(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan mukaan jäsenvaltiot välttävät liiallisia julkistalouden alijäämiä.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimuksen perustana on tavoite turvata terve julkinen talous keinona vahvistaa hintavakauden ja työpaikkoja luovan voimakkaan kestävän kasvun edellytyksiä.

(3)

Komission suosituksen perusteella neuvosto päätti 3 päivänä huhtikuuta 2020 päätöksellä (EU) 2020/509 (1) perussopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaisesti, että Romaniassa on olemassa liiallinen alijäämä, ja antoi suosituksen (2), jonka mukaan liiallinen alijäämä on korjattava viimeistään vuonna 2022, jäljempänä ”3 päivänä huhtikuuta 2020 annettu neuvoston suositus”, perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (3) 3 artiklan mukaisesti.

(4)

Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Kyseinen lauseke, josta säädetään neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (4) 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Kyseisessä tiedonannossa komissio katsoi, että edellytykset vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoimiseksi olivat täyttyneet, sillä covid-19-pandemia on aiheuttanut vakavan talouden taantuman. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020.

(5)

Romania toimitti 15 päivänä syyskuuta 2020 kertomuksensa 3 päivänä huhtikuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen perusteella toteutetuista toimista. Kyseisessä kertomuksessa todettiin Romanian julkisen talouden heikentyneen merkittävästi vuonna 2020 pääasiassa covid-19-pandemian vuoksi.

(6)

Komissio antoi 18 päivänä marraskuuta 2020 tiedonannon julkisen talouden tilanteesta Romaniassa. Komissio katsoi, että kun otettiin huomioon covid-19-pandemian aiheuttama poikkeuksellinen epävarmuus ja sen poikkeukselliset makrotaloudelliset ja finanssipoliittiset vaikutukset, kyseisessä tilanteessa ei voitu tehdä päätöstä Romanian liiallista alijäämää koskevan menettelyn jatkotoimista. Erityisesti poikkeuksellinen epävarmuus, joka koski myös uskottavan uran muotoilua finanssipolitiikalle, ei tarjonnut komissiolle mahdollisuutta antaa kyseisessä vaiheessa perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla suositusta neuvoston suositukseksi. Komissio ilmoitti arvioivansa Romanian julkisen talouden tilannetta uudelleen keväällä 2021 vuoden 2020 toteutumatietojen, vuoden 2021 talousarvion ja komission kevään 2021 talousennusteen perusteella ja ehdottavansa tarvittaessa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaisia uusia toimia ottaen huomioon, että vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen soveltaminen jatkuu vuonna 2021.

(7)

Komissio antoi 3 päivänä maaliskuuta 2021 tiedonannon, jossa esitetään jatkolinjauksia finanssipolitiikan koordinoinnin ja jäsenvaltioiden vakaus- ja lähentymisohjelmien valmistelun helpottamiseksi. Komissio ilmaisi kyseisessä tiedonannossa, että päätöksen vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisen lopettamisesta tai jatkamisesta olisi sisällettävä talouden tilaa koskeva kokonaisarvio, jossa keskeisenä määrällisenä kriteerinä on talouden toimeliaisuuden taso unionissa tai euroalueella verrattuna kriisiä edeltäneeseen (vuoden 2019 lopun) tasoon. Komissio antoi 2 päivänä kesäkuuta 2021 tiedonannon ”Talouspolitiikan koordinointi vuonna 2021: voitetaan covid-19, tuetaan elpymistä ja ajanmukaistetaan taloutemme”. Kyseisen tiedonannon mukaan vakaus- ja kasvusopimuksen yleistä poikkeuslauseketta sovelletaan edelleen vuonna 2022, ja odotettavissa on, että sen soveltaminen lopetetaan vuodesta 2023 alkaen.

(8)

Komission Debt Sustainability Monitor 2020 -julkaisun päivityksessä on otettu huomioon komission kevään 2021 talousennuste, ja sen mukaan Romanian julkisen talouden kestävyyteen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kohdistuvat riskit ovat edelleen suuria. Kyseisiin riskeihin on puututtava asianmukaisella keskipitkän aikavälin finanssipoliittisella suunnitelmalla, jonka tukena on rakenteellisia toimenpiteitä.

(9)

Kun otetaan huomioon covid-19-pandemiaan liittyvä taloudellisen toimeliaisuuden voimakas supistuminen ja tähän liittyvä elpymistä tukevien finanssipoliittisten toimien tarve vuosina 2021 ja 2022, 3 päivänä huhtikuuta 2020 annettu neuvoston suositus ei enää tarjoa merkityksellistä perustaa Romanialle annettavalle finanssipoliittiselle ohjaukselle.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdan viimeisen virkkeen mukaan neuvosto voi myös päättää antaa komission suosituksesta perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla tarkistetun suosituksen, jos euroalueen tai koko unionin talous on vakavassa taantumassa, edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä.

