(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU’, 3 artiklan 5 kohdan mukaan unioni vaalii ja puolustaa arvojaan ja etujaan kansainvälisissä suhteissaan ja edistää osaltaan kansalaistensa suojelua ja muun muassa kansojen välistä yhteisvastuuta ja keskinäistä kunnioitusta sekä kansainvälisen oikeuden tarkkaa noudattamista ja kehittämistä, etenkin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan, jäljempänä ’YK:n peruskirja’, periaatteiden kunnioittamista.

(2)

SEU 21 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan unionin toiminta kansainvälisellä tasolla perustuu muun muassa oikeusvaltion, tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteisiin sekä YK:n peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen. SEU 21 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla unioni myös pyrkii edistämään yhteisten ongelmien monenvälistä ratkaisemista.

(3)

YK:n peruskirjan 1 ja 2 artiklan mukaan yksi Yhdistyneiden kansakuntien päämääristä on kehittää kansakuntien välillä ystävällisiä suhteita muun muassa täysivaltaisen tasa-arvoisuuden periaatteen mukaisesti.

(4)

SEU 21 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että unioni määrittelee ja toteuttaa yhteistä politiikkaa ja toimintaa sekä pyrkii saamaan aikaan pitkälle menevää yhteistyötä kaikilla kansainvälisten suhteiden aloilla tavoitteenaan muun muassa turvata omat arvonsa, perusetunsa, riippumattomuutensa ja koskemattomuutensa sekä lujittaa ja tukea oikeusvaltiota ja kansainvälisen oikeuden periaatteita.

(5)

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan mukaisista valtioiden välisiä ystävällisiä suhteita ja yhteistyötä koskevista kansainvälisen oikeuden periaatteista 24 päivänä lokakuuta 1970 antaman julistuksen mukaan kansainvälisiä suhteita on hoidettava täysivaltaisen tasa-arvoisuuden periaatteen ja puuttumattomuusperiaatteen mukaisesti. Liittyen periaatteeseen velvollisuudesta olla puuttumatta asioihin, jotka kuuluvat jonkin valtion sisäiseen toimivaltaan, kyseisessä julistuksessa todetaan myös, että mikään valtio ei saa käyttää tai kannustaa käyttämään taloudellisia, poliittisia tai muuntyyppisiä pakottamistoimenpiteitä saadakseen toisen valtion taipumaan tahtoonsa tämän omien suvereenien oikeuksien käyttämisessä tai saadakseen siltä minkäänlaisia etuja, mikä vastaa kansainvälistä tapaoikeutta ja on siten velvoittavaa yhtäältä kolmansien maiden ja toisaalta unionin ja sen jäsenvaltioiden välisissä suhteissa. Lisäksi kansainvälisen tapaoikeuden säännöt valtioiden vastuusta kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista on otettu huomioon valtioiden vastuuta kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista koskevissa artikloissa (Articles on the Responsibility of States for Internationally Wrongful Acts), jäljempänä ’ARSIWA’, jotka hyväksyttiin vuonna 2001 Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen oikeuden toimikunnan 53. istunnossa, ja jotka huomioitiin Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmassa 56/83. Kyseiset säännöt ovat velvoittavia yhtäältä kolmansien maiden ja toisaalta unionin ja sen jäsenvaltioiden välisissä suhteissa.

(6)

Nykyaikainen yhteenliitetty maailmantalous lisää taloudellisen pakottamisen riskiä, sillä se tarjoaa maille entistä tehokkaampia keinoja taloudelliseen pakottamiseen, mukaan lukien hybridikeinot. On suotavaa, että unioni osallistuu taloudellisen pakottamisen tilanteiden ehkäisemistä ja poistamista koskevien kansainvälisten puitteiden luomiseen, kehittämiseen ja selkeyttämiseen.

