen rikoshyödyn menetetyksi tuomitseminen on mahdotonta. Jäsenvaltiot voivat vapaasti määritellä, että arvoa vastaavan omaisuuden menetetyksi tuomitseminen on toissijainen tai vaihtoehtoinen rikoksentekovälineiden tai rikoshyödyn menetetyksi tuomitsemiseen nähden, sen mukaan kuin on asianmukaista kansallisen lainsäädännön nojalla.

(27)

Sellaisen omaisuuden menetetyksi tuomitsemisen osalta, jonka arvo vastaa rikoksentekovälineitä, asiaan liittyviä säännöksiä olisi voitava soveltaa tämän direktiivin täytäntöönpanossa, kun tapauksen erityiset olosuhteet huomioon ottaen tällainen toimenpide on oikeasuhteinen ottaen erityisesti huomioon asianomaisten rikoksentekovälineiden arvo. Jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon myös sen, onko tuomittu vastuussa rikoksentekovälineiden menetetyksi tuomitsemisen tekemisestä mahdottomaksi ja missä määrin.

(28)

On yleinen ja laajalle levinnyt käytäntö, että epäilty tai syytetty siirtää omaisuuden tai rikoshyödyn asiasta tietoiselle kolmannelle osapuolelle välttääkseen sen menetetyksi tuomitsemisen. Kolmannen osapuolen toteuttamalla hankinnalla tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa kolmas osapuoli on hankkinut omaisuuden epäillyltä tai syytetyltä suoraan tai välillisesti, kuten välittäjän avulla, mukaan lukien tapaukset, joissa rikos on tehty kyseisen kolmannen osapuolen puolesta tai tämän hyväksi, ja joissa syytetyllä ei ole omaisuutta, joka voidaan tuomita menetetyksi. Tämän menetetyksi tuomitsemisen olisi oltava mahdollista ainakin tapauksissa, joissa on osoitettu, että asiaankuuluva kolmas osapuoli on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että siirron tai hankinnan tarkoituksena on menetetyksi tuomitsemisen välttäminen. Sitä, onko kolmannella osapuolella ollut tai olisiko sillä pitänyt olla tällainen tieto, olisi arvioitava konkreettisten tosiseikkojen ja olosuhteiden perusteella mukaan lukien se, että siirto on tehty veloituksetta tai huomattavasti epäsuhtaisella rahamäärällä markkina-arvoon nähden, että omaisuus on siirretty lähipiirille tai että se on pysynyt epäillyn tai syytetyn tosiasiallisessa määräysvallassa. Siirtoihin epäillyn tai syytetyn lähipiirille voisivat kuulua siirrot perheenjäsenille tai luonnollisille henkilöille, joilla on oikeudellisia järjestelyjä tai muita läheisiä liikesuhteita epäillyn tai syytetyn kanssa, tai siirrot oikeushenkilöille, joiden hallinto-, johto- tai valvontaelimissä epäilty tai syytetty tai hänen perheenjäsenensä istuu. Kolmansille osapuolille siirrettyjen varojen menetetyksi tuomitsemista koskevat säännöt olisi ulotettava koskemaan sekä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kolmansien osapuolten oikeutta tulla kuulluiksi, mukaan lukien oikeus vaatia kyseisen omaisuuden omistusoikeutta. Vilpittömässä mielessä toimineiden kolmansien osapuolten oikeudet olisi joka tapauksessa suojattava kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(29)

Rikollisorganisaatiot harjoittavat monenlaista rikollista toimintaa. Jotta järjestäytynyttä rikollista toimintaa voitaisiin torjua tehokkaasti, on mahdollista, että joissakin tilanteissa on asianmukaista, että rikoksesta, joka on omiaan tuottamaan taloudellista hyötyä, annetun tuomion yhteydessä menetetyksi tuomitaan paitsi suoraan tiettyyn rikokseen liittyvä omaisuus, rikoshyöty tai rikoksentekovälineet mukaan lukien, myös muu omaisuus, jonka tuomioistuin on määrittänyt olevan peräisin rikollisesta toiminnasta. Tällaisen laajennetun hyödyn menettämisen olisi oltava mahdollista, kun tuomioistuin on vakuuttunut, että kyseinen omaisuus on peräisin rikollisesta toiminnasta, vaikka tällaisesta rikollisesta toiminnasta ei vaadittaisi tuomiota. Kyseinen rikollinen toiminta voisi koostua kaikenlaisista rikoksista. Yksittäisiä rikoksia ei tarvitse näyttää toteen, mutta tuomioistuimen on oltava vakuuttunut siitä, että kyseinen omaisuus on peräisin tällaisesta rikollisesta toiminnasta. Tässä yhteydessä tuomioistuimen on tarkasteltava tapauksen olosuhteita, myös tosiasioita ja saatavilla olevia todisteita, joiden perusteella voitaisiin antaa laajennetun hyödyn menettämistä koskeva päätös. Se, että henkilön omaisuus on suhteettoman suuri verrattuna kyseisen henkilön laillisiin tuloihin, voisi kuulua tosiseikkoihin, josta tuomioistuin voi päätellä, että omaisuus on peräisin rikollisesta toiminnasta. Jäsenvaltiot voisivat myös määritellä vaadittavan ajanjakson, jonka kuluessa omaisuuden voidaan katsoa syntyneen rikollisesta toiminnasta.

