(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 16 päivänä helmikuuta 2023 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen asetuksen (EU) 2016/1036, jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklan nojalla. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille vastaanotettuaan valituksen, jonka oli 3 päivänä tammikuuta 2023 tehnyt Autlan EMD SL, jäljempänä ’valituksen tekijä’ tai ’Autlan’. Valitusta tuki Tosoh Hellas Single Member SA. Valituksen teki elektrolyyttisiä mangaanidioksideja valmistava unionin tuotannonala perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Valitus sisälsi riittävästi näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta tutkimuksen vireillepanoa varten.

(3)

Perusasetuksen 14 artiklan 5 a kohdan mukaisesti komissio kirjaa polkumyyntitutkimuksen kohteena olevan tuonnin ennakkoilmoituskaudella, paitsi jos sillä on 5 artiklassa tarkoitettu riittävä näyttö siitä, että mainitun asetuksen 10 artiklan 4 kohdan c tai d alakohdan vaatimukset eivät täyty. Yksi näistä perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan d alakohdassa mainituista edellytyksistä on se, että tuonti on uudelleen huomattavasti kasvanut siitä tuonnin tasosta, josta tutkimusajanjakson aikana aiheutui vahinkoa. Kuten jäljempänä olevasta taulukosta 1 käy ilmi, Kiinasta peräisin olevien elektrolyyttisten mangaanidioksidien keskimääräinen kuukausittainen tuontimäärä väheni tapauksen vireillepanoa seuranneiden kuuden kuukauden aikana 66 prosenttia verrattuna keskimääräiseen kuukausittaiseen tuontiin tutkimusajanjakson aikana. Tuonnin mahdollisen kausiluonteisuuden huomioon ottamiseksi komissio vertasi lisäksi tapauksen vireillepanoa seuranneiden kuuden kuukauden keskimääräistä kuukausittaista tuontimäärää samaan kuuden kuukauden jaksoon tutkimusajanjaksolla. Tutkimus osoitti, että keskimääräinen kuukausittainen tuontimäärä väheni 68 prosenttia.

Taulukko 1

Tuonti Kiinasta tutkimusajanjaksolla ja vireillepanon jälkeen (kg)

(4)

Koska asiakirja-aineistossa oleva näyttö osoitti, ettei 10 artiklan 4 kohdan d alakohdan edellytys täyttynyt, komissio ei säätänyt, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti olisi kirjattava perusasetuksen 14 artiklan 5 a kohdan mukaisesti.

(5)

Valituksen tekijä esitti 7 päivänä syyskuuta 2023 perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti pyynnön sisällyttää tutkimuksen kohteena olevan tuotteen osalta tarkasteluun myös asianomaisessa maassa raaka-aineisiin liittyvät väitetyt vääristymät sen arvioimiseksi, riittäisikö polkumyyntimarginaalia alhaisempi tulli tarvittaessa poistamaan vahingon. Valituksen tekijä esitti riittävän näytön siitä, että mangaanimalmin viennistä ei asianomaisessa maassa makseta arvonlisäveron palautuksia. Arvonlisäveron palautusten pienennykset tai poistamiset mainitaan perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan toisessa alakohdassa yhtenä merkityksellisistä raaka-aineisiin liittyvistä vääristymistä. Asiakirja-aineistossa oleva näyttö osoittaa myös, että mangaanimalmin osuus tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantokustannuksista asianomaisessa maassa ylittää selvästi perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan viidennen alakohdan mukaisen kynnysarvon, joka on 17 prosenttia. Fast Markets -yrityksen julkaiseman Kiinassa myytävän mangaanimalmin hinnan ja edustavilla kansainvälisillä markkinoilla myydyn mangaanimalmin vääristymättömän hinnan vertailu (3) osoittaa, että Kiinan hinnat ovat alhaisemmat kuin hinnat edustavilla kansainvälisillä markkinoilla (4) perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tutkiakseen raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä ja arvioidakseen, riittäisikö polkumyyntimarginaalia alhaisempi tulli poistamaan aiheutuneen vahingon lopullisessa vaiheessa, komissio muutti 16 päivänä helmikuuta 2023 annettua vireillepanoilmoitusta perusasetuksen 7 artiklan 2 a ja 2 b kohdan perusteella. Muutettu vireillepanoilmoitus (5) julkaistiin 13 päivänä syyskuuta 2023. Tämän muutoksen johdosta komissio pyysi asianomaisia osapuolia toimittamaan tietoja asianomaisen maan käyttämättömästä kapasiteetista, raaka-aineita koskevasta kilpailusta ja vaikutuksista unionissa toimivien yritysten toimitusketjuihin vapaamuotoisesti tai täyttämällä asiaan liittyvät osat raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä koskevista kyselylomakkeista. Komissio lähetti Kiinan viranomaisille myös kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 7 artiklan 2 a ja 2 b kohdassa tarkoitettuja raaka-aineiden vääristymiä. Raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä koskevat päätelmät tehdään lopullisessa vaiheessa. Näin ollen tässä asetuksessa esitetyt alustavat päätelmät eivät vaikuta raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä koskevan tutkimuksen päätelmiin, jotka otetaan huomioon menettelyn lopullisessa vaiheessa.

(6)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti erikseen tutkimuksen vireillepanosta valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan kansantasavallan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, kauppiaille ja käyttäjille sekä järjestöille, joita tutkimuksen vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(7)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Kuulemisia järjestettiin kahden käyttäjän ja yhden unionin tuottajan kanssa.

(8)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(9)

Koska elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuottajia on unionissa vain vähän, komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa antavansa kyselylomakkeet kahden ainoan tiedossa olevan unionin tuottajan vastattavaksi. Nämä kaksi unionin tuottajaa vastasivat kyselylomakkeeseen, eikä vireillepanoilmoituksen julkaisemisen jälkeen ilmoittautunut muita unionin tuottajia. Näin ollen komissiolla ei ollut tarvetta soveltaa unionin tuottajiin otantaa.

(10)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(11)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei toimittanut pyydettyjä tietoja.

(12)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(13)

Seitsemän asianomaisessa maassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka veivät elektrolyyttisiä mangaanidioksideja unioniin tutkimusajanjakson aikana, toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahdesta vientiä harjoittavasta tuottajasta koostuvan otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Kaikkia tiedossa olleita asianomaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(14)

Valituksen tekijän huomautettua, että otos ei ollut riittävän edustava Saksan, Belgian ja Puolan osalta, missä tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta pääasiallisesti myytiin, komissio muutti ehdottamaansa otosta sisällyttämällä siihen kolmannen vientiä harjoittavan tuottajan. Muutetusta otoksesta ei saatu huomautuksia.

(15)

Vientiä harjoittavien tuottajien tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmien otos koostui seuraavista:

(16)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja pyysi perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaista yksilöllistä tarkastelua. Komissio ei ole tutkimuksen tässä vaiheessa tehnyt päätöksiä yksilöllistä tarkastelua koskevien pyyntöjen suhteen. Komissio päättää tutkimuksen lopullisessa vaiheessa, myöntääkö se yrityksille yksilöllisen tarkastelun.

(17)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(18)

Kuten muutetussa vireillepanoilmoituksessa ilmoitettiin, tutkimus kattoi myös raaka-aineisiin liittyvät vääristymät, jotta voitiin määrittää, tulisiko perusasetuksen 7 artiklan 2 a ja 2 b kohdan säännöksiä soveltaa Kiinaan. Tämän johdosta komissio pyysi asianomaisia osapuolia toimittamaan tietoja asianomaisen maan käyttämättömästä kapasiteetista, raaka-aineita koskevasta kilpailusta ja vaikutuksista unionissa toimivien yritysten toimitusketjuihin vapaamuotoisesti tai täyttämällä asiaan liittyvät osat raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä koskevista kyselylomakkeista. Komissio lähetti Kiinan viranomaisille myös kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 7 artiklan 2 a ja 2 b kohdassa tarkoitettuja raaka-aineiden vääristymiä.

(19)

Komissio lähetti kyselylomakkeet myös unionin tuottajille, otokseen valituille Kiinassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille, kauppiaille ja käyttäjille. Samat kyselylomakkeet asetettiin saataville verkossa (6) vireillepanopäivänä.

(20)

Komissio sai vastaukset kyselylomakkeisiin otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta ja yhdeltä etuyhteydettömältä kauppiaalta Kiinassa sekä osittaisen vastauksen kahdelta muulta etuyhteydettömältä kauppiaalta Kiinassa. Myös kahdelta unionin tuottajalta ja kahdelta käyttäjältä saatiin vastaus.

(21)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Seuraavien yritysten toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynnit perusasetuksen 16 artiklan mukaisesti:

(22)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2022 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2019 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen jakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(23)

Tämän tutkimuksen kohteena ovat elektrolyyttisellä prosessilla valmistetut elektrolyyttiset mangaanidioksidit, joita ei ole lämpökäsitelty elektrolyyttisen prosessin jälkeen, jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’.

(24)

Tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta on kahta päälajia: hiili-sinkkityyppisiä elektrolyyttisiä mangaanidioksideja ja alkalityyppisiä elektrolyyttisiä mangaanidioksideja. Kumpaakin lajia tuotetaan elektrolyyttisellä prosessilla, jonka tiettyjen parametrien muutoksella saadaan joko hiili-sinkkityyppisiä elektrolyyttisiä mangaanidioksideja tai alkalityyppisiä elektrolyyttisiä mangaanidioksideja. Kumpikin on mangaanin osalta erittäin puhdasta, ja niitä käytetään yleensä välituotteina kuluttajille myytävien paristojen kuivaparien valmistuksessa. Tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta voidaan käyttää rajoitetusti myös muilla teollisuudenaloilla, kuten kemian-, lääke- ja keramiikkateollisuudessa (7).

(25)

Tutkimuksessa on ilmennyt, että tiettyjen fysikaalisten ja kemiallisten erityispiirteiden – kuten tiheyden, hiukkasten keskikoon, Brunauer-Emmet-Teller (BET) -pinta-alan ja alkalipotentiaalin – eroista huolimatta tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kummallakin lajilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja niitä käytetään samoihin tarkoituksiin. Sen vuoksi niitä pidetään tässä menettelyssä yhtenä tuotteena.

(26)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tutkimuksen kohteena oleva tuote, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 2820 10 00 (Taric-koodi 2820100010), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(27)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(28)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(29)

Viejä Guizhou Manganese Mineral Group, jäljempänä ’GMMG’, väitti, että tämä tutkimuksen kattamilla elektrolyyttisten mangaanidioksidien lajeilla on monenlaisia käyttötarkoituksia useilla eri teollisuudenaloilla eikä vain kuluttajille myytävien paristojen kuivaparien valmistuksessa. Lämpökäsittelemätöntä elektrolyyttistä mangaanidioksidia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto vaikuttaisi todennäköisesti laajamittaisesti useisiin teollisuudenaloihin, sillä se estäisi unionin teollisuudenaloja, jotka valmistavat kertakäyttöparistoja sekä uusia energialähteitä hyödyntäviä akkuja, ja esimerkiksi kemian-, lääke- ja keramiikkateollisuutta saamasta niiden tarvitsemia laadukkaita elektrolyyttisiä mangaanidioksideja monipuolisista lähteistä. GMMG väitti, etteivät unionin tuottajat välttämättä pysty täyttämään muiden teollisuudenalojen (kuten kemian-, lääke- ja keramiikkateollisuuden) vaatimuksia määrän ja laadun osalta.

(30)

Nämä muuntyyppiset elektrolyyttisten mangaanidioksidien käyttäjät (8) eivät ilmoittautuneet tutkimukseen osallistumista varten eivätkä ilmaisseet tällaista huolta. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että unionin tuottajat toimittavat tuotetta myös näille muuntyyppisille käyttäjille. Sen vuoksi GMMG:n väite hylättiin.

(31)

GMMG väitti myös, etteivät unionin tuottajat pysty toimittamaan elektrolyyttisiä mangaanidioksideja tiettyjä erityisiä akkuteknologioita varten (esimerkiksi sähköajoneuvojen akkuihin) (9). Näitä teknologioita ei kuitenkaan tällä hetkellä käytetä laajamittaisessa tuotannossa eikä unionin sähköajoneuvojen akkuteollisuudessa. Sen vuoksi ei ole viitteitä siitä, että unionin tuottajat eivät voisi tehdä toimituksia näitä teknologioita käyttäville tuotannonaloille, jos kysyntää olisi. Näin ollen osapuolen esittämä väite hylättiin.

(32)

GMMG väitti myös, että nappiparistojen tuottajien tarvitseman erityisen elektrolyyttisen mangaanidioksidin jalostuksessa käytetään erityisprosesseja, joihin sisältyy fysikaalista ja kemiallista käsittelyä, ja että Espanjassa toimiva unionin tuottaja ei pysty tuottamaan tätä tuotetta nykyisellä tuotantoteknologiallaan.

(33)

Tutkimuksessa todettiin, ettei Autlanilta (Espanjassa toimiva unionin tuottaja) ole toistaiseksi pyydetty nappiparistojen tuotantoon käytettäviä elektrolyyttisiä mangaanidioksideja. Näin ollen – ilman tarkempia teknisiä tietoja – ei ole viitteitä siitä, pystyisikö se toimittamaan kyseistä lopputuotetta varten tarvittavia elektrolyyttisiä mangaanidioksideja. Toisaalta Kreikassa toimiva unionin tuottaja toimitti tuotetta nappiparistojen tuottajille tarkastelujaksolla. Näin ollen osapuolen esittämä väite hylättiin.

(34)

Viisi kuukautta tutkimuksen aloittamisen jälkeen Autlan pyysi, että Kiinasta peräisin olevien elektrolyyttisten mangaanidioksidien osalta mahdollisesti käyttöön otettavia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä sovellettaisiin myös Kiinasta peräisin oleviin elektrolyyttisiin mangaanidioksideihin, joita käytetään Kiinasta unioniin tuotavissa elektrolyyttistä mangaanidioksidia sisältävissä alkali- ja muissa kuin alkalikuivaparistoissa. Tällaiset kuivaparistot luokitellaan CN-koodiin 8506 10 11, 8506 10 18, 8506 10 91 tai 8506 10 98. Autlan toimitti arvion mangaanidioksidia sisältävissä alkalikuivaparistoissa käytettyjen elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuonnin kehityksestä (10) ja osoitti, että tällaisten paristojen tuonti ja niiden elektrolyyttisen mangaanidioksidin pitoisuus ovat lisääntyneet jyrkästi vuodesta 2019. Osapuoli väitti johdanto-osan 2 kappaleessa tarkoitetussa valituksessa, että tutkimuksen kohteena oleva tuote kattaa mangaanidioksidia sisältävissä alkali- ja muissa kuin alkalikuivaparistoissa käytettävät elektrolyyttiset mangaanidioksidit.

(35)

Komissio eväsi tämän pyynnön. Valituksessa tuote, jota väitetään tuotavan polkumyynnillä, määriteltiin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaksi elektrolyyttiseksi mangaanidioksidiksi (eli elektrolyyttisellä menetelmällä valmistetuksi mangaanidioksidiksi), jota ei ole lämpökäsitelty elektrolyyttisen prosessin jälkeen ja joka yleensä ilmoitetaan tuotavaksi Euroopan unioniin yhdistetyn nimikkeistön (CN) koodilla ex 2820 10 00. Mangaanidioksidia sisältävät alkali- ja muut kuin alkalikuivaparistot ovat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen jatkojalostustuotteita. Vaikka valituksessa mainittiin kuivaparistojen tuonti, tuotteen määritelmässä ei mainittu niitä eikä siinä pyydetty, että se kattaisi paristoihin sisältyvän elektrolyyttisen mangaanidioksidin. Kaikki valituksessa esitetty näyttö koskee nimittäin ainoastaan elektrolyyttistä mangaanidioksidia eikä koskaan paristoissa olevaa elektrolyyttistä mangaanidioksidia (11). Lisäksi valituksessa mainitaan selvästi kuivaparistojen tuottajat käyttäjäteollisuutena. Valituksessa ei esitetty näyttöä siitä, että mangaanidioksidia sisältävissä, CN-koodiin 8506 10 11, 8506 10 18, 8506 10 91 tai 8506 10 98 luokiteltavissa alkali- ja muissa kuin alkalikuivaparistoissa käytettäviä elektrolyyttisiä mangaanidioksideja tuotaisiin polkumyynnillä tai että ne aiheuttaisivat vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(36)

Näin ollen vireillepanoilmoituksessa määritellään, että ”tämän tutkimuksen kohteena ovat elektrolyyttiset mangaanidioksidit (eli elektrolyyttisellä prosessilla valmistetut mangaanidioksidit), joita ei ole lämpökäsitelty elektrolyyttisen prosessin jälkeen”, minkä lisäksi siinä todetaan seuraavaa: ”Tuote, jota väitetään tuotavan polkumyynnillä, on Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tutkimuksen kohteena oleva tuote, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 2820 10 00 (Taric-koodi 2820100010). Nämä CN- ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina rajoittamatta mahdollisuutta muuttaa tariffiluokittelua myöhemmin. Tässä tutkimuksessa sovelletaan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmää – –”. Tästä seuraa, että polkumyynnin ja vahingon määrittämismenettelyyn ja unionin edun arviointiin ei sisältynyt alkali- ja muissa kuin alkalikuivaparistoissa käytettäviä elektrolyyttisiä mangaanidioksideja koskevien tietojen keräämistä ja analysointia.

(37)

Koska tutkimuksen vireillepanohetkellä oli käytettävissä riittävästi näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin merkittäviin vääristymiin Kiinan osalta, komissio katsoi aiheelliseksi panna vireille kyseisen maan vientiä harjoittavia tuottajia koskevan tutkimuksen ottaen huomioon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan.

(38)

Näin ollen tarvittavien tietojen keräämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan tietoja elektrolyyttisten mangaanidioksidien valmistuksessa käytetyistä tuotantopanoksista. Seitsemän vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti tarvittavat tiedot.

(39)

Saadakseen tiedot, joita se pitää tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen osalta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja selvittäessään merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. Komissio pyysi Kiinan viranomaisia esittämään huomautuksia 18 artiklan soveltamisesta. Asiasta ei esitetty huomautuksia.

(40)

Komissio myös täsmensi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa, että käytettävissä olevan näytön perusteella Kolumbia oli yksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukainen mahdollinen edustava maa vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon määrittämiseksi. Komissio totesi tarkastelevansa myös muita mahdollisesti soveltuvia edustavia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti.

