(1)

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio esittivät marraskuussa 2017 julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jossa esitetään 20 periaatetta ja oikeutta, joilla tuetaan oikeudenmukaisia ja moitteettomasti toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetaan oikeus oikeudenmukaisiin työoloihin, ja todetaan, että naisten ja miesten yhdenvertainen kohtelu ja yhdenvertaiset mahdollisuudet on taattava kaikilla aloilla, sekä vahvistetaan oikeus sosiaalisen suojelun ja koulutuksen saatavuuteen. Siinä myös todetaan, että koeaikojen on oltava kestoltaan kohtuullisia ja että epätyypillisten työsopimusten väärinkäyttö on kiellettävä. Sen periaatteessa 4 (”Työllisyyden aktiivinen tukeminen”) todetaan, että ”[n]uorilla henkilöillä on oikeus täydennyskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen, harjoitteluun tai tasokkaaseen työtarjoukseen neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai koulutuksen päättämisestä”.

(2)

Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa, jotka neuvosto hyväksyi päätöksellä (EU) 2019/1181 (1), ja erityisesti niiden suuntaviivassa 6 kehotetaan jäsenvaltioita puuttumaan edelleen nuorisotyöttömyyteen ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten, jäljempänä ’NEET-nuoret’, ongelmaan ehkäisemällä koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä ja tekemällä rakenteellisia parannuksia koulusta työelämään siirtymiseen, myös panemalla nuorisotakuu täytäntöön täysimääräisesti.

(3)

Epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20 päivänä joulukuuta 2012 annetussa neuvoston suosituksessa (2) esitetään periaatteita epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validointia varten, jotta henkilöt voivat saada epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen kautta hankkimansa tiedot, taidot ja pätevyyden validoitua ja saada todistuksen kokonaisen tutkinnon tai tarvittaessa tutkinnon osan suorittamisesta.

(4)

Taitojen parantamisesta 19 päivänä joulukuuta 2016 annetussa neuvoston suosituksessa ”Taitojen parantaminen: uusia mahdollisuuksia aikuisille” (3) suositellaan, että aikuisille, joiden taitojen, tietojen ja osaamisen taso on matala, tarjotaan yksilöllisten tarpeiden mukaan mahdollisuus hankkia vähimmäistason luku-, lasku- ja digitaalitaidot tai laajemmat taidot, tiedot tai osaaminen.

(5)

Elinikäisen oppimisen avaintaidoista 22 päivänä toukokuuta 2018 annetussa neuvoston suosituksessa (4) kehotetaan jäsenvaltioita tukemaan digitaalisten perustaitojen kehittämistä ja parantamaan digitaalitaitojen tasoa väestön kaikissa osissa.

(6)

Harjoittelun laatupuitteista 10 päivänä maaliskuuta 2014 annetussa neuvoston suosituksessa (5) annetaan ohjeita laadukkaiden harjoittelupaikkojen tarjoamisesta, ja siihen sisältyy laatutekijöitä, jotka liittyvät erityisesti oppisisältöön, työoloihin sekä taloudellisten ehtojen ja työhönottomenettelyjen avoimuuteen.

(7)

Laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista 15 päivänä maaliskuuta 2018 annetussa neuvoston suosituksessa (6) yksilöidään 14 keskeistä kriteeriä, joita jäsenvaltioiden ja sidosryhmien olisi käytettävä kehittäessään laadukasta ja tehokasta oppisopimuskoulutusta niin, että varmistetaan sekä työhön liittyvien taitojen kehittäminen että oppisopimuskoulutettavien henkilökohtainen kehitys.

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/1700 (7) säädetään yhteisistä puitteista seitsemälle aiemmin itsenäiselle tiedonkeruulle, mukaan lukien EU:n työvoimatutkimus. Näistä yhteisistä puitteista eli eurooppalaisesta sosiaalisen suojelun integroidusta tilastointijärjestelmästä (IESS) saadaan koko EU:ta koskevia tarkempia vertailutietoja, minkä ansiosta voidaan ymmärtää paremmin nuorten siirtymistä koulutuksesta työelämään ja selvittää tarkemmin heidän koulutus- ja työkokemuksiaan mutta myös yksilöllisiä taustatekijöitä.

