(1)

Veropetokset, verovilppi ja veronkierto ovat suuri haaste unionille ja maailmanlaajuisesti. Tietojenvaihto on ratkaisevan tärkeää tällaisten käytäntöjen torjunnassa.

(2)

Euroopan parlamentti on korostanut, että oikeudenmukaisella verotuksella sekä veropetosten, verovilpin ja veronkierron torjunnalla on poliittista merkitystä ja niihin olisi pyrittävä myös lisäämällä hallinnollista yhteistyötä ja laajentamalla tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä.

(3)

Neuvosto hyväksyi 7 päivänä joulukuuta 2021 Eurooppa-neuvostolle annettavan verotusasioita koskevan Ecofin-neuvoston selvityksen, jossa komissiota pyydetään esittämään vuonna 2022 lainsäädäntöehdotus, jolla tehdään varakkaiden henkilöiden kryptovarojen ja veropäätösten tietojenvaihtoa koskevia lisätarkistuksia neuvoston direktiiviin 2011/16/EU (3).

(4)

Tilintarkastustuomioistuin julkaisi 26 päivänä tammikuuta 2021 kertomuksen, jossa tarkastellaan direktiivin 2011/16/EU oikeudellista kehystä ja täytäntöönpanoa. Kertomuksessa todetaan, että direktiivin 2011/16/EU yleinen oikeudellinen kehys on vankka, mutta joitakin sen säännöksiä on tiukennettava sen varmistamiseksi, että tietojenvaihdon koko potentiaalia voidaan hyödyntää ja automaattisen tietojenvaihdon tehokkuutta mitata. Kertomuksessa myös todetaan, että direktiivin 2011/16/EU soveltamisala olisi laajennettava koskemaan useampia varojen ja tulojen luokkia, kuten kryptovaroja.

(5)

Kryptovarojen markkinoiden merkitys ja markkina-arvo ovat kasvaneet huomattavasti ja nopeasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kryptovara on arvon tai oikeuden digitaalinen edustaja, joka pystytään siirtämään ja tallentamaan sähköisesti käyttäen hajautetun tilikirjan teknologiaa tai vastaavaa teknologiaa.

(6)

Jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön jäsenvaltiosta toiseen vaihtelevia sääntöjä ja ohjeita kryptovaroilla suoritetuista liiketoimista saatujen tulojen verottamiseksi. Kryptovarojen hajautetun luonteen vuoksi jäsenvaltioiden verohallintojen on kuitenkin vaikea varmistaa verosäännösten noudattaminen.

(7)

Unionin sääntelykehys on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2023/1114 (4) laajennettu koskemaan sellaisia kryptovaroihin liittyviä kysymyksiä, joita ei ollut tähän mennessä säännelty unionin rahoituspalvelusäädöksillä, sekä tällaisiin kryptovaroihin liittyvien palvelujen tarjoajia, jäljempänä ’kryptovarapalvelun tarjoajat’. Asetuksessa (EU) 2023/1114 vahvistetaan tässä direktiivissä käytettävät määritelmät. Tässä direktiivissä otetaan huomioon myös asetuksen (EU) 2023/1114 mukainen kryptovarapalvelun tarjoajia koskeva toimilupavaatimus kryptovarapalvelun tarjoajille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen minimoimiseksi. Kryptovarojen rajatylittävä luonne edellyttää vahvaa kansainvälistä hallinnollista yhteistyötä tehokkaan sääntelyn varmistamiseksi.

(8)

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevalla unionin kehyksellä lisätään rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien sääntöjen soveltamisalaan kuuluvien ilmoitusvelvollisten joukkoon myös asetuksella (EU) 2023/1114 säännellyt kryptovarapalvelun tarjoajat. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2023/1113 (5) laajennetaan maksupalveluntarjoajien velvoite liittää varainsiirtoihin tiedot maksajasta ja maksunsaajasta koskemaan myös kryptovarapalvelujen tarjoajia, jotta varmistetaan, että kryptovarojen siirtoja voitaisiin jäljittää rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi.

