Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32022Q0531(01)

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työjärjestys ja jäsenten käytännesäännöt (TOUKOKUU 2022)

    EUVL L 149, 31.5.2022, p. 1–54 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    Legal status of the document In force

    ELI: http://data.europa.eu/eli/proc_rules/2022/531/oj

    31.5.2022   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 149/1


    EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEAN TYÖJÄRJESTYS JA JÄSENTEN KÄYTÄNNESÄÄNNÖT

    (TOUKOKUU 2022)

    JOHDANTO

    1.

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, jäljempänä ’komitea’, on Euroopan unionin neuvoa-antava elin, joka on perustettu vuonna 1957 allekirjoitetuilla Rooman sopimuksilla.

    2.

    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 300 artiklan mukaisesti komitea muodostuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden kansalaisyhteiskuntaa edustavien, erityisesti talous- ja yhteiskuntaelämän, kansalaistoiminnan, ammattialatoiminnan ja kulttuurin alan toimijoiden järjestöjen edustajista.

    Komitean jäseniä eivät sido mitkään ohjeet. He hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja unionin yleisen edun mukaisesti.

    Komiteassa on kolme ryhmää: työnantajat, työntekijät ja muut kansalaisyhteiskunnan edustajat.

    3.

    Komitealla on erityistehtävä unionin toimielinrakenteessa: se on järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustaja jäsentensä kautta, keskustelufoorumi sekä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja Euroopan unionin toimielinten välinen tärkeä yhdysside.

    Komitean neuvoa-antava tehtävä antaa Euroopan kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuuden osallistua Euroopan unionin päätöksentekoprosessiin.

    4.

    Jäsenten käymään vuoropuheluun osallistuvat kaikki kansalaisyhteiskunnan edustajat: työnantajat (ryhmä I), työntekijät (ryhmä II) ja muut kansalaisyhteiskunnan edustajat (ryhmä III).

    5.

    Asiantuntemus ja pyrkimys lähentää näkemyksiä käymällä vuoropuhelua parantavat Euroopan unionin poliittisten päätösten laatua ja uskottavuutta, sillä ne auttavat kansalaisia ymmärtämään ja hyväksymään päätökset entistä paremmin ja lisäävät demokratian kannalta välttämätöntä avoimuutta.

    6.

    Koska komitea on samalla sekä lausuntojen laadinta- että keskustelufoorumi, se vastaa osaltaan demokratian lisäämisestä Euroopan unionin rakennustyössä. Se pitää myös yllä suhteita unionin ulkopuolisten maiden talous- ja yhteiskuntaelämän etupiireihin.

    Näin komitea osallistuu todellisen eurooppalaisen tietoisuuden kehittämiseen.

    7.

    Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen voimassaolon päätyttyä komissio antoi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tehtäväksi jatkaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön neuvoa-antavan komitean työtä ja ottaa vastuulleen sen resurssit. Näin perustettiin teollisuuden muutoksia käsittelevä neuvoa-antava valiokunta (CCMI), joka on edelleen osa komiteaa.

    8.

    Jotta komitea voisi hoitaa tehtävänsä moitteettomasti, se vahvistaa työjärjestyksensä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 303 artiklan toisen kohdan mukaisesti.

    ENSIMMÄINEN OSA

    KOMITEAN ORGANISAATIO

    I OSASTO

    KOMITEAN JÄSENET

    1 artikla – Komitean jäsenet

    1.

    Komitea muodostuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden kansalaisyhteiskuntaa edustavien, erityisesti talous- ja yhteiskuntaelämän, kansalaistoiminnan, ammattialatoiminnan ja kulttuurin alan toimijoiden järjestöjen edustajista.

    2.

    Komitean jäsenet nimetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Sama komitean jäsen voidaan nimetä uudeksi toimikaudeksi.

    3.

    Komitean jäseniä eivät sido mitkään ohjeet. He hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja unionin yleisen edun mukaisesti.

    4.

    Komitean jäsenillä on oikeus palkkioihin sekä korvauksiin tehtäviensä hoitamisen kannalta välttämättömistä matka- ja oleskelukuluista Euroopan unionin neuvoston ja työvaliokunnan asiasta antamien päätösten mukaisesti.

    Neuvosto vahvistaa komitean jäsenten palkkiot.

    5.

    Komitea pyrkii huolehtimaan sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteiden noudattamisesta sellaisina kuin ne on määritelty unionin oikeudessa sekä siitä, että näitä periaatteita sovelletaan komitean kaikissa elimissä.

    Työvaliokunta arvioi sukupuolijakauman kehitystä komitean eri elimissä ja antaa tarvittaessa toimintasuosituksia.

    Työvaliokunnalle esitetään säännöllisin väliajoin hallinnon avustuksella laadittu selvitys tapahtuneen kehityksen arvioimista varten. Työvaliokunta tekee selvityksen perusteella päätöksen käytännön toimenpiteistä sukupuolten tasa-arvon parantamiseksi.

    2 artikla – Jäsensäännöt

    1.

    Komitean jäsenillä on arvonimenä ”Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen”.

    2.

    Tehtäviään hoitaessaan sekä matkustaessaan kokouspaikalle ja palatessaan sieltä komitean jäsenillä on perussopimuksiin liitetyn Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan (N:o 7) 10 artiklassa tarkoitetut tavanomaiset erioikeudet, vapaudet ja helpotukset.

    3.

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsensäännöissä, jäljempänä ’jäsensäännöt’, vahvistetaan komitean jäsenten oikeudet ja velvollisuudet sekä heidän toimintaansa ja suhteitaan komiteaan ja sen hallintoyksiköihin säätelevät määräykset.

    3 artikla – Käytännesäännöt

    1.

    Jäsenten on käyttäydyttävä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten käytännesäännöissä, jäljempänä ’käytännesäännöt’, vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

    2.

    Liitteenä olevissa käytännesäännöissä, jotka ovat oikeudellisesti samanarvoiset kuin tämä työjärjestys, vahvistetaan komitean jäseniin, CCMI:n nimettyihin edustajiin, sijaisiin ja neuvonantajiin sovellettavat käyttäytymisnormit ja -periaatteet.

    3.

    Käytännesäännöissä määrätään eettisen toimikunnan perustamisesta.

    Lisäksi niissä vahvistetaan menettely ja toimenpiteet, joita on sovellettava normien ja periaatteiden rikkomistapauksissa.

    4.

    Käytännesäännöissä vahvistettujen normien ja periaatteiden noudattamatta jättäminen voi johtaa käytännesäännöissä asetettujen toimenpiteiden soveltamiseen.

    4 artikla – Jäsenyyden päättyminen

    1.

    Komitean jäsenyys päättyy, kun neuvoston komiteaa asettaessaan määrittämä viisivuotiskausi päättyy.

    2.

    Komitean jäsenyyden päättymisen voi aiheuttaa poikkeuksellisesti myös kuolema, jäsenen eroaminen komiteasta, jäsenyyden menettäminen, kykenemättömyys hoitaa tehtäviään, jääviys tai erottaminen.

    3.

    Eroamisesta ilmoitetaan kirjallisesti komitean puheenjohtajalle.

    Muissa kuin 8 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa eroava jäsen

    säilyttää jäsenyytensä, kunnes hänen seuraajansa on nimetty, ellei hän itse toisin ilmoita

    voi perua eronsa, ellei eroilmoitusta ole vielä toimitettu neuvostolle 9 kohdan mukaisesti.

    4.

    Jäsenyyden menettäminen tapahtuu tämän työjärjestyksen 93 artiklan 2 kohdassa määrätyin ehdoin.

    5.

    Kykenemättömyys hoitaa tehtäviään tarkoittaa tapauksia, joissa komitean jäsen ei pysty terveydellisistä tai muista syistä hoitamaan tehtäviään yli kahteentoista kuukauteen.

    6.

    Jääviys tarkoittaa tapauksia, joissa komitean jäsen on nimetty tai valittu kansanedustuslaitoksen tai hallituksen jäseneksi, ministerin sijaiseksi, jolla on poliittisia vastuutehtäviä, taikka Euroopan unionin toimielimen tai elimen jäseneksi tai hänestä tulee Euroopan unionin palveluksessa oleva virkamies tai toimihenkilö.

    7.

    Komiteasta erottaminen tapahtuu käytännesääntöjen 14 artiklan 3 kohdassa ja 16 artiklassa määrätyin ehdoin.

    8.

    Tapauksissa, joissa on kyse jäsenyyden menettämisestä, kyvyttömyydestä hoitaa tehtäviään tai jääviydestä, jäsenen on esitettävä eronpyyntönsä.

    Eronpyynnön esittämättä jättäminen kyseisissä tapauksissa voi johtaa käytännesääntöjen 14 artiklan 3 kohdan ja 16 artiklan soveltamiseen.

    9.

    Kaikissa tapauksissa, joissa komitean jäsenyys päättyy poikkeuksellisella tavalla, komitean puheenjohtaja ilmoittaa asiasta neuvostolle, jotta se voi todeta paikan vapautuneen ja ryhtyä täyttämään sitä.

    Seuraaja nimetään koko jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

    II OSASTO

    KOMITEAN ELIMET

    I luku

    Yleistä

    5 artikla – Toimeenpanevat elimet, kokoonpanot ja rakenne

    1.

    Komitean toimeenpanevat elimet ovat puheenjohtaja ja työvaliokunta.

    2.

    Komitea kokoontuu täysistunnoissa, joihin osallistuu koko jäsenistö, ja jaostojen ja komitean muiden elinten kokouksissa, joihin osallistuu osa jäsenistä.

    Sihteeristö pitää ajan tasalla luetteloa komitean elimistä ja julkaisee sen intranetsivuilla.

    3.

    Komitea on jaettu kolmeen ryhmään, joiden muodostamisesta ja tehtävistä määrätään 6 artiklassa.

    II luku

    Ryhmät

    6 artikla – Ryhmien muodostaminen ja rooli

    1.

    Komitean järjestäytymisistunnossa muodostetaan kolme jäsenten ryhmää, jotka edustavat työnantajia, työntekijöitä ja muita järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osa-alueita.

    2.

    Ryhmät toimivat demokraattisesti, avoimesti ja itsenäisesti noudattaen omia periaatteitaan ja sisäisiä käytäntöjään sekä tätä työjärjestystä.

    3.

    Jäsenet liittyvät ryhmiin vapaaehtoisesti sillä edellytyksellä, että kyseisen ryhmän jäsenet hyväksyvät heidän jäsenyytensä.

    Jäsen voi kuulua kerrallaan vain yhteen ryhmään.

    4.

    Ryhmät osallistuvat komitean ja sen elinten työskentelyn valmisteluun, organisointiin ja koordinointiin.

    Ne pyrkivät pääsemään yhteisymmärryksen muiden ryhmien kanssa.

    Ne tekevät ehdotuksia vaaleihin, eri tehtäviin ja komitean elinten kokoonpanoihin tämän työjärjestyksen mukaisesti.

    5.

    Kullakin ryhmällä on käytössään sihteeristö.

    7 artikla – Ryhmien puheenjohtajat

    1.

    Kukin ryhmä valitsee sisäisesti puheenjohtajansa ja tarvittaessa varapuheenjohtajansa.

    2.

    Ryhmien puheenjohtajat ovat asemansa nojalla komitean työvaliokunnan jäseniä.

    3.

    Ryhmien puheenjohtajien tehtävänä on avustaa puheenjohtajistoa ja työvaliokuntaa komitean toimintalinjojen muotoilussa.

    4.

    Ryhmien puheenjohtajat kokoontuvat komitean puheenjohtajiston kanssa säännöllisesti valmistelemaan työvaliokunnan ja täysistunnon työskentelyä laajennetussa puheenjohtajistossa 20 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

    8 artikla – Ryhmiin kuulumattomat jäsenet

    1.

    Ryhmiin liittyminen on vapaaehtoista, ja jäsen voi olla liittymättä mihinkään ryhmään.

    2.

    Ryhmiin kuulumattomille jäsenille ei saa koitua merkittäviä etuja tai haittoja ryhmiin kuuluviin jäseniin verrattuna.

    3.

    Ryhmiin kuulumattomilla jäsenillä on komitean työskentelyyn osallistuessaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin ryhmiin kuuluvilla jäsenillä.

    Ryhmiin kuulumattomat jäsenet saavat tehtäviensä hoidon kannalta tarpeellista materiaalista ja teknistä apua.

    Avun antamisesta vastaa pääsihteeristö.

    4.

    Työvaliokunta määrittää järjestelyt, jotka koskevat ryhmiin kuulumattomien jäsenten osallistumista komitean työskentelyyn.

    Työvaliokunta vahvistaa pääsihteerin esityksestä järjestelyt, jotka koskevat sihteeristön antamaa materiaalista apua.

    5.

    Komitean puheenjohtaja päättää ryhmiä kuultuaan ryhmiin kuulumattomien jäsenten osallistumisesta valmisteluryhmiin sekä heidän nimeämisestään esittelijöiksi.

    6.

    Ryhmiin kuulumattomat jäsenet on otettava huomioon jaettaessa puheaikoja täysistunnoissa käytävissä keskusteluissa.

    7.

    Ryhmiin kuulumattomille jäsenille on taattava aina oikeus saada kaikki samat tiedot, jotka toimitetaan ryhmien jäsenille.

    III luku

    Täysistunto

    9 artikla – Täysistunnon kokoonpano

    1.

    Täysistunto muodostuu komitean kaikista jäsenistä, jotka neuvosto on nimennyt.

    2.

    CCMI:n nimetyt edustajat, sijaiset ja neuvonantajat eivät ole komitean jäseniä eivätkä kuulu täysistunnon kokoonpanoon.

    10 artikla – Täysistunnon toimivalta

    1.

    Täysistunto käyttää komitealle perussopimuksissa ja muissa oikeudellisissa asiakirjoissa annettua toimivaltaa.

    Se voi kuitenkin siirtää valtuutensa toiselle työjärjestyksessä, käytännesäännöissä tai jäsensäännöissä tarkoitetulle komitean elimelle tämän työjärjestyksen mukaisesti.

    Se voi myös siirtää valtuuksiaan erikseen tässä työjärjestyksessä määrätyissä tapauksissa.

    2.

    Täysistunnolla on täydentävä toimivalta: jos toimivaltaa ei ole annettu työjärjestyksessä, käytännesäännöissä tai jäsensäännöissä jollekin toiselle elimelle, se kuuluu täysistunnolle.

    3.

    Täysistunto hyväksyy lausunnot ja muut asiakirjat, joita komitea laatii sille perussopimuksissa annetun neuvoa-antavan tehtävän nojalla.

    4.

    Täysistunto hyväksyy työjärjestyksen, käytännesäännöt ja jäsensäännöt.

    5.

    Täysistunto päättää työvaliokunnan jäsenten määrästä tämän työjärjestyksen mukaisesti.

    Se päättää myös jaostojen määrästä ja vastuualueista sekä kunkin jaoston ja CCMI:n jäsenmäärästä ryhmien esityksestä.

    6.

    Täysistunto nimeää komitean puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat, jaostojen ja CCMI:n puheenjohtajat sekä työvaliokunnan muut jäsenet lukuun ottamatta kolmen ryhmän puheenjohtajia, jotka kukin ryhmä valitsee suoraan.

    Lisäksi se nimeää ryhmien esityksestä jaostojen jäsenet, CCMI:n jäsenet ja nimetyt edustajat ja niiden työvaliokuntien jäsenet, alakomiteoiden, seurantaryhmien ja valtuuskuntien jäsenet, eettisen toimikunnan jäsenet, kvestorit ja työjärjestysvaliokunnan jäsenet.

    7.

    Täysistunnolla on valta tarkistaa tiettyjä työvaliokunnan päätöksiä 12 artiklan 8 kohdan mukaisesti, jos niihin on haettu muutosta.

    8.

    Tämän artiklan 2–7 kohdassa tarkoitettuja toimivaltuuksia ei saa siirtää tai antaa millekään muulle elimelle.

    IV luku

    Komitean työvaliokunta

    11 artikla – Työvaliokunnan kokoonpano

    Työvaliokunnan muodostavat

    a)

    komitean puheenjohtaja

    b)

    komitean kaksi varapuheenjohtajaa

    c)

    ryhmien kolme puheenjohtajaa, jotka valitaan 37 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti

    d)

    jaostojen ja CCMI:n puheenjohtajat

    e)

    vaihteleva määrä jäseniä; kyseinen määrä ei voi ylittää jäsenvaltioiden määrää.

    12 artikla – Työvaliokunnan toimivalta

    1.

    Työvaliokunnalla on poliittinen vastuu komitean yleisestä johtamisesta.

    Se valvoo erityisesti, että komitean, sen elinten ja sen henkilökunnan toiminta on komitean institutionaalisen roolin mukaista.

    2.

    Työvaliokunta määrittää komitean tavoitteet, strategiat ja painopisteet kaikilla aloilla.

    Se laatii suunnitelman komitean toiminnasta ja arvioi sen toteutusta.

    Se hyväksyy komitean työohjelman laajennettua puheenjohtajistoa kuultuaan.

    3.

    Työvaliokunta käyttää Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetussa asetuksessa (1), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja tässä työjärjestyksessä tarkoitettuja budjetti- ja varainhoitovaltuuksia.

    4.

    Työvaliokunnalla on erityisesti seuraavat valtuudet:

    Se vastaa komitealle varainhoitoasetuksen mukaisesti kuuluvista tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä. Se siirtää kyseiset valtuudet pääsihteerille, joka toimii valtuutettuna tulojen ja menojen hyväksyjänä, ja määrittää siirrettyjen valtuuksien laajuuden sekä sen, voiko pääsihteeri siirtää valtuutusta edelleen.

    Se antaa jäsenten, CCMI:n nimettyjen edustajien, sijaisten ja neuvonantajien palkkioita ja matka- ja oleskelukulujen korvaamista koskevat täytäntöönpanomääräykset noudattaen sovellettavia talousarvio- ja varainhoitomenettelyjä.

    Se laatii sovellettavia talousarvio- ja varainhoitomenettelyjä noudattaen seuraavat säännöt:

    toimintarajoitteisten jäsenten, CCMI:n nimettyjen edustajien, sijaisten ja neuvonantajien avustaminen

    osallistuminen jäsenten ja CCMI:n nimettyjen edustajien koulutus-, tietotekniikka-, televiestintä- ja toimistokulujen rahoittamiseen

    jäsenten ja CCMI:n nimettyjen edustajien vastaanotto- ja edustuskulujen maksaminen tai korvaaminen.

    Se antaa toimintalupia 13 artiklan mukaisesti.

    5.

    Työvaliokunta vastaa komitean henkilöstö-, budjetti- ja teknisten resurssien asianmukaisesta käytöstä.

    Työvaliokunta vahvistaa komitean sisäisen organisaation ja toimintatavat ja hyväksyy organisaatiokaavion pääsihteerin esityksestä.

    6.

    Työvaliokunta antaa työjärjestyksen täytäntöönpanomääräykset ryhmiä kuultuaan tämän työjärjestyksen mukaisesti.

    7.

    Työvaliokunta voi perustaa väliaikaisia ryhmiä käsittelemään kaikkia toimivaltaansa kuuluvia kysymyksiä. Se voi myös perustaa 35 artiklassa tarkoitettuja pysyviä ryhmiä.

    8.

    Työvaliokunta päättää komitean jäsenen tai pääsihteerin pyynnöstä tämän työjärjestyksen ja sen täytäntöönpanomääräysten tulkinnasta. Täysistunnolla on kuitenkin toimivalta tulkita työjärjestystä työvaliokunnan etuoikeuksien osalta.

    Työvaliokunnan tulkintapäätöksiin voidaan hakea muutosta täysistunnolta työjärjestyksen täytäntöönpanomääräyksissä vahvistetun menettelyn mukaisesti.

    Täysistunnon päätös on lopullinen.

    9.

    Työvaliokunta käsittelee puolivuosittain komitean lausuntojen jatkotoimia tarkoitusta varten laaditun kertomuksen pohjalta.

    10.

    Työvaliokunta käsittelee ulkoisten valvonta- tai tutkintaelinten ehdotukset ja suositukset viipymättä.

    11.

    Työvaliokunta laatii omat toimintasääntönsä.

    13 artikla – Toimintaluvan antaminen

    Työvaliokunta voi tapauskohtaisesti päättää luvan antamisesta komitean neuvoa-antavan tehtävän hoitamiseen suoraan tai välillisesti liittyvään toimintaan. Tällaista toimintaa on erityisesti

    komitean keskustelutapahtumien, foorumien ja muiden aihekohtaisten kuulemisrakenteiden toteuttaminen, kokoonpano ja hallinnointi sekä se, miten komitea osallistuu vastaaviin rakenteisiin, joita Euroopan unionin toimielimet ovat perustaneet tai joihin nämä osallistuvat

    jäsenten osallistuminen ulkopuolisiin rakenteisiin; tätä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, ja jäsenten edustus ulkopuolisissa rakenteissa järjestetään tasapuolisesti ja vuorotteluperiaatteella

    tutkimusten toteuttaminen tai tilaaminen ja niiden julkaiseminen

    työvierailujen ja komitean kotipaikan ulkopuolisten tilaisuuksien järjestäminen.

    14 artikla – Toimintapolitiikan arviointi

    1.

    Työvaliokunta antaa tarvittaessa luvan toimintapolitiikan arvioinnin laatimiseen.

    2.

    Toimintapolitiikan arvioinnilla tarkoitetaan jälkiarviointia, joka koskee jo täytäntöönpantavana olevaa Euroopan unionin toimintapolitiikkaa tai oikeudellista asiakirjaa.

    Jälkiarvioinnit ovat laadullisia ja kohdennettuja.

    Arvioinnissa otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset.

    3.

    Toimintapolitiikan arviointi voidaan laatia tässä työjärjestyksessä tarkoitetun lausunnon tai arviointikertomuksen muodossa:

    Jos toimintapolitiikan arviointi tehdään Euroopan unionin toimielinten nimenomaisesta pyynnöstä tai oma-aloitteisesti ja siinä on tarkoitus esittää järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä, arvioita ja vaatimuksia unionin toimintapolitiikan vaikutuksista, se laaditaan lausunnon muodossa.

