(1)

Unionin jätehuoltoa olisi parannettava ympäristön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi sekä sen laadun parantamiseksi, ihmisten terveyden suojelemiseksi, luonnonvarojen harkitun, tehokkaan ja järkevän käytön varmistamiseksi, kiertotalouden periaatteiden edistämiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi sekä unionin tuontiresurssiriippuvuuden vähentämiseksi.

(2)

Neuvoston direktiivissä 1999/31/EY (4) säädettyjä tavoitteita, joilla rajoitetaan jätteen sijoittamista kaatopaikoille, olisi tiukennettava, jotta ne ilmentävät paremmin unionin halua siirtyä kiertotalouteen ja edetä komission 4 päivänä marraskuuta 2008 antaman tiedonannon ”Raaka-aineita koskeva aloite – Työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen” täytäntöönpanossa, vähentämällä asteittain mahdollisimman paljon jätteen sijoittamista tavanomaiselle jätteelle tarkoitetuille kaatopaikoille. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tällainen vähentäminen on yhteensopiva yhdennetyn politiikan kanssa, jolla varmistetaan jätehierarkian asianmukainen soveltaminen, tehostetaan siirtymistä jätteen syntymisen ehkäisemiseen, mukaan lukien uudelleenkäyttö, uudelleenkäyttöön valmisteluun ja kierrätykseen, ja estetään siirtyminen kaatopaikalle sijoittamisesta jätteenpolttoon.

(3)

Unionin jätelainsäädännön yhdenmukaistamiseksi direktiivissä 1999/31/EY säädetyt määritelmät olisi tarvittaessa yhdenmukaistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/98/EY (5) säädettyjen määritelmien kanssa.

(4)

Nykyistä ”eristyneen asutuksen” määritelmää olisi mukautettava syrjäisimpien alueiden osalta, jotta voidaan ottaa huomioon tällaisten asutusten erityispiirteet, joista aiheutuu huomattavan erilaisia ympäristöä koskevia huolenaiheita muihin alueisiin verrattuna.

(5)

Direktiivin 1999/31/EY soveltamisala olisi yhdenmukaistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/21/EY (6) soveltamisalan kanssa, ja sen olisi edelleen katettava kaivannaisteollisuuden, joka ei kuulu direktiivin 2006/21/EY soveltamisalaan, jätteiden sijoittaminen.

(6)

Rajoittamalla kaatopaikalle sijoittamista edelleen aloittaen jätevirroista, joihin sovelletaan erilliskeräystä, kuten muovit, metallit, lasi, paperi ja biojäte, saataisiin selkeitä ympäristöön liittyviä, taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä. Pantaessa kyseisiä kaatopaikkarajoituksia täytäntöön olisi otettava huomioon erilliskerätystä jätteestä syntyvän jäännösjätteen kierrätyksen tai muun hyödyntämisen toteutettavuus teknisesti, ympäristön kannalta ja taloudellisesti.

(7)

Biohajoava yhdyskuntajäte muodostaa suuren osan yhdyskuntajätteestä. Esikäsittelemättömän biohajoavan jätteen sijoittamisella kaatopaikalle on huomattavia kielteisiä ympäristövaikutuksia, sillä se aiheuttaa kasvihuonekaasujen päästöjä ja pinta- ja pohjaveden, maaperän ja ilman pilaantumista. Vaikka direktiivissä 1999/31/EY jo vahvistetaan biohajoavan jätteen kaatopaikalle sijoittamisen vähentämistä koskevat tavoitteet, on aiheellista rajoittaa entisestään biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikalle kieltämällä sellaisen biohajoavan jätteen sijoittaminen kaatopaikalle, joka on erilliskerätty kierrätykseen direktiivin 2008/98/EY mukaisesti.

(8)

Jätehierarkian asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, jotta kaatopaikalle sijoittamista koskevia rajoituksia sovelletaan vuodesta 2030 alkaen kaikkiin jätteisiin, jotka soveltuvat kierrätykseen tai muuhun materiaalien tai energian hyödyntämiseen. Kyseisiä rajoituksia ei pitäisi soveltaa, jos voidaan osoittaa, että jäte ei sovellu kierrätykseen tai muuhun hyödyntämiseen ja että kaatopaikalle sijoittaminen johtaisi ympäristön kannalta parhaaseen mahdolliseen kokonaistulokseen direktiivissä 2008/98/EY säädetyn jätehierarkian mukaisesti.

