(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 325 artiklassa unioni ja jäsenvaltiot velvoitetaan suojaamaan unionin taloudellisia etuja petoksilta ja muulta laittomalta toiminnalta. Unionin olisi tuettava toimia kyseisillä aloilla.

(2)

Tällaisia toimia on tuettu aiemmin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 804/2004/EY (3) (Herkules-ohjelma), jota muutettiin ja jonka voimassaoloa jatkettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 878/2007/EY (4) (Herkules II -ohjelma), joka puolestaan kumottiin ja korvattiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 250/2014 (5) (Herkules III -ohjelma); tämä on mahdollistanut sen, että unioni ja jäsenvaltiot ovat voineet tehostaa toimiaan petosten, lahjonnan ja muun unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjumiseksi.

(3)

Unionin lainsäädännössä, jossa vahvistetaan Euroopan maatalouden tukirahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälinettä, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoa sekä valmistelevaa tukea ohjelmakaudelle 2014–2020 ja sen jälkeiselle ajalle koskevat säännöt, jäsenvaltiot, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat velvoitetaan ilmoittamaan unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavista sääntöjenvastaisuuksista ja petoksista. Sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmä, jäljempänä ’IMS-järjestelmä’, on suojattu sähköisen viestinnän väline, jolla helpotetaan sitä, että jäsenvaltiot sekä ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat voivat täyttää velvoitteen raportoida havaitsemistaan sääntöjenvastaisuuksista, ja jolla lisäksi tuetaan sääntöjenvastaisuuksien hallinnointia ja analysointia.

(4)

Vaikka komission petostentorjunnan yhteydessä tekemän työn merkitys on kiistaton, olisi tunnustettava täysimääräisesti myös petostentorjunnan tietojärjestelmän, jäljempänä ’AFIS-järjestelmä’, sekä kansallisen tason petostentorjuntastrategioiden täytäntöönpanon merkitys.

(5)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 515/97 (6) ja neuvoston päätöksessä 2009/917/YOS (7) säädetään, että unioni tukee jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäistä avunantoa sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyötä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi.

(6)

Kyseistä tukea annetaan useille operatiivisille toimille. Näihin kuuluu AFIS-järjestelmä, tietotekninen palvelualusta, joka koostuu joukosta sovelluksia, jotka toimivat komission hallinnoimassa yhteisessä tietojärjestelmässä. Myös IMS-järjestelmä toimii AFIS-järjestelmän palvelualustalla. Jotta yhteisen tietojärjestelmän kestävyys varmistetaan, sen rahoituksen on oltava vakaata ja ennustettavaa monien vuosien ajan.

(7)

AFIS-järjestelmän palvelualustaan kuuluu useita tietojärjestelmiä, mukaan lukien tullitietojärjestelmä. Tullitietojärjestelmä on automaattinen tietojärjestelmä, jolla pyritään auttamaan jäsenvaltioita näiden ehkäistessä ja tutkiessa tulli- ja maatalouslainsäädännön vastaisia toimia sekä nostaessa niistä syytteitä; tullitietojärjestelmä nopeuttaa tietojen levittämistä ja parantaa näin jäsenvaltioiden tullihallintojen, joiden vastuulle tällaiset toimet kuuluvat, yhteistyön ja valvontamenettelyjen tuloksellisuutta. Tullitietojärjestelmän yksi ainoa infrastruktuuri kattaa sekä hallinnollisen yhteistyön että unionin entiseen oikeus- ja sisäasioiden pilariin perustuvan poliisiyhteistyön. Tullitietojärjestelmän poliisiyhteistyökomponenttia ei voida teknisesti erottaa sen hallinnollisesta komponentista, sillä molemmat toimivat yhteisessä tietojärjestelmässä. Koska tullitietojärjestelmä on vain yksi monista tietojärjestelmistä, jotka toimivat AFIS-järjestelmässä, ja koska poliisiyhteistyöhön liittyvien tapausten määrä on alhaisempi kuin tullitietojärjestelmän hallinnolliseen yhteistyöhön liittyvien tapausten määrä, AFIS-järjestelmän poliisiyhteistyökomponenttia pidetään hallinnollisen yhteistyön komponenttia täydentävänä.

(8)

Jotta voidaan lisätä synergioita ja talousarvion joustavuutta sekä yksinkertaistaa hallinnointia, unionin tuki unionin taloudellisten etujen suojaamisen, sääntöjenvastaisuuksien raportoinnin sekä tulli- ja maatalousasioissa tehtävän keskinäisen hallinnollisen avunannon ja yhteistyön alalla olisi koottava ja virtaviivaistettava yhden ohjelman eli unionin petostentorjuntaohjelman, jäljempänä ’ohjelma’, alaisuuteen. Ohjelma olisi perustettava seitsemäksi vuodeksi, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 (8) säädetyn monivuotisen rahoituskehyksen kestoa.