(7)

Vaikka unioni toimii aina kansainvälisen oikeuden puitteissa, on olennaisen tärkeää, että sillä on käytettävissään asianmukainen väline, jolla se voi estää ja torjua kolmansien maiden harjoittaman taloudellisen pakottamisen, jotta unionin ja sen jäsenvaltioiden oikeudet ja edut voidaan turvata. Näin on erityisesti silloin, kun kolmannet maat puuttuvat unionin tai jäsenvaltion oikeutettuihin suvereeneihin valintoihin, soveltamalla tai uhkaamalla soveltaa kauppaan tai sijoituksiin vaikuttavia toimenpiteitä, joilla pyritään estämään tai saamaan aikaan unionin tai jäsenvaltion tietyn toimen lopettamisen, muuttamisen tai hyväksymisen, unionin tai jäsenvaltion toimielimen, elimen tai laitoksen kannan ilmaiseminen mukaan luettuna. Tällaisiin kauppaan tai sijoituksiin vaikuttaviin toimenpiteisiin voivat kuulua asianomaisen kolmannen maan alueella toteutettujen ja siellä vaikuttavien toimien lisäksi myös kolmannen maan toteuttamat toimet, myös kolmannen maan määräysvallassa tai ohjauksessa olevien unionissa toimivien yhteisöjen kautta toteutetut toimet, jotka aiheuttavat haittaa taloudelliselle toiminnalle unionissa. Ilmaisu ’kolmas maa’ olisi ymmärrettävä siten, että sillä tarkoitetaan kolmannen valtion lisäksi myös erillistä tullialuetta tai muuta kansainvälisen oikeuden subjektia, koska tällaiset yhteisöt myös pystyvät harjoittamaan taloudellista pakottamista. Kyseisen ilmaisun käyttö ja tämän asetuksen soveltaminen eivät vaikuta millään tavalla suvereniteettiin. Lisäksi tätä asetusta olisi sovellettava asianomaista kolmatta maata koskevan unionin kannan mukaisesti.

(8)

Tällä asetuksella pyritään varmistamaan, että unioni reagoi tuloksellisesti, tehokkaasti ja nopeasti taloudelliseen pakottamiseen. Sillä pyritään erityisesti estämään unionin tai jäsenvaltion taloudellinen pakottaminen ja mahdollistamaan se, että unioni voi viimeisenä keinona tehdä taloudellisen pakottamisen tehottomaksi unionin vastatoimenpiteillä. Tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta muiden yhteisen kauppapolitiikan alalla voimassa olevien unionin välineiden ja unionin tekemien kansainvälisten sopimusten sekä niiden nojalla toteutettavien kansainvälisen oikeuden mukaisten toimien ja unionin muiden politiikkojen soveltamista.

(9)

Kolmansien maiden harjoittama taloudellinen pakottaminen voi kohdistua unionin tai jäsenvaltion ulkopoliittisiin toimiin, ja taloudellisen pakottamisen olemassaolon määrittämisellä ja siihen reagoimisella voi olla merkittäviä vaikutuksia suhteisiin kolmansien maiden kanssa. On tarpeen varmistaa johdonmukainen reagointi erillisillä mutta toisiinsa liittyvillä politiikan aloilla. Tällä asetuksella ei rajoiteta SEU V osaston 2 luvun erityismääräysten nojalla mahdollisesti toteutettavia unionin toimia, jotka olisi otettava asianmukaisesti huomioon harkittaessa reagointia kolmannen maan taloudelliseen pakottamiseen.

(10)

Kolmannen maan jäsenvaltiota vastaan harjoittama taloudellinen pakottaminen vaikuttaa unionin sisämarkkinoihin ja koko unioniin. Jäsenvaltiot eivät voi yksinään torjua kolmansien maiden harjoittamaa taloudellista pakottamista yhteisen kauppapolitiikan alaan kuuluvilla toimenpiteillä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT’, 207 artiklassa unionille annetun yksinomaisen toimivallan vuoksi vain unionin on sallittua toimia. Lisäksi on mahdollista, että jäsenvaltioilla kansainvälisen oikeuden mukaisina erillisinä toimijoina ei ole oikeutta vastata kolmansien maiden unionia vastaan harjoittamaan taloudelliseen pakottamiseen. Sen vuoksi on tarpeen luoda kyseisten tavoitteiden tosiasialliseksi saavuttamiseksi tarvittavat keinot unionin tasolla. Tämä asetus ei vaikuta toimivallan jakoon unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä.

