EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32024H1042

Komission suositus (EU) 2024/1042, annettu 23 päivänä helmikuuta 2024, kauden 2021–2030 kattavan Belgian yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivitysluonnoksesta

C/2024/1195

EUVL L, 2024/1042, 5.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2024/1042/oj (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2024/1042/oj

European flag

virallinen lehti
Euroopan unionin

FI

L-sarja


2024/1042

5.4.2024

KOMISSION SUOSITUS (EU) 2024/1042,

annettu 23 päivänä helmikuuta 2024,

kauden 2021–2030 kattavan Belgian yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivitysluonnoksesta

(Ainoastaan ranskan- ja hollanninkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

ottaa huomioon energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan ja 14 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Belgia toimitti yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelmansa päivitysluonnoksen 30 päivänä marraskuuta 2023. Koska Belgian kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivitysluonnos toimitettiin myöhässä, Euroopan komissio ei pystynyt antamaan tätä suositusta kuutta kuukautta ennen lopullisten päivitettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien toimittamisen määräaikaa, kuten asetuksen (EU) 2018/1999 9 artiklan 2 kohdassa edellytetään.

(2)

Asetuksen (EU) 2018/1999, jäljempänä ’hallintoasetus’, 3 artiklassa ja liitteessä I määritetään seikat, joiden on sisällyttävä yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien päivityksiin. Komissio antoi joulukuussa 2022 jäsenvaltioille ohjeita (2) päivitettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien luonnosten ja lopullisten suunnitelmien laatimisprosessista ja sen laajuudesta. Ohjeissa kuvataan hyviä käytäntöjä ja kerrotaan energia- ja ilmastopolitiikan viimeaikaisten poliittisten, oikeudellisten ja geopoliittisten tapahtumien seurauksista.

(3)

Komissio on REPowerEU-suunnitelman (3) yhteydessä ja osana vuosien 2022 ja 2023 eurooppalaisia ohjausjaksoja kiinnittänyt vahvasti huomiota jäsenvaltioiden energia- ja ilmastoasioihin liittyviin uudistuksiin ja investointeihin, joita tarvitaan, jotta energiavarmuutta ja energian kohtuuhintaisuutta voidaan vahvistaa vauhdittamalla vihreää ja oikeudenmukaista siirtymää. Tämä näkyy Belgialle vuosina 2022 ja 2023 annetuissa maaraporteissa (4) ja neuvoston suosituksissa (5). Jäsenvaltioiden olisi otettava viimeisimmät maakohtaiset suositukset huomioon lopullisissa päivitetyissä yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/842 (6) (taakanjakoasetus) mukaisten kansallisten tavoitteiden toteuttamista koskevat komission suositukset perustuvat todennäköisyyteen, että jäsenvaltiot pitävät kiinni vuoden 2030 tavoitteista, kun otetaan huomioon säännöt taakanjakoasetuksen mukaisten joustojen käytöstä.

(5)

Hiilidioksidin talteenottoa, käyttöä ja varastointia (CCUS) koskevilla komission suosituksilla pyritään saamaan yleiskuva näiden teknologioiden aiotusta käyttöönotosta kansallisella tasolla sekä tiedot vuoteen 2030 mennessä talteenotettaviksi suunnitelluista hiilidioksidin vuotuisista määristä eriteltyinä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (7) soveltamisalaan kuuluvista laitoksista ja muista lähteistä (esim. biogeeniset lähteet tai suora talteenotto ilmasta) talteenotettuun hiilidioksidiin, suunnitellusta hiilidioksidin siirtoinfrastruktuurista sekä potentiaalisesta kotimaisesta hiilidioksidin varastointikapasiteetista ja hiilidioksidin syöttömääristä, joiden suunnitellaan olevan käytettävissä vuonna 2030.

(6)

Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/841 (8), jäljempänä ’LULUCF-asetus’, mukaista suoriutumista koskevissa komission suosituksissa käsitellään sitä, miten jäsenvaltio toteuttaa ”ei debetsaldoa” -sääntöä kaudella 2021–2025 (kausi 1) ja omat kansalliset tavoitteensa kaudella 2026–2030 (kausi 2), kun otetaan huomioon säännöt mainitussa asetuksessa säädettyjen joustojen käytöstä. Komission suosituksissa otetaan myös huomioon, että kaudella 1 LULUCF-asetuksen mukaiset ylijäämäpäästöt siirretään automaattisesti taakanjakoasetuksen tavoitteisiin.

