EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32022R2094
Commission Implementing Regulation (EU) 2022/2094 of 28 October 2022 specifying the technical items of data sets, establishing the technical formats for transmission of information and specifying the detailed arrangements and content of the quality reports on the organisation of a sample survey in the consumption domain pursuant to Regulation (EU) 2019/1700 of the European Parliament and of the Council (Text with EEA relevance)
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2094, annettu 28 päivänä lokakuuta 2022, tietokokonaisuuksien teknisten tietojen täsmentämisestä, teknisten mallien vahvistamisesta tietojen toimittamista varten ja otantatutkimuksen järjestämisestä laadittavia laaturaportteja koskevien yksityiskohtaisten järjestelyjen ja raporttien sisällön täsmentämisestä kulutuksen aihealueella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1700 mukaisesti (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2094, annettu 28 päivänä lokakuuta 2022, tietokokonaisuuksien teknisten tietojen täsmentämisestä, teknisten mallien vahvistamisesta tietojen toimittamista varten ja otantatutkimuksen järjestämisestä laadittavia laaturaportteja koskevien yksityiskohtaisten järjestelyjen ja raporttien sisällön täsmentämisestä kulutuksen aihealueella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1700 mukaisesti (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
C/2022/7586
EUVL L 281, 31.10.2022, p. 23–52
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
In force
|
31.10.2022 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 281/23 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/2094,
annettu 28 päivänä lokakuuta 2022,
tietokokonaisuuksien teknisten tietojen täsmentämisestä, teknisten mallien vahvistamisesta tietojen toimittamista varten ja otantatutkimuksen järjestämisestä laadittavia laaturaportteja koskevien yksityiskohtaisten järjestelyjen ja raporttien sisällön täsmentämisestä kulutuksen aihealueella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1700 mukaisesti
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisten puitteiden vahvistamisesta otannalla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 808/2004, (EY) N:o 452/2008 ja (EY) N:o 1338/2008 muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1177/2003 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 kumoamisesta 10 päivänä lokakuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1700 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 1 kohdan, 8 artiklan 3 kohdan ja 13 artiklan 6 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Komission olisi täsmennettävä tietokokonaisuuden tekniset tiedot, tietojen toimittamisessa käytettävät tekniset mallit sekä laaturaportteja koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt ja niiden sisältö, jotta voidaan varmistaa kulutuksen aihealuetta koskevan otantatutkimuksen, jota kutsutaan ’kulutustutkimukseksi’, täsmällinen toteutus. |
|
(2) |
Kulutustutkimus on keskeinen väline, jota käytetään määritettäessä painotuksia merkittäville makrotaloudellisille indikaattoreille, kuten inflaatiota mittaaville kuluttajahintaindekseille ja yhdenmukaistetuille kuluttajahintaindekseille, sekä kansantalouden tilinpidossa. Tutkimuksista saadaan yksityiskohtaisia tietoja yksityisten kotitalouksien kulutuksen kokonaismenoista käyttäen apuna kotitalouksien ominaispiirteitä, kuten tuloja, asumista ja monia muita demografisia ja sosioekonomisia ominaispiirteitä. Näin ollen ne antavat tietoa kotitalouksien ja yksityishenkilöiden taloudellisista ja sosiaalisista elinoloista jäsenvaltioissa. Lisäksi kulutustutkimuksesta saatuja tietoja käytetään EU:n tasolla kuluttajansuojapolitiikan yhteydessä. |
|
(3) |
Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa (2) peräänkuulutetaan kestävää kuluttajapolitiikkaa, joka auttaa kuluttajia tekemään valveutuneita valintoja ja ottamaan aktiivisen roolin ekologisessa siirtymässä. Lisäksi vihreän kehityksen ohjelmalla pyritään varmistamaan oikeudenmukaiset ja osallistavat siirtymät kiinnittäen asianmukaista huomiota sosiaalisiin huolenaiheisiin ja tulonjakovaikutuksiin. Pellolta pöytään -strategian (3) tavoitteena on myös edistää kestävää elintarvikkeiden kulutusta ja helpottaa siirtymistä terveellisiin ja kestäväpohjaisiin ruokavalioihin. Lisäksi EU:n syöväntorjuntasuunnitelmalla (4) edistetään terveellisiä elintarvikkeita tiettyjen syöpäriskien torjumiseksi. |
|
(4) |
Kulutusmenoja koskevien kansallisten tilastojen kansainvälinen vertailukelpoisuus edellyttää sellaisten tilastollisten alueyksikkö-, koulutus-, ammatti- ja toimialaluokitusten käyttöä, jotka ovat yhteensopivia NUTS (5)-, ISCED (6)-, ISCO (7)- ja NACE (8)-luokitusten kanssa. Lisäksi kotitalouksien yksilöllisten kulutusmenojen luokittelemiseksi ja analysoimiseksi niiden käyttötarkoituksen mukaan on käytettävä yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaista luokitusta, jäljempänä ’COICOP’ (9). |
|
(5) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 (10) 7 artiklalla perustetun Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kohde
Tässä asetuksessa täsmennetään tietokokonaisuuksien tekniset tiedot, vahvistetaan tekniset mallit, joiden avulla jäsenvaltiot toimittavat tiedot komissiolle (Eurostat), sekä täsmennetään laaturaporttien toimittamista koskevat järjestelyt ja niiden sisältö kulutuksen aihealueella.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
|
1) |
’viiteajanjaksolla’ ajanjaksoa, johon tietty tieto liittyy; |
|
2) |
’kuluvalla kalenterivuodella’ kalenterivuotta, jona haastattelu tehdään; |
|
3) |
’otoshenkilöllä’ yksityisen kotitalouden jäsentä, joka on vähintään 16-vuotias kuluvan kalenterivuoden 1 päivänä tammikuuta; |
|
4) |
’otoskotitaloudella’ yksityistä kotitaloutta, johon kuuluu vähintään yksi otoshenkilö; |
|
5) |
’iällä’ henkilön ikää täysinä vuosina kuluvan kalenterivuoden 1 päivänä tammikuuta; |
|
6) |
’viitehenkilöllä’ kotitalouden jäsentä, joka on vähintään 16-vuotias ja jonka osuus kotitalouden kokonaistuloista on suurin; |
|
7) |
’keruuyksiköllä’ tiettyjä ominaisuuksia omaavaa kotitaloutta tai henkilöä, johon kerätyt tiedot liittyvät; |
|
8) |
’kotitalousvastaajalla’ otoshenkilöä, jolta kotitaloustason tiedot kerätään; |
|
9) |
’päiväkirjalla’ (sähköistä tai paperilla olevaa) mallia, johon kotitaloudet ja/tai kotitalouden jäsenet kirjaavat kaikki päivittäiseen kulutukseen ja/tai menoihin liittyvät erät; |
|
10) |
’kirjauskaudella’ ajanjaksoa, jonka aikana kotitalous ja/tai yksityishenkilö ylläpitää päiväkirjaa kulutusmenoista. |
3 artikla
Tilastokäsitteet ja muuttujien kuvaukset
Jäsenvaltioiden on käytettävä liitteessä I vahvistettuja tilastokäsitteitä.
Muuttujien tekniset ominaispiirteet vahvistetaan liitteessä II ja niitä ovat
|
a) |
muuttujan tunnus, |
|
b) |
muuttujan nimi, |
|
c) |
tietosisällön kuvaus ja koodi, |
|
d) |
keruuyksikkö, |
|
e) |
viiteajanjakso. |
4 artikla
Tilastollisten perusjoukkojen ja havaintoyksiköiden ominaispiirteet ja vastaajia koskevat säännöt
1. Kulutuksen aihealueen kohdeperusjoukko ovat yksityiset kotitaloudet ja kaikki ne henkilöt, jotka muodostavat kyseiset kotitaloudet, jäsenvaltion alueella.
2. Kotitalous- ja yksilötason tiedot on kerättävä tai koottava kaikista kotitalouden jäsenistä, kuten liitteessä II täsmennetään.
3. Sijaishaastattelut ovat sallittuja.
5 artikla
Viiteajanjaksot
1. Viiteajanjakso on yksi kalenterivuosi.
2. Kulutusmenojen viiteajanjakso on kuluva kalenterivuosi. Jos kulutusmenoja koskevat tiedot kerätään takautuvasti eli osittain edellisen vuoden osalta, niitä pidetään hyvänä indikaattorina kuluvalle vuodelle.
3. Tulojen osalta viiteajanjakso on kuluva kalenterivuosi, lukuun ottamatta kotitalouden tämänhetkisiä nettokuukausituloja, joiden osalta viiteajanjakso on kuluva kuukausi.
4. Muiden kuin kulutusmeno- ja tulomuuttujien viiteajanjaksot täsmennetään liitteessä II.
6 artikla
Otoksen yksityiskohtaiset ominaispiirteet
1. Kirjauskauden on oltava vähintään seitsemän päivää. Se voi kestää enintään yhden kuukauden, ellei ole käytetty innovatiivisia tiedonkeruumenetelmiä. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja vain siinä määrin kuin se on tarpeen, sallitaan yli kuukauden pituinen kirjauskausi.
2. Otoskotitalouksien tai -henkilöiden kirjauskaudet on porrastettava viiteajanjakson ajalle, jotta voidaan tasata koko otoksen osalta kausivaihtelujen ja muiden ajallisten vaihtelujen vaikutusta. Tämä tehdään jakamalla otos useisiin aliotoksiin ja jakamalla nämä aliotokset kirjauskauden osalta tasaisesti viiteajanjaksolle.
