This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32018D1147
Commission Implementing Decision (EU) 2018/1147 of 10 August 2018 establishing best available techniques (BAT) conclusions for waste treatment, under Directive 2010/75/EU of the European Parliament and of the Council (notified under document C(2018) 5070) (Text with EEA relevance.)
Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1147, annettu 10 päivänä elokuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta jätteenkäsittelyä varten (tiedoksiannettu numerolla C(2018) 5070) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.)
Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1147, annettu 10 päivänä elokuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta jätteenkäsittelyä varten (tiedoksiannettu numerolla C(2018) 5070) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.)
C/2018/5070
EUVL L 208, 17.8.2018, p. 38–90
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
In force
|
17.8.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 208/38 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/1147,
annettu 10 päivänä elokuuta 2018,
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta jätteenkäsittelyä varten
(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 5070)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 5 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevia päätelmiä käytetään lähtökohtana direktiivin 2010/75/EU II luvun soveltamisalaan kuuluvia laitoksia koskevia lupaehtoja määritettäessä, ja toimivaltaisten viranomaisten olisi vahvistettava päästöjen raja-arvot, joilla varmistetaan, etteivät päästöt normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa ylitä parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviä päästötasoja, jotka on vahvistettu BAT-päätelmissä. |
|
(2) |
Jäsenvaltioiden, asianomaisen teollisuuden sekä ympäristönsuojelua edistävien kansalaisjärjestöjen edustajista koostuva foorumi, joka perustettiin 16 päivänä toukokuuta 2011 annetulla komission päätöksellä (2), antoi 19 päivänä joulukuuta 2017 komissiolle lausuntonsa jätteenkäsittelyn BAT-vertailuasiakirjan ehdotetusta sisällöstä. Lausunto on julkisesti saatavilla. |
|
(3) |
Tämän päätöksen liitteessä esitetyt BAT-päätelmät ovat BAT-vertailuasiakirjan keskeinen osa. |
|
(4) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2010/75/EU 75 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Hyväksytään liitteessä esitetyt jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 10 päivänä elokuuta 2018.
Komission puolesta
Karmenu VELLA
Komission jäsen
(1) EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17.
(2) Komission päätös, annettu 16 päivänä toukokuuta 2011, tietojenvaihtoa koskevan foorumin perustamisesta teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan mukaisesti (EUVL C 146, 17.5.2011, s. 3).
LIITE
JÄTTEENKÄSITTELYN PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT (BAT-PÄÄTELMÄT)
SOVELTAMISALA
Nämä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät kattavat seuraavat direktiivin 2010/75/EU liitteessä I täsmennetyt toiminnot:
|
— |
|
|
— |
|
|
— |
|
|
— |
|
Viitattaessa erillisessä laitoksessa käsiteltävään jäteveteen, joka ei kuulu direktiivin 91/271/ETY soveltamisalaan, nämä BAT-päätelmät kattavat myös eri alkuperää olevien jätevesien yhdistetyn käsittelyn, jos pääasiallinen epäpuhtauskuorma on peräisin edellä lueteltujen 5.1, 5.3 tai 5.5 kohtien soveltamisalaan kuuluvista toiminnoista.
Nämä BAT-päätelmät eivät koske seuraavia:
|
— |
Allastaminen. |
|
— |
Direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevassa 6.5 kohdassa olevan toiminnan kuvauksen kattama ruhojen tai eläinperäisen jätteen loppukäsittely tai kierrätys, jos se kuuluu teurastamoja ja eläinperäisten sivutuotteiden käsittelyä koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan. |
|
— |
Tilakohtainen lannan prosessointi, jos se kuuluu siipikarjan tai sikojen tehokasvatuslaitoksia koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan. |
|
— |
Jätteen suora (eli ilman esikäsittelyä tapahtuva) hyödyntäminen raaka-aineiden korvikkeena laitoksissa, jotka suorittavat muiden BAT-päätelmien soveltamisalaan kuuluvia toimintoja, joita ovat esimerkiksi seuraavat:
|
|
— |
Jätteen (rinnakkais)poltto, pyrolyysi ja kaasutus. Tämä saattaa kuulua jätteenpolttoa koskevien BAT-päätelmien tai suuria polttolaitoksia koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan. |
|
— |
Kaatopaikat. Tämä kuuluu kaatopaikoista annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY (2) soveltamisalaan. Erityisesti jätteiden maanalainen pysyvä ja pitkäaikainen varastointi (≥ 1 vuosi ennen sijoittamista, ≥ 3 vuotta ennen hyödyntämistä) kuuluvat direktiivin 1999/31/EY soveltamisalaan. |
|
— |
Alkuperäisellä paikalla (In Situ) tapahtuva pilaantuneen maa-aineksen (eli kaivamattoman maa-aineksen) kunnostus. |
|
— |
Kuonan ja pohjatuhkan käsittely. Tämä saattaa kuulua jätteenpolttoa koskevien BAT-päätelmien ja/tai suuria polttolaitoksia koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan. |
|
— |
Romumetallien ja metallipitoisten materiaalien sulatus. Tämä voi kuulua muita kuin rautametalleja (värimetalleja) käyttävien teollisuudenalojen BAT-päätelmien, raudan ja teräksen tuotantoa koskevien BAT-päätelmien ja/tai takomo- ja valimoteollisuutta koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan. |
|
— |
Käytettyjen happojen ja emästen regenerointi, jos tämä kuuluu rautametallien valmistusta koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan. |
|
— |
Polttoaineiden polttaminen, jos se ei tuota suoraan kosketukseen jätteen kanssa pääseviä palokaasuja. Tämä saattaa kuulua suuria polttolaitoksia koskevien BAT-päätelmien tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2193 (3) soveltamisalaan. |
Näiden BAT-päätelmien kattamien toimintojen kannalta muita merkityksellisiä päätelmiä ja vertailuasiakirjoja ovat seuraavat:
|
— |
Economics and Cross-media Effects (ECM) (taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset); |
|
— |
Emissions from Storage (EFS) (teollisuuden varastoinnin päästöt); |
|
— |
Energy Efficiency (ENE) (energiatehokkuus); |
|
— |
Monitoring of Emissions to Air and Water from IED installations (ROM) (teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista aiheutuvien ilma- ja vesipäästöjen tarkkailu); |
|
— |
Production of cement, lime and magnesium oxide (CLM) (sementin, kalkin ja magnesiumoksidin tuotanto); |
|
— |
Common Waste Water and Waste Gas Treatment/Management Systems in the Chemical Sector (CWW) (jäteveden ja jätekaasun yhteiset käsittely- ja hallintajärjestelmät kemianteollisuudessa); |
|
— |
Intensive rearing of poultry or pigs (IRPP) (siipikarjan tai sikojen tehokasvatuslaitokset). |
Näiden BAT-päätelmien soveltaminen ei rajoita muun asiaan liittyvän, esimerkiksi jätehierarkiaa koskevan, lainsäädännön säännösten soveltamista.