(41)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 12 päivänä kesäkuuta 2023 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’ensimmäinen muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta, energiasta ja vedestä, joita elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuotannossa käytetään. Lisäksi komissio määritti vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella Kolumbian mahdolliseksi soveltuvaksi edustavaksi maaksi, sillä se oli ainoa kehitystasoltaan Kiinaa vastaava maa, jossa on elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuotantoa. Komissio myös etsi maan ainoan elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuottajan Quimica International Quintal S.A:n, jäljempänä ’Quintal’, ja toisen vastaavaa tuotantoprosessia (elektrolyyttisiä prosesseja tuotantoprosessissaan) käyttävän yrityksen Quimpac de Colombia S.A:n, jäljempänä ’Quimpac’, julkisesti saatavilla olevat taloudelliset tiedot. Komissio sai ensimmäisestä muistiosta huomautuksia kaikilta otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta, Autlanilta, VARTAlta sekä China Chamber of Commerce of Metals, Minerals & Chemicals Importers & Exporters -järjestöltä, jäljempänä CCCMC, ja Guanxi Manganese Industry Association -järjestöltä, jäljempänä ’GMIA’.

(42)

Analysoituaan kaikki ensimmäisestä muistiosta saadut huomautukset ja muistion johdosta toimitetut tiedot komissio julkaisi 4 päivänä heinäkuuta toisen muistion, jäljempänä ’toinen muistio’, lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Toisessa muistiossa komissio päivitti tuotannontekijöiden luetteloa sekä lähteitä ja ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa käyttää Kolumbiaa edustavana maana.

(43)

Koska Quintalin vuodelta 2022 ilmoittama voitto oli pieni ja sen hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset korkeat, komissio katsoi, etteivät yrityksen taloudelliset tiedot edustaneet kohtuullisia määriä 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Sen vuoksi komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille, että se määrittäisi hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voiton Quimpacin vuoden 2022 saatavilla olevien taloudellisten tietojen perusteella. Komissio pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta. Kaikki saadut huomautukset käsitellään yksityiskohtaisesti 3.2 jaksossa.

(44)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(45)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan kuitenkin ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja tähän ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(46)

Kuten jäljempänä tarkemmin selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

(47)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa säädetään seuraavaa: ”Merkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

(48)

Koska perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa oleva luettelo ei ole kumulatiivinen, kaikkia tekijöitä ei tarvitse ottaa huomioon, jotta merkittävien vääristymien esiintyminen voidaan todeta. Samoja tosiasiallisia olosuhteita voidaan lisäksi käyttää yhden tai useamman luetteloon kuuluvan tekijän esiintymisen osoittamiseen. Mahdolliset päätelmät 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisestä on joka tapauksessa tehtävä kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella. Vääristymien esiintymistä koskevassa yleisessä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös viejämaan yleinen toimintaympäristö ja tilanne, etenkin jos kyseisen viejämaan taloudellisen ja hallinnollisen rakenteen perustekijät antavat valtiolle merkittävän vallan puuttua talouteen siten, että hinnat ja kustannukset eivät ole markkinavoimien vapaan kehityksen tulosta.

(49)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaan ”kun komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(50)

Komissio on laatinut tämän säännöksen nojalla Kiinaa koskevan maaraportin (12), jäljempänä ’maaraportti’, joka sisältää näyttöä valtion merkittävästä puuttumisesta toimintaan talouden monilla tasoilla, muun muassa erityiset vääristymät monien keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) osalta ja tietyillä sektoreilla (kuten teräs- ja kemikaalisektoreilla). Vireillepanon yhteydessä asianomaisia osapuolia kehotettiin todistamaan vääräksi tutkimuksen asiakirja-aineistoon vireillepanohetkellä sisältyvä näyttö, esittämään siitä huomautuksia tai täydentämään sitä. Maaraportti liitettiin tutkimuksen asiankirja-aineistoon vireillepanovaiheessa.

(51)

Valitus sisälsi tietoja tarkasteltavana olevaa tuotetta valmistavasta tuotannonalasta, ja siinä viitattiin maaraporttiin Kiinan markkinoiden rakenteellisten vääristymien osalta. Myös valitukseen sisältyi merkityksellistä näyttöä, joka täydensi maaraporttia. Valituksessa todettiin, että tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan CN-koodiin 28, joka käsittää kemialliset tuotteet. Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi tämän alan toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista.

(52)

Lisäksi valituksessa selitettiin, että tarkasteltavana olevaa tuotetta valmistava tuotannonala on pääomavaltainen ja resurssi-intensiivinen ja että energiatuotteet muodostavat normaaliolosuhteissa merkittävän osan tuotantokustannuksista. Sen vuoksi maaraportissa kuvatut erityiset vääristymät, jotka liittyvät keskeisiin tuotannontekijöihin (kuten energiaan ja työvoimaan), ovat erittäin merkityksellisiä tutkimuksen kannalta.

(53)

Kuten johdanto-osan 39 kappaleessa todetaan, Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös maaraportissa, olevaa näyttöä tai valituksen tekijän toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa, tai kumonnut tämän näytön.

(54)

Tätä koskevia huomautuksia saatiin CCCMC:ltä yhdessä GMIA:n kanssa. Huomautuksia saatiin myös yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta Xiangtan Electrochemical Scientific Ltd:ltä (Xiangtan) ja Guangxi Daxin Huiyuan New Energy Technology Co., Ltd:ltä (Daxin).

(55)

Ensinnäkin CCCMC ja GMIA väittivät, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta on ristiriidassa WTO:n lainsäädännön kanssa ja erityisesti, että WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklassa ei mainita merkittävien vääristymien käsitettä.

(56)

Toiseksi CCCMC ja GMIA väittivät, ettei Kiinan elektrolyyttisten mangaanidioksidien alalla ole merkittäviä vääristymiä ja ettei ole riittävästi näyttöä, jonka perusteella voitaisiin päätellä, että elektrolyyttisten mangaanidioksidien alalla Kiinassa esiintyy merkittäviä vääristymiä. Osapuolet väittivät, että tärkein valituksen tekijän esittämä näyttö on peräisin komission joulukuussa 2017 julkaistusta Kiinaa koskevasta maaraportista. CCCMC ja GMIA pitivät maaraporttia vanhentuneena ja katsoivat, että sekä Euroopan että Kiinan taloudessa on sittemmin tapahtunut merkittäviä poliittisia ja rakenteellisia muutoksia.

(57)

Toinen CCCMC:n ja GMIA:n esiin nostama kysymys koskee kolmansien maiden tietojen käyttöä normaaliarvon määrittämiseen. WTO:n polkumyyntisopimuksessa määrätään, että jos tutkiva viranomainen aikoo käyttää kolmannen maan tietoja, sen on selitettävä ja osoitettava, miten näitä tietoja on mukautettu, jotta ne kuvastavat täsmällisesti viennin alkuperämaan hintoja tai kustannustasoa. CCCMC ja GMIA katsoivat, että tämän asian selittämättä jättäminen herättää huolta tietojen luotettavuudesta ja paikkansapitävyydestä ja siitä, arvioidaanko Kiinan elektrolyyttisten mangaanidioksidien alan markkinaolosuhteiden tasapuolisuutta asiaan liittymättömien tietojen perusteella.

(58)

Daxin esitti samanlaisia huomautuksia kuin CCCMC ja GMIA. Myös Daxin väitti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta on ristiriidassa WTO:n lainsäädännön kanssa. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja esitti näkemyksensä tueksi samat väitteet kuin CCCMC ja GMIA todeten erityisesti, ettei WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklassa mainita merkittävien vääristymien käsitettä eikä polkumyyntisopimuksessa ole säännöstä, joka sallisi kolmannen maan tietojen käyttämisen normaaliarvon määrittämiseen, sillä ne eivät voi kuvastaa viejämaan hintoja tai kustannustasoa.

(59)

Daxin myös kiisti, että elektrolyyttisten mangaanidioksidien alalla esiintyisi merkittäviä vääristymiä, ja huomautti, että tällaisten vääristymien todistamiseksi ei ole riittävästi näyttöä, koska tärkein valituksen tekijän esittämä näyttö on peräisin komission Kiinaa koskevasta maaraportista, joka on vanhentunut.

(60)

Toinen yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja Xiangtan selitti huomautuksissaan, että valituksen tekijä ei täyttänyt todistustaakkaansa, sillä se ei osoittanut, että Kiinan elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuotannonalan kustannukset yleisesti ja Xiangtanin kustannukset erityisesti olisivat vääristyneitä. Xiangtan väitti, ettei komission maaraportissa käsitellä erikseen eikä yksityiskohtaisesti elektrolyyttisten mangaanidioksidien alaa. Osapuoli katsoi, että näyttö, johon valituksen tekijä tukeutuu arvioidessaan merkittävien vääristymien esiintymistä, on joko merkityksetöntä tai asiasisällöltään virheellistä. Lisäksi Xiangtan selitti, että valituksessa Kiinan sähkön hintaa väitettiin vääristyneeksi, mutta suuri osa Xiangtanin kuluttamasta sähköstä on sen itse tuottamaa eli Kiinan väitetyt ”vääristyneet” sähkömarkkinat eivät ole voineet vaikuttaa siihen merkittävästi.

(61)

Ensinnäkin vastauksena väitteisiin, joiden mukaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännökset ovat ristiriidassa unionin WTO-velvoitteiden kanssa, ja huomautuksena siihen, että normaaliarvon määrittämisessä käytetään kolmansien maiden tietoja, komissio totesi, että perusasetuksen säännökset ovat täysin WTO-velvoitteiden mukaisia. Kuten WTO:n valituselin nimenomaisesti selvensi asiassa DS473, WTO:n lainsäädännössä sallitaan kolmannen maan tietojen käyttö asianmukaisesti oikaistuina silloin, kun tällainen oikaisu on tarpeen ja perusteltu. Komissio totesi, että kun on vahvistettu, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti viejämaassa esiintyvien merkittävien vääristymien vuoksi viejämaan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttö ei ole asianmukaista, normaaliarvo muodostetaan käyttämällä vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja asianmukaisessa edustavassa maassa kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(62)

Komissio myös tutki, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komissio tutki asiaa asiakirja-aineistossa käytettävissä olevan näytön perusteella, mukaan lukien julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin perustuvaan maaraporttiin sisältyvä näyttö. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tutkimuksen kohteena oleva tuote mukaan lukien. Komissio täydensi vielä tätä näyttöä tekemällä oman tutkimuksen eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä Kiinassa esiintyvien – myös maaraportin julkaisemisen jälkeisiin tapahtumiin liittyvien – merkittävien vääristymien vahvistamisen kannalta. Tämän perusteella nämä väitteet hylättiin.

(63)

Väitteestä, jonka mukaan maaraportin sisältämä näyttö olisi vanhentunutta, komissio totesi maaraportin olevan kattava asiakirja, joka perustuu laajaan objektiiviseen näyttöön, muun muassa Kiinan viranomaisten julkaisemiin lakeihin, asetuksiin ja muihin virallisiin toimintapoliittisiin asiakirjoihin, kansainvälisten organisaatioiden laatimiin kolmansien osapuolten raportteihin, akateemisiin tutkimuksiin ja tutkijoiden artikkeleihin sekä muihin luotettaviin riippumattomiin lähteisiin. Koska maaraportti on ollut julkisesti saatavilla joulukuusta 2017 lähtien, kaikilla asianomaisilla osapuolilla on ollut mahdollisuus esittää siitä sekä sen perustana olevasta näytöstä vastalauseita tai huomautuksia tai täydentää niitä, mutta yksikään osapuoli ei ole esittänyt väitteitä tai todisteita, jotka kumoaisivat raporttiin sisältyvät lähteet. Väitteistä, joiden mukaan EU:n nykyisillä teollisuuspolitiikoilla ja Kiinan politiikoilla olisi samankaltaisuuksia, komissio totesi, että on vaikea nähdä, mitä merkitystä näillä väitteillä on tässä yhteydessä, kun arvioidaan, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti. Näin ollen nämä väitteet hylättiin.

(64)

Väitteestä, jonka mukaan pyynnön esittäjä ei toimittanut riittävää näyttöä perustellakseen, että Kiinassa esiintyy sen väittämiä merkittäviä vääristymiä (ks. vireillepanoilmoituksen 3 kohta), komissio katsoi, että valituksessa esitettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdassa edellytetty riittävä näyttö merkittävistä vääristymistä tutkimuksen vireille panemiseksi tältä pohjalta. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa ei ole muita osapuolen väittämiä näyttöä koskevia vaatimuksia. Vaikka merkittävien vääristymien tosiasiallinen esiintyminen määritetään ja perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuvattua menetelmää käytetään vasta päätelmien ilmoittamisen yhteydessä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdassa säädetään velvollisuudesta kerätä tarvittavat tiedot kyseisen menetelmän soveltamiseksi, kun tutkimus on pantu vireille tältä pohjalta. Nyt käsiteltävässä tapauksessa komissio katsoi, että pyynnössä esitetty näyttö merkittävistä vääristymistä oli riittävä tutkimuksen aloittamiseksi tältä pohjalta. Näin ollen komissio ryhtyi tarvittaviin toimiin, jotta se saattoi soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaista menetelmää, jos merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistettaisiin tutkimuksen aikana. Komissio myös täydensi tätä näyttöä omalla tutkimuksellaan niistä eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä, jotta voidaan vahvistaa merkittävien vääristymien esiintyminen Kiinassa. Komissio hylkäsi tämän väitteen.

(65)

Xiangtanin väitteen osalta, jonka mukaan maaraportissa ei käsitellä erikseen eikä yksityiskohtaisesti elektrolyyttisten mangaanidioksidien alaa ja että Xiangtanin kuluttamasta sähköstä suurin osa on sen itse tuottamaa, minkä vuoksi väitetysti vääristyneet sähkömarkkinat eivät ole voineet vaikuttaa siihen merkittävästi, komissio huomautti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamiseen johtavien merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistetaan koko maan tasolla. Jos merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistetaan, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännöksiä sovelletaan kaikkiin vientiä harjoittaviin tuottajiin Kiinassa ja kaikkiin niiden tuotannontekijöihin liittyviin kustannuksiin. Sama perusasetuksen säännös mahdollistaa kuitenkin kotimarkkinoiden kustannusten käyttämisen, jos on vahvistettu, että merkittävät vääristymät eivät vaikuta niihin. Kotimaisia kustannuksia ei kuitenkaan ole vahvistettu vääristymättömiksi tarkan ja asianmukaisen näytön perusteella. Vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimittaneet tarkkaa ja asianmukaista näyttöä vääristymättömistä hinnoista ja kustannuksista. Vaikka tuottajalla olisi kapasiteettia tuottaa sähköä ilman, että se hankkii sähköä muista lähteistä, koko maahan vaikuttavat vääristymät voivat vaikuttaa myös tähän tuotannontekijään. Näin ollen tämä väite hylätään.

(66)

Kiinan talousjärjestelmä perustuu nk. sosialistisen markkinatalouden käsitteeseen. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin, ja se määrittää Kiinan talouden ohjausjärjestelmää. Perusperiaatteena on ”tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus”. Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään ”kansantalouden johtavana voimana”, ja valtion tehtävänä on ”varmistaa sen lujittaminen ja kasvu” (13). Kiinan talouden yleinen perusta ei siis pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan tällainen puuttuminen on sen nimenomainen tehtävä. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä. Kiinan varallisuusoikeus on tästä oiva esimerkki: siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa (14).

(67)

Lisäksi Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtamana. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot, henkilöt) ja muodostavat kokonaisuuden, jossa Kiinan kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan. Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, jolloin Kiinan kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä. Säännöksen ensimmäisen virkkeen ”sosialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” perään lisättiin toinen virke: ”kiinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema” (15) . Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen kiistämättömän ja jatkuvasti kasvavan määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä. Tämä johtoasema ja määräysvalta on olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menee selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta vapaiden markkinavoimien toiminnan rajoissa.

(68)

Kiinan valtio harjoittaa tavoitteiden saavuttamiseksi interventionistista talouspolitiikkaa, joka on yhdenmukaista Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eikä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (16). Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, kuten teollisuuden suunnittelujärjestelmää, rahoitusjärjestelmää ja erilaisia sääntely-ympäristöön liittyviä tekijöitä.

(69)

Ensinnäkin yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kaikki nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla. Maakuntatason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös keinot tuotannonalojen/sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa on edelleen täsmällisiä tuotostavoitteita, joskin tämä oli yleisempää aiemmilla suunnitelmakierroksilla. Suunnitelmissa tuodaan esiin (positiivisesti tai negatiivisesti) yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esimerkiksi teollisuuden päivittäminen tai kansainvälinen laajentuminen). Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tämä johtuu suunnitelmien sitovasta luonteesta mutta myös siitä, että Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (ks. myös 3.2.1.5 jakso jäljempänä) (17).

(70)

Toiseksi rahoitusresurssien tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (ks. myös 3.2.1.8 jakso jäljempänä). Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkolainamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Nämä rahoitussektorin osat on myös institutionaalisesti ja operatiivisesti perustettu niin, että pyrkimyksenä ei ole rahoitusmarkkinoiden tehokkaan toiminnan maksimointi vaan valvonnan varmistaminen ja se, että mahdollistetaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (18).

(71)

Kolmanneksi valtion puuttuminen talouden toimintaan saa monenlaisia muotoja sääntely-ympäristön tasolla. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen, ja näin heikennetään markkinatalouden periaatteita alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että julkisia hankintoja on tehtävä niin, että helpotetaan valtion politiikassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta (19). Myös investointien alalla Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Investointien seuranta sekä investointeihin liittyvät erilaiset kannustimet, rajoitukset ja kiellot ovat merkittäviä välineitä, joilla viranomaiset pyrkivät tukemaan teollisuuspolitiikan tavoitteita, kuten valtion määräysvallan säilyttämistä keskeisillä sektoreilla tai kotimaisen teollisuuden pönkittämistä (20).

(72)

Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat valtion toimintaan puuttumisen perustana ja kannustavat siihen. Tällainen merkittävä valtion puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen vapaiden markkinavoimien toiminnan kanssa, minkä tuloksena resurssien jakaminen vääristyy eikä ole markkinaperiaatteiden mukaista (21).

(73)

Kiinassa valtion omistuksessa, hallinnassa ja/tai poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa toimivat yritykset muodostavat olennaisen osan taloutta.

(74)

Kiinan viranomaiset ja Kiinan kommunistinen puolue pitävät yllä rakenteita, jotka varmistavat niiden jatkuvan vaikutusvallan yrityksiin ja erityisesti valtion omistamiin yrityksiin. Valtio (ja monilta osin myös Kiinan kommunistinen puolue) muotoilee aktiivisesti yksittäisten valtion omistamien yritysten yleisen talouspolitiikan ja valvoo sen täytäntöönpanoa ja käyttää myös oikeuttaan osallistua valtion omistamien yritysten operatiiviseen päätöksentekoon. Tämä tapahtuu tyypillisesti kierrättämällä johtohenkilöitä viranomaisten ja valtion omistuksessa olevien yritysten välillä, sisällyttämällä puolueen jäseniä valtion omistuksessa olevien yritysten johtoelimiin ja puoluesolujen jäseniä yrityksiin (ks. myös 3.2.1.4 jakso) sekä muokkaamalla yritysrakennetta valtion omistuksessa olevien yritysten sektorilla (22). Vastavuoroisesti valtion omistamilla yrityksillä on Kiinan taloudessa erityisasema, joka tuo mukanaan useita taloudellisia etuja, muun muassa suojan kilpailulta ja etuuskohtelun mukaisen tuotantopanosten ja rahoituksen saannin (23). Seikkoja, jotka viittaavat valtion määräysvaltaan elektrolyyttisiä mangaanidioksideja tuottavissa yrityksissä, käsitellään tarkemmin jäljempänä 3.2.1.4 jaksossa.