    Jos toimintapolitiikan arviointi tehdään Euroopan unionin toimielinten nimenomaisesta pyynnöstä ja siinä on tarkoitus esittää asiatietoja, päätelmiä ja suosituksia, se laaditaan arviointikertomuksen muodossa.

    15 artikla – Komitean työvaliokunnan toiminta

    1.

    Työvaliokunnan puheenjohtajana toimii komitean puheenjohtaja ja hänen poissa ollessaan yksi varapuheenjohtajista.

    Työvaliokunta kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseen ennen täysistuntoa ja ylimääräiseen kokoukseen tarvittaessa.

    2.

    Puheenjohtaja kutsuu työvaliokunnan koolle omasta aloitteestaan tai kymmenen työvaliokunnan jäsenen pyynnöstä.

    3.

    Jokaisesta työvaliokunnan kokouksesta tehdään pöytäkirja.

    Pöytäkirja esitetään työvaliokunnalle hyväksyttäväksi sen seuraavassa kokouksessa.

    4.

    Työvaliokunta voi myös työskennellä kirjallista menettelyä soveltaen.

    Työvaliokunta vahvistaa kirjallisen menettelyn omissa toimintasäännöissään.

    5.

    Kun komitea asetetaan uudelleen viisivuotiskautensa päätyttyä, väistyvä työvaliokunta huolehtii juoksevista asioista uuden komitean ensimmäiseen kokoukseen asti.

    6.

    Juoksevilla asioilla tarkoitetaan asioita, joiden käsittely on välttämätöntä komitean toiminnan jatkuvuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi komitean edellisen toimikauden päättymisen ja uuden toimikauden alkamisen välisenä aikana (toimikausien välivaiheessa), kuten

    päivittäiseen hallintoon kuuluvat asiat, jotka on hoidettava ja jotka eivät edellytä uusia päätöksiä, jotka sitoisivat komiteaa pysyvästi

    aiemmin päätetyt vireillä olevat asiat, joiden eteneminen on jo pitkällä ja jotka on vietävä päätökseen

    kiireelliset asiat, joiden viivästyminen olisi haitaksi komitealle. Tällöin työvaliokunta voi siirtää valtuudet jatkaa tiettyjen erikseen määriteltyjen asioiden hoitamista toimikausien välivaiheessa sellaiselle jäsenelle, jonka toimikausi on uusittu.

    16 artikla – Toimeksiannot ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävässä tai toimielinten välisessä yhteistyössä

    1.

    Työvaliokunta voi antaa komitean puheenjohtajalle toimeksiannon neuvotella tai tehdä yhteistyösopimuksia Euroopan unionin toimielinten ja elinten taikka ulkopuolisten elinten tai organisaatioiden kanssa.

    2.

    Työvaliokunta voi myös antaa komitean pääsihteerille tai johtajalle toimeksiannon neuvotella tai tehdä puhtaasti hallinnollisia sopimuksia Euroopan unionin toimielinten ja elinten taikka ulkopuolisten elinten tai organisaatioiden kanssa. Se voi myös siirtää nämä valtuudet pääsihteerille tai johtajalle.

    3.

    Näissä toimeksiannoissa ja valtuutuksissa määritellään niiden kohde, laajuus ja rajat sekä menettely, jota noudatetaan neuvoteltaessa ja tehtäessä kyseisiä sopimuksia komitean puolesta.

    17 artikla – Talous- ja budjettiasiain toimikunta (CAF)

    1.

    Muodostetaan talous- ja budjettiasiain toimikunta (CAF), joka koostuu kahdestatoista jäsenestä: puheenjohtajasta, joka on toinen komitean kahdesta varapuheenjohtajasta, ja yhdestätoista jäsenestä, jotka työvaliokunta nimeää ryhmien esityksestä.

    2.

    Talous- ja budjettiasiain toimikunnalla on seuraavat valtuudet:

    a)

    Saatuaan pääsihteeriltä seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan alustavan ennakkoarvion toimikunta käsittelee sen, keskustelee siitä pääsihteerin kanssa ja esittää sen huomautuksineen ja muutosehdotuksineen työvaliokunnalle hyväksyttäväksi.

    b)

    Sen tehtävänä on valmistella luonnokset talousarvio- ja varainhoitoasioita koskeviksi työvaliokunnan päätöksiksi sekä organisointia koskeviksi työvaliokunnan päätöksiksi, jos niillä on vaikutuksia varainhoitoon tai talousarvioon.

    c)

    Se avustaa työvaliokuntaa seuraavissa asioissa:

    kaikki merkittävät seikat, jotka saattavat vaarantaa moitteettoman varainhoidon tai estää asetettujen tavoitteiden saavuttamisen, erityisesti kun on kyse määrärahojen käytön ennakoinnista

    kuluvan vuoden talousarvion toteuttaminen, määrärahasiirrot, henkilöstötaulukkoon liittyvät budjettivaikutukset, hallintomäärärahat ja kiinteistöhankkeisiin liittyvät toiminnot; toimikunta myös esittää tilannearvioita ja ehdotuksia tulevaksi toiminnaksi

    vastuuvapauden myöntämisprosessi tiiviissä yhteistyössä pääsihteerin ja Euroopan parlamentin esittelijän kanssa.

    3.

    Työvaliokunta voi antaa talous- ja budjettiasiain toimikunnalle muita valtuuksia.

    4.

    Talous- ja budjettiasiain toimikunta esittää työvaliokunnalle hyväksyttäväksi luonnoksen sisäisistä toimintasäännöistään.

    5.

    Talous- ja budjettiasiain toimikunta esittää sääntömääräisissä työvaliokunnan kokouksissa katsauksen toiminnastaan.

    6.

    Talous- ja budjettiasiain toimikunnan puheenjohtaja edustaa komiteaa yhteyksissä Euroopan unionin budjettivallan käyttäjiin ja tekee toiminnastaan selkoa työvaliokunnalle.

    18 artikla – Viestintätoimikunta (COCOM)

    1.

    Muodostetaan viestintätoimikunta (COCOM), joka koostuu kahdestatoista jäsenestä: puheenjohtajasta, joka on toinen komitean kahdesta varapuheenjohtajasta, ja yhdestätoista jäsenestä, jotka työvaliokunta nimeää ryhmien esityksestä.

    2.

    Viestintätoimikunnalla on seuraavat valtuudet:

    a)

    Sen tehtävänä on ohjata komitean viestintästrategiaa ja vastata sen seurannasta.

    b)

    Se avustaa työvaliokuntaa ja komitean puheenjohtajaa viestintäasioissa.

    c)

    Se koordinoi viestinnästä sekä lehdistö- ja mediasuhteista ja kulttuurista vastaavien rakenteiden toimintaa ja varmistaa, että toiminta on komitean strategian ja ohjelmien mukaista.

    3.

    Viestintätoimikunta esittää työvaliokunnalle hyväksyttäväksi luonnoksen sisäisistä toimintasäännöistään.

    4.

    Viestintätoimikunta esittää sääntömääräisissä työvaliokunnan kokouksissa katsauksen toiminnastaan.

    V luku

    Puheenjohtajisto

    19 artikla – Komitean puheenjohtaja

    1.

    Puheenjohtaja edustaa komiteaa.

    Puheenjohtaja voi siirtää nämä edustusvaltuudet varapuheenjohtajalle tai tarvittaessa jollekin toiselle jäsenelle.

    2.

    Puheenjohtaja johtaa komitean ja sen elinten toimintaa perussopimusten, voimassa olevien oikeudellisten asiakirjojen ja tämän työjärjestyksen mukaisesti.

    3.

    Komitean puheenjohtaja kutsuu koolle täysistunnon sekä työvaliokunnan ja laajennetun puheenjohtajiston kokoukset ja johtaa niissä puhetta.

    Puheenjohtajalla on kaikki tarvittavat valtuudet johtaa asioiden käsittelyä näissä elimissä ja varmistaa niiden asianmukainen hoitaminen.

    4.

    Puheenjohtaja tekee jatkuvasti yhteistyötä varapuheenjohtajien kanssa. Puheenjohtaja voi toimivaltansa puitteissa osoittaa heille erikseen määriteltyjä tehtäviä ja erityisiä vastuualueita.

    Varapuheenjohtajat tekevät puheenjohtajalle selkoa valtuutuksen nojalla toteuttamistaan toimista.

    5.

    Puheenjohtaja tekee täysistunnolle selkoa komitean nimissä täysistuntojen välillä toteuttamistaan toimista.

    Näistä selonteoista voidaan käydä keskustelu.

    6.

    Puheenjohtaja voi antaa pääsihteerille erikseen määriteltyjä, määräaikaisia tehtäviä. Pääsihteeri tekee puheenjohtajalle selkoa niihin liittyvistä toimistaan.

    7.

    Puheenjohtaja edustaa komiteaa henkilötietojen rekisterinpitäjän tehtävässä.

    Puheenjohtaja hoitaa komitean puolesta tehtävät ja velvollisuudet, jotka komitealle on Euroopan unionin elimenä annettu henkilötietojen suojaa koskevassa lainsäädännössä.

    Hän voi siirtää nämä valtuudet pääsihteerille.

    8.

    Vastavalittu puheenjohtaja esittelee täysistunnolle toimikautensa työohjelman.

    Toimikautensa päättyessä puheenjohtaja esittelee saavutetut tulokset täysistunnolle.

    Näistä kahdesta selvityksestä käydään keskustelu täysistunnossa.

    20 artikla – Puheenjohtajisto

    1.

    Komitean puheenjohtajiston muodostavat puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa.

    2.

    Varapuheenjohtajista toinen on talous- ja budjettiasiain toimikunnan ja toinen viestintätoimikunnan puheenjohtaja, ja he hoitavat tehtäviään komitean puheenjohtajan alaisuudessa.

    3.

    Komitean puheenjohtajisto kokoontuu ryhmien puheenjohtajien kanssa laajennetussa puheenjohtajistossa valmistelemaan työvaliokunnan ja täysistunnon työskentelyä.

    Kokouksiin voidaan kutsua jaostojen puheenjohtajat.

    4.

    Komitean puheenjohtajisto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa ryhmien, jaostojen ja CCMI:n puheenjohtajien kanssa laatimaan komitean työohjelmaa ja arvioimaan sen täytäntöönpanoa ja antamaan tarvittaessa ehdotuksia työvaliokunnalle.

    21 artikla – Laajennettu puheenjohtajisto

    1.

    Laajennetun puheenjohtajiston muodostavat puheenjohtajisto ja ryhmien puheenjohtajat.

    2.

    Laajennetulla puheenjohtajistolla on seuraavat tehtävät:

    a)

    valmistella ja helpottaa työvaliokunnan ja täysistunnon työskentelyä

    b)

    helpottaa tarvittavien päätösten tekemistä kiireellisissä tapauksissa tai poikkeuksellisissa olosuhteissa

    c)

    avustaa työvaliokuntaa komitean toimintalinjojen muotoilussa

    d)

    sovitella mahdolliset ristiriitatilanteet valmisteluryhmien kokoa tai toimintaa määriteltäessä

    e)

    esittää työvaliokunnalle ehdotus täysistunnon esityslistaksi

    f)

    avustaa tarvittaessa virkamiesten nimittämisessä ja toimihenkilöiden palvelukseen ottamisessa tämän työjärjestyksen mukaisesti.

    3.

    Laajennettu puheenjohtajisto kokoontuu valmistellakseen työvaliokunnan ja täysistunnon työskentelyä tai tarvittaessa.

    Se kokoontuu myös vähintään kahdesti vuodessa jaostojen ja CCMI:n puheenjohtajien kanssa laatimaan komitean työohjelmaa ja arvioimaan sen täytäntöönpanoa ja antamaan tarvittaessa ehdotuksia työvaliokunnalle.

    Laajennetun puheenjohtajiston kokouksiin voidaan tarvittaessa kutsua muita henkilöitä.

    VI luku

    Jaostot

    22 artikla – Jaostojen muodostaminen

    1.

    Komitean lausuntotyöstä vastaavat temaattiset jaostot, ellei tässä työjärjestyksessä toisin määrätä.

    2.

    Komitean jaostot muodostetaan järjestäytymisistunnossa jokaisen uuden viisivuotiskauden alussa.

    Täysistunto muodostaa jaostot komitean vastuulle perussopimusten nojalla kuuluville aloille.

    3.

    Jaostojen luetteloa ja niiden vastuualueita voidaan tarkistaa jokaisen uuden viisivuotiskauden alussa.

    23 artikla – Jaostojen jäsenet

    1.

    Täysistunto vahvistaa jaostojen jäsenmäärän.

    2.

    Täysistunto nimeää jaostojen jäsenet ryhmien esityksestä. Jaostojen jäsenet nimetään kahden ja puolen vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia.

    3.

    Puheenjohtajaa lukuun ottamatta jokaisen komitean jäsenen on kuuluttava ainakin yhteen jaostoon.

    Jäsen voi kuulua useampaan kuin kahteen jaostoon vain, jos hänen edustamallaan jäsenvaltiolla on komiteassa enintään yhdeksän jäsenpaikkaa.

    Jäsen ei voi kuulua useampaan kuin kolmeen jaostoon.

    4.

    Jaoston jäseniä korvattaessa noudatetaan samaa menettelyä kuin heitä nimettäessä.

    Korvaavan jäsenen ei tarvitse kuulua samaan ryhmään kuin korvattava jäsen.

    24 artikla – Jaoston puheenjohtajisto ja työvaliokunta

    1.

    Jaostojen työvaliokunnat valitaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kerrallaan, ja ne muodostuvat kahdestatoista jäsenestä, joihin sisältyvät puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa.

    2.

    Täysistunto nimeää jaostojen työvaliokuntien jäsenet ryhmien esityksestä.

    Jaoston työvaliokunnan puheenjohtaja ja työvaliokunnan muut jäsenet voidaan valita uudelleen.

    3.

    Jaostojen puheenjohtajuuksiin sovelletaan ryhmien välistä vuorotteluperiaatetta seuraavasti:

    Puolessa jaostoja puheenjohtajuuksiin sovelletaan ryhmien välistä vuorotteluperiaatetta viisivuotiskauden alussa.

    Toisessa puolessa jaostoja puheenjohtajuuksiin sovelletaan ryhmien välistä vuorotteluperiaatetta kahden ja puolen vuoden jälkeen toimikauden puolivälissä.

    Millään ryhmällä ei voi olla saman jaoston puheenjohtajuutta yli kahta perättäistä kahden ja puolen vuoden toimikautta.

    25 artikla – Jaostojen tehtävät

    1.

    Jaostojen tehtävänä on antaa lausuntoluonnoksia niille osoitetuista aiheista.

    2.

    Ne voivat myös saada tehtäväksi antaa arviointikertomus- ja tiedonantoluonnoksia.

    3.

    Kullakin jaostolla on käytössään sihteeristö sille annettujen tehtävien hoitamista varten.

    VII luku

    Alakomiteat ja seurantaryhmät

    26 artikla – Alakomiteat

    1.

    Täysistunto voi työvaliokunnan aloitteesta poikkeustapauksessa perustaa alakomitean, jonka tehtävänä on laatia lausuntoluonnos yleisluonteisesta aiheesta, jonka on oltava monialainen.

    Luonnos esitetään työvaliokunnalle ja toimitetaan täysistunnolle hyväksyttäväksi.

    Täysistunto nimeää alakomitean jäsenet ryhmien esityksestä.

    2.

    Työvaliokunta voi myös perustaa alakomiteoita täysistuntojen välisenä aikana.

    Se voi myös nimetä niiden jäsenet ryhmien esityksestä.

    Tällöin täysistunnon on vahvistettava jälkikäteen alakomitean perustamista koskeva päätös ja sen jäsenten nimeäminen.

    3.

    Alakomitea voidaan perustaa vain yhden aiheen käsittelyä varten.

    Alakomitean toiminta päättyy, kun täysistunnossa on äänestetty sen valmistelemasta lausuntoluonnoksesta.

    4.

    Kun käsiteltävä kysymys kuuluu useamman elimen vastuualueeseen, alakomitea muodostetaan kyseisten elinten jäsenistä.

    5.

    Jaostoja koskevat määräykset koskevat soveltuvin osin alakomiteoita.

    27 artikla – Seurantaryhmät

    1.

    Komitea voi perustaa seurantaryhmiä, kun käsiteltävän aiheen luonne, laajuus ja monitahoisuus edellyttävät erityisen joustavia työmenetelmiä, menettelytapoja ja välineitä.

    2.

    Seurantaryhmän perustamisesta päättää täysistunto, joka tarvittaessa vahvistaa ryhmän tai jaoston esityksestä tehdyn työvaliokunnan päätöksen.

    3.

    Seurantaryhmän perustamista koskevassa täysistunnon päätöksessä vahvistetaan ryhmän tarkoitus, rakenne, kokoonpano ja toimiaika.

    Täysistunto voi myöhemmin kumota päätöksen tai muuttaa sitä työvaliokunnan esityksestä.

    4.

    Täysistunto nimeää seurantaryhmän jäsenet ryhmien esityksestä.

    5.

    Seurantaryhmä voi laatia selvityksiä ja teettää tutkimuksia Euroopan unionin säädösten tai niiden puuttumisen vaikutuksista vastuualueillaan tämän rajoittamatta jaostojen ja CCMI:n valtuuksia.

    Nämä selvitykset ja tutkimukset voidaan täysistunnon päätöksestä toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle taikka jollekin muulle Euroopan unionin toimielimelle tai elimelle.

    6.

    Seurantaryhmä toimii jaoston alaisuudessa.

    7.

    Työvaliokunta voi myöntää jaostolle luvan antaa lausuntoluonnoksen valmistelu jaoston alaisuudessa toimivan seurantaryhmän tehtäväksi.

    Seurantaryhmän valmistelema lausuntoluonnos esitetään jaostolle hyväksyttäväksi.

    Jos jaosto hyväksyy lausuntoluonnoksen, se esittää sen täysistunnolle hyväksyttäväksi.

    VIII luku

    Neuvoa-antavat valiokunnat

    28 artikla – Neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI)

    1.

    Komitea muodostaa neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” (CCMI) täysistunnossa kolmen kuukauden kuluessa komitean uuden viisivuotiskauden alkamisesta.

    2.

    CCMI muodostetaan komitean jäsenistä sekä sellaisia talous- ja yhteiskuntaelämän aloja ja kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen nimetyistä edustajista, joihin teollisuuden muutokset vaikuttavat. Täysistunto vahvistaa jäsenten ja nimettyjen edustajien määrän työvaliokunnan esityksestä.

    CCMI:n jäsenten toimikausi on kaksi ja puoli vuotta. CCMI:n nimettyjen edustajien toimikausi on viisi vuotta. Molemmissa tapauksissa toimikausi voidaan uusia.

    3.

    Täysistunto nimeää ryhmien esityksestä komitean jäsenet, jotka liittyvät CCMI:hin.

    4.

    Täysistunto nimeää CCMI:n nimetyt edustajat työvaliokunnan esityksestä ryhmien suositusten mukaisesti.

    Kukin ryhmä päättää nimettyjen edustajien nimeämistä koskevista suosituksista sisäisten sääntöjensä mukaisesti.

    5.

    CCMI:n puheenjohtaja, joka on komitean työvaliokunnan jäsen, tekee työvaliokunnalle kahden ja puolen vuoden välein selkoa tämän neuvoa-antavan valiokunnan toiminnasta.

    6.

    Nimettyihin edustajiin sovelletaan samoja sääntöjä palkkioista ja matka- ja oleskelukulujen korvaamisesta kuin komitean jäseniin.

    CCMI:n nimetyt edustajat eivät voi nimetä itselleen sijaisia CCMI:n kokouksiin ja valmistelutyöhön.

    7.

    CCMI:llä on käytössään sihteeristö.

    29 artikla – Muiden neuvoa-antavien valiokuntien perustaminen

    1.

    Komitea voi perustaa muita neuvoa-antavia valiokuntia, jos se osoittautuu tarpeelliseksi komitealle perussopimuksissa tai muissa oikeudellisissa asiakirjoissa annettujen tehtävien hoitamiseksi.

    Ne muodostetaan komitean jäsenistä ja sellaisten järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan alojen nimetyistä edustajista, jotka komitea haluaa kutsua mukaan työskentelyynsä.

    2.

    Uusien neuvoa-antavien valiokuntien perustaminen edellyttää, että unionin budjettivallan käyttäjiltä saadaan siihen ennalta nimenomainen lupa.

    3.

    Neuvoa-antavan valiokunnan perustamisesta päättää täysistunto vahvistamalla työvaliokunnan hyväksymän päätöksen.

    Neuvoa-antavan valiokunnan perustamista koskevassa täysistunnon päätöksessä vahvistetaan sen tarkoitus, rakenne, kokoonpano, toimiaika ja mahdolliset edustajien nimeämistä koskevat ehdot.

    IX luku

    Vuoropuhelu Euroopan unionin ja unionin ulkopuolisten maiden talous- ja yhteiskuntaelämän organisaatioiden kanssa

    30 artikla – Suhteet ulkopuolisiin organisaatioihin

    1.

    Komitea voi työvaliokunnan aloitteesta ylläpitää järjestelmällisiä suhteita Euroopan unionin ja unionin ulkopuolisten maiden talous- ja sosiaalineuvostoihin ja niitä vastaaviin organisaatioihin sekä kansalaisyhteiskuntaan kuuluviin talous- ja yhteiskuntaelämän organisaatioihin.

    2.

    Komitea voi toteuttaa myös toimia, joiden tavoitteena on edistää talous- ja sosiaalineuvostojen ja niitä vastaavien organisaatioiden perustamista maihin, joissa niitä ei vielä ole.

    31 artikla – Valtuuskunnat ja neuvoa-antavat sekakomiteat

    1.

    Täysistunto voi työvaliokunnan esityksestä asettaa valtuuskuntia pitääkseen yllä suhteita Euroopan unionin ulkopuolisten maiden tai maaryhmittymien järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluviin talous- ja yhteiskuntaelämän eri alojen edustajiin.

    2.

