(1)

Komissio antoi 10 päivänä huhtikuuta 2008 suosituksen 2008/416/EY henkisen omaisuuden hallinnoinnista tietämyksensiirtotoimissa sekä korkeakoulujen ja muiden julkisten tutkimusorganisaatioiden käytännesäännöistä (1). Neuvosto suhtautui kyseiseen suositukseen ja käytännesääntöihin myönteisesti ja kannatti niitä 30 päivänä toukokuuta 2008 antamassaan päätöslauselmassa (2). Yhdessä kyseinen suositus ja käytännesäännöt antoivat pontta monille julkisesti rahoitetuille tietämyksen tuottajille. Jotkin jäsenvaltiot ovat tehneet strategisia investointeja tietämyksen siirron infrastruktuureihin ja palveluihin, kuten teknologian siirrosta vastaaviin toimistoihin ja muihin välittäjiin, ja jotkin ovat panneet täytäntöön aineettomaan omaisuuteen liittyviä politiikkoja. Osana innovaatiounionia (2010) on kehitetty lisätoimia tietämyksen siirron edistämiseksi unionin tasolla.

(2)

Tietämyksen välittämisen tehostamisesta EU:ssa 29 päivänä toukokuuta 2018 annetuissa neuvoston päätelmissä todettiin, että unionin on hyödynnettävä kaikilta osin tuottamansa keskeinen tieteellinen ja teknologinen tietämys ja varmistettava, että tutkimus- ja innovointi (T&I) -hankkeiden tulokset siirretään tehokkaammin yhteiskunnan ja teollisuuden käyttöön T&I-investointien vaikutuksen maksimoimiseksi. Neuvosto myös kehotti jäsenvaltioita tehostamaan toimia parhaiden käytäntöjen tarkastelemiseksi ja jakamiseksi tietämyksen siirron alalla sekä komissiota laatimaan ja toteuttamaan strategian T&I-hankkeiden tulosten levittämiseksi ja hyödyntämiseksi, jotta voitaisiin edelleen lisätä niiden saatavuutta ja käyttöä ja nopeuttaa niiden mahdollista käyttöönottoa.

(3)

Komission 10 päivänä maaliskuuta 2020 antamassa tiedonannossa ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” ja sen vuoden 2021 päivityksessä korostettiin aineettoman omaisuuden hallinnoinnin merkitystä erityisesti lisäämällä tutkimusyhteisön tietoisuutta immateriaalioikeuksista, ja julkistettiin standardointia koskeva strategia, jolla tuetaan määrätietoisempaa unionin etuihin liittyvää kantaa. Marraskuun 25 päivänä 2020 annetun teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan unionin toimintasuunnitelman (3) keskeisiä painopisteitä unionin elpymisen ja palautumiskyvyn tukemiseksi ovat aineettoman omaisuuden tehokkaan hyödyntämisen ja käyttöönoton edistäminen sekä immateriaalioikeuksilla suojatun omaisuuden helpomman käytön ja jakamisen varmistaminen kriisien aikana.

(4)

Standardointia koskevassa unionin strategiassa korostetaan, että on tärkeää lisätä strategista tietoisuutta standardoinnista tutkijoiden ja innovoijien keskuudessa ja ottaa T&I-yhteisö mukaan standardointiin varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan kehittää asiaankuuluvaa asiantuntemusta ja osaamista. Kyseisessä strategiassa todetaan myös, että komissio laatii standardointia koskevat käytännesäännöt tutkijoille standardoinnin sekä T&I:n välisen yhteyden vahvistamiseksi.

(5)

Neuvoston 1 päivänä joulukuuta 2020 antamissa päätelmissä ”Uusi eurooppalainen tutkimusalue” todettiin, että tarvitaan lisätoimia, jotta unionin henkiset ja tieteelliset voimavarat voidaan muuntaa uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi, jotka vastaavat yhteiskunnan tarpeita. Neuvosto pani tyytyväisenä merkille komission aloitteen tarkistaa komission suositusta 2008/416/EY Euroopan uuden teollisuusstrategian mukaisesti.

