(1)

Tämän suosituksen tavoitteena on kannustaa jäsenvaltioita jatkamaan käynnissä olevia neuvoston asetuksen (EU) 2022/1369 (1) nojalla hyväksyttyjä kysynnän vähentämistoimenpiteitä, jotta kaasun kysyntää saataisiin vähennettyä 15 prosentilla verrattuna 1 päivän huhtikuuta 2017 ja 31 päivän maaliskuuta 2022 väliseen viitekauteen. Tällä suosituksella pyritään myös kannustamaan jäsenvaltioita jatkamaan kysynnän vähentämistä koskevaa raportointiaan Eurostatille, mukaan lukien alakohtainen erittely.

(2)

Asetus (EU) 2022/1369 annettiin Venäjän Ukrainaa vastaan toteuttaman sotilaallisen hyökkäyksen aiheuttaman kaasuntoimituskriisin vuoksi. Sen tavoitteena on vapaaehtoiselta ja tarvittaessa pakolliselta pohjalta vähentää kaasun kysyntää unionissa, helpottaa varastointikapasiteettien täyttämistä, hillitä hintaheilahteluja ja varmistaa parempi varautuminen mahdollisiin uusiin toimitushäiriöihin. Se annettiin, koska unionilla oli kiireellinen tarve toteuttaa tilapäisiä toimenpiteitä jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä.

(3)

Jäsenvaltioiden oli asetuksen (EU) 2022/1369 nojalla pyrittävä parhaansa mukaan vähentämään kaasunkulutustaan 15 prosentilla ensin 1 päivän elokuuta 2022 ja 31 päivän maaliskuuta 2023 välisenä aikana ja sen jälkeen, kun mainitun asetuksen soveltamisaikaa pidennettiin neuvoston asetuksella (EU) 2023/706 (2), 1 päivän huhtikuuta 2023 ja 31 päivän maaliskuuta 2024 välisenä aikana. Siinä tapauksessa, että kysynnän vapaaehtoiset vähentämistoimenpiteet osoittautuisivat riittämättömäksi keinoksi torjua vakavan toimituspulan riskiä, neuvosto valtuutettiin julistamaan komission ehdotuksesta unionin hälytystilanne, joka käynnistäisi pakollisen kysynnän vähentämisvelvoitteen. Jäsenvaltiot toteuttivat yhteisvastuun hengessä toimenpiteitä vähentääkseen kaasun kulutustaan, minkä seurauksena tosiasiallinen kaasun kysyntä väheni unionissa yli 15 prosenttia elokuun 2022 ja joulukuun 2023 välisenä aikana.

(4)

Asetuksen (EU) 2022/1369 nojalla komissio suoritti kyseisen asetuksen uudelleentarkastelun 1 päivään maaliskuuta 2024 mennessä ottaen huomioon unioniin suuntautuvien kaasutoimitusten yleisen tilanteen ja esitti neuvostolle kertomuksen tärkeimmistä tuloksista.

(5)

Komissio totesi kertomuksessaan, että vaikka toimitusvarmuustilanne on kaasun osalta parantunut kohdistettujen investointien ja useiden toimenpiteiden, kuten asetuksen (EU) 2022/1369 mukaisen kysynnän vähentämisen, ansiosta, yleinen toimitusvarmuustilanne on edelleen herkkä. Tilanne kaasun maailmanmarkkinoilla on edelleen kireä eikä maailmanlaajuisen nesteytyskapasiteetin odoteta kasvavan huomattavasti ennen vuosia 2025–2027, ja samalla muut hitaamman kasvun riskit voivat edelleen heikentää nykyistä toimitusvarmuustilannetta. Komissio totesi myös, että pääasiassa kotitalouksissa ja teollisuudessa tapahtunut kysynnän vähentyminen on vaikuttanut huomattavasti siihen, että venäläistä kaasua käytettiin noin 65 miljardia kuutiometriä vähemmän vuonna 2023. Vuonna 2023 tapahtunut kysynnän vähentyminen oli ratkaisevan tärkeää sille, että varastotasot olivat talven jäljiltä riittävät ja kesällä oli käytössä tarvittavaa joustoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1938 (3) säädetyn 90 prosentin varastointivelvoitteen täyttämiseksi.

