Jäsenvaltio

Toimivaltainen viranomainen

Yhteyshenkilö (koko nimi, tehtävänimike toimivaltaisessa viranomaisessa, organisaation nimi, puhelinnumero ja toimiva sähköpostiosoite)

Kartoitukseen osallistuvat organisaatiot

Kartoitukseen osallistuvat laboratoriot

Suoja-aluekaranteenituhooja

Suoja-alueen nimi/kuvaus sellaisena kuin se on komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä III

Suoja-alueen perustamisvuosi

Kartoituksen toteutusvuosi/-vuodet

Jos kyseessä on pyyntö uuden suoja-alueen perustamiseksi, ilmoitetaan, mitkä vuodet kartoitus kattaa.

Suoja-alueen koko (ha)

Puskurialue tai sisävyöhyke perustettu (kyllä/ei) Jos puskurialuetta/sisävyöhykettä ei ole perustettu, esitetään tälle perustelut.

Puskurialueen/sisävyöhykkeen leveys (m) (soveltuvissa tapauksissa)

Kartta suoja-alueen rajoista, mukaan lukien tarvittaessa puskurialue tai sisävyöhyke

Ilmoitetaan kartoituspisteet, havainnot ja esiintymät sekä mahdollisesti muodostetut rajatut alueet.

Tilastopohjainen kartoitus (kyllä/ei)

Edellisessä kartoituksessa todettu havaintoja/esiintymiä (kyllä/ei)

Kuvaus havainnoista/esiintymistä (1) ja toteutetuista toimista tai viite EUROPHYT-esiintymät -järjestelmässä

Sarake 1:

Ilmoitetaan kartoituksen toteutusvuosi. Jos kartoituksesta raportoiminen liittyy uutta suoja-aluetta koskevaan hakemukseen, ilmoitetaan tiedot vähintään kolmesta edeltävästä vuodesta, kukin vuosi omalla rivillään.

Sarake 2:

Ilmoitetaan suoja-aluekaranteenituhoojan tieteellinen nimi (sellaisena kuin se on täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä III tai, jos asianomainen tuhooja ei vielä sisälly kyseiseen liitteeseen, yleisimmin hyväksytty tieteellinen nimi). Merkitään yksi tuhooja riviä kohden.

Sarake 3:

Ilmoitetaan suoja-alueen nimi sellaisena kuin se on komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä III. Jos kyseisen jäsenvaltion alueella on useampi kuin yksi saman tuhoojan vuoksi perustettu suoja-alue, ne ilmoitetaan erillisillä riveillä.

Sarake 4:

Ilmoitetaan alueen tyyppi: suoja-alue, puskurialue tai sisävyöhyke erillisillä riveillä.

Sarake 5:

Ilmoitetaan kartoituspaikkojen lukumäärä ja kuvaus valitsemalla yksi (tai useampi) seuraavista kuvauksista sekä tehtyjen kartoitusten lukumäärä:

Sarakkeet 6, 7 ja 8:

Tarvittaessa.

Sarake 6:

Ilmoitetaan, mitkä ovat riskialueita tuhoojan (tuhoojien) biologian, isäntäkasvien esiintymisen, ympäristö- ja ilmasto-olosuhteiden sekä riskipaikkojen perusteella.

Sarake 7:

Ilmoitetaan kohdepopulaation kattama kokonaisalue (ha) suoja-alueella.

Sarake 8:

Ilmoitetaan kartoitetun alueen osuus kohdepopulaation kattamasta alueesta (kartoitettu alue / kohdepopulaation kattama alue) prosentteina.

Sarake 9:

Ilmoitetaan kasvit, hedelmät, siemenet, maa-aines, pakkausmateriaali, puu, koneet, ajoneuvot, vektorit, vesi, muu (täsmennettävä) niin monella erillisellä rivillä kuin on tarpeen.

Sarake 10:

Luetellaan kartoituksen kohteena olleet kasvilajit/-suvut, kukin kasvilaji/-suku omalla rivillään.

Sarake 11:

Ilmoitetaan ne kalenterikuukaudet, jolloin kartoitukset tehtiin.

Sarake 12:

Ilmoitetaan kartoitusta koskevat yksityiskohdat ottaen huomioon asianomaisen tuhoojan biologia. Merkitään ”ei sovelleta”, kun tietyn sarakkeen tietoja ei sovelleta kyseisen tuhoojan osalta. Tiedot (esim. erilaisista testeistä ja niiden lukumäärästä) jaetaan erillisille riveille.

Sarake 13:

Ilmoitetaan positiivisten tulosten lukumäärä. Määrä voi poiketa esiintymien määrästä, kun yhteen esiintymäilmoitukseen sisällytetään useita positiivisia tuloksia.