3. Otoskotitalouteen tai -henkilöön on yritettävä ottaa yhteyttä vähintään kolme kertaa ennen kuin se jätetään pois tutkimuksesta, paitsi jos
|
a) |
osoitetta ei voitu paikantaa, |
|
b) |
osoite oli muu kuin asuinrakennus tai se ei ollut käytössä, |
|
c) |
kotitaloutta tai henkilöä ei löytynyt osoitteesta, |
|
d) |
kotitalous tai henkilö ei pystynyt vastaamaan (myös vamman vuoksi), |
|
e) |
kotitalous tai henkilö kieltäytyi ehdottomasti yhteistyöstä, |
|
f) |
olosuhteet vaaransivat haastattelijan turvallisuuden. |
4. Otoskotitalouksien tai -henkilöiden hallittu korvaaminen sallitaan, jos ilmenee jokin 3 kohdan a–f alakohdassa luetelluista tilanteista tai jos otoskotitaloutta tai -henkilöä ei ole tavoitettu kolmen yrityksen jälkeen.
5. On noudatettava menettelyjä, joilla varmistetaan, että korvaamisprosessi on hallittu siinä määrin kuin se on mahdollista. Tällaisiin menettelyihin on kuuluttava sellaisen mallin käyttö, jolla varmistetaan, että korvaamiseen valitut kotitaloudet ja henkilöt vastaavat merkittäviltä ominaisuuksiltaan korvattavia kotitalouksia ja henkilöitä.
6. Korvaavien otoskotitalouksien tai -henkilöiden joukko on määritettävä ennen tiedonkeruuta. Korvaaminen mainittuun joukkoon kuulumattomilla kotitalouksilla tai henkilöillä ei ole sallittua.
7. Pienet kansallisen alueen osat, joiden osuus kansallisesta väestöstä on enintään kaksi prosenttia, voidaan jättää kulutustutkimuksen ulkopuolelle.
7 artikla
Tiedonkeruukaudet ja -menetelmät
1. Kyselytutkimuksen tärkeimmät välineet, joilla kerätään suoraan tietoja vastaajilta, ovat yksi tai useampi haastattelu (kotitalouksien ja/tai henkilöiden haastattelut) ja kotitalouksien ja/tai henkilöiden päivittäin kulutusmenoistaan pitämä(t) päiväkirja(t). Epäsäännöllisten kulutusmenojen osalta tietoja voidaan kerätä myös takautuvasti enintään 12 kuukaudelta ennen haastattelua. Tiedonkeruussa voidaan käyttää älykkäitä välineitä ja lähteitä sekä rekistereitä tai muita menetelmiä.
2. Vastaajien suoraan toimittamat tiedot on kerättävä paperia ja kynää käyttäen, tietokoneavusteisilla menetelmillä, mukaan lukien tietokoneavusteiset henkilökohtaiset haastattelut, tietokoneavusteiset puhelinhaastattelut, itse tietokoneella täytettävät haastattelut, tietokoneavusteiset verkkohaastattelut, myös tableteilla ja älypuhelimilla, sekä natiiveilla älypuhelinsovelluksilla.
3. Haastattelun ajankohdan on oltava mahdollisimman lähellä päiväkirjan kirjauskautta.
8 artikla
Tietojen muokkausta, imputointia, painotuksia ja estimointia koskevat yhteiset standardit
1. Tietoja on tarvittaessa imputoitava, mallinnettava tai painotettava.
2. Jos vastaamatta jättäminen johtaa tietojen puuttumiseen siltä osin kuin on kyse vuotuisista nettotuloista yhteensä kaikista lähteistä, mukaan lukien muut kuin rahamääräiset komponentit kotitalous- tai henkilötasolla, on käytettävä asianmukaisia tilastollisia painotus- tai imputointimenetelmiä.
3. Jos vastaamatta jättäminen johtaa tietojen puuttumiseen tulojen osatekijöitä koskevien muuttujien osalta, mukaan lukien luontoismuotoiset tulot palkattomasta toiminnasta kotitalous- tai henkilötasolla, on käytettävä asianmukaisia tilastollisia imputointimenetelmiä.
4. Laskennallisen vuokran arvioimiseksi käytetään kahta menetelmää kansallisten vuokra-asuntomarkkinoiden koon ja rakenteen mukaan: joko ositusmenetelmää tai itsearviointimenetelmää. Etusijalle on asetettava todellisiin vuokriin perustuva ositusmenetelmä (joko ekstrapoloimalla suoraan tai ekonometrisen regression avulla). Jos riittävän suuria vuokramarkkinoita ei ole, on käytettävä itsearviointimenetelmää.
5. Tietojen käsittelyyn käytetyn menetelmän on säilytettävä muuttujien välinen vaihtelu ja korrelaatio. On mieluummin käytettävä menetelmiä, joissa imputoituihin arvoihin lisätään ”virhekomponentti” kuin menetelmiä, joissa imputoidaan ainoastaan ennustettu arvo.
6. On mieluummin käytettävä menetelmiä, jotka perustuvat korrelaatiorakenteeseen (tai muuttujien yhteisvaihtelun muihin piirteisiin), kuin käyttää pelkkiin reunajakaumiin tai yhteen muuttujaan perustuvaa menetelmää.
9 artikla
Tietojen toimittamista koskevat mallit
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava mikroaineistot, jotka täyttävät liitteessä II täsmennetyt muuttujien ominaispiirteet, sähköisessä muodossa komissiolle (Eurostat) asetuksen (EU) 2019/1700 11 artiklan ja sen liitteen V mukaisesti. Rahamääräiset kulutusmenot on toimitettava COICOP:n 5-numerotasolla; oma kulutus ja rajatylittävät kulutusmenot on toimitettava COICOP:n 2-numerotasolla.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) ennakkotarkastetut tiedot mikroaineistotiedostoina, mukaan lukien asianomaiset painot, käyttäen komission (Eurostat) täsmentämiä tilasto- ja metatiedon vaihtoa koskevia standardeja sekä keskitettyä vastaanottopistettä.
10 artikla
Laaturaportti
1. Jäsenvaltioiden laaturaporttien on oltava asetuksen (EU) 2019/1700 13 artiklassa ja laaturaportteja koskevien järjestelyiden ja laaturaporttien sisällön vahvistamisesta annetussa asetuksessa (EU) 2019/2180 (11) vahvistettujen vaatimusten ja tämän asetuksen liitteessä III lueteltujen vaatimusten mukaisia.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä asetuksessa edellytetyt laatuun liittyvät viitemetatiedot komissiolle (Eurostat) tilasto- ja metatiedon vaihtoa koskevien standardien mukaisesti. Niiden on lähetettävä metatiedot keskitetyn vastaanottopisteen kautta, jotta komissio (Estat) voi hakea tiedot sähköisesti.
11 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2022.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 261 I, 14.10.2019, s. 1.
(2) COM(2019) 640.
(3) COM(2020) 381.
(4) COM(2021) 44.
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).
(6) Kansainvälinen koulutusluokitus 2011, http://uis.unesco.org/sites/default/files/documents/international-standard-classification-of-education-isced-2011-en.pdf (saatavilla englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi).
(7) Komission suositus 2009/824/EY, annettu 29 päivänä lokakuuta 2009, kansainvälisen ammattiluokituksen (ISCO-08) käytöstä (EUVL L 292, 10.11.2009, s. 31).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).
(9) YK:n kansainvälinen yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukainen luokitus (COICOP) 2018, https://unstats.un.org/unsd/classifications/business-trade/desc/COICOP_english/COICOP_2018_-_pre-edited_white_cover_version_-_2018-12-26.pdf (saatavilla vain englanniksi).
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).
LIITE I
TILASTOKÄSITTEIDEN MÄÄRITELMÄT
Yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaisen luokituksen (COICOP) mukainen kulutus
Yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaisen luokituksen (COICOP) mukainen kulutus perustuu kotitalouksien kulutusmenojen käsitteeseen Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä (EKT 2010) (1), siltä osin kuin sitä sovelletaan kulutuksen aihealueeseen. Sillä tarkoitetaan menoja, joita yksityisille kotitalouksille aiheutuu tavaroista ja palveluista kotitalouksien tarpeiden tai toiveiden tyydyttämiseksi.
