(1)

Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Viro ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta.

(2)

Viroa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Viron edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa.

(3)

Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi, vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat.

(4)

Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa.

(5)

Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.

(6)

On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset.

(7)

Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia.

(8)

Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Viroa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten.

(9)

Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti eri alojen ja alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Tähän liittyy erojen kasvamisen riski Virossa. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia.

(10)

Viro toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020 ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 28 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(11)

Viroon sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. Osana 13 päivänä heinäkuuta 2018 hyväksymiään maakohtaisia suosituksia (7) neuvosto suositti Virolle sen varmistamista, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (8) nimellinen kasvu ei ole yli 4,1 prosenttia vuonna 2019, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Komission kokonaisarviointi vahvistaa, että suositellulta julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta poiketaan merkittävästi vuonna 2019. Koska yleinen poikkeuslauseke on aktivoitu, merkittävän poikkeaman menettelyn mukaiset lisätoimet eivät kuitenkaan ole perusteltuja.

(12)

Hallitus ennakoi vuoden 2020 vakausohjelmassa julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 0,3 prosenttia alijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 se on 10,1prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen. Alijäämän ennustetaan supistuvan 3,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen laski 8,4 prosenttiin vuonna 2019, ja vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 21,9 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin.

(13)

Viro on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 4,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteitä ovat muun muassa tuet terveydenhuoltopalvelujen vahvistamiseksi, kiireellinen tuki vaikeuksissa oleville yrityksille, tilapäiset palkkatuet ja julkisten investointien lisääminen. Lisäksi Viro on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Näitä toimenpiteitä ovat yrityksille tarjottavat lainatakaukset ja lainat, joiden määrä on 8,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Viron toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä.

(14)

Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Viron julkisen talouden rahoitusasema on –8,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen velan ennustetaan pysyvän alle 60 prosentissa suhteessa BKT:hen vuosina 2020 ja 2021. Sen odotetaan kasvavan 22,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Komission kevään 2020 talousennuste ennustaa vuodeksi 2020 pienempää julkisen talouden alijäämää kuin vuoden 2020 vakausohjelma, mikä johtuu eroista makrotaloudellisissa ennusteissa.

(15)

Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Viron ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu.

(16)

Viron hallitus julisti 12 päivän maaliskuuta 2020 ja 17 päivän toukokuuta 2020 väliseksi ajaksi hätätilan covid-19-pandemian vuoksi. Hallituksen välittömillä toimilla pyrittiin estämään viruksen leviäminen ja varmistamaan, että Viron talous voi toimia mahdollisimman normaalisti. Pandemian leviämisen pysäyttämiseen tähtäävillä rajoituksilla oli vakavia vaikutuksia talouteen. Hätätilan julistamisen jälkeen rekisteröityjen työttömien määrä on kasvanut 35 prosenttia. Eniten uusia työttömiä on rekisteröity vähittäiskaupan, asiakaspalvelun, rakentamisen, ateriapalveluiden, majoituspalvelujen ja tapahtumatuotannon aloilla. Työttömyysasteen odotetaan nousevan 9,2 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan 6,5 prosenttiin vuonna 2021. Viron parlamentti hyväksyi 15 päivänä huhtikuuta 2020 vuoden 2020 lisätalousarvion. Työpaikkojen säilyttämiseksi, laajamittaisten irtisanomisten välttämiseksi ja yritysten maksuvalmiuden varmistamiseksi otettiin käyttöön uusia toimenpiteitä. Talousarvio sisältää useita toimenpiteitä, kuten tukea terveydenhuoltoalalle ja kunnille, joitakin investointiohjelmia ja kohdentamatonta maksuvalmiustukea yrityksille (esimerkiksi takausjärjestelmiä ja veronmaksun lykkäyksiä). Mikroyrityksille ja matkailualalle on suunniteltu joitakin erityistoimenpiteitä, esimerkiksi kohdennettuja toimenpiteitä pahiten kärsineille alueille. Lisäksi on toteutettu uusia verotoimenpiteitä, kuten dieselpolttoaineen, maakaasun ja sähkön valmisteverojen väliaikainen alentaminen. Toimenpidepaketin mukaan valtion maksut toisen pilarin eläkejärjestelmään keskeytetään tilapäisesti.