(11)

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja asianmukaista luoda säännöt, jotka koskevat kolmansien maiden harjoittaman taloudellisen pakottamisen tutkimista ja määrittämistä sekä sen vastatoimenpiteitä, jotta voidaan luoda tehokkaat ja kattavat puitteet unionin toimille taloudellisen pakottamisen torjumiseksi. Ennen unionin vastatoimenpiteitä olisi tutkittava tosiseikat, määritettävä taloudellisen pakottamisen olemassaolo ja mahdollisuuksien mukaan ja edellyttäen, että myös kolmas maa toimii vilpittömässä mielessä, pyrittävä löytämään ratkaisu yhteistyössä asianomaisen kolmannen maan kanssa. Unionin käyttöönottamien toimenpiteiden olisi oltava oikeasuhteisia, eivätkä ne saisi ylittää unionille aiheutunutta vahinkoa. Unionin vastatoimenpiteiden valinta- ja suunnitteluperusteissa olisi otettava huomioon erityisesti se, miten tehokkaasti unionin vastatoimenpiteillä kannustetaan lopettamaan taloudellinen pakottaminen ja pyydettäessä hyvittämään unionille aiheutunut vahinko, tarve välttää tai minimoida sivuvaikutukset, kohtuuton hallinnollinen monimutkaisuus ja kohtuuttomat rasitteet ja kustannukset erityisesti unionin talouden toimijoille sekä unionin etu. Näin ollen SEU 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(12)

Unionin tämän asetuksen perusteella toteuttamien toimien olisi oltava kansainvälisen oikeuden, kansainvälinen tapaoikeus mukaan luettuna, mukaisia. Unionin ja jäsenvaltioiden tekemistä kansainvälisistä sopimuksista Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamissopimus on sääntöihin perustuvan monenvälisen kauppajärjestelmän kulmakivi. Siksi on tärkeää, että unioni tukee jatkossakin kyseistä järjestelmää, jonka ytimessä on WTO, ja käyttää tarvittaessa sen riitojenratkaisujärjestelmää.

(13)

Kansainvälinen tapaoikeus, sellaisena kuin se otetaan huomioon ARSIWAn 22 ja 49–53 artiklassa, antaa mahdollisuuden, ottaen huomioon tietyt edellytykset, kuten oikeasuhteisuus ja ennakkoilmoitus, ottaa käyttöön vastatoimenpiteitä eli toimenpiteitä, jotka muutoin olisivat vastoin vahinkoa kärsineen osapuolen kansainvälisiä velvoitteita kansainvälisen oikeuden rikkomisesta vastuussa olevaan maahan nähden, ja joiden tavoitteena on saada aikaan rikkomisen lopettaminen tai saada hyvitys siitä. Näin ollen unionin vastatoimenpiteet voisivat tarvittaessa koostua unionin kansainvälisten velvoitteiden mukaisten toimien lisäksi kansainvälisten velvoitteiden noudattamatta jättämisestä asianomaista kolmatta maata kohtaan siltä osin kuin asianomaisen kolmannen maan harjoittama taloudellinen pakottaminen on kansainvälisen oikeuden vastainen teko. Vastatoimenpiteiden on kansainvälisen oikeuden nojalla ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti oltava oikeassa suhteessa kärsittyyn vahinkoon ottaen huomioon kansainvälisen oikeuden vastaisen teon vakavuus ja kyseiset oikeudet. Tältä osin unionille tai jäsenvaltiolle aiheutuneen vahingon katsotaan kansainvälisessä oikeudessa käsittävän unionin talouden toimijoille aiheutuneen vahingon.

(14)

Jos taloudellinen pakottaminen on kansainvälisen oikeuden vastainen teko, unionin olisi tarvittaessa taloudellisen pakottamisen lopettamisen lisäksi pyydettävä asianomaista kolmatta maata hyvittämään unionille mahdollisesti aiheutunut vahinko ARSIWAn 31 ja 34–39 artiklan mukaisesti. Jos unioni saa korvausta unionin toimijoille aiheutuneesta vahingosta, unioni voi tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan harkita kyseisen korvauksen siirtämistä taloudellisen pakottamisen vuoksi tappioita kärsineille unionin toimijoille.