(7)

Jotta ilmastonmuutokseen sopeutuminen tukisi asianmukaisesti energia- ja hillitsemistavoitteiden saavuttamista, on olennaisen tärkeää tunnistaa mahdolliset ilmastonmuutosuhat ja analysoida ilmastohaavoittuvuuksia ja -riskejä, jotka voivat vaikuttaa asiaankuuluviin alueisiin, väestöihin ja aloihin. Sopeutumista koskevissa komission suosituksissa tarkastellaan, missä määrin Belgia on sisällyttänyt päivitettyyn kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaansa sopeutumistavoitteita, joissa otetaan huomioon sellaiset ilmastoriskit, jotka voisivat estää Belgiaa saavuttamasta energiaunionin tavoitteet ja päämäärät. Ilman suunniteltuja ja toteutettuja erityisiä sopeutumispolitiikkoja ja -toimenpiteitä energiaunionin ulottuvuuksia koskevien tavoitteiden saavuttaminen on vaarassa. Vesienhoitoon on muuttuvissa ilmasto-oloissa kiinnitettävä erityistä huomiota sähkön toimitushäiriöiden riskin vuoksi, sillä tulvat, helle ja kuivuus vaikuttavat energiantuotantoon.

(8)

Belgian uusiutuvan energian tavoitetasoa koskevat komission suositukset perustuvat asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä II vahvistettuun objektiivisiin kriteereihin perustuvaan kaavaan sekä Belgian kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivitysluonnoksesta puuttuviin tärkeimpiin politiikkoihin ja toimenpiteisiin, joilla Belgian kansallinen panos unionin sitovaan uusiutuvan energian tavoitteeseen, joka on vähintään 42,5 prosenttia vuonna 2030, voidaan saavuttaa oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti niin, että yhteisenä pyrkimyksenä on nostaa tavoite 45 prosenttiin uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (9), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2023/2413 (10), mukaisesti. Komission suositukset perustuvat myös siihen, miten Belgia edistää mainitun direktiivin 15 a, 22 a, 23, 24 ja 25 artiklan erityistavoitteita sekä niihin liittyviä politiikkoja ja toimenpiteitä, joilla direktiivi saatetaan nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pannaan täytäntöön. Suosituksista käy ilmi, kuinka tärkeää on laatia kattava uusiutuvan energian, erityisesti tuulienergian, käyttöönottoa koskeva pitkän aikavälin suunnitelma, jotta voidaan lisätä näkyvyyttä Euroopan tuotantoteollisuuden ja verkonhaltijoiden kannalta Euroopan tuulivoimapaketin (11) mukaisesti.

(9)

Komission suositukset kansallisesta panoksesta energiatehokkuuteen perustuvat energiatehokkuudesta annetun direktiivin (EU) 2023/1791 (12) 4 artiklaan sekä mainitun direktiivin liitteessä I olevaan kaavaan ja siihen liittyviin politiikkoihin ja toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi.

(10)

Komission suosituksissa kiinnitetään erityistä huomiota tavoitteisiin, päämääriin ja panoksiin sekä niihin liittyviin politiikkoihin ja toimenpiteisiin REPowerEU-suunnitelman toteuttamiseksi, jotta riippuvuudesta Venäjän fossiilisista polttoaineista päästään vaiheittain nopeasti irti. Suosituksissa otetaan huomioon ”Kaasua säästöön talven varalle” -paketin (13) täytäntöönpanosta saadut kokemukset. Niistä käy ilmi välttämätön tarve tehdä energiajärjestelmästä kestävämpi, kun otetaan huomioon velvoitteet, jotka johtuvat sähköalan riskeihin varautumisesta annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2019/941 (14) ja kaasun toimitusvarmuudesta annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2017/1938 (15), sekä energian varastoinnista annettu komission suositus (16).