(30)

Menetetyksi tuomitsemisen olisi oltava mahdollista silloin , kun lainvoimainen tuomio ei ole mahdollinen epäillyn tai syytetyn sairauden, pakenemisen tai kuoleman vuoksi . Menetetyksi tuomitsemisen olisi oltava mahdollista myös silloin, kun asiaankuuluville rikoksille kansallisessa lainsäädännössä säädetyt vanhentumisajat ovat alle 15 vuotta ja kun ne ovat päättyneet rikosoikeudellisen menettelyn alettua. Menetetyksi tuomitseminen olisi sallittava tällaisissa tapauksissa vain silloin, kun rikosoikeudellinen menettely olisi voinut johtaa lainvoimaiseen tuomioon rikoksesta ilman tällaisia olosuhteita, ainakin sellaisten rikosten osalta, jotka ovat omiaan tuottamaan suoraan tai välillisesti huomattavaa taloudellista hyötyä, ja kun tuomioistuin on vakuuttunut siitä, että menetetyksi tuomittavat rikoksentekovälineet, rikoshyöty tai omaisuus ovat peräisin rikollisesta toiminnasta tai liittyvät siihen suoraan tai välillisesti. Tällaisen menetetyksi tuomitsemisen mahdollistamista koskevan velvoitteen noudattamiseksi olisi oltava riittävää, että jäsenvaltioilla on asianosaisen poissa ollessa toteuttavia menettelyjä sairaus- ja pakenemistapauksia varten. On tärkeää palauttaa mieleen, että kansainväliset elimet ovat viitanneet ilman tuomiota suoritettavan menetetyksi tuomitsemisen potentiaaliin puuttua syytesuojasta tai armahduksesta johtuviin laittoman hyödyn menetetyksi tuomitsemisen esteisiin.

(31)

Tämän direktiivin soveltamiseksi sairauden olisi ymmärrettävä tarkoittavan tilannetta, jossa epäilty tai syytetty ei pysty pitkään aikaan osallistumaan rikosoikeudelliseen menettelyyn, minkä vuoksi vaarana on, että kansallisessa lainsäädännössä säädetyt rikosvastuuta koskevat määräajat päättyvät eikä kyseisiä menettelyä voida jatkaa.

(32)

Tilanteissa, joissa 12–15 artiklan mukaisia menetetyksi tuomitsemista koskevia toimenpiteitä ei sovelleta kansallisessa lainsäädännössä säädetyistä oikeudellisista tai tosiasiallisista syistä, olisi kuitenkin oltava mahdollista tuomita menetetyksi omaisuutta, joka on tunnistettu tai, jos kansallinen oikeusjärjestelmä edellyttää jäädyttämistä, jäädytetty rikostutkinnan yhteydessä sellaisten viitteiden perusteella, joiden mukaan omaisuus voisi olla peräisin rikollisesta toiminnasta. Tällainen omaisuus olisi tuomittava menetetyksi, kun tuomioistuin on vakuuttunut siitä, että omaisuus on peräisin rikollisjärjestön puitteissa toteutetusta rikollisesta toiminnasta ja kun tämä toiminta on omiaan tuottamaan suoraan tai välillisesti huomattavaa taloudellista hyötyä. Määrittäessään, onko rikollinen toiminta omiaan tuottamaan huomattavaa taloudellista hyötyä, jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon kaikki asiaankuuluvat olosuhteet, mukaan lukien toimintatavat, esimerkiksi sen, tehtiinkö rikos järjestäytyneen rikollisuuden puitteissa tai oliko rikoksista tarkoitus saada säännöllistä tuottoa. Jäsenvaltioiden olisi mahdollistettava tällaisen selittämättömän varallisuuden menetetyksi tuomitseminen, kun tutkinta, jossa omaisuus on tunnistettu, koskee tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa rikosta, josta voi enimmillään seurata vähintään neljän vuoden vankeusrangaistus. Kyseinen edellytys takaa sen, että mahdollisuus tuomita menetetyksi selittämätöntä varallisuutta on olemassa tiettyä vakavuuskynnystä vastaavien rikosten rikosoikeudellisessa tutkinnassa.