(9)

Eurooppa-neuvosto kehotti 15 päivänä joulukuuta 2016 antamissaan päätelmissä jatkamaan nuorisotakuuta. Neuvosto vahvisti 15 päivänä kesäkuuta 2017 antamissaan päätelmissä, että nuorisotyöttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen torjuminen on edelleen poliittinen painopiste, katsoi, että nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite ovat antaneet vahvan sysäyksen rakenneuudistuksille ja poliittiselle innovoinnille sekä korosti, että NEET-nuorten tavoittaminen edellyttää kansallisten viranomaisten vahvoja ja sitkeitä ponnistuksia sekä alojen välistä yhteistyötä.

(10)

Nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa 18 päivänä tammikuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti kehotti jäsenvaltioita laatimaan asianmukaisia ja räätälöityjä palveluntarjonnan strategioita kaikkien NEET-nuorten tavoittamiseksi ja noudattamaan yhtenäistä toimintamallia, jolla tarjotaan yksilöllisempää tukea ja palveluja useita esteitä kohtaavien nuorten tukemiseksi. Euroopan parlamentti korosti tarvetta parantaa nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen puitteissa esitettävien tarjousten laatua ja kehotti käymään jatkossa keskustelua tuen piiriin hyväksyttävien ikärajoista.

(11)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on unionin uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen. Kasvihuonekaasujen nettopäästöistä pyritään eroon vuoteen 2050 mennessä, ja kasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä.

(12)

Komissio on ehdottanut unionin talousarvion koko potentiaalin hyödyntämiseen perustuvaa laajaa elpymissuunnitelmaa ja Next Generation EU -välinettä. Tarkoituksena on auttaa covid-19-pandemian aiheuttamien taloudellisten ja sosiaalisten vahinkojen korjaamisessa, käynnistää näistä vahingoista elpyminen Euroopassa sekä suojella ja luoda työpaikkoja. Kyseinen väline on ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan toteuttaa muun muassa lyhyen aikavälin toimenpiteitä työllisyyden, myös nuorisotyöllisyyden, tukemiseksi sekä investointeja pitkän aikavälin poliittisiin uudistuksiin, jotka liittyvät työmarkkinoihin sekä sosiaaliturva- ja koulutusjärjestelmiin.

(13)

Vuonna 2013 edellisen talouden taantuman aikana 15–24-vuotiaiden nuorisotyöttömyysaste unionissa oli 24,4 prosenttia (16 prosenttia vuonna 2008) ja joissakin jäsenvaltioissa yli 50 prosenttia, ja 15–24-vuotiaita NEET-nuoria oli 6,5 miljoonaa. Tämän johdosta huhtikuussa 2013 hyväksyttiin neuvoston suositus nuorisotakuun perustamisesta (8). Kyseessä on unionin tasolla koordinoitu merkittävä vastaus nuorison kohtaamiin haasteisiin, ja se perustuu koulutustoimiin ja aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin jäsenvaltioissa.

(14)

Covid-19-pandemia on syössyt unionin ennennäkemättömään talouden taantumaan, joka todennäköisesti tuo takaisin erittäin korkeat nuorisotyöttömyys- ja NEET-asteet. Unionin talouden ennustetaan supistuvan huomattavasti vuonna 2020, mikä johtaa sen historian syvimpään taantumaan. Eniten kärsivät ne nuoret, jotka olivat jo valmiiksi epävarmassa tilanteessa työmarkkinoilla tai joilla oli työhön pääsyn esteitä ennen pandemiaa, ja työelämään siirtyvillä nuorilla tulee olemaan vaikeampi löytää ensimmäistä työpaikkaansa. Tämän kriisin vuoksi on siten tarpeen vahvistaa nuorisotakuuta.

(15)

Nuorilla voi olla monia haasteita työmarkkinoilla myös heidän elämässään käynnissä olevan siirtymävaiheen, ammattikokemuksen puutteen ja muiden työelämään siirtymisen esteiden vuoksi. Kuten aiemmat taantumat osoittavat, vaikutukset kohdistuvat pahemmin nuoriin kuin iäkkäämpiin ja kokeneempiin työntekijöihin.