(9)

Kansainvälisellä tasolla Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) 26 päivänä elokuuta 2022 hyväksymän asiakirjan ”Crypto-Asset Reporting Framework and Amendments to the Common Reporting Standard” I osassa olevan kryptovarojen raportointikehyksen, jäljempänä ’OECD:n kryptovarojen raportointikehys’, tavoitteena on lisätä kryptovarojen verotuksen ja niiden raportoinnin läpinäkyvyyttä. OECD:n laatima kehys olisi otettava huomioon unionin säännöissä, jotta tietojenvaihtoa voitaisiin tehostaa ja hallinnollista rasitetta vähentää. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä tämän direktiivin täytäntöönpanossa asiakirjassa ”International Standards for Automatic Exchange of Information in Tax Matters: Crypto-Asset Reporting Framework and 2023 update to the Common Reporting Standard” olevia OECD:n 8 päivänä kesäkuuta 2023 julkaisemia kommentaareja, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten mallisopimusta, jäljempänä ’mallisopimuskommentaarit’, ja OECD:n kryptovarojen raportointikehystä esimerkkien ja tulkintojen lähteinä ja jotta varmistetaan johdonmukainen soveltaminen eri jäsenvaltioissa.

(10)

Direktiivissä 2011/16/EU säädetään finanssilaitosten velvoitteista raportoida finanssitilitiedot verohallinnoille, joiden on sen jälkeen vaihdettava kyseiset tiedot muiden asiaankuuluvien jäsenvaltioiden kanssa. Mainitussa direktiivissä ei kuitenkaan aseteta velvoitetta raportoida suurimmasta osasta kryptovaroja, koska niitä ei katsota talletustileillä oleviksi rahoiksi eikä finanssivaroiksi. Lisäksi kryptovarapalvelun tarjoajat ja kryptovaraoperaattorit eivät useimmissa tapauksissa kuulu nykyisen direktiivissä 2011/16/EU vahvistetun finanssilaitoksen määritelmän piiriin.

(11)

Jotta voitaisiin vastata vaihtoehtoisten maksu- ja sijoitusvälineiden lisääntyvästä käytöstä johtuviin uusiin haasteisiin, jotka aiheuttavat uusia verovilpin riskejä ja jotka eivät vielä kuulu direktiivin 2011/16/EU soveltamisalaan, raportointia ja tietojenvaihtoa koskevien sääntöjen olisi katettava kryptovarat ja niiden käyttäjät.

(12)

Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi raportoinnin olisi oltava tehokasta, yksinkertaista ja selkeästi määriteltyä. Kryptovaroihin sijoittamisen aikana syntyvien verotettavien tapahtumien havaitseminen on vaikeaa. Raportoivilla kryptovarapalvelun tarjoajilla on parhaat edellytykset kerätä ja todentaa tarvittavat tiedot käyttäjistään. Hallinnollinen rasite olisi minimoitava, jotta ala voisi saavuttaa täyden potentiaalinsa unionissa.

(13)

Veroviranomaisten välinen automaattinen tietojenvaihto on ratkaisevan tärkeää, jotta ne saisivat tarvittavat tiedot ja voisivat arvioida asianmukaisesti maksettavien tuloverojen määrät. Raportointivelvoitteen olisi koskettava sekä rajatylittäviä että kotimaisia liiketoimia, jotta voidaan varmistaa raportointisääntöjen tehokkuus, sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, tasapuoliset toimintaedellytykset ja syrjimättömyyden periaatteen noudattaminen.

(14)

Tätä direktiiviä sovelletaan asetuksella (EU) 2023/1114 säänneltyihin kryptovarapalvelun tarjoajiin, joilla on mainitun asetuksen mukainen toimilupa, ja kryptovaraoperaattoreihin, joita ei säännellä mainitulla asetuksella ja joilla ei ole kyseistä toimilupaa. Molempia kutsutaan raportoiviksi kryptovarapalvelun tarjoajiksi, koska niillä on raportointivelvollisuus tämän direktiivin nojalla. Yleinen käsitys siitä, mitä kryptovarat ovat, on hyvin laaja, ja siihen sisältyvät myös hajautetusti liikkeeseen lasketut kryptovarat sekä vakaavaluutat (”stablecoins”), mukaan lukien asetuksessa (EU) 2023/1114 määritellyt sähköisen rahan tokenit, ja tietyt ei-korvattavat tokenit (NFT:t). Maksuihin tai sijoituksiin käytettävistä kryptovaroista on raportoitava tämän direktiivin nojalla. Sen vuoksi raportoivien kryptovarapalvelun tarjoajien olisi harkittava tapauskohtaisesti, voidaanko kryptovaroja käyttää maksuihin ja sijoituksiin, ottaen huomioon etenkin rajallista verkkoa ja tiettyjä hyödyketokeneita koskevat asetuksessa (EU) 2023/1114 säädetyt poikkeukset.