(6)

Neuvoston 28 päivänä toukokuuta 2021 antamissa päätelmissä ”Eurooppalaisen tutkimusalueen syventäminen: tarjotaan tutkijoille houkuttelevia ja kestäviä uria ja työehtoja ja tehdään osaamiskierrosta todellisuutta” korostettiin, että on tärkeää tukea kansallisten tutkimusjärjestelmien uudistuksia, jotta voidaan varmistaa tutkijanurien houkuttelevuus ja puuttua palkkaeroihin samalla kun parannetaan palkitsemis- ja arviointijärjestelmiä.

(7)

Euroopan tutkimus- ja innovointisopimuksesta annetussa neuvoston suosituksessa (EU) 2021/2122 (4) todetaan, että tietämyksen hyödyntäminen on yksi eurooppalaista tutkimusaluetta (ERA) tukevan yhteisen toiminnan prioriteettialoista. Kyseisessä sopimuksessa tunnustetaan myös arvonmuodostus sekä yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset osana unionin T&I:n yhteisiä arvoja ja periaatteita, jotka jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon T&I-järjestelmiään kehittäessään.

(8)

Eurooppalaisen tutkimusalueen tulevasta hallinnoinnista 26 päivänä marraskuuta 2021 annettujen neuvoston päätelmien liitteenä oleva vuosien 2022–2024 ERAn toimintapoliittinen ohjelma sisältää toimen ”Parannetaan EU:n ohjeistusta tietämyksen hyödyntämisen tehostamiseksi”. Mainitun toimen ensimmäisenä tuloksena on määrä olla ”Laaditaan ja hyväksytään ohjaavat periaatteet tietämyksen hyödyntämiselle”. Mainittuun toimeen kuuluu myös immateriaalioikeuksien älykästä käyttöä koskevien käytännesääntöjen ja tutkijoille tarkoitettujen standardointia koskevien käytännesääntöjen laatiminen, ja kyseisillä käytännesäännöillä on määrä voitaisiin antaa yksityiskohtaisempia ohjeita siitä, miten tietyt tietämyksen hyödyntämisen näkökohdat pannaan täytäntöön.

(9)

Avoin tiede, joka on lähestymistapa avoimeen yhteistyöhön, välineisiin ja tiedon levittämiseen perustuvaan tieteelliseen prosessiin, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/695 (5), on vakiomenetelmä unionin T&I-puiteohjelmien yhteydessä tehtävässä työssä ja se on määritelty yhdeksi yhteisen toiminnan prioriteettialaksi suosituksessa (EU) 2021/2122. Komission suosituksessa (EU) 2018/790 (6) kannustetaan jäsenvaltioita laatimaan ja panemaan täytäntöön kansalliset toimintalinjat tieteellisten julkaisujen levittämistä ja avointa saatavuutta sekä tutkimustiedon hallinnointia varten, erityisesti käyttämällä apuna eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja. Open Science Policy Platform -asiantuntijaryhmän loppuraportissa (7) mainitaan aineettoman omaisuuden arvoa koskevan tietoisuuden lisääminen ja tällaisen omaisuuden hallinnointi elementteinä, joiden olisi kuuluttava innovointia koskevaan yhteiseen tutkimusjärjestelmään. Avoimen tieteen tutkimusta ja täytäntöönpanoa koskevasta arvioinnista 10 päivänä kesäkuuta 2022 annetuissa neuvoston päätelmissä todettiin, että muun muassa tietämyksen hyödyntäminen olisi otettava huomioon kehitettäessä tutkimuksen arviointijärjestelmiä Euroopassa.

(10)

Euroopan datastrategiasta 19 päivänä helmikuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa kehotetaan julkista sektoria ja yrityksiä tarttumaan datan tarjoamiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin etuihin ja katsotaan, että tätä datapotentiaalia olisi hyödynnettävä, jotta voitaisiin vastata yksilöiden tarpeisiin ja luoda sitä kautta lisäarvoa taloudessa ja yhteiskunnassa. Datavetoinen innovointi voi tuoda mittavia hyötyjä kansalaisille esimerkiksi parantamalla yksilöllistettyä lääketiedettä, tarjoamalla uusia liikkumisratkaisuja ja edistämällä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.