(16)

Nuoret naiset jäävät nuoria miehiä todennäköisemmin työmarkkinoiden ulkopuolelle hoivavelvollisuuksien, kuten lasten tai huollettavien aikuisten hoitamisen, tai muiden henkilökohtaisten tai perheeseen liittyvien velvollisuuksien vuoksi. Nuoret naiset jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle hoivavelvollisuuksien vuoksi yli viisi kertaa useammin kuin nuoret miehet. Tämä voi johtaa sukupuolierojen kasvuun työllisyydessä, millä on pitkäaikaisia seurauksia naisten koko elämään.

(17)

Nuorisotyöttömyys ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleminen sekä osallistavan ja korkeatasoisen koulutuksen ja sosiaalipalvelujen rajallinen saatavuus voivat jättää pysyviä arpia, joita ovat esimerkiksi kasvanut työttömyysriski myöhemmin, tulevan ansiotason aleneminen, inhimillisen pääoman menettäminen ja köyhyyden periytyminen sukupolvelta toiselle. Nämä voivat näkyä yksilöllisinä ongelmina, ja niistä voi aiheutua suoria ja välillisiä kustannuksia koko yhteiskunnalle. Ne kasvattavat myös alueellista eriarvoisuutta, kun esimerkiksi nuoret, jotka eivät pysty integroitumaan kestävästi työmarkkinoille maaseudulla tai syrjäisillä alueilla, pyrkivät löytämään mahdollisuuksia muualta.

(18)

Käynnissä oleva kehitys, kuten tuotannon ja palvelujen automatisointi ja digitalisointi, muokkaa edelleen työelämää. Nuoret ovat yliedustettuina epätyypillisessä työssä, kuten alustatyössä tai keikkatyössä, jossa heillä ei ehkä ole riittävää sosiaalista suojelua. Nuoret kuuluvat ryhmiin, joilla on riski menettää työnsä automatisoinnin vuoksi, koska aloitustason työpaikoissa on yleensä suurempi osuus automatisoitavia työtehtäviä. Samalla digitaaliteknologia luo uusia työpaikkoja ja lisää monilla talouden sektoreilla kysyntää taidoista, joita tarvitaan digitaaliseen siirtymään.

(19)

Nuorten eurooppalaisten inhimilliseen pääomaan investoiminen nyt auttaa ottamaan huomioon tulevaisuuden vaatimukset Euroopan sosiaalisessa markkinataloudessa, jotta voidaan vastata väestörakenteen muutoksiin ja hyödyntää täysimittaisesti digitaalista aikakautta ja työpaikkojen lisääntymistä vihreässä taloudessa. Tällaisten investointien rinnalla tarvitaan työmarkkinauudistuksia, joilla voidaan puuttua joihinkin nuorisoa koskeviin rakenteellisiin ongelmiin ja tarjota heille paremmat lähtökohdat. Unioni saa täyden hyödyn aktiivisesta, innovatiivisesta ja ammattitaitoisesta työvoimasta ja välttää samalla valtavat taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset, joita sille aiheutuu, jos nuoret eivät ole työelämässä eivätkä koulutuksessa.

(20)

Vahvistetulla nuorisotakuulla voidaan edistää nuorison työllistymismahdollisuuksia ja nuorten yrittäjyyttä sekä auttaa hyödyntämään digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä syntyviä mahdollisuuksia. Sillä voidaan auttaa vähentämään vakavan laskusuhdanteen sitkeitä kielteisiä työmarkkinavaikutuksia kannustamalla yrityksiä palkkaamaan työttömiä nuoria, mukaan lukien jo ennen pandemiaa työttömänä olleita, ja tarjoamalla koulutusta, jolla helpotetaan työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten ja avointen työpaikkojen yhteensovittamista.

(21)

Entistä vahvemmalla nuorisotakuulla olisi varmistettava, että kaikille nuorille tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi sillä olisi tarjottava nuorille väylä vakaaseen työmarkkinoille integroitumiseen ja tavoitettava ja motivoitava useampia nuoria heidän mahdollisesti kohtaamistaan esteistä riippumatta ja varmistettava, että ketään ei unohdeta. Vahvemmalla nuorisotakuulla olisi pyrittävä tukemaan nuoria arvokkaan työkokemuksen hankkimisessa ja oikeanlaisten taitojen kehittämisessä muuttuvaa työelämää varten, etenkin kasvualojen ja vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta merkityksellisten taitojen kehittämisessä. Oppisopimuskoulutuksen laadulla on tässä tärkeä rooli. Oppisopimuskoulutuksen tarjontaa olisi parannettava erityisesti elpymisvaiheessa ja yritysten osallistumista olisi edistettävä sujuvan työmarkkinoille siirtymisen helpottamiseksi. Oppisopimuskoulutuksella valmistellaan nuoria ammatteihin, joista on suuri kysyntä, ja tarjotaan näin väylä kestävään työmarkkinoille integroitumiseen, myös paikallisella tasolla.