(6)

Viimeaikaiset huomattavat hintaheilahtelut, esimerkiksi kesällä ja syksyllä 2023, jolloin hinnat nousivat muutamassa viikossa yli 50 prosenttia Australian nesteytetyn maakaasun vientilaitosten lakon ja Balticconnector-kaasuputken vaurioitumisen vuoksi, osoittavat, että markkinahinnat ovat edelleen alttiit jopa suhteellisen pienille kysyntään ja tarjontaan kohdistuville häiriöille. Tällaisissa olosuhteissa pelko maakaasun riittämättömyydestä voi aiheuttaa koko unionissa systeemisiä reaktioita, jotka voivat vaikuttaa suuresti energian hintoihin. Koska putkikaasun tuonti Venäjältä on vähentynyt huomattavasti kuluneen vuoden aikana, unioniin suuntautuvien kaasutoimitusten saatavuus on kokonaisuudessaan huonontunut huomattavasti kriisiä edeltäneisiin olosuhteisiin verrattuna. Vuonna 2023 unioni sai noin 25 miljardia kuutiometriä venäläistä putkikaasua, jonka osuus unionin tuonnista (putkikaasu ja nesteytetty maakaasu) oli vain 15 prosenttia, kun se vuonna 2021 oli 45 prosenttia.

(7)

Koska kysynnän ja tarjonnan tasapaino on edelleen tiukka, kaasun toimitushäiriöillä voi olla huomattavia vaikutuksia kaasun ja sähkön hintoihin, mikä voi kilpailukyvyn heikkenemisen vuoksi haitata unionin taloutta ja vaikuttaa kielteisesti unionin kansalaisiin ja yrityksiin. Tämän vuoksi koordinoidun kysynnän vähentämisen jatkaminen jäsenvaltioissa yhteisvastuun hengessä on suositeltavaa, muun muassa jotta varastointikapasiteetit voidaan täyttää tehokkaasti ja mahdollisimman vähäisin markkinahäiriöin, mikä puolestaan auttaa varmistamaan kaasun toimitusvarmuuden ennen talvea 2024–2025. Ennakoivat ja koordinoidut säästöt alentavat mahdollisen kaasupulan unioin teollisuuden kilpailukyvylle aiheuttamien kielteisten vaikutusten riskiä.

(8)

Kaasumarkkinoiden valmiustaso ja unionin toimitusvarmuus ovat parantuneet merkittävästi asetuksen (EU) 2022/1369 voimaantulon jälkeen. Energian toimitusvarmuuteen kohdistuu kuitenkin unionissa edelleen riskejä, sillä kaasun maailmanmarkkinoiden tilanne on pysynyt kireänä ja hinnat ovat edelleen korkeammat kuin kriisiä edeltäneet tasot. Kyseistä tilannetta pahentavat markkinaheilahtelut, jotka johtuvat muun muassa jännittyneestä geopoliittisesta tilanteesta, josta esimerkkinä ovat Lähi-Idän ja Punaisenmeren kriisitilanteet. Markkinoilla viime kuukausien aikana vallinneiden kaasun toimitushäiriöiden ja kireän markkinatilanteen vuoksi 12 jäsenvaltiota on edelleen asetuksessa (EU) 2017/1938 määritellyn mukaisella ennakkovaroitustasolla tai hälytystasolla.

(9)

Tilannetta pahentaa se, että näiden toimitusvarmuuteen liittyvien mahdollisten vaikeuksien ohella on muitakin riskejä, mukaan lukien nykyisen Ukrainan kautta tapahtuvaa venäläisen kaasun kuljetusta koskevan sopimuksen, jonka nojalla kaasua kulki Ukrainan kautta noin 14 miljardia kuutiometriä vuonna 2023, voimassaolon päättyminen 31 päivänä joulukuuta 2024. Muita riskejä ovat nesteytetyn maakaasun kysynnän elpyminen Aasiassa, mikä vähentäisi kaasun saatavuutta maailmanmarkkinoilla, kylmä talvi 2024–2025, joka voisi lisätä kaasun kysyntää unionissa jopa 30 miljardilla kuutiometrillä, sekä äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttama alhainen vedenkorkeus, joka mahdollisesti vaikuttaisi vesivoiman varastointiin ja ydinvoiman tuotantoon ja lisäisi kaasukäyttöisen sähkövoiman kysyntää. Lisäriskejä aiheutuu mahdollisista kriittisten infrastruktuurien häiriöistä, kuten Nord Stream -kaasuputkiin kohdistuneista tuhotöistä syyskuussa 2022 ja Balticconnector-kaasuputken vaurioitumisesta lokakuussa 2023, sekä heikkenevästä geopoliittisesta tilanteesta etenkin Ukrainan ja Lähi-idän kaltaisilla unionin energian toimitusvarmuuden kannalta merkityksellisillä alueilla.