(11)

Komission suosituksissa otetaan huomioon tarve nopeuttaa energian sisämarkkinoiden yhdentymistä joustavuuden roolin vahvistamiseksi sekä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja kuluttajien suojelemiseksi. Komission suosituksessa otetaan myös huomioon, että asetuksen (EU) 2018/1999 3 artiklan ja komission suosituksen (EU) 2023/2407 (17) vaatimusten mukaisesti on tärkeää arvioida energiaköyhyydestä kärsivien kotitalouksien lukumäärää.

(12)

Komission suosituksista käy ilmi, että on tärkeää varmistaa riittävät investoinnit puhtaan energian alan tutkimukseen ja innovointiin kehitys- ja valmistuskapasiteetin lisäämiseksi, mukaan lukien energiaintensiivistä teollisuutta ja muita yrityksiä koskevat asianmukaiset politiikat ja toimenpiteet, sekä tarve antaa työvoimalle nettonollateollisuuden edellyttämää täydennyskoulutusta vahvan, kilpailukykyisen ja puhtaan talouden vakiinnuttamiseksi unionissa.

(13)

Komission suositusten pohjalla ovat Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumukset fossiilisten polttoaineiden käytön vaiheittaisesta lopettamisesta sekä fossiilisten polttoaineiden tukien vaiheittaisen poistamisen tärkeys.

(14)

Investointitarpeita koskeva komission suositus perustuu komission arvioon siitä, esitetäänkö suunnitelman päivitysluonnoksessa yleiskatsaus investointitarpeista energiaunionin kaikkiin ulottuvuuksiin liittyvien tavoitteiden, päämäärien ja panosten saavuttamiseksi, ilmoitetaanko siinä rahoituslähteet eriteltyinä yksityisiin ja julkisiin lähteisiin, luonnostellaanko siinä investointeja, jotka ovat johdonmukaisia Belgian elpymis- ja palautumissuunnitelman, Belgian alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen vuosien 2022–2023 maakohtaisten suositusten kanssa, ja sisältääkö se perusteellisen makrotaloudellisen arvioinnin suunnitelluista toimintapolitiikoista ja toimenpiteistä. Kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa olisi varmistettava kansallisten politiikkojen ja toimenpiteiden läpinäkyvyys ja ennustettavuus investointivarmuuden tukemiseksi.

(15)

Komission suosituksista käy ilmi, että on ratkaisevan tärkeää varmistaa laaja alueellinen kuuleminen sekä varhainen ja osallistava kuuleminen suunnitelmasta, mukaan lukien Århusin yleissopimuksen (18) mukainen yleisön tehokas osallistuminen riittävin tiedoin ja riittävässä aikataulussa.

(16)

Oikeudenmukaista siirtymää koskevat komission suositukset perustuvat komission arvioon siitä, yksilöidäänkö Belgian suunnitelmassa riittävän syvällisesti ilmasto- ja energiasiirtymän sosiaaliset sekä työllisyyteen ja osaamiseen kohdistuvat vaikutukset ja luonnostellaanko siinä oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseen asianmukaisia liitännäispolitiikkoja ja -toimenpiteitä, joilla edistetään samalla sekä ihmisoikeuksia että sukupuolten tasa-arvoa.

(17)

Komission Belgialle antamien suositusten perustana on kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivitysluonnoksen arviointi (19), joka julkaistaan tämän suosituksen yhteydessä.

(18)

Belgian olisi otettava nämä suositukset asianmukaisesti huomioon laatiessaan lopullista päivitettyä yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaansa, joka on toimitettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024,

SUOSITTAA, ETTÄ BELGIA TOTEUTTAA TOIMIA, JOILLA SE

1.

määrittää kustannustehokkaita lisäpolitiikkoja ja -toimenpiteitä, muun muassa kuljetus- ja rakennusaloilla, jotta se voi kuroa umpeen 4,4 prosenttiyksikön suuruisen ennustetun vajeen ja saavuttaa taakanjakoasetuksen mukaisen kansallisen tavoitteen, jonka mukaan vuonna 2030 kasvihuonekaasupäästöt ovat 47 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2005; antaa päivitettyjä ennusteita, joista käy ilmi, miten tavoite saavutetaan olemassa olevilla ja suunnitelluilla politiikoilla, ja täsmentää tarvittaessa, miten taakanjakoasetuksen mukaisia joustoja käytetään vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen; täydentää politiikkoja ja toimenpiteitä koskevia tietoja ja ilmoittaa selkeästi niiden soveltamisalan, aikataulun ja mahdollisuuksien mukaan myös odotetun kasvihuonekaasupäästöjen vähennysvaikutuksen, myös unionin rahoitusohjelmien (mm. yhteisen maatalouspolitiikan) toimenpiteiden osalta;