MÄÄRITELMÄT
Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
|
Käsite |
Määritelmä |
||||
|
Yleiset termit |
|||||
|
Kanavoidut päästöt |
Kaikenlaisten kanavien, putkistojen tai piippujen kautta ympäristöön pääsevät epäpuhtauspäästöt. Tähän sisältyvät myös avoimien biosuodattimien päästöt. |
||||
|
Jatkuvatoiminen mittaus mittaus |
Mittaus, jossa käytetään paikan päälle pysyvästi asennettua automaattista mittausjärjestelmää. |
||||
|
Puhtausilmoitus |
Jätteen tuottajan/haltijan toimittama kirjallinen asiakirja, joka todistaa, että kyseinen tyhjä pakkaus (esimerkiksi tynnyrit, säiliöt) on puhdas kelpoisuuskriteerien mukaisesti. |
||||
|
Hajapäästöt |
Muut kuin kanavoidut päästöt (esimerkiksi pölypäästöt, orgaanisten yhdisteiden päästöt tai hajupäästöt), jotka voivat johtua hajakuormituslähteistä (esim. säiliöt) tai pistelähteistä (esim. putkien laipat). Tämä sisältää myös ulkoilmassa tapahtuvan aumakompostoinnin päästöt. |
||||
|
Suora päästö |
Vastaanottavaan vesistöön vapautuva päästö ilman jäteveden myöhempää lisäkäsittelyä. |
||||
|
Päästökertoimet |
Luvut, jotka voidaan päästöjen arvioimiseksi kertoa laitosta/prosessia tai tuotantoa koskevilla tunnetuilla tiedoilla. |
||||
|
Olemassa oleva laitos |
Muu kuin uusi laitos. |
||||
|
Soihdutus |
Korkeassa lämpötilassa tapahtuva hapetus teollisuustoiminnoista aiheutuvien jätekaasujen palavien yhdisteiden polttamiseksi soihduttamalla. Soihdutusta käytetään pääasiassa syttyvän kaasun polttamiseksi turvallisuussyistä tai muissa kuin tavanomaisissa toimintaolosuhteissa. |
||||
|
Lentotuhka |
Savukaasun kuljettamat polttokammiosta tulevat tai savukaasuvirrassa muodostuvat hiukkaset. |
||||
|
Karkauspäästöt |
Hajapäästöt pistekuormituslähteistä. |
||||
|
Vaarallinen jäte |
Vaarallinen jäte sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 2 kohdassa. |
||||
|
Epäsuora päästö |
Muu kuin suora päästö. |
||||
|
Nestemäinen biohajoava jäte |
Biologista alkuperää oleva jäte, jonka vesipitoisuus on suhteellisen suuri (esim. rasvanerottimien sisältö, orgaaniset lietteet, ruokalajäte). |
||||
|
Laitoksen merkittävä parannus |
Laitoksen osan suunnittelun tai tekniikan merkittävä muutos, jossa prosessi- ja/tai puhdistusmenetelmää tai -menetelmiä ja niihin liittyviä laitteita muutetaan tai korvataan huomattavissa määrin. |
||||
|
Mekaanis-biologinen käsittely |
Sekalaisen kiinteän jätteen käsittely yhdistelemällä mekaanista käsittelyä ja biologista, esimerkiksi aerobista tai anaerobista, käsittelyä. |
||||
|
Uusi laitos |
Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen luvan saanut laitos tai laitos, joka on uusittu kokonaan näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen. |
||||
|
Käsitelty jäte (output) |
Jätteenkäsittelylaitoksesta lähtevä käsitelty jäte. |
||||
|
Pastamainen jäte |
Liete, joka ei ole valuvaa |
||||
|
Jaksottainen mittaus |
Mittaaminen määritellyin väliajoin manuaalisia tai automaattisia menetelmiä käyttäen. |
||||
|
Hyödyntäminen |
Hyödyntäminen on määritelty direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 15 kohdassa |
||||
|
Uudelleenjalostaminen |
Jäteöljyn käsittely sen muuntamiseksi perusöljyksi. |
||||
|
Regenerointi |
Käsittelyt ja prosessit, joilla pyritään lähinnä tekemään käsitellyt materiaalit (esimerkiksi käytetty aktiivihiili tai käytetty liuotin) uudelleen samanlaiseen käyttöön soveltuvaksi. |
||||
|
Herkkä kohde |
Alue, joka tarvitsee erityistä suojaa, kuten:
|
||||
|
Allastaminen |
Nestemäisen tai lietemäisen jätteen sijoittaminen esimerkiksi kaivantoihin, lammikoihin tai patoaltaisiin. |
||||
|
Lämpöarvoa omaavan jätteen käsittely |
Muun muassa jätepuun, jäteöljyn, jätemuovin tai jäteliuottimien käsittely polttoaineen valmistamiseksi tai niiden lämpöarvon paremman hyödyntämisen mahdollistamiseksi. |
||||
|
VFC-yhdisteet |
Haihtuvat fluori(hiili)vedyt: Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat fluoratuista (hiili)vedyistä, etenkin kloorifluorihiilivedyistä (CFC-yhdisteet), osittain halogenoiduista kloorifluorihiilivedyistä (HCFC-yhdisteet) ja fluorihiilivedyistä (HFC-yhdisteet). |
||||
|
VHC-yhdisteet |
Haihtuvat hiilivedyt: Haihtuvat orgaaniset yhdisteet, jotka koostuvat täysin vedystä ja hiilestä (esimerkiksi etaani, propaani, isobutaani, syklopentaani). |
||||
|
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) |
Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 45 kohdassa määritellyt haihtuvat orgaaniset yhdisteet |
||||
|
Jätteen haltija |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (4) 3 artiklan 6 kohdassa määritelty jätteen haltija. |
||||
|
Tuleva jäte (input) |
Jätteenkäsittelylaitokseen käsiteltäväksi tuleva jäte. |
||||
|
Vesipohjainen nestemäinen jäte |
Jäte, joka koostuu vesipitoisista nesteistä, hapoista/emäksistä tai pumpattavista lietteistä (esimerkiksi emulsiot, jätehapot, vesipitoinen meriympäristön jäte) ja joka ei ole nestemäistä biohajoavaa jätettä. |
||||
|
Epäpuhtaudet/muuttujat |
|||||
|
AOX (Adsorboituva orgaaninen halogeeni) |
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX), ilmaistuna Cl:nä, sisältävät adsorboituvan orgaanisesti sitoutuneen kloorin, bromin ja jodin. |
||||
|
Arseeni |