(33)

Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat tämän direktiivin täytäntöön panevia kansallisia sääntöjä soveltaessaan päättää olla määräämättä tai panematta täytäntöön selittämättömän varallisuuden menetetyksi tuomitsemista, jos tässä direktiivissä säädettyjen sääntöjen soveltaminen olisi kyseisessä tapauksessa ilmeisen kohtuutonta tai suhteetonta. Jäsenvaltiot voisivat myös määritellä vaadittavan ajanjakson, jonka kuluessa omaisuuden voitaisiin katsoa syntyneen tällaisesta rikollisesta toiminnasta. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että asianomaisen henkilön asianmukaisia menettelyllisiä oikeuksia kunnioitetaan. Vilpittömässä mielessä toimineiden kolmansien osapuolten oikeudet olisi suojattava kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(34)

Vaikka selittämättömän varallisuuden menetetyksi tuomitsemisen ennakkoedellytyksenä ei olisi oltava, että yksittäiset rikokset on näytetty toteen, tuomioistuimen on voitava todeta riittävät tosiasiat ja olosuhteet ollakseen vakuuttunut siitä, että kyseinen omaisuus on peräisin rikoksista. Kyseinen rikollinen toiminta voisi koostua kaikenlaisista rikoksista, jotka on tehty rikollisjärjestön puitteissa ja jotka ovat omiaan tuottamaan huomattavaa taloudellista hyötyä, eli jotka ovat luonteeltaan vakavia. Ratkaistessaan, onko omaisuus tuomittava menetetyksi, kansallisten tuomioistuinten olisi otettava huomioon kaikki asiaan liittyvät merkitykselliset seikat, mukaan lukien saatavilla olevat todisteet ja erityiset tosiseikat, kuten se, että omaisuuden arvo on huomattavan epäsuhtainen asianomaisen henkilön laillisiin tuloihin nähden. Toinen merkityksellinen seikka saattaisi olla se, ettei omaisuudella ole uskottavaa laillista alkuperää, koska laillisesti hankitun omaisuuden alkuperä voidaan yleensä selittää. Myös henkilön kytköksillä rikollisjärjestön toimintaan voisi olla merkitystä samoin kuin sellaisilla seikoilla kuin tilanne, jossa omaisuus löydettiin, tai viitteet osallistumisesta rikolliseen toimintaan. Arviointi olisi tehtävä tapauskohtaisesti tapauksen olosuhteiden mukaan. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää sallia selittämättömän varallisuuden tuomitsemisen menetetyksi, jos rikosoikeudellinen menettely keskeytetään, tai päättää sallia tällainen tuomitseminen menetetyksi erillään rikosta koskevasta rikosoikeudellisesta menettelystä.

(35)

Tämä direktiivi ei estä jäsenvaltioita hyväksymästä toimenpiteitä, jotka mahdollistavat selittämättömän varallisuuden menetetyksi tuomitsemisen muiden rikosten tai olosuhteiden perusteella. Tämän direktiivin kohde on rajattu rikosoikeudellisiin menettelyihin, ja sen vuoksi tätä direktiiviä ei sovelleta menetetyksi tuomitsemista koskeviin toimenpiteisiin, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet panna täytäntöön siviilioikeudellisissa menettelyissä.

(36)

Jäädytettävän ja menetetyksi tuomittavan omaisuuden jäljittämisen ja tunnistamisen olisi oltava mahdollista myös rikoksesta annetun lainvoimaisen tuomion jälkeen tai tuomioon perustumatonta menetetyksi tuomitsemista koskevan menettelyn jälkeen. Tämä ei estä jäsenvaltioita asettamasta lainvoimaisen tuomion tai tuomioon perustumatonta menetetyksi tuomitsemista koskevassa menettelyssä annetun lainvoimaisen päätöksen jälkeen kohtuullisia määräaikoja, joiden päättymisen jälkeen jäljittäminen ja tunnistaminen ei olisi enää mahdollista.

(37)

Koska rikollinen toiminta voi aiheuttaa uhreille merkittävää haittaa, on tärkeää suojella heidän oikeuksiaan, mukaan lukien oikeus korvauksiin ja omaisuuden palauttamiseen. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että uhrien palautus- ja korvausvaateet sitä henkilöä vastaan, johon sovelletaan menetetyksi tuomitsemista koskevaa toimenpidettä rikoksen johdosta, otetaan huomioon varojen jäljittämistä, jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevissa menettelyissä, myös rajat ylittävissä tapauksissa. Jotta helpotetaan korvauksien maksamista ja omaisuuden palauttamista uhreille, on lisäksi tarpeen helpottaa sellaisen omaisuuden jäljittämistä, johon saattaa kohdistua tällaisia vaateita, sekä tietojenvaihtoa varojen jäljittämisen osalta toimivaltaisten viranomaisten ja niiden viranomaisten välillä, joilla on toimivalta päättää uhrien vaateista tai panna tällaiset päätökset täytäntöön.