(15)

Jotta verohallinnot voisivat analysoida vastaanottamiaan tietoja ja käyttää niitä kansallisten säännösten mukaisesti esimerkiksi tietojen yhdistämiseen ja varojen ja luovutusvoittojen arvostamiseen, on aiheellista edellyttää raportointia ja tietojenvaihtoa, jotka jaotellaan kunkin kryptovaratyypin mukaan, jolla kryptovarakäyttäjä on tehnyt liiketoimia.

(16)

Jotta voidaan varmistaa toimivaltaisten viranomaisten välistä automaattista tietojenvaihtoa koskevien säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä raportoivien kryptovarapalvelun tarjoajien raportoimien tietojen pakollisen automaattisen vaihdon suorittamiseksi tarvittavat käytännön järjestelyt, mukaan lukien tietojenvaihdossa käytettävä vakiomuotoinen lomake. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (6) mukaisesti.

(17)

Kun asetuksen (EU) 2023/1114 soveltamisalaan kuuluvat kryptovarapalvelun tarjoajat ovat saaneet toimiluvan jossakin jäsenvaltiossa, ne voivat harjoittaa toimintaansa unionissa kyseisen toimiluvan nojalla. Tätä varten Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, ylläpitää rekisteriä toimiluvan saaneista kryptovarapalvelun tarjoajista. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomainen pitää mustaa listaa toimijoista, jotka tarjoavat asetuksen (EU) 2023/1114 mukaista toimilupaa edellyttäviä kryptovarapalveluja ilman kyseistä toimilupaa.

(18)

Kryptovaraoperaattoreita, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) 2023/1114 soveltamisalaan mutta jotka ovat tämän direktiivin nojalla velvollisia raportoimaan tiedot unionissa kotipaikkaansa pitävistä kryptovarakäyttäjistä, olisi vaadittava rekisteröitymään vain yhdessä jäsenvaltiossa raportointivelvoitteidensa täyttämiseksi.

(19)

Jotta hallinnollista yhteistyötä unionin ulkopuolisten lainkäyttöalueiden kanssa voitaisiin edistää, tietyt edellytykset täyttävien kryptovaraoperaattoreiden olisi voitava raportoida unionissa kotipaikkaansa pitäviä kryptovarakäyttäjiä koskevat tiedot ainoastaan unionin ulkopuolisen lainkäyttöalueen veroviranomaisille siltä osin kuin raportoitavat tiedot vastaavat tässä direktiivissä säädettyjä tietoja ja siltä osin kuin voimassa on pätevä ehdot täyttävä toimivaltaisten viranomaisten sopimus tällaisen unionin ulkopuolisen lainkäyttöalueen kanssa. Hyväksytty unionin ulkopuolinen lainkäyttöalue puolestaan toimittaisi tällaiset tiedot niiden jäsenvaltioiden verohallinnoille, joissa kryptovarakäyttäjillä on kotipaikka. Tätä menettelyä olisi käytettävä tarvittaessa, jotta voitaisiin estää vastaavien tietojen raportoiminen ja toimittaminen useampaan kertaan.

(20)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta määrittää, vastaavatko jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja unionin ulkopuolisen lainkäyttöalueen välisen sopimuksen nojalla vaihdettavat tiedot tässä direktiivissä tarkoitettuja tietoja. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Koska hallinnollista yhteistyötä välittömän verotuksen alalla koskevien sopimusten tekeminen unionin ulkopuolisten lainkäyttöalueiden kanssa kuuluu edelleen jäsenvaltioiden toimivaltaan, komissio voisi toimia myös jäsenvaltion pyynnöstä. Tätä varten on tarpeen, että komissio voisi vahvistaa vastaavuuden myös jäsenvaltion pyynnöstä, ennen kuin tällainen sopimus on tarkoitus tehdä. Jos tällainen tietojenvaihto perustuu toimivaltaisten viranomaisten monenväliseen sopimukseen, komission olisi tehtävä vastaavuutta koskeva päätös koko tällaisen toimivaltaisten viranomaisten välisen sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan asianomaisen kehyksen osalta. Komission olisi kuitenkin edelleen voitava tehdä tarvittaessa vastaavuutta koskeva päätös toimivaltaisten viranomaisten kahdenvälisestä sopimuksesta.