(11)

Neuvoston on annettava perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan mukaisesti asianomaiselle jäsenvaltiolle suositus, jossa asetetaan määräaika liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Kyseisessä suosituksessa on vahvistettava enintään kuuden kuukauden määräaika, jonka kuluessa asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava tuloksellisia toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi; tilanteen vakavuuden niin vaatiessa määräaika voidaan lyhentää kolmeen kuukauteen. Lisäksi neuvoston on liiallisen alijäämän korjaamista koskevassa suosituksessa kehotettava jäsenvaltiota saavuttamaan vuotuiset julkisen talouden tavoitteet, jotka kyseisen suosituksen perustana oleva ennuste huomioon ottaen johtavat rakenteellisen rahoitusaseman eli suhdannekorjatun rahoitusaseman, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä, vuotuiseen vähimmäisparannukseen määrällä, jonka ohjearvona on vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(12)

Romanian reaalinen BKT supistui 3,9 prosenttia vuonna 2020. Komission kevään 2021 talousennusteen mukaan reaalisen BKT:n kasvun ennustetaan elpyvän 5,1 prosenttiin vuonna 2021 ja 4,9 prosenttiin vuonna 2022. Yksityisen kulutuksen odotetaan elpyvän, kun rokotuskattavuus laajenee ja lähikontaktien välttämistä koskevat toimenpiteet poistuvat vähitellen, ja palkkojen kasvun odotetaan pysyvän vahvana. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/241 (5) tarkoitettuun elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvien hankkeiden asteittainen käyttöönotto antaa uutta vauhtia investointien lisääntymiselle. Nettoviennin eli viennin, josta on vähennetty tuonti, odotetaan pysyvän negatiivisena ennustejaksolla. Tämä johtuu siitä, että yksityisen kulutuksen elpymisen ja investointien lisääntymisen odotetaan vauhdittavan tuontia. Ulkoisen kysynnän elpymisen odotetaan tukevan vientiä, joka kuitenkin on edelleen vähemmän dynaamista kuin tuonti. Kasvunäkymiin liittyy riskejä, jotka ovat tasapainossa. Uskottava julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategia voi yhtäältä auttaa hälventämään huolia julkisen talouden kestävyydestä erityisesti, kun se yhdistetään kunnianhimoisiin (myös elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyviin) uudistuksiin. Tämä voisi osaltaan auttaa korjaamaan Romanian makrotalouden epätasapainoa, lieventää rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä ja edistää kestävää kasvua muun muassa parantamalla investointi-ilmapiiriä. Toisaalta julkiseen päätöksentekoon liittyvä epävarmuus ja viivästykset tai tehottomuus elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanossa voivat johtaa kielteisiin vaikutuksiin luottamuksen suhteen.

(13)

Romanian parlamentti hyväksyi 2 päivänä maaliskuuta 2021 Romanian vuoden 2021 talousarvion ja julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategian. Kyseinen julkisen talouden strategia sekä tiedot asetuksella (EU) 2021/241 perustetusta elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävän rahoitustuen ja lainojen, joita ei makseta takaisin, profiilista on otettu huomioon Romanian vuoden 2021 lähentymisohjelmassa, jäljempänä ”lähentymisohjelma”, joka toimitettiin komissiolle 5 päivänä toukokuuta 2021. Julkistalouden alijäämä oli 9,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020; lähentymisohjelman tavoitteena on, että julkistalouden alijäämä saadaan alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2024 mennessä seuraavissa vaiheissa: 8,0 prosenttia vuonna 2021, 6,2 prosenttia vuonna 2022, 4,4 prosenttia vuonna 2023 ja 2,9 prosenttia vuonna 2024. Lähentymisohjelmassa esitetty julkisen talouden sopeutus perustuu enimmäkseen menoihin. Menoja on tarkoitus valvoa (väheneminen osuutena suhteessa BKT:hen) erityisesti julkisen sektorin palkkojen (1,4 prosenttiyksikön aleneminen vuosina 2022–2024) ja sosiaalisten tulonsiirtojen (0,9 prosenttiyksikön väheneminen vuosina 2022–2024) osalta.