(11)

Komission 29 päivänä huhtikuuta 2021 antamassa tiedonannossa ”Parempaa sääntelyä: yhteistyöllä parempaa lainsäädäntöä” korostetaan, että tieteellinen näyttö on yksi paremman sääntelyn kulmakivistä, sillä se on olennaisen tärkeää, jotta ongelmat voidaan kuvata täsmällisesti, jotta todelliset syy-yhteydet ja näin myös toimintalogiikka voidaan ymmärtää ja jotta vaikutuksia voidaan arvioida. Korkealaatuista tutkimusta ei voida tehdä kovin lyhyessä ajassa, joten tarvittavan näytön saatavuuden varmistaminen edellyttää, että näytön tarvetta voidaan ennakoida ja koordinoida paremmin. Se tarkoittaa myös tutkimusyhteisön aktivoimista ja ottamista mukaan paremmin sääntelyprosessiin alusta alkaen.

(12)

Monialaisten taitojen, kuten yrittäjyyden, luovuuden, kriittisen ajattelun ja kansalaisvaikuttamisen, edistäminen ovat tavoitteita eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä annetussa komission tiedonannossa ja eurooppalaisesta yliopistostrategiasta annetussa komission tiedonannossa sekä komission tiedonannossa ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi”. Eurooppalaisen koulutusalueen strategisilla puitteilla edistetään yhteistyötä ja vertaisoppimista jäsenvaltioiden ja keskeisten sidosryhmien välillä esimerkiksi työryhmien muodossa.

(13)

T&I-ekosysteemi on muuttunut perusteellisesti sen jälkeen, kun komissio antoi suosituksen 2008/416/EY, joka oli suunnattu pääasiassa julkisille tutkimusorganisaatioille (8). Päivitys on tarpeen, jotta voidaan keskittyä maksimoimaan koko sen osaamispääoman arvo, jonka erityyppiset toimijat ovat tuottaneet dynaamisessa T&I-ekosysteemissä. On vastattava uusiin haasteisiin ja kehityskulkuihin, kuten yhä monimutkaisempiin tietämyksen arvoketjuihin, nousevien teknologioiden luomiin uusiin markkinamahdollisuuksiin, uusiin yhteistyömuotoihin teollisuuden ja korkeakoulujen välillä sekä julkisen sektorin ja korkeakoulujen välillä, kansalaisten osallistumiseen sekä T&I-toimintaan kohdistuviin ulkomaisiin vaikutuksiin ja vastavuoroisuuteen aineettoman omaisuuden hallinnoinnissa kansainvälisen T&I-yhteistyön yhteydessä.

(14)

Tietämyksen hyödyntämisen kanavien ja välineiden moninaisuus (9) olisi otettava huomioon, jotta voidaan käsitellä kestävyyttä, sosiaalisia haasteita ja muita alakohtaisten politiikkojen prioriteetteja ja kannustaa monitieteiseen yhteistyöhön, paitsi perinteisen tietämyksen siirron osalta teknologian aloilla myös yhteiskuntatieteiden, humanististen tieteiden sekä taiteiden kaltaisilla aloilla, myös tarkastelemalla sosiaali-, ympäristö- ja talouspolitiikoiden välisiä yhteyksiä.

(15)

Tietämyksen hyödyntämistä ohjaavien periaatteiden tavoitteena olisi oltava hyväksyä toimenpiteitä ja poliittisia aloitteita koskeva yhteinen kanta tietämyksen hyödyntämisen parantamiseksi unionissa, erityisesti a) laajentamalla soveltamisalaa toimijoiden ja toimien osalta suositukseen 2008/416/EY verrattuna; b) keskittymällä koko T&I-ekosysteemiin ja sen liitännäisyyksiin, toimijoiden väliseen yhteiskehittämiseen ja yhteiskunnallisen arvon luomiseen; c) laajentamalla niiden soveltamisalaa siten, että ne kattavat aineettoman omaisuuden hallinnoinnin ja että niissä korostetaan yrittäjyyskulttuurin, -käytäntöjen ja -taitojen kehittämistä; ja d) korostamalla uusia tarpeita T&I-toimien vaikutusten lisäämiseksi, kuten uusien ja jatkuvien poliittisten haasteiden käsittelyä, kansalasten osallistumisen edistämistä ja parhaiden käytäntöjen jakamista eri T&I-toimijoiden kesken.