Arseeni, ilmaistuna As:nä, sisältää kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset arseeniyhdisteet liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä. |
||||
|
BOD |
Biologinen hapenkulutus. Se hapen määrä, joka tarvitaan orgaanisen ja/tai epäorgaanisen aineen biokemialliseksi hapettumiseksi hiilidioksidiksi viidessä (BOD5) tai seitsemässä (BOD7) päivässä. |
||||
|
Kadmium |
Kadmium, ilmaistuna Cd:nä, sisältää kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset kadmiumyhdisteet liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä. |
||||
|
CFC-yhdisteet |
Kloorifluorihiilivedyt: hiilestä, kloorista ja fluorista koostuvat haihtuvat orgaaniset yhdisteet. |
||||
|
Kromi |
Kromi, ilmaistuna Cr:nä, sisältää kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset kromiyhdisteet liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä. |
||||
|
Kuudenarvoinen kromi |
Kuudenarvoinen kromi, ilmaistuna Cr(VI):nä, sisältää kaikki kromiyhdisteet, joissa kromi on hapettumistilassa + 6. |
||||
|
COD |
Kemiallinen hapenkulutus. Se hapen määrä, joka tarvitaan orgaanisen aineen kemialliseksi hapettumiseksi kokonaan hiilidioksidiksi. COD on orgaanisten yhdisteiden massapitoisuuden indikaattori. |
||||
|
Kupari |
Kupari, ilmaistuna Cu:na, sisältää kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset kupariyhdisteet, liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä. |
||||
|
Syanidi |
Vapaa syanidi, ilmaistuna CN-:nä. |
||||
|
Pöly |
Hiukkasten kokonaismäärä (ilmassa). |
||||
|
HOI |
Öljyn hiilivetyindeksi. Hiilivetyliuottimella uutettavien yhdisteiden yhteenlaskettu määrä (mukaan lukien pitkäketjuiset tai haaraketjuiset alifaattiset, alisykliset, aromaattiset tai alkyylisubstituoidut aromaattiset hiilivedyt). |
||||
|
HCl |
Kaikki epäorgaaniset kaasumaiset klooriyhdisteet ilmaistuina HCl:nä. |
||||
|
HF |
Kaikki epäorgaaniset kaasumaiset fluoriyhdisteet ilmaistuina HF:nä. |
||||
|
H2S |
Rikkivety. Karbonyylisulfidi ja merkaptaanit eivät sisälly tähän. |
||||
|
Lyijy |
Lyijy, ilmaistuna Pb:nä, sisältää kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset lyijy-yhdisteet liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä. |
||||
|
Elohopea |
Elohopea, ilmaistuna Hg:nä, sisältää alkuaine-elohopean ja kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset elohopeayhdisteet liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä. |
||||
|
NH3 |
Ammoniakki |
||||
|
Nikkeli |
Nikkeli, ilmaistuna Ni:nä, sisältää kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset nikkeliyhdisteet liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä. |
||||
|
Hajupitoisuus |
Eurooppalaisten hajuyksikköjen (ouE) määrä kuutiometrissä standardiolosuhteissa mitattuna dynaamisella olfaktometrillä standardin EN 13725 mukaisesti. |
||||
|
PCB |
Polykloorattu bifenyyli. |
||||
|
Dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet |
Komission asetuksessa (EY) N:o 199/2006 (5) luetellut polyklooratut bifenyylit. |
||||
|
PCDD/F |
Polyklooratut dibentso-p-dioksiinit ja -furaanit |
||||
|
PFOA |
Perfluoro-oktaanihappo. |
||||
|
PFOS |
Perfluoro-oktaanisulfonihappo. |
||||
|
Fenoli-indeksi |
Fenoliyhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna fenolipitoisuutena ja mitattuna standardin EN ISO 14402 mukaisesti. |
||||
|
TOC |
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä, ilmaistuna C:nä (vedessä), sisältää kaikki orgaaniset yhdisteet. |
||||
|
Kokonaistyppi |
Typen kokonaismäärä, ilmaistuna N:nä, sisältää vapaan ammoniakin ja ammoniakkitypen (NH4–N), nitriittitypen (NO2–N), nitraattitypen (NO3–N) ja orgaanisesti sitoutuneen typen. |
||||
|
Kokonaisfosfori |
Fosforin kokonaismäärä, ilmaistuna P:nä, sisältää kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset fosforiyhdisteet liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä. |
||||
|
TSS |
Kiintoaineen kokonaispitoisuus. Kaiken suspendoituneen kiintoaineen massapitoisuus (vedessä) mitattuna suodattamalla lasikuitusuodattimien ja punnituksen avulla. |
||||
|
TVOC |
Haihtuva orgaaninen kokonaishiili ilmaistuna C:nä (ilmassa) |
||||
|
Sinkki |
Sinkki, ilmaistuna Zn:nä, sisältää kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset sinkkiyhdisteet liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä. |
||||
Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia lyhenteitä:
|
Lyhenne |
Määritelmä |
|
EMS |
Ympäristöjärjestelmä |
|
Romuajoneuvot |
Romuajoneuvot (sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/53/EY (6) 2 artiklan 2 kohdassa) |
|
HEPA |
Suurtehosuodatin (High-efficiency particle air (filter)) |
|
IBC |
IBC-pakkaus (Intermediate bulk container) |
|
LDAR |
Vuotojen tunnistus- ja korjausohjelma |
|
LEV |
Kohdepoisto |
|
POP |
Pysyvät orgaaniset yhdisteet (lueteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 850/2004 (7)) |
|
SER |
Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu (sellaisena kuin se määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/19/EU (8) 3 artiklan 1 kohdassa). |
Yleisiä näkökohtia
Paras käytettävissä oleva tekniikka
Näissä BAT-päätelmissä luetellut ja kuvaillut tekniikat eivät ole määrääviä eivätkä tyhjentäviä. Voidaan käyttää myös muita tekniikoita, joilla varmistetaan vähintään sama ympäristönsuojelun taso.