Kotitalouksien kulutusmenot sisältävät seuraavat tapaukset:
|
a) |
omistusasuntopalvelut (laskennallinen vuokra); |
|
b) |
oma kulutus; |
|
c) |
menot tavaroista, joita ei pidetä välituotekäyttönä, kuten:
|
|
d) |
menot tavaroista, joita ei pidetä pääoman muodostuksena, erityisesti kestokulutustavarat, joiden käyttö jatkuu usean tilinpitojakson ajan; tähän sisältyy joidenkin kestävien tavaroiden omistuksen siirtyminen yritykseltä kotitaloudelle; |
|
e) |
kotitalouksien kulutustarkoituksiin käyttämät suoraan veloitetut rahoituspalvelut (ilman välillisiä rahoituspalveluja); |
|
f) |
vakuutuspalvelut, todellisen palvelumaksun määrän mukaan; |
|
g) |
eläkerahastopalvelut, todellisen palvelumaksun määrän mukaan; |
|
h) |
kotitalouksien maksut lisensseistä, luvista ym., joita pidetään palveluiden ostoina; |
|
i) |
tuotoksen osto taloudellisesti merkityksettömiin hintoihin, esim. museon sisäänpääsymaksut. |
Kotitalouksien kulutusmenoihin eivät sisälly seuraavat:
|
a) |
luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot, kuten alkuaan kotitaloudelle koituneet mutta myöhemmin sosiaaliturvan korvaamat kustannukset, esim. eräät sairaanhoitomenot; |
|
b) |
menot eristä, joita pidetään välituotekäyttönä tai pääoman bruttomuodostuksena, kuten:
|
|
c) |
erät, joita käsitellään valmistamattomien varojen hankintana, erityisesti maan ostaminen; |
|
d) |
kaikki kotitalouksien maksut, joita on pidettävä veroina; |
|
e) |
kotitalouksien vapaaehtoiset rahamääräiset tai luontoismuotoiset tulonsiirrot hyväntekeväisyys- sekä hätäapu- ja avustusjärjestöille. |
Kotitalouksien kulutusmenot kirjataan ostajan hintaan. Se on hinta, jonka ostaja tosiasiassa maksaa tuotteista ostohetkellä.
Ostajan hinta sisältää seuraavat:
|
a) |
tuoteverot miinus tuotetukipalkkiot (mutta pois lukien vähennyskelpoiset verot kuten tuotteiden alv); |
|
b) |
kuljetusmaksut, jotka ostaja maksaa erikseen saadakseen toimituksen vaadittuna ajankohtana ja vaadittuun paikkaan; |
|
c) |
suurostojen ja sesonkiajan ulkopuolisten ostojen perusteella normaalihinnoista tai -maksuista myönnetyt alennukset. |
Ostajan hintaan eivät sisälly seuraavat:
|
a) |
korko- ja palvelumaksut, jotka liittyvät luottojärjestelyihin; |
|
b) |
ylimääräiset maksut, jotka ovat aiheutuneet maksun myöhästymisestä eli siitä, että maksua ei ole suoritettu ostohetkellä määrätyn maksuajan kuluessa. |
Laskennallinen vuokra
Asunnon hankintaa sinällään pidetään pääoman muodostuksena (investointina) eikä kulutusmenona, minkä vuoksi se jätetään kotitalouksien kulutusmenojen ulkopuolelle. Asunnon omistaminen tuottaa kuitenkin palvelun, asunnon, jota kotitaloudet kuluttavat ajan mittaan, ja näin ollen asunnon arvioitu hinta vuokran imputoinnin perusteella on sisällytettävä kotitalouden kulutusmenoihin. Sen on oltava osa kotitalouksien kulutusmenojen muuta kuin rahamääräistä osaa, koska siihen ei liity rahallista taloustoimea.
Laskennallinen vuokra on samanaikaisesti muu kuin rahamääräinen tulonlähde, minkä vuoksi se on kirjattava myös tulopuolelle.
Laskennallinen vuokra arvioidaan kaikille niille kotitalouksille, jotka ilmoittavat, etteivät ne maksa täyttä vuokraa, koska ovat asunnon omistajia tai koska vuokra on markkinavuokraa alhaisempi tai koska asunnosta ei peritä vuokraa.
Laskennallinen vuokra arvioidaan ainoastaan asunnoille, joita kotitalous käyttää pääasiallisena asuntonaan (ja niihin liittyville muille rakennuksille, kuten autotallille).
Laskennallisen vuokran arvo on vastaavasta asunnosta maksettava arvioitu vuokra-arvo, jossa otetaan huomioon muun muassa sijainti, lähipalvelut jne. sekä itse asunnon koko ja laatu. Tästä arvosta vähennetään mahdollinen tosiasiallisesti maksettu vuokra (jos asunto on vuokrattu markkinahintaa alhaisempaan hintaan) ja josta on vähennetty tavanomaiset ylläpitokustannukset (kaasu, sähkö, vesi jne.) ja omistusasunnossa asuvien kotitalouksien kiinteistölle suorittamien sentyyppisten vähäisten korjausten tai kunnostusten kustannukset, jotka vuokranantajat tavallisesti tekisivät.
Asunnoista erillään sijaitsevista autotalleista, joita omistaja käyttää kulutustarkoitukseen asunnon käytön yhteydessä, on tehtävä samanlainen laskelma.
Omistusasuntopalvelujen arvon arvioimiseksi on mieluiten käytettävä todellisiin vuokriin perustuvaa ositusmenetelmää (joko ekstrapoloimalla suoraan tai ekonometrisen regression avulla).
|
— |
Asuntokanta ositetaan mieluiten sijainnin, asunnon koon ja luonteen sekä muiden vuokraan vaikuttavien tekijöiden mukaan. Yksityisomistuksessa olevien vuokrattujen asuntojen todellisista vuokrista saatuja tietoja on käytettävä arvion saamiseksi koko asuntokannan vuokra-arvosta. Ositekohtaista keskimääräistä todellista vuokraa sovelletaan kyseisen ositteen kaikkiin asuntoihin. |
|
— |
Ositusmenetelmässä omistusasuntoihin sovellettava vuokra määritellään yksityiseksi markkinavuokraksi, joka maksetaan oikeudesta käyttää kalustamatonta asuntoa. Laskennallisten vuokrien määrittämiseksi on käytettävä kaikkia yksityisesti omistettuja kalustamattomia asuntoja koskevista sopimuksista aiheutuvia vuokria. Mukaan otetaan myös valtion sääntelyn vuoksi alhaiset yksityiset markkinavuokrat. |
|
— |
Jos edellä määritettyjen havainnoitujen vuokrien otos ei ole riittävän suuri, kalustettujen asuntojen havainnoituja vuokria voidaan käyttää laskennallisiin tarkoituksiin, edellyttäen että niihin on tehty huonekaluja koskeva oikaisu. Poikkeuksellisesti voidaan käyttää myös julkisomisteisten asuntojen korotettuja vuokria. Sukulaisille tai työntekijöille vuokrattujen asuntojen alhaisia vuokria ei pitäisi käyttää. |
Jos vuokramarkkinat eivät ole riittävän suuret ja omistusasunnot ovat tyypillinen asumismuoto, omistusasuntoihin on sovellettava itsearviointimenetelmää. Laskennallisen vuokran arvo tässä menetelmässä viittaa itse arvioituun arvoon, jota käytetään välittömänä arviona asunnon markkina-arvosta.
Oma kulutus
Oma kulutus tarkoittaa kotitalouksien omistamien yhtiöimättömien yritysten tuotoksena tuotettuja tavaroita ja palveluja, jotka saman kotitalouden jäsenet pitävät itsellään kulutusta varten. Esimerkkejä omaa kulutusta varten pidetyistä tuotteista ovat:
|
a) |
maanviljelijöiden itsellään pitämät maataloustuotteet; |
|
b) |
omistusasuntojen asumispalvelut; |
|
c) |
palkatun henkilöstön tuottamat kotitalouspalvelut. |
Saman kotitalouden piirissä tuotettuja ja kulutettuja kotitalouspalveluja ja henkilökohtaisia palveluja ei lueta mukaan tuotantoon EKT:ssä, minkä vuoksi ne eivät kuulu omaan kulutukseen. Esimerkkejä kotitalouksien itse tuottamista kotitalouspalveluista, joita ei lueta mukaan, ovat:
|
a) |
asunnon siivous, sisustaminen, kunnostus ja huolto, jos nämä toiminnat ovat tyypillisiä myös vuokralaisille; |
|
b) |
kotitalouksien kestokulutustavaroiden puhtaanapito, huolto ja korjaus; |
|
c) |
aterioiden valmistus ja tarjoilu; |
|
d) |
lasten hoito, opetus ja ohjaus; |
|
e) |
sairaiden, sairaalloisten ja vanhusten hoito; ja |
|
f) |
kotitalouden jäsenten tai heidän tavaroidensa kuljetus. |
Palkatun kotitaloushenkilöstön tuottamat kotitalouspalvelut ja henkilökohtaiset palvelut luetaan kuitenkin mukaan tuotantoon, ja ne muodostavat osan kulutusmenoista.
Oma kulutus on kirjattava silloin, kun omaa kulutusta varten pidettävä tuotos otetaan mukaan kotitalouden omaan loppukulutukseen, ja se on arvostettava markkinoilla myytävien samankaltaisten tuotteiden (tavaroiden tai palvelujen) ostajan hintaan. Palkatun kotitaloushenkilöstön tuottamat kotitalouspalvelut ja henkilökohtaiset palvelut arvostetaan palkatun työvoiman korvausten perusteella; siihen sisältyvät kaikki luontoismuotoiset korvaukset kuten ruoka tai asunto.