(38)

Menetetyksi tuomitun omaisuuden sosiaalinen uudelleenkäyttö lähettää koko yhteiskunnalle näkyvän viestin oikeuden ja laillisuuden kaltaisten arvojen merkityksestä, toimii osoituksena oikeusvaltion noudattamisesta yhteisöissä, joihin järjestäytyneellä rikollisuudella on suorempi vaikutus, ja parantaa kyseisten yhteisöjen resilienssiä niiden yhteiskunnan ja talouden rakenteissa tapahtuvaa rikollisten soluttautumista vastaan, kuten on havaittu niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat jo toteuttaneet tällaisen sosiaalisen uudelleenkäytön toimenpiteitä. Sen vuoksi jäsenvaltioita kannustetaan toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotka mahdollistavat menetetyksi tuomitun omaisuuden käyttämisen yleisen edun mukaisiin tai sosiaalisiin tarkoituksiin, jotta menetetyksi tuomittu omaisuus voidaan pitää valtion omaisuutena oikeuteen, lainvalvontaan tai julkisiin palveluihin liittyviä taikka sosiaalisia tai taloudellisia tarkoituksia varten tai jotta tällaista menetetyksi tuomittua omaisuutta voidaan siirtää sen kunnan tai alueen viranomaisille, jolla se sijaitsee, jolloin kyseiset viranomaiset voivat käyttää sitä tällaisiin tarkoituksiin, muun muassa osoitettavaksi sosiaalisesti hyödyllistä työtä tekeville järjestöille. Menetetyksi tuomitun omaisuuden käyttö tällaisiin tarkoituksiin ei rajoita jäsenvaltioiden itsenäistä budjettivaltaa.

(39)

Jäsenvaltioiden olisi voitava myös käyttää menetetyiksi tuomittua omaisuutta sellaisia kolmansia maita tukevien mekanismien edistämiseen, joihin vaikuttavien tilanteiden johdosta on hyväksytty unionin rajoittavia toimenpiteitä, kunhan tehty rikos liittyy suoraan tai välillisesti kyseiseen tilanteeseen. Komission olisi helpotettava jäsenvaltioiden välistä ja kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä, ja se voisi antaa ohjausta käytettävissä olevista tehokkaimmista menettelyistä ja rahoitusjärjestelmistä tällaisten kolmansien maiden tukemiseksi, jotta edistetään menetetyiksi tuomittujen rikoksentekovälineiden, rikoshyödyn tai omaisuuden käyttämistä kyseiseen tarkoitukseen.

(40)

Jäsenvaltioita kannustetaan toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet sen estämiseksi, että omaisuus joutuisi menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen yhteydessä tapahtuvan luovuttamisen kautta suoraan tai välillisesti sellaisten henkilöiden haltuun, jotka on tuomittu samassa rikosoikeudellisessa menettelyssä, jossa kyseinen omaisuus jäädytettiin. Tällaiset toimenpiteet voidaan rajoittaa koskemaan tietyn arvon ylittävää omaisuutta, ja niihin voivat kuulua tietyn tyyppisiä yhteisöjä koskeva kielto osallistua omaisuuden myyntiin, asiakirjojen edellyttäminen ostajalta tai ostajan ja tuomitun välisten mahdollisten yhteyksien arvioiminen. Jäsenvaltiot voivat soveltaa tällaisia toimenpiteitä myös jäädytetyn omaisuuden myyntiin.

(41)

Sen varmistamiseksi, että jäädyttämistä tai menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen kohteena olevan tai mahdollisesti kohteeksi päätyvän omaisuuden taloudellinen arvo säilyy, jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön tehokkaita hallinnointitoimenpiteitä. Kyseisiin toimenpiteisiin sisältyy sellaisten yhteisöjen tehokas hallinnointi, jotka olisi säilytettävä toiminnan jatkuvuuden vuoksi, kuten yritykset, samalla kun toteutetaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että epäilty tai syytetty ei hyödy tällaisen yhteisön meneillään olevista operaatioista suoraan tai välillisesti, tai tarvittaessa tällaisen yhteisön hallintaa koskevia valvontatoimenpiteitä.