Jollei toisin mainita, BAT-päätelmät ovat yleisesti sovellettavissa.
Ilmaan vapautuvia päästöjä koskevaan parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot, BAT-AEL)
Jollei toisin ilmoiteta, näissä BAT-päätelmissä esitettyjä ilmapäästöjä koskevilla parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisilla päästötasoilla (BAT-päästötasoilla, BAT-AEL) tarkoitetaan pitoisuuksia (ilmaan päässeiden aineiden massa jätekaasujen tilavuutta kohden) seuraavissa vakio-olosuhteissa: kuiva kaasu 273,15 K:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n ilmanpaineessa, ilman happipitoisuuden korjausta, ilmaistuna yksikkönä μg/Nm3 tai mg/Nm3.
Ilmaan vapautuvien päästöjen BAT-päästötasojen keskiarvojen laskentajaksoissa sovelletaan seuraavia määritelmiä:
|
Mittaustyyppi |
Keskiarvon laskentajakso |
Määritelmä |
|
Jatkuva |
Vuorokausikeskiarvo |
Keskiarvo yhden vuorokauden ajalta, perustuu päteviin tuntikohtaisiin tai puolen tunnin keskiarvoihin |
|
Jaksottainen |
Keskiarvo otantajakson aikana |
Kolmen vähintään 30 minuuttia kestävän peräkkäisen mittauksen keskiarvo (9) |
Jatkuvaa mittausta käytettäessä BAT-päästötasot voidaan ilmaista vuorokausikeskiarvoina.
Veteen johdettavia päästöjä koskevaan parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot)
Jollei toisin ilmoiteta, näissä BAT-päätelmissä esitetyt vesipäästöjä koskevien parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) perustuvat pitoisuuksiin (veteen päässeiden aineiden massa veden tilavuutta kohden), jotka ilmaistaan käyttäen yksikköä μg/l tai mg/l.
Jollei toisin ilmoiteta, BAT-päästötasoihin liittyvät keskiarvon laskentajaksot viittaavat jompaankumpaan seuraavista tapauksista:
|
— |
kun kyseessä on jatkuva päästö, vuorokausikeskiarvoihin eli 24 tunnin ajalta otettuihin virtaukseen suhteutettuihin kokoomanäytteisiin; |
|
— |
kun kyseessä on kertapäästö, virtaukseen suhteutettuna kokoomanäytteinä päästön keston ajalta otettujen näytteiden keskiarvoihin, tai mikäli poistovesi on asianmukaisesti sekoitettua ja homogeenista, ennen päästöä otettuun näytteeseen. |
Aikaan suhteutettuja kokoomanäytteitä voidaan käyttää, jos virtauksen on osoitettu olevan riittävän vakaa.
Kaikkia vesipäästöjen BAT-päästötasoja sovelletaan pisteessä, jossa päästö lähtee laitoksesta.
Puhdistustehokkuus
Kun kyseessä on orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) ja kemiallinen hapenkulutus (COD), näissä BAT-päätelmissä (ks. taulukko 6.1) tarkoitettavan keskimääräisen puhdistustehokkuuden laskemiseen eivät sisälly esikäsittelyvaiheet, joilla pyritään erottamaan kiinteä orgaaninen aines vesipohjaisesta nestemäisestä jätteestä, kuten höyrystäminen ja kondensointi, emulsion rikkominen tai faasien erotus.
1 YLEISET BAT-PÄÄTELMÄT
1.1 Yleinen ympäristönsuojelun taso
BAT 1. Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ympäristöjärjestelmä (EMS) ja noudattaa sitä. Ympäristöjärjestelmään kuuluvat seuraavat osatekijät:
|
I. |
johdon, myös ylemmän johdon, sitoutuminen; |
|
II. |
johdon toimesta tehtävä sellaisen ympäristöön liittyvän toimintaperiaatteenmääritteleminen, joka sisältää laitoksen ympäristönsuojelun tason jatkuvan kehittämisen; |
|
III. |
tarvittavien menettelyjen, tavoitteiden ja päämäärien suunnitteleminen ja järjestäminen yhdessä taloudellisen suunnittelun ja investointien kanssa; |
|
IV. |
menettelyjen täytäntöönpano kiinnittämällä erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:
|
|
V. |
toiminnan seuraaminen ja korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen kiinnittäen erityistä huomiota seuraaviin:
|
|
VI. |
ylimmän johdon toimet ympäristöjärjestelmän ja sen jatkuvan toimivuuden, riittävyyden ja tehokkuuden tarkistamiseksi; |
|
VII. |
puhtaampien tekniikoiden kehityksen seuraaminen; |
|
VIII. |
laitoksen mahdollisen käytöstä poiston ympäristövaikutusten tarkastelu suunniteltaessa uutta laitosta ja koko sen elinkaaren ajan; |
|
IX. |
sektorikohtaisen vertailuanalyysin (benchmark) säännöllinen soveltaminen; |
|
X. |
jätevirran hallinta (ks. BAT 2); |
|
XI. |
jätevesi- ja jätekaasuvirtoja koskeva inventaario (ks. BAT 3); |
|
XII. |
jäännösten (residues) hallintasuunnitelma (ks. kuvaus 6.5kohdassa); |
|
XIII. |
onnettomuuksien hallintasuunnitelma (ks. kuvaus 6.5 kohdassa); |
|
XIV. |
hajunhallintasuunnitelma (ks. BAT 12); |
|
XV. |
melun ja tärinän hallintasuunnitelma (ks. BAT 17); |
Soveltaminen
Ympäristöjärjestelmän laajuus (esim. tietojen yksityiskohtaisuuden taso) ja luonne (esim. standardoitu tai standardoimaton) ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisten ympäristövaikutusten laajuuteen (ja ne määräytyvät myös käsiteltävien jätteiden tyypin ja määrän mukaan).