(9)

Ohjelman olisi sen vuoksi sisällettävä Herkules III -ohjelman kaltainen komponentti, toinen komponentti, jolla varmistetaan IMS-järjestelmän rahoitus, ja kolmas komponentti, jolla rahoitetaan asetuksen (EY) N:o 515/97 mukaiset, komission tehtäväksi annetut toiminnot, mukaan luettuna AFIS-järjestelmän palvelualusta.

(10)

Ohjelman olisi helpotettava yhteistyötä jäsenvaltioiden asiaankuuluvien viranomaisten kesken sekä jäsenvaltioiden, komission ja muiden asiaankuuluvien unionin elinten välillä, mukaan lukien tarvittaessa Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (9) mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden osalta, jotta voidaan varmistaa unionin taloudellisten etujen tehokas suojaaminen sekä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteeton soveltaminen, tämän vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuksiin, sekä varmistaa, että resursseja käytetään tehokkaammin kuin kansallisella tasolla olisi mahdollista. Unionin tason toimet ovat tarpeellisia ja oikeutettuja, koska niillä autetaan jäsenvaltioiden yhteisiä pyrkimyksiä suojella unionin taloudellisia etuja ja rohkaistaan käyttämään yhteisiä unionin rakenteita toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön ja tietojenvaihdon lisäämiseksi, samalla kun tuetaan raportointia sääntöjenvastaisuuksista ja petostapauksista.

(11)

Lisäksi unionin taloudellisten etujen suojaamisen tukemisessa olisi otettava huomioon unionin talousarvion kaikki näkökohdat sekä tulo- että menopuolella. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota siihen, että ohjelma on ainoa unionin ohjelma, jolla suojataan unionin talousarvion menopuolta.

(12)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (10) 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(13)

Tähän ohjelmaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (11), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla vahvistettuihin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(14)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityiset tavoitteet ja saada aikaan tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen taakka ja arvioitu noudattamatta jättämisen riski. Tässä yhteydessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien, yksikkökustannusten sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sellaisen rahoituksen hyödyntämistä, jota ei kytketä kustannuksiin.

(15)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava rahoitettavia toimia koskeva ohjeellinen luettelo rahoituksen jatkuvuuden varmistamiseksi kaikissa toimissa, jotka on annettu komission tehtäväksi asetuksessa (EY) N:o 515/97, mukaan lukien AFIS-järjestelmän palvelualusta.

(16)

Toimien olisi oltava avustuskelpoisia, jos niillä saavutetaan ohjelman erityiset tavoitteet. Ohjelman erityisiin tavoitteisiin olisi kuuluttava jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille annettava erityinen tekninen apu, esimerkiksi toimittamalla erityistietämystä, erikoistuneita ja teknisesti kehittyneitä laitteita ja tehokkaita tietotekniikan välineitä; varmistamalla tarvittava tuki tutkinnoille ja helpottamalla tutkintoja, erityisesti perustamalla yhteisiä tutkintaryhmiä ja käynnistämällä rajatylittäviä operaatioita; tai tehostamalla henkilöstövaihtoja erityishankkeita varten. Avustuskelpoisiin toimiin olisi lisäksi kuuluttava kohdennetun erikoiskoulutuksen, riskianalyysiä käsittelevien työpajojen ja tarvittaessa konferenssien ja tutkimusten järjestäminen.

(17)

Laitteiden ostaminen unionin tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen avulla, joka perustetaan tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella, vaikuttaisi myönteisesti unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavien petosten torjuntaan. Kyseisen välineen mukaan velvollisuutena olisi välttää unionin tuen päällekkäisyys. Ohjelmassa olisi myös varmistettava, että unionin tuen päällekkäisyys vältetään, ja ohjelmasta myönnettävä tuki olisi lähtökohtaisesti kohdennettava sentyyppisten laitteiden hankintaan, jotka eivät kuulu unionin tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen piiriin tai sellaisten laitteiden hankintaan, joita hankkivat muut kuin unionin tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen piiriin kuuluvat viranomaiset. Lisäksi olisi varmistettava, että rahoitetut laitteet ovat tarkoituksenmukaisia unionin taloudellisten etujen suojaamisen edistämistä varten.

(18)

Euroopan vapaakauppaliiton jäsenten, jotka ovat Euroopan talousalueen jäseniä, olisi voitava osallistua ohjelmaan. Myös liittymässä olevien maiden, ehdokasmaiden, mahdollisten ehdokkaiden sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden olisi voitava osallistua ohjelmaan niiden kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen mukaisesti, jotka on vahvistettu kyseisten maiden puitesopimuksissa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa. Myös muiden kolmansien maiden olisi voitava osallistua ohjelmaan sillä edellytyksellä, että ne tekevät erityisen sopimuksen unionin ohjelmiin osallistumistaan koskevista erityisistä edellytyksistä.