(9)

Useat jäsenvaltiot eivät ole vielä täysin kehittäneet tarvittavaa jätehuoltoinfrastruktuuria. Kaatopaikalle sijoittamisen vähentämistä koskevien tavoitteiden asettaminen edellyttää merkittäviä muutoksia jätehuoltoon monissa jäsenvaltioissa ja helpottaa edelleen jätteen erilliskeräyksen, lajittelun ja kierrätyksen etenemistä ja investointeja niihin, ja sillä vältetään se, että kierrätettävissä olevat materiaalit jäävät alemmille tasoille jätehierarkiassa.

(10)

Kaatopaikalle sijoittamisen asteittainen vähentäminen on tarpeen, jotta estetään haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön ja varmistetaan taloudellisesti arvokkaiden jätemateriaalien asteittainen ja tehokas hyödyntäminen asianmukaisen jätehuollon avulla direktiivissä 2008/98/EY säädetyn jätehierarkian mukaisesti. Kyseisellä vähentämisellä olisi estettävä liiallisen kapasiteetin kehittyminen jäännösjätettä käsitteleviin laitoksiin esimerkiksi käsittelemättömän yhdyskuntajätteen energian hyödyntämistä tai perustason mekaanis-biologista käsittelyä varten, sillä tämä voisi haitata yhdyskuntajätteen uudelleenkäyttöön valmistelua ja kierrätystä koskevien, direktiivissä 2008/98/EY säädettyjen unionin pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista. Vastaavasti samaan aikaan, kun estetään haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön, jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaatopaikoille sijoitetaan ainoastaan esikäsiteltyä jätettä, kyseisen velvoitteen täyttäminen ei saisi johtaa ylikapasiteetin luomiseen jäännösyhdyskuntajätteen käsittelyä varten. Jotta voidaan lisäksi varmistaa direktiivissä 2008/98/EY säädettyjen tavoitteiden ja direktiivissä 1999/31/EY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vahvistetun kaatopaikalle sijoittamista koskevan vähentämistavoitteen välinen johdonmukaisuus sekä kyseisten tavoitteiden täyttämiseen tarvittavan infrastruktuurin ja investointien koordinoitu suunnittelu, jäsenvaltioiden, jotka sijoittivat OECD:n ja Eurostatin yhteisellä kyselylomakkeella toimitettujen tietojen mukaan vuonna 2013 yli 60 prosenttia yhdyskuntajätteestään kaatopaikalle, olisi voitava päättää vuodeksi 2035 vahvistetun kaatopaikalle sijoittamista koskevan tavoitteen noudattamista koskevan määräajan pidentämisestä.

(11)

Tietojen luotettavuuden varmistamiseksi on tärkeää säätää tarkemmin säännöistä, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi raportoitava kaatopaikalle sijoitetusta yhdyskuntajätteestä. Raportoinnin olisi perustuttava sellaisen yhdyskuntajätteen määrään, joka on sijoitettu kaatopaikalle sen jälkeen kun on suoritettu käsittelytoimia, joiden tarkoituksena on tällaisen jätteen valmistelu myöhempää kaatopaikalle sijoittamista varten, kuten biohajoavan yhdyskuntajätteen stabilointi, sekä polttamalla tapahtuvaan loppukäsittelyyn toimitetun jätteen määrään. Ennen jätteen kierrätystä ja hyödyntämistä tapahtuvaan käsittelyyn, esimerkiksi lajitteluun ja mekaaniseen käsittelyyn, toimitettavan yhdyskuntajätteen osalta tällaisissa toimissa syntyvä jäte, joka lopuksi sijoitetaan kaatopaikalle, olisi myös otettava huomioon kaatopaikalle sijoittamista koskevaa tavoitetta laskettaessa.

(12)

Täyttäessään direktiivissä 1999/31/EY säädettyä velvoitettaan varmistaa jätteen esikäsittely ennen sen sijoittamista kaatopaikalle jäsenvaltioiden olisi sovellettava kaikkein asianmukaisinta käsittelyä, mukaan lukien jätteen orgaanisen osan stabilointi, jotta voidaan vähentää mahdollisimman paljon tällaisen jätteen kaatopaikalle sijoittamisen haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Jäsenvaltioiden olisi käsittelyn asianmukaisuutta arvioidessaan otettava huomioon toimenpiteet, jotka on jo toteutettu kyseisten haitallisten vaikutusten vähentämiseksi, etenkin biojätteen erottaminen sekä paperin ja kartongin erilliskeräys.