BAT 2. Laitoksen yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävää tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavia menetelmiä.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|||||||||||
|
a. |
Laaditaan ja otetaan käyttöön jätteen karakterisointi- ja esihyväksyntämenettelyjä |
Näillä menettelyillä pyritään varmistamaan jätteenkäsittelytoimintojen tekninen (ja laillinen) soveltuvuus tietyn jätteen käsittelyyn ennen jätteen saapumista laitokseen. Niitä ovat muun muassa menettelyt tietojen keräämiseksi Tulevasta jätteestä, ja niihin saattaa sisältyä näytteenotto jätteestä ja jätteen karakterisointi, jotta jätteen koostumuksesta saadaan riittävästi tietoa. Jätteen esihyväksyntämenettelyt ovat riskiperusteisia, ja niissä otetaan huomioon esimerkiksi jätteen vaaraominaisuudet, jätteen aiheuttamat prosessien turvallisuutta, työturvallisuutta ja ympäristövaikutuksia koskevat riskit sekä aiemman jätteen haltijan tai haltijoiden toimittamat tiedot. |
||||||||||
|
b. |
Laaditaan ja otetaan käyttöön jätteen hyväksyntämenettelyjä |
Hyväksyntämenettelyillä pyritään vahvistamaan esihyväksyntävaiheessa yksilöidyt jätteen ominaisuudet. Näillä menettelyillä määritellään seikat, jotka on tarkastettava jätteen saavuttua laitokseen, sekä jätteen hyväksyntä- ja hylkäysperusteet. Niihin voi sisältyä muun muassa näytteenottoa, tarkastuksia ja analysointia. Jätteen hyväksyntämenettelyt ovat riskiperusteisia, ja niissä otetaan huomioon esimerkiksi jätteen vaaraominaisuudet, jätteen aiheuttamat prosessien turvallisuutta, työturvallisuutta ja ympäristövaikutuksia koskevat riskit sekä jätteen aiemman haltijan tai haltijoiden toimittamat tiedot. |
||||||||||
|
c. |
Laaditaan ja otetaan käyttöön jätteen jäljittämisjärjestelmä (tracking)ja inventaario. |
Jätteen jäljittämisjärjestelmällä (tracking) ja inventaariolla pyritään seuraamaan jätteen sijaintia ja määrää laitoksessa. Se sisältää kaikki jätteen esihyväksyntämenettelyissä tuotetut tiedot (esimerkiksi laitokseen saapumisen ajankohta ja jätteen yksilöllinen viitenumero, tiedot jätteen aiemmasta haltijasta tai haltijoista, esihyväksyntä- ja hyväksyntäanalyysien tulokset, suunniteltu käsittelyreitti, laitosalueella olevan jätteen luonne ja määrä, kaikki tunnistetut vaarat mukaan lukien) sekä hyväksynnän, varastoinnin, käsittelyn ja/tai laitosalueelta siirtämisen yhteydessä syntyneet tiedot. Jätteen jäljittämisjärjestelmä (tracking) on riskiperusteinen, ja siinä otetaan huomioon esimerkiksi jätteen vaaraominaisuudet, jätteen aiheuttamat prosessien turvallisuutta, työturvallisuutta ja ympäristövaikutuksia koskevat riskit sekä jätteen aiemman haltijan tai haltijoiden toimittamat tiedot. |
||||||||||
|
d. |
Laaditaan ja otetaan käyttöön lähtevän käsitellyn jätteen laadunhallintajärjestelmä |
Tässä menetelmässä laaditaan ja otetaan käyttöön lähtevän käsitellyn jätteen laadunhallintajärjestelmä, jolla varmistetaan, että jätteenkäsittelyn tuotos vastaa odotuksia, käyttäen esimerkiksi olemassa olevia EN-standardeja. Tämän hallintajärjestelmän avulla voidaan myös tarkkailla ja optimoida jätteenkäsittelyn suorituskykyä, ja tätä varten siinä voidaan analysoida merkityksellisten ainesosien materiaalivirta jätteenkäsittelyn läpi. Materiaalivirran analyysin käyttö on riskiperusteista, ja siinä otetaan huomioon esimerkiksi jätteen vaaraominaisuudet, jätteen aiheuttamat prosessien turvallisuutta, työturvallisuutta ja ympäristövaikutuksia koskevat riskit sekä jätteen aiemman haltijan tai haltijoiden toimittamat tiedot. |
||||||||||
|
e. |
Varmistetaan jätteiden erottelu |
Jätteet pidetään erillään niiden ominaisuuksien mukaan, jotta mahdollistetaan helpompi ja ympäristön kannalta turvallisempi varastointi ja käsittely. Jätteiden erottelu perustuu jätteiden fyysiseen erottamiseen ja menettelyihin, joilla tunnistetaan, milloin ja missä jätteitä varastoidaan. |
||||||||||
|
f. |
Varmistetaan jätteiden yhteensopivuus ennen niiden sekoittamista tai yhdistämistä |
Yhteensopivuus varmistetaan joukolla tarkastustoimenpiteitä ja -testejä, joilla havaitaan ei-toivotut ja/tai mahdollisesti vaaralliset kemialliset reaktiot jätteiden välillä (esimerkiksi polymerisaatio, kaasun kehittyminen, eksoterminen reaktio, hajoaminen, kiteytyminen, saostuminen) sekoittamisen, yhdistämisen tai muiden käsittelytoimintojen suorittamisen yhteydessä. Yhteensopivuustestit ovat riskiperusteisia, ja niissä otetaan huomioon esimerkiksi jätteen vaaraominaisuudet, jätteen aiheuttamat prosessien turvallisuutta, työturvallisuutta ja ympäristövaikutuksia koskevat riskit sekä jätteen aiemman haltijan tai haltijoiden toimittamat tiedot. |
||||||||||
|
g. |
Lajitellaan vastaanotetun kiinteä jäte |
Vastaanotetun kiinteän jätteen lajittelulla (10) pyritään estämään ei-toivotun materiaalin pääseminen myöhempään jätteenkäsittelyprosessiin tai -prosesseihin. Siihen voi sisältyä:
|
||||||||||
BAT 3. Veteen ja ilmaan joutuvien päästöjen vähentämisen helpottamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ja ylläpitää osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) jätevesi- ja jätekaasuvirtoja koskevaa inventaariota, johon sisältyvät kaikki seuraavat tekijät:
|
i) |
tiedot käsiteltävän jätteen ja jätteenkäsittelyprosessin ominaisuuksista, joita ovat muun muassa:
|
|
ii) |
tiedot jätevesivirtojen ominaispiirteistä, joita ovat muun muassa:
|
|
iii) |
tiedot jätekaasuvirtojen ominaispiirteistä, joita ovat muun muassa:
|
Soveltaminen
Inventaarion laajuus (esim. tietojen yksityiskohtaisuuden taso) ja luonne ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja kompleksisuuteen sekä sen mahdollisten ympäristövaikutusten laajuuteen (jotka määräytyvät myös käsiteltävien jätteiden tyypin ja määrän mukaan).