2.

yksilöi talteenotettaviksi suunniteltujen hiilidioksidipäästöjen lähteet;

3.

antaa lisätietoja suunnitelluista toimenpiteistä ja kvantifioi niiden odotetut vaikutukset LULUCF-sektorin poistumina tai päästöinä; antaa selkeää tietoa siitä, miten julkisia varoja (sekä unionin varoja yhteinen maatalouspolitiikka mukaan luettuna että valtiontukia) ja hiiliviljelyjärjestelmistä saatavaa yksityistä rahoitusta käytetään johdonmukaisesti ja tehokkaasti kansallisen nettopoistumatavoitteen saavuttamiseen; antaa asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 3 osan mukaisesti tietoja tilanteesta ja edistymisestä korkeampien määrittämistasojen / maantieteellisesti täsmällisten tietoaineistojen parantamisessa seurantaa, raportointia ja todentamista varten;

4.

tekee lisäanalyysin merkityksellisistä ilmastohaavoittuvuuksista ja -riskeistä, jotka liittyvät kansallisten tavoitteiden, päämäärien ja panosten saavuttamiseen sekä energiaunionin eri ulottuvuuksiin liittyviin toimintapolitiikkoihin ja toimenpiteisiin; esittelee ja kvantifioi mahdollisuuksien mukaan paremmin yhteyttä niihin energiaunionin nimenomaisiin tavoitteisiin ja politiikkoihin, joita sopeutumispolitiikoilla ja -toimenpiteillä olisi tarkoitus tukea; määrittää lisää sopeutumispolitiikkoja ja -toimenpiteitä riittävän yksityiskohtaisesti tukeakseen energiaunionin mukaisten kansallisten tavoitteiden, päämäärien ja panosten saavuttamista, mukaan lukien toimenpiteet sähköntuotantokapasiteetin ja asuinrakennusten energiansäästön turvaamiseksi;

5.

nostaa merkittävästi tavoitetta, jonka mukaan asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä II olevan kaavan mukainen uusiutuvien energialähteiden osuus panoksena direktiivin (EU) 2018/2001, sellaisena kuin se on muutettuna, 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettuun uusiutuvaa energiaa koskevaan unionin sitovaan tavoitteeseen vuodelle 2030 on vähintään 33 prosenttia; sisällyttää suunnitelmaan ohjeellisen kehityskulun, joka saavuttaa asetuksen (EU) 2018/1999 4 artiklan a alakohdan 2 alakohdan mukaiset vuosien 2025 ja 2027 vertailukohdat;

6.

laatii uusiutuvan energian teknologioiden arvioidut kehityskulut ja pitkän aikavälin käyttöönottosuunnitelman seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi vuoden 2040 näkymineen; sisällyttää suunnitelmaan ohjeellisen tavoitteen vuodelle 2030 innovatiivisia uusiutuvan energian teknologioita varten direktiivin (EU) 2018/2001, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti; sisällyttää suunnitelmaan erityistavoitteet, joilla edistetään rakennusten ja teollisuuden ohjeellista alatavoitetta vuodelle 2030, sekä muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita koskevan sitovan alatavoitteen teollisuudelle vuodeksi 2030 direktiivin (EU) 2018/2001, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti; korottaa uusiutuvaa energiaa lämmityksessä ja jäähdytyksessä koskevia sitovia vuosien 2021–2025 ja vuosien 2026–2030 tavoitteita ja sisällyttää suunnitelmaan ohjeellisen tavoitteen direktiivin (EU) 2018/2001, sellaisena kuin se on muutettuna, liitteen I A lisäysten saavuttamiseksi sekä kaukolämmitystä ja -jäähdytystä koskevan ohjeellisen tavoitteen vuosille 2021–2030; sisällyttää kehittyneitä biopolttoaineita ja muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita koskevan alatavoitteen liikennealalle varmistaen, että muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden vuoden 2030 vähimmäistasoa noudatetaan;

7.