(22)

Nuorisotakuun perustamisesta vuonna 2013 annetussa neuvoston suosituksessa jäsenvaltiot sitoutuivat varmistamaan, että kaikille alle 25-vuotiaille nuorille tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä. Laajentamalla ikähaarukkaa niin, että nuorisotakuu kattaa myös 25–29-vuotiaat, tunnustetaan, että koulusta työelämään siirtyminen ja kestävä työmarkkinoille integroituminen vie pidempään työelämän luonteen muuttumisen, pidempikestoisen koulutuksen ja kysyttyjen taitojen takia. On tärkeää tunnustaa, että covid-19-pandemiasta johtuvan talouden laskusuhdanteen aikana entistä suurempi osuus 25–29-vuotiaista joutuu työttömäksi ja tarvitsee tukea. Sillä myös linjataan nuorisotakuu jäsenvaltioiden nuoriin liittyvien toimenpiteiden ja ohjelmien mukaiseksi, sillä ne on suunnattu yleisesti 15–29-vuotiaille nuorille.

(23)

NEET-nuoret ovat heterogeeninen ryhmä. Joidenkin nuorten osalta koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääminen voi olla oire moninaisista ja syvään juurtuneista ongelmista ja merkki pidempiaikaisesta syrjäytymisestä ja edellyttää sen vuoksi pidempikestoisia tukitoimia. Jotkin nuoret ovat erityisen heikossa asemassa esimerkiksi koulunkäynnin keskeyttämisen tai puutteellisen koulutuksensa, usein heikon sosiaalisen suojelun, rajallisten rahoitusmahdollisuuksien, epävakaiden työolojen tai mahdollisesti kohtaamansa syrjinnän vuoksi. Muille, kuten korkeasti koulutetuille nuorille tai nuorille, joilla on jo merkittävää ja edelleen merkityksellistä työkokemusta, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleminen taas on todennäköisesti tilapäistä, koska heidän työmarkkinoille pääsyn esteensä ovat matalampia eivätkä he ole lähtökohtaisesti muita heikommassa asemassa. Entistä vahvemmassa nuorisotakuussa olisi otettava huomioon, että NEET-nuoriin on sovellettava yksilöllistä lähestymistapaa: joidenkin nuorten kohdalla voi riittää kevyempi lähestymistapa, kun taas toiset, heikommassa asemassa olevat nuoret saattavat tarvita intensiivisempiä, pidempikestoisia ja kattavampia toimenpiteitä. Toimenpiteiden olisi perustuttava sukupuolinäkökohdat huomioivaan lähestymistapaan, jossa otetaan huomioon myös kansallisten, alueellisten ja paikallisten olosuhteiden väliset erot.

(24)

Useammalla kuin yhdellä viidestä nuoresta unionissa ei ole edes digitaalisia perustaitoja, ja heikosti koulutetut nuoret alisuoriutuvat digitaalitaidoissa yli kolme kertaa todennäköisemmin kuin korkeammin koulutetut nuoret. Covid-19-pandemia vauhdittaa digitaalista siirtymää, ja digitaalitaitojen erot nousevat ratkaiseviksi nuorten työllistyvyydessä ja heidän kyvyssään hyödyntää tästä siirtymästä johtuvia mahdollisuuksia. Kohdennetulla taitojen parantamisella autetaan nuoria vastaamaan digitaalitaitojen kasvavaan kysyntään ja puututaan digitaaliseen kahtiajakoon.

