I LUKU:

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

II LUKU:

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

III LUKU:

29.

30.

31.

32.

33.

34.

35.

36.

37.

38.

IV LUKU:

1 JAKSO:

39.

40.

41.

42.

2 JAKSO:

43.

44.

3 JAKSO:

45.

46.

4 JAKSO:

47.

48.

49.

5 JAKSO:

50.

51.

52.

53.

54.

55.

56.

57.

58.

59.

6 JAKSO:

60.

61.

62.

63.

64.

LIITE I:

LIITE II:

LIITE III:

OSA 1:

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

OSA 2:

I LUKU:

8.

II LUKU:

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

OSA 3:

I LUKU:

18.

II LUKU:

19.

20.

21.

22.

23.

OSA 4:

24.

25.

26.

27.

28.

29.

30.

31.

32.

33.

34.

OSA 5:

35.

36.

37.

OSA 6:

38.

39.

LISÄYS I

LISÄYS II

LIITE 1:

LIITE 2:

LISÄYS III

LISÄYS IV

LISÄYS V

LIITE IV:

LIITE V:

LIITE VI:

LIITE VII:

LIITE VIII:

LIITE IX:

LIITE X:

LIITE XI:

LIITE XII:

LIITE XIII:

a)

Julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn, jäljempänä ’järjestely’, tärkein tavoite on luoda kehys julkisesti tuettujen vientiluottojen asianmukaiselle käytölle.

b)

Järjestelyn avulla pyritään edistämään 5 artiklan a kohdan mukaisen julkisen tuen toimintaedellytyksiä tukemalla viejien välistä kilpailua siten, että se perustuisi pikemminkin tavaroiden ja palveluiden laatuun ja hintaan kuin mahdollisimman edullisiin julkisesti tuettuihin ehtoihin.

a)

Osallistujat sitoutuvat vaihtamaan tietoja järjestelyyn osallistumattomien maiden kanssa 5 artiklan a kohdan mukaiseen julkiseen tukeen liittyvistä ilmoituksista.

b)

Vastavuoroisuuteen perustuen osallistuja toimittaa kilpailutilanteessa olevan osallistumattoman maan pyynnöstä vastauksen julkisen tukensa rahoitusehdoista, samalla tavoin kuin se vastaisi osallistujan pyyntöön.

a)

Julkista tukea voidaan myöntää seuraavissa muodoissa:

b)

Järjestelyä sovelletaan sidottuun apuun; IV luvun mukaisia menettelyjä sovelletaan myös kauppaan liittyvään sitomattomaan apuun.

c)

Järjestelyä ei sovelleta sotateollisuuden laitteisiin eikä maataloushyödykkeisiin.

d)

Julkista tukea ei saa myöntää, jos on olemassa selviä todisteita siitä, että sopimus on ensisijaisesti tehty suotuisampien takaisinmaksuehtojen saamiseksi muussa kuin tavaroiden lopullisessa kohdemaassa olevan ostajan kanssa.

a)

uusien hiilipohjaisten sähköntuotantolaitosten ja niiden osien vienti, mukaan lukien kaikki komponentit, laitteet, materiaalit ja palvelut (myös henkilöstön koulutus), joita tarvitaan suoraan tällaisten voimalaitosten rakentamiseen ja käyttöönottoon. Jos olemassa olevaan laitokseen lisätään uusi hiilipohjainen sähköntuotantoyksikkö, tätä pidetään uutena hiilipohjaisena sähköntuotantolaitoksena.

b)

laitteiden vientiin toimittaminen olemassa oleville hiilipohjaisille sähköntuotantolaitoksille, paitsi jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

c)

Edellä a ja b alakohdassa esitettyjä kieltoja ei sovelleta hiilipohjaisiin sähköntuotantolaitoksiin, joissa on käytössä tehokkaat hiilidioksidin talteenotto-, hyödyntämis- ja varastointilaitteet (CCUS), eikä olemassa oleviin hiilipohjaisiin sähköntuotantolaitoksiin, joihin CCUS-tekniikka asennetaan jälkiasennuksena, liitteen I lisäyksen I hankeluokassa B tyypin 1 osalta vahvistetun mukaisesti.

d)

Osallistujat voivat yhden osallistujan pyynnöstä sopia tarkastelevansa uudelleen muita kuin CCUS-pohjaisia hiilidioksidipäästöjen vähentämisteknologioita, joita voidaan kehittää tulevaisuudessa, a ja b alakohdasta poikkeamista varten. Mahdollisten tulevien poikkeusten sisällyttäminen sopimukseen perustuu osallistujien yksimieliseen päätökseen.

e)

Edellä a–d alakohdassa esitettyjä määräyksiä tarkastellaan uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevan yhteisen tavoitteen edistämiseksi ottaen huomioon

a)

Järjestelyyn kuuluvat seuraavista aiheista tehdyt alakohtaiset sopimukset:

b)

Liitteen I, II tai IV mukaisen alakohtaisen sopimuksen osapuolet voivat soveltaa sopimuksen määräyksiä julkiseen tukeen, joka koskee kyseisen alakohtaisen sopimuksen piiriin kuuluvien tavaroiden tai palvelujen vientiä. Jos alakohtaisessa sopimuksessa ei ole vastaavaa määräystä kuin järjestelyssä, kyseisen alakohtaisen sopimuksen osapuolen on liitteen I tai II osalta sovellettava järjestelyn määräystä.

c)

Liitteen III soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden ja/tai palvelujen viennin osalta osapuolten, jotka ovat myös kyseisen alakohtaisen sopimuksen osapuolia, on sovellettava tämän alakohtaisen sopimuksen määräyksiä.

a)

Luokkaan I kuuluvat korkean tulotason (2) OECD-maat. Kaikki muut maat kuuluvat luokkaan II.

b)

Maiden luokittelussa sovelletaan seuraavia toiminnallisia perusteita ja menettelyjä:

c)

Maa siirtyy luokasta toiseen vasta, kun Maailmanpankin luokitus sen osalta on pysynyt samana kahden peräkkäisen vuoden ajan.

a)

Osallistujien on vaadittava, että julkisesti tuettujen tavaroiden ja palveluiden ostajilta peritään ennakkomaksu, jonka suuruus on vähintään 15 prosenttia vientisopimuksen arvosta, viimeistään liitteessä XIII tarkoitettuna luoton alkamisajankohtana. Ennakkomaksuja arvioitaessa vientisopimuksen arvoa voidaan suhteellisesti alentaa, jos toimeen sisältyy kolmannesta maasta peräisin olevia tuotteita ja palveluita, joille ei ole myönnetty julkista tukea. Takuumaksu voidaan rahoittaa tai vakuuttaa sataprosenttisesti. Takuumaksu voidaan sisällyttää tai olla sisällyttämättä vientisopimuksen arvoon. Luoton alkamisajankohdan jälkeen tehtyjä takuumaksuja ei tässä yhteydessä pidetä ennakkomaksuina.

b)

Ennakkomaksuihin ei myönnetä muuta julkista tukea kuin ennen luottoajan alkua ilmenevien tavanomaisten riskien vastaisia vakuutuksia tai takuita.

c)

Lukuun ottamatta b ja d kohdassa vahvistettuja tapauksia osallistujien myöntämän julkisen tuen arvo saa olla enintään 85 prosenttia vientisopimuksen arvosta kolmansien maiden toimitukset mukaan luettuina mutta paikalliskustannuksia lukuun ottamatta.

d)

Osallistujat voivat myöntää julkista tukea paikalliskustannuksiin seuraavin ehdoin:

a)

Takaisinmaksuaika ei saa ylittää vientitavaroiden ja -palvelujen elinkaarta tai tarvittaessa sen hankkeen elinkaarta, johon tavaroita ja palveluja viedään.

b)

Sen estämättä, mitä 12 artiklan a kohdassa määrätään, enimmäistakaisinmaksuaika on 15 vuotta.

c)

Sen estämättä, mitä 12 artiklan b kohdassa määrätään, enimmäistakaisinmaksuaika sellaisten voimalaitosten (3) osalta, jotka eivät ole tukikelpoisia liitteen I tai II nojalla, on 12 vuotta.

d)

Osallistujan on tehtävä 44 artiklan mukainen ennakkoilmoitus, kun mihin tahansa toimeen, jonka luoton arvo on vähintään 10 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, myönnetään julkista tukea, jonka takaisinmaksuaika on yli 10 vuotta.

a)