    Komitea ja ehdokasvaltioiden järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osapuolet tekevät yhteistyötä neuvoa-antavissa sekakomiteoissa, sikäli kuin assosiaationeuvostot ovat sellaisia asettaneet.

    Muutoin yhteistyötä tehdään yhteysryhmissä.

    Työvaliokunta nimeää neuvoa-antavien sekakomiteoiden ja yhteysryhmien jäsenet ryhmien esityksestä.

    3.

    Neuvoa-antavat sekakomiteat ja yhteysryhmät laativat selontekoja ja julkilausumia, jotka komitea voi toimittaa toimivaltaisille toimielimille ja asianomaisille toimijoille.

    X luku

    Muut elimet

    32 artikla – Kvestoriryhmä

    1.

    Täysistunto valitsee työvaliokunnan esityksestä jokaiselle kahden ja puolen vuoden kaudelle kolme komitean jäsentä muodostamaan kvestoriryhmän.

    2.

    Kvestori ei voi olla jäsenenä seuraavissa elimissä:

    komitean työvaliokunta

    talous- ja budjettiasiain toimikunta (CAF)

    eettinen toimikunta

    tarkastusvaliokunta.

    3.

    Kvestoreilla on seuraavat tehtävät:

    a)

    seurata ja valvoa jäsensääntöjen asianmukaista täytäntöönpanoa

    b)

    laatia ehdotuksia jäsensääntöjen täydentämiseksi ja parantamiseksi

    c)

    huolehtia jäsensääntöjen täytäntöönpanosta mahdollisesti aiheutuvien epäselvyyksien ja ristiriitojen ratkaisemisesta ja tehdä asiassa tarpeellisiksi katsomiaan aloitteita

    d)

    hoitaa komitean jäsenten ja pääsihteeristön välisiä suhteita jäsensääntöjen soveltamisen osalta.

    33 artikla – Eettinen toimikunta

    1.

    Täysistunto valitsee työvaliokunnan esityksestä sukupuolten tasapuolista edustusta noudattaen jokaiselle kahden ja puolen vuoden kaudelle kaksitoista komitean jäsentä – kuusi varsinaista jäsentä ja kuusi varajäsentä – muodostamaan eettisen toimikunnan.

    Jäsenten valitsemista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan käytännesääntöjen 10 artiklassa.

    2.

    Eettisen toimikunnan jäsen ei voi olla jäsenenä seuraavissa elimissä:

    komitean työvaliokunta

    kvestoriryhmä

    tarkastusvaliokunta.

    3.

    Kukin komitean kolmesta ryhmästä nimeää vuorollaan yhden jäsenistään toimimaan eettisen toimikunnan puheenjohtajana kahden ja puolen vuoden ajan.

    34 artikla – Tarkastusvaliokunta

    1.

    Muodostetaan tarkastusvaliokunta, jonka tehtävänä on avustaa puheenjohtajaa ja työvaliokuntaa tarkastusasioissa.

    2.

    Tarkastusvaliokunta hoitaa varainhoitoasetuksen 123 artiklassa sisäisen tarkastuksen seurantakomitealle annettuja tehtäviä.

    Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on erityisesti varmistaa sisäisen tarkastajan riippumattomuus, valvoa sisäisen tarkastustoiminnan laatua ja varmistaa, että komitean hallintoyksiköt ottavat asianmukaisesti huomioon sisäistä ja ulkoista tarkastusta koskevat suositukset ja ryhtyvät niiden perusteella jatkotoimiin.

    3.

    Tarkastusvaliokunta tekee toiminnastaan selkoa työvaliokunnalle.

    4.

    Tarkastusvaliokunnan rakenteesta, kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintasäännöistä päättäminen kuuluu työvaliokunnalle, kun otetaan huomioon komitean oikeus päättää omasta organisaatiostaan ja riippumattomien asiantuntijalausuntojen merkitys.

    5.

    Työvaliokunta nimeää tarkastusvaliokunnan jäsenet ryhmien esityksestä.

    Kukin komitean kolmesta ryhmästä nimeää vuorollaan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan kahden ja puolen vuoden ajaksi.

    6.

    Tarkastusvaliokunnan jäsen ei voi olla jäsenenä seuraavissa elimissä:

    komitean työvaliokunta

    talous- ja budjettiasiain toimikunta (CAF)

    kvestoriryhmä

    eettinen toimikunta.

    7.

    Tarkastusvaliokunta hyväksyy luonnoksen sisäisen tarkastajan toimenkuvaukseksi varainhoitoasetuksen mukaisesti ja noudattaen sisäistä tarkastusta koskevia kansainvälisiä standardeja ja esittää sen työvaliokunnalle hyväksyttäväksi.

    35 artikla – Pysyvät ryhmät

    1.

    Komitea voi perustaa pysyviä ryhmiä, kun käsiteltävän aiheen luonne edellyttää asian perusteellista seurantaa, koska aihe liittyy kansalaisyhteiskunnan kannalta erittäin tärkeään Euroopan unionin toimintapolitiikkaan.

    2.

    Pysyvän ryhmän perustamisesta päättää työvaliokunta jaoston tai ryhmän esityksestä.

    3.

    Pysyvän ryhmän perustamista koskevassa työvaliokunnan päätöksessä vahvistetaan ryhmän tarkoitus, rakenne, kokoonpano ja toimiaika. Pysyvän ryhmän toimiaika voi ulottua korkeintaan kuluvan toimikauden loppuun.

    4.

    Työvaliokunta nimeää pysyvien ryhmien jäsenet ryhmien esityksestä.

    5.

    Pysyvä ryhmä toimii jaoston alaisuudessa.

    XI luku

    Eturyhmät

    36 artikla – Eturyhmät

    1.

    Komitean jäsenet voivat omaehtoisesti perustaa eturyhmiä, jotka edustavat Euroopan unionin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan erilaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia intressejä.

    2.

    Eturyhmän muodostamiseen tarvitaan vähintään kymmenen jäsentä.

    Jos jäsenen valintakelpoisuudesta on erimielisyyttä, työvaliokunta päättää asiasta kuultuaan eturyhmän jäseniä.

    Jäsen voi kuulua kerrallaan vain yhteen eturyhmään.

    3.

    Eturyhmän perustamiseen tarvitaan hyväksyntä työvaliokunnalta, joka ilmoittaa asiasta täysistunnolle.

    4.

    Eturyhmän perustamisen hyväksymistä koskevassa työvaliokunnan päätöksessä vahvistetaan eturyhmän tarkoitus, rakenne, kokoonpano, toimiaika ja toimintasäännöt.

    Työvaliokunta voi myöhemmin muuttaa päätöstä tai kumota sen.

    TOINEN OSA

    MENETTELYT

    I OSASTO

    KOMITEAN ASETTAMISMENETTELY SEKÄ VALINTA- JA NIMEÄMISMENETTELYT

    I luku

    Komitean asettamismenettely

    37 artikla – Ensimmäinen täysistunto ja komitean asettaminen

    1.

    Komitea asetetaan jokaisen uuden viisivuotiskauden alussa järjestettävässä ensimmäisessä täysistunnossa.

    Ikäpuheenjohtaja kutsuu ensimmäisen täysistunnon koolle ja toimii sen puheenjohtajana, ja se pidetään viimeistään 40 kalenteripäivän kuluttua siitä, kun neuvosto on antanut päätöksen, jolla komitean jäsenet on nimetty, edellyttäen, että neuvosto on nimennyt vähintään puolet jäsenistä.

    Jos kaikkia komitean jäseniä ei nimetä samalla neuvoston päätöksellä, edellä mainittu määräaika alkaa siitä, kun neuvosto on antanut päätöksen, jolla on nimetty enemmistö komitean jäsenistä.

    2.

    Järjestäytymisistunnossa

    a)

    muodostetaan ryhmät:

    Komitean jäsenet ilmoittavat, mihin ryhmään he haluavat liittyä, ja muodostetaan kolme ryhmää.

    Kukin ryhmä vetäytyy ryhmän jäsenille tarkoitettuun kokoukseen valitsemaan puheenjohtajansa ja tarvittaessa varapuheenjohtajansa.

    Kolmen ryhmän puheenjohtajien nimet ilmoitetaan täysistunnolle.

    b)

    muodostetaan jaostot:

    Täysistunto vahvistaa jaostojen määrän ja niiden vastuualueet.

    Komitean jäsenet ilmoittavat, mihin jaostoihin he haluavat liittyä.

    Täysistunto nimeää jaostojen jäsenet ja muodostaa jaostot.

    c)

    muodostetaan komitean työvaliokunta:

    Täysistunto vahvistaa työvaliokunnan jäsenmäärän.

    Täysistunto valitsee tämän työjärjestyksen mukaisesti ne työvaliokunnan jäsenet, jotka eivät ole ryhmien puheenjohtajia, seuraaviksi kahdeksi ja puoleksi vuodeksi komitean asettamispäivästä lähtien.

    d)

    nimetään jäsenet komitean muihin vastuutehtäviin tämän työjärjestyksen mukaisesti.

    3.

    Ikäpuheenjohtajan johdolla voidaan käsitellä vain edellä mainittuja asioita.

    38 artikla – Uudelleenjärjestäytymisistunto toimikauden puolivälissä

    1.

    Viisivuotiskauden puolivälissä eli kahden ja puolen vuoden kuluttua komitean asettamisesta komitean vastuutehtävät jaetaan uudelleen.

    2.

    Komitean väistyvä puheenjohtaja kutsuu koolle täysistunnon, jossa valitaan tai nimetään jäsenet edellisessä kohdassa mainittuihin vastuutehtäviin viisivuotiskauden toiseksi kahden ja puolen vuoden kaudeksi.

    3.

    Istunto pidetään sen kuukauden täysistunnon aluksi, jolloin ensimmäiseksi kaudeksi valitun työvaliokunnan toimikausi päättyy. Istunto pidetään komitean väistyvän puheenjohtajan johdolla.

    II luku

    Valinta- ja nimeämismenettelyt

    1 jakso – Työvaliokunnan jäsenten valintamenettely

    39 artikla – Vaalivaliokunta ja työvaliokunnan jäsenten vaalin ehdokaslistat

    1.

    Täysistunto muodostaa jäsentensä keskuudesta vaalivaliokunnan, joka koostuu tasapuolisesti kolmen ryhmän jäsenistä niin, että kutakin jäsenvaltiota kohden on yksi edustaja.

    Vaalivaliokunnan jäsenet eivät saa olla ehdolla työvaliokunnan jäseniksi.

    2.

    Vaalivaliokunta vastaa työvaliokunnan ehdokkaiden kokoomalistan (tai -listojen) vastaanottamisesta, sen tarkistamisesta, että ehdokkuudet täyttävät asetetut vaatimukset tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti, sekä ehdokaslistan (tai -listojen) toimittamisesta täysistunnolle työvaliokunnan valintaa varten.

    3.

    Ryhmät osallistuvat puheenjohtajiensa edustamina työvaliokunnan kokoonpanosta käytäviin neuvotteluihin ja vaalivaliokunnalle siitä yhteisen listan muodossa esitettävän ehdotuksen laatimiseen.

    4.

    Vähintään kahdestakymmenestäviidestä jäsenestä koostuva ryhmä voi myös esittää vaalivaliokunnalle kokonaisen vaihtoehtoisen listan.

    5.

    Vaalivaliokunta esittää täysistunnolle äänestettäväksi ensin ryhmien toimittaman yhteisen listan. Se esittää täysistunnolle tarvittaessa myös vaihtoehtoiset listat.

    6.

    Jotta listoista voidaan äänestää täysistunnossa, niiden on oltava 1 artiklan 5 kohdan ja 41 artiklan mukaisia ja niihin on liitettävä kunkin ehdokkaan ilmoitus suostumisesta ehdokkaaksi ja maininta siitä, mitä tehtävää ehdokas haluaa hoitaa.

    40 artikla – Työvaliokunnan jäsenten valinta

    Työvaliokunnan jäsenten vaali etenee vaiheittain niin, että äänestetään tarvittaessa useammin kuin kerran ja useammalla äänestyskierroksella seuraavassa järjestyksessä:

    1.

    Ensimmäisessä vaiheessa täysistunto päättää työvaliokunnan ehdokkaiden kokoomalistasta tai -listoista.

    a)

    Ensimmäisenä äänestetään ryhmien esittämästä yhteisestä listasta.

    Jos yli kaksi kolmasosaa komitean jäsenistä äänestää listan puolesta, työvaliokunnan jäsenet tulevat valituiksi.

    b)

    Jos yhteinen lista ei saa vaadittua enemmistöä, äänestetään tarvittaessa vaihtoehtoisesta listasta tai vaihtoehtoisista listoista vaalivaliokunnan päättämässä järjestyksessä.

    Jos yli kaksi kolmasosaa komitean jäsenistä äänestää listan puolesta, työvaliokunnan jäsenet tulevat valituiksi.

    c)

    Jos mikään täysistunnolle esitetyistä listoista ei saa vaadittua enemmistöä, järjestetään toinen äänestyskierros a ja b alakohdassa määrättyä menettelyä noudattaen.

    Tällöin vaadittu enemmistö on yli puolet komitean jäsenistä.

    d)

    Jos mikään listoista ei saa toisella kierroksella vaadittua uutta enemmistöä, istunto keskeytetään ja siirretään toiseen ajankohtaan.

    Kun kokousta jatketaan, järjestetään kolmas kierros a ja b alakohdassa määrättyä menettelyä noudattaen.

    Tällöin vaadittu enemmistö on yli puolet komitean läsnä tai edustettuina olevista jäsenistä.

    2.

    Kun täysistunto on hyväksynyt työvaliokunnan jäsenten listan, siirrytään toiseen vaiheeseen, jossa täysistunto valitsee jäsenet työvaliokunnan muihin tehtäviin kuin ryhmien puheenjohtajiksi äänestämällä tarvittaessa useammin kuin kerran seuraavasti:

    a)

    Äänestää voidaan vain niitä työvaliokunnan jäseniä, jotka ovat täysistunnon aiemmin hyväksymällä listalla.

    b)

    Äänestykset suoritetaan seuraavassa järjestyksessä:

    i.

    komitean puheenjohtajan vaali

    ii.

    komitean kahden varapuheenjohtajan vaali

    iii.

    jaostojen puheenjohtajien vaali

    iv.

    CCMI:n puheenjohtajan vaali.

    c)

    Vaaditun enemmistön muodostavat yli puolet läsnä tai edustettuina olevista komitean jäsenistä.

    d)

    Jos kukaan ehdokkaista ei saavuta vaadittua enemmistöä äänestyksessä, järjestetään toinen äänestys, mutta ainoastaan niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka saivat eniten ääniä ensimmäisellä kierroksella.

    Ehdokas, joka saa eniten ääniä toisella äänestyskierroksella, nimetään tehtävään.

    41 artikla – Työvaliokunnan jäsenten valinnan ehdot

    Työvaliokunnan jäsenten valinnassa on noudatettava seuraavia ehtoja, jotta valinta olisi pätevä:

    1.

    Työvaliokunnan muodostamisessa on noudatettava 1 artiklan 5 kohtaa, ja sen kokoonpanossa on otettava huomioon ryhmien välinen kokonaistasapaino ja maantieteellinen tasapaino siten, että kustakin jäsenvaltiosta on vähintään yksi ja enintään kolme edustajaa.

    2.

    Komitean puheenjohtaja valitaan kullekin kahden ja puolen vuoden toimikaudelle vuorotellen kolmen ryhmän jäsenten keskuudesta.

    3.

    Kaksi varapuheenjohtajaa kuuluvat eri ryhmiin, ja heidät valitaan niiden ryhmien joukosta, joihin komitean puheenjohtaja ei kuulu.

    4.

    Komitean puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia ei voida valita uudelleen näihin tehtäviin.

    5.

    Komitean puheenjohtaja ei voi puheenjohtajakauttaan seuraavien kahden ja puolen vuoden aikana kuulua työvaliokuntaan komitean varapuheenjohtajan taikka ryhmän, jaoston tai CCMI:n puheenjohtajan ominaisuudessa.

    42 artikla – Työvaliokunnan jäsenen korvaaminen

    1.

    Jos työvaliokunnan jäsen on jossakin 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tilanteista, hänen tilalleen valitaan uusi jäsen 41 artiklassa määrätyin ehdoin jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

    2.

    Täysistunto äänestää uuden jäsenen valinnasta korvattavan jäsenen ryhmän esityksen pohjalta. Jos korvattava jäsen ei kuulu mihinkään ryhmään, ryhmät laativat korvaamisesityksen.

    Vaaditun enemmistön muodostavat yli puolet läsnä tai edustettuina olevista komitean jäsenistä.

    Jos ryhmän ehdottama ehdokas ei saa vaadittua enemmistöä äänestyksessä, ryhmä tekee uusia ehdotuksia siihen asti, kunnes korvaava jäsen tulee nimetyksi.

    2 jakso – Menettely muihin vastuutehtäviin valitsemiseksi

    43 artikla – Menettely täysistunnossa muihin vastuutehtäviin valitsemiseksi

    1.

    Kun työvaliokunnan jäsenet on valittu ja tehtävät työvaliokunnassa jaettu, täysistunto valitsee järjestäytymisistunnossa jäsenet seuraaviin tehtäviin:

    a)

    kvestoriryhmän kolme jäsentä

    b)

    eettisen toimikunnan kuusi varsinaista jäsentä ja kuusi varajäsentä

    c)

    jaostojen työvaliokuntien muut jäsenet kuin puheenjohtajat.

    2.

    Näihin tehtäviin valitsemiseen sovellettava menettely vahvistetaan täytäntöönpanomääräyksissä.

    44 artikla – Esittelijöiden ja valmisteluryhmien jäsenten nimeämismenettely

    Esittelijöiden ja valmisteluryhmien jäsenten nimeämisperusteet ja menettely vahvistetaan tämän työjärjestyksen 55 artiklassa.

    3 jakso – Ryhmien osallistuminen valinta- ja nimeämismenettelyihin

    45 artikla – Ryhmien esitykset

    1.

    Ryhmät tekevät esityksiä työvaliokunnan jäsenten valitsemisesta ja jäsenten nimeämisestä komitean elimiin noudattaen sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteita sellaisina kuin ne on määritelty unionin oikeudessa.

    2.

    Tätä artiklaa soveltaessaan ryhmät pyrkivät tasapainoon ja ottavat huomioon ehdotettujen jäsenten pätevyyden ja asiantuntemuksen.

    Ne ottavat tarvittaessa huomioon myös ryhmiin kuulumattomat jäsenet.

    II OSASTO

    NEUVOA-ANTAVAN TEHTÄVÄN HOITAMISEEN SOVELLETTAVA MENETTELY

    I luku

    Yleistä

    46 artikla – Neuvoa-antavan tehtävän hoitaminen

    Komitean puheenjohtaja kutsuu komitean koolle Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä.

    Komitea voi kokoontua myös omasta aloitteestaan.

    Komitea hoitaa neuvoa-antavaa tehtäväänsä laatimalla lausuntoja, arviointikertomuksia ja tiedonantoja sekä päätöslauselmia ajankohtaisista aiheista.

    47 artikla – Komitean lausunnot

    Lausunto on perussopimuksissa tarkoitettu oikeudellinen väline, jonka avulla komitea ilmaisee järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkemyksen.

    Komitean lausunnot luokitellaan 53 artiklan mukaisesti kolmeen ryhmään:

    1.

    Ryhmään A kuuluvat lausunnot

    Tähän ryhmään kuuluvat lausunnot, jotka perustuvat

    Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pakolliseen tai omaehtoiseen lausuntopyyntöön aiheista, joita komitea pitää ensisijaisina

    kaikkiin Euroopan parlamentilta, neuvostolta tai komissiolta saatuihin valmistelevia lausuntoja koskeviin pyyntöihin

    kaikkiin hyväksyttyihin ehdotuksiin oma-aloitteisiksi lausunnoiksi.

    Tähän ryhmään kuuluvien lausuntojen valmistelusta vastaavat erikokoiset valmisteluryhmät (6–24 jäsentä), joilla on käytettävissään asianmukaiset voimavarat.

    2.

    Ryhmään B kuuluvat lausunnot

    Tähän ryhmään kuuluvat lausunnot, jotka perustuvat komitean kannalta toissijaisia aiheita koskeviin tai kiireellisiin pakollisiin tai omaehtoisiin lausuntopyyntöihin.

    Tähän ryhmään kuuluvista aiheista annettavat lausunnot laatii yksinesittelijä tai yleisesittelijä, ellei tästä työjärjestyksestä muuta johdu.

    Työvaliokunta voi päättää asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, että ryhmään B kuuluvasta aiheesta annettavan lausunnon laatii kolmijäseninen toimitusryhmä (ryhmä B+).

    3.

    Ryhmään C kuuluvat lausunnot

    Tähän ryhmään kuuluvat puhtaasti tekniset lausunnot, jotka perustuvat pakollisiin tai omaehtoisiin lausuntopyyntöihin ja joissa esittelijää tai valmisteluryhmää ei katsota tarpeelliseksi.

    Tähän ryhmään kuuluvat lausunnot laaditaan vakiolausuntoina, jotka työvaliokunta esittää suoraan täysistunnolle.

    Menettelyyn ei sisälly esittelijän nimeämistä eikä jaostokäsittelyä, vaan täysistunto ainoastaan hyväksyy tai hylkää vakiolausunnon

    Täysistuntokäsittelyn aikana täysistunto äänestää ensiksi siitä, käsitelläänkö lausunto edellä mainitun menettelyn mukaisesti, ja sitten tapauksen mukaan vakiolausunnon hyväksymisen puolesta tai vastaan.

    48 artikla – Arviointikertomukset

    1.

    Arviointikertomus on komitean asiakirja, jossa on tarkoitus arvioida Euroopan unionin toimintapolitiikkaa 14 artiklan mukaisesti.

    Arviointikertomus annetaan unionin toimielimen pyynnöstä.

    2.

    Arviointikertomuksen laatii valmisteluryhmä, joka työskentelee esittelijän kanssa.

    3.

