(1)

Asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaan komission tehtävänä on asettaa lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja maksujärjestelmän kullekin viiteajanjaksolle unionin laajuiset suorituskykytavoitteet suorituskyvyn kannalta keskeisillä osa-alueilla, joita ovat turvallisuus, ympäristö, kapasiteetti ja kustannustehokkuus. Yksityiskohtaiset säännöt siitä, miten komissio asettaa nämä unionin laajuiset suorituskykytavoitteet, vahvistetaan täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/317.

(2)

Unionin laajuiset suorituskykytavoitteet neljännelle viiteajanjaksolle, joka kattaa kalenterivuodet 2025–2029, on hyväksyttävä viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2024.

(3)

Unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden valmistelemiseksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 9 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että komissio julkaisee kullekin suorituskyvyn kannalta keskeiselle osa-alueelle ohjeelliset vaihteluvälit, jotka muodostuvat niistä vuotuisista vähimmäis- ja enimmäisarvoista, joiden rajoissa komissio aikoo asettaa unionin laajuiset suorituskykytavoitteet. Komissio käyttää näitä tavoitteiden ohjeellisia vaihteluvälejä kuullakseen niistä asetuksen (EY) N:o 549/2004 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja sidosryhmiä, muita asiaankuuluvia henkilöitä ja organisaatioita sekä turvallisuusnäkökohtien osalta Euroopan unionin lentoturvallisuusvirastoa (EASA).

(4)

Suorituskyvyn tarkastuselin, jonka komissio on nimennyt asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ehdotti neljättä viiteajanjaksoa varten unionin laajuisia suorituskykytavoitteiden ohjeellisia vaihteluvälejä kertomuksessa, joka toimitettiin komissiolle 29 päivänä syyskuuta 2023.

(5)

Kertomuksessa suorituskyvyn tarkastuselin esitti yksityiskohtaisesti oletukset, perustelut ja analyysit, joihin ehdotetut tavoitteiden ohjeelliset vaihteluvälit perustuvat suorituskyvyn kannalta keskeisillä osa-alueilla, joita ovat turvallisuus, ympäristö, kapasiteetti ja kustannustehokkuus. Neljättä viiteajanjaksoa koskevan liikenteen kehitysennusteen osalta suorituskyvyn tarkastuselin hyödynsi viimeisintä saatavilla olevaa Eurocontrolin STATFOR-perusliikenne-ennustetta, joka julkaistiin 31 päivänä maaliskuuta 2023.

(6)

Tässä päätöksessä vahvistettavien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ohjeellisten vaihteluvälien olisi perustuttava tarkastuselimen johdanto-osan (4) ja (5) kappaleessa tarkoitetussa kertomuksessa ehdottamiin arvoihin, ja niiden pohjana olisi oltava mainitussa kertomuksessa esitetyt luotettavat menetelmät, kattavat tiedot sekä laaja määrällinen ja laadullinen analyysi.

(7)

Turvallisuuteen liittyvän suorituskyvyn kannalta keskeisen osa-alueen osalta olisi tarkasteltava kolmannella viiteajanjaksolla saavutettuja turvallisuudenhallinnan tehokkuuden parannuksia sekä sääntelyn ja lentotoiminnan viimeisimmän kehityksen edellyttämiä lisäparannuksia.

(8)

Ympäristöön liittyvän suorituskyvyn kannalta keskeisen osa-alueen unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ohjeellisten vaihteluvälien laskemisessa olisi otettava huomioon kyseisessä suorituskyvyn kannalta keskeisessä osa-alueessa aiemmin saavutettu suorituskyky, komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/123 (3) liitteessä I tarkoitetussa Euroopan reittiverkon parantamissuunnitelmassa, sellaisena kuin se on julkaistu heinäkuussa 2023 (4), vahvistetuista toimenpiteistä saatavat arvioidut hyödyt sekä Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutukset ilmaliikennevirtoihin ilmatilassa. Lisäksi ehdotetuissa ympäristöön liittyvän suorituskyvyn kannalta keskeisen osa-alueen unionin laajuisissa suorituskykytavoitteiden ohjeellisissa vaihteluväleissä olisi otettava huomioon tulokset, jotka saatiin suorituskyvyn tarkastuselimen tekemästä tutkimuksesta, joka koskee ympäristöön ja kapasiteettiin liittyvien suorituskyvyn kannalta keskeisten osa-alueiden välisiä riippuvuussuhteita ja jota on käytetty arvioitaessa odotettujen kapasiteettirajoitusten vaikutusta ympäristöön liittyvään suorituskyvyn kannalta keskeiseen osa-alueeseen neljännellä viiteajanjaksolla.

(9)

Kapasiteettiin liittyvän suorituskyvyn kannalta keskeisen osa-alueen unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ohjeellisten vaihteluvälien laskemiseksi olisi ensinnäkin otettava huomioon lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, jäljempänä ’ANS-palveluntarjoajat’, historiallinen suorituskyky kapasiteetin osalta keskittyen ilmaliikennevirtojen säätelyyn (ATFM) liittyviin viivästyksiin, jotka johtuvat lennonjohdon kapasiteettirajoituksista tai lennonjohdon henkilöstösyistä. Toiseksi olisi otettava huomioon aiemmin esiintyneet lennonvarmistuspalvelun häiriöt, jotka johtuvat muista kuin lennonjohtoon liittyvistä syistä sekä sääoloihin liittyvien epäsuotuisien viivästysten vaikutuksesta kapasiteetin tarjontaan. Kolmanneksi olisi otettava huomioon ANS-palvelujentarjoajien kapasiteetin parantamissuunnitelmat, jotka sisältyvät täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/123 9 artiklassa tarkoitetun eurooppalaisen verkon operaatiosuunnitelman huhtikuussa 2023 julkaistuihin liitteisiin (5). Niiden operatiivisten hyötyjen osalta, joita neljännessä viiteajanjaksossa odotetaan saatavan SESARin ensimmäisen yhteishankkeen ATM-toimintokokonaisuusosasta, josta säädetään komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/116 (6), olisi otettava huomioon SESARin käyttöönoton hallinnointielimen tekemä analyysi, joka on liitetty suorituskyvyn tarkastuselimen kertomukseen, laadittaessa unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ohjeellisia vaihteluvälejä neljännelle viiteajanjaksolle.

(10)

Kustannustehokkuuteen liittyvän suorituskyvyn kannalta keskeisen osa-alueen osalta jäsenvaltioiden viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2023 toimittamia neljännen viiteajanjakson alustavia kustannus- ja liikennetietoja olisi käytettävä yhtenä syöttötietona laskettaessa unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ohjeellisia vaihteluvälejä neljännelle viiteajanjaksolle. Unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ohjeelliset vaihteluvälit pohjautuvat lisäksi suorituskyvyn tarkastuselimen ennakoivaan asiantuntija-analyysiin neljännen viiteajanjakson kustannusperustasta ja kustannustehokkuuden parantamismahdollisuuksista neljännellä viiteajanjaksolla ottaen huomioon keskinäiset riippuvuussuhteet muiden suorituskyvyn kannalta keskeisten osa-alueiden kanssa. Olisi myös harkittava suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja maksujärjestelmän soveltamisalaan kuuluvien reitinaikaisten lennonvarmistuspalvelujen tarjonnan arvioidun kustannustehottomuuden analysoimista,