Vientiluoton pääoma maksetaan takaisin yleensä samansuuruisina ja säännöllisinä tasaerinä tai tapauksen mukaan (esim. kun tukea on myönnetty leasingtoimiin tai itsenäisesti toimivien koneiden tai laitteiden vientiin) samansuuruiset pääomalyhennykset ja koronmaksut voidaan yhdistää toisiinsa.

b)

Pääomaa on maksettava vähintään vuosittain, ja sen ensimmäinen erä maksetaan viimeistään vuoden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

c)

Korkoa on maksettava vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta. Jos pääomaa maksetaan takaisin vuosittain, korkoa on maksettava vähintään 12 kuukauden välein, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään 12 kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

d)

Luoton alkamisajankohdan jälkeen erääntyvää korkoa ei saa pääomittaa.

e)

Asianmukaisesti perustellusta syystä, joka liittyy siihen, ettei ajankohta, jona velallinen saa varat käyttöönsä, ole tasapainossa edellä a ja b kohdassa vahvistettujen parametrien mukaisesti sallitun velanhoitoprofiilin kanssa, tai kun lyhentämisaikataulu ei vastaa velallisen tai hankkeen vapaata kassavirtaa, vientiluottoja voidaan tarjota seuraavin rajoituksin:

f)

Osallistujan on tehtävä 44 artiklan mukainen ennakkoilmoitus, kun mihin tahansa toimeen, jonka luoton arvo on vähintään 10 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, myönnetään 13 artiklan e kohdan mukaisesti julkista tukea. Osallistujien on annettava tällaisissa ilmoituksissa muun muassa

a)

Korkoon eivät sisälly

b)

Jos julkinen tuki annetaan suorina luottoina, suorana rahoituksena tai jälleenrahoituksena, takuumaksu voidaan lisätä koron nimellisarvoon tai periä erillisenä maksuna; kumpikin osatekijä on annettava osallistujille erikseen tiedoksi.

a)

Osallistujien, jotka tarjoavat julkista rahoitustukea kiinteäkorkoisille lainoille, on sovellettava asianmukaisia markkinaviitekorkoja (CIRR) vähimmäiskorkoina. Markkinaviitekorot ovat seuraavien periaatteiden mukaisesti määritettyjä korkotasoja:

b)

Julkisen rahoitustuen tarjoaminen ei korvaa kokonaan eikä osittain luottoriskin takuumaksua, joka 20 artiklan mukaisesti laskutetaan maksamatta jättämiseen liittyvän riskin kattamiseksi.

a)

Sovellettava MPR määritetään seuraavien tekijöiden mukaisesti:

b)

MPR:t ilmaistaan prosentteina luoton pääoman arvosta, ikään kuin takuumaksut kerättäisiin täysimääräisinä luoton ensimmäisenä nostopäivänä. Vähimmäistakuumaksujen laskemisessa käytetty tapa, myös matemaattinen kaava, esitetään liitteessä VI.

c)

Määrämaasta riippumatta takuumaksut, joita osallistujat laskuttavat markkinaviitearvoihin perustuvista toimista, joissa velalliset/takaajat (eli luottoriskiyhteisöt) ovat luokkaan 0 luokitelluista maista, korkean tulotason OECD-maista ja korkean tulotason euroalueen maista (4), tai joissa on mukana monenvälinen tai alueellinen instituutio, johon ei osallistujien päätöksen mukaan sijaintimaassaan (5) yleensä sovelleta luotonannon valvontaa ja siirtomääräyksiä, on määritettävä tapauskohtaisesti. Jotta takuumaksut, joita laskutetaan toimista, joissa velalliset ja tarvittaessa myös takaajat ovat tällaisista maista, eivät alittaisi maksujen hinnoittelua yksityisillä markkinoilla, osallistujien on muunnettava asiaa koskevat viitearvoihin perustuvat hinnat takuumaksuiksi sovittujen käytäntöjen mukaisesti ja seuraavilla menettelyillä:

d)

Luokkaan 7 kuuluviin ”suurimman riskin” maihin sovelletaan periaatteessa takuumaksuja kyseiselle luokalle määrättyjen MPR:ien lisäksi. Nämä takuumaksut määrittää julkista tukea tarjoava osallistuja.

e)

Toimen MPR:ää laskettaessa käytetään sovellettavana maariskiluokituksena velallisen maan luokitusta ja sovellettavana ostajariskin luokituksena velallisen luokitusta (11), ellei suhteessa taattavan velan suuruuteen luottokelpoinen kolmas osapuoli tarjoa koko luottoajaksi vakuutta peruuttamattoman, varauksettoman, pyynnöstä maksettavan, oikeudellisesti pätevän ja täytäntöönpanokelpoisen takuun muodossa. Kun takuun antajana on kolmas osapuoli, osallistuja voi soveltaa sen maan maariskiluokitusta, jossa takuun antaja sijaitsee, ja takaajan ostajariskiluokkaa (12).

f)

Edellä olevan e kohdan ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa kuvattujen tilanteiden mukaiset kolmannen osapuolen takuun soveltamiseen liittyvät perusteet ja edellytykset esitetään liitteessä VIII.

g)

Riskikauden pituutta (HOR) koskeva sopimus, jota käytetään MPR:n laskemisessa, on puolet nostoajasta ja koko takaisinmaksuaika ja oletuksena on asianmukainen vientiluoton takaisinmaksuprofiili eli pääoman takaisinmaksu puolivuosittaisina tasaerinä ja korko, jonka kertyminen alkaa kuusi kuukautta luoton alkamisen jälkeen. Vientiluottojen, joiden takaisinmaksuprofiili on poikkeava, vastaava takaisinmaksuaika (ilmaistuna puolivuosittaisina tasaerinä) lasketaan seuraavaa kaavaa käyttäen: vastaava takaisinmaksuaika = (keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika –0,25)/0,5.

h)

Osallistujan, joka päättää soveltaa MPR:ää, joka liittyy tilanteeseen, jossa takaajana on muuhun kuin velallisen maahan sijoittautunut kolmas osapuoli, on tehtävä 43 artiklan mukainen ennakkoilmoitus.

a)

Maakohtainen luottoriski muodostuu seuraavista viidestä tekijästä:

b)

Maat luokitellaan johonkin kahdeksasta maariskiluokasta (0-7). Luokille 1–7 on määritelty vähimmäistakuumaksut, mutta luokalle 0 ei, koska siihen kuuluvien maiden maakohtaista riskiä pidetään vähäpätöisenä. Luokkaan 0 luokiteltujen maiden toimiin liittyvä luottoriski koskee lähinnä velallisen/takaajan riskiä.

c)

Maat luokitellaan (13) käyttäen maariskin luokitusmenetelmää, johon kuuluu

d)

Maariskiluokitusta seurataan jatkuvasti, ja se tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Sihteeristö ilmoittaa välittömästi maariskiluokitusmenetelmästä johtuvat muutokset. Kun maa luokitellaan uudestaan alempaan tai korkeampaan maariskiluokkaan, osallistujat alkavat laskuttaa uuden maariskiluokan MPR:ien tasoisia tai niitä korkeampia takuumaksuja viimeistään viidentenä työpäivänä sen jälkeen, kun sihteeristö on ilmoittanut uudelleenluokituksesta.

e)

Sihteeristö julkistaa maariskiluokitukset.

a)

Kaikkien 22 artiklan d kohdan mukaisesti maariskin luokitusmenetelmää käyttäen luokiteltujen maiden valtion luottoriski arvioidaan niiden poikkeuksen mukaisten valtioiden yksilöimiseksi,

b)

Edellä a kohdassa luetellut perusteet täyttävät valtiot yksilöidään käyttäen valtion luottoriskin arviointimenetelmää, jonka osallistujat ovat laatineet ja josta ne ovat sopineet.

c)

Edellä a kohdassa luetellut perusteet täyttävien valtioiden luetteloa seurataan jatkuvasti, ja sitä tarkastellaan vähintään kerran vuodessa. Sihteeristö ilmoittaa välittömästi valtion luottoriskin arviointimenetelmän käyttöön perustuvat muutokset.

d)

Sihteeristö julkistaa luettelon edellä olevan b kohdan mukaisesti yksilöidyistä valtioista.

a)

Ostajariskiluokitukset perustuvat velallisen/takaajan etuoikeutettujen vakuudettomien lainojen luokitukseen, jonka osallistuja on määrittänyt.

b)