(17)

Viro on toteuttanut merkittäviä toimenpiteitä covid-19-taudin leviämisen ja terveysvaikutusten hillitsemiseksi. Covid-19-pandemia on kuitenkin paljastanut terveydenhuoltojärjestelmässä olevia rakenteellisia heikkouksia, jotka liittyvät käytettävissä olevien taloudellisten ja henkilöresurssien rajallisuuteen. Terveydenhuoltoalan henkilöstöpula sekä perusterveydenhuollon ja kriittisten lääkinnällisten tuotteiden epätasainen saatavuus ovat heikentäneet järjestelmän kantokykyä. Myös hätätilanteen aiheuttamasta lykättyjen ja peruuntuneiden hoitojen sumasta selviytyminen on Virolle haaste. Lisäksi Viron ilmoittamat täyttämättä jääneet terveydenhuoltotarpeet olivat pitkien perus- että erikoissairaanhoidon odotusaikojen vuoksi unionin suurimpia jo ennen covid-19-pandemiaa. Nämä tekijät ja elintapoihin liittyvät riskit selittävät osaltaan väestön heikkoa terveystilannetta. Terveydenhuoltojärjestelmän saavutettavuuden ja selviytymiskyvyn parantaminen on ennakkoedellytys sille, että pandemian leviämiseen ja väestön terveystilanteeseen liittyviin haasteisiin pystytään reagoimaan tehokkaasti.

(18)

Sosiaalisen turvaverkon kattavuuden parantaminen on jo pitkään ollut haaste Virossa. Jo ennen nykyistä kriisiä Viron sosiaalietuuksien arvioitiin vähentävän köyhyyttä EU:n keskiarvoa heikommin. Lisäksi työttömyysetuusjärjestelmän kattavuudessa on puutteita, jotka koskevat epätyypillisissä työsuhteissa olevia tai pätkätöitä tekeviä työntekijöitä. Covid-19-pandemian kielteinen vaikutus työllisyyteen ja tuloihin yhdistettynä työttömyysetuuksien riittämättömään kattavuuteen voi lisätä erityisesti työttömien kotitalouksien köyhyyttä. Virossa otettiin työpaikkojen säilyttämiseksi käyttöön tilapäinen työajan lyhentämisjärjestely erityisenä tukena kriisistä kärsiville yrityksille. Toimenpiteen kesto on rajattu kahteen kuukauteen, mikä ei ehkä riitä lieventämään kriisin vaikutuksia, koska vaikeudet voivat kestää kauemmin ja ulottua joihinkin talouden aloihin viiveellä. Covid-19-pandemia pahensi vaikeuksia tarjota kohtuuhintaisia ja saatavilla olevia sosiaalipalveluja, myös pitkäaikaishoitopalveluja, erityisesti vanhuksille, vammaisille ja pienituloisille. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämistä koskevan kehittämissuunnitelman jatkaminen auttaisi vastaamaan näihin haasteisiin. On tärkeää varmistaa työmarkkinaosapuolten tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen osallistuminen ulospääsy- ja elvytysprosessin suunnitteluun ja vahvistaa niiden valmiuksia siihen.

(19)

Covid-19-kriisi vaikutti Virossa useiden alojen yrityksiin, mutta eniten vaikutukset kohdistuivat pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset). Kielteiset vaikutukset taloudelliseen toimintaan johtuivat rajoitusten lisäksi myös kysynnän vähenemisestä vientimarkkinoilla ja globaalien arvoketjujen häiriöistä. Hallituksen toteuttamien maksuvalmiustukitoimenpiteiden on tarkoitus lieventää vaikutuksia, mutta niiden nopea ja tehokas täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää elinkelpoisten yritysten tukemiseksi kaikilla kriisistä kärsineillä aloilla ja pankkisektorin häiriönsietokyvyn ylläpitämiseksi. Veronmaksun lykkäykset ja lyhennysvapaat voivat myös osaltaan parantaa pk-yritysten kassavirtatilannetta. Lisäksi elpymisprosessin teho riippuu siitä, miten hyvin investoinnit kohdennetaan. Nykyinen kriisi korostanut digitaalisten ja innovatiivisten ratkaisujen tärkeyttä talouden pitämiseksi liikkeessä. Vaikka sähköinen hallinto on toiminut hyvin, pk-yritysten digitalisoinnin edistäminen lisäisi niiden palautumiskykyä sekä nopeuttaisi elpymistä ja lisäisi tuottavuutta keskipitkällä aikavälillä. Viime vuosina taloutta on kokonaisuutena digitalisoitu yhä enemmän. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto valmistusteollisuudessa on kuitenkin tähän mennessä ollut hidasta. Vaikka Viron yleinen innovaatiosuorituskyky parani vuonna 2019, tutkimuspohjaisen innovoinnin kapasiteetti ja toteutetut toimet yrityssektorilla ovat yhä vähäisiä. Tutkimuspohjainen innovointi ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöönotto yrityksissä voisivat parantaa maan kilpailuasemaa ja vauhdittaa talouskasvua. Rahoituksen (myös startup-yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen) hyvä saatavuus on tärkeä varmistaa, sillä se auttaa yrityksiä toipumaan covid-19-kriisistä.