(75)

Etenkin elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuotannonalalla Kiinan valtion omistusosuus on merkittävä. Lisäksi analysoitaessa tärkeimpiä kiinalaisia tuottajia, jotka veivät elektrolyyttisiä mangaanidioksideja unioniin, kävi ilmi, että valtio puuttuu niiden toimintaan merkittävästi.

(76)

Esimerkiksi Xiangtan Electrochemical Technology Co., Ltd on Xiangtan Cityn valtion omistamien omaisuuserien valvonta- ja hallintokomission alainen holdingyhtiö (24). Kaksi suurinta osakkeenomistajaa ovat valtio-omisteisia, ja yhteensä 40 prosenttia osakkeista on valtion omistuksessa. Yhtiön puheenjohtaja on Kiinan kommunistisen puolueen jäsen ja yhtiön puoluekomitean sihteeri (25). Yhtiön hallituksen sihteerinä toimiva varatoimitusjohtaja on kommunistisen puolueen jäsen ja yhtiön puoluekomitean jäsen (26).

(77)

Guangxi Guiliu Chemical Co., Ltd on luonnollisten henkilöiden omistuksessa oleva yksityinen yritys. Sen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana toimiva henkilö on kuitenkin myös Kiinan kommunistisen puolueen jäsen ja puoluekomitean sihteeri (27). Lisäksi eräs yhtiön hallituksen jäsen on myös Kiinan kommunistisen puolueen jäsen ja puoluekomitean varasihteeri.

(78)

South Manganese Group Ltd on kokonaan South Manganese Investment -nimisen konsernin omistuksessa (28). Kyseisen konsernin nimi oli aiemmin CITIC Dameng Holdings (29). South Manganese Investment -konsernin osakkeista 22 prosenttia on Nanningin kaupungin omistuksessa ja 4,9 prosenttia (30) valtion omistaman CITIC Group -finanssiryhmittymän omistuksessa. South Manganese -konsernin hallituksen puheenjohtaja on puoluekomitean sihteeri (31).

(79)

Guizhou Red Star Development Dalong Manganese Industry Co., Ltd:stä 94 prosenttia on Guizhou Red Star Development -nimisen yhtiön omistuksessa. Varsinainen määräysvalta kyseiseen yhtiöön on Qingdao SASAC:llä, joten kyseessä on valtion omistama yritys (32). Yhtiön määräysvaltainen osakkeenomistaja on Qingdao Hongxing Chemical Group Co., Ltd., ja varsinainen määräysvalta yhtiöön on Qingdaon kunnan kansanhallituksen valtion omistamien omaisuuserien valvonta- ja hallintokomissiolla. Konsernin puheenjohtaja toimii myös puoluekomitean sihteerinä (33).

(80)

Koska Kiinan kommunistisen puolueen puuttumisesta operatiiviseen päätöksentekoon on tullut normaali käytäntö myös yksityisissä yrityksissä (34) ja kommunistinen puolue hallitsee lähes kaikkia maan talouden osa-alueita, valtion vaikutusvalta yrityksissä kommunistisen puolueen rakenteiden kautta on myös johtanut siihen, että talouden toimijat ovat käytännössä valtion hallinnassa ja poliittisen valvonnan alaisia, kun otetaan huomioon, kuinka tiukasti valtio ja puoluerakenteet ovat kietoutuneet yhteen Kiinassa.

(81)

Edellä kuvattu vaikutusvalta näkyy myös China Petrochemical and Chemical Industry Federation -toimialajärjestön (CPCIF) tasolla. CPCIF:n perussäännön 3 artiklan mukaan ”järjestön toimintaa ohjaavat, valvovat ja hallinnoivat rekisteri- ja hallintoasioista vastaavat yksiköt, puolueen vahvistamiseen liittyviä toimia johtavat yksiköt sekä asiaankuuluvat eri teollisuudenaloista vastaavat osastot” (35).

(82)

Näin ollen myöskään yksityisessä omistuksessa olevat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen sektorilla toimivat tuottajat eivät voi toimia markkinaehdoin. Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin alan yrityksiin kohdistetaan poliittista valvontaa ja ohjausta (ks. myös 3.2.1.5 jakso jäljempänä).

(83)

Sen lisäksi, että Kiinan valtio harjoittaa määräysvaltaa talouselämään valtion yritysten omistajuuden ja muiden välineiden kautta, se voi myös puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on edustettuna yrityksissä. Kiinan lainsäädännön mukaan viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia (36), ja toisen merkityksellisen kanavan, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin, muodostavat Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä. Kiinan yhtiölain mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puoleen perustamisasiakirjan mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä (37)) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat puitteet puolueyksikön toiminnalle. Vaikuttaa siltä, että aiemmin tätä vaatimusta ei aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Viimeistään vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa valtion omistamien yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (38). Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä (39). Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuottajat ja niiden raaka-aineiden toimittajat.

(84)

Lisäksi 15 päivänä syyskuuta 2020 julkaistiin kommunistisen puolueen keskuskomitean suuntaviivat (40) (”General Office of CCP Central Committee’s Guidelines on stepping up the United Front work in the private sector for the new era”), jäljempänä ’suuntaviivat’, joissa laajennettiin edelleen puoluekomiteoiden roolia yksityisissä yrityksissä. Näiden suuntaviivojen II.4 jakson mukaan ”on lisättävä puolueen yleistä valmiutta johtaa yhteiseen rintamaan liittyvää työtä yksityissektorilla ja tehostaa toimia alalla”, ja niiden III.6 jakson mukaan ”on tehostettava edelleen puolueen vahvistamista yksityisyrityksissä ja annettava puoluesoluille mahdollisuus toimia tehokkaasti linnoituksena ja annettava puolueen jäsenille mahdollisuus toimia eturintamassa ja edelläkävijöinä”. Toisin sanoen suuntaviivoilla korostetaan ja pyritään vahvistamaan kommunistisen puolueen roolia yrityksissä ja muissa yksityissektorin yhteisöissä (41).

(85)

Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan (ks. myös 3.2.1.8 jakso) samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisää vääristävää vaikutusta markkinoihin (42). Näin ollen valtion läsnäolo yrityksissä, myös valtion omistamissa yrityksissä, kemiansektorilla ja muilla sektoreilla (kuten rahoitus- ja tuotantopanossektorilla) antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

(86)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit. Suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia ja viranomaiset kullakin hallinnon tasolla valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (43).

(87)

Kiinan viranomaiset pitävät elektrolyyttisten mangaanidioksidien alaa keskeisenä tuotannonalana. Tämä vahvistetaan raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (44), jonka V.3 jaksossa mainitaan erikseen elektrolyyttinen mangaani: ”Parannetaan resurssien kokonaisvaltaista käyttöä, tuetaan resurssien mahdollisimman tehokasta käyttöä, parannetaan jatkuvasti keskeisten tekniikoiden ja prosessien hallintaa, tehostetaan ensisijaisten resurssien käyttöä ja vähennetään resurssien ja energian kulutusta prosessin kaikissa vaiheissa. Edistetään kokonaisvaltaisesti raaka-aineiden ja kiinteän teollisuusjätteen hyödyntämistä keskittyen – – elektrolyyttiseen mangaanikuonaan – –. Kannustetaan täytäntöönpanoon kaikkialla maassa.”

(88)

Elektrolyyttiset mangaanidioksidit mainitaan erikseen myös teollisuuden rakennesopeutusta koskevan ohjeistavan luettelon vuoden 2019 versiossa (45). Tässä luettelossa teollisuudenalat on luokiteltu kolmeen luokkaan: kannustettaviin, rajoitettaviin ja lakkautettaviin teollisuudenaloihin. Elektrolyyttiset mangaanidioksidit mainitaan rajoitettavana teollisuudenalana. Samassa ohjeistavassa luettelossa erityinen elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuotannossa käytettävä laite, mangaanidioksidin pelkistämiseen tarkoitettu lieskauuni, mainitaan lakkautettavien alojen luokassa.

(89)

Näillä ja muilla keinoilla Kiinan viranomaiset ohjaavat ja kontrolloivat lähes kaikkia alan kehittämisen ja toiminnan osatekijöitä. Kiinan viranomaiset ohjeistavat alan kehittämistä myös monilla muilla erilaisilla poliittisilla välineillä ja ohjeilla, jotka liittyvät esimerkiksi raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevaan 14. viisivuotissuunnitelmaan. Sen VIII.1 jaksossa (Täytäntöönpanotoimenpiteet) todetaan seuraavaa: ”Kaikkien alueiden on tehostettava tämän suunnitelman noudattamista ja liitettävä suunnitelman keskeinen sisältö ja tärkeimmät hankkeet keskeisiin paikallisiin tehtäviinsä. Petrokemian- ja kemiansektorin, terässektorin ja muiden keskeisten sektoreiden on laadittava täytäntöönpanoasiakirjoja, joissa keskitytään tämän suunnitelman tavoitteisiin ja tehtäviin ja otetaan huomioon edellä mainituilla sektoreilla vallitsevat olosuhteet.”

(90)

Lisäksi ohjaavassa lausunnossa, jonka tarkoituksena on edistää petrokemian ja kemian teollisuuden korkealaatuista kehittämistä 14. viisivuotiskaudella (46), määritetään muitakin parametreja sektorin suunniteltua kehittämistä varten: ”Vuoteen 2025 mennessä petrokemian ja kemian teollisuus muodostavat korkealaatuisen kehitysmallin, joka koostuu vahvoista kotimaisista innovointivalmiuksista, järkevästä rakenteesta sekä vihreistä, turvallisista ja vähähiilisistä kasvunäkymistä. Sen avulla lisätään tuntuvasti myös niitä valmiuksia, joiden avulla voidaan varmistaa korkeatasoinen tuote, parantaa keskeistä kilpailukykyä huomattavasti ja edetä päättäväisesti kohti vahvaa omavaraisuutta ja merkittäviä parannuksia” (47). Lisäksi lausunnossa määritetään useita tavoitteita kemiansektorille: ”bulkkikemikaalien tuotannon keskittymisastetta kasvatetaan, ja kapasiteetin käyttöaste ylittää 80 prosenttia – – perustetaan noin 70 kemianteollisuuspuistoa, joilla on kilpailuetuja” (48). Lausunnossa korostetaan myös tarvetta ”vahvistaa vero-, talous-, alue-, investointi-, tuonti- ja vienti-, energia- ja hinnoittelupolitiikkojen ja ekologisen ympäristöpolitiikan sekä muiden politiikkojen yhteensovittamista teollisuuspolitiikkojen kanssa” ja ”saattaa kansallisen teollisuuden ja rahoitusalan yhteistyömekanismi täysimääräisesti toimintaan sekä edistää pankkien ja yritysten välisiä yhteyksiä ja teollisuuden ja rahoitusalan välistä yhteistyötä” (49).

(91)

Mangaaniteollisuutta tuetaan myös maakunnallisilla politiikoilla. Kiinan tärkeimpiä elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuotantoalueita ovat muun muassa Guizhou, Guangxi ja Hunan, joista Guangxin osuus koko maan kokonaistuotannosta on lähes 80 prosenttia (50).

(92)

Guangxin maakunta julkaisi vuonna 2017 Guangxin metalliteollisuusalan yrittäjyyden toisen täytäntöönpanosuunnitelman (2017–2025) (51). Suunnitelman I jaksossa mainitaan, että ”vuoteen 2025 mennessä ferroseoksen tuotantokapasiteetti Guangxissa rajataan noin kuuteen miljoonaan tonniin, elektrolyyttisen mangaanimetallin tuotantokapasiteetti rajataan noin 600 000 tonniin, elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuotantokapasiteetti on 270 000 tonnia, mangaanisulfaatin tuotantokapasiteetti noin 100 000 tonnia ja mangaanipohjaisten litiumioniakkujen tuotantokapasiteetti 400 miljoonaa ampeerituntia”. Suunnitelman II.4.2 jaksossa todetaan, että yhtenä tavoitteena on ”lujittaa yhteistyötä rauta- ja teräsalan, ruostumattoman teräksen alan ja valimoiden kanssa sekä parantaa paikallisia valmiuksia käyttää elektrolyyttistä mangaanimetallia, elektrolyyttistä mangaanidioksidia, mangaanisulfaattia ja muita tuotteita”.

(93)

Lisäksi Guangxi julkaisi vuonna 2018 mangaaniteollisuuden keskittymien ja teollisuusketjun kehittämissuunnitelman (52), joka laadittiin ja julkaistiin suuntaa-antavaksi suunnitelmaksi ohjaamaan alueen mangaaniteollisuuden tulevaa kehitystä. Samana vuonna julkaistiin Guangxin mangaaniteollisuuden keskittymien ja teollisuusketjun kehittämissuunnitelmaan sisältyvän politiikan tulkintaa koskeva asiakirja (53).

(94)

Suunnitelman kehitystavoitteena on ”optimoida mangaaniteollisuuden rakenne, toteuttaa kaivostoiminnan, rikastamisen, sulattamisen ja syväjalostuksen koordinoitu kehittäminen, muodostaa teollisuuskeskittymiä mangaanimalmin louhinnan ja jalostuksen ympärille, parantaa ekologisen ympäristön suojelua, kiinnittää huomiota turvalliseen tuotantoon ja materiaalien kierrätykseen sekä edistää voimakkaasti energian säästämistä ja päästöjen vähentämistä”. Suunnitelman tavoitteena on myös ”pyrkiä rajaamaan vuoteen 2020 mennessä elektrolyyttisen mangaanimetallin tuotantokapasiteetti maakunnassa noin 600 000 tonniin, elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuotantokapasiteetti 270 000 tonniin ja mangaanisulfaatin tuotantokapasiteetti noin 100 000 tonniin”.

(95)

Suunnitelman täytäntöönpanotoimenpiteet kohdistuvat kuuteen osa-alueeseen, joita ovat ”järjestämisen ja koordinoinnin vahvistaminen, mangaaniteollisuuden standardijärjestelmän perustaminen ja parantaminen, mangaanituotteiden ja jalostusteknologian sekä niiden tutkimuksen, kehittämisen ja käytön edistäminen, hyötyjä tuottavien yritysten ja osaajatiimien luomisen vahvistaminen, finanssipoliittisen tuen ja verotuen vahvistaminen sekä investointien tehokas houkutteleminen”.

(96)

Lisäksi suunnitelman III.4 jaksossa tuodaan esille pyrkimys ”houkutella aktiivisesti vahvoja yrityksiä ja luoda niiden yhteenliittymiä, kehittää koko järjestelmän tukirangan muodostavia yrityksiä sekä kannustaa alueen keskeisiä yrityksiä integroitumaan ja toteuttamaan uudelleenjärjestelyjä”. Lisäksi siinä todetaan seuraavaa: ”Johtavat yritykset (esimerkiksi CITIC Dameng Mining Co., Ltd., Guangxi Ferroalloy Co., Ltd., ja Baise Mining Group Co., Ltd), 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa käsittelevä mangaanipohjaisten uusien materiaalien ekologisen kierron Manganese Qinzhou -teollisuuspuisto, mangaanimalmin rikastukseen, metallin sulatukseen, mangaanin syväjalostukseen ja mangaanikuonan kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen keskittynyt Baikuang Group Jingxi sekä muut suuren mittakaavan hankkeet edesauttavat hyötyä tuottavien resurssien yhteenliittämistä, yhdistävät saumattomasti valtion tarjoaman ja yksityisen pääoman edut johtavien yritysten toiminnan tehostamiseksi, optimoivat teollisuutta ja tuoterakennetta, vähentävät kilpailua samalla alalla ja kehittävät johtavista yrityksistä kansainvälisesti tunnettuja korkealaatuisia yrityksiä, jotka ovat markkinoilla erittäin kilpailukykyisiä”.

(97)

Suunnitelman täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevassa IV jaksossa esitetään lisäksi seuraavaa: ”Vahvistetaan finanssipoliittista, vero- ja rahoitustukea. Vahvistetaan hallituksen, pankkien ja yritysten tiedotusta ja viestintää, varmistetaan, että rahastot toimivat tehokkaasti ohjaavassa roolissaan ja kannustinten tarjoajina, houkutellaan aktiivisesti sosiaalista pääomaa ja tuetaan mangaaniteollisuuden kehitystä. Varmistetaan, että teollisuusalan pääomasijoitusrahastot voivat toimia mahdollisimman tehokkaasti ohjaavassa roolissaan, sekä koordinoidaan ja tuetaan mangaaniteollisuuden kehitystä. Kaikkien hallintoyksiköiden on käytettävä käytettävissä olevia varoja mangaanin valmistukseen keskittyvien innovaatiokeskusten, käyttösovellusten demonstrointialustojen, tutkimus- ja kehityslaitosten ja käyttösovellusten demonstrointihankkeiden kehittämisen ohjaamiseen. Jatketaan sellaisten politiikkojen täytäntöönpanoa, jotka ovat tukeneet yritysten innovointia ja kehitystä viime vuosina ja joista on ollut tosiasiallisesti hyötyä yrityksille”.

(98)

Viranomaisten puuttuminen elektrolyyttisten mangaanidioksidien alan kehitykseen Guangxin maakunnassa käy ilmi myös puolueen johtoryhmän sihteerin ja Baisen teollisuus- ja informaatioteknologiaviraston johtajan julkaisemista suosituksista (54). Suosituksissa mainitaan, että mangaanimalmi on määritelty maassa strategiseksi mineraaliksi. Lisäksi suosituksissa todetaan seuraavaa: ”Puoluekomitea ja autonomisen alueen hallitus ovat viime vuosina tuoneet esille teollisuusketjun optimointia ja parantamista erittäin tärkeinä osa-alueina sekä toteuttaneet määrätietoisesti metalliteollisuuden toista hanketta, ja samaan aikaan mangaanimalmin tuotantokapasiteetti on kasvanut edelleen. Vuonna 2020 elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuotanto alueella on 260 500 tonnia, mikä on noin 75 prosenttia kansallisesta tuotannosta, ja elektrolyyttisen mangaanimetallin tuotanto on 270 100 tonnia eli noin 18 prosenttia kansallisesta tuotannosta, mikä on maan suurimpia tuotantomääriä”.