(13)

Tämän direktiivin paremman, nopeamman ja yhdenmukaisemman täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä mahdollisten täytäntöönpanon heikkouksien ennakoimiseksi olisi otettava käyttöön varhaisvaroituskertomuksia koskeva järjestelmä, jonka avulla voidaan havaita puutteet ja toteuttaa toimia ennen kuin tavoitteiden saavuttamisen määräajat umpeutuvat.

(14)

Direktiivin 1999/31/EY tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi ja kiertotalouteen siirtymisen vauhdittamiseksi komission olisi edistettävä koordinointia sekä tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden ja eri talouden alojen välillä.

(15)

Jäsenvaltioiden joka kolmas vuosi laatimat täytäntöönpanokertomukset eivät ole osoittautuneet tehokkaaksi välineeksi säännösten noudattamisen todentamisessa tai asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamisessa, vaan ne aiheuttavat tarpeettoman hallinnollisen taakan. Näin ollen on aiheellista kumota säännökset, jotka velvoittavat jäsenvaltiot laatimaan tällaisia kertomuksia. Sääntöjen noudattamisen valvonnan olisi sen sijaan perustuttava yksinomaan tietoihin, joita jäsenvaltiot toimittavat vuosittain komissiolle.

(16)

Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ovat välttämättömiä, jotta komissio voi arvioida unionin jätelainsäädännön noudattamista jäsenvaltioissa. Tietojen laatua, luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta olisi parannettava ottamalla käyttöön yksi vastaanottopiste kaikelle jätetiedolle, poistamalla tarpeettomat raportointivaatimukset, vertailemalla kansallisia raportointimenetelmiä sekä ottamalla käyttöön tietojen laaduntarkastusraportti. Jätehuoltoa koskevien tietojen raportoinnin luotettavuus on erittäin tärkeää tehokkaan täytäntöönpanon ja jätteenkäsittelyinfrastruktuurin järkevän suunnittelun kannalta sekä jäsenvaltioiden tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi direktiivissä 1999/31/EY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisesta raportoidessaan käytettävä uusimpia komission kehittämiä sääntöjä ja niiden kunkin tämän direktiivin täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kehittämiä menetelmiä.

(17)

Jotta voidaan varmistaa direktiivin 1999/31/EY yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa kyseisen direktiivin, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, 5 a artiklan 4 kohdan, 15 artiklan 5 kohdan, 15 b artiklan ja 15 c artiklan osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (7) mukaisesti.

(18)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, joita ovat unionin jätehuollon parantaminen ja sen myötä ympäristön suojelu ja säilyttäminen ja sen laadun parantaminen sekä luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö, vaan ne voidaan toimenpiteiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(19)

Direktiivi 1999/31/EY olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(20)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (8) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistään, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joissa selitetään direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna,

1)

Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).” "

2)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

3)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

4)

Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

5)

Lisätään artiklat seuraavasti:

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2006, jätteiden siirrosta (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1).” "

6)

Lisätään 6 artiklan a alakohtaan virke seuraavasti:

”jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän alakohdan mukaisesti toteutettavat toimenpiteet eivät vaaranna direktiivin 2008/98/EY tavoitteiden ja erityisesti jätehierarkiaa sekä kyseisen direktiivin 11 artiklassa säädettyjen uudelleenkäyttöön valmistelun ja kierrätyksen lisäämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista;”.

7)

Kumotaan 11 artiklan 2 kohdan toinen alakohta.

8)

Korvataan 15 artikla seuraavasti:

9)

Lisätään artiklat seuraavasti:

10)

Korvataan 16 artikla seuraavasti:

11)

Korvataan 17 artikla seuraavasti:

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).” "

12)

Kumotaan liitteessä I oleva 3.5 kohta.

13)

Kumotaan liitteessä II oleva 5 kohta.

14)

Kumotaan liitteessä III olevan 2 kohdan ensimmäinen alakohta.

15)

Lisätään liite IV tämän direktiivin liitteen mukaisesti.