(14)

Komission kevään 2021 talousennusteessa, jota on jatkettu vuoteen 2024, julkistalouden alijäämän ennustetaan olevan suhteessa BKT:hen 8,0 prosenttia vuonna 2021, 7,1 prosenttia vuonna 2022 ja 6,8 prosenttia vuosina 2023 ja 2024. Kyseisessä ennusteessa otetaan huomioon lähentymisohjelmassa ja Romanian toimittamissa lisätiedoissa esitetyt menot, jotka on määrä rahoittaa elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävällä rahoitustuella ja lainoilla, joita ei makseta takaisin. Komission ennustama julkistalouden alijäämän supistuminen johtuu pääasiassa covid-19-pandemian johdosta hyväksyttyjen hätätoimenpiteiden asteittaisesta päättymisestä, tulojen ennakoidusta kasvusta talouden elpymisen myötä sekä elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavien investointien ja uudistusten positiivisesta lisävaikutuksesta. Lisäksi Romanian hallitus on päättänyt jäädyttää julkisen sektorin palkat vuosina 2021 ja 2022, lykätä vuodeksi 2021 suunniteltuja eläkkeiden korotuksia ja korottaa eläkkeitä vain maltillisesti vuonna 2022; kyseiset toimenpiteet parantavat näkymiä komission syksyn 2020 talousennusteen näkymiin verrattuna. Kyseiset toimenpiteet on jo hyväksytty. Lisäksi Romanian hallitus aikoo hyväksyä uutta eläkelainsäädäntöä, jolla eläkemenojen osuus suhteessa BKT:hen pidetään suurin piirtein vakaana. Komission kevään 2021 talousennusteessa esitetty lähentymisohjelmaan sisältyvää suurempi alijäämäennuste johtuu siitä, että suunniteltua vakauttamista ei ole kaikilta osin tuettu toteutetuin tai toistaiseksi uskottavasti julkistetuin toimenpitein eikä toimenpiteitä ole tämän vuoksi voitu ottaa huomioon kyseisessä ennusteessa. Komissio ennustaa rakenteellisen alijäämän kohenevan suhteessa BKT:hen 0,7 prosenttiyksikköä vuonna 2021 ja 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2022 ja heikkenevän suhteessa BKT:hen 0,1 prosenttiyksikköä vuonna 2023 ja 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2024.

(15)

Julkinen velka suhteessa BKT:hen oli vuoden 2018 lopussa 34,7 prosenttia, vuoden 2019 lopussa 35,3 prosenttia ja vuoden 2020 lopussa 47,3 prosenttia. Komission kevään 2021 talousennusteen mukaan sen ennustetaan kasvavan suhteessa BKT:hen siten, että se on 49,7 prosenttia vuoden 2021 lopussa, 52,7 prosenttia vuoden 2022 lopussa ja 59,5 prosenttia vuoden 2024 lopussa; näin se lähestyy ensimmäistä kertaa perussopimuksessa määrättyä 60 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen, jos ei toteuteta muita korjaavia toimenpiteitä kuin ne, jotka on jo toteutettu tai uskottavasti julkistettu.

(16)

Komission kevään 2021 talousennusteen jälkeen päivitetty keskipitkän ja pitkän aikavälin velkakestävyyttä koskeva analyysi vahvistaa, että kestävyyteen kohdistuvat riskit ovat keskipitkällä aikavälillä suuret. Perusskenaarion 10 vuoden kehitysarvion mukaan julkisen talouden velkasuhde jatkaa kasvua ennustejaksolla ja on miltei 90 prosenttia suhteessa BKT:hen. Velkakestävyyteen kohdistuvat riskit johtuvat suurista julkistalouden alijäämistä, väestön ikääntymiseen liittyvistä kustannuksista ja velkauran haavoittuvuudesta makrotalouden häiriöille. Eläkkeiden korotukset, jotka hyväksyttiin kesällä 2019 ja joiden toteuttaminen on tällä hetkellä lykätty vuoden 2022 loppuun, ovat suurin velkakestävyyteen kohdistuvien riskien aiheuttaja. Velkakestävyyden riskejä kasvattaa entisestään velkarakenne, jossa ulkomaanvaluutan määräisen lainan osuus on suuri ja merkittävä osuus velasta on ulkomaalaisten hallussa, vaikka Romanian keskuspankin toimet jälkimarkkinoilla ovat auttaneet pitämään valtion lainakustannukset suotuisalla tasolla vuonna 2020. Lisäksi riskejä liittyy ehdollisiin vastuisiin, jotka johtuvat yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille covid-19-kriisin aikana myönnetyistä valtiontakauksista (1,4 prosenttia suhteessa BKT:hen). Bruttorahoitustarpeiden arvioidaan kasvavan. Sen sijaan jos Next Generation EU -välineen mukaiset uudistukset ja investoinnit pannaan tehokkaasti täytäntöön, niillä odotetaan olevan myönteinen vaikutus BKT:n kasvuun tulevina vuosina, mikä edistää velkakestävyyttä.

(17)

Asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 kohdan mukaan liiallisen alijäämän korjaaminen on saatettava päätökseen liiallisen alijäämän toteamista seuraavana vuonna, ellei ole olemassa erityisiä olosuhteita. Sopeuttamisura olisi määriteltävä asetuksen (EY) N:o 1467/97 mukaisesti, ja tässä olisi otettava huomioon asianomaisen jäsenvaltion taloudellinen tilanne ja julkisen talouden rahoitusasema.