    Arviointikertomus päätelmineen, suosituksineen ja mahdollisine liitteineen esitetään hyväksyttäväksi siitä vastaavalle jaostolle tai CCMI:lle. Jaoston kokouksessa sovelletaan 60 artiklan 1 kohdan määräyksiä muutosehdotuksista.

    4.

    Esittelijä esittää jaoston tai CCMI:n hyväksymän arviointikertomuksen täysistunnolle.

    Työvaliokunta palauttaa arviointikertomuksen, joka ei ole tämän artiklan 1 kohdan mukainen, jaostolle tai CCMI:lle.

    Jäsenet ja ryhmät voivat esittää arviointikertomukseen muutosehdotuksia, joista äänestetään täysistunnossa, edellyttäen, että ne ovat tämän artiklan 1 kohdan mukaisia.

    Täysistunto äänestää arviointikertomuksesta ja tarvittaessa sen toimittamisesta unionin muille toimielimille.

    5.

    Arviointikertomuksia ei julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä, mutta ne voidaan toimittaa muille toimielimille, jos täysistunto niin päättää.

    49 artikla – Tiedonannot

    1.

    Tiedonanto on komitean asiakirja, jossa on tarkoitus käsitellä Euroopan unionin politiikkaan ja sen mahdollisiin muutoksiin liittyvää asiaa, ja siinä esitetään vain asiatietoja ja mahdollisesti tiivistelmiä ilman suosituksia.

    2.

    Tiedonantoluonnoksen laatii valmisteluryhmä, joka työskentelee esittelijän kanssa.

    3.

    Tiedonanto mahdollisine tiivistelmineen ja liitteineen esitetään hyväksyttäväksi siitä vastaavalle jaostolle tai CCMI:lle. Jaoston kokouksessa sovelletaan 60 artiklan 1 kohdan määräyksiä muutosehdotuksista.

    4.

    Esittelijä esittää jaoston tai CCMI:n hyväksymän tiedonannon täysistunnolle.

    Työvaliokunta palauttaa tiedonannon, joka ei ole tämän artiklan 1 kohdan mukainen, jaostolle tai CCMI:lle.

    Täysistunto äänestää tiedonannosta ja tarvittaessa sen toimittamisesta unionin muille toimielimille.

    5.

    Tiedonantoja ei julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä, mutta ne voidaan toimittaa muille toimielimille, jos täysistunto niin päättää.

    6.

    Tiedonanto voi olla pohjana oma-aloitteisen lausunnon valmistelussa.

    50 artikla – Päätöslauselmat ajankohtaisista aiheista

    1.

    Komitea voi antaa päätöslauselmia ajankohtaisista aiheista.

    2.

    Komitean puheenjohtajan, jaoston puheenjohtajan, ryhmän puheenjohtajan tai vähintään kahdenkymmenenviiden komitean jäsenen on allekirjoitettava asiaa koskeva esitys.

    Esitykseen on liitettävä päätöslauselmaluonnos, ja se on toimitettava työvaliokunnan sihteeristölle mahdollisuuksien mukaan 48 tuntia ennen täysistunnon alkua.

    3.

    Päätöslauselmaluonnokset käsitellään täysistunnon esityslistalla ensisijaisina aina kun mahdollista.

    Täysistunto keskustelee ja äänestää ajankohtaisia aiheita koskevista päätöslauselmista ja tapauksen mukaan hyväksyy ne.

    II luku

    Neuvoa-antavan tehtävän hoitamiseen sovellettavan menettelyn aloittaminen

    51 artikla – Toimielinten lausuntopyyntöön perustuvan menettelyn aloittaminen

    1.

    Euroopan parlamentti, neuvosto tai komissio kuulevat komiteaa, joka laatii niiden pyynnöstä lausuntoja perussopimuksissa määrätyissä tapauksissa.

    2.

    Nämä toimielimet voivat kuulla komiteaa myös muissa aiheellisiksi katsomissaan tapauksissa. Komiteaa voidaan myös pyytää laatimaan toimintapolitiikkaa koskevia arviointikertomuksia.

    3.

    Toimielin voi asettaa komitealle lausunnon antamista varten määräajan, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.

    Määräajan päätyttyä asia voidaan käsitellä, vaikka lausuntoa ei ole annettu.

    4.

    Toimielinten esittämät lausuntopyynnöt toimitetaan komitean puheenjohtajalle.

    Puheenjohtaja organisoi komitean työskentelyn työvaliokunnan kanssa noudattaen lausuntopyynnöissä asetettuja määräaikoja.

    52 artikla – Oma-aloitteisen menettelyn aloittaminen

    1.

    Komitea voi antaa lausuntoja omasta aloitteestaan tapauksissa, joissa se katsoo sen aiheelliseksi.

    2.

    Täysistunto voi työvaliokunnan esityksestä, joka on hyväksytty sen jäsenten enemmistöllä, päättää antaa oma-aloitteisen lausunnon mistä tahansa Euroopan unioniin, unionin politiikkaan ja sen mahdollisiin muutoksiin liittyvästä asiasta.

    3.

    Täysistunto voi työvaliokunnan esityksestä päättää laatia tiedonannon mistä tahansa Euroopan unionin politiikkaan ja sen mahdollisiin muutoksiin liittyvästä asiasta.

    4.

    Täysistunto voi komitean puheenjohtajan, jaoston, ryhmän tai vähintään kahdenkymmenenviiden jäsenen esityksestä päättää antaa päätöslauselman ajankohtaisesta aiheesta.

    III luku

    Jaostojen työskentely

    1 jakso – Jaostojen työskentelyn valmistelu

    53 artikla – Jaostojen nimeäminen ja lausuntojen jakaminen

    1.

    Komitean työvaliokunta nimeää lausuntoa, arviointikertomusta tai tiedonantoa valmistelevan jaoston.

    Jos käsiteltävä asia kuuluu selvästi tietyn jaoston vastuualueeseen, komitean puheenjohtaja nimeää kyseisen jaoston ja ilmoittaa päätöksestään työvaliokunnalle.

    Työvaliokunta vahvistaa tarvittaessa seuraavassa kokouksessaan komitean puheenjohtajan tekemän nimeämisen.

    2.

    Jaostojen puheenjohtajat esittävät ehdotuksen lausuntojen jakamiseksi 47 artiklassa tarkoitettuihin kolmeen ryhmään.

    Ehdotus esitetään työvaliokunnalle, joka päättää lausuntojen käsittelyn tärkeysjärjestyksestä jakamalla lausunnot ryhmiin.

    Lausunnon ryhmä määrittää sen, vastaako sen laatimisesta yksinesittelijä vai auttaako esittelijää sen laatimisessa valmisteluryhmä.

    3.

    Jaostot laativat alustavan ehdotuksen kunkin lausunnon, arviointikertomuksen tai tiedonannon valmisteluryhmän koosta.

    Jos jaostot eivät pääse yksimielisyyteen, asia saatetaan soviteltavaksi laajennettuun puheenjohtajistoon.

    Lopullinen ehdotus toimitetaan työvaliokunnalle päätettäväksi.

    4.

    Ryhmien puheenjohtajat voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ehdottaa valmisteluryhmän koon muuttamista työvaliokunnan päätöksen jälkeen.

    Työvaliokunta vahvistaa tarvittaessa seuraavassa kokouksessaan uuden ehdotuksen ja määrittää valmisteluryhmän lopullisen koon.

    Kun toimielinten asettamien määräaikojen noudattaminen vaatii kiireellisyysmenettelyä, jaostoille ilmoitetaan muutoksista samaan aikaan kuin nimeämisistä; jaostot voivat esittää asian komitean työvaliokunnan hyväksyttäväksi kirjallisella menettelyllä.

    54 artikla – Valmistelutyö jaostoissa

    Jaostojen asiakirjat valmistellaan valmisteluryhmässä esittelijän kanssa.

    Valmistelusta voi poikkeuksellisesti vastata myös

    esittelijä yhteistyössä yhden tai kahden yhteisesittelijän kanssa taikka kaksi tai kolme esittelijää tasavertaisina valmisteluryhmän puitteissa

    yksinesittelijä tarvittaessa toimitusryhmän kanssa.

    55 artikla – Valmisteluryhmät

    1.

    Valmisteluryhmien koko vaihtelee kuudesta kahteenkymmeneenneljään jäseneen.

    Valmisteluryhmä, jossa on kolme jäsentä, on toimitusryhmä.

    2.

    Jaostojen puheenjohtajat nimeävät ryhmien puheenjohtajien hyväksymästä esityksestä esittelijän tai tapauksen mukaan esittelijät ja valmisteluryhmän jäsenet.

    3.

    Jotta valmisteluryhmä voidaan muodostaa nopeasti erityisesti kiireellisissä tapauksissa niin, että kaikkien kolmen ryhmän puheenjohtajat ovat yhtä mieltä esittelijän tai esittelijöiden nimeämistä koskevasta esityksestä sekä valmistelu- tai toimitusryhmän kokoonpanosta, jaostojen puheenjohtajat voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet työskentelyn aloittamiseksi.

    Tällöin jaoston puheenjohtajan päätös esittelijän tai esittelijöiden nimeämisestä sekä valmisteluryhmän jäsenten nimeämisestä edellyttää kaikkien kolmen ryhmän puheenjohtajien yhteisymmärrystä.

    4.

    Nimeämisensä jälkeen esittelijä tai tapauksen mukaan esittelijät perehtyvät neuvonantajiensa avustamana kyseessä olevaan asiaan, ottavat huomioon valmisteluryhmän jäsenten esittämät näkemykset ja laativat tältä pohjalta lausuntoluonnoksen, joka toimitetaan jaoston puheenjohtajalle.

    Valmisteluryhmissä ei järjestetä äänestyksiä.

    5.

    Valmisteluryhmästä ei voi tulla pysyvää rakennetta.

    Työvaliokunta voi poikkeustapauksissa hyväksyä etukäteen sen, että valmisteluryhmä jatkaa toimintaansa enintään kuluvan kahden ja puolen vuoden toimikauden loppuun.

    56 artikla – Täydentävät lausunnot

    1.

    Jos jaosto, jonka vastuualueeseen valmisteltava lausunto kuuluu, haluaa kuulla CCMI:tä, tai jos tämä haluaa ilmaista kantansa aiheesta, josta laadittavan lausunnon valmistelu on osoitettu jaostolle, komitean työvaliokunta voi antaa luvan täydentävän lausunnon laatimiseen tai lisähuomautusten esittämiseen joko yhdestä tai useammasta varsinaisen lausuntopyynnön aihetta koskevasta seikasta.

    Työvaliokunta voi myös päättää asiasta oma-aloitteisesti.

    2.

    Komitean puheenjohtaja ilmoittaa CCMI:n puheenjohtajalle päätöksen ja määräajan, jonka kuluessa jaoston on saatettava työnsä päätökseen. Asiasta ilmoitetaan myös asianomaisen jaoston puheenjohtajalle.

    3.

    Komitean puheenjohtaja ilmoittaa komitean jäsenille, että CCMI on nimetty valmistelemaan lausuntoa, sekä päivämäärän, jolloin asia on täysistunnon esityslistalla.

    4.

    Työvaliokunta organisoi työskentelyn siten, että CCMI:n on mahdollista valmistella täydentävä lausuntonsa riittävän ajoissa, jotta jaosto voi ottaa sen huomioon.

    5.

    Lausunnon esittely täysistunnolle kuuluu yksinomaan jaoston toimivaltaan.

    Sen on kuitenkin liitettävä CCMI:n täydentävä lausunto oman lausuntonsa liitteeksi.

    2 jakso – Jaostojen kokousten kulku

    57 artikla – Jaoston kokoukset

    1.

    Jaoston puheenjohtaja valmistelee jaoston kokoukset yhteistyössä jaoston työvaliokunnan kanssa, ellei tässä työjärjestyksessä toisin määrätä.

    Jaostot kokoontuvat puheenjohtajansa kutsusta.

    2.

    Jaoston kokousta johtaa jaoston puheenjohtaja ja hänen poissa ollessaan yksi jaoston varapuheenjohtajista.

    3.

    Jokaisesta jaoston kokouksesta laaditaan suppea pöytäkirja läsnäololuetteloineen, ja se esitetään jaoston hyväksyttäväksi seuraavassa kokouksessa. Pöytäkirjat julkaistaan komitean internetsivuilla.

    58 artikla – Yhteiskokoukset

    Komitean puheenjohtaja voi yhteisymmärryksessä työvaliokunnan kanssa valtuuttaa jaoston pitämään yhteiskokouksen toisen jaoston, CCMI:n, Euroopan parlamentin valiokunnan tai alueiden komitean valiokunnan kanssa.

    59 artikla – Jaoston päätösvaltaisuus

    1.

    Jaoston kokous on päätösvaltainen, jos yli puolet siihen nimetyistä jäsenistä on läsnä tai edustettuina, ellei tässä työjärjestyksessä toisin määrätä.

    2.

    Jos kokous ei ole päätösvaltainen, puheenjohtaja keskeyttää istunnon ja kutsuu sen uudelleen koolle sopivaksi katsomaansa aikaan, kuitenkin vielä samana päivänä, ja tällöin kokous on päätösvaltainen riippumatta läsnä tai edustettuina olevien jäsenten lukumäärästä.

    60 artikla – Jaoston lausunto

    1.

    Jaosto keskustelee ehdotetusta tekstistä esittelijän tai tapauksen mukaan esittelijöiden esittämän lausuntoluonnoksen pohjalta.

    Lausuntoluonnoksiin voidaan tehdä muutosehdotuksia jaostossa.

    Jaosto äänestää jaoston lausunnosta ja tapauksen mukaan hyväksyy sen.

    2.

    Jaoston lausunto sisältää tekstin, jonka se on hyväksynyt.

    Lausuntoon liitetään hylätyt muutosehdotukset äänestystuloksineen, jos muutosehdotuksen tueksi on annettu äänestyksessä vähintään neljännes äänistä.

    3 jakso – Menettely jaoston kokousten jälkeen

    61 artikla – Jaoston lausunnon toimittaminen täysistunnolle

    1.

    Jaoston puheenjohtaja toimittaa jaoston lausunnon liitteineen komitean työvaliokunnalle, joka esittää sen mahdollisimman pian täysistunnolle.

    2.

    Asiakirjat asetetaan hyvissä ajoin komitean jäsenten saataville.

    62 artikla – Jaoston lausunnon uudelleenkäsittely

    Komitean puheenjohtaja voi – menettelyn vaiheesta riippuen – työvaliokunnan tai täysistunnon suostumuksella pyytää jaostoa käsittelemään lausuntonsa uudelleen, jos lausunnon valmistelussa ei ole noudatettu tämän työjärjestyksen määräyksiä tai jos lisävalmistelu katsotaan tarpeelliseksi.

    IV luku

    Täysistuntotyöskentely

    1 jakso – Täysistunnon työskentelyn valmistelu

    63 artikla – Täysistunnon valmistelu

    1.

    Komitea kokoontuu täysistuntoon hyväksymään komitean lausuntoja, arviointikertomuksia ja tiedonantoja sekä päätöslauselmia ajankohtaisista aiheista.

    2.

    Komitean puheenjohtaja valmistelee täysistunnot työvaliokunnan kanssa.

    3.

    Työvaliokunta kokoontuu ennen jokaista täysistuntoa sekä tarvittaessa istunnon aikana valmistellakseen asioiden käsittelyä.

    64 artikla – Esityslistan laatiminen

    1.

    Työvaliokunta vahvistaa täysistunnon esityslistaluonnoksen laajennetun puheenjohtajiston esityksen pohjalta.

    2.

    Jos on esitetty 92 artiklan mukainen epäluottamuslause, kyseinen epäluottamuslause kirjataan aina seuraavan täysistunnon esityslistan ensimmäiseksi asiakohdaksi.

    3.

    Päätöslauselmaluonnokset käsitellään täysistunnon esityslistalla ensisijaisina.

    4.

    Jos teksti on hyväksytty jaostossa alle viiden äänestäessä vastaan, työvaliokunta voi kirjata sen täysistunnon esityslistalle asiakohtiin, joista äänestetään ilman keskustelua.

    5.

    Työvaliokunta voi asettaa aikarajan kustakin lausunnosta täysistunnossa käytävälle yleiskeskustelulle.

    6.

    Komitean puheenjohtaja lähettää esityslistaluonnoksen kaikille komitean jäsenille sekä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle vähintään viisitoista kalenteripäivää ennen kyseisen täysistunnon alkua.

    7.

    Käsittelyn edellyttämät asiakirjat asetetaan jäsenten saataville hyvissä ajoin ennen täysistunnon alkua.

    65 artikla – Muutosehdotusten jättäminen

    1.

    Täysistunnon työskentelyn sujuvan etenemisen takaamiseksi työvaliokunta päättää muutosehdotusten jättämiseen sovellettavasta menettelystä.

    2.

    Vain komitean jäsenet ja ryhmät voivat tehdä muutosehdotuksia komitean lausuntoihin, arviointikertomuksiin ja tiedonantoihin.

    3.

    Muutosehdotukset jätetään kirjallisina ja tekijöidensä allekirjoittamina sihteeristöön ennen täysistunnon avausta.

    Täysistunnon käsittelyyn hyväksytään kuitenkin myös muutosehdotukset, jotka on jätetty ennen kyseisen istunnon avausta viimeistään kello 12, jos ne ovat ryhmien esittämiä tai jos allekirjoittajina on vähintään kaksikymmentäviisi jäsentä.

    4.

    Muutosehdotuksista on käytävä ilmi, mitä tekstin osaa ne koskevat, ja ne on perusteltava lyhyesti.

    5.

    Kaikki muutosehdotukset jaetaan jäsenille ennen täysistunnon alkua tai 3 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitetuissa tapauksissa ennen istunnon alkua.

    2 jakso – Täysistunnon kulku

    66 artikla – Istunnon avaaminen ja päätösvaltaisuuden toteaminen

    1.

    Komitean puheenjohtaja avaa istunnon, johtaa puhetta ja valvoo tämän työjärjestyksen noudattamista.

    Komitean varapuheenjohtajat avustavat puheenjohtajaa.

    2.

    Puheenjohtajan poissa ollessa yksi varapuheenjohtajista toimii hänen sijaisenaan.

    Jos varapuheenjohtajat ovat poissa, sijaisena toimii työvaliokunnan vanhin jäsen.

    3.

    Komitean puheenjohtaja varmistaa päätösvaltaisuuden jokaisen istunnon alussa.

    Komitea on päätösvaltainen, jos täysistunnossa yli puolet jäsenistä on läsnä tai edustettuina.

    4.

    Jos täysistunto ei ole päätösvaltainen, komitean puheenjohtaja keskeyttää istunnon ja kutsuu sen uudelleen koolle sopivaksi katsomaansa aikaan, kuitenkin vielä saman täysistunnon kuluessa, ja tällöin täysistunto on päätösvaltainen riippumatta läsnä tai edustettuina olevien jäsenten lukumäärästä.

    67 artikla – Esityslistan hyväksyminen

    1.

    Täysistunto hyväksyy esityslistaluonnoksen kokoontumisensa aluksi.

    2.

    Jos täysistunnossa on tarkoitus keskustella ajankohtaisaiheesta, komitean puheenjohtaja ilmoittaa kyseisestä asiakohdasta erikseen esityslistan hyväksymisen yhteydessä.

    3.

    Täysistunto voi tehdä esityslistaluonnokseen muutoksia voidakseen käsitellä päätöslauselmaluonnoksia, jotka on jätetty 50 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

    4.

    Kun työvaliokunta on kirjannut asiakirjan täysistunnon esityslistalle asiakohtiin, joista äänestetään ilman keskustelua, keskustelu voidaan kuitenkin käydä,

    jos vähintään kaksikymmentäviisi jäsentä pyytää sitä

    jos tekstiin on tehty täysistunnossa käsiteltäviä muutosehdotuksia tai

    jos asianomainen jaosto pyytää, että asiakirjasta keskustellaan täysistunnossa.

    5.

    Kun esityslista on hyväksytty, sen asiakohdat on käytävä läpi siinä istunnossa, jonka käsiteltäväksi ne on merkitty, ja päätetyssä järjestyksessä.

    68 artikla – Keskustelu ja äänestykset

    1.

    Täysistunnon työskentely perustuu asiasta vastaavan jaoston esityksiin.

    2.

    Täysistunto tekee päätökset annettujen äänten enemmistöllä, ellei tässä työjärjestyksessä toisin määrätä.

    3.

    Komitean lausunnoista, arviointikertomuksista ja tiedonannoista äänestettäessä sovelletaan seuraavaa menettelyä:

    a)

    Ensiksi äänestetään asiakirjaluonnokseen tehdyistä muutosehdotuksista.

    b)

    Kun muutosehdotuksista on äänestetty, äänestetään asiakirjasta kokonaisuudessaan sellaisena kuin se on mahdollisesti muutettuna.

    69 artikla – Puheaika

    1.

    Komitean puheenjohtaja voi joko omasta aloitteestaan tai jäsenen vaatimuksesta pyytää poikkeuksellisesti täysistuntoa päättämään puheajan ja puhujien määrän rajoittamisesta, istunnon keskeyttämisestä tai keskustelun päättämisestä.

    2.

    Keskustelun päätyttyä puheenvuoroja ei saa käyttää enää muuhun kuin äänestysselityksen antamiseen äänestyksen jälkeen komitean puheenjohtajan asettamissa aikarajoissa.

    3.

    Komitean jäsenellä on oikeus milloin tahansa vaatia ja saada puheenvuoro työjärjestyshuomautuksen esittämiseksi.

    70 artikla – Muutosehdotusten käsittely

    1.

    Täysistunto työskentelee muutosehdotusluettelon pohjalta.

    2.

    Esittelijä voi ilmoittaa omaa lausuntoluonnostaan koskevista muutosehdotuksista ne ehdotukset, joiden hyväksymistä hän suosittaa (äänestyssuositus).

    Muutosehdotuksesta äänestetään, vaikka esittelijä on hyväksynyt sen.

    3.

    Muutosehdotukset, jotka koskevat sisällöltään ja muodoltaan samaa asiaa, käsitellään yhtenä ryhmänä ja johdonmukaisesti.

    4.