(42)

Valmisteltaessa jäädyttämispäätöstä tai viimeistään sen täytäntöönpanon jälkeen olisi ilman aiheetonta viivytystä laadittava arviointi siitä, miten voidaan minimoida hallinnointikulut ja säilyttää omaisuuden arvo, jos se on perusteltua omaisuuden luonteen vuoksi, mukaan lukien sen arvo tai hallinnoinnin edellyttämät erityiset olosuhteet. Arvioinnin tavoitteena on esittää toimivaltaisille viranomaisille ennen jäädyttämispäätöksen antamista tai täytäntöönpanoa, niiden aikana tai niiden jälkeen huomioon otettavat asiaankuuluvat näkökohdat. Jäsenvaltiot voivat antaa ohjeita siitä, miten laatia tällainen arviointi, ottaen huomioon jäädytettävän omaisuuden olosuhteet ja sen varmistamiseksi, että arviointi ei vaaranna jäädyttämispäätöksen oikea-aikaista täytäntöönpanoa.

(43)

Tilanteissa, joissa kohtuudella oletetaan, että jäädytetty omaisuus on pilaantuvaa tai menettää nopeasti arvoaan, että sen ylläpitokustannukset ovat suhteettomat sen menetetyksi tuomitsemisen ajankohtana odotettavissa olevaan arvoon nähden, että sen hallinnointi on liian vaikeaa tai että se on helposti korvattavissa, jäsenvaltioiden olisi sallittava tällaisen omaisuuden myynti ennen menetetyksi tuomitsemista koskevaa lopullista päätöstä. Kansallisen lainsäädännön mukaisesti erityisomaisuuden myyntiä koskevalle päätökselle saatetaan edellyttää kansallisen toimivaltaisen viranomaisen ennakkohyväksyntää. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että asianomaiselle henkilölle ilmoitetaan asiasta ja, kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta, annetaan tilaisuus tulla kuulluksi ennen myyntiä, lukuun ottamatta tapauksia, joissa asianomainen henkilö on paennut tai hänen olinpaikkansa ei ole tiedossa. Jäsenvaltioiden olisi säädettävä mahdollisuudesta hakea muutosta päätöksen tekemistä edeltävää myyntiä koskevaan päätökseen. Jäsenvaltioiden olisi säädettävä, että tuomioistuin voi keskeyttää tällaisen päätöksen täytäntöönpanon esimerkiksi silloin, kun se on tarpeen asianomaisen henkilön oikeutettujen etujen turvaamiseksi, erityisesti jos on olemassa peruuttamattoman vahingon vaara. Jäsenvaltiot voivat myös säätää mahdollisuudesta antaa muutoksenhaulle lain nojalla lykkäävä vaikutus. Jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia, että jäädytetyn omaisuuden hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset peritään omaisuuden omistajalta tai tosiasialliselta omistajalta ja edunsaajalta esimerkiksi vaihtoehtona päätöksen tekemistä edeltävää myyntiä koskevalle päätökselle ja lainvoimaisen tuomion tapauksessa.

(44)

Jäsenvaltioiden olisi perustettava tai nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka toimii varallisuudenhoitotoimistona jäädytetyn ja menetetyksi tuomitun omaisuuden hallinnoimista varten ja jonka tehtävänä on hallinnoida erityisviranomaisena jäädytettyä ja menetetyksi tuomittua omaisuutta tehokkaasti ennen menetetyksi tuomitsemista ja pitää yllä sen arvoa, kunnes omaisuuden menetetyksi tuomitsemisesta on tehty lopullinen päätös ja omaisuus on tämän päätöksen perusteella luovutettu. Varallisuudenhoitotoimistojen olisi joko oltava ainoa viranomainen, joka hallinnoi jäädytettyä ja menetetyksi tuomittua omaisuutta, tai niiden olisi annettava tukea hajautetuille toimijoille kansallisten hallinnointijärjestelyjen mukaisesti ja tuettava asianomaisia viranomaisia suunnittelussa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden sisäisiin hallintorakenteisiin. Tällä direktiivillä ei määritetä varallisuudenhoitotoimistojen oikeudellista tai institutionaalista luonnetta, eikä se vaikuta jäsenvaltioiden institutionaalisiin järjestelmiin.

(45)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ”perusoikeuskirja”, ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa, jäljempänä ”Euroopan ihmisoikeussopimus”, tunnustettuja periaatteita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä tulkitulla tavalla. Tämä direktiivi olisi pantava täytäntöön näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(46)

Jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevat päätökset vaikuttavat merkittävästi epäiltyjen ja syytettyjen ja tietyissä tapauksissa sellaisten kolmansien osapuolten tai muiden henkilöiden oikeuksiin, joita vastaan ei ole nostettu syytettä. Tässä direktiivissä olisi säädettävä erityisistä suojatoimista ja oikeussuojakeinoista, jotta voidaan taata tällaisten henkilöiden perusoikeuksien suojelu tämän direktiivin täytäntöönpanossa oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja tehokkaisiin suojakeinoihin liittyvien oikeuksien ja syyttömyysolettaman mukaisesti, sellaisina kuin ne on vahvistettu perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklassa.