laatii edelleen yksityiskohtaisia ja kvantifioituja politiikkoja ja toimenpiteitä siten, että Belgian kansallinen panos EU:n sitovaan uusiutuvan energian tavoitteeseen, joka on 42,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, voidaan saavuttaa oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti pyrkien nostamaan se kollektiivisesti 45 prosenttiin; kuvailee erityisesti, mille uusiutuvan energian teknologioille tuulivoiman lisäksi Belgia aikoo nopeuttaa lupamenettelyjä ja nimetä ”uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueita”, joilla lupamenettelyt ovat nopeampia ja yksinkertaisempia; kuvailee, kuinka Belgia pyrkii nopeuttamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa uusiutuvan energian ostosopimuksilla tai toimenpiteillä, joissa hyödynnetään alkuperätakuita; antaa tietoa siitä, miten Belgia pyrkii entisestään nopeuttamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja fossiilisten polttoaineiden asteittaista käytöstä poistamista lämmityksessä ja jäähdytyksessä sekä kaukolämmityksessä ja -jäähdytyksessä direktiivin (EU) 2018/2001, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti; sisällyttää suunnitelmaan muita yksityiskohtaisia toimenpiteitä, jotka koskevat mahdollistavia puitteita sähköverkon ja lämmitys- ja jäähdytysverkkojen välisen integroinnin lisäämiseksi; kuvailee, miten liikennealan polttoainetoimittajia koskeva velvoite otetaan huomioon, ja sisällyttää suunnitelmaan vastaavia toimenpiteitä, joilla edistetään vetyä teollisuudessa ja valmistellaan EU:ta uusiutuvan vedyn kauppaan;

8.

esittää biomassan tarjonnan arvioidut kehityskulut eriteltyinä raaka-aineen ja alkuperän perusteella sekä kotimaisen tuotannon ja tuonnin välillä; sisällyttää suunnitelmaan direktiivin (EU) 2018/2001, sellaisena kuin se on muutettuna, 29 artiklassa säädettyjen tiukennettujen kestävyyskriteerien mukaisen arvioinnin metsäbiomassan kotimaisesta tarjonnasta energiatarkoituksiin vuosina 2021–2030; sisällyttää suunnitelmaan arvioinnin siitä, onko metsäbiomassan suunniteltu käyttö energiantuotantoon yhteensopivaa tarkistetun LULUCF-asetuksen mukaisten Belgian velvoitteiden kanssa, erityisesti vuosiksi 2026–2030, sekä yhteensopivuuden varmistavat kansalliset toimenpiteet ja toimintapolitiikat; antaa lisätietoa konkreettisista tavoitteista, joilla edistetään biometaanin kestävää tuotantoa, kun otetaan huomioon kestävän biokaasun/biometaanin potentiaali ja tuotanto, maakaasun kulutusprofiili ja olemassa oleva infrastruktuuri Belgiassa;

9.

esittää mahdollisuuksien mukaan odotetun aikataulun vaiheille, jotka johtavat sellaisten lainsäädännöllisten ja muiden politiikkojen ja toimenpiteiden hyväksymiseen, joiden tarkoituksena on saattaa direktiivin (EU) 2018/2001, sellaisena kuin se on muutettuna, säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panna ne täytäntöön, erityisesti edellisissä kohdissa mainittujen toimenpiteiden osalta;

10.

sisällyttää suunnitelmaan energian loppukulutukseen perustuvan kansallisen energiatehokkuuspanoksen vuoteen 2030 ulottuvaan unionin sitovaan energian loppukulutustavoitteeseen direktiivin (EU) 2023/1791 4 artiklan ja liitteen I mukaisesti tai panoksen, joka on yhtä suuri kuin korjattu ohjeellinen kansallinen panos, jonka komissio toimittaa kullekin jäsenvaltiolle viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2024 mainitun direktiivin 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti; sisällyttää suunnitelmaan primäärienergian kulutukseen perustuvan kansallisen energiatehokkuuspanoksen EU:n ohjeelliseen primäärienergian kulutustavoitteeseen direktiivin (EU) 2023/1791 4 artiklan ja liitteen I mukaisesti; tarkentaa sektorikohtaisesti eritellyn energiankulutuksen vähennysmäärän, joka kaikkien julkisten elinten on saavutettava, sekä julkisten elinten omistamien lämmitettyjen ja/tai jäähdytettyjen rakennusten kokonaispinta-alan, joka on peruskorjattava vuosittain, tai vastaavat vuotuiset energiansäästöt, jotka on saavutettava;