Rajatylittävät kulutusmenot
Kotitalouksien kulutusmenoihin sisältyvät yksityisten kotitalouksien kulutusmenot riippumatta siitä, toteutuvatko menot kotimaassa vai ulkomailla. Rajatylittävillä kulutusmenoilla tarkoitetaan sitä osaa kotitalouden kulutusmenoista, joka on toteutunut ulkomailla. Se kattaa kaikki suorat tavaroiden ja palvelujen ostot, joita maassa asuvat suorittavat matkustaessaan ulkomaille liikeasioissa tai henkilökohtaista syistä. Tässä on eriteltävä kaksi ryhmää, jotka edellyttävät erilaista kohtelua:
|
a) |
liikematkailijoiden kaikki yritystoimintaan liittyvät menot ovat välituotekäyttöä, minkä vuoksi ne on jätettävä kotitalouksien kulutusmenojen ulkopuolelle; |
|
b) |
liikematkailijoiden tai muiden matkailijoiden kaikki muut menot ovat kotitalouksien kulutusmenoja. |
Ainoastaan rajatylittävät rahamääräiset kulutusmenot rekisteröidään.
Vuotuiset nettotulot yhteensä kaikista lähteistä, mukaan lukien muut kuin rahamääräiset komponentit
Kotitalouden vuotuiset nettotulot yhteensä kaikista lähteistä sisältävät vuotuiset rahamääräiset nettotulot kaikista lähteistä, luontoismuotoiset tulot työstä, luontoismuotoiset tulot palkattomasta toiminnasta ja laskennallisen vuokran.
Kotitalouden vuotuisten nettotulojen yhteensä kaikista lähteistä olisi oltava yhtä suuri kuin kaikkien kotitalouden jäsenten kaikista lähteistä saamien henkilökohtaisten vuotuisten kokonaisnettotulojen summa, johon on lisätty kaikki vuotuiset nettotulokomponentit kotitalouden tasolla.
Vuotuiset rahamääräiset nettotulot kaikista lähteistä
Vuotuiset rahamääräiset nettotulot kaikista lähteistä sisältävät
|
— |
Palkat ja palkanluonteiset korvaukset |
|
— |
Yrittäjätulot tai -tappiot (myös rojaltit) |
|
— |
Omaisuustulot
|
|
— |
Säännölliset saadut tulonsiirrot:
|
|
— |
Muut rahana saadut tulot. |
Luontoismuotoiset tulot työstä
Luontoismuotoisilla tuloilla työstä tarkoitetaan muita kuin rahallisia tulokomponentteja, joita työnantaja tarjoaa palkansaajalle osana työsopimusta joko ilmaiseksi tai alennettuun hintaan. (Jos tavara tai palvelu tarjotaan sekä yksityiseen että työkäyttöön, yksityinen käyttö on estimoitava suhteessa kokonaiskäyttöön ja sovellettava kokonaisarvoon.)
Tähän sisältyvät
|
— |
työsuhdeauto joko yksityiseen tai yksityiseen ja työkäyttöön sekä siihen liittyvät kustannukset (esim. ilmainen polttoaine, autovakuutus ja muut verot ja maksut) |
|
— |
ateriaetu, lounassetelit |
|
— |
asumiskustannusten korvaukset tai maksut (esim. kaasu-, sähkö-, vesi- ja puhelin- tai matkapuhelinlaskut) |
|
— |
palkansaajalle ilmaiseksi tai alennettuun hintaan kotitalouden pääasunnoksi tai toissijaiseksi asunnoksi tarjottu työsuhdeasunto |
|
— |
muut työnantajan palkansaajalle ilmaiseksi tai alennettuun hintaan tarjoamat tavarat tai palvelut, kun niitä voidaan pitää kansallisella tasolla tai tietyntyyppisissä kotitalouksissa merkittävinä tulokomponentteina. |
Ilmaiseksi tarjottujen tavaroiden ja palvelujen arvo lasketaan niiden markkina-arvon mukaan. Alennettuun hintaan tarjottujen tavaroiden ja palvelujen arvo lasketaan työnantajan maksaman osuuden ja markkina-arvon erotuksena.
Tähän eivät sisälly
|
— |
työnantajan palkansaajalle kustantamat tavarat ja palvelut, jos palkansaajat tarvitsevat niitä työn suorittamiseen |
|
— |
työpaikkakunnalla tarjotut majoituspalvelut, joita palkansaajan kotitalous ei voi hyödyntää |
|
— |
palkansaajalle ensisijaisesti tai ainoastaan työn suorittamista varten tarkoitettujen työkalujen, varusteiden, vaatteiden jne. ostoa varten maksetut korvaukset |
|
— |
poikkeuksellisissa työoloissa tarvittavat erityisateriat ja -juomat |
|
— |
palkansaajalle työpaikalla tarjottavat tai työn luonteen vuoksi vaadittavat tavarat tai palvelut (esim. työterveystarkastus). |
Luontoismuotoiset tulot palkattomasta toiminnasta
Palkattomasta toiminnasta saatu luontoismuotoinen tulo sisältää tuotoksen omaan kulutukseen eli kotitalouksien tuottamat tavarat ja palvelut, jotka saman kotitalouden jäsenet pitävät itsellään kulutusta varten.
Palkattomasta toiminnasta saadut luontoismuotoiset tulot eivät sisällä laskennallista vuokraa.
Tulovero ja sosiaalivakuutusmaksut
Tuloverolla tarkoitetaan tulo-, voitto- ja pääomatuottoveroa. Tulovero lasketaan yksityishenkilöiden, kotitalouksien tai verotusyksiköiden todellisen tai arvioidun tulon perusteella. Niihin sisältyvät verot, jotka määräytyvät omaisuuden ja maa- tai kiinteistöomistusten perusteella silloin, kun näitä omistuksia käytetään omistajien tulojen arvioimisen perustana. Myös yksityisiin eläkejärjestelmiin perustuvista eläkkeistä (muut kuin ESSPROS-luokitukseen sisältyvät) maksettava vero olisi otettava huomioon.
Tuloveroihin kuuluvat
|
— |
yksityishenkilön, kotitalouden tai verotusyksikön tuloista perittävät verot (tulovero, omaisuusvero, yrittäjävero, eläkevero jne.), joihin sisältyvät työnantajan pidättämät verot (ennakonpidätykset) sekä lähdeverot ja yhtiöimättömien yritysten omistajien tuloista perittävät muut verot tulojen viitejakson aikana |
|
— |
tulojen viitejakson aikana saatu jäännösvero, joka liittyy tulojen viitejakson ajalta tai sitä edeltäviltä vuosilta saadun tulon verotukseen. Edellä tarkoitettu arvo olisi otettava huomioon maksetuista veroista tehtynä vähennyksenä |
|
— |
maksamattomista veroista perityt viivästyskorot ja veroviranomaisen määräämät veronkorotukset. |
Tuloveroon eivät kuulu
|
— |
metsästys-, ampuma-aseen käyttö- ja kalastuslupamaksut. |
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).
LIITE II
MUUTTUJIEN TEKNISET OMINAISPIIRTEET
|
Muuttujan tunnus |
Muuttujan nimi |
Tietosisällön koodi |
Tietosisällön kuvaus |
Keruuyksikkö |
Viiteajanjakso |
|
Yksityiskohtainen aihe: TIEDONKERUUN TIEDOT |
|||||
|
HA02 |
Tutkimusvuosi(-vuodet) |
(Vuosi)Vuodet |
Tutkimusvuosi(-vuodet) |
Kotitalous |
Tutkimusajankohta |
|
HC04C |
Kotitalouden ensimmäisen haastattelun päivämäärä |
PP/KK/VVVV |
Kotitalouden ensimmäisen haastattelun päivämäärä |
Kotitalous |
Tutkimusajankohta |
|
MB03C |
Kotitalouden jäsenen ensimmäisen haastattelun päivämäärä |
PP/KK/VVVV |
Kotitalouden jäsenen ensimmäisen haastattelun päivämäärä |
Kaikki nykyiset kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
HA06 |
Osite |
1–9999999999998 |
Ositteen tunnistenumero |
Kotitalous |
Poiminta-ajankohta |
|
9999999999999 |
Ei sovelleta |
||||
|
HA07 |
Ensi asteen otosyksikkö |
1–9999999999998 |
Toisen asteen otosyksikön tunnistenumero |
Kotitalous |
Poiminta-ajankohta |
|
9999999999999 |
Ei sovelleta |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: TUNNISTETIEDOT |
|||||
|
HA04 |
Kotitalouden tunnistenumero (kotitalouden tietue) |
Tunnistenumero |
Kotitalouden tunnistenumero |
Kotitalous |
Tutkimusajankohta |
|
MA04 |
Kotitalouden tunnistenumero (kotitalouden jäsenen tietue) |
Tunnistenumero |
Kotitalouden tunnistenumero |
Kaikki nykyiset kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
MA05 |
Kotitalouden jäsenen tunnistenumero (kotitalouden jäsenen tietue) |
Tunnistenumero |
Tunnistenumero |
Kaikki nykyiset kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
HA13 |
Kotitalouskyselyyn vastanneen kotitalouden jäsenen tunnistenumero |
Tunnistenumero |
Kotitalouskyselyyn vastanneen henkilön tunnistenumero |
Kotitalous |
Tutkimusajankohta |
|
Yksityiskohtainen aihe: PAINOT |
|||||
|
HA10 |
Lopullinen paino |
Paino |
Lopullinen paino |
Kotitalous |
Tutkimusajankohta |
|
Yksityiskohtainen aihe: HAASTATTELUN OMINAISPIIRTEET |
|||||
|
HA11 |
Käytetty haastattelumenetelmä (kotitalouden haastattelu) |
1 |
Paperiavusteinen henkilökohtainen haastattelu (PAPI) |
Kotitalous |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Tietokoneavusteinen henkilökohtainen haastattelu (CAPI) |
||||
|
3 |
Tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu (CATI) |
||||
|
4 |
Tietokoneavusteinen verkkohaastattelu (CAWI) |
||||
|
5 |
Älytoiminto |
||||
|
6 |
Muu |
||||
|
9 |
Ei sovelleta |
||||
|
MA11 |
Käytetty haastattelumenetelmä (yksityishenkilön haastattelu) |
1 |
Paperiavusteinen henkilökohtainen haastattelu (PAPI) |
Kaikki nykyiset kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Tietokoneavusteinen henkilökohtainen haastattelu (CAPI) |
||||
|
3 |
Tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu (CATI) |
||||
|
4 |
Tietokoneavusteinen verkkohaastattelu (CAWI) |
||||
|
5 |
Älytoiminto |
||||
|
6 |
Muu |
||||
|
9 |
Ei sovelleta |
||||
|
HA12 |
Käytetty haastattelumenetelmä (päiväkirja) |
1 |
Paperiavusteinen henkilökohtainen haastattelu (PAPI) |
Kotitalous |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Tietokoneavusteinen henkilökohtainen haastattelu (CAPI) |
||||
|
3 |
Tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu (CATI) |
||||
|
4 |
Tietokoneavusteinen verkkohaastattelu (CAWI) |
||||
|
5 |
Älytoiminto |
||||
|
6 |
Muu |
||||
|
9 |
Ei sovelleta |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: SIJAINTI |