Sen estämättä, mitä edellä a kohdassa määrätään, toimet, joiden luoton arvo on enintään viisi miljoonaa erityisnosto-oikeutta, voidaan luokitella toimikohtaisesti eli ostajariskeihin liittyvien lisävakuusjärjestelyjen soveltamisen jälkeen; näihin toimiin ei voida kuitenkaan soveltaa alennuksia ostajariskeihin liittyvien lisävakuusjärjestelyjen perusteella riippumatta toimien luokituksesta.

c)

Valtiovelalliset ja valtiotakaajat luokitellaan ostajariskiluokkaan SOV/CC0.

d)

Poikkeustapauksissa muut kuin valtiovelalliset ja muut kuin valtiotakaajat voidaan luokitella ostajariskiluokaltaan valtion luottoriskiä parempaan luokkaan ”Better than Sovereign” (SOV+), jos (15)

e)

Osallistujien on tehtävä 44 artiklan mukainen ennakkoilmoitus toimista, joissa

f)

Kun osallistujat kilpailevat tietystä toimesta, jonka yhteydessä kilpailevat osallistujat ovat luokitelleet velallisen/takaajan eri ostajariskiluokkiin, niiden on pyrittävä sopimaan yhteisestä ostajariskiluokituksesta. Jos yhteisestä luokituksesta ei päästä sopimukseen, osallistujia, jotka ovat luokitelleet velallisen/takaajan korkeampaan ostajariskiluokkaan, ei estetä soveltamasta alempaa ostajariskiluokitusta.

a)

Vientiluottotuotteen laatu riippuu siitä, onko tuote vakuutus, takuu vai suora luotto/rahoitus, ja vakuutustuotteiden laatu siitä, kattavatko ne korvausvaatimusten odotusajan (eli jakso velallista koskevasta eräpäivästä siihen päivään, jona viejä/rahoituslaitos voi vaatia takaisinmaksua vakuutuksen antajalta) korot ilman lisämaksua.

b)

Kaikki osallistujien tarjoamat vientiluottotuotteet luokitellaan johonkin seuraavista kolmesta tuoteluokasta:

a)

Osallistujat voivat soveltaa seuraavia maariskin lieventämismenetelmiä, joita koskevat erityismääräykset sisältyvät liitteeseen X:

b)

Osallistujan, joka soveltaa maariskin lieventämismenetelmään perustuvaa MPR:ää, on tehtävä 43 artiklan mukainen ennakkoilmoitus.

c)

Markkinaviitearvoihin perustuviin toimiin ei sovelleta maariskin lieventämismenetelmiä.

a)

Osallistujat voivat käyttää seuraavia ostajariskien kattamiseen tarkoitettuja lisävakuusjärjestelyjä (Buyer Risk Credit Enhancement – BRCE), joiden perusteella voidaan soveltaa luoton lisävakuustekijää (Credit Enhancement Factor – CEF), joka on suurempi kuin 0:

b)

BRCE:n arvot ja CEF:n enimmäisarvot määritellään liitteessä X sekä maariskiluokkiin 1–7 kuuluville velallisille että velallisille, joihin sovelletaan markkinaviitearvoja.

c)

BRCE:itä käytetään yksinään tai yhdistelminä seuraavien edellytysten mukaisesti:

d)

Osallistujien on tehtävä 44 artiklan mukainen ennakkoilmoitus toimista, joissa velallisena/takaajana ei ole valtio, jos BRCE:iden perusteella sovelletaan CEF:ää, joka on suurempi kuin 0, tai aina, kun BRCE:itä käytetään markkinaviitearvoihin perustuvassa toimessa ja tämän seurauksena hinta alittaa TCMB-mallilla määritetyn vastaavan MPR:n hinnan.

a)

MPR:ien asianmukaisuuden arvioimiseksi ja mahdollisten tarkistusten tekemiseksi joko ylös- tai alaspäin MPR:ien säännöllisessä seuraamisessa ja tarkistamisessa käytetään samanaikaisesti takuumaksuja koskevia palautelähteitä (Premium Feedback Tool – PFT).

b)

Palautelähteillä arvioidaan MPR:ien asianmukaisuutta virallisia vientiluottoja tarjoavien instituutioiden todellisten kokemusten ja luottoriskin hinnoittelua koskevan yksityisten markkinoiden tiedon perusteella.

a)

Osallistujat ovat sopineet vientiluottoja ja sidottua apua koskevista täydentävistä periaatteista. Vientiluottotoimien olisi perustuttava avoimeen kilpailuun ja markkinavoimien vapaaseen toimintaan. Sidottua apua koskevien toimien avulla olisi tarjottava tarvittava ulkoinen rahoitus sellaisille maille, aloille tai hankkeille, joilla ei ole lainkaan tai on vain vähän mahdollisuuksia saada rahoitusta markkinoilta. Sidottua apua koskevien toimien avulla olisi varmistettava paras mahdollinen tuotto, rajoitettava mahdollisimman paljon kaupan vääristymistä ja edistettävä varojen käyttöä kehityksen kannalta tehokkaalla tavalla.

b)

Sidottua apua koskevia järjestelyn määräyksiä ei sovelleta monenvälisten tai alueellisten instituutioiden avustusohjelmiin.

c)

Nämä periaatteet eivät rajoita OECD:n kehitysapukomitean (DAC) näkemyksiä sidotun ja sitomattoman avun laadusta.

d)

Osallistuja voi pyytää lisätietoja kaikenmuotoisen avun sitovuudesta. Jos on epätietoisuutta siitä, kuuluuko jokin tietty rahoituskäytäntö liitteessä XIII esitetyn sidotun avun määritelmän piiriin, avunantajamaan on esitettävä todisteet siitä, että apu on liitteen XIII määritelmän mukaan ”sitomatonta”.

a)

yhdistelmärahoitusta ja sidottua tai osittain sitomatonta julkista kehitysapua koskevissa DAC:n suuntaviivoissa (DAC Guiding Principles for Associated Financing and Tied and Partially Untied Official Development Assistance, 1987) määritelty julkinen kehityslaina (ODA-laina);

b)

yhdistelmärahoitusta ja sidottua tai osittain sitomatonta julkista kehitysapua koskevissa DAC:n suuntaviivoissa (DAC Guiding Principles for Associated Financing and Tied and Partially Untied Official Development Assistance, 1987) määritelty julkinen kehityslahjoitus (ODA-lahjoitus); ja

c)

muuta julkista rahoitusta, mukaan luettuina lahjoitukset ja lainat mutta lukuun ottamatta tämän järjestelyn mukaisia julkisesti tuettuja vientiluottoja; tai

d)

mitä tahansa rahoituksen myöntäjän, luotonantajan tai luotonsaajan välistä oikeudellista tai tosiasiallista yhteenliittämistä, joka on niistä jonkin hallittavissa ja johon liittyy kaksi tai useampi edellisistä tekijöistä ja/tai seuraavat rahoitustekijät:

a)

Yhdistelmärahoitustoimet voidaan toteuttaa eri muodoissa, kuten sekaluottoina, sekarahoituksena, yhteisrahoituksena, rinnakkaisrahoituksena tai yksittäisinä yhteensovitettuina toimina. Niiden tärkeimpiä piirteitä ovat seuraavat:

b)

Tosiasiallisen yhteyden tai liittämisen määrittämisessä käytetään seuraavanlaisia perusteita:

c)

Seuraavat käytännöt eivät saa estää tosiasiallisen liittämisen tai yhteyden määrittämistä:

a)

Sidottua apua ei myönnetä maille, joiden asukasta kohti laskettu bruttokansantulo on Maailmanpankin tietojen perusteella suurempi kuin alemman keskitulotason maiden yläraja. Maailmanpankki laskee tämän kynnysarvon uudelleen vuosittain (17). Maan luokitusta voidaan muuttaa vasta kun Maailmanpankin sille antama luokitus on säilynyt samana kaksi peräkkäistä vuotta.

b)

Maiden luokittelussa sovelletaan seuraavia toiminnallisia perusteita ja menettelyjä:

a)

Sidottua apua ei saa laajentaa koskemaan sellaisia julkisia tai yksityisiä hankkeita, jotka yleensä olisivat taloudellisesti kannattavia, jos ne rahoitettaisiin markkinaehdoin tai järjestelyssä määrätyin ehdoin.

b)

Apukelpoisuuden ratkaisevana perusteena on,

c)

Edellä b kohdassa olevien ratkaisevien perusteiden tarkoituksena on kuvata menetelmää hankkeen arvioimiseksi, jotta voitaisiin määrittää, olisiko se rahoitettava tällaisella avulla vai vientiluotoilla markkinaehdoin tai järjestelyssä määrätyin ehdoin. Järjestelyn 47–49 artiklassa kuvatun neuvottelumenettelyn tuloksena kertynee ajan myötä sellaista kokemusta, jonka avulla voidaan sekä vientiluottolaitoksia että avustuksia myöntäviä elimiä varten tarkemmin määritellä ennakolta näiden kahden hankeluokan välinen rajaus.