11.

laatii kattavia politiikkoja ja toimenpiteitä kansallisten energiatehokkuuspanosten saavuttamiseksi ja esittää erityisesti, miten energiatehokkuus etusijalle -periaate pannaan täytäntöön; esittää tarkempia määrällisiä tietoja vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltujen energiatehokkuustoimenpiteiden odotetuista energiansäästöistä; määrittää tehokkaita energiatehokkuuden rahoitusohjelmia ja tukijärjestelmiä, joilla voidaan mobilisoida yksityisiä investointeja ja lisätä yhteisrahoitusta;

12.

sisällyttää suunnitelmaan päivitetyn tavoitetason, jotta varmistetaan erittäin energiatehokas ja hiilivapaa kansallinen rakennuskanta ja jotta olemassa olevat rakennukset voidaan muuttaa päästöttömiksi vuoteen 2050 mennessä, mukaan lukien välitavoitteet vuosille 2030 ja 2040, sekä vertailun uusimpaan pitkän aikavälin peruskorjausstrategiaan; tukee rakennusten hiilestä irtautumista koskevia tavoitteita antamalla lisätietoja politiikoista ja toimenpiteistä, mukaan lukien niiden kustannukset ja odotetut vaikutukset energiansäästöihin, johdonmukaisen pitkän aikavälin peruskorjausstrategian täytäntöönpanoa varten;

13.

selittää tarkemmin suunnitellut toimenpiteet, joilla se pyrkii monipuolistamaan kaasutoimituksiaan ja joilla kannustetaan vähentämään kaasun kysyntää vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti kun otetaan huomioon maakaasun osuuden ennakoitu kasvu kansallisessa energialähteiden yhdistelmässä keskipitkällä aikavälillä; vahvistaa energiajärjestelmän häiriönsietokykyä erityisesti selventämällä sähkön varastoinnin käyttöönottoa koskevaa tavoitetta ja sitä varten suunniteltuja toimenpiteitä; arvioi Belgian öljyinfrastruktuurin (jalostamot, öljyvarastot, satamat ja putkistot) riittävyyttä suhteessa öljyn kysynnän odotettuun vähenemiseen ja siirtymiseen kohti vähähiilisiä vaihtoehtoja; määrittää asianmukaiset toimenpiteet ydinmateriaalien ja -polttoaineen sekä ydinvoimaloiden varaosien ja palvelujen toimitusten monipuolistamiseksi ja varmistamiseksi pitkällä aikavälillä sekä ydinjätteen pitkän aikavälin hallitsemiseksi; antaa lisätietoja pieniin modulaarisiin reaktoreihin (SMR) liittyvästä meneillään olevasta tutkimuksesta;

14.

esittää selkeät tavoitteet ja päämäärät kysyntäjoustolle energiajärjestelmän joustavuuden parantamiseksi joustotarpeiden arvioinnin perusteella; kuvaa, kuinka Belgia aikoo helpottaa energiajärjestelmän integrointia direktiivin (EU) 2018/2001, sellaisena kuin se on muutettuna, 20 a artiklan yhteydessä;

15.

kehittää edelleen lähestymistapaa energiaköyhyyden torjumiseen ilmoittamalla asetuksessa (EU) 2018/1999 edellytetyn erityisen mitattavissa olevan vähennystavoitteen ja ottamalla huomioon komission suosituksen (EU) 2023/2407; antaa lisätietoja nykyisistä ja mahdollisista toimenpiteistä energiaköyhyyden torjumiseksi sekä siihen kohdennetuista rahoitusvaroista niin sosiaalipolitiikan (kohtuuhintaisuus) kuin rakenteellisten energiatoimenpiteiden näkökulmasta;

16.