(16)

Tietämyksen hyödyntämistä ohjaavien periaatteiden tärkeimmät käsitteet olisi määriteltävä seuraavasti:

’Tietämyksen hyödyntäminen’ on prosessi, jossa tietämyksestä muodostetaan sosiaalista ja taloudellista arvoa siten, että yhdistellään eri osa-alueita ja aloja ja muunnetaan dataa, taitotietoa ja tutkimustuloksia kestäviksi tuotteiksi, palveluiksi, ratkaisuiksi ja tietämykseen perustuviksi politiikoiksi, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa. Tietämyksen hyödyntämiseen keskittyminen edellyttää, että suosituksen 2008/416/EY soveltamisala laajennetaan kattamaan koko T&I-ekosysteemi ja sen yhä erilaisemmat toimijat.

Tietämyksen hyödyntäminen on ajattelutavan muutos, joka tuo mukanaan uusia näkökohtia, jotka maksimoivat nykyisen ja tulevan T&I:n sekä osaamispääoman, myös hiljaisen tiedon (10), arvon; hiljaisella tiedolla tarkoitetaan tietämystä, jota ei voida kodifioida eikä välittää tietona dokumentaation, tieteellisten julkaisujen, luentojen, konferenssien tai muiden viestintäkanavien kautta. Tällaista tietoa siirretään tehokkaammin sellaisten henkilöiden välillä, jotka ovat yhteisessä sosiaalisessa tilanteessa ja fyysisesti lähellä toisiaan. Tietämyksen hyödyntäminen hyödyttää poliittista päätöksentekoa sekä uusia tapoja seurata ja arvioida T&I:ia kehittämällä indikaattoreita ja mittausvälineitä. Se vaikuttaa T&I-rahoitukseen ja tuo lisäarvoa tieteeseen ja tutkimukseen ja niiden tuloksiin. Tietämyksen hyödyntäminen edellyttää T&I-ekosysteemin toimijoiden sekä tietämyksen ja innovoinnin käyttäjien tai vastaanottajien osallistumista siten, että kiinnitetään erityistä huomiota tietämyksen käyttöön ja uudelleenkäyttöön sekä sitä koskevaan vuorovaikutukseen eri alojen välillä yhteiskunnan hyväksi. Näin ollen se on laajempi käsite kuin levittäminen, joka tarkoittaa tiedon ja tulosten tunnetuksi tekemistä ja saataville asettamista. Tietämyksen hyödyntämisen odotetaan edistävän Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden (11) ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamista.

’Aineettoman omaisuuden’ katsotaan kattavan kaikki T&I-toiminnan tuottamat tulokset, palvelut tai tuotteet, kuten patentit, tekijänoikeudet, tavaramerkit, julkaisut, datan, taitotiedon, prototyypit, prosessit, käytännöt, teknologiat, keksinnöt, ohjelmistot tai liiketoimintamallit. Laajentamalla immateriaalioikeuksien suppeaa soveltamisalaa siten, ettei siinä keskityttäisi pelkästään näiden oikeuksien hallinnointiin ja suojaamiseen, parannetaan myös arvonmuodostuksen mahdollisuuksia. T&I-toiminnan tuottaman aineettoman omaisuuden täyden arvon hyödyntäminen edellyttää, että T&I-toimintaa harjoittavat organisaatiot hallinnoivat aineetonta omaisuutta laajassa merkityksessä eli sekä oikeudellisesti suojattua omaisuutta, kuten patentteja, tekijänoikeuksia ja tavaramerkkejä, että muuta aineetonta omaisuutta, jota voidaan käyttää tietämyksen hyödyntämistä koskevassa toiminnassa. Tämä edellyttää hallinnointistrategioiden kehittämistä sekä erityisten ja monialaisten taitojen edistämistä, jotta tuotetun aineettoman omaisuuden koko arvo voidaan käyttää hyväksi. Aineettoman omaisuuden tehokas hallinta on ratkaisevan tärkeää tietämyksen hyödyntämisen kannalta.