(15)

Pakottaminen on kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyä ja siksi laiton teko, kun maa ottaa käyttöön kaupan tai sijoitusten rajoitusten kaltaisia toimenpiteitä saadakseen toisen maan toteuttamaan tai jättämään toteuttamatta sellaisen toimen, jota kyseinen maa ei ole kansainvälisen oikeuden nojalla velvollinen toteuttamaan ja joka kuuluu sen suvereniteettiin, ja kun pakottaminen saavuttaa tietyn laadullisen tai määrällisen kynnysarvon, joka riippuu sekä tavoitelluista päämääristä että käytetyistä keinoista. Komission ja neuvoston olisi otettava huomioon laadulliset ja määrälliset perusteet, jotka auttavat määrittämään, puuttuuko kolmas maa unionin tai jäsenvaltion oikeutettuihin suvereeneihin valintoihin ja onko sen toiminta taloudellista pakottamista, joka edellyttää unionin reagointia. Kyseisiin perusteisiin olisi kuuluttava tekijöitä, jotka luonnehtivat sekä laadullisesti että määrällisesti muun muassa niiden toimenpiteiden muotoa, vaikutuksia ja päämäärää, joita kolmas maa käyttää. Soveltamalla kyseitä perusteita varmistetaan, että tämän asetuksen soveltamisala kattaa ainoastaan sellaisen taloudellisen pakottamisen, jolla on riittävän vakavat vaikutukset, tai, jos taloudellinen pakottaminen koostuu uhkasta, ainoastaan uskottavasta uhkasta. Lisäksi komission ja neuvoston olisi tutkittava tarkasti, onko kolmannella maalla jokin oikeutettu syy, koska sen tavoitteena on vaalia kansainvälisesti merkittävänä pidettävää asiaa, kuten muun muassa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen, ihmisoikeuksien suojelu, ympäristönsuojelu tai ilmastonmuutoksen torjunta.

(16)

Kolmansien maiden toimet ymmärretään kansainvälisen tapaoikeuden mukaan siten, että ne käsittävät kaikki sellaiset toimet tai laiminlyönnit, uhkat mukaan luettuna, jotka voidaan johtaa johonkin valtioon kansainvälisen tapaoikeuden nojalla. ARSIWAn 2 artiklan a alakohdassa ja 4–11 artiklassa vahvistetaan, että kansainvälisessä tapaoikeudessa pidetään valtion toimena erityisesti toimintaa, jota harjoittaa mikä tahansa valtion elin, sellainen henkilö tai yhteisö, joka ei ole valtion elin mutta jolla on kyseisen valtion lainsäädännön mukaan toimivalta harjoittaa julkista valtaa, yhden valtion toisen valtion käyttöön asettama elin, henkilö tai henkilöryhmä, joka toimii mainitun valtion ohjeiden mukaisesti tai sen johdolla tai valvonnassa toimintaa harjoittaessaan, tai henkilö tai henkilöryhmä, joka harjoittaa julkista valtaa virallisten viranomaisten puuttuessa tai niiden laiminlyödessä tehtäviään ja olosuhteissa, jotka edellyttävät tällaisen vallan käyttöä, ja toimintaa, jonka valtio tunnustaa ja hyväksyy omanaan.

(17)

Komission olisi tarkasteltava, ovatko kolmannen maan toimenpiteet taloudellista pakottamista. Komission olisi suoritettava tällainen tarkastelu luotettavista lähteistä, mukaan lukien luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, Euroopan parlamentti, jäsenvaltio tai ammattiliitot, saatujen tietojen perusteella. Määritettäessä, soveltaako tai uhkaako kolmas maa soveltaa kauppaan tai sijoituksiin vaikuttavia toimenpiteitä, jotka ovat taloudellista pakottamista, komission ja neuvoston arvioinnin olisi perustuttava tosiseikkoihin.

(18)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja ottaa huomioon kauppaan ja sijoituksiin vaikuttavan taloudellisen pakottamisen ainutlaatuinen luonne, neuvostolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voi määrittää, onko kyseessä taloudellinen pakottaminen ja onko aiheellista vaatia hyvitystä unionille aiheutuneesta vahingosta. Täytäntöönpanovallan siirtäminen neuvostolle on rajoitettu taloudellisesta pakottamisesta johtuviin olosuhteisiin, ja sillä puututaan niihin, eikä sitä voida pitää ennakkotapauksena.