(10)

Kaasun maailmanmarkkinat ovat edelleen kireät, ja niiden odotetaan pysyvän sellaisina vielä jonkin aikaa. Kuten Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) totesi vuoden 2023 keskipitkän aikavälin kaasuraportissaan nesteytetyn maakaasun toimitukset kasvoivat maailmanlaajuisesti vain vähän vuosina 2022 (4 prosenttia) ja 2023 (3 prosenttia). IEA arvioi vuoden 2023 maailman energiakatsauksessaan, että markkinoiden tasapaino pysyy epävarmana lähitulevaisuudessa siihen asti, kunnes uutta nesteytetyn maakaasun kapasiteettia otetaan käyttöön, minkä on tarkoitus tapahtua vuosina 2025–2027.

(11)

Hiljattain annetut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit (EU) 2023/1791 (4) ja (EU) 2023/2413 (5) auttavat saavuttamaan unionin hiilestä irtautumista koskevat tavoitteet ja vähentämään kysyntää rakenteellisesti lähitulevaisuudessa oikeudenmukaisella, moitteettomalla ja oikeudenmukaisella tavalla COP28:n maailmanlaajuisen tilannekatsauksen, jossa tunnustetaan tarve irrottaa energiajärjestelmät fossiilisista polttoaineista, mukaisesti. Vaikka toimenpiteet, joita jäsenvaltioiden on määrä toteuttaa kyseisten direktiivien täytäntöönpanemiseksi, eivät suurelta osin ole vielä voimassa tämän suosituksen soveltamisaikana, tällaiset toimenpiteet auttavat vähentämään kaasun kysyntää kyseisten direktiivien täytäntöönpanon jälkeisinä vuosina. Koska eräät edellä mainituissa direktiiveissä säädetyt tärkeät toimenpiteet on pantava täytäntöön vasta vuoden 2025 lokakuuhun mennessä, on aiheellista suositella kaasun kysynnän vähentämistä siirtymäkauden aikana kyseisten direktiivien täytäntöönpanon toteutumiseen asti.

(12)

Kaasun kysynnän vähentäminen jäsenvaltioissa voi auttaa erityisesti täyttämään maanalaiset kaasuvarastot, varmistamaan riittävän toimitusvarmuuden talvella 2024–2025 ja välttämään puutteiden jatkumisen kaasuvarastojen täyttämisessä talven 2025–2026 varalle. Kaasun kysynnän vähentäminen edelleen auttaa myös pitämään hinnat alhaisina, mikä hyödyttää unionin kuluttajia ja parantaa teollisuuden kilpailukykyä.

(13)

Kaasun säästämistä koskevan suosituksen ei tulisi vaikuttaa jäsenvaltioiden hiilestä irtautumista koskeviin tavoitteisiin. Tällä suosituksella ei sen vuoksi saisi kannustaa jäsenvaltioita keskeyttämään siirtymisen hiilestä kaasuun esimerkiksi sähköntuotannossa, jos tällainen siirtyminen auttaisi jäsenvaltioita saavuttamaan hiilestä irtautumista koskevat tavoitteensa, jotka vahvistetaan niiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (6) nojalla vahvistetuissa yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa.

(14)

Kysynnän vähentämistä koskevissa tämän suosituksen säännöksissä tunnustetaan edelleen huomioon erityiset olosuhteet. Kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä päättäessään jäsenvaltiot voivat harkita tällaisten erityisten olosuhteiden huomioon ottamista muun muassa alentamalla suositeltua kaasun kysynnän vähentämistavoitetta„ kun jäsenvaltiossa on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/941 (7) tarkoitettu sähkökriisi. Tällaiseen skenaarioon voisi kuulua rajoitus, joka on oikeassa suhteessa sähköntuotantoon tarkoitetun kaasun kulutuksen huomattavaan lisääntymiseen, joka on tarpeen, jotta naapurijäsenvaltioon voidaan viedä huomattavasti enemmän sähköä johtuen poikkeuksellista olosuhteista, kuten vesivoiman tai ydinvoiman heikosta saatavuudesta asianomaisessa jäsenvaltiossa tai jossakin naapurijäsenvaltiossa, johon viedään huomattavasti enemmän sähköä,