(1)

Unioni teki vuoden 1988 Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan, jäljempänä ’yleissopimus’, neuvoston päätöksellä 90/611/ETY (1), ja yleissopimus tuli voimaan 11 päivänä marraskuuta 1990.

(2)

Yleissopimuksen 12 artiklan 2–7 kohdan nojalla yleissopimuksen huumausaineiden lähtöaineita koskeviin luetteloihin voidaan lisätä aineita.

(3)

Huumausainetoimikunnan on määrä hyväksyä 65. istunnossaan, joka on määrä pitää Wienissä 14–18 päivänä maaliskuuta 2022, päätös kolmen aineen lisäämisestä yleissopimuksessa olevaan I luetteloon.

(4)

Kansainvälisen huumausainevalvontalautakunnan arvioinnin mukaan kolmea ainetta, nimittäin 4-AP:tä, 1-boc-4-AP:tä ja norfentanyyliä, käytetään yleisesti fentanyylin laittomaan valmistukseen, ja ne soveltuvat erittäin hyvin fentanyylin ja useiden fentanyylin analogien, jotka ovat hyvin potentteja synteettisiä opioideja, laittomaan valmistukseen. On näyttöä siitä, että fentanyylin ja fentanyylin analogien laittoman valmistuksen volyymi ja laajuus aiheuttavat vakavia kansanterveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Tämän vuoksi on aiheellista asettaa 4-AP, 1-boc-4-AP ja norfentanyyli kansainväliseen valvontaan.

(5)

Kansainvälinen huumausainevalvontalautakunta suositteli 2 päivänä helmikuuta 2022, että huumausainetoimikunta lisää 4-AP:n, 1-boc-4-AP:n ja norfentanyylin yleissopimuksessa olevaan I luetteloon.

(6)

Laittomasti valmistetut fentanyyli ja fentanyylin analogit ovat aiheuttaneet merkittäviä kansanterveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia tietyissä jäsenvaltioissa.

(7)

Päätös uusien aineiden lisäämisestä yleissopimuksessa olevaan I luetteloon kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Unionilla on tarkkailijan asema huumausainetoimikunnassa, johon kuuluu 12 äänioikeutettua unionin jäsenvaltiota.

(8)

On aiheellista määrittää kanta, joka otetaan unionin puolesta huumausainetoimikunnassa, sillä huumausainetoimikunnan päätös tulee olemaan unionia sitova ja voi vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuden sisältöön eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 273/2004 (2) ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 111/2005 (3).

(9)

Unionin jäsenvaltioiden, jotka ovat huumausainetoimikunnan jäseniä, olisi esitettävä unionin kanta toimien yhdessä unionin etujen mukaisesti.

(10)

Unionin puolesta otettavan kannan huumausainetoimikunnassa olisi oltava, että 4-AP, 1-boc-4-AP ja norfentanyyli lisätään yleissopimuksessa olevaan I luetteloon,