(19)

Jos komissio tarkastelunsa perusteella tulee siihen lopputulokseen, että kolmannen maan toimenpide on taloudellista pakottamista, komission olisi esitettävä neuvostolle ehdotus täytäntöönpanosäädöksen antamiseksi sen määrittämisestä, että kolmannen maan toimenpide täyttää taloudellisen pakottamisen olemassaolon edellytykset. Kyseiseen ehdotukseen komission olisi myös sisällytettävä alustava ajanjakso, jonka kuluessa komissio arvioi, täyttyvätkö edellytykset unionin vastatoimenpiteiden hyväksymiselle. Sen olisi myös tarvittaessa esitettävä neuvostolle ehdotus täytäntöönpanosäädöksen antamiseksi sen päättämisestä, että unioni pyytää kolmatta maata hyvittämään unionille aiheutuneen vahingon. Lisäksi taloudellinen pakottaminen voi vaikuttaa unioniin tai johonkin jäsenvaltioon ja siten luoda tarpeen toimia nopeasti tämän asetuksen nojalla ja jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta ja vilpitöntä yhteistyötä koskevien unionin periaatteiden mukaisesti. Tämän seurauksena neuvoston olisi toimittava pikaisesti ja toteutettava kaikki tarvittavat toimet päätöksen antamiseksi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun komissio on toimittanut ehdotuksen. Täytäntöönpanovaltaansa käyttäessään neuvoston olisi toimittava tässä asetuksessa säädettyjen taloudellisen pakottamisen olemassaolon edellytysten ja sitä koskevien perusteiden mukaisesti määrittäessään, onko asianmukaista pyytää kolmatta maata hyvittämään unionille aiheutunut vahinko.

(20)

Jotta varmistetaan, että taloudellinen pakottaminen lopetetaan ja pyydettäessä unionille aiheutunut vahinko hyvitetään, unionin olisi pyrittävä ratkaisemaan asia varhaisessa vaiheessa ja oikeudenmukaisesti. Komission olisi siksi tarjottava riittävät mahdollisuudet neuvotteluihin asianomaisen kolmannen maan kanssa ja, jos kyseinen kolmas maa on valmis aloittamaan neuvottelut vilpittömässä mielessä, aloitettava pikaisesti vuoropuhelu sen kanssa. Tällaisten neuvottelujen aikana komission olisi pyrittävä tutkimaan sellaisia keinoja kuin suorat neuvottelut, asian saattaminen kansainväliseen ratkaisumenettelyyn taikka kolmannen osapuolen välitys, sovittelu tai hyvät palvelukset, sanotun rajoittamatta unionin ja jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa. Erityisesti silloin, jos kolmas maa keskeyttää taloudellisen pakottamisen ja suostuu saattamaan asian kansainväliseen ratkaisumenettelyyn, kolmannen maan kanssa olisi tarvittaessa tehtävä kansainvälinen sopimus. Tällaisen kansainvälisen sopimuksen voisi tehdä joko unioni SEUT 218 artiklan mukaisesti tai asianomainen jäsenvaltio.

(21)

Unionin olisi tuettava saman tai samankaltaisen taloudellisen pakottamisen kohteena olevia kolmansia maita tai muita kolmansia maita, joihin se vaikuttaa, ja tehtävä yhteistyötä niiden kanssa. Unionin olisi osallistuttava kansainväliseen koordinointiin kaikilla kahden-, useamman- tai monenvälisillä foorumeilla, jotka soveltuvat taloudellisen pakottamisen ehkäisemiseen tai poistamiseen. Komission olisi ilmaistava unionin kanta kuultuaan neuvostoa tapauksen mukaan perussopimusten mukaisesti ja tarvittaessa jäsenvaltioiden osallistuessa siihen.

(22)

On toivottavaa, että unioni käyttää ennakoivasti kaikkia käytettävissä olevia keinoja käydä vuoropuhelua asianomaisen kolmannen maan kanssa, kuten neuvottelut, ratkaisumenettely tai välitys, ja että se ottaa vastatoimenpiteitä käyttöön vain, jos tällaiset keinot eivät johda taloudellisen pakottamisen nopeaan ja tosiasialliseen lopettamiseen ja tarvittaessa ja unionin asianomaiselta kolmannelta maalta niin pyydettyä unionille aiheutetun vahingon hyvittämiseen ja jos toimet ovat tarpeen unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen ja oikeuksien suojelemiseksi kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja on unionin edun mukaista ryhtyä tällaisiin toimiin. On aiheellista, että tässä asetuksessa vahvistetaan unionin vastatoimenpiteiden käyttöönottoon ja soveltamiseen sovellettavat säännöt ja menettelyt ja mahdollistetaan tarvittaessa nopea toiminta kyseisten unionin vastatoimenpiteiden tehokkuuden säilyttämiseksi.