(21)

Siltä osin kuin kryptovaroja koskevaa raportointia ja automaattista tietojenvaihtoa koskeva kansainvälinen standardi eli OECD:n kryptovarojen raportointikehys on määritetty vähimmäisstandardiksi tai vastaavaksi, jossa vahvistetaan täytäntöönpanon vähimmäislaajuus ja -sisältö lainkäyttöalueilla, komission täytäntöönpanosäädöksellä tekemää määritystä tämän direktiivin ja OECD:n kryptovarojen raportointikehyksen vastaavuudesta ei olisi vaadittava, jos unionin ulkopuolisten lainkäyttöalueiden ja kaikkien jäsenvaltioiden välillä on voimassa pätevä ehdot täyttävä toimivaltaisten viranomaisten sopimus.

(22)

Vaikka G20-maat hyväksyivät OECD:n kryptovarojen raportointikehyksen ja suosittelivat sen täytäntöönpanoa, vielä ei ole tehty päätöstä siitä, pidetäänkö sitä vähimmäisstandardina tai vastaavana. Koska kyseistä päätöstä ei ole vielä tehty, tässä direktiivissä on kaksi erilaista lähestymistapaa vastaavuuden määrittämiseen.

(23)

Tällä direktiivillä ei korvata asetuksesta (EU) 2023/1114 johtuvia laajempia velvoitteita.

(24)

Lähentymisen sekä tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2023/1114 johdonmukaisen valvonnan edistämiseksi toimivaltaisten viranomaisten on määrä tehdä yhteistyötä muiden kansallisten viranomaisten tai instituutioiden kanssa ja jakaa asiaankuuluvat tiedot.

(25)

Tässä direktiivissä säädettyä raportointivelvoitteista vapauttamista, joka riippuu unionin ulkopuolisten lainkäyttöalueiden ja jäsenvaltioiden välisten vastaavien raportointi- ja tietojenvaihtomekanismien määrittämisestä, olisi sovellettava ainoastaan verotusalalla erityisesti tätä direktiiviä sovellettaessa, eikä sitä saisi pitää perustana vastaavuuden tunnustamiselle muilla unionin lainsäädännön aloilla.

(26)

On välttämätöntä tehostaa raportoitavia tai vaihdettavia tietoja koskevia direktiivin 2011/16/EU säännöksiä, jotta eri markkinoiden uusiin kehityssuuntauksiin voitaisiin mukautua ja siten puuttua havaittuihin veropetoksiin, verovilppeihin ja veronkiertoon tehokkaasti. Kyseisissä säännöksissä olisi otettava huomioon sisämarkkinoilla ja kansainvälisellä tasolla tapahtunut kehitys raportoinnin ja tietojenvaihdon tehostumiseksi. Näin ollen tämä direktiivi sisältää muun muassa viimeisimmät muutokset OECD:n 26 päivänä elokuuta 2022 hyväksymän asiakirjan ”Crypto-Asset Reporting Framework and Amendments to the Common Reporting Standard” II osassa olevaan OECD:n yhteiseen tietojenvaihtostandardiin, mukaan lukien sähköistä rahaa ja digitaalista keskuspankkirahaa koskevien säännösten integrointi, sekä rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä koskevan automaattisen tietojenvaihdon soveltamisalan laajentamisen tiettyihin luonnollisia henkilöitä koskeviin päätöksiin. Jäsenvaltioiden olisi neuvoston direktiivin 2014/107/EU (7) johdanto-osassa yhteisen tietojenvaihtostandardin alkuperäisen toisinnon osalta jo mainitun mukaisesti käytettävä yhteiseen tietojenvaihtostandardiin tehtyjen ja tähän direktiiviin sisältyvien viimeisimpien muutosten täytäntöönpanossa mallisopimuskommentaareja ja yhteistä tietojenvaihtostandardia, jotka sisältävät nyt yhteiseen tietojenvaihtostandardiin tehdyt viimeisimmät muutokset, esimerkkien ja tulkintojen lähteenä ja jotta varmistetaan johdonmukainen soveltaminen eri jäsenvaltioissa.