    Täysistunto kuulee jokaisen muutosehdotuksen kohdalla ehdotettua muutosta puoltavia ja sitä vastustavia jäseniä yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukaisesti. Esittelijällä on halutessaan oikeus puheenvuoroon.

    Jos komitean puheenjohtaja päättää rajoittaa puheaikaa, rajoitusta sovelletaan kaikkiin osallistujiin samalla tavoin yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukaisesti.

    5.

    Jos keskustelussa asiakirjasta, josta täysistunto äänestää, rajoitetaan puhujien määrää 69 artiklan 1 kohdan mukaisesti, oikeus puheenvuoroon on samalla määrällä muutosehdotuksia puoltavia ja niitä vastustavia jäseniä ja esittelijällä on näiden puhujien joukossa oikeus viimeiseen puheenvuoroon.

    6.

    Kun muutosehdotusta käsitellään, esittelijä voi muutosehdotuksen tekijän suostumuksella tehdä kompromissiehdotuksia, jotka esitetään mieluiten kirjallisina.

    Tällöin täysistunto äänestää vain kompromissiehdotuksista.

    7.

    Muutosehdotuksista äänestetään niitä koskevan tekstin mukaisessa järjestyksessä noudattaen seuraavaa ensisijaisuusjärjestystä:

    ensin kompromissiehdotukset

    sitten esittelijän tekemät muutosehdotukset

    lopuksi kaikki muut muutosehdotukset.

    8.

    Jos samaan tekstikohtaan on jätetty kaksi tai useampia toisensa poissulkevia muutosehdotuksia, puheenjohtaja voi jaostojen esityksestä päättää, että äänestetään ensin muutosehdotuksesta, joka poikkeaa eniten alkuperäisestä tekstistä.

    9.

    Komitean puheenjohtaja ilmoittaa ennen äänestystä, mitätöikö tietyn muutosehdotuksen hyväksyminen yhden tai useampia muita muutosehdotuksia joko siksi, että kyseiset samaa tekstikohtaa koskevat muutosehdotukset ovat toisensa poissulkevia, tai siksi, että ne aiheuttavat ristiriidan.

    Muutosehdotus katsotaan rauenneeksi, jos se on ristiriidassa samasta lausunnosta aiemmin suoritetun äänestyksen kanssa.

    10.

    Jos teksti kokonaisuutena ei saa enemmistön ääniä lopullisessa äänestyksessä, täysistunto voi ryhtyä johonkin seuraavista toimista:

    a)

    Se voi lähettää asiakirjan takaisin siitä vastaavaan jaostoon uudelleen käsiteltäväksi 62 artiklan mukaisesti.

    b)

    Se voi nimetä yleisesittelijän, joka esittää uuden tekstiluonnoksen täysistunnolle joko saman tai jonkin muun istunnon aikana.

    c)

    Se voi luopua lausunnon antamisesta.

    Viimeksi mainitussa tapauksessa komitean puheenjohtaja ilmoittaa lausuntoa pyytäneelle toimielimelle asiasta.

    11.

    Jos lopullisen tekstin yhtenäisyys kärsii muutosehdotusten hyväksymisen johdosta, komitean puheenjohtajan tehtävänä on asiasta vastaavan jaoston puheenjohtajaa, esittelijää ja asianomaisten muutosehdotusten tekijöitä kuultuaan esittää täysistunnolle sellaista muutosehdotusten käsittelytapaa, jolla lopullisesta tekstistä tulee mahdollisimman yhtenäinen.

    Täysistunto äänestää komitean puheenjohtajan esityksestä.

    71 artikla – Vastalausunto

    1.

    Muutosehdotus tai muutosehdotuskokonaisuus, jossa esitetään jaoston tai CCMI:n esittämästä lausunnosta yleisesti eriävä kanta, katsotaan vastalausunnoksi.

    2.

    Yhden tai useamman muutosehdotuksen luokittelu vastalausunnoksi kuuluu työvaliokunnan vastuulle.

    Ryhmä voi esittää tällaisen pyynnön työvaliokunnalle.

    Työvaliokunta tekee päätöksensä kuultuaan ryhmien puheenjohtajia ja asianomaisen jaoston tai CCMI:n puheenjohtajaa.

    3.

    Työvaliokunta voi luokiteltuaan muutosehdotuksen tai muutosehdotukset vastalausunnoksi päättää palauttaa lausuntoluonnoksen siihen liittyvine vastalausuntoineen asianomaiseen jaostoon tai CCMI:hin uudelleen käsiteltäväksi, jos lausunnon antamiselle asetettu määräaika sen sallii.

    Jos työvaliokunta päättää olla palauttamatta lausuntoluonnosta, se kirjataan mahdollisuuksien mukaan täysistunnon viimeisen päivän esityslistalle.

    4.

    Jos muutosehdotusta ei ole esitetty ajoissa eikä työvaliokunta näin ole voinut tehdä päätöstä tästä luokituksesta, päätöksen vastalausunnoksi luokittelemisesta ja mahdollisesta palauttamisesta asianomaiselle elimelle hyväksyy täysistunto puheenjohtajan esityksestä kuultuaan asianomaisen elimen puheenjohtajaa ja vastalausunnon tekijöitä.

    5.

    Jos työvaliokunta katsoo, ettei ehdotettu teksti ole vastalausunto, tai katsoo sen olevan vastalausunto mutta ei palauta lausuntoluonnosta asianomaiseen elimeen uudelleen käsiteltäväksi, täysistunto äänestää jätetyistä muutosehdotuksista samalla tavalla kuin kaikista muista muutosehdotuksista.

    6.

    Jos vastalausunto saa enemmistön kannatuksen täysistunnon äänestyksessä, se hyväksytään. Alkuperäisen tekstin lisäämisestä hyväksytyn lausunnon liitteeksi järjestetään uusi äänestys. Alkuperäinen teksti lisätään uuden tekstin liitteeksi, jos se saa tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä.

    7.

    Jos vastalausunto ei saa enemmistön kannatusta mutta saa tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä, se lisätään alkuperäisen lausunnon liitteeksi.

    72 artikla – Täysistunnon pöytäkirja

    1.

    Jokaisesta täysistunnosta laaditaan pöytäkirja, joka esitetään täysistunnon hyväksyttäväksi seuraavassa istunnossa.

    2.

    Pöytäkirjan lopullisen version allekirjoittavat komitean puheenjohtaja ja pääsihteeri.

    73 artikla – Täysistunnon päättäminen

    Puheenjohtaja ilmoittaa seuraavan istunnon paikan ja ajankohdan ennen täysistunnon päättämistä.

    Hän ilmoittaa myös mahdollisesti jo tiedossa olevat esityslistan kohdat.

    3 jakso – Menettely täysistunnon jälkeen

    74 artikla – Toimielimille toimitettavien komitean lausuntojen sisältö

    1.

    Komitean lausuntoihin sisältyvät lausunnon oikeusperustan lisäksi perustelut sekä komitean kanta käsiteltävänä olevaan aiheeseen kokonaisuudessaan.

    Ne sisältävät lausunto-osuuden ja käsittelytiedot.

    2.

    Lausuntoa kokonaisuutena koskeneen äänestyksen tulos mainitaan lausunnon käsittelytiedoissa.

    Jos on suoritettu nimiäänestys, äänestäneiden nimet mainitaan.

    3.

    Täysistunnon hylkäämien muutosehdotusten teksti ja perustelut sekä äänestystulos mainitaan lausunnon liitteessä, jos ne ovat saaneet äänestyksessä tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä.

    Tämä koskee myös vastalausuntoja.

    4.

    Lausuntoon liitetään myös täysistunnon hyväksymillä muutosehdotuksilla korvatut jaoston lausunnon tekstikohdat sekä äänestystulokset, jos kyseiset tekstikohdat ovat saaneet tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä.

    5.

    Jos jollakin kolmesta ryhmästä tai 36 artiklassa tarkoitetulla talous- ja yhteiskuntaelämää edustavalla eturyhmällä on enemmistön kannasta poikkeava mutta yhtenäinen kanta täysistunnon käsittelemään aiheeseen, se voi päättää, että asian käsittelyn lopuksi järjestetyn nimiäänestyksen jälkeen tehdään lyhyt kannanotto, joka liitetään lausuntoon.

    75 artikla – Lausuntojen toimittaminen

    1.

    Komitean hyväksymät lausunnot ja täysistunnon pöytäkirja toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

    2.

    Komitean hyväksymät lausunnot voidaan toimittaa myös muille elimille tai tahoille, joita asia koskee.

    V luku

    Yhteiset määräykset

    1 jakso – Äänestäminen

    76 artikla – Äänestäminen

    1.

    Kantansa voi ilmaista ”puolesta”, ”vastaan” tai ”pidättymällä äänestämästä”.

    2.

    Komitean ja sen elinten tekstien ja päätöksien hyväksymisen ratkaisee puolesta tai vastaan annettujen äänten enemmistö, ellei tässä työjärjestyksessä toisin määrätä.

    3.

    Äänestäminen tapahtuu avoimena äänestyksenä, salaisena äänestyksenä tai nimiäänestyksenä. Viimeksi mainitussa tapauksessa nimet ja annetut äänet kirjataan kokouksen pöytäkirjaan.

    4.

    Päätöslauselmasta, muutosehdotuksesta, vastalausunnosta, koko lausunnosta tai mistä tahansa muusta tekstistä äänestetään nimiäänestyksenä, jos neljäsosa läsnä tai edustettuina olevista jäsenistä sitä vaatii.

    5.

    Valinta edustustehtäviin tapahtuu aina salaisena äänestyksenä.

    Muissa tapauksissa toimitetaan salainen äänestys, kun läsnä tai edustettuina olevien jäsenten enemmistö sitä vaatii.

    6.

    Puolesta ja vastaan annettujen äänten mennessä tasan kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee.

    2 jakso – Esittelijät

    77 artikla – Esittelijän tehtävät

    1.

    Esittelijän tehtävänä on laatia lausunto-, arviointikertomus- tai tiedonantoluonnos ja varmistaa, että siinä otetaan huomioon valmisteluryhmän jäsenten näkemykset.

    Hän esittelee laatimansa tekstin asianomaisessa elimessä.

    Jos teksti hyväksytään, hän esittelee luonnoksen täysistunnossa.

    2.

    Esittelijä vastaa tarvittaessa neuvonantajansa avustuksella lausunnon jatkotoimien seurannasta sen jälkeen, kun lausunto on hyväksytty täysistunnossa.

    Asianomaisen jaoston sihteeristö avustaa esittelijää tässä tehtävässä. Seurannasta tehdään selkoa jaostolle.

    3.

    Mikäli asianomaisessa elimessä hyväksytään muutosehdotuksia, jotka muuttavat olennaisesti esittelijän laatiman tekstin sisältöä, hän voi sanoutua irti tehtävästään ilmoittamalla siitä kirjallisesti kyseisen elimen puheenjohtajalle. Hän voi myös pyytää nimensä poistamista lausunnosta menettelyn päätteeksi.

    Esittelijän irtisanouduttua esittelijän nimennyt elin voi nimetä uuden esittelijän ryhmiä kuultuaan.

    78 artikla – Yksinesittelijä

    Yksinesittelijä valmistelee yksin, ilman valmisteluryhmää, lausuntoluonnoksensa, jonka hän toimittaa jaostolle tai CCMI:lle. Tarvittaessa hänen tuekseen voidaan muodostaa toimitusryhmä, johon kuuluu kaksi muuta jäsentä.

    79 artikla – Yleisesittelijä

    1.

    Yleisesittelijä laatii lausuntoluonnoksensa yksin, ilman valmistelu- tai toimitusryhmää, ja vastaa lausunnon esittelystä täysistunnolle ilman, että lausuntoa käsitellään sitä ennen jaostossa tai CCMI:ssä.

    2.

    Yleisesittelijän nimeää

    täysistunto tai

    komitean puheenjohtaja kiireellisissä tapauksissa.

    Täysistunto vahvistaa komitean puheenjohtajan tekemän nimeämisen ennen lausuntoluonnoksen käsittelyä.

    3.

    Muilta osin yleisesittelijällä on samat tehtävät ja velvollisuudet kuin muilla esittelijöillä.

    3 jakso – Kuuleminen

    80 artikla – Kuuleminen

    Jos tiettyä aihepiiriä koskeva kysymys katsotaan riittävän tärkeäksi, komitean elimet ja työrakenteet voivat kutsua komitean ulkopuolisia henkilöitä kuultavaksi valmistelutyön yhteydessä. Kaikki kolme ryhmää osallistuvat kuulemisen valmisteluun tasavertaisesti.

    4 jakso – Neuvonantajat

    81 artikla – Neuvonantajat

    1.

    Komitea voi tarvittaessa ja tiettyjen aiheiden valmistelussa auttamiseksi nimetä neuvonantajia avustamaan joko esittelijöitä tai ryhmiä.

    2.

    Neuvonantajat eivät edusta komiteaa eikä heillä ole valtuuksia esiintyä sen nimissä.

    3.

    Komitean jäsentä ei voida nimetä neuvonantajaksi.

    Jäsenen sijainen voidaan nimetä neuvonantajaksi, jolloin sijaisuus keskeytyy väliaikaisesti.

    4.

    Neuvonantajat osallistuvat valmistelutyöhön samoin palkkioita ja matka- ja oleskelukulujen korvaamista koskevin säännöin kuin komitean jäsenet.

    5.

    Kaikki tämän artiklan viittaukset esittelijöihin on tulkittava soveltuvin osin viittauksiksi myös yhteisesittelijöihin.

    82 artikla – Esittelijöiden neuvonantajat

    1.

    Esittelijät voivat tarvittaessa esittää neuvonantajien nimeämistä.

    2.

    Jaoston puheenjohtaja nimeää esittelijän esityksestä neuvonantajan auttamaan tätä työjärjestyksen 46 artiklassa tarkoitettujen komitean neuvoa-antavien tehtävien hoitamiseen liittyvien asiakirjojen valmistelussa.

    3.

    Esittelijän neuvonantaja voi esittelijän ehdotuksesta osallistua tiettyihin kokouksiin, mikäli osallistuminen on tarpeellista ja perusteltua sen asiakirjan käsittelemiseksi, jonka valmistelua varten hänet on nimetty.

    Näiden ehtojen täyttyessä hän voi osallistua seuraaviin kokouksiin:

    valmisteluryhmän kokous

    jaoston kokous

    CCMI:n kokous

    alakomitean kokous

    väliaikaisen ryhmän kokous.

    Hän voi osallistua myös yhteen valmistelevaan kokoukseen esittelijän kanssa.

    Osallistuminen muihin kokouksiin, kuten kokouksiin muiden toimielinten tai muiden sidosryhmien edustajien kanssa, edellyttää jaoston puheenjohtajalta ennalta saatua lupaa.

    4.

    Esittelijän neuvonantaja voi osallistua täysistuntoon vain poikkeustapauksissa ja edellyttäen, että molemmat seuraavat ehdot täyttyvät:

    i.

    Asiakirja, jonka laatimiseen hän on osallistunut, on kirjattu täysistunnon esityslistalle keskusteltavaksi.

    ii.

    Hänellä on jaoston puheenjohtajalta ennalta saatu lupa.

    5.

    Yleisesittelijän neuvonantaja voi osallistua täysistuntoon.

    83 artikla – Ryhmien neuvonantajat

    1.

    Ryhmien puheenjohtajat voivat nimetä ryhmien neuvonantajia.

    2.

    Ryhmän neuvonantaja voi osallistua valmisteluryhmän kokouksiin.

    3.

    Ryhmän neuvonantaja voi osallistua valmisteleviin kokouksiin, jaostokokouksiin ja täysistuntoon vain poikkeustapauksissa ja edellyttäen, että molemmat seuraavat ehdot täyttyvät:

    i.

    Kyseinen asiakirja on kirjattu kokouksen tai täysistunnon esityslistalle keskusteltavaksi.

    ii.

    Hänellä on asianomaisen ryhmän puheenjohtajalta ennalta saatu lupa.

    4.

    Ryhmän neuvonantaja voi avustaa ryhmää myös muiden komitean neuvoa-antavan tehtävän hoitamiseen ja poliittiseen työhön liittyvien asiakirjojen tai kertomusten laatimisessa työvaliokunnan luvalla. Näiden tehtävien hoitamiseksi ryhmän neuvonantaja voi osallistua enintään kahteen valmistelevaan kokoukseen ryhmän jäsenten kanssa. Ryhmän neuvonantaja voi osallistua muihin kokouksiin vain, jos asianomaisen ryhmän puheenjohtaja on antanut siihen ennalta luvan.

    5.

    Kukin ryhmä päättää ryhmän neuvonantajien nimeämiseen sovellettavista perusteista ja menettelyistä.

    5 jakso – Poissaolot ja edustus

    84 artikla – Äänioikeuden siirtäminen

    1.

    Komitean jäsen, joka on estynyt osallistumasta täysistuntoon, voi siirtää äänioikeutensa jollekin muulle komitean jäsenelle.

    Komitean jäsen, joka on estynyt osallistumasta jaoston kokoukseen, voi siirtää äänioikeutensa jollekin muulle jaoston jäsenelle.

    2.

    Estynyt jäsen ilmoittaa asiasta kirjallisesti ryhmänsä sihteeristölle, joka puolestaan ilmoittaa siitä asianomaisen elimen puheenjohtajalle.

    Ryhmiin kuulumattomat jäsenet ilmoittavat asiasta suoraan asianomaisen elimen puheenjohtajalle.

    3.

    Kukin jäsen voi käyttää täysistunnossa ja jaoston kokouksessa vain yhtä itselleen siirrettyä lisä-ääntä.

    4.

    Päätösvaltaisuutta ja enemmistöä laskettaessa äänioikeutensa siirtänyt jäsen lasketaan edustettuna olevaksi jäseneksi.

    85 artikla – Edustus

    1.

    Jos jäsen on estynyt osallistumasta kokoukseen, johon hänet on kutsuttu asianmukaisesti, hän voi lähettää tilalleen jonkun muun komitean jäsenen antamalla tälle valtuutuksen.

    2.

    Estynyt jäsen ilmoittaa asiasta kirjallisesti ryhmänsä sihteeristölle, joka puolestaan ilmoittaa siitä asianomaisen elimen puheenjohtajalle.

    Ryhmiin kuulumattomat jäsenet ilmoittavat asiasta suoraan asianomaisen elimen puheenjohtajalle.

    3.

    Tällainen valtuutus koskee ainoastaan sitä kokousta, johon valtuutus on annettu.

    Valtuutukseen sisältyy 84 artiklan mukainen äänioikeuden siirtäminen edustajana olevalle jäsenelle, ellei valtuutuksessa toisin mainita.

    4.

    Tässä artiklassa tarkoitettua edustusmahdollisuutta ei ole seuraavissa kokouksissa:

    komitean työvaliokunnan kokous

    talous- ja budjettiasiain toimikunnan (CAF) kokous

    kvestoriryhmän kokous

    eettisen toimikunnan kokous

    tarkastusvaliokunnan kokous.

    86 artikla – Korvaaminen valmisteluryhmässä

    1.

    Valmisteluryhmää muodostettaessa valmisteluryhmän jäsen voi esittää jaostolle, että valmisteluryhmään nimetään hänen tilalleen joku muu komitean jäsen.

    2.

    Tällainen korvaaminen on aihekohtainen ja kestää niin kauan kuin jaosto käsittelee kyseistä aihetta.

    87 artikla – Sijaiset

    1.

    Komitean jäsen voi nimetä itselleen sijaisen valmistelutyöhön. Työvaliokunta nimittää sijaiset tehtävään.

    CCMI:n nimetty edustaja ei voi nimetä itselleen sijaista.

    2.

    Tässä artiklassa tarkoitetuksi valmistelutyöksi katsotaan seuraavat kokoukset, jotka pidetään Brysselissä lausunnon, arviointikertomuksen tai tiedonannon valmistelua varten:

    valmisteluryhmän kokous

    jaoston kokous

    CCMI:n kokous

    seurantaryhmän kokous

    alakomitean kokous.

    3.

    Sijaiset ovat komitean ulkopuolisia henkilöitä.

    Komitean jäsenet ja CCMI:n nimetyt edustajat eivät voi toimia sijaisina.

    4.

    Sijaisen on edustettava samaa aluetta tai samaa kansalaisyhteiskunnan eturyhmää kuin jäsenen, jonka tehtäviä hän hoitaa.

    Sijaisen nimi ja asema on ilmoitettava komitean työvaliokunnalle valtuutuksen vahvistamiseksi.

    5.

    Sijainen voi hoitaa vain yhden jäsenen tehtäviä kerrallaan.

    6.

    Sijaisen tehtävät ovat samat kuin jäsenen, jonka tehtäviä hän hoitaa, seuraavin poikkeuksin:

    Sijaisella ei ole äänioikeutta.

    Jos jäsen haluaa käyttää äänioikeuttaan, hänen on siirrettävä äänioikeutensa kirjallisesti jollekin muulle komitean jäsenelle tämän työjärjestyksen 84 artiklan mukaisesti.

    Jos jäsen toimii jaoston puheenjohtajana, jaoston työvaliokunnan jäsenenä tai valmisteluryhmän puheenjohtajana, hänen sijaisensa ei voi hoitaa kyseistä tehtävää.

    Sijainen ei voi toimia esittelijänä eikä yhteisesittelijänä.

    7.

    Sijaiseen sovelletaan neuvoston ja työvaliokunnan antamia päätöksiä palkkioista ja matka- ja oleskelukulujen korvaamisesta.

    8.

    Sijainen voidaan nimetä neuvonantajaksi.

    Tällöin hänen sijaisuutensa keskeytyy tosiasiassa siksi ajaksi, kun hän toimii neuvonantajana.

    9.

    Jäsen voi milloin tahansa lakkauttaa sijaisuuden ilmoittamalla asiasta työvaliokunnalle.

    Sijaisuus lakkaa joka tapauksessa, kun jäsenen toimikausi päättyy.

    Jos jäsen eroaa, sijaisuus päättyy päivänä, jona komitean jäsenen tehtävät päättyvät.

    10.