(47)

Jäädyttämistä, menetetyksi tuomitsemista ja päätöksen tekemistä edeltävää myyntiä koskevat päätökset olisi annettava tiedoksi asianomaiselle henkilölle ilman aiheetonta viivytystä. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava säätää toimivaltaisten viranomaisten oikeudesta lykätä jäädyttämispäätöksen antamista tiedoksi asianomaiselle henkilölle tutkinnan tarpeiden vuoksi. Tällaisten päätösten tiedoksi antamisen tarkoituksena on muun muassa antaa asianomaiselle henkilölle mahdollisuus riitauttaa ne. Sen vuoksi tällaisessa tiedoksi antamisessa olisi pääsääntöisesti ilmoitettava kyseisen päätöksen syy tai syyt. Jos asianomaisen henkilön henkilöllisyys tai olinpaikka ei ole tiedossa tai jos kullekin asianomaiselle henkilölle ilmoittaminen aiheuttaisi kohtuuttoman rasitteen toimivaltaiselle viranomaiselle, päätös olisi voitava antaa tiedoksi julkisella ilmoituksella.

(48)

Asianomaisella henkilöllä olisi oltava tosiasiallinen mahdollisuus riitauttaa jäädyttämistä, menetetyksi tuomitsemista ja päätöksen tekemistä edeltävää myyntiä koskevat päätökset. Jos menetetyksi tuomitsemista koskevassa päätöksessä täyttyvät kaikki rikoksen tunnusmerkit, mutta rikostuomio on mahdoton, vastaajalla olisi oltava mahdollisuus tulla kuulluksi mahdollisuuksien mukaan ennen päätöksen antamista. Kun on kyse laajennettua menetetyksi tuomitsemista ja selittämättömän omaisuuden menetetyksi tuomitsemista koskevien säännösten nojalla annetuista menetetyksi tuomitsemista koskevista päätöksistä, olosuhteisiin, jotka asianomainen henkilö voisi riitauttaa hakiessaan tuomioistuimessa muutosta menetetyksi tuomitsemista koskevaan päätökseen, olisi sisällyttävä myös erityiset tosiseikat ja saatavilla olevat todisteet, joiden perusteella kyseisen omaisuuden katsotaan olevan rikollisesta toiminnasta peräisin olevaa omaisuutta.

(49)

Pannessaan täytäntöön tätä direktiiviä jäsenvaltiot voivat säätää, että poikkeustapauksissa menetetyksi tuomitsemisesta ei pitäisi antaa päätöstä tai sitä ei pitäisi panna täytäntöön, jos se aiheuttaisi kansallisen lainsäädännön mukaisesti kohtuuttomia vaikeuksia asianomaiselle henkilölle kyseisen yksittäisen tapauksen olosuhteiden perusteella.

(50)

Vaikka jäsenvaltioilla on velvollisuus varmistaa, että henkilöillä, joiden omaisuuteen tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet vaikuttavat, on oikeus käyttää avustajaa koko jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevan menettelyn ajan, tämä direktiivi ei vaikuta maksuttoman oikeusavun tarjoamiseen sovellettaviin sääntöihin.

(51)

Tämän direktiivin täytäntöönpano ei saisi estää soveltamasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivejä 2010/64/EU (15), 2012/13/EU (16), 2012/29/EU (17), 2013/48/EU (18), 2014/60/EU (19), (EU) 2016/343 (20), (EU) 2016/800 (21) eikä (EU) 2016/1919 (22).

(52)

On erityisen tärkeää varmistaa henkilötietojen suoja unionin oikeuden mukaisesti tämän direktiivin mukaisen tietojenkäsittelyn yhteydessä. Tämän direktiivin säännökset olisi sen vuoksi yhdenmukaistettava direktiivin (EU) 2016/680 kanssa. Olisi erityisesti täsmennettävä, että varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen vaihtamat henkilötiedot on rajoitettava asetuksen (EU) 2016/794 liitteessä II olevan B jakson 2 kohdassa lueteltuihin tietoryhmiin. Tässä direktiivissä tarkoitettuun kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, erityisesti varallisuuden takaisinhankinnasta vastaavien toimistojen, toteuttamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan direktiiviä (EU) 2016/680.