(27)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/110/EY (8) määriteltyä sähköistä rahaa käytetään unionissa usein, ja liiketoimien volyymi ja niiden yhteenlaskettu arvo kasvavat tasaisesti. Sähköinen raha ei kuitenkaan kuulu nimenomaisesti direktiivin 2011/16/EU soveltamisalaan. Jäsenvaltioiden lähestymistavat sähköiseen rahaan poikkeavat toisistaan. Sen vuoksi siihen liittyvät asiaankuuluvat tuotteet eivät aina sisälly direktiivissä 2011/16/EU säädettyihin nykyisiin tulo- ja pääomaluokkiin. Direktiivissä 2011/16/EU olisi näin ollen otettava käyttöön sääntöjä, joilla varmistetaan, että raportointivelvoitteita sovelletaan sähköiseen rahaan.

(28)

Jotta voitaisiin tukkia veropetokset, verovilpin ja veronkierron mahdollistavat porsaanreiät, jäsenvaltioita olisi vaadittava vaihtamaan tietoja muulle kuin säilytystilille maksetuista osinkotuloista. Muulle kuin säilytystilille maksetut osinkotulot olisi sen vuoksi lisättävä tulolajeihin, joihin sovelletaan pakollista automaattista tietojenvaihtoa.

(29)

Verovelvollisen tunnistenumero, jäljempänä ’TIN-verotunniste’, on välttämätön, jotta jäsenvaltiot voisivat verrata vastaanotettuja tietoja kansallisissa tietokannoissa oleviin tietoihin. Se parantaa jäsenvaltioiden valmiuksia tunnistaa asiaankuuluvat veronmaksajat ja määrätä verot oikein. Sen vuoksi on tärkeää, että jäsenvaltiot sisällyttävät raportoitujen luonnollisten henkilöiden tai yksiköiden TIN-verotunnisteen tietoihin, jotka raportoidaan ja ilmoitetaan pakollisen automaattisen tietojenvaihdon piiriin kuuluvia tulo- ja pääomalajeja, finanssitilejä, rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä, ennakkohinnoittelusopimuksia, maakohtaisia raportteja, raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä ja digitaalisilla alustoilla toimivia myyjiä sekä kryptovaroja koskevien tietojen vaihdon yhteydessä.

(30)

Jotta TIN-verotunniste olisi helpommin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten saatavilla, kunkin jäsenvaltion olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla vaaditaan ilmoittamaan asuinjäsenvaltion antama luonnollisten henkilöiden ja yksiköiden TIN-verotunniste työtulojen, johtajanpalkkioiden ja eläkkeiden osalta ja rajatylittäviä tilanteita varten annettavien ennakkopäätösten ja ennakkohinnoittelusopimusten, maakohtaisten raporttien ja raportoitavien rajatylittävien järjestelyjen osalta. Tällaisiin toimenpiteisiin voi kuulua muun muassa TIN-verotunnisteen ilmoittamista koskevien kansallisten oikeudellisten vaatimusten käyttöönotto tämän direktiivin kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Lisäksi neuvoston direktiivin (EU) 2022/2523 (9) tultua voimaan on kyseisessä direktiivissä vahvistettua safe harbour -järjestelmää koskevat säännöt huomioon ottaen tärkeää varmistaa asianmukainen vastaavuus direktiivin 2011/16/EU mukaisen maakohtaista raportointia koskevan pakollisen automaattisen tietojenvaihdon yhteydessä. Jäsenvaltiot ovat kuitenkin myös todenneet, että on mahdollista, että joissakin harvinaisissa tilanteissa raportoiva yksikkö tai raportoiva luonnollinen henkilö ei yksinkertaisesti pysty ottamaan selville ja ilmoittamaan TIN-verotunnistetta, mukaan lukien tilanteet, joissa raportoiva yksikkö tai raportoiva luonnollinen henkilö ei yrityksistä huolimatta ole pystynyt ottamaan TIN-verotunnistetta selville tai sitä ei ole annettu verovelvolliselle.

(31)

Kunkin jäsenvaltion olisi sisällytettävä asuinjäsenvaltion antama luonnollisten henkilöiden ja yksiköiden TIN-verotunniste, jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on saanut sen selville, tietojenvaihtoon rajatylittäviä tilanteita varten annettavista ennakkopäätöksistä ja ennakkohinnoittelusopimuksista, maakohtaisista raporteista ja raportoitavista rajatylittävistä järjestelyistä.