selkeyttää edelleen puhtaiden teknologioiden käyttöönottoon liittyviä kansallisia tutkimus-, innovointi- ja kilpailukykytavoitteita ja luo vuosiksi 2030 ja 2050 etenemispolun, jolla voidaan tukea teollisuuden hiilestä irtautumista ja edistää yritysten siirtymistä kohti nettonolla- ja kiertotaloutta; tuo esiin politiikkoja ja toimenpiteitä, joilla edistetään nettonollahankkeiden kehittämistä, mukaan lukien energiaintensiivisen teollisuuden kannalta merkitykselliset hankkeet; esittää ennakoitavan ja yksinkertaistetun sääntelykehyksen lupamenettelyille ja kuvaa sitä, miten kansallisen rahoituksen saatavuutta tarvittaessa yksinkertaistetaan; osoittaa yksityiskohtaisia politiikkoja ja toimenpiteitä energiajärjestelmän digitalisointiin, puhtaaseen energiaan liittyvien taitojen kehittämiseen ja läpinäkyvän kaupan helpottamiseen keskeisten nettonollakomponenttien ja -laitteiden häiriönsietokykyisten ja kestävien toimitusketjujen mahdollistamiseksi;

17.

määrittää uudistukset ja toimenpiteet energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien yksityisten investointien mobilisoimiseksi; parantaa ja laajentaa investointitarpeiden analysointia siten, että siihen sisältyy kattava ja johdonmukainen yleiskuva julkisista ja yksityisistä investointitarpeista kokonaismääränä ja sektoreittain; täydentää ylhäältä alaspäin suuntautuvaa koko talouden kattavaa lähestymistapaa alhaalta ylöspäin suuntautuvalla hankekohtaisella arvioinnilla; sisällyttää suunnitelmaan kokonaisinvestointitarpeiden erittelyn ja lisätietoja mobilisoitavista alueellisista, liittovaltion ja unionin rahoituslähteistä sekä yksityisistä rahoituslähteistä; antaa lisäksi lyhyen kuvauksen siitä, minkä tyyppisiä rahoitustukijärjestelmiä on valittu niiden politiikkojen ja toimenpiteiden toteuttamiseen, jotka rahoitetaan julkisesta talousarviosta, ja sellaisten sekamuotoisten rahoitusvälineiden käytöstä, joissa hyödynnetään avustuksia, lainoja, teknistä apua ja julkisia takuita, mukaan lukien kansallisten kehityspankkien rooli kussakin järjestelmässä ja/tai yksityisen rahoituksen mobilisointitapa; harkitsee toisiin jäsenvaltioihin taakanjakoasetuksen mukaisesti tehtävien siirtojen kustannustehokasta toteuttamista rahoituslähteenä; esittää luotettavan arvion suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden makrotaloudellisista vaikutuksista;

18.

kuvailee, miten kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivitysluonnokseen sisältyvät politiikat ja toimenpiteet ovat johdonmukaisia Belgian kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman kanssa;

19.

selittää yksityiskohtaisesti, miten ja mihin mennessä Belgia aikoo vaiheittain luopua jäljellä olevista fossiilisten polttoaineiden tuista;

20.

tarkentaa analyyttistä perustaa esittämällä suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden mukaisia ennusteita siitä, miten energiajärjestelmä kehittyy vuoteen 2040 mennessä;

21.

antaa yksityiskohtaisempaa tietoa ilmasto- ja energiasiirtymän sosiaalisista, työllisyys- ja osaamisvaikutuksista tai muista jakaumavaikutuksista sekä oikeudenmukaista siirtymää tukevista suunnitelluista tavoitteista, politiikoista ja toimenpiteistä; määrittää tuen muodon, aloitteiden vaikutuksen, kohderyhmät ja kohdennetut resurssit ottaen huomioon oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen annetun neuvoston suosituksen (20); sisällyttää suunnitelmaan mahdollisuuksien mukaan lisäelementtejä, jotta voidaan luoda riittävä analyyttinen perusta tulevan ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelman laatimiselle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/955 (21) mukaisesti, mukaan lukien tiedot siitä, miten voidaan arvioida rakennusten, tieliikenteen ja muiden alojen polttoaineiden polttoa koskevan päästökauppajärjestelmän haasteita ja sosiaalisia vaikutuksia kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin sekä yksilöidä mahdolliset tuensaajat ja asiaankuuluva poliittinen kehys; selittää, miten kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa määritetty poliittinen kehys edistää Belgian ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelman laatimista ja miten näiden kahden suunnitelman välinen johdonmukaisuus varmistetaan;