d)

Osallistujien, jotka haluavat myöntää tukea alakohtaisen laivaluottosopimuksen piiriin kuuluville tavaroille ja/tai palveluille, on vahvistettava, että laiva ei ole avoimessa rekisterissä takaisinmaksukauden aikana ja että asianmukaiset vakuutukset ovat voimassa. Lisäksi on varmistettava, että todellinen omistaja asuu vakinaisesti tuensaajavaltiossa ja että tuensaajayritys ei ole ulkomaalaisen yhtiön ei-toimiva tytäryhtiö. Tuensaajan on annettava sitoumus, jonka mukaan se ei myy laivaa ilman viranomaistensa hyväksyntää.

a)

tekninen apu: sidottu apu, jossa julkisen kehitysavun osuus koostuu yksinomaan teknisestä yhteistyöstä, jonka osuus on vähemmän kuin kolme prosenttia toimen kokonaisarvosta tai jonka arvo on vähemmän kuin yksi miljoona erityisnosto-oikeutta sen mukaan, kumpi määrä on alhaisempi; ja

b)

pienet hankkeet: alle yhden miljoonan erityisnosto-oikeuden arvoiset pääomatavaraa koskevat hankkeet, jotka rahoitetaan kokonaisuudessaan kehitysapulahjoituksista.

a)

32 ja 33 artiklan määräyksiä ei sovelleta sellaiseen sidottuun apuun, jonka lahja-aste on vähintään 80 prosenttia, lukuun ottamatta 31 artiklassa tarkoitetun yhdistelmärahoituksen osana olevaa sidottua apua.

b)

33 artiklan määräyksiä ei sovelleta sellaiseen sidottuun apuun, jonka arvo on vähemmän kuin kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta, lukuun ottamatta 31 artiklassa tarkoitetun yhdistelmärahoituksen osana olevaa sidottua apua.

c)

32 ja 33 artiklaa ei sovelleta Yhdistyneiden kansakuntien vähiten kehittyneiksi maiksi luokittelemille maille myönnettyyn sidottuun apuun.

d)

Osallistujat suhtautuvat myönteisesti sidotun avun menettelyjen nopeuttamiseen seuraavien erityisolosuhteiden mukaisesti:

e)

Sen estämättä, mitä 32 ja 33 artiklassa määrätään, osallistuja voi poikkeuksellisesti tarjota tukea jollakin seuraavista tavoista:

a)

Tietyssä valuutassa merkityn lainan lahja-astetta laskettaessa käytetty diskonttokorko (Differentiated Discount Rate, DDR) muuttuu vuosittain 15. tammikuuta, ja se lasketaan seuraavasti (18):

b)

Lahja-asteen laskennan peruspäivämäärä on liitteessä XIII määritelty luoton alkamisajankohta.

c)

Yhdistelmärahoituksen kokonaislahja-asteen laskemiseksi pidetään seuraavien vientiluottojen, varojen ja maksujen lahja-astetta nollana:

Luoton alkamisajankohtana tai sitä ennen suoritetut maksut, joita ei pidetä ennakkomaksuina, sisällytetään lahja-asteen laskemiseen.

d)

Sopeuttamistoimen diskonttokorko: jos suoritetaan sopeuttaminen kehitysapurahoitukseen, sopeuttaminen samanlaiseksi tarkoittaa sitä, että sopeuttamistoimessa on sama lahja-aste kuin alkuperäisessä tarjouksessa, joka on laskettu uudelleen sopeuttamispäivänä voimassa olevan diskonttokoron mukaan.

e)

Paikalliskustannukset ja kolmansien maiden hankinnat sisällytetään lahja-asteen laskemiseen ainoastaan silloin, kun avustajavaltio rahoittaa ne.

f)

Rahoituksen kokonaislahja-aste määräytyy siten, että rahoituksen jokaisen osan nimellisarvo kerrotaan kunkin osan lahja-asteella, tulokset lasketaan yhteen ja kokonaissumma jaetaan osien kokonaisnimellisarvolla.

g)

Tietyn avustusluoton diskonttokorko on ilmoittamisajankohtana voimassa oleva korko. Välittömän ilmoituksen yhteydessä diskonttokorko on kuitenkin avustusluottoehtojen määrittämishetkellä voimassa oleva korko. Diskonttokoron muuttuminen luoton kestoaikana ei muuta luoton lahja-astetta.

h)

Jos valuuttaa muutetaan ennen sopimuksen tekemistä, ilmoitusta on tarkistettava. Lahja-asteen laskemisessa käytettävä diskonttokorko on tarkistusajankohtana voimassa oleva korko. Tarkistusta ei tarvitse tehdä, jos vaihtoehtoinen valuutta ja kaikki tarvittava tieto lahja-asteen laskemiseksi on sisällytetty alkuperäiseen ilmoitukseen.

i)

Sen estämättä, mitä edellä olevassa g kohdassa määrätään, avustuspuiteluoton mukaisesti aloitettujen yksittäisten toimien lahja-asteen laskemisessa käytettävä diskonttokorko on alun perin puiteluoton yhteydessä ilmoitettu korko.

a)

Osallistujat eivät saa vahvistaa sidotun avun ehtoja pitemmäksi aikaa kuin kahdeksi vuodeksi riippumatta siitä, liittyykö apu yksittäisten toimien rahoitukseen vai avun myöntämistä koskevaan pöytäkirjaan, puiteluottoon tai vastaavaan sopimukseen. Avun myöntämistä koskevan pöytäkirjan, puiteluoton tai vastaavan sopimuksen osalta kelpoisuusaika alkaa allekirjoittamishetkestä, ja niistä on ilmoitettava 46 artiklan mukaisesti. Puiteluoton jatkamisesta on ilmoitettava, ikään kuin se olisi uusi toimi, ja siihen on liitettävä ilmoitus, jossa selitetään, että kyse on puiteluoton jatkamisesta ja että puiteluottoa jatketaan ilmoittamisajankohtana sallituin ehdoin. Yksittäisten toimien osalta, mukaan luettuina avustusten myöntämistä koskevan pöytäkirjan, puiteluoton tai vastaavan sopimuksen yhteydessä ilmoitetut toimet, kelpoisuusaika alkaa sitoumuksen ilmoituspäivästä joko 45 tai 46 artiklan mukaisesti.

b)

Kun maa on ensimmäistä kertaa menettänyt oikeuden Maailmanpankin 17 vuoden lainoihin, olemassa olevien ja uusien sidotun avun myöntämistä koskevien pöytäkirjojen ja puiteluottojen kelpoisuusaika on rajoitettava yhteen vuoteen siitä, kun maan luokitusta on muutettu 32 artiklan b kohdassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti.

c)

Tällaisten pöytäkirjojen ja puiteluottojen jatkaminen on mahdollista ainoastaan ehdoilla, jotka vastaavat tämän järjestelyn 32 ja 33 artiklan määräyksiä sen jälkeen, kun

Näissä olosuhteissa olemassa olevia ehtoja voidaan noudattaa 36 artiklassa määritetyn diskonttokoron muuttumisesta huolimatta.

a)

Kun osallistuja myöntää julkista tukea, josta se on ilmoittanut 43–46 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti, sen on ilmoitettava tästä muille osallistujille ja mainittava ilmoituksen viitenumero vastaavassa jälkikäteen toimitettavassa raportointilomakkeessa.

b)

51–53 artiklan mukaisen tiedonvaihdon yhteydessä osallistujan on ilmoitettava muille osallistujille luottoehdot, joita se aikoo tietyn toimen yhteydessä tukea, ja se voi pyytää vastaavaa tietoa muilta osallistujilta.

c)

Niiden liitteessä V täsmennettyjen tietojen lisäksi, jotka annetaan toimista, joista on tehty 43 tai 44 artiklan mukainen ennakkoilmoitus, osallistujien on annettava asiaankuuluvassa jälkikäteen toimitettavassa raportointilomakkeessa

a)

Ennen kuin osallistuja pyrkii sopeuttamaan ehtojaan osallistujan tai osallistumattoman maan 17 ja 38 artiklan mukaisesti tarjoamiin oletetusti poikkeaviin ehtoihin, osallistujan on pyrittävä parhaansa mukaan varmistamaan ryhtymällä tarvittaessa myös 53 artiklassa kuvattuihin suullisiin neuvotteluihin, että näille ehdoille myönnetään julkista tukea ja ne täyttävät seuraavat edellytykset:

b)