(99)

Guangxin maakunta ei ole ainoa, jossa mangaaniteollisuutta edistetään aktiivisesti. Myös Guizoun maakunnassa on otettu käyttöön toimenpiteitä mangaani- ja mangaanin jalostusteollisuuden kehittämiseksi. Guizoun maakunnan taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (55) tavoitteena on muun muassa tehdä yhteistyötä muiden maakuntien kanssa mangaaniteollisuuden edistämiseksi: ”Lisätään vaihtoa ja tiivistetään yhteistyötä Hunanin, Hubein, Jiangxin ja muiden Jangtsejoen keskijuoksulla sijaitsevien maakuntien kanssa muun muassa energia-, matkailu- ja koulutusalalla sekä laitevalmistuksen ja uusien materiaalien alalla ja rakennetaan yhdessä teollisuuskeskittymiä, esimerkiksi uusia mangaanin syväjalostamoita”.

(100)

Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan kannustettavien tuotannonalojen tukemista koskevia julkisen politiikan tavoitteita, elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuotanto mukaan lukien. Nämä toimenpiteet estävät markkinavoimia toimimasta vapaasti.

(101)

Asiakirja-aineistossa olevien tietojen perusteella Kiinan konkurssijärjestelmä ei vaikuta pystyvän riittävästi toteuttamaan omia päätavoitteitaan eli selvittämään oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja ja turvaamaan velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa juontavan juurensa siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö virallisesti perustuu samoihin periaatteisiin kuin vastaava lainsäädäntö muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista järjestelmällinen heikko täytäntöönpano. Konkurssien lukumäärä on äärimmäisen alhainen maan talouden kokoon nähden eikä vähiten sen vuoksi, että maksukyvyttömyysmenettelyissä on lukuisia puutteita, jotka käytännössä estävät konkurssimenettelyt. Lisäksi valtion rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä on edelleen vahva ja aktiivinen, ja sillä on usein suora vaikutus menettelyn lopputulokseen (56).

(102)

Kiinan omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat erityisen ilmeiset maanomistuksen ja maankäyttöoikeuksien osalta (57). Kiinan valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla). Sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. Voimassa on säännöksiä, joiden tavoitteena on myöntää maankäyttöoikeudet avoimesti ja markkinahinnoilla, esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyillä. Näitä säännöksiä kuitenkin laiminlyödään säännöllisesti, ja jotkin ostajat voivat hankkia maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (58). Lisäksi viranomaiset pyrkivät usein maata jakaessaan erityisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon (59).

(103)

Kiinan talouden muiden alojen tapaan elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuottajiin sovelletaan Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädäntöä. Tämän vuoksi konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä soveltamisesta tai riittämättömästä täytäntöönpanosta johtuvat ylhäältä alaspäin suuntautuvat vääristymät vaikuttavat myös näihin yrityksiin. Nämä seikat vaikuttavat koskevan täysin myös elektrolyyttisten mangaanidioksidien sektoria. Tässä tutkimuksessa ei tullut esiin mitään, mikä asettaisi nämä havainnot kyseenalaisiksi.

(104)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön soveltaminen oli syrjivää tai täytäntöönpano puutteellista elektrolyyttisten mangaanidioksidien sektorilla, myös tarkasteltavana olevan tuotteen osalta.

(105)

Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi kehittyä Kiinassa täysin, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina ei ole ratifioinut useita Kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ’ILO’, keskeisiä yleissopimuksia, etenkään niitä, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta (60). Kansallisen lainsäädännön mukaan toiminnassa on vain yksi ammattijärjestö. Kyseinen järjestö ei ole kuitenkaan riippumaton valtion viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on edelleenkin vähäistä (61). Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, jolla sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täysi saaminen rajoitetaan kunkin hallinnollisen alueen asukkaisiin. Tämän seurauksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja alempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla (62). Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa.

(106)

Siitä, että elektrolyyttisten mangaanidioksidien sektoriin ei sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää, ei esitetty mitään näyttöä. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siten elektrolyyttisten mangaanidioksidien sektoriin sekä suoraan (tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sen tuotannon pääraaka-ainetta valmistettaessa) että välillisesti (kun sektori saa pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää).

(107)

Yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa kohdistuu useita vääristymiä.

(108)

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista, että siinä ovat vahvassa asemassa valtion omistamat pankit (63), jotka rahoitusta myöntäessään ottavat huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Rahoitusalan ulkopuolella toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankit ovat sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilökohtaisten suhteiden kautta (Kiinan kommunistinen puolue nimittää valtion omistamien rahoituslaitosten johtajat) (64), ja pankit panevat säännöllisesti täytäntöön valtion suunnittelemaa julkista politiikkaa, kuten rahoitusalan ulkopuolella toimivat valtion omistamat yrityksetkin. Näin toimiessaan pankit noudattavat selkeää oikeudellista velvoitetta harjoittaa liiketoimintaansa kansantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (65). Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (66).

(109)

Eri säännöksissä viitataan kyllä tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä toiminta- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus, mutta esimerkiksi kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten päätelmistä saatu mittava näyttö osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa.

(110)

Kiinan viranomaiset esimerkiksi selvensivät varsin hiljattain, että Kiinan kommunistisen puolueen on valvottava myös yksityisten liikepankkien päätöksiä, joiden on oltava kansallisen politiikan mukaisia. Yksi valtion kolmesta tärkeimmästä tavoitteesta pankkien hallinnoinnin osalta on vahvistaa puolueen johtajuutta pankki- ja vakuutusalalla, myös yritysten operatiivisiin ja johtamiseen liittyvissä asioissa (67). Kaupallisten pankkien suoriutumisen arviointiperusteissa on myös otettava nyt huomioon etenkin se, miten pankit ”edistävät kansallisia kehitystavoitteita ja reaalitaloutta”, ja erityisesti se, miten ne ”palvelevat strategisia ja uusia tuotannonaloja” (68).

(111)

Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä monista eri syistä, kuten siksi että yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja valtion implisiittisen takauksen vahvuus vaikuttavat riskinarviointiin. Arvioiden mukaan kiinalaiset luottoluokitukset vastaavat järjestelmällisesti alhaisempia kansainvälisiä luokituksia (69).

(112)

Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (70). Tämän tuloksena lainanannossa suositaan valtion omistuksessa olevia yrityksiä, suuria yksityisiä yrityksiä, joilla on hyvät suhteet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimivia yrityksiä, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole samat kaikille markkinatoimijoille.

(113)

Toiseksi, lainojen kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina investointien lisäämiseksi. Tämä on johtanut pääomasijoitusten liialliseen käyttöön ja sijoitusten tuottojen jatkuvaan pienemiseen. Tästä osoituksena on yritysten velkaantumisasteen hiljattainen kohoaminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä putoamisesta huolimatta, mikä viittaa siihen, että pankkijärjestelmässä toiminnassa oleva mekanismi ei toimi normaalien kaupallisten reaktioiden mukaisesti.

(114)

Kolmanneksi – vaikka nimelliskorot vapautettiin lokakuussa 2015 – hintasignaalit eivät edelleenkään synny vapaiden markkinavoimien vaikutuksesta, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Enintään viitekoron suuruisina myönnettävien lainojen osuus oli edelleen vähintään kolmannes kaikesta lainanannosta vuoden 2018 lopussa (71). Kiinan viralliset tiedotusvälineet ovat äskettäin raportoineet, että Kiinan kommunistinen puolue vaati ”lainamarkkinoiden korkotason laskemista” (72). Keinotekoisen alhaiset korot johtavat alihinnoitteluun ja tämän seurauksena liialliseen pääoman käyttöön.

(115)

Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa viittaa siihen, että pääoman kohdentamisen tehokkuus on heikkenemässä ilman merkkejä luotonannon kiristymisestä, jota voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömät lainat ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina. Velkariskin kasvaessa Kiinan valtio on päättänyt välttää maksukyvyttömyystilanteita. Tästä syystä luottotappioita on käsitelty pidentämällä laina-aikaa eli luomalla nk. zombie-yrityksiä tai siirtämällä velka (esimerkiksi yhteenliittymien kautta tai muuntamalla velka osakkeiksi) poistamatta välttämättä velkaongelmaa tai puuttumatta sen perussyihin.

(116)

Markkinoiden vapauttamiseksi toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla.

(117)

Siitä, että elektrolyyttisten mangaanidioksidien sektoriin ei kohdistuisi edellä kuvattu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan, ei esitetty mitään näyttöä. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(118)

Komissio totesi, että maaraportissa kuvatut vääristymät ovat ominaisia Kiinan taloudelle. Käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että edellä 3.2.1.2–3.2.1.8 jaksossa sekä maaraportin A osassa kuvatut tosiseikat ja Kiinan järjestelmän ominaisuudet koskevat koko maata ja kaikkia talouden toimialoja. Sama pätee edellä 3.2.1.6–3.2.1.8 jaksossa ja maaraportin B osassa kuvattuihin tuotannontekijöihin.

(119)

Komissio muistuttaa, että elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuotantoon tarvitaan laaja valikoima tuotantopanoksia. Kun elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista / pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla talouden aloilla.

(120)

Näin ollen sen lisäksi, että elektrolyyttisten mangaanidioksidien kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, vaikutukset kohdistuvat myös kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. raportin A ja B osa). Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen. Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(121)

Edellä 3.2.1.2–3.2.1.9 jaksossa esitetyssä analyysissä, jossa on tarkasteltu kaikkea käytettävissä olevaa näyttöä Kiinan puuttumisesta talouden toimintaan yleisesti ja elektrolyyttisten mangaanidioksidien sektorilla erityisesti, osoitettiin, että tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, komissio päätteli, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen.

(122)

Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa esitetään.

(123)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

jos mahdollisia edustavia maita on useampi kuin yksi, etusijalle asetettiin tarvittaessa maa, jossa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

(124)

Edellä käsitellyissä ensimmäisessä ja toisessa muistioissa kuvataan asiaankuuluvien kriteerien pohjana olevat tosiseikat ja näyttö ja käsitellään myös osapuolten näistä seikoista ja asiaankuuluvista lähteistä esittämiä huomautuksia. Komissio myös ilmoitti asianomaisille osapuolille aikomuksestaan pitää käsillä olevassa tapauksessa Kolumbiaa asianmukaisena edustavana maana, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisten merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuu.

(125)

Komissio selitti ensimmäisessä muistiossa, että Kolumbia on ainoa maa, jonka taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa, eli Maailmanpankki on luokitellut sen bruttokansantulon perusteella ”ylemmän keskitulotason” maaksi, ja jossa tiedettiin olevan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoa.

(126)

Ensimmäisen muistion julkaisemisen jälkeen Guiliu väitti, että edustavana maana olisi käytettävä Meksikoa, koska maa tuottaa mangaanimalmia (tärkein elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuotannossa käytettävä raaka-aine) ja – mangaanimalmin tuontitietoja lukuun ottamatta – muiden Meksikoon tuotujen raaka-aineiden määrät ovat riittävät. Guiliu ehdotti, että mangaanimalmin tuontihintojen määrittämiseksi käytettäisiin Kolumbiaa ja hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten sekä voiton määrittämiseksi Autlan EMD:tä.

(127)

Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotanto on yksi kriteereistä, joita komissio käyttää määrittäessään normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Toisin kuin Kolumbiassa, jossa on tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoa, Meksikossa sitä ei tuoteta, eikä sitä siksi voida pitää asianmukaisena edustavana maana. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(128)

Varta piti Kolumbiaa kyseenalaisena valintana edustavaksi maaksi, koska se väitti, että vertailu Kiinan sähkökustannuksiin oli virheellinen, ja ehdotti, että sähkön tuotantotapa ja sähkönjakelun kustannukset otettaisiin huomioon.

(129)

Varta ei osoittanut, missä määrin sähkön vertailuhinta Kolumbiassa ei edustaisi Kiinan vääristymätöntä hintaa, eikä se myöskään esittänyt konkreettisia vaihtoehtoja. Sen vuoksi Vartan väite hylättiin.

(130)

Komission tietojen mukaan ei ole olemassa muita taloudelliselta kehitykseltään Kiinan tasolla olevia maita, joissa tuotettaisiin elektrolyyttisiä mangaanidioksideja, eikä yksikään asianomainen osapuoli toimittanut uutta tietoa asiasta. Näin ollen toisessa muistiossa Kolumbia vahvistettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukaiseksi edustavaksi maaksi.

(131)

Komissio totesi ensimmäisessä muistiossa, että sen maan, jossa tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuotetaan, eli Kolumbian julkisten tietojen saatavuus oli tarkistettava erityisesti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tai vastaavan segmentin tuotteen tuottajilta saatujen tutkimusajanjakson julkisten rahoitustietojen osalta.

(132)

Guiliu väitti ensimmäistä muistiota koskevissa huomautuksissaan, että tiettyjen Kolumbiaan tuotujen tuotannontekijöiden tuontimäärät ovat riittämättömiä ja että näiden tuotannontekijöiden osalta olisi sen sijaan käytettävä maailmanlaajuiseen tuontiin perustuvia hintoja.

(133)

Komissio arvioi seuraavien tuotannontekijöiden kokonaistuontia Kolumbiaan: rikkihappo, ligniitti, bituminen ja antrasiittihiili sekä pyriitti. Nämä ovat tuotannontekijöitä, joita vientiä harjoittavat tuottajat ilmoittivat käyttävänsä tuotantoprosesseissaan. Komissio totesi, että kunkin tuotannontekijän tuontimäärät olivat hyvin alhaiset (alle 0,02 prosenttia tuonnista kaikkiin maihin, joiden taloudellinen kehitys vastaa Kiinaa) ja että vastaavat tuontihinnat olivat epätavallisia, jos niitä verrataan samoihin maihin suuntautuvan tuonnin keskimääräisiin hintoihin (eroja samoihin maihin suuntautuvaan tuontiin verrattuna oli 102 prosenttia, 1 115 prosenttia, 1 233 prosenttia ja 2 608 prosenttia neljän tuotteen osalta edellä mainituista viidestä tuotteesta). Viidennen tuotteen eli bitumisen kivihiilen hintaero oli pienempi (29 prosenttia), mutta tutkimusajanjaksolla tuontimäärät olivat erittäin alhaiset eli 3,8 tuhatta tonnia, mikä vastaa alle 0,00006:ta prosenttia tuonnista kaikkiin maihin, joiden taloudellinen kehitys oli Kiinaa vastaavalla tasolla.

(134)

Koska viiden edellä mainitun tuotantopanoksen tuontimäärät olivat vähäisiä ja niistä johtuvat hinnat kohtuuttomat, tuontitietoihin vaikutti sellaisten asianomaisen tullikoodeksin mukaisesti ilmoitettujen erikoistuotteiden tai epätavanomaisten tuotelajien tuonti, joita ei käytetä elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuotantoprosessissa.

(135)

Asianomaisilta osapuolilta ei saatu huomautuksia tästä lähestymistavasta.

(136)

Sen vuoksi komissio etsi näiden tuotantopanosten osalta vaihtoehtoisen maan niiden maiden joukosta, joiden taloudellinen kehitys oli Kiinaa vastaavalla tasolla ja joihin suuntautuva tuonti oli kaikkien näiden viiden tuotannontekijän osalta edustavaa. Kaikista maista, joihin näitä tuotannontekijöitä tuotiin, Turkki yksilöitiin maaksi, johon näitä viittä tuotannontekijää oli tuotu yhteenlaskettuna eniten edustavina määrinä ja edustavilla hinnoilla. Tämän perusteella komissio päätteli, että Turkki oli asianmukainen vaihtoehtoinen lähde edellä mainittujen viiden tuotannontekijän tuontihinnoille.

(137)

Toisessa muistiossa komissio ilmoitti myös, että sillä ei ollut käytettävissään elektrolyyttisten mangaanidioksidien kolumbialaisen tuottajan Quintalin osalta tietoja, joiden mukaan voitto sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset olisivat olleet tutkimusajanjaksolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti kohtuulliset. Tämä aiheutti vaikeuksia, kun etsittiin vääristymättömiä ja kohtuullisia myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoja koskevien tietojen lähdettä. Elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuotannonala on hyvin omaleimainen, sillä Kiinan tai unionin ulkopuolella on vain vähän tuottajia ja käyttäjiä. Komissio tai asianomaiset osapuolet eivät kyenneet yksilöimään toista elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuottajaa niistä maista, joiden taloudellinen kehitys oli Kiinaa vastaavalla tasolla. Elektrolyyttistä mangaanioksidia käytetään pääasiassa kuivaparistojen tuotannossa, minkä vuoksi sellaista samaan yleiseen tuoteluokkaan kuuluvien tuotteiden tuottajaa ei onnistuttu löytämään, josta on saatavilla kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia koskevia tietoja.

(138)

Tässä erityistilanteessa komission oli löydettävä toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, ja koska tuotantoprosessi oli ratkaiseva tekijä taloudellista tulosta koskevien tietojen kannalta, se valitsi yrityksen Quimpac de Colombia SA, joka käyttää tuotannossaan samaa elektrolyyttistä prosessia. Perusteluna on, että sellaisen elektrolyysilaitoksen kustannusrakenne, jonka käyttöomaisuus on erikoistunut ja sähkönkulutus suhteellisen suuri, tarjoaa hyväksyttävän lähteen tarvittaville tiedoille. Lisäksi Quimpacin asiakaskunta, joka koostuu myös suurista teollisista käyttäjistä, tarjoaa kohtuullisen kuvan elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuottajan myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista, koska molemmat yhteisöt myyvät suuria määriä pienelle määrälle asiakkaita.

(139)

Koska Quimpac de Colombian kattava vuosikertomus vuodelta 2022 oli kokonaisuudessaan julkisesti saatavilla, komissio päätti käyttää sen sisältämiä tietoja.

(140)

Edellä esitetyn perusteella komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille toisessa muistiossa, että se aikoi käyttää Kolumbiaa asianmukaisena edustavana maana ja Quimpac de Colombia SA:ta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen lähteenä normaaliarvon laskemista varten.

(141)

Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia Kolumbian soveltuvuudesta edustavaksi maaksi ja Quimpac de Colombian soveltuvuudesta edustavassa maassa ja samanlaisessa tuotesegmentissä toimivaksi tuottajaksi.

(142)

Toisen muistion jälkeen Autlan väitti, ettei Turkki ollut asianmukainen vaihtoehtoinen lähde johdanto-osan 133 kappaleessa yksilöityjen viiden tuotannontekijän tuontihinnoille, koska Turkkiin tuotujen hiilituotteiden tuontihinnat tutkimusajanjaksolla olivat epänormaalit verrattuna muiden taloudelliselta kehitykseltään samantasoisten maiden keskihintoihin. Autlanin mukaan komission toisessa muistiossa esittämät GTA-tietokannan tiedot osoittivat, että suurin osa Turkkiin viedyistä kahdesta pääasiallisesta elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuotannossa käytettävästä hiilityypistä oli peräisin Venäjältä ja että tämän tuonnin hinnat olivat huomattavasti alhaisemmat kuin muista kolmansista maista peräisin olevien vastaavien tuotteiden keskimääräiset tuontihinnat.