(53)

On erityisen tärkeää varmistaa henkilötietojen suoja unionin lainsäädännön mukaisesti kaikessa tämän direktiivin mukaisessa tietojenvaihdossa. Sen vuoksi tämän direktiivin nojalla toteutettuihin toimenpiteisiin sovelletaan direktiivissä (EU) 2016/680 vahvistettuja tietosuojasääntöjä siltä osin kuin on kyse henkilötietojen käsittelystä rikosten ehkäisemistä, tutkimista tai paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia taikka rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten. Direktiivissä (EU) 2016/680 vahvistetaan säännöt, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden suojelua toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten, noudattaen tiettyjä henkilötietojen käsittelyyn liittyviä periaatteita, erityisesti lainmukaisuuden, kohtuullisuuden ja läpinäkyvyyden, käyttötarkoitussidonnaisuuden, tietojen minimoinnin, täsmällisyyden, säilytyksen rajoittamisen, eheyden ja luottamuksellisuuden sekä osoitusvelvollisuuden periaatteita. Tarvittaessa ja erityisesti kun otetaan huomioon varallisuudenhoitotoimistojen suorittama henkilötietojen käsittely omaisuuden hallinnointia varten, sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (23) vahvistettuja tietosuojasääntöjä.

(54)

Tehokas takaisinhankintajärjestelmä edellyttää useiden viranomaisten yhteisiä toimia; Näitä viranomaisia ovat muun muassa lainvalvontaviranomaiset, mukaan lukien tulliviranomaiset, veroviranomaiset ja veronperintäviranomaiset siltä osin kuin ne ovat toimivaltaisia varojen takaisinhankinnan osalta, varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavat toimistot, oikeusviranomaiset ja varallisuudenhoitoviranomaiset, mukaan lukien varallisuudenhoitotoimistot. Jotta voidaan varmistaa kaikkien toimivaltaisten viranomaisten koordinoitu toiminta, on tarpeen ottaa käyttöön strategisempi lähestymistapa varojen takaisinhankintaan ja edistää tiiviimpää yhteistyötä asiaankuuluvien viranomaisten välillä sekä saada selkeä yleiskuva varojen takaisinhankinnan tuloksista. Lisäksi on tarpeen varmistaa tiiviimpi ja tehokkaampi yhteistyö varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen ja varallisuudenhoitotoimistojen sekä muiden jäsenvaltioiden vastaavien elinten välillä. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä varojen takaisinhankintaa koskeva kansallinen strategia ja tarkasteltava sitä säännöllisesti uudelleen, jotta voidaan ohjata toimia, jotka liittyvät talousrikostutkintaan sekä asiaankuuluvien rikoksentekovälineiden, rikoshyödyn tai omaisuuden jäädyttämiseen ja menetetyksi tuomitsemiseen, hallinnointiin ja lopulliseen luovutukseen. Jäsenvaltiot voivat päättää tällaisen strategian asianmukaisesta muodosta ja ottaa huomioon valtiosääntörakenteensa. Tässä direktiivissä olisi vahvistettava tällaiseen strategiaan sisällytettävät osatekijät, kuten kuvaus kaikkien varallisuuden takaisinhankintaan osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten tehtävistä ja vastuista ja niiden väliset koordinointi- ja yhteistyöjärjestelyt, määrittämättä kuitenkaan kyseiseen strategiaan sisällytettäviä konkreettisia tietoja. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi annettava toimivaltaisille viranomaisille tarvittavat resurssit, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti. Toimivaltaisten viranomaisten olisi katsottava tarkoittavan viranomaisia, joiden tehtäväksi on annettu suorittaa tämän direktiivin mukaiset tehtävät kansallisten rakenteiden mukaisesti.

(55)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että varallisuudenhoitotoimistot sekä tarvittaessa varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavat toimistot ja muut tämän direktiivin mukaisia tehtäviä hoitavat toimivaltaiset viranomaiset pystyvät hankkimaan nopeasti tarvittavat tiedot jäädytetyn ja menetetyksi tuomitun omaisuuden hallinnoimiseksi tehokkaasti. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi luotava tehokkaita välineitä, kuten yksi tai useampi rekisteri tämän direktiivin nojalla jäädytetyistä ja menetetyksi tuomituista omaisuuksista.

(56)

Varojen takaisinhankintaa, varojen hallinnointia ja menetetyksi tuomitsemista koskevan kehyksen vaikuttavuuden ja tehokkuuden arvioimiseksi on tarpeen kerätä ja julkaista vähimmäismäärä asianmukaisia vertailukelpoisia tilastotietoja omaisuuden jäädyttämisestä, hallinnoinnista ja menetetyksi tuomitsemisesta.