(17)

Avoimuuden periaate tukee arvonmuodostusta, ja aineettoman omaisuuden hallinnoinnin välineiden käyttö voi johtaa tulosten parempaan käyttöön, edistää innovointia ja lisätä tieteellisten tulosten yleistä lisäarvoa (12). Edellyttäen, että aineetonta omaisuutta koskevia sääntöjä noudatetaan, on tärkeää tunnustaa ”niin avointa kuin on mahdollista ja niin suljettua kuin on tarpeen” -periaatteen mukaisesti, että sekä avoimessa tieteessä että avoimessa innovoinnissa – joista jälkimmäisen peruslähtökohtana on avata innovaatioprosessi kaikille aktiivisille toimijoille, jotta tietämystä voidaan jakaa vapaammin ja muuntaa tuotteiksi ja palveluiksi, jotka luovat näin uusia markkinoita ja edistävät vahvempaa yrittäjyyskulttuuria (13) – käytetään ja hyödynnetään aineettoman omaisuuden hallinnoinnin välineitä. Tutkimustulosten järkevä käyttö sosioekonomisten hyötyjen aikaansaamiseksi lisää myös tieteellisen tutkimuksen yleistä arvoa ja merkitystä yhteiskunnalle.

(18)

Yrittäjyyskäytännöt, -prosessit, -osaaminen ja -taidot sekä sellaiset muut käytännöt, prosessit, osaaminen ja taidot, jotka helpottavat yhteydenpitoa kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan ja poliittisten päättäjien kanssa, ovat välttämättömiä tekijöitä menestyksekkäissä tietämyksen hyödyntämistä koskevissa aloitteissa. Tietämyksen muuntaminen uudeksi arvoksi riippumatta siitä, onko kyse asteittaisesta vai murroksellisesta innovoinnista, näyttöön perustuvasta poliittisesta päätöksenteosta tai kansalaisten hyvinvoinnista, edellyttää ennakoivaa tai yrittäjähenkistä ja yhteiskehittämiseen liittyvää tai monialaista osallistumista edistäviä asenteita, käytäntöjä tai kulttuureja yhdistettynä yrittäjyysponnisteluihin hyödyntämisprosessin joissakin tai kaikissa vaiheissa. Näin hyödyntämisprosessi voi innostaa mukauttamaan koulutusjärjestelmiä ja tutkijoiden uramahdollisuuksia siten, että niissä otetaan paremmin huomioon ne taidot, osaaminen ja käyttäytymismallit, jotka johtavat suurempaan luovuuteen ja yhteiskunnalliseen arvonmuodostukseen. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää kehittää ja käyttää yrittäjyyteen perustuvia lähestymistapoja sekä moninaisuuteen ja osallistumiseen tai yhteistyöhön perustuvia lähestymistapoja, jotta hyödyntäminen olisi tehokasta.

(19)

Yrittäjyysprosessit ja -menetelmät ovat kokeiluihin perustuvaa löytämistä ja yhteiskehitettyjä toimia, jotka ulottuvat yli organisaatiorajojen ja joihin liittyy monenlaista täydentävää osaamista. Tässä yhteydessä yrittäjyysprosessia pidetään löytölähtöisenä menetelmänä, jolla vastataan markkinoihin ja yhteiskuntaan liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin kehittämällä ja hyödyntämällä kokeellisesti aineetonta omaisuutta uudenlaisiksi ja hyödyllisiksi arvoiksi (innovaatioiksi) tietyille sidosryhmille. Tällaiset prosessit ja menetelmät edellyttävät tarvittavia yhteiskuntaan ja yrittäjyyteen liittyviä taitoja ja valmiuksia, joilla helpotetaan tietämyksen yhteiskunnallisia heijastusvaikutuksia kaupallistamista pidemmälle. Käyttämällä ERAn ja eurooppalaisen koulutusalueen strategiapuitteista peräisin olevia avoimen koordinointimenetelmän verkostoja, työkaluja ja välineitä voidaan edistää tietämyksen hyödyntämistä ja siihen liittyvien taitojen kehittämistä.