Sarake 14:

Ilmoitetaan kartoituksen toteuttamisvuonna tehdyt esiintymäilmoitukset. Esiintymän ilmoitusnumeroa ei tarvitse mainita, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että havainto koskee asetuksen (EU) 2016/2031 14 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 2 kohdassa tai 16 artiklassa tarkoitettua tapausta. Tällöin ilmoitetaan sarakkeessa 15 (”Huomautukset”) syy, jonka vuoksi tätä tietoa ei anneta.

Sarake 15:

Ilmoitetaan kaikki muut merkitykselliset tiedot ja tarvittaessa tiedot kartoituksissa havaituista oireettomista kasveista, joista tuhoojia on löydetty.

Sarake 1:

Ilmoitetaan kartoituksen toteutusvuosi. Jos kartoituksesta raportoiminen liittyy uutta suoja-aluetta koskevaan hakemukseen, ilmoitetaan tiedot vähintään kolmesta edeltävästä vuodesta, kukin vuosi omalla rivillään.

Sarake 2:

Ilmoitetaan suoja-aluekaranteenituhoojan tieteellinen nimi (sellaisena kuin se on täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä III tai, jos asianomainen tuhooja ei vielä sisälly kyseiseen liitteeseen, yleisimmin hyväksytty tieteellinen nimi). Merkitään yksi tuhooja riviä kohden.

Sarake 3:

Ilmoitetaan suoja-alueen nimi sellaisena kuin se on komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä III. Jos kyseisen jäsenvaltion alueella on useampi kuin yksi saman tuhoojan vuoksi perustettu suoja-alue, ne ilmoitetaan erillisillä riveillä.

Sarake 4:

Ilmoitetaan alueen tyyppi: suoja-alue, puskurialue tai sisävyöhyke erillisillä riveillä.

Sarake 5:

Ilmoitetaan kartoituspaikkojen lukumäärä ja kuvaus valitsemalla yksi (tai useampi) seuraavista kuvauksista sekä tehtyjen kartoitusten lukumäärä:

Sarake 6:

Ilmoitetaan ne kalenterikuukaudet, jolloin kartoitukset tehtiin.

Sarake 7:

Ilmoitetaan kohdepopulaatio ja sitä vastaava luettelo isäntälajeista ja katetusta alueesta. Kohdepopulaatio määritellään tarkastusyksiköiden kokonaisuutena. Sen koko määritellään tavanomaisesti maatalousalueiden osalta hehtaareina, mutta kyseessä voivat olla myös esimerkiksi palstat, pellot tai kasvihuoneet. Valinta perustellaan taustaoletuksissa. Ilmoitetaan tarkastusyksiköt, joita kartoitus koski. ”Tarkastusyksiköllä” tarkoitetaan kasveja, kasvinosia, hyödykkeitä, materiaaleja ja tuhoojan vektoreita, jotka on tutkittu tuhoojien yksilöimiseksi ja havaitsemiseksi. Jos kohdepopulaation aluetta ei ole saatavilla, merkitään ”ei saatavilla” ja ilmoitetaan kohdepopulaation muodostavien tarkastusyksiköiden lukumäärä.

Sarake 8:

Ilmoitetaan epidemiologiset yksiköt, joita kartoitus koski, niiden kuvaus ja mittayksikkö. ”Epidemiologisella yksiköllä” tarkoitetaan homogeenista aluetta, jolla tuhoojien, isäntäkasvien sekä abioottisten ja bioottisten tekijöiden ja olosuhteiden vuorovaikutus johtaisi samaan epidemiologiaan, jos tuhoojaa esiintyisi. Epidemiologiset yksiköt ovat kohdepopulaation alayksikköjä, jotka ovat epidemiologialtaan homogeenisia ja joilla on vähintään yksi isäntäkasvi. Joissain tapauksissa koko isäntäpopulaatio tietyllä alueella / tietyssä maassa voidaan määritellä epidemiologiseksi yksiköksi. Kyse voi olla NUTS-alueista (tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö), kaupunkialueista, metsistä, ruusutarhoista tai maatiloista tai hehtaarimääräisistä alueista. Epidemiologisten yksiköiden valinta on perusteltava taustaoletuksissa.

Sarake 9:

Ilmoitetaan kartoituksessa käytetyt menetelmät sekä kussakin tapauksessa toteutettujen toimien lukumäärä kunkin tuhoojan kartoitusta koskevien oikeudellisten vaatimusten mukaisesti. Merkitään ”ei saatavilla”, kun tietyn sarakkeen tietoja ei ole saatavilla.