(143)

Komissio analysoi yksityiskohtaisesti tätä väitettä ja vertasi Venäjältä Turkkiin tuodun hiilen tuontihintoja muista maista tulevan tuonnin hintoihin ja totesi, että Venäjältä tulevan tuonnin hinnat olivat epänormaalit verrattuna muista maista tulevan tuonnin keskihintoihin. Koska suurin osa kaikesta Turkkiin tuodusta antrasiitti- ja bitumisesta hiilestä oli peräisin Venäjältä ja koska tämä tuonti saattoi vaikuttaa muista maista tulevan tuonnin hintoihin, komissio päätti käyttää bitumisen ja antrasiittihiilen vääristymättömien kustannusten määrittämiseksi Brasiliaa, johon edustavina määrinä ja edustavilla hinnoilla tuodut määrät olivat yhteenlaskettuina toiseksi suurimmat, kun ei otettu huomioon Venäjältä tullutta tuontia.

(144)

Xiangtan väitti, että komissio teki virheen hylätessään muut mahdolliset maat pääasiassa sillä perusteella, ettei muissa ehdotetuissa maissa ollut elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuotantoa. Xiangtanin mielestä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa ei edellytetä, että edustavassa maassa on oltava tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoa.

(145)

Lisäksi se väitti, että menetelmä, jota komissio käytti asianmukaista edustavaa maata valitessaan, on selvästi ristiriitainen. Komissio hylkäsi muut mahdolliset maat, koska niissä ei ollut elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuotantoa, mutta todettuaan, etteivät sen valitsemasta maasta yksilöidyn ainoan elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuottajan taloudelliset tiedot olleet asianmukaisia, se päätti käyttää toisen, täysin eri toimialalla toimivan kolumbialaisen yrityksen tietoja, vaikka tämän yrityksen toiminta ei liity elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuotantoon. Lisäksi joidenkin tuotannontekijöiden osalta komissio käytti toista kolmatta maata ja kansainvälistä vertailuarvoa vaihtoehtoisena tuontihintojen lähteenä.

(146)

Xiangtan väitti myös, etteivät Quimpacin myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voitto edusta elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuottajaa, ja ehdotti sen sijaan japanilaisen elektrolyyttisten mangaanidioksidien tuottajan Tosoh Corporation Japanin tietojen käyttämistä.

(147)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan säännöksen osalta komissio toteaa, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuotanto edustavassa maassa on olennainen edellytys edustavan maan valinnassa. Jos tällaista tuotantoa on olemassa, voidaan olla varmoja siitä, että edustavan maan tuotanto- ja myyntikustannukset vastaavat tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon vääristymättömiä kustannuksia ja myyntiä 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti.

(148)

Quimpacin osalta komissio totesi, että jos nimenomaan ja pelkästään tutkimuksessa tarkasteltavana olevaa tuotetta (tässä tapauksessa elektrolyyttisiä mangaanidioksideja) koskevat taloudelliset tiedot eivät ole helposti saatavilla, komissio pyrkii löytämään lähimmän helposti saatavilla olevan korvaajan näille tiedoille. Tämä menettely kuvataan yksityiskohtaisesti 138 kappaleessa.

(149)

Tosoh Corporation Japanin tietojen käyttöä (asianmukaisin mukautuksin) koskevan ehdotuksena osalta komissio korosti, että edustavan maan valinnan olisi perustuttava kolmeen edellä mainittuun kriteeriin, joista ensimmäinen koskee taloudellisen kehityksen tasoa. Tosoh Corporation Japan toimii maassa, jonka taloudellisen kehityksen taso on korkeampi, minkä vuoksi sitä ei voitu pitää edustavana. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(150)

CCCMC ja GMIA sekä Daxin väittivät, että Kolumbian energian hintaan ja työvoimakustannuksiin vaikuttavat useat tekijät ja että niissä on merkittäviä eroja jopa sellaisten maiden välillä, joiden taloudellinen kehitys on Kiinan tasolla. CCCMC ja GMIA sekä Daxin esittivät vaihtoehdoksi, että komissio käyttäisi kiinalaisten viejien omia työvoimakustannus- ja energiatietoja.

(151)

Tämä väite oli hylättävä. Komissio huomautti, että edustavan maan valinta perustui kolmeen kriteeriin, jotka ovat taloudellisen kehityksen taso, tarkasteltavana olevan tuotteen tuotanto ja asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus. Komissio katsoi kaikkien näiden kriteerien olevan riittävän edustavia Kiinan vääristymättömien tuotantokustannusten määrittämiseksi, eivätkä CCCMC ja GMIA tai Daxin toimittaneet mitään näyttöä siitä, että valitut työvoiman ja energian vertailuarvot olisivat olleet vääristyneitä tai että ne eivät olisi olleet vastaavia.

(152)

Lisäksi komissio totesi, että kun tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen vaikuttavien merkittävien vääristymien esiintyminen viejämaassa on vahvistettu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti, se ei voi käyttää yksittäisten vientiä harjoittavien tuottajien tosiasiallisia kustannuksia, jollei niitä ole vahvistettu vääristymättömiksi tarkan ja asianmukaisen näytön perusteella. Näin ei ollut, ja siksi asianomaiset kustannukset todettiin vääristyneiksi.

(153)

Kun kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella oli vahvistettu, että Kolumbia on ainoa käytettävissä oleva asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa ei ollut tarpeen arvioida perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

(154)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Kolumbia täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana.

(155)

Komissio luetteli ensimmäisessä muistiossa tuotannontekijät (kuten raaka-aineet, energia, vesi ja työvoima), joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja kunkin muistiossa mainitun tuotannontekijän vääristymättömistä arvoista.

(156)

Tämän jälkeen komissio totesi toisessa muistiossa, että normaaliarvon muodostamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttäisi

(157)

Lisäksi komissio ilmoitti, että se käyttäisi Kolumbian työvoimakustannusten osalta ILOn tilastoja (74), energian osalta yrityksen ENEL SA teollisuudelta veloittamaa sähkön hintaa (75) ja veden osalta Acueducto de Bogotan veloittamaa vesitariffia (76).

(158)

Lisäksi komissio ilmoitti toisessa muistiossa asianomaisille osapuolille, että koska täydelliset tiedot toimittaneiden otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tuotannontekijöitä oli niin suuri määrä ja koska joidenkin raaka-aineiden painoarvo kaikista tuotantokustannuksista oli mitätön, nämä vähäpätöiset erät, jotka edustavat alle 5 prosenttia otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamista tuotannon kokonaiskustannuksista, ryhmiteltiin ”kulutushyödykkeiksi”. Lisäksi komissio ilmoitti, että se laskee kulutushyödykkeiden prosenttiosuuden raaka-aineiden kokonaiskustannuksista ja soveltaa tätä osuutta raaka-aineiden uudelleen laskettuihin kustannuksiin käytettäessä asianmukaisen edustavan maan vääristymättömiä vertailuarvoja.

(159)

Ottaen huomioon kaikki asianomaisten osapuolten toimittamat ja tarkastuskäynneillä kerätyt tiedot seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet yksilöitiin normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 2

Tuotannontekijät

(160)

Ensimmäisen muistion jälkeen Xiangtan väitti, että Kolumbiaan tuotavan mangaanimalmin hintoja ei pitäisi käyttää kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotantopanosten edustavana hintana. Kiinassa käytettävien mangaanimalmien mangaanipitoisuus on paljon pienempi (11–20 %), eikä niitä voitaisi korvata Brasiliasta Kolumbiaan tuotavalla malmilla, jonka mangaanipitoisuus on paljon suurempi, keskimäärin 37 prosenttia.

(161)

Komissio otti väitteen asianmukaisesti huomioon ja etsi vaihtoehtoista kansainvälistä vertailuarvoa, joka vastaisi paremmin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytetyn mangaanimalmin tyyppiä ja laatua. Koska mangaanimalmille, jonka mangaanipitoisuus on pienempi, ei ole olemassa vaihtoehtoista edustavaa maata eikä kansainvälistä vertailuarvoa, komissio katsoi tältä pohjalta, että sopivin käytettävissä oleva kansainvälinen vertailuarvo on Fastmarkets.comin toimittama vuoden 2022 data mangaanimalmista, jonka mangaanipitoisuus on 37 prosenttia. Mangaanipitoisuuksien eron huomioon ottamiseksi kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien käyttämien malmien hinta laskettiin kertomalla vertailuhinta kiinalaisten tuottajien käyttämän mangaanimalmin pitoisuudella. Tätä sovellettiin sekä mangaanidioksideihin että mangaanikarbonaattiin.

(162)

Tästä syystä komissio käytti mangaanimalmin osalta Fastmarkets.comin vuoden 2022 osalta toimittamaa julkisesti saatavilla olevaa dataa Tianjinin satamaan toimitetusta indeksistä MB-MNO-0004.

(163)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti rikkihapon, ligniitin ja pyriitin osalta perustana Turkkiin tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), ja bitumisen kivihiilen ja antrasiitin osalta komissio käytti Brasiliaan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan). Näihin hintoihin lisättiin tuontitullit ja kuljetuskustannukset, kuten 174 kappaleessa todetaan. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin painotettujen keskimääräisten yksikköhintojen perusteella. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (79) liitteessä 1. Komissio päätti jättää Kiinasta Brasiliaan ja Turkkiin tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli 122 kappaleessa, että Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia ei ole asianmukaista käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin. Lisäksi myös bitumisen kivihiilen ja antrasiitin tuonti Venäjältä jätettiin huomiotta, kuten 143 kappaleessa todetaan.

(164)

Yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille aiheutuneet tosiasialliset kustannukset muodostivat useiden tuotannontekijöiden osalta mitättömän pienen osuuden kaikista raaka-ainekustannuksista tarkastellulla tutkimusajanjaksolla. Koska niiden osalta käytetyllä arvolla ei ollut – käytetystä lähteestä riippumatta – tuntuvaa vaikutusta polkumyyntimarginaalia koskeviin laskelmiin, komissio päätti sisällyttää nämä kustannukset kulutushyödykkeisiin, kuten 158 kappaleessa todetaan, ja lisäsi ne vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(165)

Komissio ilmaisi yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille raaka-aineiden hankinnasta aiheutuneet kuljetuskustannukset prosentteina näiden raaka-aineiden tosiasiallisista kustannuksista ja sovelsi sitten samaa prosenttiosuutta samojen raaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin saadakseen vääristymättömät kuljetuskustannukset. Komissio katsoi, että vientiä harjoittavan tuottajan raaka-aineiden ja ilmoitettujen kuljetuskustannusten suhdetta voitaisiin kohtuudella käyttää tässä tutkimuksessa arviona raaka-aineiden vääristymättömistä kuljetuskustannuksista toimitettuna yrityksen tehtaalle.

(166)

Vastauksessaan toiseen muistioon CCCMC & GMIA totesivat, että komissio ei selventänyt kriteerejä, joiden perusteella 133 kappaleessa mainitut tärkeimmät tuotannontekijät ja kulutushyödykkeisiin luettavat tuotannontekijät yksilöidään, ja että eri kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät eri materiaaleja, minkä vuoksi nämä tuotannontekijät olisi yksilöitävä erikseen jokaisen kiinalaisen viejän osalta.

(167)

Tämä väite on perusteeton. Komissio yksilöi 133 kappaleessa mainitut tärkeimmät tuotannontekijät ja kulutushyödykkeisiin luettavat tuotannontekijät kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan ilmoittamien tuotannontekijöiden tosiasiallisen luettelon ja kulutusmääriin liittyvien tietojen perusteella.

(168)

CCCMC & GMIA ja Daxin väittivät, että komission mangaanimalmille valitseman vertailuarvon mangaanipitoisuus on edelleen huomattavasti suurempi kuin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien paikallisesti hankkiman mangaanimalmin. Niiden mukaan tämä erilainen pitoisuus johtaa erilaiseen yksikköhintaan, minkä vuoksi komission valitsemaa vertailuarvoa ei voida käyttää korvaamaan kiinalaisen mangaanimalmin hintaa.

(169)

Xiangtan väitti myös, että komissio jätti huomiotta hinnan, jossa otetaan huomioon mangaanimalmin hintaindeksi, ja hintaindeksin edustaman malmin mangaanipitoisuuden välisen korrelaation. Xiangtanin näkemyksen mukaan hintaindeksi vaihtelee malmin mangaanipitoisuuden mukaan. Sen vuoksi olisi väärin vahvistaa vertailuhinta mangaanimalmille, jonka mangaanipitoisuus on muu kuin 37 prosenttia, kertomalla vertailuindeksi suoraan mangaanimalmin pitoisuudella, kuten 161 kappaleessa selostetaan.

(170)

Xiangtan ehdotti lisäksi mangaanimalmin vertailuarvon määrittämiseksi kahta vaihtoehtoista menetelmää, joissa sen mielestä otettaisiin paremmin huomioon erilaiset mangaanipitoisuudet. Ensimmäisessä menetelmässä Xiangtan ehdotti komission vahvistaman vertailuindeksin jakamista muuntokertoimella, joka perustuu yrityksen mangaanimalmin mangaanipitoisuuteen ja vertailuarvossa käytettyyn malmin mangaanipitoisuuteen (37 %). Toisessa menetelmässä Xiangtan ehdotti, että käytettäisiin kerrointa, jossa otettaisiin huomioon kiinalaisten tuottajien käyttämien malmien vastaavan mangaanipitoisuuden oikea markkina-arvo. Tämä kerroin ilmaisee arvon mangaaniyksikköä kohden teollisuuden tiedustelupalvelu Asian Metalin julkaisemien mangaanimalmin tyyppien (määritetty mangaanipitoisuuden perusteella) osalta. Vertailuarvo olisi määritettävä kertomalla keskimääräinen kerroin ja yrityksen käyttämän mangaanimalmin todellinen pitoisuus.

(171)

Komissio tarkasteli malmin mangaanipitoisuutta koskevaa väitettä ja kehitti 161 kappaleessa selostetun menetelmän vertailuhinnan mukauttamiseksi kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan käyttämän malmin todelliseen mangaanipitoisuuteen. Koska mangaanimalmin, jonka pitoisuus on pienempi kuin 37 prosenttia, osalta ei ole käytettävissä muuta kansainvälistä vääristymätöntä hintaa tai vertailuarvoa, komissio katsoi, että ehdotettu menetelmä kuvastaa asianmukaisesti mangaanimalmin eri pitoisuuksien vääristymättömiä kustannuksia. Tämä menetelmä vastaa myös Xiangtanin ehdottamaa ensimmäistä menetelmää. Komissio ei tutkinut Xiangtanin ehdottamaa toista menetelmää yksityiskohtaisesti, koska Xiangtan ei selittänyt, miksi toinen menetelmä olisi järkevämpi kuin ensimmäinen menetelmä, joka selitettiin asianmukaisesti asianomaisille osapuolille.

(172)

Näin ollen väitteet mangaanimalmin asianmukaisen vertailuarvon valinnasta hylättiin.

(173)

CCCMC & GMIA ja Daxin väittivät, että 136 kappaleessa selostetulla tavalla määritettyjen tuotannontekijöiden GTA:n mukainen tuontihinta on CIF-tasolla. Sen vuoksi se sisältää merirahtikustannukset ja vakuutusmaksut, kun taas kiinalaiset tuottajat ostavat raaka-aineita ja muita tuotantopanoksia paikallisilta markkinoilta hinnoilla, joihin ei sisälly merirahtikustannuksia eikä vakuutusmaksuja. Näin ollen niiden mielestä merirahtikustannukset ja vakuutusmaksut olisi vähennettävä Turkin GTA-hinnoista tasapuolisen vertailun mahdollistamiseksi.

(174)

Komissio pyrkii tutkimuksissaan määrittämään edustavan maan kotimarkkinoilla saatavilla olevien tuotantopanosten ostohinnan. Näin ollen komissio käyttää johdonmukaisesti kauppatilastoissa saatavilla olevaa CIF-hintaa. Lisäksi, kuten 163 kappaleessa selostetaan, komissio lisää sovellettavat tuontitullit ja kuljetuskustannukset varmistaakseen, että se käyttää vertailuarvona edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitetun tuotteen hintaa. Tämä hinta kilpailee suoraan edustavan maan kotimarkkinoiden hintojen kanssa, joten sitä voidaan käyttää tutkimuksissa vertailuarvona. Tällä perusteella väite hylättiin.

(175)

Komissio totesi toisessa muistiossa, että se käyttäisi Kolumbian palkkojen määrittämiseen ILOn tilastoja (80) valmistussektorin keskimääräisistä kuukausipalkoista ja vuoden 2022 keskimääräisistä viikkotyötunneista. Se ilmoitti aikovansa ottaa huomioon 13 kuukausipalkkaa ja lisätä sen jälkeen sosiaaliturva- ja eläkemaksut. Tämän jälkeen se laskisi todelliset vuosityötunnit kertomalla todelliset viikkotyötunnit vuoden viikkojen määrällä ja vähentämällä sitten muut kuin työpäivät.

(176)

Komissio vastaanotti toisen muistion jälkeen seuraavat huomautukset:

(177)

Komissio tutki vaihtoehtoista lähdettä, josta voitaisiin saada tarkempia tietoja Kolumbian työvoimakustannusten vertailuarvon määrittämiseksi. Kolumbian tilastolaitos (”DANE”) (81) julkaisi valmistusteollisuutta koskevan kyselytutkimuksen, josta saatiin yksityiskohtaisia tietoja vuotuisista kokonaispalkoista ja niihin liittyvistä maksuista sekä työntekijöiden määrästä vuonna 2021. Komissio katsoi tämän lähteen soveltuvan parhaiten työntekijöihin liittyvien keskimääräisten työvoimakustannusten määrittämiseen, koska se oli ensisijainen tietolähde Kolumbian kansalliselta tilastolaitokselta. Arvot indeksoitiin vuoteen 2022 käyttäen valmistusteollisuuden reaalipalkkaindeksiä (82).

(178)

Koska kyselytutkimuksessa ei ollut saatavilla työtunteja koskevia tietoja, komissio käytti ILOn toimittamia viikkotyötunteja koskevia tietoja. Xiangtanin huomautuksen jälkeen komissio tarkasteli ILOn toimittamaa työtuntien määritelmää ja totesi, että yleiset vapaapäivät ja muut vapaapäivät oli jo vähennetty vuositasolla. Näin ollen vapaapäiviä ei ollut tarpeen enää vähentää.

(179)

Autlanin väitteen osalta komissio selvensi, että myynti- ja hallintohenkilöstön työvoimakustannukset sisältyivät jäljempänä 3.2.5 kohdassa kuvatulla tavalla laskettuihin vääristymättömiin myynti-, yleis- ja hallintokustannuksiin. Näin ollen ehdotetulla erottelulla ei olisi konkreettista vaikutusta vertailuarvoon. Tästä syystä väite hylättiin.