|
||||
|
MB012 |
Asuinmaa |
SCL GEO -koodi |
Asuinmaa |
Kaikki nykyiset kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
HA08 |
Asuinalue |
NUTS (2-numerotaso) |
Alue (2-numerotaso) |
Kotitalous |
Tutkimusajankohta |
|
HA09 |
Taajama-aste |
1 |
Kaupungit |
Kotitalous |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Pikkukaupungit ja esikaupungit |
||||
|
3 |
Maaseutualueet |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: VÄESTÖTIEDOT |
|||||
|
MB02 |
Kotitalouden jäsenen sukupuoli |
1 |
Mies |
Kaikki nykyiset kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Nainen |
||||
|
MB03 |
Kotitalouden jäsenen ikä (täysinä vuosina) |
Ikä |
Ikä |
Kaikki nykyiset kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
MB03A |
Kotitalouden jäsenen syntymävuosi |
Vuosi |
Syntymävuosi |
Kaikki nykyiset kotitalouden jäsenet |
Jatkuva |
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
MB03B |
Kotitalouden jäsenen syntymäpäivä vietetty haastatteluajankohtana |
1 |
Kyllä |
Kaikki nykyiset kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Ei |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
MB04 |
Kotitalouden jäsenen siviilisääty |
1 |
Ei koskaan naimisissa eikä rekisteröidyssä parisuhteessa |
Kaikki nykyiset vähintään 16-vuotiaat kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa |
||||
|
3 |
Leski tai rekisteröidyssä parisuhteessa, joka on päättynyt puolison kuolemaan (eikä uudelleen naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa) |
||||
|
4 |
Eronnut tai rekisteröity parisuhde purettu oikeudellisesti (eikä uudelleen naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa) |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
9 |
Ei sovelleta |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: KANSALAISUUS JA MAAHANMUUTTAJATAUSTA |
|||||
|
MB01 |
Syntymämaa |
SCL GEO -koodi |
Syntymämaa |
Kaikki nykyiset kotitalouden jäsenet |
Jatkuva |
|
77 |
Syntynyt ulkomailla, mutta syntymämaa ei tiedossa |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
99 |
Ei sovelleta |
||||
|
MB011 |
Ensisijainen kansalaisuus (maa) |
SCL GEO -koodi |
Ensisijainen kansalaisuus (maa) |
Kaikki nykyiset kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
66 |
Valtioton |
||||
|
77 |
Ulkomaan kansalaisuus, mutta maa ei tiedossa |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
99 |
Ei sovelleta |
||||
|
MB01F |
Isän syntymämaa |
SCL GEO -koodi |
Syntymämaa |
Kaikki nykyiset vähintään 16-vuotiaat kotitalouden jäsenet |
Jatkuva |
|
77 |
Isä syntynyt ulkomailla, mutta syntymämaa ei tiedossa |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
99 |
Ei sovelleta |
||||
|
MB01M |
Äidin syntymämaa |
SCL GEO -koodi |
Syntymämaa |
Kaikki nykyiset vähintään 16-vuotiaat kotitalouden jäsenet |
Jatkuva |
|
77 |
Äiti syntynyt ulkomailla, mutta syntymämaa ei tiedossa |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
99 |
Ei sovelleta |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: KOTITALOUDEN KOKOONPANO |
|||||
|
MBGRIDXX |
Kotitalouden suhdematriisi (1) |
10 |
Puoliso (karkea taso) |
Kaikki nykyiset kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
11 |
Aviomies / vaimo / rekisteröidyn parisuhteen osapuoli (tarkka taso) / vapaaehtoinen |
||||
|
12 |
Kumppani / avopuoliso (tarkka taso) / vapaaehtoinen |
||||
|
20 |
Poika/tytär (karkea taso) |
||||
|
21 |
Biologinen/adoptoitu poika/tytär (tarkka taso) / vapaaehtoinen |
||||
|
22 |
Poikapuoli/tytärpuoli (tarkka taso) / vapaaehtoinen |
||||
|
30 |
Vävy/miniä (karkea tai tarkka taso) |
||||
|
40 |
Lapsenlapsi (karkea tai tarkka taso) |
||||
|
50 |
Vanhempi (karkea taso) |
||||
|
51 |
Biologinen vanhempi / adoptiovanhempi (tarkka taso) / vapaaehtoinen |
||||
|
52 |
Isä- tai äitipuoli (tarkka taso) / vapaaehtoinen |
||||
|
60 |
Appivanhempi (karkea tai tarkka taso) |
||||
|
70 |
Isovanhempi (karkea tai tarkka taso) |
||||
|
80 |
Veli/sisar (karkea taso) |
||||
|
81 |
Biologinen veli/sisar (tarkka taso) / vapaaehtoinen |
||||
|
82 |
Veli- tai sisarpuoli (tarkka taso) / vapaaehtoinen |
||||
|
90 |
Muu sukulainen (karkea tai tarkka taso) |
||||
|
95 |
Muu ei-sukulainen (karkea tai tarkka taso) |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu (karkea tai tarkka taso) |
||||
|
MB042 |
Samassa kotitaloudessa asuvat kumppanit |
1 |
Henkilö asuu rekisteröidyn parisuhteen kumppanin tai tosiasiallisen kumppanin kanssa |
Kaikki nykyiset vähintään 16-vuotiaat kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Henkilö ei asu rekisteröidyn parisuhteen kumppanin tai tosiasiallisen kumppanin kanssa |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
9 |
Ei sovelleta |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: VAMMAISUUS JA VÄHIMMÄISTASON EUROOPPALAINEN TERVEYSMODUULI |
|||||
|
MH01 |
Henkilön terveydentila (oma käsitys) |
1 |
Erittäin hyvä |
Kaikki nykyiset vähintään 16-vuotiaat kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Hyvä |
||||
|
3 |
Kohtalainen (ei hyvä eikä huono) |
||||
|
4 |
Huono |
||||
|
5 |
Erittäin huono |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
9 |
Ei sovelleta |
||||
|
MH02 |
Pitkäaikaiset terveysongelmat |
1 |
Kyllä |
Kaikki nykyiset vähintään 16-vuotiaat kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Ei |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
9 |
Ei sovelleta |
||||
|
MH03 |
Terveysongelmista johtuvat toimintakyvyn rajoitukset |
1 |
Vakavia rajoituksia |
Kaikki nykyiset vähintään 16-vuotiaat kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Lieviä rajoituksia |
||||
|
3 |
Ei rajoituksia |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
9 |
Ei sovelleta |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: PÄÄASIALLISEN TOIMINNAN LAATU (ITSE MÄÄRITELTY) |
|||||
|
ME01A |
Pääasiallisen toiminnan laatu (itse määritelty) |
1 |
Työllinen |
Kaikki nykyiset kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Työtön |
||||
|
3 |
Eläkkeellä |
||||
|
4 |
Kykenemätön työhön pitkäaikaisten terveysongelmien vuoksi |
||||
|
5 |
Koululainen tai opiskelija |
||||
|
6 |
Tekee kotitöitä |
||||
|
7 |
Varusmiespalveluksessa tai siviilipalveluksessa |
||||
|
8 |
Muu |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
9 |
Ei sovelleta |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: TYÖN PERUSTAVANLAATUISET OMINAISPIIRTEET |
|||||
|
ME0908 |
Ammatti, päätyö |
ISCO-08 |
ISCO, 2-numerotaso |
Kaikki nykyiset vähintään 16-vuotiaat kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
99 |
Ei sovelleta |
||||
|
ME04 |
Paikallisen yksikön toimiala, päätyö |
NACE |
NACE, 2-numerotaso |
Kaikki nykyiset vähintään 16-vuotiaat kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
99 |
Ei sovelleta |
||||
|
ME02 |
Päätyö: Koko- tai osa-aikatyö (itse määritelty) |
1 |
Kokoaikatyö |
Kaikki nykyiset vähintään 16-vuotiaat kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Osa-aikatyö |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
9 |
Ei sovelleta |
||||
|
ME12 |
Ammattiasema, päätyö |
1 |
Yrittäjä (työnantajayrittäjä) |
Kaikki nykyiset vähintään 16-vuotiaat kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Yrittäjä (yksinäisyrittäjä) |
||||
|
3 |
Työntekijä |
||||
|
4 |
Palkaton työtä tekevä perheenjäsen |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
9 |
Ei sovelleta |
||||
|
ME13 |
Kotitalouden jäsenen ammattiala |
1 |
Julkisen sektorin työntekijä |
Kaikki nykyiset vähintään 16-vuotiaat kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Yksityisen sektorin työntekijä |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
9 |
Ei sovelleta |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: KOULUTUSTASO JA -TAUSTA |
|||||
|
MC01 |
Korkein saavutettu koulutustaso |
0 |
Ei muodollista koulutusta tai koulutustaso alempi kuin ISCED 1 |
Kaikki nykyiset vähintään 16-vuotiaat kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
1 |
ISCED 1 Alemman perusasteen koulutus |
||||
|
2 |
ISCED 2 Ylemmän perusasteen koulutus |
||||
|
3 |
ISCED 3 Keskiasteen koulutus |
||||
|
4 |
ISCED 4 Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta |
||||
|
5 |
ISCED 5 Alin korkea-asteen koulutus |
||||
|
6 |
ISCED 6 Alempi korkea-asteen koulutus |
||||
|
7 |
ISCED 7 Ylempi korkea-asteen koulutus |
||||
|
8 |
ISCED 8 Tutkijakoulutusaste |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
9 |
Ei sovelleta |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: KOTITALOUDEN KOKOONPANO – YKSITYISKOHTAISET LISÄTIEDOT |
|||||
|
HB05 |
Kotitalouden koko |
1–99 |
Kotitalouden jäsenten kokonaislukumäärä |
Kotitalous |
Tutkimusajankohta |
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
HB075 |
Kotitalouden tyyppi |
1 |
Yhden hengen kotitalous |
Kotitalous |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Yksinhuoltaja, vähintään yksi alle 25-vuotias lapsi |
||||
|
3 |
Yksinhuoltaja, kaikki lapset vähintään 25-vuotiaita |