(23)

Tämän asetuksen mukaisesti hyväksytyt unionin vastatoimenpiteet olisi valittava ja suunniteltava objektiivisten perusteiden pohjalta, joita ovat muun muassa se, miten tehokkaasti toimenpiteillä kannustetaan lopettamaan taloudellinen pakottaminen ja tarvittaessa hyvittämään sen unionille aiheuttama vahinko; kuinka paljon voidaan helpottaa niiden unionin talouden toimijoiden asemaa, joihin taloudellinen pakottaminen vaikuttaa; pyrkimys välttää tai minimoida unioniin kohdistuvat kielteiset taloudelliset ja muut vaikutukset; ja vältetäänkö unionin vastatoimenpiteitä sovellettaessa kohtuuton hallinnollinen taakka ja kohtuuttomat kustannukset. Unionin investointiympäristö ja osaamistalous olisi turvattava. On olennaisen tärkeää, että unionin vastatoimenpiteiden valinnassa ja suunnittelussa otetaan huomioon unionin etu, johon kuuluvat muun muassa sekä unionin toimitusketjun alku- että loppupään ja unionin loppukuluttajien edut. Kun komissio harkitsee unionin vastatoimenpiteiden hyväksymistä, sen olisi asetettava etusijalle toimenpiteet, joilla ei olisi kohtuutonta vaikutusta oikeusvarmuuteen ja toimien ennakoitavuuteen talouden toimijoiden kannalta ja asiaa koskevien kansallisten sääntöjen hallinnointiin. Kun komissio harkitsee sellaisia unionin vastatoimenpiteitä, jotka vaikuttavat lupiin, rekisteröinteihin, toimilupiin tai muihin oikeuksiin kaupallista toimintaa varten, sen olisi asetettava etusijalle toimenpiteet, joita sovelletaan menettelyihin unionin laajuisesti ja jotka perustuvat johdettuun oikeuteen tai, jos mitkään tällaiset toimenpiteet eivät ole asianmukaisia, toimenpiteet aloilla, joilla on kattavaa unionin oikeutta. Unionin vastatoimenpiteillä ei olisi puututtava tieteellisen näytön arviointiin perustuviin hallinnollisiin päätöksiin. Unionin vastatoimenpiteet olisi valittava monista eri vaihtoehdoista, jotta kussakin tapauksessa voidaan hyväksyä niistä sopivimmat.

(24)

Unionin olisi voitava hyväksyä yleisesti sovellettavia unionin vastatoimenpiteitä, jotka on suunniteltu siten, että ne vaikuttavat asianomaisen kolmannen maan tiettyihin aloihin, alueisiin tai toimijoihin. Unionin olisi myös voitava hyväksyä unionin vastatoimenpiteitä, joita sovelletaan tiettyihin luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin, jotka ovat yhteydessä tai liittyvät kolmannen maan hallitukseen ja jotka harjoittavat tai voivat harjoittaa SEUT 207 artiklan soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa. Tällaiset kohdennetut unionin vastatoimenpiteet voivat kannustaa taloudellisen pakottamisen nopeaan lopettamiseen samalla, kun niillä vältetään tai minimoidaan tehokkaasti tällaisen pakottamisen kielteiset vaikutukset jäsenvaltioiden talouksiin, unionin talouden toimijoihin ja unionin loppukuluttajiin.

(25)

Osana unionin toimia, joilla kannustetaan kolmansia maita lopettamaan taloudellinen pakottaminen, komissio voi myös hyväksyä toimenpiteitä muiden oikeudellisten välineiden kuin tämän asetuksen nojalla, joilla komissiolle annetaan erityisiä valtuuksia, jotka koskevat esimerkiksi unionin rahoituksen myöntämistä tai mahdollisuuksia rajoittaa osallistumista unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmiin, niissä säädettyjen menettelyjen mukaisesti. Tämä asetus ei rajoita tällaisten muiden oikeudellisten välineiden mukaisten sääntöjen ja menettelyjen soveltamista. Komission olisi varmistettava liitteessä I esitettyjen toimenpiteiden hyväksymisen koordinointi muiden unionin säädösten kuin tämän asetuksen nojalla hyväksymiensä toimenpiteiden kanssa. Unionin toimien kokonaisuudessaan olisi erityisesti oltava oikeasuhteisia, eivätkä ne saisi ylittää unionille aiheutuneen vahingon tasoa. Komission olisi tiedotettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle tällaisten muiden oikeudellisten välineiden nojalla toteutetuista toimista, jotka on sovitettu yhteen unionin vastatoimenpiteiden kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tällaisten välineiden mukaisia velvollisuuksia raportoida Euroopan parlamentille tai neuvostolle.