(32)

Koska luonnollisia henkilöitä koskevia päätöksiä ei vaihdeta, asianomaisten jäsenvaltioiden verohallinnot eivät välttämättä ole tietoisia tällaisista päätöksistä. Sen vuoksi on olemassa riski siitä, että syntyy mahdollisuuksia veropetoksiin, verovilppiin ja veronkiertoon. Tämän riskin pienentämiseksi ja jotta voidaan vähentää hallinnollista rasitetta, rajatylittäviä tilanteita varten annettavien ennakkopäätösten automaattinen vaihto olisi ulotettava koskemaan sellaisia päätöksiä, joissa rajatylittäviä tilanteita varten annettavan ennakkopäätöksen liiketoimen tai liiketoimien sarjan määrä ylittää tietyn kynnysarvon.

(33)

Rajatylittäviä tilanteita varten annettavat ennakkopäätökset, joissa määritetään, onko henkilön verotuksellinen kotipaikka päätöksen antavassa jäsenvaltiossa, olisi myös vaihdettava automaattisesti. Oikeasuhteisuuden vuoksi ja jotta voidaan vähentää hallinnollista rasitetta, joistakin rajatylittäviä tilanteita varten annettavien ennakkopäätösten yleisistä muodoista, joihin saattaa sisältyä sen määrittäminen, onko luonnollisen henkilön verotuksellinen kotipaikka jäsenvaltiossa, ei saisi pelkästään tällä perusteella edellyttää tietojenvaihtoa rajatylittäviä tilanteita varten annettavista ennakkopäätöksistä. Ulkomailla asuvien henkilöiden työtulon, johtajanpalkkioiden ja eläkkeiden lähdeverotuksesta rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä ei olisi vaihdettava, paitsi jos rajatylittäviä tilanteita varten annettavan ennakkopäätöksen liiketoimen tai liiketoimien sarjan määrä ylittää kynnysarvon.

(34)

Useiden jäsenvaltioiden odotetaan ottavan käyttöön tunnistamispalveluja voidakseen tunnistaa palveluntarjoajat ja verovelvolliset yksinkertaisella ja standardoidulla tavalla. Jäsenvaltioiden, jotka haluavat käyttää tällaista tunnistamistapaa, olisi voitava tehdä niin edellyttäen, että se ei vaikuta tietojen kulkuun ja laatuun muissa jäsenvaltioissa, jotka eivät käytä tällaisia tunnistamispalveluja. Sen vuoksi tunnistamispalvelujen käyttö ei saisi vaikuttaa huolellisuusmenettelyihin tai tietojen keräämistä koskeviin vaatimuksiin. Jos tämä lähestymistapa poikkeaa tietyiltä osin automaattista tietojenvaihtoa koskevista OECD:n vastaavista standardeista, tunnistamispalvelujen käyttöä koskevat tämän direktiivin säännökset eivät saisi myöskään vaikuttaa sen määrittämiseen, vastaavatko jäsenvaltion ja unionin ulkopuolisen lainkäyttöalueen välisen toimivaltaisten viranomaisten sopimuksen nojalla ilmoitetut ja vaihdetut tiedot tässä direktiivissä määritettyjä tietoja.

(35)

Periaatteen vuoksi on tärkeää, että direktiivin 2011/16/EU nojalla toimitettuja tietoja käytetään mainitun direktiivin aineelliseen soveltamisalaan kuuluvien verojen määräämiseen, hallinnointiin ja kantamiseen. Epäselvä kehys on kuitenkin aiheuttanut tietojen käyttöön liittyvää epävarmuutta. Kun otetaan huomioon veropetosten, verovilpin ja veronkierron sekä rahanpesun väliset yhteydet myös täytäntöönpanon valvonnan osalta, on aiheellista selventää, että jäsenvaltioiden välillä vaihdettuja tietoja olisi voitava käyttää myös tullien määräämiseen, hallinnointiin ja kantamiseen sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan.