Osallistuja, joka aikoo tarjota samanlaisia rahoitusehtoja kuin ne, joista on ilmoitettu 43 ja 44 artiklan mukaisesti, voi tarjota niitä kyseisten artiklojen mukaisen odotusajan umpeuduttua. Kyseisen osallistujan on ilmoitettava aikeestaan mahdollisimman pian.

a)

Osallistujan, jolla on perustellut syyt epäillä, että toisen osallistujan (aloitteen tehneen osallistujan) tarjoamat rahoitusehdot ovat edullisemmat kuin järjestelyn mukaiset ehdot, on ilmoitettava epäilyksistään sihteeristölle. Sihteeristö julkistaa tiedon välittömästi.

b)

Aloitteen tehneen osallistujan on selvennettävä tarjouksensa rahoitusehdot kahden työpäivän kuluessa siitä, kun sihteeristö on julkistanut tiedon.

c)

Sen jälkeen, kun aloitteen tehnyt osallistuja on antanut selvennyksensä, mikä tahansa osallistujista voi pyytää sihteeristöä järjestämään viiden työpäivän kuluessa osallistujien erityisneuvottelut, joissa asiaa käsitellään.

d)

Julkista tukea saavat rahoitusehdot tulevat voimaan vasta, kun osallistujien erityisneuvottelujen tulos on selvillä.

a)

Osallistujan on ilmoitettava liitteen V mukaisesti kaikille muille osallistujille vähintään 10 vuorokautta ennen sellaisen sitoumuksen tekemistä, jonka luoton arvo ylittää 10 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, jos

b)

Osallistujan on ilmoitettava liitteen V mukaisesti kaikille muille osallistujille vähintään 10 vuorokautta ennen sellaisen sitoumuksen tekemistä, jonka luoton arvo ylittää 10 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, jos tukea on pidennetty liitteessä I olevan 6 artiklan a kohdan 2 alakohdan nojalla.

c)

Jos joku toinen osallistuja pyytää keskusteluja näiden 10 vuorokauden aikana, aloitteen tehneen osallistujan on odotettava vielä toiset kymmenen vuorokautta.

d)

Saatujen kokemusten tarkastelemiseksi 62 artiklan mukaisesti käytävien keskustelujen jälkeen osallistujan on ilmoitettava kaikille muille osallistujille lopullisesta päätöksestään. Osallistujat pitävät kirjaa edellä olevan a kohdan mukaisesti ilmoitetuista takuumaksuista saamistaan kokemuksista.

a)

Osallistujan on ilmoitettava liitteen V mukaisesti kaikille muille osallistujille vähintään 10 vuorokautta ennen sellaisen sitoumuksen tekemistä, jonka takaisinmaksuaika on yli 10 vuotta ja jonka luoton arvo ylittää 10 miljoonaa erityisnosto-oikeutta.

b)

Osallistujan on ilmoitettava liitteen V mukaisesti kaikille muille osallistujille vähintään 10 vuorokautta ennen sellaisen sitoumuksen tekemistä, jonka luoton arvo ylittää 10 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, jos tuki myönnetään noudattaen jotakin seuraavista:

c)

Osallistujan on ilmoitettava liitteen V mukaisesti kaikille muille osallistujille vähintään 10 vuorokautta ennen sellaisen sitoumuksen tekemistä, jonka luoton arvo ylittää 10 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, jos tuki myönnetään liittyen seuraaviin:

a)

Osallistujan on liitteen V mukaisesti tehtävä ennakkoilmoitus aikoessaan myöntää julkista tukea

b)

Ennakkoilmoitus on tehtävä viimeistään 30 työpäivää ennen tarjousten määräajan päättymistä tai sitoumuksen tekopäivää sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.

c)

Jos aloitteen tehnyt osallistuja muuttaa aikomustaan tukea ilmoitettuja ehtoja tai peruuttaa sen, sen on ilmoitettava siitä välittömästi kaikille muille osallistujille.

d)

Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan sidottuun apuun, joka on osa 31 artiklassa tarkoitettua yhdistelmärahoitusta.

a)

Osallistujan on liitteen V mukaisesti ilmoitettava kaikille muille osallistujille välittömästi eli kahden työpäivän kuluessa sitoumuksen tekemisestä, jos se antaa julkista tukea sidotulle avulle, jonka arvo on joko

b)

Osallistujan on ilmoitettava välittömästi kaikille muille osallistujille myös avustuksen myöntämistä koskevan pöytäkirjan, puiteluoton tai muun vastaavan sopimuksen allekirjoittamisesta.

c)

Osallistujan ei tarvitse tehdä ennakkoilmoitusta aikoessaan sopeuttaa rahoitusehtojaan sellaisiin ehtoihin, joihin on sovellettu välitöntä ilmoitusta.

a)

Osallistuja, joka haluaa selvennystä sidotun avun mahdollisiin kaupallisiin perusteluihin, voi pyytää, että sille toimitetaan täydellinen avustuksen laatua koskeva arviointi (joka esitetään yksityiskohtaisemmin liitteessä XI).

b)

Osallistuja voi lisäksi pyytää 48 artiklan mukaisia neuvotteluja muiden osallistujien kanssa. Niihin liittyy 53 artiklassa tarkoitettuja suullisia neuvotteluja, joissa keskustellaan siitä,

a)

Neuvottelujen aikana osallistuja voi pyytää muun muassa seuraavanlaista tietoa:

b)

Neuvottelut on saatettava päätökseen ja sihteeristön on toimitettava molempien 46 artiklassa olevien kysymysten vastaukset osallistujille viimeistään 10 työpäivää ennen tarjousten määräajan päättymistä tai sitoumuksen tekopäivää sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. Jos osallistujien välisissä neuvotteluissa esiintyy erimielisyyksiä, sihteeristö pyytää muita osallistujia ilmaisemaan asiasta mielipiteensä viiden työpäivän kuluessa. Se kertoo näistä mielipiteistä ilmoituksen tehneelle osallistujalle, jonka on harkittava uudelleen asiassa etenemistä, jos apua koskevalle tarjoukselle ei ole merkittävästi tukea.

a)

Jos rahoituksen myöntävä maa haluaa jatkaa hanketta tuen puuttumisesta huolimatta, sen on ilmoitettava ennakolta aikeistaan muille osallistujille viimeistään 60 vuorokautta neuvottelujen päättymisen eli puheenjohtajan päätelmien hyväksymisen jälkeen. Rahoituksen myöntävän maan on myös laadittava OECD:n pääsihteerille kirje, jossa se kertoo neuvottelujen tuloksista ja selvittää ne muut kuin kauppaan liittyvät ratkaisevan tärkeät kansalliset edut, joiden vuoksi sen on toteutettava kyseinen toimi. Osallistujat olettavat, että tällainen menettely on poikkeuksellinen ja että sitä käytetään harvoin.

b)

Rahoituksen myöntävä maa ilmoittaa OECD:n pääsihteerille lähetetystä kirjeestä välittömästi osallistujille ja liittää ilmoitukseen kaksoiskappaleen kirjeestä. Rahoituksen myöntävä maa tai muu osallistuja saa tehdä sidottua apua koskevan sitoumuksen aikaisintaan 10 työpäivää mainitun ilmoituksen lähettämisen jälkeen. Kun kyse on hankkeista, joiden osalta neuvottelumenettelyn aikana yksilöitiin kilpailevia kaupallisia tarjouksia, edellä mainittua 10 työpäivän määräaikaa pidennetään 15 päivään.

c)

Sihteeristö seuraa neuvottelujen edistymistä ja tuloksia.

a)

Osallistuja voi tiedustella toiselta osallistujalta tämän suhtautumista kolmanteen maahan, kolmannen maan elimeen tai tiettyyn kaupantekotapaan.

b)

Osallistuja, joka on vastaanottanut julkista tukea koskevan hakemuksen, voi toimittaa toiselle osallistujalle kyselyn ja esittää siinä edullisimmat luottoehdot, joita se olisi halukas tukemaan.

c)

Jos kysely toimitetaan useammalle kuin yhdelle osallistujalle, siihen on liitettävä luettelo vastaanottajista.

d)

Sihteeristölle on lähetettävä kaksoiskappale kaikista kyselyistä.

a)