(26)

On aiheellista vahvistaa tavaroiden tai palvelujen alkuperää ja palveluntarjoajien, sijoitusten sekä teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoiden kansalaisuutta koskevat säännöt unionin vastatoimenpiteiden määrittämistä varten. Alkuperää ja kansalaisuutta koskevat säännöt olisi määritettävä niiden voimassa olevien sääntöjen perusteella, joita sovelletaan unionin oikeuden ja unionin tekemien kansainvälisten sopimusten nojalla sellaisiin kauppaan ja sijoituksiin, joihin ei liity etuuskohtelua.

(27)

Pyrittäessä taloudellisen pakottamisen lopettamiseen tietyssä tapauksessa ja tarvittaessa aiheutetun vahingon hyvittämiseen, unionin vastatoimenpiteitä, jotka koostuvat suoria ulkomaisia sijoituksia tai palvelukauppaa koskevista rajoituksista, olisi sovellettava ainoastaan yhden tai useamman unioniin sijoittautuneen sellaisen oikeushenkilön unionissa tarjoamiin palveluihin tai tekemiin suoriin sijoituksiin, joka on asianomaisen kolmannen maan henkilöiden omistuksessa tai määräysvallassa, jos se on tarpeen unionin vastatoimenpiteiden tehokkuuden varmistamiseksi ja erityisesti niiden välttämisen ja kiertämisen estämiseksi. Päätös tällaisten rajoitusten asettamisesta olisi perusteltava asianmukaisesti tämän asetuksen nojalla annettavissa täytäntöönpanosäädöksissä tässä asetuksessa täsmennettyjen perusteiden mukaisesti.

(28)

Unionin vastatoimenpiteiden hyväksymisen jälkeen komission olisi jatkuvasti arvioitava tilannetta suhteessa taloudelliseen pakottamiseen, unionin vastatoimenpiteiden tehokkuuteen ja niiden vaikutuksiin unionin etuun unionin vastatoimenpiteiden mukauttamiseksi, keskeyttämiseksi tai lopettamiseksi. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa säännöt ja menettelyt, jotka koskevat unionin vastatoimenpiteiden muuttamista, keskeyttämistä ja lopettamista, sekä olosuhteet, joissa unionin vastatoimenpiteiden muuttaminen, keskeyttäminen tai lopettaminen on asianmukaista.

(29)

On olennaisen tärkeää säätää sidosryhmien, muun muassa yritysten, osallistumismahdollisuuksista unionin vastatoimenpiteiden hyväksymistä ja muuttamista varten ja tarvittaessa niiden keskeyttämistä ja lopettamista varten, kun otetaan huomioon tällaisiin sidosryhmiin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset.

(30)

Ottaen huomioon kolmansien maiden unioniin tai jäsenvaltioon kohdistama taloudellinen pakottaminen ja erityisesti sen toistuvuus ja vakavuus komission olisi johdonmukaisuuden varmistamiseksi muiden asiaa koskevien unionin säädösten kanssa tarjottava keskitetty yhteyspiste tämän asetuksen toimintaa varten ja toimittava näin ollen sen varmistamiseksi, että unioni pystyy paremmin ennakoimaan taloudellista pakottamista ja reagoimaan siihen tehokkaasti.

(31)

On tärkeää varmistaa, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedotetaan säännöllisesti ja oikea-aikaisesti asiaan liittyvästä kehityksestä tämän asetuksen soveltamisessa ja että niillä on tarvittaessa mahdollisuus näkemystenvaihtoon komission kanssa.

(32)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä II, jotta voidaan mukauttaa alkuperää tai kansalaisuutta koskevia sääntöjä asiaan liittyvän kansainvälisten välineiden kehityksen ja tämän asetuksen tai muiden unionin säädösten mukaisten toimenpiteiden soveltamisesta saatujen kokemusten huomioon ottamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (2) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(33)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen mukaisten unionin vastatoimenpiteiden yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (3) mukaisesti.