||||
|
4 |
Pariskunta, ei lapsia |
||||
|
5 |
Pariskunta, vähintään yksi alle 25-vuotias lapsi |
||||
|
6 |
Pariskunta, kaikki lapset vähintään 25-vuotiaita |
||||
|
8 |
Muu kotitalouden tyyppi |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: ASUMISEN KESKEISET OMINAISPIIRTEET |
|||||
|
HD01 |
Kotitalouden asunnon hallintaperuste |
1 |
Omistaja, ei kiinnelainaa |
Kotitalous |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Omistaja, kiinnelainaa |
||||
|
3 |
Vuokralainen, markkinahintainen vuokra |
||||
|
4 |
Vuokralainen, alennettu vuokra |
||||
|
5 |
Vuokralainen, ilmainen vuokra |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
9 |
Ei sovelleta |
||||
|
HD03 |
Asunnon tyyppi |
1 |
Omakotitalo |
Kotitalous |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Paritalo tai rivitalo |
||||
|
3 |
Huoneisto alle 10 asunnon talossa |
||||
|
4 |
Huoneisto vähintään 10 asunnon talossa |
||||
|
5 |
Muun tyyppinen asunto |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
9 |
Ei sovelleta |
||||
|
HD06 |
Kotitalouden käytössä oleva huonemäärä |
1–9,9 |
Huoneluku |
Kotitalous |
Tutkimusajankohta |
|
10 |
Vähintään 10 huonetta |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
99 |
Ei sovelleta |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: OSALLISTUMINEN VIRALLISEEN KOULUTUKSEEN (TÄMÄNHETKINEN) |
|||||
|
MC02A |
Osallistuminen viralliseen koulutukseen (opiskelija tai oppisopimusopiskelija) |
1 |
Kyllä |
Kaikki nykyiset vähintään 16-vuotiaat kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Ei |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
9 |
Ei sovelleta |
||||
|
MC02B |
Tämänhetkisen/viimeisimmän virallisen koulutuksen taso |
0 |
Ei muodollista koulutusta tai koulutustaso alempi kuin ISCED 1 |
Kaikki nykyiset vähintään 16-vuotiaat kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
1 |
ISCED 1 Alemman perusasteen koulutus |
||||
|
2 |
ISCED 2 Ylemmän perusasteen koulutus |
||||
|
3 |
ISCED 3 Keskiasteen koulutus |
||||
|
4 |
ISCED 4 Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta |
||||
|
5 |
ISCED 5 Alin korkea-asteen koulutus |
||||
|
6 |
ISCED 6 Alempi korkea-asteen koulutus |
||||
|
7 |
ISCED 7 Ylempi korkea-asteen koulutus |
||||
|
8 |
ISCED 8 Tutkijakoulutusaste |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
9 |
Ei sovelleta |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: TYÖSOPIMUKSEN KESTO |
|||||
|
ME03A |
Päätyön työsopimuksen voimassaolo |
1 |
Vakituinen kirjallinen työsopimus |
Kaikki nykyiset vähintään 16-vuotiaat kotitalouden jäsenet |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Vakituinen suullinen työsopimus |
||||
|
3 |
Määräaikainen kirjallinen työsopimus |
||||
|
4 |
Määräaikainen suullinen työsopimus |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
9 |
Ei sovelleta |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: HENKILÖIDEN VUOSITULOT YHTEENSÄ JA KOTITALOUKSIEN VUOSITULOT YHTEENSÄ |
|||||
|
MF099 |
Kotitalouden jäsenen vuotuiset nettotulot yhteensä kaikista lähteistä, mukaan lukien muut kuin rahamääräiset komponentit (jäsenen tietue) |
0–99999999999999 |
Tulot (kansallinen valuutta) |
Kaikki nykyiset vähintään 16-vuotiaat kotitalouden jäsenet |
Kuluva kalenterivuosi |
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
HH099 |
Vuotuiset nettotulot yhteensä kaikista lähteistä, mukaan lukien muut kuin rahamääräiset tulokomponentit |
0–99999999999999 |
Tulot (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: KESKEISET TULOJEN OSATEKIJÄT |
|||||
|
HH011 |
Kotitalouden tämänhetkiset nettokuukausitulot |
0–99999999999999 |
Tulot (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Kuluva kuukausi |
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
HH095 |
Vuotuiset rahamääräiset nettotulot kaikista lähteistä |
0–99999999999999 |
Tulot (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
HH012 |
Luontoismuotoiset tulot työstä |
0–99999999999999 |
Tulot (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: LUONTOISMUOTOISET TULOT PALKATTOMASTA TOIMINNASTA |
|||||
|
HH023 |
Luontoismuotoiset tulot palkattomasta toiminnasta |
0–99999999999999 |
Tulot (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: LASKENNALLINEN VUOKRA |
|||||
|
HH032 |
Laskennallinen vuokra |
0–99999999999999 |
Laskennallinen vuokra (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: PÄÄASIALLINEN TULONLÄHDE |
|||||
|
HI11 |
Pääasiallinen tulonlähde |
1 |
Palkat tai palkkiot |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
2 |
Tulot itsenäisestä ammatinharjoittamisesta |
||||
|
3 |
Omaisuustulot |
||||
|
4 |
Eläkkeet, eläke-etuudet |
||||
|
5 |
Työttömyysetuus |
||||
|
6 |
Muut lyhytaikaiset etuudet ja muut tulot |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: VARALLISUUDEN OSATEKIJÄT, MUKAAN LUKIEN ASUNNON OMISTAMINEN |
|||||
|
HW10 |
Vakituisen asunnon arvo |
1–99999999999 |
Arvo (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Tutkimusajankohta |
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
HW20 |
Säästöt (tyypillisen kuukauden aikana) |
1 |
Kotitalous säästää |
Kotitalous |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Kotitalouden on käytettävä säästöjään |
||||
|
3 |
Kotitalouden on lainattava rahaa |
||||
|
4 |
Kotitalous ei säästä eikä joudu käyttämään säästöjään tai lainaamaan rahaa |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: VEROT JA SOSIAALITURVAMAKSUT |
|||||
|
HW30 |
Tulovero ja sosiaalivakuutusmaksut |
–99999999–99999999 |
Verot (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: VELKA |
|||||
|
HW40 |
Vakituisen asunnon kiinnelainasta vielä maksamatta oleva määrä |
0–99999999999 |
Takaisin maksettava määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Tutkimusajankohta |
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
HW50 |
Kiinnelainan pääoman ja korkojen lyhennykset, kuukausittainen määrä |
0–99999999.99 |
Kiinnelainan pääoman ja korkojen lyhennykset (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Tutkimusajankohta |
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: MAKSURÄSTIT |
|||||
|
HW60 |
Maksurästit |
1 |
Kyllä |
Kotitalous |
Tutkimusajankohta |
|
2 |
Ei |
||||
|
Tyhjä |
Ei ilmoitettu |
||||
|
9 |
Ei sovelleta |
||||
|
Yksityiskohtainen aihe: YKSILÖLLISEN KULUTUKSEN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEN LUOKITUKSEN (COICOP) MUKAINEN KULUTUS (2) |
|||||
|
HE01A |
Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE02A |
Alkoholijuomat, tupakka ja huumausaineet |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE03A |
Vaatetus ja jalkineet |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE04A |
Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE05A |
Kalusteet, kotitalouskoneet ja tavanomainen kodinhoito |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE06A |
Terveys |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE07A |
Liikenne |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE08A |
Informaatio ja viestintä |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE09A |
Virkistys, urheilu ja kulttuuri |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE10A |
Koulutus |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE11A |
Ravintola- ja majoituspalvelut |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE12A |
Vakuutus- ja rahoituspalvelut |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE13A |
Henkilökohtainen hygienia, sosiaaliturva ja muut tavarat ja palvelut |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
Yksityiskohtainen aihe: OMA KULUTUS |
|||||
|
HE01B |
Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE02B |
Alkoholijuomat, tupakka ja huumausaineet |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE03B |
Vaatetus ja jalkineet |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE04B |
Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE05B |
Kalusteet, kotitalouskoneet ja tavanomainen kodinhoito |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE06B |
Terveys |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE07B |
Liikenne |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE08B |
Informaatio ja viestintä |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE09B |
Virkistys, urheilu ja kulttuuri |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE10B |
Koulutus |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE11B |
Ravintola- ja majoituspalvelut |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE12B |
Vakuutus- ja rahoituspalvelut |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HE13B |
Henkilökohtainen hygienia, sosiaaliturva ja muut tavarat ja palvelut |
0–99999999999999 |
Määrä (kansallisena valuuttana) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
Yksityiskohtainen aihe: COICOP:n mukaiset rajatylittävät kulutusmenot |