(57)

Jotta voidaan tukea komissiota tämän direktiivin täytäntöönpanossa ja helpottaa varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen ja varallisuudenhoitotoimistojen välistä yhteistyötä sekä parhaiden käytäntöjen vaihtoa, olisi perustettava varojen takaisin hankintaa ja menetetyksi tuomitsemista käsittelevä yhteistyöverkosto. Kyseisen verkoston olisi koostuttava varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen ja varallisuudenhoitotoimistojen edustajista, ja komission ja tapauksen mukaan Europolin olisi toimittava sen puheenjohtajana. Komissio voisi kutsua Eurojustin ja Euroopan syyttäjänviraston, jäljempänä ”EPPO”, sekä tarvittaessa rahanpesuntorjuntaviranomaisen, jäljempänä ”AMLA”, edustajia osallistumaan kyseisen verkoston kokouksiin.

(58)

Järjestäytyneet rikollisryhmät toimivat yli rajojen ja hankkivat yhä useammin omaisuutta muista jäsenvaltioista kuin niistä, joista käsin ne toimivat, ja kolmansista maista. Kun otetaan huomioon järjestäytyneen rikollisuuden kansainvälinen ulottuvuus, kansainvälinen yhteistyö on olennaisen tärkeää hyödyn hankkimiseksi takaisin ja rikollisten toiminnan mahdollistavien rahoitusvarojen tuomitsemiseksi menetetyiksi. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi varmistettava, että sekä varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavat toimistot että varallisuudenhoitotoimistot tekevät mahdollisimman paljon yhteistyötä kolmansien maiden vastaavien elinten kanssa jäljittääkseen, tunnistaakseen ja hallinnoidakseen rikoksentekovälineitä, rikoshyötyä tai omaisuutta, josta on annettu tai saatetaan antaa jäädyttämistä tai menetetyksi tuomitsemista koskeva päätös rikosoikeudellisissa menettelyissä. On tärkeää, että jäsenvaltiot hyödyntävät olemassa olevia yhteistyöpuitteita, ja niitä kannustetaan kehittämään tai mukauttamaan voimassa olevia kahdenvälisiä sopimuksia, liittymään voimassa oleviin monenvälisiin sopimuksiin tai, jos muita järjestelyjä ei ole, tekemään uusia kahdenvälisiä sopimuksia. Direktiivissä (EU) 2016/680 ja tapauksen mukaan asetuksessa (EU) 2016/679 vahvistettuja tietosuojasääntöjä sovelletaan tässä yhteydessä toteutettuihin toimenpiteisiin.

(59)

Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen ja varallisuudenhoitotoimistojen olisi myös tehtävä tiivistä yhteistyötä unionin elinten ja virastojen, kuten Europolin, Eurojustin ja EPPOn, kanssa niiden toimivallan ja sovellettavan oikeuskehyksen mukaisesti, siltä osin kuin on tarpeen jäljittää ja tunnistaa omaisuutta Europolin ja Eurojustin tukemissa rajat ylittävissä tutkimuksissa tai EPPOn suorittamissa tutkimuksissa. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (24) mukaisten velvoitteidensa mukaisesti, että niiden varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavat toimistot täyttävät asetuksessa (EU) 2017/1939 vahvistetut asiaankuuluvat velvoitteet.

(60)

Sen varmistamiseksi, että varojen jäljittämisen ja tunnistamisen, jäädyttämisen, menetetyksi tuomitsemisen ja hallinnoinnin osalta on olemassa yhteisymmärrys ja vähimmäisvaatimukset, tässä direktiivissä olisi vahvistettava kyseisiä toimenpiteitä koskevat vähimmäissäännöt sekä niihin liittyvät suojatoimet. Vähimmäissääntöjen hyväksyminen ei estä jäsenvaltioita myöntämästä laajempia valtuuksia varallisuuden takaisin hankinnasta vastaaville toimistoille tai varallisuudenhoitotoimistoille tai säätämästä kattavammista jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevista säännöistä taikka vahvistamasta kansallisessa lainsäädännössä lisäsuojatoimia edellyttäen, että tällaiset kansalliset toimenpiteet ja säännökset eivät vaaranna tämän direktiivin tavoitetta.

(61)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli omaisuuden menetetyksi tuomitsemisen helpottamista rikosoikeudellisissa menettelyissä, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(62)

Koska tässä direktiivissä säädetään kattavista säännöistä, jotka olisivat päällekkäisiä jo voimassa olevien säädösten kanssa, sen olisi korvattava neuvoston yhteinen toiminta 98/699/YOS (25), neuvoston puitepäätös 2001/500/YOS (26), puitepäätös 2005/212/YOS, päätös 2007/845/YOS ja direktiivi 2014/42/EU niiden jäsenvaltioiden osalta, joita tämä direktiivi sitoo.

(63)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(64)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan sekä 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(65)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (27) 42 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 19 päivänä heinäkuuta 2022 (28),