(34)

Unionin vastatoimenpiteiden hyväksymiseen sekä niiden muuttamiseen, keskeyttämiseen tai lopettamiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä, koska kyseisillä toimenpiteillä määritetään unionin reaktio tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaan taloudelliseen pakottamiseen. Tämän asetuksen erityisluonne ja unionin vastatoimenpiteisiin liittyvä erityinen arkaluonteisuus huomioon ottaen komission ei pitäisi hyväksyä ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi unionin vastatoimenpiteistä, jos komitea ei anna lausuntoa kyseisestä säädöksestä. Komission olisi täytäntöönpanovaltaansa käyttäessään kiinnitettävä erityistä huomiota ratkaisuihin, joilla on mahdollisimman laaja tuki jäsenvaltioiden keskuudessa, ja menettelyn kaikissa vaiheissa, myös muutoksenhakukomiteassa, löydettävä tasapuolisia ratkaisuja ja vältettävä toimimasta jäsenvaltioiden keskuudessa vallitsevan kannan vastaisesti etenkin täytäntöönpanosäädösehdotuksen asianmukaisuuden osalta.

(35)

Komission olisi annettava välittömästi sovellettavia, kestoltaan rajoitettuja täytäntöönpanosäädöksiä, kun asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät unionin vastatoimenpiteiden muuttamiseen tai keskeyttämiseen, tarvitaan ripeää toimintaa unionille tai jäsenvaltiolle aiheutuvan peruuttamattoman vahingon välttämiseksi tai kansainvälisen oikeuden noudattamisen varmistamiseksi. Tällaisella ripeällä toiminnalla voidaan mahdollisesti estää taloudellista pakottamista aiheuttamasta taloudellista vahinkoa tai pahentamasta sitä erityisesti unionin tai jäsenvaltion akuuttien ja elintärkeiden etujen suojelemiseksi.

(36)

Kaikissa tämän asetuksen nojalla toteutettavissa toimissa, mukaan lukien unionin vastatoimenpiteet, joita sovelletaan tiettyihin luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin, on noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjaa. Lisäksi jos henkilötietoja käsitellään tämän asetuksen nojalla, niitä on käsiteltävä henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Jos tämän asetuksen nojalla tietoja saavat jäsenvaltioiden viranhaltijat käsittelevät henkilötietoja, käsittelyn on tapahduttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (4) mukaisesti. Unionin toimielinten on käsiteltävä henkilötietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (5) mukaisesti.

(37)

Komission olisi arvioitava tämän asetuksen nojalla toteutettavia unionin vastatoimenpiteitä niiden tehokkuuden ja toimivuuden suhteen sekä tehtävä tarvittaessa mahdollisia päätelmiä tulevia unionin vastatoimenpiteitä varten. Komission olisi myös tarkasteltava tätä asetusta uudelleen saatuaan riittävästi kokemusta sen soveltamisesta ja täytäntöönpanosta sekä sen suhteesta muihin unionin politiikkoihin ja voimassaoleviin oikeudellisiin välineisiin, mukaan lukien neuvoston asetus (EY) N:o 2271/96 (6). Tämän asetuksen uudelleentarkastelun olisi katettava sen soveltamisala, toiminta, tehokkuus ja vaikuttavuus. Komission olisi toimitettava arviointinsa Euroopan parlamentille ja neuvostolle,

1)

’kolmannen maan toimenpiteellä’ kolmanteen maahan kansainvälisen oikeuden nojalla johdettavissa olevaa toimea tai laiminlyöntiä;

2)

’tietyllä toimella’ unionin, jäsenvaltion tai kolmannen maan toimielimen, elimen tai laitoksen oikeudellista tai muuta toimea, kannan ilmaiseminen mukaan luettuna;

3)

’unionille aiheutuneella vahingolla’ taloudellisesta pakottamisesta unionille tai jäsenvaltiolle, unionin talouden toimijat mukaan luettuina, aiheutuneita kielteisiä vaikutuksia, myös taloudellista vahinkoa;

4)

’kolmannella maalla’ muuta valtiota, erillistä tullialuetta tai muuta kansainvälisen oikeuden subjektia kuin unionia tai jäsenvaltiota.

a)

asiaankuuluvien tietojen ja kokemusten jakaminen, jolla edistetään johdonmukaista reagointia tällaiseen pakottamiseen;

b)

koordinointi asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla;

c)

koordinointi taloudelliseen pakottamiseen reagoimiseksi.