BAT 4. Jätteen varastointiin liittyvän ympäristöriskin vähentämiseksi parasta käytettävää tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavia menetelmiä.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|||||||
|
a. |
Optimaalinen varastointipaikka |
Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa seuraavat:
|
Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksiin. |
||||||
|
b. |
Riittävä varastointikapasiteetti |
Toteutetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä jätteen kertymisen välttämiseksi:
|
Voidaan soveltaa yleisesti. |
||||||
|
c. |
Turvallinen varastointi |
Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat:
|
|||||||
|
d. |
Erillinen alue pakatun vaarallisen jätteen varastointia ja käsittelyä varten |
Pakatun vaarallisen jätteen varastointiin ja käsittelyyn käytetään tarvittaessa tähän nimenomaisesti varattua aluetta. |
|||||||
BAT 5. Jätteen käsittelyyn (handling) ja siirtoihin liittyvän ympäristöriskin vähentämiseksi parasta käytettävää tekniikkaa on laatia ja ottaa käyttöön käsittelyä ja siirtoja koskevia menettelyjä.
Kuvaus
Käsittelyä ja siirtoa koskevilla menettelyillä pyritään varmistamaan, että jätteitä käsitellään ja ne siirretään turvallisesti varastoon tai käsittelyyn. Ne sisältävät seuraavat osatekijät:
|
— |
Jätteen käsittelyn ja siirrot suorittaa pätevä henkilöstö. |
|
— |
Jätteen käsittely ja siirrot dokumentoidaan asianmukaisesti, validoidaan ennen suorittamista ja todennetaan suorittamisen jälkeen. |
|
— |
Toimenpiteet vuotojen estämiseksi ovat käytössä. |
|
— |
Jätteitä sekoitettaessa tai yhdistettäessä toteutetaan toimintaa ja suunnittelua koskevia varotoimia (esimerkiksi pölymäisten/jauhemaisten jätteiden alipaineimu). |
Käsittelyä ja siirtoja koskevat menettelyt ovat riskiperusteisia, ja niissä otetaan huomioon onnettomuuksien ja vaaratilanteiden todennäköisyys ja niiden ympäristövaikutukset.
1.2 Tarkkailu
BAT 6. Jätevesivirtoja koskevassa inventaariossa (ks. BAT 3) yksilöityjen merkityksellisten veteen vapautuvien päästöjen osalta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla keskeisiä prosessimuuttujia (esimerkiksi jätevesivirtaama, pH, lämpötila, sähkönjohtavuus, BOD) keskeisissä paikoissa (esimerkiksi esikäsittelyn sisäänmeno- ja/tai ulostulokohdat, viimeisen käsittelyvaiheen sisäänmenokohta, kohta, jossa päästö lähtee laitoksesta).
BAT 7. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla päästöjä veteen seuraavassa esitetyllä vähimmäistiheydellä ja EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan tietojen vastaava tieteellinen laatu.
|
Aine/muuttuja |
Standardi(t) |
Jätteenkäsittelyprosessi |
Muut BAT-vaatimukset, joihin tarkkailu liittyy |
|
|
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX) (13) (14) |
EN ISO 9562 |
Vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittely |
Kerran päivässä |
BAT 20 |
|
Bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleeni (BTEX) (13) (14) |
EN ISO 15680 |
Vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittely |
Kerran kuukaudessa |
|
|
EN-standardia ei ole saatavilla |
Kaikki jätteenkäsittely lukuun ottamatta vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittelyä |
Kerran kuukaudessa |
||
|
Vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittely |
Kerran päivässä |
|||
|
Saatavilla on useita EN-standardeja (esim. EN ISO 14403–1 ja -2) |
Vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittely |
Kerran päivässä |
||
|
Öljyn hiilivetyindeksi (HOI) (14) |
EN ISO 9377–2 |
Metallijätteen mekaaninen käsittely leikkureilla |
Kerran kuukaudessa |
|
|
VFC- ja/tai VHC-yhdisteitä sisältävän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun käsittely |
||||
|
Jäteöljyn uudelleenjalostus |
||||
|
Lämpöarvoa omaavan jätteen fysikaalis-kemiallinen käsittely |
||||
|
Kaivetun pilaantuneen maa-aineksen vesipesu |
||||
|
Vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittely |
Kerran päivässä |
|||
|
Arseeni (As), kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), nikkeli (Ni), lyijy (Pb), sinkki (Zn) (13) (14) |
Saatavilla on useita EN-standardeja (esim. EN ISO 11885, EN ISO 17294–2 ja EN ISO 15586) |
Metallijätteen mekaaninen käsittely leikkureilla |
Kerran kuukaudessa |
|
|
VFC- ja/tai VHC-yhdisteitä sisältävän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun käsittely |
||||
|
Jätteen mekaanis-biologinen käsittely |
||||
|
Jäteöljyn uudelleenjalostus |
||||
|
Lämpöarvoa omaavan jätteen fysikaalis-kemiallinen käsittely |
||||
|
Kiinteän ja/tai pastamaisen jätteen fysikaalis-kemiallinen käsittely |
||||
|
Käytettyjen liuottimien regenerointi |
||||
|
Kaivetun pilaantuneen maa-aineksen vesipesu |
||||
|
Vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittely |
Kerran päivässä |
|||
|
Vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittely |
Kerran päivässä |
|||
|
Saatavilla on useita EN-standardeja (esim. EN ISO 10304–3, EN ISO 23913) |
Vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittely |
Kerran päivässä |
||
|
Saatavilla on useita EN-standardeja (esim. EN ISO 17852, EN ISO 12846) |
Metallijätteen mekaaninen käsittely leikkureilla |
Kerran kuukaudessa |
||
|
VFC- ja/tai VHC-yhdisteitä sisältävän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun käsittely |
||||
|
Jätteen mekaanis-biologinen käsittely |
||||
|
Jäteöljyn uudelleenjalostus |
||||
|
Lämpöarvoa omaavan jätteen fysikaalis-kemiallinen käsittely |
||||
|
Kiinteän ja/tai pastamaisen jätteen fysikaalis-kemiallinen käsittely |
||||
|
Käytettyjen liuottimien regenerointi |
||||
|
Kaivetun pilaantuneen maa-aineksen vesipesu |
||||
|
Vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittely |
Kerran päivässä |
|||
|
PFOA (13) |
EN-standardia ei ole saatavilla |
Kaikki jätteenkäsittely |
Kerran 6 kuukaudessa |
|
|
PFOS (13) |
||||
|
Fenoli-indeksi (16) |
EN ISO 14402 |
Jäteöljyn uudelleenjalostus |
Kerran kuukaudessa |
|
|
Lämpöarvoa omaavan jätteen fysikaalis-kemiallinen käsittely |
||||
|
Vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittely |
Kerran päivässä |
|||
|
Typen kokonaismäärä (kokonaistyppi) (16) |
EN 12260, EN ISO 11905–1 |
Jätteen biologinen käsittely |
Kerran kuukaudessa |
|
|
Jäteöljyn uudelleenjalostus |
||||
|
Vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittely |
Kerran päivässä |
|||
|
EN 1484 |
Kaikki jätteenkäsittely lukuun ottamatta vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittelyä |
Kerran kuukaudessa |
||
|
Vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittely |
Kerran päivässä |
|||
|
Fosforin kokonaismäärä (kokonaisfosfori) (16) |
Saatavilla on useita EN-standardeja (esim. EN ISO 15681–1 ja -2, EN ISO 6878, EN ISO 11885) |
Jätteen biologinen käsittely |
Kerran kuukaudessa |
|
|
Vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittely |
Kerran päivässä |
|||
|
Kiintoaineen kokonaispitoisuus (TSS) (16) |
EN 872 |
Kaikki jätteenkäsittely lukuun ottamatta vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittelyä |
Kerran kuukaudessa |
|
|
Vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittely |
Kerran päivässä |
BAT 8. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla kanavoituja ilmaan johdettavia päästöjä seuraavassa esitetyn vähimmäistiheyden ja EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan vastaava tieteellinen laatu.