Sarake 10:

Ilmoitetaan arvio näytteenoton tehokkuudesta. Näytteenoton tehokkuudella tarkoitetaan sen todennäköisyyttä, että tartunnan saaneista kasveista valitaan tartunnan saaneita kasvinosia. Vektorien osalta se tarkoittaa sitä, kuinka tehokkaasti menetelmän avulla saadaan otettua kiinni positiivinen vektori, kun niitä esiintyy kartoitettavalla alueella. Maa-aineksen osalta se tarkoittaa sitä, kuinka tehokkaasti saadaan valittua tuhoojan sisältävä maa-ainesnäyte, kun tuhoojaa esiintyy kartoitettavalla alueella.

Sarake 11:

”Menetelmän herkkyydellä” tarkoitetaan sitä, kuinka todennäköisesti menetelmä havaitsee asianmukaisesti tuhoojan esiintymisen. Menetelmän herkkyys määritellään todennäköisyydeksi, että tosiasiallisesti positiivinen isäntäkasvi havaitaan ja vahvistetaan positiiviseksi eikä sitä tunnisteta virheellisesti. Se saadaan kertomalla näytteenoton tehokkuus (eli todennäköisyys valita tartunnan saaneesta kasvista tartunnan saaneita kasvinosia) diagnostisella herkkyydellä (joka määritetään yksilöimisprosessissa käytettävällä silmämääräisellä tarkastuksella ja/tai laboratoriotestillä).

Sarake 12:

Ilmoitetaan riskitekijät eri riveillä käyttäen niin monta riviä kuin tarpeen. Ilmoitetaan kunkin riskitekijän osalta riskitaso ja vastaava suhteellinen riski sekä osuus isäntäkasvipopulaatiosta.

Sarake B:

Ilmoitetaan kartoituksen tiedot kunkin tuhoojan kartoitusta koskevien oikeudellisten vaatimusten perusteella. Merkitään ”ei sovelleta”, kun tietyn sarakkeen tietoja ei sovelleta. Näissä sarakkeissa esitettävät tiedot liittyvät sarakkeessa 9 ”Havaitsemismenetelmät” esitettyihin tietoihin.

Sarake 18:

Ilmoitetaan pyydystyspaikkojen lukumäärä, jos se ei ole sama kuin sarakkeessa 16 ilmoitettu ansojen lukumäärä (jos esimerkiksi samaa ansaa käytetään eri paikoissa).

Sarake 20:

Ilmoitetaan positiivisiksi, negatiivisiksi ja määrittämättömiksi todettujen näytteiden lukumäärä. ”Määrittämättömiä” ovat ne analysoidut näytteet, joista ei ole jostain syystä saatu tulosta (esim. tulos alle toteamisrajan, näytettä ei käsitelty, koska sitä ei ollut yksilöity, vanhentunut näyte).

Sarake 21:

Ilmoitetaan kartoituksen toteuttamisvuonna tehdyt esiintymäilmoitukset. Esiintymän ilmoitusnumeroa ei tarvitse mainita, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että havainto koskee asetuksen (EU) 2016/2031 14 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 2 kohdassa tai 16 artiklassa tarkoitettua tapausta. Tässä tapauksessa ilmoitetaan sarakkeessa 24 (”Huomautukset”) syy, jonka vuoksi tätä tietoa ei anneta.

Sarake 22:

Ilmoitetaan kartoituksen herkkyys sellaisena kuin se määritellään kansainvälisessä kasvinsuojelutoimenpidestandardissa (ISPM) nro 31 (”Methodologies for sampling of consignments”). Tämän saavutetun luottamustason, joka koskee tuhoojista vapaata asemaa, arvo lasketaan tehtyjen tarkastusten (ja/tai otettujen näytteiden) perusteella ottaen huomioon menetelmän herkkyys ja oletettu esiintyvyys.

Sarake 23:

Ilmoitetaan oletettu esiintyvyys ennen kartoitusta tehdyn, tuhoojan todennäköistä todellista esiintyvyyttä kentällä koskevan arvioinnin perusteella. Oletettu esiintyvyys asetetaan tavoitteeksi kartoituksessa, ja se vastaa riskinhallinnasta vastaavien tahojen tekemää kompromissia tuhoojan esiintymistä koskevan riskin ja kartoituksen tekemiseen käytettävien resurssien välillä. Esiintyvyyskartoituksissa arvoksi vahvistetaan tavallisesti yksi prosentti.

Sarake 24:

Ilmoitetaan kaikki muut merkitykselliset tiedot ja tarvittaessa tiedot kartoituksissa havaituista oireettomista kasveista, joista tuhoojia on löydetty.