(180)

Komissio ilmoitti ensimmäisessä ja toisessa muistiossa aikovansa käyttää tietoja Kolumbiassa sovellettavista teollisuussähkön hinnoista, joita eräs Kolumbian suurimmista sähköntoimittajista, ENEL SA, on veloittanut. Asianomaiset osapuolet esittivät seuraavat huomautukset:

(181)

Analysoituaan huomautukset komissio totesi, että se käyttäisi EMCALIn julkaisemia tietoja teollisuussähkön hinnoista (83) Calin kaupungissa, johon Quimpac on sijoittautunut. EMCALI tarjoaa useita energiatariffeja: yhtenäistariffin, huippukuormitusaikaan ja sen ulkopuoliseen aikaan perustuvan tariffin ja kolmoistariffin. Tariffien väliset erot ovat hyvin pienet (noin 1 prosentin hintaero yhtäältä huippukuormitusajan ja sen ulkopuolisen ajan tariffin sekä yhtenäistariffin välillä ja toisaalta huippukuormitusajan ja sen ulkopuolisen ajan tariffin keskiarvon sekä yhtenäistariffin välillä). Tästä syystä komissio käytti konservatiivista lähestymistapaa ja valitsi sähkön osalta yhtenäistariffin, joka oli alhaisin. Komissio vahvisti myös, että sähkötariffi oli arvonlisäveroton Kolumbian verolain 476 §:n 4 momentin (84) mukaisesti.

(182)

Varta totesi huomautuksissaan, että asianmukaisten päätelmien tekemiseksi olisi otettava huomioon sähköntuotannon tyyppi kyseisessä maassa ja sähkön jakelukustannukset.

(183)

Komissio toteaa, että jakelukustannukset sisältyvät sähkön hintaan, joten ne otetaan huomioon. Näin ollen väite hylätään.

(184)

Toisessa muistiossa komissio ilmoitti, että se käyttäisi Acueducto de Bogotan, joka vastaa vesihuollosta, jäteveden keruusta ja käsittelystä pääkaupungissa, julkaisemaa teolliseen käyttöön tarkoitettua vesitariffia, koska Calin kaupungista ei ollut julkisesti saatavilla olevia tietoja. Sähkön osalta vesihuolto on vapautettu arvonlisäverosta Kolumbian verolain 476 §:n 4 momentin mukaisesti.

(185)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(186)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuotannolliset yleiskulut ilmaistiin osuutena vientiä harjoittaville tuottajille tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(187)

Vahvistaakseen vääristymättömän ja kohtuullisen määrän myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa komissio tukeutui Quimpacin vuoden 2022 taloudellisiin tietoihin, jotka poimittiin Kolumbian hallituksen julkisesti saatavilla olevasta virallisesta tietokannasta Sistema Integrado de Informacion Societaria (SIIS) (85).

(188)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(189)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Sen jälkeen se sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen. Nämä otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien toimittamat kulutusasteet todennettiin tarkastuskäyntien aikana. Komissio kertoi nämä tekijät edustavan maan vääristymättömillä yksikkökustannuksilla.

(190)

Määritettyään vääristymättömät valmistuskustannukset komissio sovelsi niihin tuotannollisia yleiskuluja, kuten 186 kappaleessa todetaan.

(191)

Edellisessä kappaleessa kuvattuihin määritettyihin tuotantokustannuksiin komissio sovelsi Quimpac de Colombia SA:n 20,33 prosentin myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja 24,72 prosentin voittoa, kuten 187 kappaleessa selostettiin, molemmat ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista.

(192)

Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(193)

Yksikään otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei harjoittanut myyntiä etuyhteydessä olevien tuojien kautta unionissa.

(194)

Tämän vuoksi vientihinnaksi määritettiin kaikkien otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin suuntautuvaa vientiä varten myydystä tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

(195)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(196)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, tulli-, luotto- ja pankkikustannusten huomioon ottamiseksi.

(197)

Komissio vertasi otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(198)

Tämän perusteella väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(199)

Otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio laski painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Tämä marginaali määritettiin näin ollen otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien marginaalien perusteella.

(200)

Tämän perusteella otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien väliaikainen polkumyyntimarginaali on 44,5 prosenttia.

(201)

Kaikkien muiden asianomaisen maan vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin komissio määritti käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tätä varten komissio määritti vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen. Yhteistyössä toimimisen aste on yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuvan viennin määrä ilmaistuna osuutena asianomaisesta maasta unioniin tutkimusajanjaksolla suuntautuneesta kokonaistuonnista, joka määritettiin Eurostatin tilastojen perusteella.

(202)

Yhteistyössä toimimisen aste on tässä tapauksessa alhainen, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuonnin osuus oli noin 65 prosenttia kokonaisviennistä unioniin tutkimusajanjaksolla. Tämän perusteella komissio katsoi aiheelliseksi määrittää polkumyyntimarginaalin kaikille muille yrityksille niiden kymmenen liiketoimen tasolle, joissa otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien marginaali oli korkein, koska kyseisten yritysten osuus oli noin 14 prosenttia kyseisen yrityksen unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärästä, mitä pidettiin riittävän edustavana. Sen vuoksi koko maata koskeva polkumyyntimarginaali, jota sovelletaan kaikkiin muihin yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, asetettiin 101,7 prosenttiin.

(203)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(204)

Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan samankaltaista tuotetta valmisti tutkimusajanjaksolla kaksi unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(205)

Kun otetaan huomioon unionin markkinoilla toimivien osapuolten vähäinen määrä, komissio ei voinut paljastaa näitä kahta unionin tuottajaa ja markkinaosuuksia koskevia tietoja, koska ne ovat perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti markkinoiden kannalta arkaluonteisia ja luottamuksellisia. Jos nämä tiedot paljastettaisiin, on mahdollista, että osapuolet voisivat niiden avulla päätellä yrityskohtaisia luottamuksellisia tietoja laskemalla. Siksi komissio esitti nämä tiedot vaihteluväleinä ja indekseinä, joiden avulla kaikki asianomaiset osapuolet saivat riittävät ja mielekkäät tiedot ymmärtääkseen komission analyysin ja päätelmät ja voidakseen esittää asiaa koskevia huomautuksia. Tiedot esitettiin myös merkityksellisten suuntausten muodossa, jotta kaikki asianomaiset osapuolet voisivat puolustaa etujaan. Komissio ei voinut paljastaa vaihteluvälien määrittämiseen käyttämäänsä menetelmää, koska muutoin osapuolet voisivat laskea tarkat arvot vaihteluvälien perusteella.

(206)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin [25,0–27,0] miljoonaa kilogrammaa. Komissio määritti luvun näiden kahden unionin tuottajan todennettujen kyselyvastausten perusteella. Kuten 204 kappaleessa todetaan, kahden unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli 100 prosenttia.

(207)

Komissio määritti unionin kulutuksen unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymän määrän perusteella. Luku saatiin kahden unionin tuottajan todennetuista kyselyvastauksista ja tarkasteltavana olevan tuotteen kolmansista maista unioniin suuntautunutta tuontia koskevista Eurostatin tilastoista.

(208)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Unionin kulutus (kg)

(209)

Tällä perusteella unionin kulutus vaihteli siten, että se väheni vuonna 2020 (–4 % vuoteen 2019 verrattuna), kasvoi sitten vuonna 2021 (+ 2 % vuoteen 2019 verrattuna) ja väheni lopulta jälleen tutkimusajanjaksolla (–6 % vuoteen 2019 verrattuna). Kasvu vuonna 2021 johtui pääasiassa covid-19-pandemiasta ja kuivaparistojen kulutuksen lisääntymisestä.

(210)

Komissio vahvisti tuonnin määrän Eurostatin tilastojen perusteella. Koska CN-koodi (86) kuitenkin sisälsi laajemman valikoiman muita tuotteita kuin elektrolyyttistä mangaanidioksidia, komission oli arvioitava elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuontimäärät. Tämä tehtiin sisällyttämällä arvioon ainoastaan tuonti maista, joissa oli elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuotantoa, koska elektrolyyttistä mangaanidioksidia tuotiin aiemmin (87) pääasiassa näistä maista:

(211)

Arvioidut tuontimäärät ristiintarkastettiin mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittaman myynnin, yhteistyössä toimineiden käyttäjien ja unionin tuottajien ilmoittamien ostojen ja pyynnön esittäjän toimittamien muiden vientitilastojen kanssa, ja ne olivat yhdenmukaisia.

(212)

Tuonnin markkinaosuus määritettiin tuontimäärän ja unionin kokonaiskulutuksen perusteella.

(213)

Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontimäärä (kg) ja markkinaosuus

(214)

Kiinasta peräisin olevan elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuontimäärät vähenivät 18 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020 covid-19-pandemian takia toteutettujen rajoittavien toimenpiteiden vuoksi, mutta ne alkoivat kasvaa huomattavasti vuonna 2021 (55 prosentin kasvu vuoteen 2019 verrattuna) ja tutkimusajanjaksolla (89 prosentin kasvu vuoteen 2019 verrattuna). Absoluuttisesti mitattuna elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuonti Kiinasta oli merkittävää tutkimusajanjaksolla (12,6 miljoonaa kg). Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla [15–19] prosenttiyksikköä, [12–19] prosentista vuonna 2019 [30–40] prosenttiin tutkimusajanjaksolla.

(215)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella jakamalla Kiinasta tulevan tuonnin kokonaisarvon kyseisen tuonnin kokonaismäärällä. Tuonnin hinnan alittavuus määritettiin otokseen valituilta Kiinassa toimivilta vientiä harjoittavilta tuottajilta saatujen todennettujen kyselyvastausten perusteella.

(216)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 5

Tuontihinnat (euroa/kg)

(217)

Tarkastelujaksolla Kiinan keskimääräiset tuontihinnat nousivat 47 prosenttia pääasiassa rahtikustannusten nousun vuoksi.

(218)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(219)

Hintavertailu tehtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina unionin kahden tuottajan teoreettisesta liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Kahdella otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei havaittu hinnan alittavuutta, ja niiden keskimääräiset hinnat unionin markkinoilla ylittivät unionin tuotannonalan hinnat, kun taas kolmannella vientiä harjoittavalla tuottajalla havaittiin hinnan alittavuus, joskin alle vähimmäistason.

(220)

Vaikka kahdella kolmesta otokseen valitusta vientiä harjoittavasta tuottajasta ei todettu liiketoimikohtaisesti hinnan alittavuutta, Kiinasta unionin markkinoille tulevan kokonaistuonnin keskimääräinen hinta oli koko tarkastelujaksolla noin [5–9 %] alhaisempi kuin unionin tuotannonalan keskimääräinen hinta. Ero oli noin [8–12 %] vuonna 2019, sitten [2–6 %] vuonna 2021 ja sen jälkeen selvempi kyseisen ajanjakson toisella puoliskolla (vuonna 2021 ja tutkimusajanjaksolla) eli noin [5–7 %]. Tämä osui samaan aikaan Kiinan tuontimäärien valtavan kasvun (yli 50 %) ja niiden osuuksien unionin markkinoista kasvun ([15–19] prosenttiyksikköä tutkimusajanjaksolla) kanssa.

(221)

Lisäksi komissio vahvisti hinnankorotusten estymisen. Kiinasta tulevan kokonaistuonnin keskimääräinen tuontihinta oli myös koko tarkastelujakson ajan alhaisempi kuin unionin tuotannonalan tuotantokustannukset. Unionin tuotannonalan kustannuksiin kohdistuva hintapaine oli myös suurin tarkastelujakson toisella puoliskolla, jolloin Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat noin [10–15 %] alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan keskimääräiset tuotantokustannukset. Kuten taulukosta 8 käy ilmi, unionin tuotannonalan myynti alitti tarkastelujakson toisella puoliskolla sen tuotantokustannukset. Alhaisin polkumyyntihinnoin tulevan tuonnin aiheuttaman merkittävän hintapaineen vuoksi unionin tuotannonala ei voinut nostaa myyntihintojaan kestävän voiton ja positiivisen taloudellisen tilanteen saavuttamiseksi, mikä johti erittäin alhaisiin voittoihin vuonna 2021 ja tutkimusajanjaksolla sekä vuonna 2021 voimakkaasti pienenevään kassavirtaan, joka kääntyi negatiiviseksi tutkimusajanjaksolla. Tämä näkyy kahden otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan sekä kaikkien muiden otokseen kuulumattomien yritysten osalta vahvistetussa viitehinnan alittavuudessa (ks. 296 ja 297 kappale).

(222)

Tutkittaessa polkumyyntituonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(223)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makro- ja mikrotaloudelliset indikaattorit kahden unionin tuottajan todennettuihin kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Tietojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(224)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(225)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(226)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(227)

Unionin tuotannonalan tuotanto alkoi kasvaa vuonna 2020 ja kasvoi huomattavasti vuonna 2021. Se väheni kuitenkin tutkimusajanjaksolla jyrkästi, noin [3–6] miljoonaa kilogrammaa yhdessä vuodessa myyntimäärän pienemisen (joka alkoi vuonna 2021) takia. Kaiken kaikkiaan tuotanto väheni tarkastelujaksolla 13 prosenttia.

(228)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti pysyi tarkastelujaksolla vakaana, joten tuotantokapasiteetin käyttöaste laski tutkimusajanjaksolla [75–80] prosenttiin tuotannon vähenemisen myötä.

(229)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(230)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä pysyi vakaana vuosina 2019–2020. Se alkoi kuitenkin laskea vuonna 2021 (–9 % vuodesta 2020 vuoteen 2021) huolimatta kulutushuipusta kyseisenä vuonna. Lasku jatkui tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan myynti väheni tarkastelujaksolla 27 prosenttia.

(231)

Myynnin väheneminen näkyi markkinaosuuksien menetyksenä. Ne pienenivät [75–82] prosentista vuonna 2019 [55–65] prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan markkinaosuuden menetys oli tarkastelujaksolla [15–19] prosenttiyksikköä Kiinasta tulevan tuonnin hyväksi.

(232)

Vaikka kulutus kasvoi vuonna 2021, unionin tuotannonala menetti myyntimääriä unionissa mutta myös markkinaosuuttaan.

(233)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

(234)

Työllisyys kasvoi tarkastelujakson aikana 8 prosenttia. Kasvu johtui työpoissaolojen jälkeisestä tilapäisestä palkkaamisesta sekä uusien työntekijöiden palkkaamisesta tukeen ja ylläpitoon, T&K-toimintoihin ja ympäristötoimintoihin.

(235)

Tuottavuus kehittyi tuotannon ja työllisyyden muutosten mukaisesti eli laski tarkastelujaksolla 20 prosenttia.

(236)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa (de minimis) suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(237)

Tämä on ensimmäinen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskeva polkumyyntitutkimus. Käytettävissä ei näin ollen ollut tietoja, joiden pohjalta olisi voitu arvioida mahdollisen aiemman polkumyynnin vaikutuksia.

(238)

Kahden unionin tuottajan painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat unionissa

(239)

Unionin tuottajien keskimääräinen hinta laski vuonna 2020 ([1,50–1,70] euroon/kg) ja pysyi [1,50–1,70] eurossa/kg vuonna 2021. Sen jälkeen se nousi tutkimusajanjaksolla [2,40–2,60] euroon/kg tuotantokustannusten nousun jälkeen. Kaiken kaikkiaan keskimääräinen hinta nousi 42 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(240)

Keskimääräiset tuotantokustannukset alkoivat nousta vuonna 2021 (9 prosentin lisäys vuoteen 2019 verrattuna) ja nousivat huippuunsa tutkimusajanjaksolla energian (89) ja tiettyjen raaka-aineiden (90) hintojen jyrkän nousun vuoksi. Keskimääräiset tuotantokustannukset kasvoivat kaiken kaikkiaan 64 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(241)

Keskimääräisen hinnan nousu oli vähäisempää kuin tuotantokustannusten nousu tarkastelujaksolla. Unionin tuottajien kyvyttömyys korottaa hintojaan kasvavien kustannusten mukaisesti johtuu kiinalaisten viejien hintapaineesta, joka kasvoi huippuunsa ajanjakson kahtena viimeisenä vuonna. Kuten 220 kappaleessa mainitaan, ja toisin kuin vuosina 2019–2020, jolloin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttama hintapaine oli vähemmän akuutti, unionin tuotannonala ei pystynyt vuodesta 2021 alkaen nostamaan hintojaan tuotantokustannusten kasvua vastaavasti, koska Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrän kasvu unionin markkinoilla aiheutti hintapainetta. Näin ollen unionin tuotannonala myi hinnankorotusten estymisen vuoksi alle tuotantokustannusten vuodesta 2021 lähtien. Alhaisin polkumyyntihinnoin tulevan tuonnin aiheuttaman merkittävän hintapaineen vuoksi unionin tuotannonala ei voinut nostaa myyntihintojaan tavoitevoittonsa saavuttamiseksi, mistä aiheutui kannattavuuden laskua. Tämä tilanne vaikutti merkittävästi unionin tuotannonalan taloudelliseen tulokseen, kuten jäljempänä 4.4.3.4 kohdassa analysoidaan.

(242)

Unionin kahden tuottajan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(243)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat tarkastelujaksolla 7 prosenttia.

(244)

Kahden unionin tuottajan varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

(245)

Varastojen määrä pieneni [6,5–7,0] miljoonaan kilogrammaan vuonna 2020 ja [6,0–6,5] miljoonaan kilogrammaan vuonna 2021 unionin markkinoiden kulutuksen kasvettua mutta kasvoi tutkimusajanjakson aikana [8,5–9,0] miljoonaan kilogrammaan myynnin menetysten jälkeen ja muodosti noin [30–35] prosenttia kyseisen jakson tuotantomäärästä.

(246)

Kahden unionin tuottajan kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(247)

Komissio määritti unionin kahden tuottajan kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Kasvavien kustannusten ja alentuneiden hintojen epätasapaino näkyi kannattavuuden heikkenemisenä tarkastelujaksolla. Kannattavuus heikkeni [7–8] prosentista vuonna 2019 [1–2] prosenttiin vuonna 2021 ja [2–3] prosenttiin tutkimusajanjaksolla eli oli alle [7–10] prosentin tavoitevoiton.

(248)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirta kehittyi seuraavasti: Se nousi negatiivisesta noin [5,0–5,5] miljoonan positiiviseen kassavirtaan vuonna 2020 mutta laski sitten noin [1,5–2,0] miljoonaan vuonna 2021 ja kääntyi jälleen negatiiviseksi tutkimusajanjaksolla, pääasiassa heikentyneen voiton vuoksi.

(249)

Koska nettokassavirtatilanne oli heikko, unionin tuotannonala lähes puolitti samana ajanjaksona investointiensa tason, eli investoinnit vähenivät 45 prosenttia.

(250)

Investointien tuotto tarkoittaa voittoa prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Unionin tuotannonalan investointien tuotto väheni [6–7] prosentista vuonna 2019 [3–4] prosenttiin tutkimusajanjakson aikana.

(251)

Kannattavuuden ja kassavirran heikkeneminen tarkastelujaksolla vaikutti voimakkaasti unionin tuotannonalan kykyyn hankkia pääomaa.