|
Aine/muuttuja |
Standardi(t) |
Jätteenkäsittelyprosessi |
Tarkkailutiheys vähintään (17) |
Muut BAT-vaatimukset, joihin tarkkailu liittyy |
|
Bromatut palonestoaineet (18) |
EN-standardia ei ole saatavilla |
Metallijätteen mekaaninen käsittely leikkureilla |
Kerran vuodessa |
BAT 25 |
|
CFC-yhdisteet |
EN-standardia ei ole saatavilla |
VFC- ja/tai VHC-yhdisteitä sisältävän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun käsittely |
Kerran 6 kuukaudessa |
BAT 29 |
|
Dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet |
EN 1948–1, -2 ja -4 (19) |
Metallijätteen mekaaninen käsittely leikkureilla (18) |
Kerran vuodessa |
BAT 25 |
|
PCB-yhdisteitä sisältävien laitteiden puhdistus (dekontaminaatio) |
Kerran 3 kuukaudessa |
BAT 51 |
||
|
Pöly |
EN 13284–1 |
Jätteen mekaaninen käsittely |
Kerran 6 kuukaudessa |
BAT 25 |
|
Jätteen mekaanis-biologinen käsittely |
BAT 34 |
|||
|
Kiinteän ja/tai pastamaisen jätteen fysikaalis-kemiallinen käsittely |
BAT 41 |
|||
|
Käytetyn aktiivihiilen, katalyyttijätteiden ja kaivetun pilaantuneen maa-aineksen lämpökäsittely |
BAT 49 |
|||
|
Kaivetun pilaantuneen maa-aineksen vesipesu |
BAT 50 |
|||
|
HCI |
EN 1911 |
Käytetyn aktiivihiilen, katalyyttijätteiden ja kaivetun pilaantuneen maa-aineksen lämpökäsittely (18) |
Kerran 6 kuukaudessa |
BAT 49 |
|
Vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittely (18) |
BAT 53 |
|||
|
HF |
EN-standardia ei ole saatavilla |
Käytetyn aktiivihiilen, katalyyttijätteiden ja kaivetun pilaantuneen maa-aineksen lämpökäsittely (18) |
Kerran 6 kuukaudessa |
BAT 49 |
|
Hg |
EN 13211 |
Elohopeaa sisältävän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun käsittely |
Kerran 3 kuukaudessa |
BAT 32 |
|
H2S |
EN-standardia ei ole saatavilla |
Jätteen biologinen käsittely (20) |
Kerran 6 kuukaudessa |
BAT 34 |
|
Metallit ja metalloidit elohopeaa lukuun ottamatta (esim. As, Cd, Co, Cr, Cu, Mn, Ni, Pb, Sb, Se, Tl, V) (18) |
EN 14385 |
Metallijätteen mekaaninen käsittely leikkureilla |
Kerran vuodessa |
BAT 25 |
|
NH3 |
EN-standardia ei ole saatavilla |
Jätteen biologinen käsittely (20) |
Kerran 6 kuukaudessa |
BAT 34 |
|
Kiinteän ja/tai pastamaisen jätteen fysikaalis-kemiallinen käsittely (18) |
Kerran 6 kuukaudessa |
BAT 41 |
||
|
Vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittely (18) |
BAT 53 |
|||
|
Hajupitoisuus |
EN 13725 |
Jätteen biologinen käsittely (21) |
Kerran 6 kuukaudessa |
BAT 34 |
|
PCDD/F (18) |
EN 1948–1, -2 ja -3 (19) |
Metallijätteen mekaaninen käsittely leikkureilla |
Kerran vuodessa |
BAT 25 |
|
TVOC |
EN 12619 |
Metallijätteen mekaaninen käsittely leikkureilla |
Kerran 6 kuukaudessa |
BAT 25 |
|
VFC- ja/tai VHC-yhdisteitä sisältävän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun käsittely |
Kerran 6 kuukaudessa |
BAT 29 |
||
|
Lämpöarvoa omaavan jätteen mekaaninen käsittely (18) |
Kerran 6 kuukaudessa |
BAT 31 |
||
|
Jätteen mekaanis-biologinen käsittely |
Kerran 6 kuukaudessa |
BAT 34 |
||
|
Kiinteän ja/tai pastamaisen jätteen fysikaalis-kemiallinen käsittely (18) |
Kerran 6 kuukaudessa |
BAT 41 |
||
|
Jäteöljyn uudelleenjalostus |
BAT 44 |
|||
|
Lämpöarvoa omaavan jätteen fysikaalis-kemiallinen käsittely |
BAT 45 |
|||
|
Käytettyjen liuottimien regenerointi |
BAT 47 |
|||
|
Käytetyn aktiivihiilen, katalyyttijätteiden ja kaivetun pilaantuneen maa-aineksen lämpökäsittely |
BAT 49 |
|||
|
Kaivetun pilaantuneen maa-aineksen vesipesu |
BAT 50 |
|||
|
Vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittely (18) |
BAT 53 |
|||
|
PCB-yhdisteitä sisältävien laitteiden puhdistus (22) |
Kerran 3 kuukaudessa |
BAT 51 |
BAT 9. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla käytettyjen liuottimien regeneroinnista, POP-yhdisteitä sisältävien laitteiden liuottimien avulla tapahtuvasta puhdistuksesta sekä liuottimien lämpöarvon talteen ottamiseksi suoritettavasta fysikaalis-kemiallisesta käsittelystä ilmaan pääseviä orgaanisten yhdisteiden hajapäästöjä vähintään kerran vuodessa käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|
|
a |
Mittaus |
Haistelumenetelmät, optinen kaasun kuvantaminen, SOF-menetelmä, tai differentiaalinen absorptio. Ks. kuvaukset 6.2 kohdassa. |
|
b |
Päästökertoimet |
Päästöjä koskevat laskelmat, jotka perustuvat määräajoin (esim. joka toinen vuosi) mittauksilla validoitaviin päästökertoimiin. |
|
c |
Massatase |
Hajapäästöjä koskevat laskelmat massataseen avulla ottaen huomioon liuottimien käyttö, kanavoidut päästöt ilmaan, päästöt veteen, prosessista lähtevän jätteen sisältämä liuotin sekä prosessijäännökset (esimerkiksi tislausjäännökset). |
BAT 10. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla määräajoin hajupäästöjä.