|||||
|
HJ01 |
Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat |
0–99999999999999 |
Menot (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HJ02 |
Alkoholijuomat, tupakka ja huumausaineet |
0–99999999999999 |
Menot (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HJ03 |
Vaatetus ja jalkineet |
0–99999999999999 |
Menot (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HJ04 |
Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet |
0–99999999999999 |
Menot (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HJ05 |
Kalusteet, kotitalouskoneet ja tavanomainen kodinhoito |
0–99999999999999 |
Menot (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HJ06 |
Terveys |
0–99999999999999 |
Menot (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HJ07 |
Liikenne |
0–99999999999999 |
Menot (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HJ08 |
Informaatio ja viestintä |
0–99999999999999 |
Menot (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HJ09 |
Virkistys, urheilu ja kulttuuri |
0–99999999999999 |
Menot (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HJ10 |
Koulutus |
0–99999999999999 |
Menot (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HJ11 |
Ravintola- ja majoituspalvelut |
0–99999999999999 |
Menot (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HJ12 |
Vakuutus- ja rahoituspalvelut |
0–99999999999999 |
Menot (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HJ13 |
Henkilökohtainen hygienia, sosiaaliturva ja muut tavarat ja palvelut |
0–99999999999999 |
Menot (kansallinen valuutta) |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
Yksityiskohtainen aihe: MÄÄRÄT (3) (vapaaehtoinen) |
|||||
|
HQ01 |
Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat |
0–9999999999999999.9 |
Määrä |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
|
HQ02 |
Alkoholijuomat, tupakka ja huumausaineet |
0–9999999999999999.9 |
Määrä |
Kotitalous |
Kuluva kalenterivuosi |
(1) Kotitalouden suhdematriisi -muuttujan osalta on annettava tietosisällön koodit 10, 20, 30, 40, 50, 60, 70, 80, 90 ja 95 vähintään karkealla yksityiskohtaisuuden tasolla. Yksityiskohtaisuuden tarkka taso on valinnainen.
(2) Rahamääräinen kulutus yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaan ilmoitetaan COICOP:n 5-numerotasolla.
(3) Määrät ilmoitetaan ryhmien ”Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat” ja ”Alkoholijuomat, tupakka ja huumausaineet” osalta COICOP:n 5-numerotasolla.
LIITE III
LAATURAPORTTEJA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET JÄRJESTELYT JA NIIDEN SISÄLTÖ
|
1) |
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) laaturaportti asetuksen (EU) 2019/1700 13 artiklassa ja laaturaportteja koskevien järjestelyiden ja laaturaporttien sisällön vahvistamisesta annetussa asetuksessa (EU) 2019/2180 (1) vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. |
|
2) |
Jäsenvaltioiden on sisällytettävä kulutuksen aihealuetta koskevaan laaturaporttiin seuraavat tiedot. |
TILASTOLLINEN ESITYSTAPA
Tiedon kuvaus
|
— |
Kyselytutkimuksen nimi kansallisella tasolla, tutkimusvuosi, linkki tutkimuksen verkkosivustolle |
Luokitusjärjestelmät
Luettelo tiedoissa käytetystä luokitusversiosta ja mahdolliset poikkeamat Euroopan tilastostandardeista tai kansainvälisistä standardeista.
Tilastokäsitteet ja -määritelmät, mukaan luettuna viiteajanjakso
|
— |
Luettelo käsitteistä ja muuttujista, jotka poikkeavat standardimääritelmistä, maininta käytetyistä kansallisista käsitteistä ja mahdollisista eroista kansallisten käsitteiden ja vastaavien standardimääritelmien välillä. |
|
— |
Kulutusmenot lasketaan kotitalouksien kulutusmenoina; poikkeaminen tästä standardimääritelmästä on kuvattava. |
|
— |
Laskennallisen vuokran laskentamenetelmä (ositus/regressiomenetelmä, jossa täsmennetään käytetyn mallin/regression tyyppi ja käytetyt muuttujat; itsearviointimenetelmä). |
|
— |
Tulojen ja tulokomponenttien laskenta- tai imputointimenetelmä (tapauksen mukaan) |
TILASTOLLINEN KÄSITTELY
Lähdetiedot
|
— |
Kuvaus otantakehikon muodostamiseksi käytetystä tietolähteestä (esim. väestörekisteri, kotitalousrekisteri, asuntorekisteri, väestölaskenta, muu tutkimus jne.), päivitystiheys ja tietolähteen viimeisin päivitysvuosi sekä otantakehikon saamiseksi tai luomiseksi käytetty menetelmä. Tutkimuksen nimi ilmoitetaan, jos tietolähteenä on käytetty toista tutkimusta. |
|
— |
Otanta-asetelman osalta: |
|
— |
Jos lopullinen otosyksikkö on eri kuin yksityinen kotitalous, se ilmoitetaan. |
|
— |
Otanta-asetelman menetelmät (esim. yksinkertainen satunnaisotanta, systemaattinen otanta, ositettu otanta, ryväsotanta, monivaiheinen otanta, otanta-asetelmien yhdistelmä). Jos jäsenvaltiot käyttävät ositettua otantaa, ilmoitetaan ositus- ja aliositusperusteet. Jos jäsenvaltiot käyttävät monivaiheista otantaa, kuvataan eri vaiheet ja vastaavat todennäköisyydet (yhtä suuri, eri suuri, kokoon suhteutettu). Jos jäsenvaltiot käyttävät otanta-asetelmien yhdistelmää, käytetyt otanta-asetelmat kuvataan. |
|
— |
Otoksen koko |
Tiedonkeruu
|
— |
Kuvaus haastattelun tekemiseksi käytetyistä menetelmistä (esim. PAPI, CATI, CAPI, CASI, CAWI (2) ja/tai muut lähteet, kuten rekisterit, muut tutkimukset, mobiilisovelluksiin perustuvat älykkäät tiedonkeruutavat jne.). Muiden lähteiden perusteella kerätyt muuttujat luetellaan. |
|
— |
Kuvaus menetelmistä, joita on käytetty kulutusmenoja koskevan päiväkirjan kokoamisessa (esim. paperilla oleva päiväkirja, tietokonepohjainen päiväkirja, verkkopäiväkirja, kassakuitit, kuittien skannaaminen, kanta-asiakaskortit, hallinnolliset tiedot, mobiilisovellukset ja/tai muut älykkään tiedonkeruun lähteet). |
Tietojen kokoaminen
|
— |
Kotitalouksien painotukset: Painotuksen jokainen vaihe olisi kuvattava erikseen: asetelmapainotukset, vastauskatoa koskevien mukautusten painotukset, ulkoisten tietolähteiden painotuksen mukautukset (käytetyt kalibrointimenetelmät, mukautuksessa käytetty taso ja muuttujat), muut painotuksen mukautukset (esim. leikkaaminen, painotusten jakautumisen ääriarvojen käsittely poikkeavien arvojen siivoamiseksi), lopulliset painotukset. |
|
— |
Jos käytetään imputointia, kaikki imputoidut muuttujat luetellaan, käytetty imputointimenetelmä kuvataan ja imputoinnin syyt selitetään. Imputoitujen arvojen määrä prosentteina havaintojen kokonaismäärästä ilmoitetaan kunkin tulo- ja tulokomponenttimuuttujan osalta, mukaan lukien luontoismuotoiset tulot palkattomasta toiminnasta, niin kotitalous- kuin henkilötasolla. |
TARKKUUS JA LUOTETTAVUUS
Otantavirhe
|
— |
Tarkkuusvaatimukset ilmaistaan keskivirheinä indikaattorin ”Niiden kotitalouksien prosenttiosuus, joiden asumiseen liittyvät menot, mukaan lukien vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet, ovat enemmän kuin 50 prosenttia kokonaismenoista” osalta, ja ne määritellään todellisen estimaatin ja maan tilastopopulaation koon jatkuvina funktioina, siten kuin asetuksen (EU) 2019/1700 liitteessä II määritellään, kulutuksen aihealueen osalta. |
|
— |
Kokonaiskulutusmenojen (HE00) ja COICOP:n 2-numerotason kulutusmenojen (HE01–HE13) tapauksessa keskiarvo, havaintojen kokonaismäärä ja keskivirheet ilmoitetaan kansallisella tasolla. |
|
— |
Maiden on kuvattava tarkkuusestimaattien laskentamenetelmä. Jos tarkkuusvaatimukset saavutetaan yhdistämällä mikroaineistoja, jotka koskevat enintään kolmea peräkkäistä tarkasteluvuotta asetuksen (EU) 2019/1700 liitteessä II olevan 8 kohdan mukaisesti, maiden on kuvattava tarkkuuden estimoinnissa ja arvioinnissa käytetyt asiaankuuluvat vaihtoehtoiset menetelmät. |
Otantavaihtelusta johtumaton virhe
Mittausvirhe
Kuvataan tutkimuksessa todennäköisesti esiintyvien mittausvirheiden eri lähteet. Tähän kuuluvat seuraavat:
|
— |
kyselylomakkeen ja päiväkirjan suunnittelun kuvaus ja testaus |
|
— |
haastattelukoulutuksen kuvaus (esim. koulutuspäivien lukumäärä, taitojen testaus ennen tiedonkeruun aloittamista (onnistumisaste jne.)) |
|
— |
tiedot haastattelijan vaikutusta koskevista tutkimuksista, kuten uudelleenhaastatteluista, tietojen tarkastamista koskevista tutkimuksista ja otoksen jakamista koskevista kokeiluista (jos käytettävissä) sekä käytettyjen mallien tulokset (jos käytettävissä). |
Vastauskadon aiheuttamat virheet
Yksikkökato
|
— |
Jäsenvaltioiden on laskettava kotitalouksien vastauskadon aste seuraavasti: |
Kotitalouksien vastauskato (NRh) lasketaan seuraavasti:
NRh = (1-(Ra * Rh)) * 100,
jossa
Ra on osoitteen tavoittamisaste, joka saadaan jakamalla niiden osoitteiden määrä, jotka tavoitettiin menestyksekkäästi, valittujen voimassa olevien osoitteiden määrällä;
Rh on sellaisten tehtyjen kotitaloushaastattelujen osuus, jotka hyväksytään tietokantaan; se saadaan jakamalla tehtyjen ja tietokantaan hyväksyttyjen kotitaloushaastattelujen määrä tavoitetuissa osoitteissa olevien soveltuvien kotitalouksien määrällä.