Osallistujan, jolle kysely on osoitettu, on vastattava siihen seitsemän vuorokauden kuluessa ja annettava vastauksessaan mahdollisimman paljon tietoa asiasta. Osallistujan on esitettävä vastauksessaan mahdollisimman tarkkaan se päätös, joka todennäköisesti tehdään. Tarvittaessa sen on toimitettava mahdollisimman pian täydellinen vastaus. Muille kyselyn vastaanottajille ja sihteeristölle on toimitettava kaksoiskappaleet vastauksista.

b)

Jos kyselyyn annetusta vastauksesta tulee myöhemmin jostain syystä pätemätön, esimerkiksi sen vuoksi, että

a)

Osallistujan on kymmenen työpäivän kuluessa myönnyttävä suullista neuvottelua koskevaan pyyntöön.

b)

Suullista neuvottelua koskeva pyyntö on toimitettava osallistujille ja osallistumattomille maille. Neuvottelut järjestetään mahdollisimman pian mainitun kymmenen työpäivän määräajan päätyttyä.

c)

Osallistujien puheenjohtaja koordinoi yhdessä sihteeristön kanssa mahdollisesti tarvittavat seurantatoimet, esimerkiksi yhteisen kannan. Sihteeristö julkaisee neuvottelun tulokset välittömästi.

a)

Yhteisiä kantoja koskevat ehdotukset toimitetaan yksinomaan sihteeristölle. Sihteeristö toimittaa yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen kaikille osallistujille ja myös DAC:n yhteystahoille, jos asia koskee sidottua apua. Ehdotuksen tekijää ei mainita yhteisiä kantoja koskevassa rekisterissä sähköisellä ”ilmoitustaululla” (Bulletin Board), jota sihteeristö pitää yllä OECD:n verkkoympäristössä. Sihteeristö voi kuitenkin pyynnöstä nimetä suullisesti ehdotuksen tekijän osallistujalle tai DAC:n jäsenelle. Sihteeristö pitää kirjaa tällaisista pyynnöistä.

b)

Yhteistä kantaa koskeva ehdotus päivätään, ja se on tehtävä seuraavassa muodossa:

c)

32 artiklan b kohdan 4 alakohdan mukaisesti tehty yhteistä kantaa koskeva ehdotus on toimitettava sihteeristölle ja sen kaksoiskappale on lähetettävä muille osallistujille. Yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen tehneen osallistujan on selvitettävä perusteellisesti syyt, joiden vuoksi maan luokituksen olisi sen mielestä poikettava 32 artiklan b kohdassa määritetystä menettelystä.

d)

Sihteeristö julkistaa kaikki hyväksytyt yhteiset kannat.

a)

Vastaukset yhteistä kantaa koskevaan ehdotukseen on annettava 20 vuorokauden kuluessa, mutta osallistujia kehotetaan vastaamaan mahdollisimman nopeasti.

b)

Vastauksessa voidaan pyytää lisätietoja, hyväksyä tai hylätä ehdotus, ehdottaa muutosta yhteiseen kantaan tai esittää vaihtoehtoinen ehdotus yhteiseksi kannaksi.

c)

Sellaisen osallistujan, joka ilmoittaa, että se ei ota asiaan kantaa, koska viejä tai rahoitusta saavan maan viranomaiset eivät ole ottaneet siihen yhteyttä hankkeelle myönnettävää avustusta koskevassa asiassa, katsotaan hyväksyneen ehdotuksen yhteiseksi kannaksi.

a)

Sihteeristö ilmoittaa 20 vuorokauden kuluttua kaikille osallistujille yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen tilanteesta. Jos kaikki osallistujat eivät ole hyväksyneet yhteistä kantaa, mutta kukaan ei ole sitä hylännyt, ehdotus jätetään lepäämään vielä kahdeksan vuorokauden ajaksi.

b)

Tämän uuden määräajan päätyttyä sellaisen osallistujan, joka ei ole nimenomaisesti hylännyt yhteistä kantaa koskevaa ehdotusta, katsotaan hyväksyneen yhteisen kannan. Osallistuja, mukaan luettuna aloitteen tehnyt osallistuja, voi kuitenkin asettaa yhteistä kantaa koskevan hyväksymisensä ehdoksi sen, että yksi tai useampi osallistuja nimenomaisesti hyväksyy sen.

c)

Jos osallistuja ei hyväksy yhtä tai useampaa yhteiseen kantaan sisältyvää osatekijää, se hyväksyy välillisesti kaikki muut yhteisen kannan osatekijät. Tällaisen osittaisen hyväksymisen vuoksi muut osallistujat voivat muuttaa suhtautumistaan ehdotettuun yhteiseen kantaan. Kaikki osallistujat voivat tarjota yhteiseen kantaan sisältymättömiä ehtoja tai sopeuttaa ehtojaan tällaisiin ehtoihin.

d)

Yhteistä kantaa, jota ei ole hyväksytty, voidaan tutkia uudelleen 54 ja 55 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti. Tällöin osallistujien alkuperäiset päätökset eivät ole sitovia.

a)

Yhteinen kanta on hyväksymisensä jälkeen voimassa kaksi vuotta voimaantulopäivästä, ellei sihteeristölle ilmoiteta, että yhteinen kanta ei enää ole tarkoituksenmukainen ja että kaikki osallistujat hyväksyvät tämän. Tiettyä toimea koskevan yhteisen kannan voimassaoloa voidaan pidentää kahdella vuodella, jos joku osallistujista sitä pyytää 14 vuorokauden kuluessa alkuperäisen voimassaolon päättymispäivästä. Tiettyä toimea koskevan yhteisen kannan voimassaolon pidentämisistä tai sellaisen yhteisen kannan voimassaolon pidentämisestä, joka ei koske tiettyä toimea, voidaan sopia tämän jälkeen 54–58 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti. Järjestelyn 32 artiklan b kohdan 4 alakohdan mukaisesti hyväksytty yhteinen kanta on voimassa, kunnes seuraavaa vuotta koskevat Maailmanpankin tiedot ovat käytettävissä.

b)

Sihteeristö seuraa yhteisten kantojen tilanteen kehittymistä ja tiedottaa siitä säännöllisesti osallistujille pitämällä ajan tasalla sähköisellä ilmoitustaululla olevaa luetteloa voimassa olevien yhteisten kantojen tilanteesta (Status of Valid Common Lines). Sihteeristö muun muassa

Osallistujan, joka tarjoaa julkista tukea vientiluottoihin liittyviä sääntöjä koskevan (eli ei kauppaan liittyvää apua käsitteleviä sääntöjä koskevan) yhteisen kannan mukaisesti, on tehtävä 44 artiklan mukainen ennakkoilmoitus kustakin tuetusta toimesta.

a)

Osallistujat tarkastelevat järjestelyn toimintaa säännöllisesti. Tarkastelussa osallistujat tutkivat muun muassa ilmoitusmenettelyjä, DDR-järjestelmän toteuttamista ja toimintaa, sidottua apua koskevia sääntöjä ja menettelyjä, ehtojen sopeuttamista, aiempia sitoumuksia sekä mahdollisuuksia lisätä järjestelyyn osallistuvien maiden lukumäärää.

b)

Tarkastelu perustuu osallistujien kokemuksiin ja niiden ehdotuksiin järjestelyn toiminnan ja tehokkuuden parantamiseksi. Osallistujat ottavat huomioon järjestelyn tavoitteet ja vallitsevat taloudelliset ja rahapoliittiset olosuhteet. Osallistujien on toimitettava tarkastelussa käytettäviksi tarkoitetut tiedot ja ehdotukset sihteeristölle viimeistään 45 vuorokautta ennen tarkastelupäivää.

a)

maariskin ja valtion luottoriskin arviointimallin menetelmien kelpoisuuden tarkastelu saatujen kokemusten perusteella;

b)

vähimmäistakuumaksujen tason tarkastelu niiden luotettavuuden varmistamiseksi riskin mittausvälineinä, minkä yhteydessä otetaan huomioon virallisia vientiluottoja tarjoavien instituutioiden todelliset kokemukset ja luottoriskin hinnoittelua koskevat yksityisten markkinoiden tiedot;

c)

vähimmäistakuumaksujen eriyttäminen, jossa otetaan huomioon vientiluottotuotteiden laatuerot ja tarjottu takuukate; ja

d)

kokemukset, jotka saadaan riskin lieventämisestä ja ostajariskeihin liittyvistä lisävakuusjärjestelyistä, sekä niistä mahdollisesti vähimmäistakuumaksuihin kohdistuvien erityisvaikutusten kelpoisuus ja soveltuvuus.

e)