(36)

Kun otetaan huomioon direktiivin 2011/16/EU perusteella kerättyjen ja vaihdettujen tietojen määrä ja luonne, kyseiset tiedot voivat olla hyödyllisiä tietyillä muillakin aloilla. Vaikka kyseisten tietojen käyttö muilla aloilla olisi pääsääntöisesti rajoitettava koskemaan sellaisia aloja, jotka tiedot lähettävä jäsenvaltio on hyväksynyt tämän direktiivin mukaisesti, on tarpeen sallia tietojen laajempi käyttö tilanteissa, joissa on kyse erityisistä ja vakavista olosuhteista ja joissa toimien toteuttamisesta on sovittu unionin tasolla. Tällaisia olisivat erityisesti tilanteet, joissa on tehty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan nojalla päätöksiä rajoittavista toimenpiteistä. Direktiivin 2011/16/EU nojalla vaihdettavat tiedot voivat olla tärkeitä rajoittavien toimenpiteiden rikkomisen tai kiertämisen havaitsemisessa. Vastaavasti kaikki mahdolliset rajoittavien toimenpiteiden rikkomiset ovat merkityksellisiä verotuksen kannalta, sillä rajoittavien toimenpiteiden kiertämisessä on useimmissa tapauksissa kyseessä myös asianomaisiin varoihin liittyvä veronkierto. Kun otetaan huomioon rajoittavien toimenpiteiden kiertämisen havaitsemisen ja veronkierron havaitsemisen todennäköiset synergiaedut ja tiivis yhteys, on aiheellista sallia tietojen laajempi käyttö.

(37)

On olennaisen tärkeää, että kunkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen käyttää direktiivin 2011/16/EU mukaisesti saamiaan tietoja. Sen vuoksi on aiheellista edellyttää, että kunkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ottaa käyttöön tehokkaan mekanismin, jolla varmistetaan direktiivin 2011/16/EU mukaisen raportoinnin tai tietojenvaihdon kautta saatujen tietojen käyttö. Tällaista tietojen käyttöä voivat olla esimerkiksi sääntöjen noudattamista koskevat vapaaehtoiset ohjelmat, tietojen paljastamista koskevat ilmoitukset, tiedotuskampanjat, veroilmoitusten esitäyttäminen, riskinarvioinnit, rajoitetut tarkastukset, yleiset tarkastukset, verokannan määritys, verotettavan määrän arviointi, integrointi jäsenvaltioiden kansallisiin järjestelmiin ja muut verotukseen liittyvät toimenpiteet.

(38)

Jotta edistettäisiin resurssien tehokasta käyttöä, helpotettaisiin tietojenvaihtoa ja vältettäisiin se, että kunkin jäsenvaltion olisi tehtävä samankaltaisia muutoksia omiin tietojen tallennusjärjestelmiinsä, olisi perustettava kryptovaroja koskevien tietojen toimittamista varten keskusrekisteri, johon kaikilla jäsenvaltioilla on pääsy ja johon komissiolla on pääsy ainoastaan tilastotarkoituksia varten ja johon jäsenvaltiot lataisivat ja tallentaisivat raportoidut tiedot sen sijaan, että ne vaihtavat kyseiset tiedot suojatulla sähköpostilla. Jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus päästä kyseisen keskusrekisterin tietoihin ainoastaan niissä asuvien henkilöiden osalta. Keskusrekisteriin pääsyn ja pääsyä koskevien rajoitusten olisi oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (10) vaatimusten mukaisia. Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä tällaisen keskusrekisterin perustamista varten tarvittavat käytännön järjestelyt. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(39)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä valtaa antaa täytäntöönpanosäädös sellaisen välineen kehittämiseksi, jolla verovelvollisen tai raportoivan yksikön tai raportoivan luonnollisen henkilön antaman TIN-verotunnisteen oikeellisuus voidaan todentaa sähköisesti ja automatisoidusti. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Jäsenvaltioiden käyttöön tarjottavan tietoteknisen välineen tarkoituksena on auttaa verohallintoja parantamaan tietojen yhteensovittamista ja vaihdettujen tietojen yleistä laatua.

(40)

Direktiivin 2011/16/EU mukaisen jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon avulla saatujen tietojen vähimmäissäilytysajan ei saisi olla pidempi kuin on tarpeen, mutta se ei saisi missään tapauksessa olla lyhyempi kuin viisi vuotta. Jäsenvaltiot eivät saisi säilyttää tietoja pidempään kuin on tarpeen tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi.