|
— |
Niissä jäsenvaltioissa, jotka käyttävät yksikkökatotapauksissa korvaavia yksiköitä hallitusti, vastauskato lasketaan ennen korvaamista ja sen jälkeen. |
|
— |
Vastaamatta jättäneiden erittely ominaispiirteiden ja vastaamatta jättämisen syiden mukaan, sikäli kuin ne ovat saatavilla |
|
— |
Kuvaus toimenpiteistä, joita on toteutettu vastauskadon korjaamiseksi, ja arvio mahdollisista vaikeuksista, joita tällaisiin toimenpiteisiin voi liittyä (esim. kalibrointi, joka tuottaa suuria ja vaihtelevia painokertoimia) |
|
— |
Jos hallittua korvaamista käytetään eräkadon tapauksessa ja 6 artiklan 4, 5, 6 ja 7 kohdan säännösten mukaisesti, ilmoitetaan korvausasteet sekä kuvaus korvaavien yksiköiden valintamenetelmästä, korvaavien yksiköiden keskeiset ominaispiirteet verrattuna alkuperäisiin yksikköihin, korvattujen (alkuperäisten) yksiköiden jakautuminen niiden kertojen mukaan, joina osoitteeseen on yritetty ottaa yhteyttä, kotitaloushaastattelun/päiväkirjan hyväksyminen sekä kotitalouskyselyn/päiväkirjan lopputulos. |
|
— |
Niiden kotitalouksien lukumäärä, jotka oli onnistuneesti tavoitettu ennen korvaamista ja sen jälkeen |
|
— |
Ennen korvaamista ja sen jälkeen vastanneiden kotitalouksien lukumäärä |
|
— |
Ilmoitetaan otoksen bruttokoko, soveltuvien yksiköiden lukumäärä ja otoksen nettokoko, mukaan lukien korvaavat yksiköt (toteutunut otoskoko) |
Eräkato
Muuttujien ”Kotitalouden suhdematriisi”, ”Kotitalouden jäsenen ikä (täysinä vuosina)” ja ”Pääasiallisen toiminnan laatu (itse määritelty)” samoin kuin kaikkien tulo- ja tulokomponenttimuuttujien sekä muuttujien ”Pääasiallinen tulonlähde” sekä ”Kotitalouden asunnon hallintaperuste” osalta annetaan seuraavat tiedot:
|
— |
Niiden kotitalouksien prosenttiosuus (kotitaloustasolla kerättyä tai koottua muuttujaa kohti) tai niiden henkilöiden prosenttiosuus (henkilötasolla kerättyä tai koottua muuttujaa kohti), joilla on tuloja kunkin muuttujan osalta |
|
— |
Niiden kotitalouksien prosenttiosuus (kotitaloustasolla kerättyä tai koottua muuttujaa kohti) tai niiden henkilöiden prosenttiosuus (henkilötasolla kerättyä tai koottua muuttujaa kohti), joilla on puuttuvia arvoja (ennen imputointia) kunkin kotitalous-/henkilötasolla kerätyn tai kootun muuttujan osalta. Muuttujia, jotka on muodostettu/kerätty useista komponenttimuuttujista, kun vähintään yhdestä komponentista puuttuu kotitalous-/henkilötasolla arvo ennen imputointia, käsitellään muuttujina, joiden arvot puuttuvat ennen imputointia kyseisen kotitalouden/henkilön osalta. |
Käsittelyvirheet
|
— |
Ilmoitetaan tiedot sellaisista mahdollisista käsittelyvirheistä ja niiden vaikutuksesta lopullisiin tiedonkeruutuloksiin, jotka johtuvat asianmukaisesti suunniteltujen täytäntöönpanomenetelmien virheellisestä täytäntöönpanosta. Tiedonkeruun jälkeisessä tietojenkäsittelyssä todetut tärkeimmät virheet on selostettava. |
|
— |
Kuvaus laadun tarkastuksista (esim. tiedonsyötön ja koodauksen hallinta jne.) ja tietoaineiston editointimenetelmästä (esim. kuvaus kulutusmenoja ja tulomuuttujia koskevista tärkeimmistä tietojen editointisäännöistä). |
|
— |
Imputointimenettelyt on kuvattava. Ilmoitetaan tiedot imputointiasteesta, joka lasketaan imputoitujen havaintojen osuutena (kunkin muuttujan osalta) havaintojen kokonaismäärästä. |
Tietojen tarkistaminen – periaate
Annetaan tiedot kaikista toimintalinjoista, joilla varmistetaan levitettyjen tietojen läpinäkyvyys. Alustavat tiedot on tarkistettava myöhemmin. Jos tietoja tarkistetaan, siitä on ilmoitettava.
Tietojen tarkistaminen – käytäntö
|
— |
Tarkistusten aikataulu |
|
— |
Tarkistusten pääasialliset perusteet ja niiden luonne (uusi tietolähde saatavilla, uudet menetelmät jne.) |
|
— |
Tarkistusten vaikutus indikaattoreihin |
YHTENÄISYYS JA VERTAILUKELPOISUUS
Johdonmukaisuus aihealueiden välillä
Johdonmukaisuus – EU:n tulo- ja elinolotilastot (EU-SILC)
Seuraavia tulomuuttujia verrataan EU-SILC-tilastoihin joko kansallisella tasolla tai maat validoivat vertailun Eurostatin tekemien laskelmien perusteella: köyhyysriskiraja (EUR), köyhyysriskiaste (%), suhteellinen köyhyysvaje, ylimmän ja alimman tuloviidenneksen tulo-osuuksien suhde (S80/20), Gini-kerroin.
Johdonmukaisuus – yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI)
Kulutusmenojen rakennetta COICOP:n 2-numerotasolla verrataan vastaaviin yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä peräisin oleviin muuttujiin joko kansallisella tasolla tai maat validoivat vertailun Eurostatin tekemien laskelmien perusteella.
Johdonmukaisuus – kansantalouden tilinpito
Kulutusmenojen rakennetta COICOP:n 2-numerotasolla verrataan vastaaviin kansantalouden tilinpidosta peräisin oleviin muuttujiin joko kansallisella tasolla tai maat validoivat vertailun Eurostatin tekemien laskelmien perusteella.
Sisäinen johdonmukaisuus
Kuluttajatutkimuksen tietojen mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista ilmoitetaan ja ne perustellaan.
(1) EUVL L 330, 20.12.2019, s. 8.
(2) PAPI – perinteinen paperia ja kynää käyttäen suoritettu haastattelu; CATI – tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu; CAPI – tietokoneavusteinen henkilökohtainen haastattelu; CASI – itse tietokoneella täytettävä haastattelu; CAWI – tietokoneavusteinen verkkohaastattelu.