(25)

Ennen tarjouksen vastaanottamista annettavan valmentavan koulutuksen, joka toteutetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan ja joka liittyy tiettyihin taitoihin, kuten digitaalisiin tai vihreisiin taitoihin, kielitaitoon tai yrittäjyys- ja uranhallintataitoihin, olisi oltava osa vahvistettua nuorisotakuuta, kun se on asianmukaista. Tämä käytännön koulutus voi edeltää täysimittaista ammatillisen koulutuksen kurssia, toimia työelämän kokeiluna tai täydentää olemassa olevaa koulutusta tai työkokemusta ennen nuorisotakuutarjouksen alkamista. Tällaisen valmentavan koulutuksen lyhytaikainen ja epävirallinen luonne erottaa sen tarjouksesta, eikä se saisi pidentää neljän kuukauden valmisteluvaiheen kestoa.

(26)

Eri politiikan alojen, mukaan lukien työllisyys-, koulutus-, nuoriso-, tasa-arvo- ja sosiaalipolitiikka, tehokas koordinointi ja niiden väliset kumppanuusjärjestelyt ovat keskeisiä edellytyksiä laadukkaiden työ- ja koulutusmahdollisuuksien sekä oppisopimus- ja harjoittelupaikkojen lisäämiselle. Integroidut palvelut (kuten keskitetyt palvelupisteet tai muut mallit) helpottavat palvelujen ja etuuksien saatavuutta ja soveltuvat paremmin räätälöityjen, joustavien ja kohdennetumpien ratkaisujen tarjoamiseen nuorille, joilla on monitahoisia esteitä työmarkkinoille pääsyssä. Integroidut palvelut edellyttävät työskentelykulttuurin muutosta, nuorten asettamista toimien keskiöön ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen edistämistä hallinnon eri tasojen välillä sekä verkostojen rakentamista kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden välille. Myös tietosuojakysymykset on huomioitava julkishallintojen ja julkisten palveluntarjoajien tehokkaan ja sujuvan yhteistyön mahdollistamiseksi.

(27)

Vahvistettu nuorisotakuu olisi toteutettava tukitoimia sisältävällä järjestelmällä, ja se olisi sovitettava kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin olosuhteisiin. Tällaisissa järjestelmissä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden monimuotoisuus nuorisotyöttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olemisen tason, institutionaalisen rakenteen ja eri työmarkkinatoimijoiden valmiuksien osalta. Lisäksi niissä olisi otettava huomioon julkisen talouden erilaiset tilanteet ja määrärahojen jakoon vaikuttavat rahoitusrajoitteet. Niitä olisi myös seurattava ja parannettava jatkuvasti.

(28)

Tukitoimia voidaan rahoittaa unionin varoista. Nuorisotyöllisyysaloite (2014–2020) (jossa unionin rahoitusosuus on lähes 9 miljardia euroa) ja Euroopan sosiaalirahaston, jäljempänä ’ESR’, tekemät lisäinvestoinnit ovat olleet unionin keskeinen rahoituslähde nuorisotakuun täytäntöönpanon tukemisessa. Osana Euroopan elvytyssuunnitelmaa ja Next Generation EU -välinettä nuorisotyöllisyystoimenpiteisiin tarjotaan unionin lisärahoitusta elpymis- ja palautumistukivälineestä ja koheesiota ja Euroopan alueita tukevasta elpymisapuvälineestä, jäljempänä ’REACT-EU-väline’. Näitä toimia täydennetään rahoituskaudella 2021–2027 Euroopan sosiaalirahasto plussasta, jäljempänä ’ ESR+’, josta tuetaan vahvistetun nuorisotakuun eri työllisyys- ja koulutustoimia,

(1)

Nuorelle tarjottavan nuorisotakuun lähtökohtana olisi oltava nuoren ilmoittautuminen nuorisotakuun tarjoajalle. Nuorisotakuujärjestelmät olisi laadittava jäljempänä esitettävien suuntaviivojen mukaisesti, jotka rakentuvat neljästä vaiheesta (kartoitus, tavoittaminen, valmistelu ja tarjous) ja jotka olisi järjestettävä kansallisten, alueellisten ja paikallisten olosuhteiden mukaisesti ottaen huomioon toimenpiteiden kohteena oleviin nuoriin liittyvät sukupuoli- ja moninaisuuskysymykset:

(2)

(3)

(4)

(5)

(6)

(7)

(8)

(9)

(10)

(11)

(12)

(13)

(14)

(15)

(16)

(17)

(18)

(19)

(20)

(21)

(22)

(23)

(24)

(25)

(26)

(27)

(28)

(29)

(30)

(31)

(32)

(33)