    Sijaisten nimeämiseen sovellettavat perusteet ja menettely vahvistetaan työvaliokunnan päätöksellä ryhmien kuulemisen jälkeen.

    6 jakso – CCMI:n toiminta

    88 artikla – CCMI:n toiminnan erityispiirteet

    1.

    CCMI laatii täydentäviä lausuntoja.

    Työvaliokunta voi antaa CCMI:n tehtäväksi myös laatia tavanomaisia lausuntoluonnoksia, mukaan lukien oma-aloitteisia lausuntoja, sekä arviointikertomus- ja tiedonantoluonnoksia.

    2.

    Jaostoihin sovellettavia määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin CCMI:hin seuraavin täsmennyksin:

    Vain komitean jäsen voidaan nimetä esittelijäksi. Nimetty edustaja voidaan nimetä vain yhteisesittelijäksi.

    Kun lausunto-, arviointikertomus- tai tiedonantoluonnoksesta äänestetään CCMI:ssä, sen puheenjohtaja pyytää ensin ainoastaan nimettyjä edustajia antamaan äänensä suuntaa-antavassa äänestyksessä, jonka tuloksen hän ilmoittaa.

    Sen jälkeen puheenjohtaja pyytää komitean jäseniä äänestämään.

    Lausunto-, arviointikertomus- tai tiedonantoluonnosta hyväksyttäessä otetaan huomioon ainoastaan komitean jäsenten äänet.

    Muutosehdotuksista äänestettäessä toimitaan samalla tavalla.

    Nimetyt edustajat voivat esittää muutosehdotuksia lausunto-, arviointikertomus- tai tiedonantoluonnoksiin, joista äänestetään CCMI:ssä. He eivät voi esittää muutosehdotuksia, joista äänestetään täysistunnossa.

    III OSASTO

    MUUT MENETTELYT

    I luku

    Kiireellisyysmenettelyt

    89 artikla – Kiireellisyysmenettely täysistunnossa

    1.

    Jos kiireellisyys johtuu määräajasta, jonka Euroopan parlamentti, neuvosto tai komissio on asettanut komitealle lausunnon esittämiseksi, voidaan päättää kiireellisyysmenettelyn soveltamisesta, jos se komitean puheenjohtajan mielestä on tarpeen, jotta lausunto saadaan annettua ajoissa.

    Kiireellisyysmenettelyä voidaan soveltaa täysistunnossa myös arviointikertomuksen, tiedonannon tai ajankohtaista aihetta koskevan päätöslauselman antamiseen, jos komitean puheenjohtaja katsoo, ettei seuraavaa täysistuntoa voida odottaa.

    2.

    Täysistunnossa sovellettava kiireellisyysmenettely antaa komitean puheenjohtajalle mahdollisuuden ryhtyä heti tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin komitean sujuvan työskentelyn varmistamiseksi ilmoitettuaan tästä kirjallisesti laajennetulle puheenjohtajistolle.

    Komitean puheenjohtaja tiedottaa toimistaan välittömästi työvaliokunnan jäsenille.

    3.

    Komitean puheenjohtajan hyväksymät toimenpiteet esitetään vahvistettavaksi seuraavassa täysistunnossa.

    90 artikla – Kiireellisyysmenettely työvaliokunnassa

    1.

    Jos työvaliokunnan on tehtävä päätös sellaisessa aikataulussa, että on mahdotonta odottaa sen seuraavaa kokousta, eikä kirjallista menettelyä voida soveltaa, komitean puheenjohtaja voi ryhtyä välittömästi kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin komitean sujuvan toiminnan varmistamiseksi.

    Hän tiedottaa toimistaan työvaliokunnan jäsenille.

    2.

    Komitean puheenjohtajan hyväksymät toimenpiteet esitetään työvaliokunnalle vahvistettavaksi sen seuraavassa kokouksessa.

    91 artikla – Kiireellisyysmenettely jaostossa

    1.

    Jos kiireellisyys johtuu jaostolle lausunnon antamista varten asetetusta määräajasta, voi jaoston puheenjohtaja kolmen ryhmäpuheenjohtajan suostumuksella poiketa tämän työjärjestyksen määräyksistä organisoidessaan jaoston työskentelyä.

    Kiireellisyysmenettelyä voidaan soveltaa jaostossa myös arviointikertomuksen, tiedonannon tai ajankohtaista aihetta koskevan päätöslauselman antamiseen, jos jaoston puheenjohtaja katsoo, ettei seuraavaa kokousta voida odottaa.

    Jaoston puheenjohtaja tiedottaa toimistaan jaoston työvaliokunnan jäsenille.

    2.

    Jaoston puheenjohtajan hyväksymät toimenpiteet esitetään jaostolle vahvistettavaksi sen seuraavassa kokouksessa.

    Jaoston puheenjohtaja voi päättää, että hänen tekemälleen ehdotukselle annetaan kirjallinen vahvistus ennen jaoston seuraavaa kokousta. Hän asettaa siinä tapauksessa määräajan vastaamiselle. Päätöksen hyväksymisessä noudatetaan jaostossa tavanomaisesti sovellettavia enemmistösääntöjä.

    3.

    Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan myös CCMI:hin.

    II luku

    Jäseniin liittyvät menettelyt

    92 artikla – Epäluottamuslause

    1.

    Täysistunnon käsiteltäväksi voidaan saattaa epäluottamuslause komitean puheenjohtajaa kohtaan työvaliokunnan esityksestä, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa sen jäsenistä, tai jos komitean jäsenistä yli puolet sitä pyytää.

    Kyseinen epäluottamuslause kirjataan tällöin seuraavan täysistunnon esityslistan ensimmäiseksi asiakohdaksi.

    Epäluottamuslausetta käsiteltäessä täysistunnon puheenjohtajana toimii talous- ja budjettiasiain toimikunnasta vastaava varapuheenjohtaja.

    2.

    Täysistunto päättää epäluottamuslauseesta salaisella äänestyksellä ilman mahdollisuutta äänioikeuden siirtämiseen kuultuaan ensin yhtä jäsentä kustakin ryhmästä ja sen jälkeen niitä puheenjohtajiston jäseniä, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, ja tapauksen mukaan yhtä jäsentä, joka edustaa epäluottamuslausetta esittäneitä jäseniä, sekä lopuksi komitean puheenjohtajaa.

    Täysistunto tekee ehdotuksesta päätöksen täysistunnossa kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä ja komitean jäsenten enemmistöllä.

    Päinvastaisessa tapauksessa se katsotaan hylätyksi.

    3.

    Täysistunto ryhtyy välittömästi toimiin komitean väistyvän puheenjohtajan kanssa samaa ryhmää edustavan jäsenen nimeämiseksi komitean puheenjohtajan tilalle.

    4.

    Täysistunto äänestää asianomaisen ryhmän esittämästä ehdokkaasta. Jos ehdokasta ei hyväksytä, täysistunnon työskentely keskeytetään, jotta asianomainen ryhmä voi ehdottaa ryhmästään muita jäseniä, kunnes joku ehdokkaista valitaan komitean puheenjohtajaksi.

    Väliaikainen puheenjohtaja kutsuu täysistunnon uudelleen koolle mahdollisuuksien mukaan vielä samana päivänä.

    5.

    Komitean uusi puheenjohtaja valitaan toimimaan tehtävässä kuluvan toimikauden loppuun.

    93 artikla – Jäsenyyden päättäminen

    1.

    Jos komitean jäsen on estynyt osallistumasta istuntoon tai kokoukseen, johon hänet on kutsuttu asianmukaisesti, hänen on ilmoitettava tästä etukäteen ryhmänsä sihteeristölle, joka puolestaan ilmoittaa siitä asianomaisen elimen puheenjohtajalle.

    Ryhmiin kuulumattomat jäsenet ilmoittavat asiasta suoraan asianomaisen elimen puheenjohtajalle.

    2.

    Jos komitean jäsen on äänioikeuttaan toiselle jäsenelle 84 artiklan nojalla siirtämättä ja pätevää syytä esittämättä poissa useammasta kuin viidestä peräkkäisestä täysistunnosta, komitean puheenjohtaja voi kuultuaan työvaliokuntaa ja kehotettuaan kyseistä jäsentä perustelemaan poissaolonsa vaatia tätä esittämään eronpyyntönsä työjärjestyksen 4 artiklan 8 kohdan mukaisesti ja pyytää mahdollisesti neuvostoa päättämään tämän jäsenyyden 4 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

    3.

    Jos jaoston tai CCMI:n jäsen on äänioikeuttaan toiselle jäsenelle 84 artiklan nojalla siirtämättä, toista jäsentä tilalleen 85 artiklan nojalla lähettämättä ja pätevää syytä esittämättä poissa useammasta kuin viidestä peräkkäisestä asianomaisen elimen kokouksesta, kyseisen elimen puheenjohtaja voi kehotettuaan jäsentä perustelemaan poissaolonsa vaatia tätä jättämään jaoston tai CCMI:n.

    Jaoston puheenjohtaja ilmoittaa asiasta komitean työvaliokunnalle, ja menettely jäsenen korvaamiseksi aloitetaan tämän työjärjestyksen 23 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

    94 artikla – Kurinpitomenettely

    Jos komitean jäsen, nimetty edustaja, sijainen tai neuvonantaja rikkoo eettisiä normeja, käyttäytymissääntöjä, -periaatteita tai -vaatimuksia tai laiminlyö velvollisuuksia ja velvoitteita, jotka on vahvistettu tässä työjärjestyksessä, käytännesäännöissä tai jäsensäännöissä, sovelletaan käytännesääntöjen III osassa tarkoitettua kurinpitomenettelyä.

    95 artikla – Koskemattomuuden poistaminen

    Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen komitean puheenjohtajalle osoittama, jäsenen koskemattomuuden poistamista koskeva pyyntö käsitellään jäsensääntöjen IV luvussa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

    96 artikla – Avustaminen

    1.

    Komitean jäsenet voivat saada avustusta, jota unioni antaa virkamiehille Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (2) mukaisesti, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, henkilöstösäännöissä tarkoitetuissa tapauksissa ja niissä vahvistetuin edellytyksin.

    2.

    Työvaliokunta päättää jäsenen tekemästä avustuspyynnöstä komitean puheenjohtajan esityksestä.

    Työvaliokunta tekee päätöksensä asianomaista jäsentä kuultuaan.

    3.

    Jos avustusta pyytävä jäsen on työvaliokunnan jäsen, hän ei osallistu pyyntöään koskevan asiakohdan käsittelyyn.

    Jos avustusta pyytää komitean puheenjohtaja, työvaliokunta päättää asiasta talous- ja budjettiasiain toimikunnasta vastaavan varapuheenjohtajan esityksestä.

    III luku

    Julkisuus ja asiakirjojen levitys

    97 artikla – Julkaiseminen

    1.

    Komitea julkaisee lausuntonsa Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    2.

    Täysistunnon, työvaliokunnan ja jaostojen kokoonpanot sekä niitä koskevat muutokset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja komitean internetsivuilla.

    98 artikla – Läpinäkyvyys, avoimuus ja oikeus tutustua komitean asiakirjoihin

    1.

    Komitea varmistaa päätöstensä läpinäkyvyyden mahdollisimman avoimesti.

    2.

    Jokainen Euroopan unionin kansalainen voi kirjoittaa komitealle jollakin virallisista kielistä ja saada vastauksen samalla kielellä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 24 artiklan neljännen kohdan nojalla.

    3.

    Kaikilla unionin kansalaisilla sekä kaikilla luonnollisilla henkilöillä, jotka asuvat jossain jäsenvaltiossa, tai kaikilla oikeushenkilöillä, joilla on kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua missä tahansa muodossa oleviin komitean asiakirjoihin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan nojalla.

    Oikeuteen tutustua komitean asiakirjoihin sovelletaan Euroopan unionin säädöksissä ja komitean sisäisissä päätöksissä vahvistettuja periaatteita, ehtoja ja rajoituksia sekä Euroopan unionin tietosuojasääntöjä.

    4.

    Komitea perustaa asiakirjarekisterin.

    Työvaliokunta antaa tätä tarkoitusta varten sisäiset säännöt rekisteriin pääsyyn liittyvistä järjestelyistä sekä hyväksyy luettelon suoraan saatavilla olevista asiakirjoista.

    Tarkoituksena on varmistaa, että kaikki komitean asiakirjat, erityisesti täysistunnon, työvaliokunnan ja komitean puheenjohtajan päätökset, kirjataan rekisteriin.

    5.

    Pääsihteerin tehtävänä on laajennettua puheenjohtajistoa ja oikeudellista yksikköä kuultuaan toteuttaa tarvittavat toimet, joilla varmistetaan yleisön oikeus tutustua asiaankuuluviin asiakirjoihin.

    99 artikla – Komitean kokousten julkisuus

    1.

    Komitean täysistunnot sekä jaostojen ja CCMI:n kokoukset ovat julkisia.

    2.

    Komitea voi kuitenkin täysistunnon päätöksestä julistaa näiden elinten muuta kuin lausuntotyötä koskevan keskustelun luottamukselliseksi.

    Asianomaiset toimielimet tai elimet sekä työvaliokunta voivat pyytää täysistuntoa käymään keskusteluja suljetuin ovin.

    3.

    Muut kokoukset eivät ole julkisia.

    Perustelluissa tapauksissa, joista päättää kokouksen puheenjohtaja, kokoukseen, joka ei ole julkinen, voi kuitenkin osallistua muita henkilöitä tarkkailijan ominaisuudessa.

    4.

    Kokouksen puheenjohtaja voi tarpeen mukaan kutsua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission jäseniä ja muita sidosryhmien edustajia täysistuntoihin tai työvaliokunnan, jaoston ja CCMI:n sekä muiden komitean elinten kokouksiin osallistumaan, käyttämään puheenvuoroja tai vastaamaan kysymyksiin.

    KOLMAS OSA

    KOMITEAN HALLINTO

    I luku

    Pääsihteeristö

    100 artikla – Pääsihteeristö

    1.

    Komiteaa avustaa pääsihteeristö, jota johtaa pääsihteeri.

    2.

    Työvaliokunta päättää pääsihteerin esityksestä pääsihteeristön organisaatiokaaviosta ja hyväksyy komitean organisaatiokaavion niin, että kyetään takaamaan komitean ja sen elinten sujuva toiminta ja avustamaan jäseniä heidän tehtäviensä hoitamisessa etenkin kokouksia organisoitaessa ja lausuntoja valmisteltaessa.

    101 artikla – Pääsihteeri

    1.

    Pääsihteeri hoitaa tehtäviään työvaliokuntaa edustavan komitean puheenjohtajan alaisuudessa.

    2.

    Pääsihteeri osallistuu työvaliokunnan kokouksiin neuvoa-antavana jäsenenä ja pitää kokouksista pöytäkirjaa.

    3.

    Pääsihteeri antaa työvaliokunnalle juhlallisen vakuutuksen, jossa hän sitoutuu suorittamaan hänelle annetut tehtävät puolueettomasti ja tunnollisesti.

    4.

    Pääsihteerin vastuulla on täysistunnon, työvaliokunnan ja komitean puheenjohtajan tämän työjärjestyksen nojalla tekemien päätösten toimeenpano.

    Hän esittää näiden elinten tekemien päätösten toimeenpanoon liittyen tarvittaessa joka kolmas kuukausi komitean puheenjohtajalle kirjallisen selonteon hallinto-, organisaatio- ja henkilöstökysymyksissä käytetyistä tai käytettävistä perusteista ja järjestelyistä.

    Komitean puheenjohtaja toimittaa nämä tiedot välittömästi työvaliokunnalle.

    5.

    Työvaliokunnan tai komitean puheenjohtajan pääsihteerille siirtämät toimivaltuudet lakkaavat viimeistään 21 kalenteripäivää sen jälkeen, kun uusi työvaliokunta on valittu tai komitean uusi puheenjohtaja nimetty.

    Pääsihteeri voi siirtää työvaliokunnalta tai komitean puheenjohtajalta saamiaan toimivaltuuksia edelleen valtuutuksen antajan määrittämissä rajoissa.

    6.

    Pääsihteeri voi siirtää omia toimivaltuuksiaan määrittämällä sisäisissä hallinnollisissa säännöissä henkilöstön jäsenet, joille hän siirtää nämä tehtävät, siirrettyjen toimivaltuuksien laajuuden sekä sen, voivatko henkilöt, joille toimivaltuudet on siirretty, siirtää niitä edelleen.

    II luku

    Virkamiehet ja muu henkilöstö

    102 artikla – Nimittävän viranomaisen toimivalta

    Kaikkia henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle annettuja toimivaltuuksia käyttää

    1.

    pääsihteeriksi nimitettävän virkamiehen osalta työvaliokunta.

    2.

    apulaispääsihteeriksi ja johtajaksi nimitettävien virkamiesten osalta

    henkilöstösääntöjen 29, 30, 31, 40, 41, 49, 50, 51 ja 78 artiklaa sekä 90 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa työvaliokunta pääsihteerin esityksestä

    henkilöstösääntöjen muita säännöksiä sovellettaessa, 90 artiklan 1 kohta mukaan lukien, komitean puheenjohtaja pääsihteerin esityksestä.

    3.

    apulaisjohtajaksi tai yksikönpäälliköksi nimitettävien virkamiesten osalta komitean puheenjohtaja pääsihteerin esityksestä.

    Laajennetulle puheenjohtajistolle annetaan kattavat tiedot, ja sitä kuullaan näiden virkamiesten nimittämisestä.

    4.

    sellaisten tehtäväryhmään AD kuuluvien virkamiesten osalta, jotka eivät ole yksikönpäällikköä tai sitä ylempää tasoa vastaavassa johtotehtävässä, ja tehtäväryhmiin AST ja AST/SC kuuluvien virkamiesten osalta pääsihteeri.

    103 artikla – Työsopimusten tekemiseen valtuutetun viranomaisen toimivalta

    Kaikkia Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa annettuja työsopimusten tekemiseen valtuutetun viranomaisen toimivaltuuksia käyttää

    1.

    pääsihteeriksi nimitettävän väliaikaisen toimihenkilön osalta työvaliokunta.

    2.

    apulaispääsihteeriksi tai johtajaksi nimitettävän väliaikaisen toimihenkilön osalta

    muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 11, 17, 33 ja 48 artiklaa sovellettaessa työvaliokunta pääsihteerin esityksestä

    muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muita säännöksiä sovellettaessa komitean puheenjohtaja pääsihteerin esityksestä.

    3.

    apulaisjohtajan tai yksikönpäällikön tehtävään nimitettävien väliaikaisten toimihenkilöiden osalta komitean puheenjohtaja pääsihteerin esityksestä.

    Laajennetulle puheenjohtajistolle annetaan kattavat tiedot, ja sitä kuullaan näiden toimihenkilöiden nimittämisestä.

    4.

    sellaisen tehtäväryhmään AD kuuluvan väliaikaisen henkilöstön osalta, joka ei ole yksikönpäällikköä tai sitä ylempää tasoa vastaavassa johtotehtävässä, ja tehtäväryhmiin AST ja AST/SC kuuluvan väliaikaisen henkilöstön osalta pääsihteeri.

    5.

    erityisneuvonantajien osalta pääsihteeri.

    6.

    sopimussuhteisten toimihenkilöiden osalta pääsihteeri.

    104 artikla – Henkilöstösääntöjen muut säännökset

    1.

    Komitean puheenjohtaja käyttää komitealle henkilöstösääntöjen 110 artiklassa annettua toimivaltaa, joka koskee yleisten säännösten antamista henkilöstösääntöjen täytäntöönpanemiseksi sekä toimielinten yhteisellä sopimuksella hyväksyttyjen sääntöjen täytäntöönpanoa.

    Muiden yleisluonteisten säännösten kohdalla tätä toimivaltaa käyttää pääsihteeri.

    2.

    Kaikissa muissa tapauksissa, joista ei määrätä tässä työjärjestyksessä, komitealle henkilöstösäännöissä ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa annettua toimivaltaa käyttää pääsihteeri.

    3.

    Työvaliokunta, komitean puheenjohtaja ja pääsihteeri voivat siirtää heille tämän työjärjestyksen 102, 103 ja 104 artiklan mukaan kuuluvaa toimivaltaa.

    Valtuutusasiakirjoissa määritetään virkamiehet tai muut henkilöstön jäsenet, joille nämä toimivaltuudet siirretään, vahvistetaan myönnettyjen toimivaltuuksien laajuus, niiden rajat ja kesto sekä se, voivatko henkilöt, joille toimivaltuudet on siirretty, siirtää niitä edelleen.

    105 artikla – Pääsihteerin valinta

    Uuden pääsihteerin nimittämiseen tai palvelukseen ottamiseen sovelletaan seuraavaa menettelyä:

    A.

    Työvaliokunta (ensimmäinen vaihe)

    i.

    päättää pääsihteerin sääntömääräisestä asemasta (virkamies vai väliaikainen toimihenkilö).

    ii.

    nimeää kolmesta komitean jäsenestä koostuvan toimituskunnan, jonka tehtävänä on valmistella luonnos avointa virkaa tai tointa koskevaksi ilmoitukseksi yhdessä pääsihteeristön toimivaltaisten hallintoyksiköiden kanssa, ja asettaa määräajan, johon mennessä toimituskunnan on esitettävä luonnoksensa.

    iii.

    päättää avoinna olevaa virkaa tai tointa koskevan ilmoituksen sisällöstä toimituskunnan esittämän luonnoksen pohjalta.

    iv.

    nimeää esivalintalautakunnan, johon kuuluu kuusi komitean jäsentä, ja asettaa määräajan, johon mennessä lautakunnan on esitettävä sille työnsä tulokset.

    B.

    Esivalintalautakunta:

    i.

    Esivalintalautakunnan tehtävänä on

    tutkia hakemukset

    haastatella hakijat

    laatia kirjallinen perusteltu selvitys, jossa ehdokkaat on listattu pätevyytensä mukaiseen järjestykseen hakuilmoituksessa määritellyn menettelyn ja asetettujen kriteerien mukaisesti

    esittää tehtävään luettelo ehdokkaista.