(41)

Raportoivat finanssilaitokset, välittäjät, raportoivat alustaoperaattorit, raportoivat kryptovarapalvelun tarjoajat ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat asetuksessa (EU) 2016/679 tarkoitettuja rekisterinpitäjiä. Jos vähintään kaksi kyseisistä rekisterinpitäjistä määrittää yhdessä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot, niitä pidetään yhteisrekisterinpitäjinä. Esimerkiksi jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia pidetään keskusrekisterin yhteisrekisterinpitäjinä, sillä ne ovat yhdessä sopineet käsiteltävistä henkilötiedoista ja käsittelytavasta.

(42)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin mukaisten sääntöjen asianmukainen täytäntöönpano, jäsenvaltioiden olisi annettava sääntöjä seuraamuksista, joita sovelletaan raportoivien kryptovarapalvelun tarjoajien raportoimien tietojen pakollisesta automaattisesta vaihdosta tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Vaikka seuraamusten valinta on jäsenvaltioiden harkinnassa, olisi säädettyjen seuraamusten oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(43)

Jotta direktiivin 2011/16/EU soveltamisen arvioinnin ja tämän direktiivin liitteessä IV olevien tunnusmerkkien merkityksellisyyden joka toinen vuosi tehtävän arvioinnin ajoitus voitaisiin yhtenäistää, olisi kyseiset arviointiprosessit yhteensovitettava.

(44)

Kun otetaan huomioon unionin tuomioistuimen 8 päivänä joulukuuta 2022 asiassa C 694/20, Orde van Vlaamse Balies ym., antama tuomio (11), olisi direktiiviä 2011/16/EU muutettava siten, että sen säännökset eivät velvoita välittäjänä toimivia asianajajia, jotka on vapautettu raportointivelvoitteesta heitä sitovan ammattisalassapitovelvollisuuden vuoksi, ilmoittamaan kenelle tahansa muulle välittäjälle, joka ei ole heidän asiakkaansa, kyseisen välittäjän raportointivelvoitteista. Välittäjien, jotka on vapautettu raportointivelvoitteesta heitä sitovan ammattisalassapitovelvollisuuden vuoksi, olisi kuitenkin edelleen ilmoitettava viipymättä asiakkaalleen tämän raportointivelvoitteista.

(45)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (12) 42 artiklan 1 alakohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 3 päivänä huhtikuuta 2023 (13).

(46)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, tunnustetut periaatteet. Tällä direktiivillä varmistetaan erityisesti, että perusoikeuskirjan 8 artiklassa vahvistettua henkilötietojen suojaa koskevaa oikeutta noudatetaan kaikilta osin. Tältä osin on tärkeää muistaa, että direktiivin 2011/16/EU nojalla tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan asetuksia (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725. Lisäksi tällä direktiivillä pyritään varmistamaan, että elinkeinovapautta kunnioitetaan kaikilta osin.

(47)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa direktiivin 2011/16/EU tavoitetta eli jäsenvaltioiden välistä tehokasta hallinnollista yhteistyötä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta soveltuvin edellytyksin, vaan se voidaan vaaditun yhdenmukaisuuden ja tehokkuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(48)

Sen vuoksi direktiivi 2011/16/EU olisi muutettava tämän mukaisesti,

1)

muutetaan 3 artikla seuraavasti:

2)

muutetaan 8 artikla seuraavasti:

3)

muutetaan 8 a artikla seuraavasti:

4)

muutetaan 8 ab artikla seuraavasti:

5)

lisätään 8 ac artiklan 2 kohdan ensimmäiseen alakohtaan alakohta seuraavasti:

6)

lisätään artikla seuraavasti:

7)

muutetaan 16 artikla seuraavasti:

8)

lisätään 18 artiklaan kohta seuraavasti:

9)

korvataan 20 artiklan 5 kohta seuraavasti:

10)

muutetaan 21 artikla seuraavasti:

11)

lisätään 22 artiklaan kohdat seuraavasti:

12)

korvataan 23 artiklan 3 kohta seuraavasti:

13)

muutetaan 25 artikla seuraavasti:

14)

korvataan 25 a artikla seuraavasti:

15)

kumotaan 27 artiklan 2 kohta;

16)

lisätään artikla seuraavasti:

17)

muutetaan liite I tämän direktiivin liitteen I mukaisesti;

18)

muutetaan liite V tämän direktiivin liitteen II mukaisesti;

19)

lisätään tämän direktiivin liitteessä III oleva teksti liitteeksi VI.