(19)

Kun otetaan huomioon Herkules-ohjelmien aiemmat arvioinnit ja jotta voidaan lujittaa ohjelmaa, sellaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneiden yhteisöjen, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, olisi voitava poikkeuksellisesti osallistua siihen.

(20)

Erityisesti olisi kannustettava sellaisiin kolmansiin maihin sijoittautuneiden yhteisöjen osallistumista, joilla on voimassa oleva assosiaatiosopimus unionin kanssa, jotta vahvistetaan unionin taloudellisten etujen suojaamista tulliyhteistyöllä ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla erityisesti petosten, lahjonnan ja muun unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjuntatapojen osalta ja uuden teknologian kehittämiseen liittyvien haasteiden ratkaisemisen osalta.

(21)

Ohjelma olisi toteutettava ottaen huomioon komission 6 päivänä kesäkuuta 2013 antamassa tiedonannossa ”Savukkeiden salakuljetuksen ja tupakkatuotteiden muun laittoman kaupan tehokkaampi torjunta – Kokonaisvaltainen EU:n strategia” esitetyt suositukset ja toimenpiteet sekä 12 päivänä toukokuuta 2017 annettu, kyseisen tiedonannon täytäntöönpanoa koskeva tilannekatsaus.

(22)

Unioni ratifioi vuonna 2016 Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevaan puitesopimukseen liitetyn, tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämistä koskevan lisäpöytäkirjan. Lisäpöytäkirja suojaa unionin taloudellisia etuja siltä osin kuin se koskee rajatylittävän tupakkatuotteiden laittoman kaupan, josta aiheutuu tulonmenetyksiä, torjuntaa. Ohjelmasta olisi tuettava Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen sihteeristön toimia, jotka liittyvät lisäpöytäkirjaan. Sillä olisi myös tuettava sihteeristön järjestämiä muita toimia, jotka liittyvät tupakkatuotteiden laittoman kaupan torjuntaan.

(23)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (12) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (13), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (14) ja (EU) 2017/1939 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. EPPOlla on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (15) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(24)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (16) vahvistetun yhteistyön puitteissa; Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(25)

Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (17) nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden mukaisesti sekä sellaiseen jäsenvaltioon sovellettavien mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, johon asiaankuuluva merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(26)

Jotta voidaan varmistaa ohjelman yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Komission olisi hyväksyttävä työohjelmat, joissa määritetään muun muassa painopisteet ja arviointiperusteet toimille myönnettäviä avustuksia varten.

(27)

Avustusten yhteisrahoitusosuuden enimmäismäärä olisi määritettävä tässä asetuksessa.

(28)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (18) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella, välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällytettävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman käytännön vaikutuksia. Arviointi olisi suoritettava oikea-aikaisesti, riippumattomasti ja puolueettomasti.

(29)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamista mittaavia indikaattoreita koskevan luettelon muuttamista tarpeen mukaan sekä tämän asetuksen täydentämistä seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(30)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, koska asiaan liittyvät kysymykset ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, vaan ne voidaan unionin lisäarvon vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(31)

AFIS-järjestelmän rahoituksen oikeusperustana on asetuksen (EY) N:o 515/97 42 a artiklan 1 ja 2 kohta. Tässä asetuksessa olisi korvattava kyseinen oikeusperusta uudella oikeusperustalla. Asetuksen (EY) N:o 515/97 42 a artiklan 1 ja 2 kohta olisi sen vuoksi kumottava.

(32)

Asetus (EU) N:o 250/2014, jolla perustetaan Herkules III -ohjelma, kattaa 1 päivänä tammikuuta 2014 alkaneen ja 31 päivänä joulukuuta 2020 päättyneen kauden. Tässä asetuksessa olisi säädettävä 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen toteutettavista Herkules III -ohjelman jatkotoimista. Asetus (EU) N:o 250/2014 olisi sen vuoksi kumottava.

(33)

Kun otetaan huomioon, miten tärkeää on torjua ilmastonmuutosta noudattaen unionin sitoumuksia, jotka liittyvät Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoksen puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, ohjelman on tarkoitus edistää ilmastotavoitteiden valtavirtaistamista ja sen kokonaistavoitteen saavuttamista, jonka mukaan 30 prosentilla unionin talousarviosta tuetaan ilmastotavoitteita.

(34)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan ole avustuskelpoisia, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, rahoituspäätöksessä olisi voitava säätää monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alkuun ajoittuvan rajoitetun määräajan puitteissa ja ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, että toimet ja kustannukset ovat avustuskelpoisia varainhoitovuoden 2021 alusta alkaen, vaikka toimet olisi toteutettu ja kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

(35)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen myöntämisessä asiaankuuluvalla politiikan alalla ja mahdollistetaan ohjelman täytäntöönpano monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alusta alkaen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti, ja sitä olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021,