Järjestelyn takuumaksuja koskevia sääntöjä on tarkasteltava uudelleen 31. joulukuuta 2024 mennessä kaikilta osin, erityisesti kuitenkin markkinaviitearvoihin perustuvaa hinnoittelua koskevien sääntöjen osalta.

a)

Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan rahoitusehdot, joita sovelletaan julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, jotka koskevat tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksessä I luetteloitujen ja määriteltyjen tukikelpoisten alojen sopimuksia, edellyttäen että toimien, samoin kuin kaikkien julkisesti tuettujen vientiluottojen, vaikutuksia käsitellään yhteisestä lähestymistavasta ympäristöön ja valtion tukemiin vientiluottoihin vuonna 2012 annetun OECD:n neuvoston suosituksen mukaisesti. Alojen luetteloa ja soveltuvin osin hankkeen soveltuvuuden arvioinnissa käytettäviä tekniikasta riippumattomia tehokkuusperusteita voidaan muuttaa tämän alakohtaisen sopimuksen 8 artiklaan sisältyvien uudelleentarkastelua koskevien määräysten mukaisesti.

b)

Tällaisten sopimusten on koskettava kokonaisten hankkeiden tai niiden osien vientiä, mukaan luettuina kaikki yksilöitävän hankkeen rakentamisen ja käyttöönoton suoranaisesti edellyttämät osat, kalusto, materiaalit ja palvelut, myös henkilöstön kouluttaminen, edellyttäen että

c)

Lisäyksessä I lueteltuihin hankeluokkaan A kuuluviin aloihin sovellettavia ehtoja sovelletaan seuraaviin:

d)

Lisäyksessä I lueteltuihin hankeluokkaan A kuuluviin aloihin sovellettavia ehtoja ei sovelleta sellaisiin voimalaitoksen rajojen ulkopuolisiin tavaroihin ja palveluihin, joista ostaja on yleensä vastuussa ja joihin liittyy erityisesti välittömästi voimalaitokseen liittymättömään vesihuoltoon liittyviä kustannuksia, maanmuokkaukseen, teiden rakentamiseen, työmaa-asuntoloihin, voimalinjoihin ja kytkentäkenttiin liittyviä kustannuksia sekä kustannuksia, jotka johtuvat ostajan maan virallisista hyväksymismenettelyistä (kuten työmaaluvista ja rakennusluvista), mutta

e)

e) Sopimuspuolet voivat ehdottaa tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistettujen rahoitusehtojen tarjoamista ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviin hankkeisiin, jotka eivät sisälly nykyisellään lisäykseen I tai jotka eivät muutoin täytä lisäyksessä I vahvistettuja kelpoisuusehtoja.. Näitä hankkeita tarkastellaan tapauskohtaisesti järjestelyn 54–59 artiklassa esitetyn menettelyn mukaisesti. Sopimuspuolet suhtautuvat myönteisesti ehdotuksiin, jotka ovat yhteisten ilmastotavoitteiden ja tämän alakohtaisen sopimuksen tarkoituksen mukaisia.

a)

Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan rahoitusehdot, joita sovelletaan julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, jotka koskevat sopimuksia tai hankkeita, jotka täyttävät tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksessä II vahvistetut perusteet.

b)

Tällaisten sopimusten on koskettava kokonaisten hankkeiden tai niiden osien vientiä, mukaan luettuina kaikki yksilöitävän hankkeen toteuttamisen ja käyttöönoton suoranaisesti edellyttämät osat, kalusto, materiaalit ja palvelut, myös henkilöstön kouluttaminen, edellyttäen että

c)

Tätä alakohtaista sopimusta sovelletaan myös nykyisten hankkeiden nykyaikaistamiseen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien näkökohtien ottamiseksi huomioon tapauksissa, joissa hankkeen elinkaaren odotetaan pitenevän vähintään myönnettävän takaisinmaksuajan verran. Jos tämä ehto ei täyty, sovelletaan järjestelyn ehtoja.

a)

kunnille, myös kotitalouksille ja pienyrityksille, toimitettavan juomaveden jakeluinfrastruktuuri, ts. veden puhdistaminen juomavedeksi sekä jakeluverkosto (myös vuotojen valvonta);

b)

jäteveden keruu ja käsittelylaitokset, ts. kotitalouksien ja teollisuuden jäteveden keruu ja käsittely mukaan luettuina prosessit, jotka on tarkoitettu veden uudelleen käyttämiseen tai kierrättämiseen, sekä tällaiseen toimintaan suoraan liittyvä lietteenkäsittely;

c)

tällaisten laitosten nykyaikaistaminen tapauksissa, joissa laitoksen käyttöiän odotetaan pitenevän vähintään myönnettävän takaisinmaksuajan verran. Jos tämä ehto ei täyty, sovelletaan järjestelyn määräyksiä.

a)

Tämän alakohtaisen sopimuksen 1 artiklan mukaisesti tukikelpoisten ilmastonmuutosta hillitsevien toimien enimmäistakaisinmaksuajat ovat lisäyksessä I.

b)

Tämän sopimuksen 2 artiklan ja lisäyksessä II olevien kelpoisuusehtojen mukaisesti tukikelpoisten ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävien toimien enimmäistakaisinmaksuaika on 22 vuotta.

c)

Tämän sopimuksen 3 artiklan mukaisesti tukikelpoisten veteen liittyvien toimien enimmäistakaisinmaksuaika on 22 vuotta.

a)

Vientiluoton pääoma maksetaan takaisin yleensä samansuuruisina ja säännöllisinä tasaerinä tai tapauksen mukaan (esim. kun tukea on myönnetty leasingtoimiin tai itsenäisesti toimivien koneiden tai laitteiden vientiin) samansuuruiset pääomalyhennykset ja koronmaksut voidaan yhdistää toisiinsa.

b)

Pääomaa on maksettava vähintään vuosittain, ja sen ensimmäinen erä maksetaan viimeistään vuoden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

c)

Korkoa on maksettava vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta. Jos pääomaa maksetaan takaisin vuosittain, korkoa on maksettava vähintään 12 kuukauden välein, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään 12 kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

d)

Luoton alkamisajankohdan jälkeen erääntyvää korkoa ei saa pääomittaa.

e)

Asianmukaisesti perustellusta syystä, joka liittyy siihen, ettei ajankohta, jona velallinen saa varat käyttöönsä, ole tasapainossa edellä a ja b alakohdassa säädettyjen parametrien mukaisen mahdollisen velanhoitoprofiilin kanssa, tämän sopimuksen nojalla tuettuja vientiluottoja voidaan myöntää seuraavissa rajoissa:

a)

Sopimuspuoli, joka aikoo myöntää tukea tämän alakohtaisen sopimuksen määräysten mukaisesti, tekee ennakkoilmoituksen vähintään kymmenen vuorokautta ennen sellaisen sitoumuksen tekemistä, jonka luoton arvo ylittää kymmenen miljoonaa erityisnosto-oikeutta, seuraavien mukaisesti:

b)

Ilmoituksen yhteydessä on annettava laajempi hankekuvaus, jossa selvitetään, miten hanke täyttää tämän alakohtaisen sopimuksen 1 tai 2 artiklassa asetetut tuen ehdot.

c)

Tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksen I mukaisesti tuettavien hankkeiden osalta ilmoituksessa on annettava tiedot sovellettavista tekniikkaa ja tehokkuutta koskevista vaatimuksista ja mahdollisuuksien mukaan odotetuista päästövähennyksistä.

d)

Tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksen II mukaisesti tuettavien hankkeiden osalta ilmoitukseen on sisällyttävä tapauksen mukaan riippumattoman kolmannen osapuolen suorittaman tarkastuksen tulokset.

e)

Edellä olevan 5 artiklan e kohdan mukaisesti tuettujen toimien osalta sopimuspuolten on annettava muun muassa

f)

Saatujen kokemusten tarkastelemiseksi sopimuspuolten on keskustelujen jälkeen ilmoitettava kaikille muille sopimuspuolille lopullisesta päätöksestään.

a)

rakennukset, joiden nettoenergiankulutus on nolla

b)

polttokennohankkeet

c)

puhtaat kaasumaiset tai nestemäiset polttoaineet

d)

matalapäästöistä tuotantoa koskevien tulevien (esim. IEA:n) kansainvälisten standardien tarkastelu ja sopimukseen sisällyttäminen.

a)