    Edellyttäen, että hakuilmoituksessa esitetyt vaatimukset täyttäviä hakemuksia on saatu riittävä määrä, luetteloon on kirjattava vähintään kolme hakijaa ja siinä on noudatettava sukupuolten tasa-arvon periaatetta ehdokkaiden ollessa yhtä päteviä.

    Jos on kyse virasta, esivalintalautakunta asettaa ehdokkaat paremmuusjärjestykseen henkilösääntöjen 29 artiklan mukaisesti.

    ii.

    Esivalintalautakunta työskentelee täysin riippumattomasti, puolueettomasti ja luottamuksellisesti työvaliokunnan hyväksymässä avointa virkaa tai tointa koskevassa ilmoituksessa määritettyjen kriteerien pohjalta.

    Esivalintalautakuntaa avustavat komitean pääsihteeristön toimivaltaiset hallintoyksiköt, ja se voi tarvittaessa käyttää komitean ulkopuolisia asiantuntijoita tai arviointikeskuksen laatimia testejä.

    C.

    Työvaliokunta (toinen vaihe)

    i.

    tutustuu esivalintalautakunnan selvitykseen ja sen perustana oleviin asiakirjoihin sekä esivalintalautakunnan esittämään ehdokasluetteloon.

    ii.

    haastattelee esivalintalautakunnan ehdottamia ehdokkaita.

    iii.

    tekee lopullisen päätöksen äänestettyään asiasta suljetuin ovin tarvittaessa useammalla äänestyskierroksella:

    Ehdokas, jonka puolesta vähintään puolet työvaliokunnan jäsenistä äänestää ensimmäisellä kierroksella, nimitetään ilman toista äänestyskierrosta.

    Jos kukaan ehdokkaista ei saa enemmistön kannatusta ensimmäisellä kierroksella, työvaliokunta järjestää toisen äänestyskierroksen kahden eniten puoltavia ääniä saaneen ehdokkaan välillä ja nimittää sen jälkeen ehdokkaan, jota kannattaa yli puolet työvaliokunnan jäsenistä.

    Äänten mennessä tasan siten, ettei ensimmäisen kierroksen jälkeen erotu vain kahta ehdokasta tai ettei toisen kierroksen jälkeen voida nimittää pääsihteeriä, kutsutaan tätä varten uusi työvaliokunnan kokous koolle mahdollisimman pian.

    Tässä toisessa kokouksessa työvaliokunta haastattelee uudestaan esivalintalautakunnan ehdottamat ehdokkaat.

    Jos työvaliokunta ei lopulta valitse ketään ehdokkaista, valintamenettely päättyy ilman nimittämistä ja työvaliokunta käynnistää uuden valintamenettelyn.

    106 artikla – Valinta muihin ylempiin tehtäviin

    1.

    Rajoittamatta mahdollisuutta täyttää virka tai toimi toimielimen sisäisellä siirrolla tai ylennyksellä, joita on harkittava ensisijaisesti, nimitettäessä virkamiehiä tai otettaessa palvelukseen muita henkilöstön jäseniä apulaispääsihteerin, johtajan, apulaisjohtajan tai lausuntotyön yksikönpäällikön tehtäviin sovelletaan seuraavaa menettelyä:

    a)

    Nimittävä viranomainen tai työsopimusten tekemiseen valtuutettu viranomainen päättää, julkaistaanko virka tai toimi vain sisäisesti vai myös muille toimielimille.

    Apulaispääsihteerin ja johtajan tapauksessa virka tai toimi voidaan julkaista myös henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

    b)

    Pääsihteeri laatii ennen hakemusten tutkimista esivalintaa varten arviointitaulukon avointa virkaa tai toimea koskevan ilmoituksen perusteella.

    c)

    Hakemusten käsittelyssä pääsihteerin apuna on pääsihteeristön virkamiehiä, jotka ovat vähintään täytettävää virkaa tai toimea vastaavassa palkkaluokassa ja tehtäväryhmässä. Apulaispääsihteerin viran tai toimen tapauksessa virkamiesten on oltava vähintään johtajatasolla.

    Esivalintalautakunnan työskentelyyn osallistuu myös kolme työvaliokunnan nimeämää jäsentä.

    d)

    Menettelyn päätteeksi pääsihteeri esittää nimitys- tai palvelukseenottoehdotuksen ja jos kyseessä on virka, ottaa huomioon henkilöstösääntöjen 29 artiklan mukaisen järjestyksen.

    e)

    Pääsihteeri esittää ehdotuksen

    apulaispääsihteerin tai johtajan nimittämisestä tai palvelukseen ottamisesta työvaliokunnalle, joka tekee päätöksensä tämän ehdotuksen pohjalta.

    apulaisjohtajan tai lausuntotyön yksikönpäällikön nimittämisestä tai palvelukseen ottamisesta komitean puheenjohtajalle, joka tekee päätöksensä tämän ehdotuksen pohjalta. Laajennetulle puheenjohtajistolle annetaan kattavat tiedot, ja sitä kuullaan ennen nimittämistä tai palvelukseen ottamista.

    2.

    Pääsihteeri voi antaa päätöksen tämän artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

    III luku

    Sihteeristöt

    107 artikla – Komitean puheenjohtajan kabinetti

    1.

    Komitean puheenjohtajalla on käytössään kabinetti.

    2.

    Se koostuu komitean puheenjohtajan kabinettiin määrätyistä virkamiehistä ja/tai palvelukseen talousarvion puitteissa otetuista väliaikaisista toimihenkilöistä.

    Molemmissa tapauksissa nimittävän viranomaisen tai työsopimuksen tekemiseen valtuutetun viranomaisen toimivaltaa käyttää komitean puheenjohtaja.

    108 artikla – Jaostojen sihteeristöt

    Kullakin jaostolla ja CCMI:llä on käytössään sihteeristö, jonka tehtävien hoitamisesta vastaavat pääsihteeristön hallintoyksiköt yksikönpäällikön johdolla.

    109 artikla – Ryhmien sihteeristöt

    1.

    Ryhmillä on käytössään sihteeristö. Ryhmän sihteeristön päällikkö kuuluu suoraan ryhmänsä puheenjohtajan alaisuuteen.

    2.

    Nimittävän viranomaisen toimivaltaa käytetään ryhmiin henkilöstösääntöjen 37 artiklan a alakohdan toisen luetelmakohdan nojalla tilapäisesti siirrettävien virkamiesten osalta henkilöstösääntöjen 38 artiklaa sovellettaessa kyseisen ryhmän puheenjohtajan esityksestä; tämä pätee myös päätöksiin, jotka koskevat heidän urakehitystään ryhmässä.

    Kun ryhmään tilapäisesti siirretty virkamies siirtyy takaisin komitean sihteeristöön, hänet luokitellaan palkkaluokkaan, johon hänellä olisi ollut oikeus virkamiehenä.

    3.

    Työsopimusten tekemiseen valtuutetun viranomaisen toimivaltaa käytetään Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohdan nojalla palkattavan väliaikaisen henkilöstön osalta Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artiklan kolmatta kohtaa, 9 artiklaa ja 10 artiklan 3 kohtaa sovellettaessa kyseisen ryhmän puheenjohtajan esityksestä.

    IV luku

    Talousarvio

    110 artikla – Komitean talousarvion laatiminen

    1.

    Pääsihteeri toimittaa kunkin vuoden neljän ensimmäisen kuukauden kuluessa talous- ja budjettiasiain toimikunnalle alustavan ennakkoarvion komitean tuloista ja menoista, joka esitetään työvaliokunnalle seuraavaksi varainhoitovuodeksi.

    2.

    Talous- ja budjettiasiain toimikunta käsittelee luonnoksen, keskustelee siitä pääsihteerin kanssa ja toimittaa sen työvaliokunnalle ja esittää tarvittaessa huomioita tai ehdottaa muutoksia.

    3.

    Työvaliokunta laatii ennakkoarvion komitean tuloista ja menoista.

    Se toimittaa ennakkoarvion budjettivallan käyttäjälle varainhoitoasetuksessa vahvistettua menettelyä ja määräaikoja noudattaen.

    4.

    Talousarvion toteuttaa komitean puheenjohtaja varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti, tai se toteutetaan komitean puheenjohtajan toimeksiannosta.

    V luku

    Muut määräykset

    111 artikla – Kirjeenvaihto

    Komitealle osoitettu kirjeenvaihto toimitetaan komitean puheenjohtajalle tai pääsihteerille.

    112 artikla – Kokousten pitämiseen sovellettavat periaatteet

    1.

    Komitean sujuvan toiminnan varmistamiseksi komitean kokoukset pidetään lähikokouksina. Kokouksia voidaan pitää myös hybridikokouksina.

    2.

    Työvaliokunta antaa erityismääräykset hybridikokousten järjestämisestä ja kulusta sekä jäsenten, CCMI:n nimettyjen edustajien, sijaisten ja neuvonantajien mahdollisesta osallistumisesta näihin kokouksiin kuultuaan ryhmiä ja laajennettua puheenjohtajistoa.

    NELJÄS OSA

    LOPPUMÄÄRÄYKSET

    113 artikla – Sukupuoli ja terminologia

    Tässä työjärjestyksessä käytetyillä virka- ja tehtävänimikkeillä tarkoitetaan tasapuolisesti molempia sukupuolia.

    114 artikla – Komitean tunnukset

    1.

    Komitea omaksuu seuraavat Euroopan unionin tunnukset ja käyttää niitä:

    a)

    lippu, jossa on sinisellä pohjalla kahdentoista kultaisen tähden muodostama ympyrä

    b)

    hymni, jonka perustana on ”Oodi ilolle” Ludwig van Beethovenin yhdeksännestä sinfoniasta

    c)

    tunnuslause, joka on ”Moninaisuudessaan yhtenäinen”.

    2.

    Komitea viettää Eurooppa-päivää toukokuun 9. päivänä.

    3.

    Lippua käytetään kaikissa komitean rakennuksissa ja virallisissa tilaisuuksissa.

    4.

    Hymni esitetään kunkin järjestäytymisistunnon ja muiden juhlaistuntojen alussa etenkin, kun toivotetaan tervetulleiksi valtion- tai hallitusten päämiehiä tai vastaanotetaan Euroopan unionin laajentumisen jälkeen komiteaan liittyviä uusia jäseniä.

    115 artikla – Työjärjestyksen tarkistaminen

    1.

    Täysistunto päättää jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä, onko työjärjestystä syytä tarkistaa.

    2.

    Työjärjestyksen tarkistamista varten täysistunto asettaa elimen, jota kutsutaan työjärjestysvaliokunnaksi.

    Täysistunto nimeää yleisesittelijän, joka laatii luonnoksen uudeksi työjärjestykseksi. Työjärjestysvaliokunta ja yleisesittelijä pyrkivät pääsemään yhteisymmärrykseen kaikista kriittisistä kysymyksistä. Jos tämä ei ole mahdollista, yleisesittelijän laatimaan luonnokseen lisätään vaihtoehtoisia ehdotuksia, joita tukee vähintään puolet työjärjestysvaliokunnan jäsenistä.

    3.

    Luonnos esitetään täysistunnolle, ja siihen voidaan tehdä muutosehdotuksia.

    4.

    Täysistunto hyväksyy uuden työjärjestyksen, jos yli puolet komitean jäsenistä äänestää sen puolesta.

    116 artikla – Täytäntöönpanomääräysten hyväksyminen

    1.

    Kun työjärjestys on hyväksytty, täysistunto jatkaa työjärjestysvaliokunnan toimeksiantoa enintään yhdeksälläkymmenellä työpäivällä, jotta valiokunta voi tarvittaessa laatia työvaliokunnalle täytäntöönpanomääräysten muuttamista koskevan ehdotuksen.

    2.

    Ehdotus esitetään työvaliokunnalle, joka hyväksyy sen ryhmiä kuultuaan, jos yli puolet sen jäsenistä äänestää ehdotuksen puolesta.

    3.

    Jos työjärjestystä tarkistetaan muuttamatta täytäntöönpanomääräyksiä, niitä sovelletaan edelleen.

    Niitä on tulkittava aina siten, että varmistetaan voimassa olevan työjärjestyksen noudattaminen.

    4.

    Myös täytäntöönpanomääräyksiä voidaan muuttaa, jos työvaliokunta pitää tarkistusta tarpeellisena.

    Tällöin työvaliokunta pyytää täysistuntoa muodostamaan täytäntöönpanomääräysten tarkistamisesta vastaavan valiokunnan, ja tämän artiklan 1 ja 2 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudatetaan soveltuvin osin.

    5.

    Täytäntöönpanomääräykset tulevat voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona ne julkaistaan komitean intranetsivuilla.

    117 artikla – Työjärjestyksen voimaantulo

    Tämä työjärjestys tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.


    (1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

    (2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1023/2013, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013 , Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 15). Konsolidoitu versio: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A01962R0031-20220101


    LIITE

    EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEAN JÄSENTEN KÄYTÄNNESÄÄNNÖT

    I OSA – NORMIT JA PERIAATTEET

    1 artikla

    Yleiset periaatteet

    1.   Näitä käytännesääntöjä sovelletaan komitean jäseniin. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työvaliokunnan lokakuussa 2020 tekemän päätöksen mukaisesti käytännesääntöjen tarkistamisen johdosta kaikkia asiaankuuluvia säädöstekstejä, kuten jäsensääntöjä, ETSK:n työjärjestystä ja muita säädöksiä, muutetaan tarpeen mukaan.

    Käytännesääntöjä sovelletaan soveltuvin osin myös neuvoa-antavien valiokuntien nimettyihin edustajiin, sijaisiin ja asiantuntijoihin, lukuun ottamatta 1 artiklan 2 kohtaa, 7 artiklan 3 kohtaa ja 10 artiklaa, joita sovelletaan vain komitean jäseniin.

    2.   Komitean jäseniä eivät sido mitkään ohjeet.

    He hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja unionin yleisen edun mukaisesti.

    3.   Jäsenet käyttäytyvät perussopimusten heitä koskevien määräysten ja niihin liittyvän johdetun oikeuden mukaisesti. He toimivat riippumattomina suhteissaan muihin organisaatioihin tai eturyhmiin.

    4.   Jäsenet noudattavat toiminnassaan seuraavia yleisiä käyttäytymisperiaatteita: nuhteettomuus, avoimuus, huolellisuus, rehellisyys, vastuuntuntoisuus, muiden kunnioittaminen ja komitean maineen varjeleminen.

    5.   Tehtäviään hoitaessaan jäsenet huolehtivat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti sellaisten perusoikeuksien ja arvojen kuin ihmisarvon, syrjimättömyyden, suvaitsevaisuuden, vapauden, yhteisvastuun, oikeusvaltioperiaatteen ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä, tehokkaasta suojelusta ja kunnioittamisesta.

    6.   Tehtäviään hoitaessaan jäsenet sitoutuvat pyrkimään keskuudessaan mahdollisimman suureen yksimielisyyteen keskinäisen kunnioituksen hengessä.

    7.   Jäsenet toimivat tehtäviään hoitaessaan yksinomaan yleisen edun mukaisesti eivätkä saa tai pyri saamaan minkäänlaista suoraa tai epäsuoraa taloudellista etua tai muuta palkkiota.

    8.   Jos jäsen jättää tahallisesti tai tuottamuksellisesti noudattamatta velvollisuuksiaan taikka saa tai pyrkii saamaan tehtäviään hoitaessaan minkäänlaista suoraa tai epäsuoraa taloudellista etua tai muuta palkkiota, häneen sovelletaan näissä käytännesäännöissä määrättyjä toimenpiteitä.

    2 artikla

    Käyttäytymisperiaatteet

    1.   Jäsenten käyttäytymisen tulee ilmentää keskinäistä kunnioitusta ja perustua perussopimuksissa ja erityisesti perusoikeuskirjassa määritettyihin arvoihin ja periaatteisiin.

    2.   Jäsenet sitoutuvat kunnioittamaan komiteaa sekä jäsenten ja henkilöstön ihmisarvoa ja vaalimaan komitean mainetta.

    3.   Jäsenten ei tule häiritä komitean toiminnan sujuvuutta, turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämistä komitean tiloissa tai komitean välineistön toimintaa.

    4.   Jäsenten ei tule aiheuttaa häiriötä istunnoissa tai kokouksissa, ja heidän on pidättäydyttävä asiattomasta käytöksestä.

    Jäseniltä ei sallita solvaavaa, rasistista, seksististä, homofobista, muukalaisvihamielistä tai loukkaavaa kielenkäyttöä tai käyttäytymistä.

    5.   Tämän artiklan soveltaminen ei saa muuten rajoittaa keskustelujen eloisuutta eikä jäsenten sananvapautta.

    6.   Entisten jäsenten on tehtävien päättymisen jälkeen edelleen noudatettava kunniallisuuden ja pidättyvyyden eettisiä normeja. Entisen jäsenen on tehtäviensä päättymistä seuraavien kahden vuoden ajan pidättäydyttävä voimakkaista vaikuttamispyrkimyksistä oman yrityksensä, työnantajansa tai asiakkaansa yrityksen lukuun komitean jäsenten ja henkilöstön keskuudessa sellaisten kysymysten suhteen, joissa hän on tärkeässä asemassa tai selvitysten laatijana.

    3 artikla

    Tietojen luovuttaminen

    1.   Jäsenten on pidättäydyttävä tehtäviensä hoitamisen myötä saamiensa luottamuksellisiksi määriteltyjen tietojen luvattomasta luovuttamisesta, ellei näitä tietoja ole jo julkistettu tai elleivät ne ole yleisesti saatavilla.

    2.   Heidän on noudatettava tätä velvollisuutta myös jätettyään komitean.

    4 artikla

    Asianmukainen käyttäytyminen

    1.   Jäsenten on käyttäydyttävä tehtäviä hoitaessaan näissä käytännesäännöissä vahvistettujen sääntöjen ja velvoitteiden mukaisesti, arvokkaasti ja kunnioittavasti ja ilman ennakkoluuloja tai syrjintää.

    2.   Jäsenten on käyttäydyttävä asianmukaisesti ja pidättäydyttävä suhteissaan muihin jäseniin ja henkilöstöön halventavasta tai loukkaavasta käytöksestä, hyökkäävästä tai syrjivästä kielenkäytöstä tai muista epäeettisistä, arvoa alentavista tai laittomista toimista.

    3.   Jäsenet eivät saa yllyttää tai kannustaa muita jäseniä tai henkilöstöä rikkomaan, kiertämään tai laiminlyömään voimassa olevaa lainsäädäntöä, komitean sisäisiä sääntöjä tai näitä käytännesääntöjä taikka suvaita tällaista käyttäytymistä vastuullaan olevalta henkilöstöltä.

    4.   Komitean tehokkaan toiminnan takaamiseksi jäsenten on asianmukaista harkintaa noudattaen pyrittävä varmistamaan, että kaikenlaiset erimielisyydet tai konfliktit, joissa muut jäsenet tai heidän vastuullaan oleva henkilöstö on osallisena, käsitellään nopeasti, oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti.

    5 artikla

    Häirinnän ehkäiseminen

    1.   Jäsenten on pidättäydyttävä kaikenlaisesta työpaikkakiusaamisesta ja sukupuolisesta häirinnästä. (1)

    2.   Tarvittaessa jäsenten on toimittava viipymättä ja olemassa olevia menettelyjä täysimääräisesti noudattaen konfliktitilanteiden tai työpaikkakiusaamisen taikka sukupuolisen häirinnän käsittelemiseksi muun muassa vastaamalla nopeasti mahdollisiin häirintää koskeviin väitteisiin.

    3.   Jäsenille tarjotaan heille järjestettyä erityistä koulutusta konfliktien ja häirinnän ehkäisemisestä työpaikalla sekä kaikenlaisen epäasiallisen tai eurooppalaisten arvojen vastaisen käyttäytymisen ehkäisemisestä ja heitä kannustetaan osallistumaan tällaiseen koulutukseen.

    6 artikla

    Rehellisyys ja rahoituksen avoimuus

    1.   Jäsenillä on oikeus neuvoston vahvistamiin palkkioihin, mutta he eivät saa palkkaa komitealta.

    2.   Jos kolmas osapuoli korvaa jäsenelle osittain tai kokonaan jonkin virallisen matkan tai toiminnon, jäsen ei voi saada korvausta samasta matkasta tai toiminnosta komitealta.

    Jos kolmas osapuoli korvaa jäsenelle osittain tai kokonaan jonkin virallisen matkan tai toiminnon hänen saatuaan siitä jo korvauksen komitealta, jäsenen on ilmoitettava asiasta viipymättä pääsihteeristölle ja palautettava komitealle korvaus kolmannelta osapuolelta saamaansa summaan asti.

    3.   Jäsenten on tehtäviään hoitaessaan kieltäydyttävä vastaanottamasta arvoltaan yli 150 euron lahjoja tai etuisuuksia.

    Jos he saavat diplomaattikäytäntöjen ja kohteliaisuussyiden perusteella lahjoja, joiden arvo on tätä suurempi, heidän on luovutettava ne pääsihteeristölle osallistuessaan seuraavan kerran lahjan saamisen jälkeen johonkin komitean kokoukseen.

    Komitean puheenjohtaja päättää, tuleeko näistä lahjoista sekä samanarvoisista lahjoista, jotka on annettu suoraan hänelle, komitean omaisuutta tai lahjoitetaanko ne sopivaksi katsotulle hyväntekeväisyysjärjestölle.

    Pääsihteeristö pitää näistä arvoltaan yli 150 euron lahjoista rekisteriä, joka on pyynnöstä julkisesti saatavilla.

    4.   Jäsenet noudattavat kaikkia heihin sovellettavia komitean varainhoitosääntöjä.

    7 artikla

    Ilmoitus taloudellisista sidonnaisuuksista

    1.   Jäsenten on avoimuusperiaatteen mukaisesti toimitettava tehtävänsä aloittaessaan puheenjohtajalle ilmoitus taloudellisista sidonnaisuuksistaan.

    Ilmoitukset toimitetaan uudestaan kunkin vuoden 1 päivänä tammikuuta, ja jos ilmoitettavat tiedot muuttuvat jäsenen toimikauden aikana, uusi ilmoitus on toimitettava viipymättä ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa kyseessä olevasta muutoksesta.