(252)

Tuonti Kiinasta kasvoi merkittävästi sekä absoluuttisesti että markkinaosuudella mitattuna. Tarkastelujakson aikana tuonti kasvoi 89 prosenttia absoluuttisesti mitattuna ja kaksinkertaistui suhteessa unionin kulutukseen, ja sen markkinaosuus oli tutkimusajanjaksolla [30–40] prosenttia.

(253)

Lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat laskivat yhteisön tuotannonalan myyntihintoja tutkimusajanjaksolla. Alhaisin polkumyyntihinnoin tulevan tuonnin aiheuttaman merkittävän hintapaineen vuoksi unionin tuotannonala ei voinut nostaa myyntihintojaan tavoitevoittonsa saavuttamiseksi, mistä aiheutui kannattavuuden laskua tarkastelujakson toisella puoliskolla.

(254)

Vaikka unionin kulutus oli tarkastelujaksolla huippulukemissa vuonna 2021, unionin tuotannonala ei pystynyt hyötymään kasvavasta kysynnästä: unionin tuotannonalan myyntimäärä laski 8 prosenttia ja markkinaosuus pieneni 11 prosenttia kyseisenä vuonna verrattuna vuoteen 2019. Nämä indikaattorit heikkenivät vielä jyrkemmin tutkimusajanjaksolla (myyntimäärä väheni 27 prosenttia ja markkinaosuudet 22 prosenttia). Tällainen kehitys johtui Kiinasta tulevan tuonnin massiivisesta kasvusta vieläkin alhaisemmilla hinnoilla kuin tarkastelujakson ensimmäisellä puoliskolla (ks. 241 kappale). Lisäksi unionin tuotannonala pystyi vielä huonommin säilyttämään myyntimääränsä entistäkin alhaisemmilla hinnoilla, koska sen tuotantokustannukset kohosivat merkittävästi (9 prosentin kasvu vuonna 2021 ja 64 prosentin kasvu tutkimusajanjaksolla vuoteen 2019 verrattuna).

(255)

Tämän seurauksena jo supistuneet myyntimäärät alhaisemmilla hinnoilla johtivat kannattavuuden, investointien tuoton ja kassavirran heikkenemiseen. Näin ollen taloudellisen suorituskyvyn indikaattorien heikkeneminen, tuotannon vähentyminen, loppuvarastojen kasvu (noin [30–40] prosenttiin unionin tuotannosta) ja investointien viivästyminen tämän tuotannon ylläpitämiseksi tekivät unionin tuotannonalasta elinkelvottoman.

(256)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla merkittävää vahinkoa.

(257)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Tällaisia tekijöitä ovat tuonti muista kolmansista maista, unionin tuottajien vientitulos ja muut tekijät, kuten tuottavuus, covid-19-pandemia ja Venäjän sota Ukrainaa vastaan.

(258)

Kuten 214 kappaleessa todetaan, tuonti kasvoi merkittävästi tarkastelujakson toisella puoliskolla. Määrällinen kasvu oli 89 prosenttia, ja markkinaosuus kaksinkertaistui. Kiinasta tulevan tuonnin yksikkömyyntihinta alitti tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan yksikkömyyntihinnan noin [5–9 prosenttia].

(259)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta osoittaa selvästi se, että useat merkittävät käyttäjät, joiden osuus on [67–73 %] unionin kokonaiskulutuksesta, päättivät siirtää hankintansa unionin tuotannonalalta kiinalaiseen tuotteeseen. Unionin tuottajilta hankitun elektrolyyttisen mangaanidioksidin osuus väheni noin [65–75] prosentista vuonna 2021 noin [55–65] prosenttiin tutkimusajanjaksolla Kiinasta hankitun elektrolyyttisen mangaanidioksidin hyväksi.

(260)

Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin merkittävän kasvun ja Kiinasta tarkastelujakson toisella puoliskolla tulleen tuonnin aiheuttaman hinnankorotusten estymisen vuoksi unionin tuotannonala ei kyennyt nostamaan myyntihintojaan niin paljon, että se olisi pystynyt kattamaan voimakkaasti kasvaneet tuotantokustannukset. Sen vuoksi Kiinasta tullut halpatuonti aiheutti hintojen alenemisen.

(261)

Tämän seurauksena unionin tuotannonalan taloudellisen suorituskyvyn indikaattorit heikkenivät. Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvu tapahtui unionin tuotannonalan kustannuksella, sillä se menetti tarkastelujakson toisella puoliskolla myyntimääriä ja markkinaosuuksia.

(262)

Tästä syystä päätellään alustavasti, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin, jonka määrä ja markkinaosuus kasvoivat dramaattisesti tarkastelujakson toisella puoliskolla ja jonka hinta alitti jatkuvasti unionin tuotannonalan tuotantokustannukset, aiheuttama paine vaikutti ratkaisevasti unionin tuotannonalan myynnin laskuun, varastojen kasvuun ja näin ollen sen kannattavuuden, kassavirran ja investointien tuoton heikkenemiseen.

(263)

Edellä esitetyn perusteella komissio vahvisti alustavasti, että unionin tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko johtui Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Vahinko kohdistui sekä määriin että hintoihin.

(264)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Tuonti kolmansista maista

(265)

Tutkimusajanjakson aikana muista kolmansista maista (Kolumbiasta, Yhdysvalloista, Japanista ja Intiasta) peräisin olevan elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuontimäärät pysyivät samalla tasolla kuin tarkastelujakson alussa eli olivat [1,5–2,5] miljoonaa kilogrammaa eli [4–8] prosenttia unionin markkinaosuudesta.

(266)

On syytä huomata, että edellä mainituista neljästä maasta Kolumbia oli ainoa merkittävä tuojamaa (91). Kolumbia on vähentänyt tuontimääräänsä ja markkinaosuuttaan [0,3–0,9] prosenttiyksikköä tutkimusajanjaksolla. Vaikka sen tuonti tapahtui alhaisemmalla hintatasolla kuin Kiinan ja unionin tuotannonalan tuonti, niiden pienenevät tuontimäärät ja vähäinen markkinaosuus vaikuttivat laskevasti muiden unionin markkinoilla toimivien toimijoiden hintoihin. Näin ollen unionin tuotannonalan markkinaosuuden menetys hyödytti selvästi vain kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia.

(267)

Kahden unionin tuottajan viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 14

Unionin tuottajien vientitulos

(268)

Unionin tuotannonala yritti tasoittaa osan unionin markkinoilla menetetyistä myyntimääristä lisäämällä vientiä. Vientimyynti kasvoi vuonna 2021 [4,0–4,5] miljoonaan kilogrammaan (osuus unionin tuotannosta [10–15] %), minkä jälkeen se laski [1,0–1,5] miljoonaan kilogrammaan tutkimusajanjaksolla (osuus unionin tuotannosta [2,5–7,5] %). Vientihinnat vuonna 2021 ja tutkimusajanjaksolla olivat kuitenkin alhaisemmat kuin hinnat unionissa.

(269)

Asianomaiset osapuolet väittivät, että unionin tuotannonalan viennin alhaisempi hinta aiheutti osittain väitetyn vahingon. Vahinkoindikaattoriksi katsottiin kuitenkin ainoastaan unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus eikä unionin tuotannonalan vientimyynnin kannattavuutta. Lisäksi vientimyynnin osuus unionin tuotannosta oli vähäinen ([2,5–7,5] prosenttia tutkimusajanjaksolla). Näin ollen unionin tuottajien vientitulos ei voinut aiheuttaa kärsittyä merkittävää vahinkoa.

(270)

Unionin tuottajien tuottavuuden heikkeneminen ilmeni samaan aikaan kuin Kiinasta tulevan tuonnin äkillinen kasvu vuonna 2021 ja tutkimusajanjaksolla, kun taas vuosien 2019–2020 tuottavuustasoilla unionin tuottajat pystyivät saavuttamaan tyydyttävät voitot.

(271)

Asianomaiset osapuolet väittivät, että muilla tekijöillä kuin Kiinan elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuonnilla oli vahingollisia vaikutuksia unionin tuotannonalaan, esimerkiksi covid-19-rajoituksilla (vuodesta 2020 vuoden 2022 puoliväliin), jotka vaikuttivat raaka-aineiden toimitusketjuihin ja tuotantotasoihin, sekä unionin laajuisesta energiakriisistä (2021–2022) johtuvilla valtavilla energian hinnannousuilla, jotka vaikuttivat tuotantokustannuksiin. Ne väittivät myös, että unionin tuottajat eivät kyenneet vastaamaan kasvaneeseen kysyntään, koska kapasiteettia ei ollut riittävästi ja/tai tuotteen laatu oli puutteellinen. Näin ollen elektrolyyttisen mangaanidioksidin kysyntä oli katettava ulkopuolisista lähteistä.

(272)

Unionin tuotannonalan vakaat myyntimäärät vuonna 2020 osoittivat, että nämä nimetyt tekijät eivät vaikuttaneet unionin tuotannonalan kykyyn säilyttää myyntinsä ja kasvattaa markkinaosuuttaan kyseisenä vuonna (tuotteen laatua koskevia väitteitä käsitellään unionin etua koskevassa 7.3 kohdassa). Lisäksi unionin tuotannonalan myyntimäärät romahtivat tutkimusajanjaksolla covid-19-rajoitusten päättymisestä huolimatta, koska Kiinasta vahingollisilla hinnoilla tulevat tuontimäärät kasvoivat. Kustannuksista voidaan todeta, että unionin tuottajat pystyivät myymään kannattavilla hinnoilla vuonna 2019, ennen kuin tuonti Kiinasta lisääntyi äkillisesti. Kuten edellä 241 ja 247–251 kappaleessa todettiin, Kiinasta tarkastelujakson toisella puoliskolla tulleen tuonnin aiheuttaman hinnankorotusten estymisen vuoksi unionin tuotannonala ei kuitenkaan pystynyt enää nostamaan hintojaan riittävästi ottaakseen tuotantokustannusten nousun huomioon. Pääomavaltainen elektrolyyttistä mangaanidioksidia tuottava teollisuus, jolla on korkeat kiinteät kustannukset, ei kyennyt ylläpitämään elinkelpoisuuttaan silloin, kun se menetti valtavasti myyntiään vuosina 2021–2022 Kiinasta tulevan tuonnin hyväksi. Näin ollen osapuolten väitteet hylättiin.

(273)

Väitetyn kapasiteetin puutteen osalta voidaan todeta, että kuten edellä olevasta taulukosta 5 käy ilmi, unionin tuotannonalalla oli edelleen [5–10] prosenttia käyttämätöntä kapasiteettia vuonna 2021 ja jopa [20–25] prosenttia vuonna 2022, samalla kun se menetti myyntimääriä molempina vuosina (ks. taulukko 6 edellä), kun taas Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi (ks. taulukko 3 edellä). Tästä syystä komissio hylkäsi nämä väitteet perusteettomina.

(274)

Osapuolet väittivät myös, että Espanjassa toimivan unionin tuottajan myynnin lasku johtui yhden unionin käyttäjän hankinnasta, jonka yhteydessä uusi omistaja ei halunnut käyttää alkuperäisiä toimittajia vaan mieluummin tehdä hankinnat Kiinasta. Tutkimuksessa kuitenkin vahvistui, että mainittu käyttäjä pysyi Espanjassa toimivan unionin tuottajan asiakkaana koko tarkastelujakson ajan. Se että uusi omistaja hankki käyttäjän, ei katkaissut siteitä käyttäjän alkuperäiseen toimittajaan. Näin ollen osapuolten väite hylättiin.

(275)

Yksi käyttäjä väitti, että koko vuoden 2022 kattavassa tutkimusajanjaksossa oli kyse epätavallisesta vuodesta, jolloin alkalikuivaparistojen kysyntä kasvoi valtavasti covid-19-pandemian ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan vuoksi. Näin ollen elektrolyyttisen mangaanidioksidin kysyntä oli katettava ulkopuolisista lähteistä. Kysynnän pitäisi palata normaalille tasolle vuonna 2023, ja unionin tuotannonalan toimitusten osuuden pitäisi elpyä.

(276)

Kuten 209 kappaleessa todetaan, kysyntä kasvoi vuonna 2021 ja pieneni tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonalan myynti lähti kuitenkin merkittävään laskuun vuonna 2021 kysyntähuipusta huolimatta, jolloin unionin tuotannonala menetti [2,5–3,5] miljoonaa kilogrammaa vuodessa vuodesta 2020 lähtien, kun taas Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi 4,8 miljoonaa kilogrammaa samalla ajanjaksolla. Käyttäjät olisivat voineet säilyttää osuutensa unionin tuotannonalan toimituksista, koska sen tuotantotaso nousi samalla ajanjaksolla. Käyttäjät ovat kuitenkin siirtyneet Kiinasta tulevaan tuontiin alhaisemman hinnan vuoksi, ja hinta on laskenut samalla ajanjaksolla. Kiinasta tuleva tuonti pystyi kasvattamaan markkinaosuuttaan tarkastelujaksolla [15–19] prosenttiyksikköä, joten se sai tämän osuuden unionin tuotannonalalta. Näin ollen osapuolen väite hylättiin.

(277)

Edellä esitetty analyysi osoittaa, että Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat jyrkästi tarkastelujakson toisella puoliskolla. Hintojen osalta Kiinasta tuleva tuonti supisti jatkuvasti unionin tuotannonalan myyntihintoja unionin markkinoilla ja esti unionin tuotannonalaa nostamasta hintojaan kestäville tasoille, jotka olivat tarpeen kohtuullisten voittomarginaalien saavuttamiseksi.

(278)

Myös muita mahdollisia tekijöitä tarkasteltiin, mutta yksikään niistä ei heikentänyt syy-yhteyttä polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä. Komissio erotti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(279)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle ja että muut tekijät erikseen tai yhdessä tarkasteltuina eivät heikentäneet syy-yhteyttä polkumyynnin ja merkittävän vahingon välillä. Vahinko näkyy selvästi erityisesti tuotannon, kapasiteetin käyttöasteen, unionin markkinoilla tapahtuneen myynnin määrän, markkinaosuuden, varastotasojen, tuottavuuden, kannattavuuden, kassavirran, investointien ja investointien tuoton kehityksessä.

(280)

Kuten 5 kappaleessa mainitaan, komissio muutti 16 päivänä helmikuuta 2023 annettua vireillepanoilmoitusta tutkiakseen väitettyjä raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä. Komissio päättää perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa ja 7 artiklan 2 b kohdassa tarkoitettuja raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä koskevan analyysinsä tämän menettelyn lopullisessa vaiheessa.

(281)

Määrittääkseen toimenpiteiden tason komissio tutki siis tässä vaiheessa, olisiko polkumyyntimarginaalia alempi toimenpiteiden taso riittävä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi. Tämä analyysi ja alustavat päätelmät eivät vaikuta raaka-aineisiin liittyvien vääristymien olemassaoloa koskevaan arviointiin ja havaintoihin eivätkä niistä johtuvaan vaikutukseen niiden toimenpiteiden tasoon, jotka toteutetaan tutkimuksen lopullista vaihetta varten.

(282)

Vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala voisi saavuttaa tavoitevoiton myymällä tavoitehinnalla perusasetuksen 7 artiklan 2 c ja 2 d kohdan mukaisesti.

(283)

Tavoitevoiton määrittämiseksi komissio otti perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti huomioon seuraavat tekijät: kannattavuustaso ennen asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin kasvua, kannattavuustaso, joka tarvitaan täysimääräisten kustannusten ja investointien, tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) ja innovoinnin kattamiseen, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Kyseinen marginaali ei saa olla alle 6 prosenttia.

(284)

Ensimmäiseksi komissio määritti perusvoiton, joka kattaisi kaikki kustannukset tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa. Komissio otti lähtökohdaksi kahden unionin tuottajan saamat voitot ennen Kiinasta tulevan tuonnin kasvua tarkastelujaksolla eli tosiasiallisen voiton vuonna 2020, jolloin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus oli vähäisin. Vuonna 2020 Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli pienin ([10–20] prosenttia) tarkastelujaksolla, kun taas unionin tuotannonalan muut taloudelliset indikaattorit olivat kyseisenä vuonna positiivisimpia (suurin kassavirta ja suurin saavutettu investointien tuotto). Voittomarginaaliksi vahvistettiin [6–8] prosenttia.

(285)

Yksi unionin tuottajista ilmoitti, että ilman polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia oli saavutettavissa 15 prosentin voitto. Arvio perustui yrityksen vuosina 1997–2001 (ennen polkumyyntitullien käyttöönottoa Etelä-Afrikasta tulevassa elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuonnissa (92)) saavuttamaan kannattavuuteen ja kemianteollisuuden keskimääräiseen kannattavuuteen vuosina 2017–2022 (CSI Marketin tietojen (93) mukaan).

(286)

Komissio katsoi, että kemianteollisuuden keskimääräinen kannattavuus ei ole asianmukainen indikaattori, koska CSI Marketin tiedot sisältävät teollisuuden lukuja yleisellä tasolla eli paljon tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta laajemmalla toimialalla, kun taas elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuotantoprosessiin osallistui vain rajallinen määrä kemikaalintuottajia maailmassa. Komissio katsoi tässä vaiheessa myös, että elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuottajan unionissa vuosina 1997–2001 saamat voitot eivät olleet asianmukainen indikaattori, koska yritys ei osoittanut, että nämä voitot olisivat vielä yli 20 vuotta myöhemmin tyypillisiä tuotannonalalle. Joka tapauksessa kyseiset voitot eivät edustaneet koko unionin tuotannonalan keskimääräistä voittoa.

(287)

Toinen unionin tuottaja toimitti tiedot voitoistaan vuosina 2016–2018 eli ennen tarkastelujaksoa, mutta kun kahden unionin tuottajan voitot yhdistettiin, vuosina 2016–2018 saavutetut tasot olivat alhaisemmat kuin tarkastelujaksolla.

(288)

Näin ollen komissio pitäytyi alkuperäisessä arviossaan perusvoitosta eli [6–8] prosentissa.

(289)

Molemmat unionin tuottajat toimittivat näyttöä siitä, että niiden investointien, tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) ja innovoinnin taso tarkastelujaksolla olisi ollut korkeampi tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa. Komissio tarkasti nämä tiedot käyttäen perusteena investointisuunnitelmia, hylättyjä ja lykättyjä hankkeita ja ostotilauksia, joita ei lopulta toteutettu, jotka osoittivat, että nämä investoinnit oli todella suunniteltu. Molempien unionin tuottajien väitteiden todettiin olevan perusteltuja. Ottaakseen tämän huomioon tavoitevoitossa komissio laski tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa toteutuneiden investointi-, T&K- ja innovaatiokustannusten (unionin tuotannonalan toimittamien ja komission todentamien tietojen perusteella) sekä tarkastelujaksolla toteutuneiden tosiasiallisten investointi-, T&K- ja innovaatiokustannusten erotuksen. Ero ilmaistuna prosentteina liikevaihdosta oli [1–2] prosenttia.

(290)

Tämä prosenttiosuus lisättiin 284 kappaleessa mainittuun [6–8] prosentin perusvoittoon, minkä tuloksena saatiin [7–10] prosentin tavoitevoitto.