(20)

Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Kuten erityisesti Viron kansallisesta energia- ja ilmastosuunnitelmasta käy ilmi, Viron kestävä kasvu perustuu asteittaiseen hiilestä irtautumiseen vähentämällä hiili-intensiteettiä energia-, liikenne- ja rakennussektoreilla, uudistamalla öljyliusketeollisuutta ja parantamalla resurssituottavuutta, esimerkiksi ottamalla käyttöön kiertotalouden liiketoimintamalleja. Viron resurssituottavuus on unionin alhaisimpia, vaikka maan energiankulutuksen taso on EU:n keskiarvoa korkeammalla. Kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa täydentävä kokonaisvaltainen kiertotalousstrategia voisi auttaa siirtymistä kohti hiilestä irtautumista, vähentää öljyliusketeollisuuden kielteisiä ympäristövaikutuksia ja vauhdittaa taloutta. Syrjäisen sijainnin ja harvan asutuksen vuoksi hyvin toimiva ja yhteenliitetty liikennejärjestelmä on keskeisessä asemassa Viron taloudellisen toiminnan ja viennin kannalta. Viron liikenneinfrastruktuurissa on puutteita yhteyksien ja kestävyyden kannalta. Rautatie- ja intermodaaliliikenne on edelleen alikehittynyttä. Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat lisääntyneet viime vuosina, ja uusiutuvan energian osuus liikenteessä jää alle kansallisten tavoitteiden. Viron keskeisiä investointiprioriteetteja ovat Rail Baltica -hanke ja energiaverkkojen yhteenliittämishankkeet, joilla pyritään parantamaan turvallisuutta ja yhdentymistä sisämarkkinoihin. Ympäristö- ja ilmastonäkökohdat huomioon ottavien investointihankkeiden edistäminen on keskeinen tekijä talouden kestävän elpymisen tukemisessa ja alueellisten erojen vähentämisessä. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Viroa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamalla alueella. Näin Viro voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla.

(21)

Viron pankkisektori on yleisesti ottaen terve, mutta rahanpesun riski on edelleen olemassa. Vaikka riskialttiutta on pyritty rajoittamaan vähentämällä ulkomailla asuvien henkilöiden talletuksia, kansallinen riskiarvio ei kata muita tuotteita, joihin saattaa liittyä riskejä, kuten ulkomailla asuville asiakkaille tarjottavia säilytyspalveluja. Kansallisen riskiarvion päivittäminen varmistaisi riskien riittävän tunnistamisen ja mahdollistaisi tarvittavien lieventävien toimenpiteiden toteuttamisen. Vaikka sääntöjä laiminlyöviin pankkeihin ja maksulaitoksiin on kohdistettu valvontatoimia, valvonnan ja täytäntöönpanon tehokkuudessa on edelleen parantamisen varaa. Erityisesti vielä ei ole hyväksytty säädöspakettia, jolla tehostettaisiin ennaltaehkäisevää kehystä ja valtiolle menetetyksi tuomitsemisen liittyvää lainsäädäntöä sekä lisättäisiin hallinnollisia seuraamuksia. Rahanpesutapausten tutkinnat etenevät hitaasti. Viron finanssivalvontaviranomaisen valtuuksia ei ole vielä lujitettu riittävästi, eikä valvonnan riskiperusteista lähestymistapaa ole vielä pantu kaikilta osin täytäntöön etenkään paikalla tehtävien alakohtaisten tarkastusten osalta. Rahanpesun selvittelykeskuksen ja lainvalvontaviranomaisten välinen tietojenvaihto ei ole riittävän ennakoivaa.

(22)

Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien.

(23)

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Viro edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa.

(24)

Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Viro kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua.

(25)

Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Viron talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Virolle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Viron finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(26)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (9) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,

1.

2.

3.

4.