    2.   Taloudellisia sidonnaisuuksia koskevassa ilmoituksessa on esitettävä jäsensääntöjen 5 a artiklassa luetellut tiedot.

    3.   Komitean jäsentä ei voida nimetä komitean tai sen elinten vastuutehtäviin tai esittelijäksi eikä hän voi osallistua viralliselle matkalle tai toimintaan, ellei hän ole toimittanut tai päivittänyt taloudellisia sidonnaisuuksia koskevaa ilmoitustaan.

    4.   Neuvoa-antavien valiokuntien nimetyillä edustajilla, sijaisilla ja asiantuntijoilla ei ole oikeutta saada korvauksia komitealta ennen kuin he ovat toimittaneet taloudellisia sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksensa tai päivittäneet sen.

    5.   Jos komitean puheenjohtaja saa tietoja, joiden perusteella hän katsoo, että jäsenen taloudellisia sidonnaisuuksia koskevassa ilmoituksessa on huomattavia virheitä tai se ei ole ajan tasalla tai että sen voidaan kohtuudella katsoa johtavan ristiriitaan näissä käytännesäännöissä vahvistettujen jäsenten velvoitteiden kanssa, hän voi kuulla eettistä toimikuntaa.

    Komitean puheenjohtaja pyytää tarvittaessa jäsentä korjaamaan ilmoitusta kymmenen työpäivän kuluessa.

    6.   Saatuaan eettiseltä toimikunnalta kirjallisen lausunnon työvaliokunta kuulee aikaisintaan 14 päivän kuluttua asianomaista jäsentä, jota avustaa hänen halutessaan toinen henkilö, ja voi tehdä päätöksen tapauksen mukaan 3 tai 4 kohdan soveltamisesta jäseniin, jotka eivät noudata komitean puheenjohtajan pyyntöä korjata ilmoitus.

    Työvaliokunta kuulee asianomaista jäsentä joko suullisesti tai kirjallisesti ennen perustellun päätöksen tekemistä.

    8 artikla

    Eturistiriidat

    1.   Jäsenten on vältettävä tilanteita, jotka saattavat aiheuttaa eturistiriidan tai joita voidaan objektiivisesti tarkasteltuna pitää eturistiriitoina.

    2.   Eturistiriita on olemassa silloin, kun jäsenellä on henkilökohtainen intressi, joka saattaa olla ristiriidassa unionin etujen kanssa tai vaikuttaa epäasianmukaisesti hänen tehtäviensä hoitamiseen.

    Eturistiriitaa ei ole, jos jäsen hyötyy ainoastaan siitä, että hän kuuluu tiettyyn väestöön tai laajaan henkilöryhmään.

    3.   Edellä olevassa 2 kohdassa tarkoitettu eturistiriita syntyy, kun henkilökohtainen etu voi vaikuttaa riippumattomaan tehtävien hoitamiseen. Henkilökohtaisiin etuihin kuuluvat muun muassa mahdolliset edut ja hyödyt jäsenelle itselleen tai hänen puolisolleen tai kumppanilleen tai lähimmille perheenjäsenilleen.

    4.   Epäselvässä tilanteessa jäsen voi 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla pyytää luottamuksellisesti eettisen toimikunnan lausuntoa.

    5.   Jos jäsenen eturistiriita on tälle ilmeinen tai jos hän on tilanteessa, jota voidaan objektiivisesti tarkasteltuna pitää eturistiriitana, hänen on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimiin tilanteen korjaamiseksi näiden käytännesääntöjen periaatteiden ja määräysten mukaisesti.

    Jos jäsen ei kykene ratkaisemaan eturistiriitaa tai tilannetta, jota voidaan pitää eturistiriitana, hänen on lopetettava kaikki asiaa koskeva toimintansa ja ilmoitettava asiasta kirjallisesti komitean puheenjohtajalle.

    6.   Komitean puheenjohtaja päättää eettistä toimikuntaa kuultuaan, onko jäsenen lopettava kokonaan kaikki asiaa koskeva toimintansa.

    7.   Jäseniin, jotka eivät noudata velvollisuuttaan kertoa julkisuuteen tai ilmoittaa eturistiriidasta tai tilanteesta, jota voidaan objektiivisesti tarkasteltuna pitää eturistiriitana, jotka eivät korjaa asiaa tai jotka eivät pysty ratkaisemaan sitä eivätkä niin muodoin lopeta kaikkea asiaa koskevaa toimintaansa, voidaan soveltaa näiden käytännesääntöjen mukaisia toimenpiteitä.

    II OSA – EETTINEN TOIMIKUNTA

    9 artikla

    Eettinen toimikunta

    1.   Perustetaan eettinen toimikunta.

    2.   Eettisen toimikunnan tehtävät ovat seuraavat:

    a)

    Jäsenet voivat kuulla eettistä toimikuntaa kaikissa näihin käytännesääntöihin liittyvissä kysymyksissä, ja eettinen toimikunta voi puolestaan pyytää neuvontaa komitean oikeudelliselta yksiköltä. Eettinen toimikunta antaa jäsenelle tämän pyynnöstä luottamuksellisesti ja 30 kalenteripäivän kuluessa ohjeita näiden käytännesääntöjen määräysten tulkitsemisesta ja soveltamisesta.

    b)

    Eettinen toimikunta arvioi myös 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdyn valituksen johdosta näissä käytännesäännöissä vahvistettujen eettisten normien väitetyt rikkomistapaukset ja avustaa komitean puheenjohtajaa mahdollisiin toimenpiteisiin ryhtymisessä.

    c)

    Eettinen toimikunta avustaa pyynnöstä komitean puheenjohtajaa ja työvaliokuntaa näiden käytännesääntöjen tulkitsemisessa ja soveltamisessa.

    3.   Eettinen toimikunta voi pyytää neuvoa asiantuntijoilta komitean puheenjohtajaa kuultuaan, ellei tämä ole eturistiriitatilanteessa.

    4.   Eettinen toimikunta julkaisee vuosittaisen kertomuksen toiminnastaan asianmukaisesti anonymisoituna.

    5.   Eettinen toimikunta tekee ehdotuksen omasta työjärjestyksestään, jonka työvaliokunta hyväksyy.

    10 artikla

    Eettisen toimikunnan jäsenet

    1.   Täysistunto valitsee työvaliokunnan esityksestä jokaiselle kahden ja puolen vuoden kaudelle kuusi komitean jäsentä, kaksi (eri sukupuolia edustavaa) jäsentä kustakin komitean kolmesta ryhmästä, eettisen toimikunnan varsinaisiksi jäseniksi.

    2.   Täysistunto nimeää työvaliokunnan esityksestä myös samalle kaudelle kuusi komitean jäsentä, kaksi (eri sukupuolia edustavaa) jäsentä kustakin komitean kolmesta ryhmästä, eettisen toimikunnan varajäseniksi. Varajäsenet toimivat eettisen toimikunnan työssä varsinaisen jäsenen sijaisena, jos tämä ei voi osallistua työskentelyyn tai on eturistiriitatilanteessa.

    3.   Eettisen toimikunnan jäsen ja varajäsen voidaan valita tehtävään uudelleen.

    4.   Eettisen toimikunnan jäsen ei voi olla jäsenenä seuraavissa elimissä:

    komitean työvaliokunta

    tarkastusvaliokunta

    kvestoriryhmä.

    5.   Komitean kunkin kolmen ryhmän edustaja toimii vuorollaan eettisen toimikunnan puheenjohtajana kahden ja puolen vuoden ajan.

    Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.

    6.   Eettisen toimikunnan jäsen jäävää itsensä menettelyssä, jos hänellä on eturistiriita tai hän on tilanteessa, jota kolmas osapuoli voi objektiivisesti tarkasteltuna pitää eturistiriitana.

    Jos joku eettisen toimikunnan jäsen asettaa menettelyn yhteydessä kyseenalaiseksi eettisen toimikunnan toisen jäsenen, eettinen toimikunta voi äänten enemmistöllä estää kyseisen jäsenen osallistumisen menettelyyn.

    Kyseinen jäsen ei ole läsnä äänestyksessä.

    7.   Jos eettisen toimikunnan varsinaisen jäsenen tai varajäsenen väitetään rikkoneen eettisiä normeja, asianomaisen jäsenen on pidättäydyttävä osallistumasta väitetyn rikkomisen käsittelyyn ja hänen tilalleen kutsutaan välittömästi varajäsen.

    Jos komitean puheenjohtaja tulee menettelyn päätteeksi siihen johtopäätökseen, että asianomainen jäsen on toiminut vastoin eettisiä normeja, ja seuraamuksena on jokin muu kuin kirjallinen varoitus, tämän varsinainen jäsenyys tai varajäsenyys eettisessä toimikunnassa päättyy.

    Tässä tapauksessa komitean puheenjohtaja nimeää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevalle kahden ja puolen vuoden toimikauden jaksolle. Täysistunto vahvistaa nimeämisen seuraavassa istunnossa.

    8.   Eettisen toimikunnan jäsenillä on salassapitovelvollisuus.

    9.   Eettisen toimikunnan jäsenille annetaan toimikautensa alussa asianmukaista, pakollista koulutusta.

    III OSA – MENETTELY EETTISTEN NORMIEN MAHDOLLISISSA RIKKOMISTAPAUKSISSA

    11 artikla

    Menettelyn käynnistäminen

    1.   Kuka tahansa jäsen tai työntekijä voi tehdä valituksen eettiselle toimikunnalle jonkin jäsenen käyttäytymisestä.

    Väitteiden tueksi on esitettävä riittävää alustavaa näyttöä, jotta tutkimus voidaan aloittaa.

    2.   Eettinen toimikunta ilmoittaa komitean puheenjohtajalle valituksen vastaanottamisesta, paitsi jos valitus koskee komitean puheenjohtajaa.

    3.   Komitean puheenjohtaja toimittaa Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) viipymättä kaikki jäseniin liittyvät tiedot tai todisteet, jotka hän saa tietoonsa ja jotka on toimitettava virastolle sen kanssa allekirjoitetun hallinnollisia järjestelyjä koskevan asiakirjan nojalla.

    4.   Väärinkäytösten paljastajiksi tunnustetuilla on oikeus luottamuksellisuuteen, suojeluun, vastatoimien kieltoon ja tukeen unionin lainsäädännön, muun muassa Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen (2), kansallisen lainsäädännön ja tapauksen mukaan ETSK:n sisäisten sääntöjen mukaisesti.

    12 artikla

    Tutkimus

    1.   Jos eettinen toimikunta katsoo, että on syytä uskoa jäsenen saattaneen rikkoa näissä käytännesäännöissä vahvistettuja eettisiä normeja, se aloittaa tutkimuksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan soveltamista. Eettinen toimikunta ilmoittaa viipymättä komitean puheenjohtajalle ja asianomaiselle jäsenelle tutkimuksen aloittamisesta edellyttäen, että tästä ei aiheudu haittaa tutkimukselle tai mahdollisen näytön todentamiselle.

    2.   Eettinen toimikunta tarkastelee väitettyyn rikkomistapaukseen liittyviä asianhaaroja ja kuulee asianomaista jäsentä joko suullisesti tai kirjallisesti.

    Asianomainen jäsen voi pyytää avustajakseen asianajajan tai haluamansa henkilön.

    3.   Eettisellä toimikunnalla on tutkintavaltuudet, ja se kutsuu kuultavaksi todistajia (jäseniä, henkilöstöä tai kolmansia osapuolia), joiden kuulemista se pitää tarpeellisena tai hyödyllisenä tutkimuksen yhteydessä.

    Eettiselle toimikunnalle on toimitettava kaikki olemassa oleva näyttö, kirjeenvaihto mukaan luettuna, ja sen on saatava kaikki tarpeellisiksi tai hyödyllisiksi katsomansa tiedot.

    4.   Jäsenten ja entisten jäsenten on tehtävä viipymättä ja täysimääräisesti yhteistyötä eettisen toimikunnan kanssa toimittamalla kaikki tarvittavat lisätiedot.

    Jäsenet eivät saa pitää laskelmoidusti yhteyttä eettiseen toimikuntaan, komitean puheenjohtajaan tai työvaliokuntaan vaikuttaakseen asian käsittelyyn.

    5.   Eettinen toimikunta antaa johtopäätöstensä perusteella komitean puheenjohtajalle perustellun selvityksen, jossa annetaan suosituksia mahdollisesta päätöksestä, johon voi tarvittaessa sisältyä seuraamuksia. Selvitys lähetetään samaan aikaan asianomaiselle jäsenelle.

    13 artikla

    Perusteltu päätös

    1.   Komitean puheenjohtaja tekee eettisen toimikunnan selvityksen pohjalta perustellun päätöksen ilmoitettuaan asianomaiselle jäsenelle kaikesta näytöstä asiassa ja eettisen toimikunnan suosituksista ja kuultuaan asianomaista jäsentä joko suullisesti tai kirjallisesti yhdessä jäsenen oikeudellisen neuvonantajan kanssa jäsenen niin vaatiessa.

    2.   Perustellussa päätöksessä komitean puheenjohtaja voi

    a)

    päättää, ettei jäsentä vastaan esitetyillä väitteillä ole päteviä perusteita tai

    b)

    päättää seuraamusten määräämisestä 14 artiklan mukaisesti, jos hän toteaa, että asianomainen jäsen on rikkonut näissä käytännesäännöissä vahvistettuja eettisiä normeja.

    3.   Komitean puheenjohtaja antaa perustellun päätöksen viipymättä tiedoksi asianomaiselle jäsenelle.

    4.   Jos komitean puheenjohtajan väitetään rikkoneen eettisiä normeja, hän ei osallistu menettelyyn, ja hänet korvataan talous- ja budjettiasiain toimikunnan puheenjohtajana toimivalla komitean varapuheenjohtajalla, joka ottaa hoitaakseen komitean puheenjohtajan tehtävät kyseisessä menettelyssä.

    14 artikla

    Seuraamukset

    1.   Käyttäytymistä arvioitaessa asetettujen seuraamusten ankaruuden on oltava oikeassa suhteessa rikkomuksen vakavuuteen ja jäsenen hierarkkiseen asemaan.

    Rikkomuksen vakavuutta määriteltäessä ja seuraamuksesta päätettäessä on otettava erityisesti huomioon

    a)

    rikkomuksen laatu ja olosuhteet, joissa se tapahtui

    b)

    jäsenten ja/tai henkilöstön fyysiselle ja/tai henkiselle koskemattomuudelle taikka komitean tai Euroopan unionin maineelle ja/tai eduille rikkomuksesta koituneen haitan suuruus

    c)

    se, missä määrin rikkomus johtui tahallisuudesta tai laiminlyönnistä, sekä se, mikä on jäsenen hierarkkisen vastuun aste

    d)

    jäsenen tehtävien ja vastuun taso sekä jäsenen hierarkkinen asema suhteessa rikkomuksen uhreihin

    e)

    uhrin tai uhrien fyysiselle tai henkiselle koskemattomuudelle aiheutuneen vahingon taso

    f)

    se, onko rikkomukseen sisältynyt toistuvaa toimintaa tai käytöstä.

    2.   Jäsenen käytöksen vakavuuden mukaan seuraamuksena voi olla yksi tai useampi seuraavista:

    a)

    kirjallinen varoitus (joka voidaan julkistaa)

    b)

    huomautus (joka voidaan julkistaa)

    c)

    päivärahan määräaikainen pidättäminen vähintään kahden ja enintään 30 kokouspäivän ajaksi rikkomuksen vakavuuden mukaan

    d)

    määräaikainen kielto osallistua mihinkään ETSK:n tai sen elinten toimintaan tai toiminnan osaan, virallisiin matkoihin tai toimintoihin vähintään kahden ja enintään 30 kokouspäivän ajan, rajoittamatta kuitenkaan jäsenen oikeutta äänestää täysistunnossa

    e)

    jäsenelle asetettava kielto edustaa ETSK:ta missään kansallisissa, toimielinten välisissä tai kansainvälisissä yhteyksissä enintään yhden vuoden ajan

    f)

    kun kyseessä on luottamuksellisuuden suojan rikkominen, luottamukselliseen tai turvallisuusluokiteltuun tietoon tutustumista koskevien oikeuksien rajoittaminen enintään yhden vuoden ajan.

    3.   Lisäksi komitean puheenjohtaja voi 16 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti ehdottaa työvaliokunnalle, että

    g)

    jäsen pidätetään määräaikaisesti yhdestä tai useammasta vastuutehtävästä, jossa hän toimii komiteassa, enintään yhden vuoden ajaksi

    h)

    jäsen erotetaan yhdestä tai useammasta vastuutehtävästä, jossa hän toimii komiteassa, tai

    i)

    neuvostoa pyydetään lopettamaan jäsenen jäsenyys komiteassa.

    4.   Tämän artiklan 2 ja 3 kohdan c–f ja g alakohdassa vahvistetut toimenpiteet voidaan määrätä kestoltaan kaksinkertaisina, jos rikkominen toistuu tai jos jäsen kieltäytyy noudattamasta 5 kohdassa vahvistettuja täydentäviä toimenpiteitä.

    5.   Edellä 2 ja 3 kohdassa vahvistettujen seuraamusten lisäksi voidaan soveltaa seuraavia täydentäviä toimenpiteitä:

    i.

    Jäsentä vaaditaan ryhtymään toimiin tilanteensa korjaamiseksi.

    ii.

    Jäsentä vaaditaan esittämään henkilökohtainen anteeksipyyntö (yksityisesti tietylle henkilölle tai julkisesti täysistunnossa).

    iii.

    Jäsentä vaaditaan korjaamaan mahdollinen vahinko.

    15 artikla

    Sisäiset oikeussuojakeinot

    1.   Asianomainen jäsen voi kahden viikon kuluessa komitean puheenjohtajan 14 artiklan 2, 4 ja 5 mukaisesti määräämän seuraamuksen tiedoksisaannista hakea siihen muutosta työvaliokunnalle osoitetulla oikaisuvaatimuksella.

    Oikaisuvaatimus keskeyttää välittömästi seuraamuksen täytäntöönpanon.

    2.   Työvaliokunta kuulee asianomaista jäsentä joko suullisesti tai kirjallisesti ennen päätöksen tekemistä.

    Työvaliokunta voi enintään neljän viikon kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä tai, jos työvaliokunta ei kokoonnu kyseisen ajanjakson aikana, seuraavassa kokouksessaan peruuttaa tai vahvistaa määrätyn seuraamuksen tai muuttaa sitä.

    3.   Asianomainen jäsen voi nostaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan nojalla Euroopan unionin tuomioistuimessa kumoamiskanteen kahden kuukauden kuluessa lopullisen päätöksen tiedoksi antamisesta tai kahden kuukauden kuluessa siitä, kun työvaliokunnan olisi pitänyt tehdä päätöksensä.

    16 artikla

    Toimikauden ennenaikainen päättäminen

    1.   Komitean puheenjohtaja voi 14 artiklan 3 kohdan nojalla tehdä perustellun päätöksensä mukaisesti ehdotuksen työvaliokunnalle.

    2.   Työvaliokunta voi kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä ehdottaa täysistunnolle, että komitean puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, ryhmän puheenjohtajan, työvaliokunnan jäsenen, kvestorin, jaoston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan taikka muun komitean jäsenten keskuudesta valitun vastuutehtävää hoitavan jäsenen toimikausi keskeytetään tai päätetään, jos se katsoo, että kyseinen jäsen on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen.

    Työvaliokunta voi poikkeuksellisesti ehdottaa täysistunnolle jäsenen erottamista komiteasta.

    Työvaliokunta kuulee asianomaista jäsentä joko suullisesti tai kirjallisesti ennen ehdotuksen tekemistä täysistunnolle tämän artiklan nojalla.

    3.   Täysistunto tekee ehdotuksesta päätöksen täysistunnossa kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä ja komitean jäsenten enemmistöllä.

    Täysistunto kuulee ennen päätöksen tekemistä komitean puheenjohtajan perustellun selvityksen ja sen jälkeen asianomaista jäsentä joko suullisesti tai kirjallisesti.

    Jos erottamisesta tehdään päätös, siitä ilmoitetaan neuvostolle, jotta tämä ryhtyy täyttämään vapautunutta paikkaa.

    4.   Asianomainen jäsen voi nostaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan nojalla Euroopan unionin tuomioistuimessa kumoamiskanteen kahden kuukauden kuluessa täysistunnon päätöksen tiedoksi antamisesta.

    IV OSA – LOPPUMÄÄRÄYKSET

    17 artikla

    Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimukset

    1.   Sovelletaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (3) vahvistettua yhteistä järjestelyä, joka sisältää tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet viraston tutkimusten moitteettoman toteuttamisen helpottamiseksi.

    2.   Jos komitea on tietoinen mahdollisista petoksista, lahjonnasta tai Euroopan unionin etuja vahingoittavasta muusta laittomasta toiminnasta, ja OLAFille ei ole vielä ilmoitettu asiasta tai se ei ole vielä tehnyt päätöstä tutkimuksen aloittamisesta, eettinen toimikunta ei aloita tutkimusta samoista seikoista, ellei OLAFin kanssa toisin sovita.

    Se keskeyttää kaikki asiaan liittyvät menettelyt ja välttää ryhtymästä mihinkään toimiin, jotka saattaisivat vaarantaa mahdollisen näytön todentamisen ja OLAFin tutkimuksen.

    18 artikla

    Käytännesääntöjen soveltaminen

    Komitean puheenjohtaja vastaa siitä, että näitä käytännesääntöjä noudatetaan kaikilta osin ja asianmukaisesti.

    Komitean puheenjohtaja voi käytännesääntöjen soveltamisen yhteydessä kuulla milloin tahansa eettistä toimikuntaa saadakseen neuvontaa missä tahansa asiassa.


    (1)  Asetus N:o 31 (ETY) 11 (EURATOM) Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta (EYVL P 45, 14.6.1962, s. 1385), https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:01962R0031-20200101&qid=1653325709293

    (2)  Konsolidoitu teksti: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A01962R0031-20220101

    (3)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja Euroopan petostentorjuntaviraston väliset hallinnolliset järjestelyt, 13. tammikuuta 2016.


    Top