(291)

Tällä perusteella vahinkoa aiheuttamattomaksi hinnaksi saatiin [2,60–2,80] euroa/kg, joka saadaan, kun edellä mainittu [7–10] prosentin voittomarginaali yhdistettiin kahden unionin tuottajan tutkimusajanjakson aikaisiin tuotantokustannuksiin.

(292)

Viimeisenä komissio arvioi perusasetuksen 7 artiklan 2 d kohdan mukaisesti kustannukset, jotka unionin tuotannonalalle koituvat monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä perusasetuksen liitteessä I a luetelluista ILOn yleissopimuksista, 11 artiklan 2 kohdan mukaisena toimenpiteen soveltamisaikana. Käytettävissä olevan näytön perusteella komissio vahvisti lisäkustannuksiksi [0,02–0,09] euroa/kg. Nämä kustannukset lisättiin 291 kappaleessa mainittuun vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan.

(293)

Tällä perusteella komissio laski unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattoman [2,70–2,90] euron/kg hinnan soveltamalla edellä mainittua tavoitevoittomarginaalia (ks. 290 kappale) kahden unionin tuottajan tuotantokustannuksiin tutkimusajanjaksolla ja lisäämällä sitten 7 artiklan 2 d kohdan mukaiset oikaisut tuotelajeittain.

(294)

Tämän jälkeen komissio määritti viitehinnan alittavuuden marginaalin vertaamalla seuraavia:

(295)

Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta. Tulos osoitti painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan 0–15,8 prosenttia.

(296)

Guiliu-konsernin muun kuin viitehinnan alittavan tuonnin määrä oli noin [10–15] prosenttia Kiinasta tulevasta tuonnista, noin [17–25] prosenttia otokseen valitusta tuonnista ja noin [3–7] prosenttia unionin markkinaosuudesta tutkimusajanjaksolla. Selvittääkseen, voitaisiinko tämän konsernin osalta tehdyt päätelmät laajentaa koskemaan kaikkea otokseen sisältymätöntä tuontia, komissio vertasi Guiliu-konsernin hintoja kahden muun otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan ja otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien hintoihin sekä koko Kiinasta tulevan tuonnin (pois lukien Guiliu-konserni) keskihintaan, joka perustui Eurostatin tietoihin. Guiliu-konsernin keskimääräinen vientihinta oli [19–25] prosenttia korkeampi kuin otokseen valittujen muiden kiinalaisten otantaa koskevaan pyyntöön vastanneiden viejien keskimääräinen vientihinta. Näiden yritysten vientimäärä yhteensä oli 51 prosenttia Kiinasta unioniin tulleesta kokonaistuonnista. Konsernin CIF-vientihinta oli [11–17 prosenttia] korkeampi kuin koko Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen CIF-hinta ja [6–10 prosenttia] korkeampi kuin kahden muun otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan CIF-hinnat. Sen vuoksi komissio katsoi, ettei se voinut ulottaa Guiliu-konsernin osalta tehtyjä päätelmiä, joiden mukaan viitehinta ei alittunut, koskemaan otokseen kuulumattomia vientiä harjoittavia tuottajia.

(297)

Vahingon korjaava taso määritellään ”muiden yhteistyössä toimineiden yritysten” ja ”kaikkien muiden yritysten” osalta samalla tavoin kuin näitä yrityksiä koskeva polkumyyntimarginaali.

(298)

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit olisi asetettava perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti seuraavasti:

(299)

Päätettyään soveltaa tässä vaiheessa perusasetuksen 7 artiklan 2 b kohtaa komissio tutki, voitaisiinko päätellä, että väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa ole unionin edun mukaista siitä huolimatta, että vahingollisen polkumyynnin esiintyminen todettiin perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(300)

Kuten edellä 5 kappaleessa ja muutetussa vireillepanoilmoituksessa todettiin, tutkimuksessa tarkastellaan myös unionin etua perusasetuksen 7 artiklan 2 b kohdan mukaisesti. Näin ollen tähän asetukseen sisältyvät alustavat päätelmät, mukaan lukien unionin etua koskevat päätelmät, eivät rajoita raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä koskevan tutkimuksen päätelmiä eivätkä perusasetuksen 7 artiklan 2 b kohdan mukaista unionin etua koskevia päätelmiä, jotka otetaan huomioon menettelyn lopullisessa vaiheessa.

(301)

On syytä muistaa, että unionin tuotannonala koostuu kahdesta elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuottajasta, joiden myynti ja kannattavuus heikkenivät merkittävästi tarkastelujakson toisella puoliskolla, mikä vaikutti negatiivisesti unionin tuotannonalan markkinaosuuteen, varastotasoon, investointeihin, investointien tuottoon ja kassavirtaan.

(302)

Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, on todennäköistä, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi heikko kannattavuus ja muut taloudelliset indikaattorit pakottavat unionin tuotannonalan lopettamaan elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuotannon. Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen on kuitenkin odotettavissa, että unionin tuotannonalan myyntimäärät unionin markkinoilla kasvavat ja hinnat nousevat, mikä parantaa tuotannonalan kannattavuutta ja muita taloudellisia indikaattoreita ja estää toiminnan loppumisen.

(303)

Tämän vuoksi on selvää, että polkumyyntitoimenpiteet olisivat unionin tuotannonalan etujen mukaisia.

(304)

Kuten 11 kappaleessa todettiin, yksikään etuyhteydetön tuoja ei toimittanut pyydettyjä tietoja. Sen vuoksi komissio päätteli, että on epätodennäköistä, että toimenpiteet vaikuttaisivat tuojiin.

(305)

Tästä syystä päätellään alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla ei todennäköisesti ole kielteistä vaikutusta unionin tuojien tilanteeseen.

(306)

Elektrolyyttisen mangaanidioksidin pääkäyttötarkoitus on hiili-sinkki- ja alkalikuivaparistojen tuotanto, johon siitä käytetään yli 90 prosenttia. Tuotanto jakautuu unionin kolmen suuren (mutta ei ainoan) paristontuottajan kesken. Kuten edellä mainittiin, kyselylomakkeet lähetettiin kaikille tiedossa oleville käyttäjille unionissa. Vastaukset saatiin kahdelta alkalikuivaparistojen tuottajalta (Varta ja Duracell), joiden osuus elektrolyyttisen mangaanidioksidin kulutuksesta unionissa on [67–73] prosenttia. Vastausten tiedot tarkistettiin käyttäjien tiloissa.

(307)

Molemmat yhteistyössä toimineet käyttäjät väittivät, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto Kiinasta tulevassa tuonnissa lisäisi niiden kustannuksia, joita ei välttämättä voitaisi siirtää niiden asiakkaille, koska kilpailu alkalikuivaparistojen alalla perustuu pitkälti hintoihin. Vaikka niiden tuotemerkkeihin liittyy vahva tunnettuus, niiden tuotteiden hintojen korottamiseen liittyy usein se riski, että asiakkaat siirtyvät halvempiin tuotteisiin. Käyttäjät lisäsivät, että unionin käyttäjät kokevat jo lisääntynyttä kilpailua unionin markkinoilla, mikä johtuu laadultaan vertailukelpoisten valmiiden paristotuotteiden unionin ulkopuolelta (pääasiassa Kiinasta) tulevan tuonnin kasvusta ja raaka-aine- ja energiakustannusten noususta. Näin ollen toimenpiteet heikentäisivät entisestään unionin käyttäjien jo nyt heikkenevää kannattavuutta.

(308)

Kiinasta tulevaan tuontiin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet myös vähentäisivät kilpailua elektrolyyttisen mangaanidioksidin osalta unionin markkinoilla (sekä kolmansien maiden vientimarkkinoilla), koska elektrolyyttisen mangaanidioksidin saatavuus rajoittuu kahteen unionin tuottajaan (toimenpiteet vahvistaisivat duopolia, johon liittyy myöhempien hinnannousujen riski). Samalla elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuottajat unionissa eivät pysty tyydyttämään näiden käyttäjien kysyntää riittävillä määrillä, etenkään korkealaatuisen elektrolyyttisen mangaanidioksidin (94) osalta. Lisäksi unionin tuotannonala ei ole viime vuosina tehnyt riittäviä investointeja lisätäkseen kapasiteettiaan. Käyttäjät lisäsivät, että muista kolmansista maista peräisin olevan elektrolyyttisen mangaanidioksidin toimitukset ovat rajallisia, ne palvelevat maiden omia tai lähellä olevia markkinoita eivätkä voisi korvata Kiinasta tulevien toimitusten mahdollista menetystä tai vähentymistä.

(309)

Tutkimuksessa todettiin, että molemmat käyttäjät olivat kannattavia tutkimusajanjaksolla, ne olivat pitäneet kuluttajille myytävien kuivaparistojen kokonaismyyntimääränsä samalla tasolla vuodesta 2021 tutkimusajanjaksolle ja jopa lisänneet sitä [1–4 prosenttia] unionissa, mahdollisesti tuotemerkkiensä vahvan julkisuuskuvan ansiosta. Unionin tuottajilta hankitun elektrolyyttisen mangaanidioksidin osuus on kuitenkin pienentynyt noin [65–75] prosentista [55–65] prosenttiin vuodesta 2021 tutkimusajanjaksolle Kiinasta hankitun elektrolyyttisen mangaanidioksidin hyväksi.

(310)

Saatujen tietojen perusteella elektrolyyttisen mangaanidioksidin aiheuttamat kustannukset kuluttajille myytävien kuivaparistojen tuotannossa olivat tutkimusajanjaksolla noin [15–19] prosenttia valmistuskustannuksista. Elektrolyyttisen mangaanidioksidin kustannukset nousivat näiden käyttäjien osalta [45–55] prosenttia vuodesta 2021 tutkimusajanjaksolle. Käyttäjät pystyivät siirtämään osan tästä noususta kuluttajille, koska paristojen myyntihinnat nousivat unionissa yli 3 prosenttia ja unionin ulkopuolella yli 10 prosenttia vuodesta 2021 tutkimusajanjaksolle.

(311)

Arvioiden mukaan väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotto ehdotetulla tasolla nostaisi paristojen valmistuskustannuksia näiden käyttäjien osalta enintään yhdellä prosentilla. Kun otetaan huomioon valmistuskustannusten nousun taso edellisinä vuosina ja mahdollisuus siirtää osa tästä kustannusten noususta kuluttajille, ehdotetun polkumyyntitullin vaikutus kyseisiin käyttäjiin olisi vähäinen, koska ne pysyisivät kannattavina myös väliaikaiset polkumyyntitullit huomioon ottaen.

(312)

Unionin tuottajilta hankittavan korkealaatuisen elektrolyyttisen mangaanidioksidin osalta todetaan, että paristojen tuottajat asettavat elektrolyyttistä mangaanidioksidia koskevat laatuvaatimukset kuivaparistojen tuotantoa varten. Kaiken kaikkiaan molemmilla yhteistyössä toimineilla käyttäjillä on vain rajallinen määrä elektrolyyttisen mangaanidioksidin toimittajia (unionissa ja Kiinassa), jotka vastaavat niiden laatuvaatimuksia kaikentyyppisen elektrolyyttisen mangaanidioksidin osalta. Tutkimuksessa vahvistettiin, että yksi unionin tuottajista toimitti korkealaatuista elektrolyyttistä mangaanidioksidia yhdelle yhteistyössä toimineista käyttäjistä ja että laaduntestausprosessi oli käynnissä toisen yhteistyössä toimineen käyttäjän kanssa vuodesta 2022 lähtien. Toinen unionin tuottaja käynnisti laaduntestausprosessin uudelleen molempien yhteistyössä toimineiden käyttäjien kanssa vuosina 2022–2023. Näiden tosiseikkojen perusteella voidaan päätellä, että unionin tuotannonala on halukas ja kykenevä toimittamaan korkealaatuista elektrolyyttistä mangaanidioksidia unionin markkinoille kysynnän ja käyttäjien vaatimusten mukaan.

(313)

Kun lisäksi otetaan huomioon elektrolyyttisen mangaanidioksidin toimittajien rajallinen määrä, on huomattava, että elektrolyyttisen mangaanidioksidin unionin tuotannonalan häviäminen vaikuttaisi todennäköisesti kielteisesti kahden yhteistyössä toimineen käyttäjän tilanteeseen ja kilpailuun unionin markkinoilla, koska unionin käyttäjät olisivat täysin riippuvaisia kolmansien maiden valmistajista, kun taas unionin tuottajilta hankitun elektrolyyttisen mangaanidioksidin osuus oli edelleen merkittävä eli kokonaisuudessaan noin [55–65] prosenttia tutkimusajanjaksolla (ja joka sisältää korkealaatuisen elektrolyyttisen mangaanidioksidin noin [25–35] prosentin osuuden).

(314)

Lisäksi tasapuolisten toimintaedellytysten palauttaminen elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuotannonalalle unionin markkinoilla on unionin kriittisiä raaka-aineita koskevan aloitteen (95) tavoitteiden mukaista; aloitteen tavoitteena on varmistaa kriittisten raaka-aineiden kestävät toimitukset. Mangaani kuuluu näihin kriittisiin materiaaleihin, kun taas sekä elektrolyyttisen mangaanin että kuivaparistojen tuottajilla on osuutensa mangaanialan arvoketjun loppupäässä.

(315)

Muuntyyppisiä käyttäjiä ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä ilmaistakseen huolenaiheensa. Guizhou Manganese Mineral Group väitti kuitenkin myös, että unionin tuottajat eivät pysty toimittamaan tuotteita käytettäväksi uusissa akkuteknologioissa (esimerkiksi sähköajoneuvojen akuissa), joissa elektrolyyttistä mangaanidioksidia käytetään (96). Näitä teknologioita ei kuitenkaan ole vielä kehitetty niin pitkälle, että elektrolyyttistä mangaanidioksidia hyödynnettäisiin laajamittaisessa tuotannossa. Sähköajoneuvoja varten tuotteita toimittava unionin akkuteollisuus ei myöskään vielä käytä sitä. Näin ollen väite hylättiin.

(316)

Lisäksi Guizhou Manganese Mineral Group väitti, että molemmat unionin tuottajat toimittavat pääasiassa hiili-sinkki- ja alkalityyppistä elektrolyyttistä mangaanidioksidia ja että niiden on vaikea kilpailla ja vastata muilla teollisuudenaloilla kuin kuivaparistojen tuotannossa toimivien käyttäjien erilaisiin laatu- ja määrävaatimuksiin. Tutkimuksessa vahvistui, että kaikilla elektrolyyttisen mangaanidioksidin tyypeillä on sama tuotantoprosessi (97). Siinä vahvistui myös, että elektrolyyttisen mangaanidioksidin eri tyyppejä (muita kuin hiili-sinkki- ja alkalityyppisiä) tuotettiin (98) unionissa tarkastelujaksolla myös muita teollisuudenaloja kuin alkalikuivaparistojen tuotantoa varten. Näillä muilla teollisuudenaloilla ei ollut elektrolyyttistä mangaanidioksidia koskevia laatuvaatimuksia, mikä tarkoittaa, että ne hyväksyivät monenlaista laatua, jota unionin tuotannonala pystyi pyynnöstä toimittamaan.

(317)

Autlan väitti, että unionin tuottajien tuotanto, myynti ja kannattavuus riippuvat muiden tekijöiden ohella paitsi Kiinasta tulevan elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuonnin aiheuttamasta paineesta myös niiden unionin käyttäjien tilanteesta, joihin mangaanidioksidia sisältävien alkali- ja muiden kuin alkalikuivaparistojen tuonti Kiinasta vaikuttaa.

(318)

Komissio totesi, että kyseinen osapuoli ei toimittanut tietoja tällaisten paristojen tuonnin lisääntymisen vaikutuksesta jatkokäyttäjille tarkastelujaksolla, kuten niiden myynnin, tuotannon, kannattavuuden ja muiden indikaattoreiden tosiasiallisesta vähentymisestä, joka voitaisiin yhdistää mangaanidioksidia sisältävien alkali- ja muiden kuin alkalikuivaparistojen Kiinasta tulevan tuonnin kasvuun, lukuun ottamatta olettamusta, jonka mukaan jatkokäyttäjät menettävät myyntiään Kiinasta tulevalle tuonnille, ja näiden paristojen hinnan laskua lokakuusta 2022 huhtikuuhun 2023 (ajanjakso, joka ei liity tutkimusajanjaksoon). Kuten 309 kappaleessa selitetään, yhteistyössä toimineet kuivaparistojen tuottajat unionissa olivat pitäneet kokonaismyyntimääränsä samalla tasolla vuodesta 2021 tutkimusajanjaksolle ja jopa kasvattaneet sitä unionissa [1–4 prosenttia]. Mangaanidioksidia sisältävien alkali- ja muiden kuin alkalikuivaparistojen Kiinasta tulevan tuonnin kasvu ei näyttänyt vaikuttavan paristojen jatkojalostajiin unionissa tutkimusajanjaksolla, minkä vuoksi käyttäjien tilanne ei voinut vaikuttaa elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuottajiin unionissa tällä kaudella. Tämän vuoksi osapuolen väite hylättiin.

(319)

Näin ollen päätellään alustavasti, että minkään polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei todennäköisesti vaikuta vakavasti käyttäjäteollisuuden tilanteeseen.

(320)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli alustavasti, ettei tässä vaiheessa tutkimusta ole pakottavia syitä todeta, ettei ole selkeästi unionin edun mukaista ottaa käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuonnissa.

(321)

Kuten edellä 300 kappaleessa todetaan, tämä alustava päätelmä ei rajoita raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä koskevan tutkimuksen päätelmiä eikä etenkään perusasetuksen 7 artiklan 2 b kohdan mukaista unionin etua koskevan tutkimuksen päätelmiä.

(322)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä, toimenpiteiden tasoa ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön alustavat toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei aiheuttaisi enempää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(323)

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan elektrolyyttisen mangaanidioksidin tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi vahinkomarginaaleja ja polkumyyntimarginaaleja. Tullien määrä asetettiin polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisiksi.

(324)

Komissio päättää perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan ja 7 artiklan 2 b kohdan mukaiset raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä koskevat analyysinsä lopullisessa vaiheessa, kuten 280 kappaleessa todettiin.

(325)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(326)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(327)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(328)

Laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(329)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli.

(330)

Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien tarkkuudesta.

(331)

Daxin esitti huomautuksia Kiinan viennin alv-kohtelusta. Tosoh otti esille tavoitevoiton laskemista koskevan kysymyksen. Autlan pyysi tarkastelemaan uudelleen ja vahvistamaan Daxinin polkumyyntimarginaalilaskelman oikeellisuuden ja pyysi esittämään viejän tiedot, jotka oli merkitty arkaluonteisiksi päätelmissä. Koska yhdessäkään huomautuksessa ei esitetty epäilyjä ilmoitettujen laskelmien oikeellisuudesta, komissio käsittelee näitä huomautuksia lopullisessa vaiheessa.

(332)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa vahvistetussa määräajassa.

(333)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,