22.

antaa selkeämmän ja yksityiskohtaisemman yleiskuvan siitä, miten kuulemisprosessi on mahdollistanut kaikkien asiaankuuluvien viranomaisten, kansalaisten ja sidosryhmien, myös työmarkkinaosapuolten ja energiayhteisöjen, osallistumisen sekä päivitysluonnoksen että lopullisen päivitetyn suunnitelman valmisteluun, mukaan lukien tiedot eri kuulemisten ajoituksesta ja kestosta; esittää yksityiskohtaisen yhteenvedon eri toimijoiden kuulemisten aikana esittämistä näkemyksistä ja yhteenvedon siitä, miten ne on otettu huomioon;

23.

laajentaa jo ennestään hyvää alueellista yhteistyötä naapurimaiden kanssa erityisesti kuvaamalla, miten Belgia aikoo luoda puitteet yhteistyölle muiden jäsenvaltioiden kanssa vuoteen 2025 mennessä direktiivin (EU) 2023/2413 9 artiklan mukaisesti; jatkaa pyrkimyksiä viiden vaaditun kaasun toimitusvarmuutta koskevan yhteisvastuusopimuksen allekirjoittamiseksi (Irlannin, Ranskan, Luxemburgin, Saksan ja Alankomaiden kanssa).

Tehty Brysselissä 23 päivänä helmikuuta 2024.

Komission puolesta

Kadri SIMSON

Komission jäsen


(1)   EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1.

(2)  2022/C 495/02.

(3)  COM(2022) 230 final.

(4)  SWD (2022) 602 final ja SWD(2023) 601 final.

(5)  COM (2022) 602, suositus neuvoston suositukseksi; COM (2023) 601 final, suositus neuvoston suositukseksi.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018 (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26), sellaisena kuin se on muutettuna 19 päivänä huhtikuuta 2023 annetulla asetuksella (EU) 2023/857 (EUVL L 111, 26.4.2023, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1) sellaisena kuin se on muutettuna 19 päivänä huhtikuuta 2023 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2023/839 (EUVL L 107, 21.4.2023, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/2413, annettu 18 päivänä lokakuuta 2023, direktiivin (EU) 2018/2001, asetuksen (EU) 2018/1999 ja direktiivin 98/70/EY muuttamisesta uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisen osalta sekä neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 kumoamisesta (EUVL L, 2023/2413, 31.10.2023).

(11)  Tiedonanto Euroopan tuulivoimaa koskevasta toimintasuunnitelmasta (COM (2023) 669 final, 24.10.2023) ja tiedonanto EU:n merienergiatavoitteiden saavuttamisesta (COM (2023) 668 final).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/1791, annettu 13 päivänä syyskuuta 2023, energiatehokkuudesta ja asetuksen (EU) 2023/955 muuttamisesta (uudelleenlaadittu) (EUVL L 231, 20.9.2023, s. 1).

(13)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ”Kaasua säästöön talven varalle” (COM(2022) 360 final).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/941, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, riskeihin varautumisesta sähköalalla ja direktiivin 2005/89/EY kumoamisesta (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 1).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1938, annettu 25 päivänä lokakuuta 2017, toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja asetuksen (EU) N:o 994/2010 kumoamisesta (EUVL L 280, 28.10.2017, s. 1).

(16)  Komission suositus, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2023, energian varastointi – vähähiilisen ja varman EU:n energiajärjestelmän tukijalka, C/2023/1729 (EUVL C 103, 20.3.2023, s. 1).

(17)  Komission suositus (EU) 2023/2407, annettu 20 päivänä lokakuuta 2023, energiaköyhyydestä, C:2023/4080 (EUVL L, 2023/2407, 23.10.2023).

(18)  Tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa 25 päivänä kesäkuuta 1998 tehty yleissopimus (Århusin yleissopimus).

(19)  SWD(2024) 44.

(20)  Neuvoston suositus, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2022, oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen (EUVL C 243, 27.6.2022, s. 35).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/955, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, sosiaalisen ilmastorahaston perustamisesta ja asetuksen (EU) 2021/1060 muuttamisesta (EUVL L 130, 16.5.2023, s. 1).


ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2024/1042/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)


Top