(20)

Ohjaavien periaatteiden olisi siksi katettava yrittäjyyskäytäntöjen, -prosessien ja -taitojen kehittäminen, käyttö ja hallinnointi kaikilla yhteiskunnan tasoilla tietämyksen hyödyntämiseen osallistuvalla yksityisellä ja julkisella sektorilla. Kyseinen uusi soveltamisala edellyttää, että poliittiset päättäjät mukauttavat poliittisia tavoitteitaan vastaavasti ja ottavat käyttöön uusia lähestymistapoja, jotka ovat tarpeen tietämyksen hyödyntämiseksi. Näiden ohjaavien periaatteiden tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioiden poliittisia päättäjiä saavuttamaan tällaiset vaatimukset.

(21)

Tässä suosituksessa esitettyjen ohjaavien periaatteiden olisi näin ollen koskettava politiikka-aloitteita, jotka on suunnattu kaikille T&I-ekosysteemin toimijoille, kuten seuraaville:

(22)

Ohjaavat periaatteet olisi muotoiltava siten, että niitä voidaan soveltaa kaikkiin tai useimpiin johdanto-osan 21 kappaleessa lueteltuihin luokkiin. Ohjaavien periaatteiden täytäntöönpanoa olisi mukautettava kohdetoimijoiden mukaan käytännesääntöasiakirjojen – immateriaalioikeuksien älykästä käyttöä koskevien käytännesääntöjen ja tutkijoille tarkoitettujen standardointia koskevien käytännesääntöjen – avulla. Muita asiaan liittyviä käytännesääntöasiakirjoja voidaan tarvittaessa laatia yhdessä sidosryhmien kanssa.

(23)

Kyseisten ohjaavien periaatteiden olisi oltava ei-sitovia. Niiden soveltamisessa olisi noudatettava kansainvälistä, unionin ja kansallista oikeutta, ja ne olisi otettava huomioon pyrittäessä tekemään unionin oikeudellisesta kehyksestä tietämyksen hyödyntämistä tukeva. Ohjaavia periaatteita olisi sovellettava siten, että otetaan huomioon mahdollisimman laaja yhteiskunnallinen käyttö, mukaan lukien panos kestävään yhteiskuntaan, T&I-toiminnan ulkomaisiin vaikutuksiin puuttumista koskevien unionin suuntaviivojen (14) mukaisesti. Mahdollisuuksien mukaan ja asiayhteydestä riippuen hyödyntämistoimissa olisi perinteisten voittoa edistävien tekijöiden lisäksi otettava huomioon yhteiskunnan tarpeet ja hyödyt. Yksi esimerkki on sosiaalisesti vastuullinen lisensointi, jossa aineettoman omaisuuden lisensoinnilla olisi varmistettava, että lopputuotteiden ja -palvelujen hinnoittelu ei heikennä saavutettavuutta. Ohjaavissa periaatteissa olisi keskityttävä maksimoimaan T&I-investointien arvo perinteistä tietämyksen siirtoa laajemmin ja osallistamaan kaikki T&I-ekosysteemin toimijat.

(24)

Tietämyksen hyödyntäminen on monimutkainen prosessi, joka edellyttää huomattavia resursseja sen varmistamiseksi, että unionissa kehitetään ja ylläpidetään tarvittavia taitoja ja skaalautuvia valmiuksia. Se edellyttää jatkuvia ja suurempia investointeja sellaisten tietämyksen siirron ja välittämisen ammattilaisten ja mahdollistajien ammatilliseen kehittämiseen, jotka toimivat välittäjinä asiaankuuluvien T&I-toimijoiden välillä. On erityisen tärkeää kannustaa pk-yrityksiä osallistumaan vahvojen kansallisten ja alueellisten innovointiekosysteemien avulla. Lisäksi olisi kannustettava kaikenkokoisia startup- ja scale-up-yrityksiä proaktiivisuuteen, ja työmarkkinaosapuolet olisi saatava suhtautumaan avoimesti riskinottoon.

1.

Tietämyksen hyödyntäminen tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa

2.

Taidot ja valmiudet

3.

Kannustinjärjestelmä

4.

Aineettoman omaisuuden hallinnointi

5.

Merkityksellisyys julkisissa rahoitusjärjestelmissä

6.

Vertaisoppiminen

7.

Mittarit, seuranta ja arviointi