(18)

Romaniassa on tällä hetkellä olemassa tällaiset erityiset olosuhteet. Yhden lisävuoden myöntäminen Romanialle, mikä olisi asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 kohdassa vahvistetun säännön mukaista, edellyttäisi hyvin jyrkkää julkisen talouden sopeuttamista ja johtaisi tuotannon supistumiseen merkittävästi, ja tämä vaarantaisi talouden elpymisen covid-19-pandemian jälkeen. Sopeutusura, johon sisältyy määräaika liiallisen alijäämän korjaamiselle viimeistään vuonna 2024, ja merkittävien vuotuisten sopeutustoimien edellyttäminen samaan aikaan tarkoittaisi asteittaisempia toimia ja loisi hyvän tasapainon julkisen talouden vakauttamisen ja talouden elpymisen tukemisen välillä. Uudessa sopeutusurassa otetaan huomioon myös muuttunut julkisen talouden tilanne, mukaan lukien julkisen talouden kehitys vuonna 2020 ja Romanian hallituksen käyttöön ottama uusi julkisen talouden strategia. Uudistukset, myös julkisen talouden hoidon parantamiseen tähtäävät, olisivat tärkeitä, jotta voitaisiin varmistaa liiallisen alijäämän korjaaminen kestävällä tavalla. Kyseisten seikkojen perusteella ja komission 3 päivänä maaliskuuta 2021 antamassa tiedonannossa esitettyjen finanssipolitiikan suuntausten mukaisesti on perusteltua asettaa liiallisen alijäämän korjaamiselle määräaika viimeistään vuodeksi 2024.

(19)

Päästäkseen uskottavalle ja kestävälle sopeuttamisuralle kyseisessä määräajassa Romanian olisi saavutettava nimellistä julkistalouden alijäämää koskeva tavoite, joka on BKT:hen suhteutettuna 8,0 prosenttia vuonna 2021, 6,2 prosenttia vuonna 2022, 4,4 prosenttia vuonna 2023 ja 2,9 prosenttia vuonna 2024, hallituksen omien tavoitteiden mukaisesti. Tämä vastaa komission kevään 2021 talousennusteen perusteella nettomääräisten julkisten perusmenojen (6) nimellistä kasvua, joka on 3,4 prosenttia vuonna 2021, 1,3 prosenttia vuonna 2022, 0,9 prosenttia vuonna 2023 ja 0,0 prosenttia vuonna 2024. Tällainen nettomääräisten julkisten perusmenojen kasvu on ensisijainen indikaattori arvioitaessa julkisen talouden sopeuttamistoimia silloin, kun tarvitaan huolellista analyysiä. Vastaava vuotuinen rakenteellinen sopeutus suhteessa BKT:hen on 0,7 prosenttia vuonna 2021, 1,8 prosenttia vuonna 2022, 1,7 prosenttia vuonna 2023 ja 1,5 prosenttia vuonna 2024.

(20)

Jotta voidaan arvioida yleisen finanssipolitiikan mahdollisia vaikutuksia tuotokseen, nykyisessä suhdannetilanteessa unionin talousarviosta (elpymis- ja palautumistukivälineen ja muiden unionin varojen puitteissa) suoritettavat huomattavat maksut olisi sisällytettävä asiaankuuluviin kokonaismenoihin finanssipolitiikan virityksen (7) mittarina. Tämän perusteella unionin varoilla odotetaan tulevina vuosina olevan huomattava myönteinen vaikutus Romanian talouteen. Erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetut investoinnit ja uudistukset tarjoavat Romanialle mahdollisuuden parantaa julkisen talouden rahoitusasemaansa keskipitkällä aikavälillä ja tukea samalla kasvua ja työpaikkojen luomista.

(21)

Julkista taloutta vakauttavilla toimenpiteillä olisi varmistettava liiallisen alijäämän kestävä korjaaminen; samalla toimenpiteillä olisi pyrittävä parantamaan julkisen talouden laatua ja lisäämään talouden kasvupotentiaalia. Finanssipoliittisten ja laajempien taloudellisten uudistusten, mukaan lukien eläkejärjestelmän, verohallinnon, julkisen sektorin palkkojen ja valtion omistamien yritysten hallintotavan uudistukset, olisi tuettava julkisen talouden vakauttamistoimia ja tehtävä siitä kestävä.

(22)

Romania on poikennut vuodesta 2016 alkaen järjestelmällisesti ja toistuvasti kansallisista finanssipolitiikan säännöistään ja julkisen talouden kansallisessa kehyksessään vahvistetusta keskipitkän aikavälin finanssipoliittisen strategian hyväksymisen aikataulusta. Jatkossa Romanian julkisen talouden sopeuttamisen tukena olisi julkisen talouden kansallisen kehyksen soveltaminen kaikilta osin,