Sihteeristö raportoi vuosittain tämän alakohtaisen sopimuksen toteuttamisesta. Tässä raportissa dokumentoidaan järjestelyn 43 artiklan mukaisen keskustelumenettelyn tulokset. Siihen sisältyy julkaistavaksi tarkoitettu tiivistelmä.

b)

Sopimuspuolet tarkastelevat säännöllisesti tämän alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaa ja muita määräyksiä. Selkeyden vuoksi todetaan, että tarkastelu suoritetaan vuoden 2028 loppuun mennessä tai kun 15 päivänä heinäkuuta 2023 jälkeen ilmastonmuutosta koskevan alakohtaisen sopimuksen puitteissa on toteutettu 150 liiketoimea sen mukaan, kumpi tapahtuu ensin. Tarkastelu perustuu ilmoitusprosessista saatuihin kokemuksiin (mukaan lukien tiedot tekniikkaa ja tehokkuutta koskevista sovelletuista vaatimuksista ja, mahdollisuuksien mukaan, saavutetuista päästövähennyksistä), uusimpiin ilmastotieteellisiin raportteihin ja ilmastoon liittyvien teknologioiden markkinaolosuhteiden arviointiin.

c)

Jos sopimuspuoli on huolissaan siitä, että yksi tai useampi tämän alakohtaisen sopimuksen määräys ei ole enää yhdenmukainen järjestelyn 1 artiklassa (Tarkoitus) esitetyn järjestelyn tavoitteen kanssa, sopimuspuoli voi pyytää, että asiaa tarkastellaan seuraavassa sopimuspuolten suunnitellussa kokouksessa, ja niiden olisi esitettävä selvitys tästä huolenaiheestaan.

d)

Tämän alakohtaisen sopimuksen lisäystä I tarkastellaan säännöllisesti, myös sopimuspuolen pyynnöstä, ja tässä yhteydessä arvioidaan, onko siihen lisättävä tai siitä poistettava jokin hankeluokka ja/tai hanketyyppi tai onko joitakin sen kynnysarvoja muutettava. Uusia hankeluokkia ja/tai hanketyyppejä koskevien ehdotusten tueksi on esitettävä tiedot siitä, miten kyseisten luokkien/tyyppien hankkeet täyttäisivät tämän alakohtaisen sopimuksen 1 artiklassa esitetyt ehdot.

a)

Hankkeella vähennetään ilmastonmuutosta koskevaa paikallista haavoittuvuutta. Tämä vähentäminen nimenomaisesti mainitaan ja selitetään hankeasiakirjoissa, jotka sisältävät nimenomaisen aiejulistuksen puuttua määriteltyyn ilmastonmuutokseen liittyvään haavoittuvuuteen ja analyysin, jossa esitetään selkeä ja suora yhteys ilmastonmuutokseen liittyvän haavoittuvuuden ja niiden tiettyjen hankkeeseen kuuluvien sopeutumistoimien välillä, joilla puututaan ilmastonmuutokseen liittyvään haavoittuvuuteen. Kyseisissä tietyissä hanketoimissa määritellään se osuus hankkeesta, jolla puututaan suoraan ilmastonmuutokseen liittyvään haavoittuvuuteen. Ainoastaan sellaiset tietyt hanketoimet ovat tukikelpoisia, joiden tavoite on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Jos koko hankkeen tavoite on ilmastonmuutokseen sopeutuminen tai jos ei ole teknisesti mahdollista tehdä eroa hankkeeseen kuuluvien sopeutumistoimien ja muiden toimien välillä, koko hanke on tukikelpoinen, koska sillä katsotaan puututtavan suoraan ilmastonmuutokseen liittyviin haavoittuvuuksiin.

b)

Jos hankkeen sopimusten arvo on vähintään 20 miljoonaa erityistä nosto-oikeutta, hankkeeseen sovelletaan riippumattoman kolmannen osapuolen suorittamaa tarkastelua joko erikseen tai hankeasiakirjojen valmistelun yhteydessä. Tarkastelu on asetettu julkisesti saataville, esimerkiksi julkaistu hankkeen tai asiaankuuluvan julkisen elimen verkkosivustolla. Tarkastelussa on todennettava edellä a kohdassa vahvistetut perustelut. Lisäksi jos hankkeen sopimusten osalta ei ole teknisesti mahdollista tehdä eroa hankkeeseen kuuluvien ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien toimien ja muiden toimien välillä, tarkastelussa on todennettava se, että hankkeen osien välillä ei ole teknisesti mahdollista tehdä ero.

c)

Hankkeen elinkaari on pidempi kuin takaisinmaksuaika.

a)

Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan määräykset, joita sovelletaan julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, jotka koskevat:

b)

Tätä alakohtaista sopimusta ei sovelleta

a)

Tämän alakohtaisen sopimuksen 1 artiklan a kohdan 1 alakohdan määräysten kattamien tavaroiden ja palvelujen enimmäistakaisinmaksuaika on 22 vuotta.

b)

Tämän alakohtaisen sopimuksen 1 artiklan a kohdan 2 alakohdan määräysten kattamien tavaroiden ja palvelujen enimmäistakaisinmaksuaika on 22 vuotta, jos nykyaikaistamistyön kokonaisarvo on vähintään 80 miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja voimalaitoksen käyttöiän odotetaan pitenevän vähintään myönnettävän takaisinmaksuajan verran. Kaikkien muiden tämän alakohtaisen sopimuksen 1 artiklan a kohdan 2 alakohdan määräysten kattamien toimien enimmäistakaisinmaksuaika on 15 vuotta.

c)

Ensimmäisen polttoainelatauksen enimmäistakaisinmaksuaika on neljä vuotta toimituspäivästä. Myöhempien ydinpolttoainelatausten takaisinmaksuaika saa olla enintään kaksi vuotta toimituspäivästä.

d)

Käytetyn polttoaineen hävittämistä koskeva enimmäistakaisinmaksuaika on kaksi vuotta.

e)

Rikastamista ja käytetyn polttoaineen jälleenkäsittelyä koskeva enimmäistakaisinmaksuaika on viisi vuotta.

a)

Vientiluoton pääoma maksetaan takaisin yleensä samansuuruisina ja säännöllisinä tasaerinä tai tapauksen mukaan (esim. kun tukea on myönnetty leasingtoimiin tai itsenäisesti toimivien koneiden tai laitteiden vientiin) samansuuruiset pääomalyhennykset ja koronmaksut voidaan yhdistää toisiinsa.

b)

Pääomaa on maksettava vähintään vuosittain, ja sen ensimmäinen erä maksetaan viimeistään vuoden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

c)

Korkoa on maksettava vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta. Jos pääomaa maksetaan takaisin vuosittain, korkoa on maksettava vähintään 12 kuukauden välein, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään 12 kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

d)

Luoton alkamisajankohdan jälkeen erääntyvää korkoa ei saa pääomittaa.

e)

Asianmukaisesti perustellusta syystä, joka liittyy siihen, ettei ajankohta, jona velallinen saa varat käyttöönsä, ole tasapainossa edellä a ja b kohdassa vahvistettujen parametrien mukaisesti sallitun velanhoitoprofiilin kanssa, tämän sopimuksen mukaisesti tuettuja vientiluottoja voidaan tarjota seuraavin rajoituksin:

a)

Sopimuspuoli tekee järjestelyn 44 artiklan mukaisesti ennakkoilmoituksen vähintään kymmenen vuorokautta ennen sellaisen sitoumuksen tekemistä, jonka luoton arvo ylittää 10 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, jos se aikoo myöntää tukea tämän alakohtaisen sopimuksen määräysten mukaisesti. Edellä olevan 3 artiklan e kohdan mukaisesti tuettujen toimien osalta sopimuspuolten on annettava muun muassa

b)

Saatujen kokemusten tarkastelemiseksi sopimuspuolten on keskustelujen jälkeen ilmoitettava kaikille muille sopimuspuolille lopullisesta päätöksestään.

a)

Tämän alakohtaisen sopimuksen tarkoitus on luoda kehys julkisesti tuettujen vientiluottojen, jotka koskevat ilma-alusten ja jäljempänä 4 artiklan a kohdassa täsmennettyjen muiden tavaroiden ja palvelujen myyntiä ja leasingvuokraamista, ennakoitavalle, johdonmukaiselle ja avoimelle käytölle. Alakohtaisen sopimuksen avulla pyritään edistämään tällaisten vientiluottojen toimintaedellytyksiä tukemalla viejien välistä kilpailua siten, että se perustuisi pikemminkin tavaroiden ja palveluiden laatuun ja hintaan kuin mahdollisimman edullisiin julkisesti tuettuihin ehtoihin.