Kuvaus
Hajupäästöjä voidaan tarkkailla seuraavilla tavoilla:
|
— |
EN-standardit (esimerkiksi standardin EN 13725 mukainen dynaaminen olfaktometria hajupitoisuuden määrittämiseksi tai standardi EN 16841–1 tai -2 hajulle altistumisen määrittämiseksi); |
|
— |
sovellettaessa vaihtoehtoisia menetelmiä, joille ei ole saatavissa EN-standardeja (esimerkiksi hajun vaikutuksen arviointi), ISO-standardit, kansalliset standardit tai muut kansainväliset standardit, joilla taataan tietojen vastaava tieteellinen laatu. |
Tarkkailutiheys määritetään hajunhallintasuunnitelmassa (ks. BAT 12).
Soveltaminen
Soveltaminen rajoittuu vain tapauksiin, joissa herkille kohteille odotetaan aiheutuvan hajuhaittaa ja/tai sellainen on todettu.
BAT 11. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla vuosittaista veden, energian ja raaka-aineiden kulutusta sekä jäännöksien (residues) ja jäteveden vuosittaista tuotantoa vähintään kerran vuodessa.
Kuvaus
Tarkkailuun sisältyvät suorat mittaukset, laskelmat tai kirjaukset käyttäen esimerkiksi soveltuvia mittareita tai ostotositteita. Tarkkailu suoritetaan asianmukaisilla tasoilla (esimerkiksi prosessin tai laitoksen tasoilla) ja siinä otetaan huomioon kaikki laitoksessa tapahtuvat merkittävät muutokset.
1.3 Päästöt ilmaan
BAT 12. Hajupäästöjen estämiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, niiden vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on asentaa, panna täytäntöön ja tarkistaa säännöllisesti osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) hajunhallintasuunnitelma, joka sisältää seuraavat osat:
|
— |
toimet ja aikataulut; |
|
— |
kohdassa BAT 10 esitetty hajutarkkailu; |
|
— |
havaittuihin hajutapahtumiin, esimerkiksi valituksiin, reagointi; |
|
— |
hajujen ehkäisy- ja vähentämisohjelma, jonka tarkoituksena on määrittää lähde (lähteet); luonnehtia lähteiden vaikutukset; ja panna täytäntöön päästöjen estämistä ja/tai vähentämistä koskevia toimenpiteitä. |
Soveltaminen
Soveltaminen rajoittuu vain tapauksiin, joissa herkille kohteille odotetaan aiheutuvan hajuhaittaa ja/tai sellainen on todettu.
BAT 13. Hajupäästöjen ehkäisemiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, vähentämiseksi, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää:
|
Menetelmä |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|||||||
|
a. |
Viipymäajan minimointi |
Minimoidaan (mahdollisen) haisevan jätteen viipymäaika varastointi- tai käsittelyjärjestelmissä (esimerkiksi putkissa, tankeissa ja säiliöissä), erityisesti anaerobisissa olosuhteissa. Tarvittaessa otetaan käyttöön toimenpiteet jätteen kausiluonteisten huippumäärien vastaan ottamiseksi. |
Voidaan soveltaa vain avoimiin järjestelmiin |
||||||
|
b. |
Kemiallisen käsittelyn käyttö |
Kemikaalien käyttö haisevien yhdisteiden tuhoamiseksi tai niiden muodostumisen vähentämiseksi (esimerkiksi rikkivedyn hapettamiseksi tai saostamiseksi). |
Ei voida soveltaa, jos se saattaa haitata lähtevän jätteen tai halutun tuotteen (output) halutun laadun saavuttamista. |
||||||
|
c. |
Aerobisen käsittelyn optimointi |
Vesipohjaisen nestemäisen jätteen aerobisen käsittelyn tapauksessa tähän saattaa sisältyä:
Jos kyseessä on muun kuin vesipohjaisen nestemäisen jätteen aerobinen käsittely, ks. BAT 36. |
Voidaan soveltaa yleisesti. |
||||||
BAT 14. Ilmaan pääsevien hajapäästöjen, erityisesti pölypäästöjen, orgaanisten yhdisteiden päästöjen ja hajupäästöjen, ehkäisemiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa jäljempänä mainittujen menetelmien asianmukaista yhdistelmää.
BAT 14d on erityisen merkityksellinen sen mukaan, millaisen ilmaan pääsevien hajapäästöjen riskin jäte aiheuttaa.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|||||||||||
|
a. |
Mahdollisten hajapäästölähteiden määrän rajoittaminen |
Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa seuraavat:
|
Voidaan soveltaa yleisesti. |
||||||||||
|
b. |
Erittäin tiiviiden laitteiden valinta ja käyttö |
Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa seuraavat:
|
Olemassa olevien laitosten toiminnalliset vaatimukset saattavat rajoittaa sovellettavuutta. |
||||||||||
|
c. |
Korroosion ehkäiseminen |
Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa seuraavat:
|
Voidaan soveltaa yleisesti. |
||||||||||
|
d. |
Hajapäästöjen leviämisen estäminen, kerääminen ja käsittely |
Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa seuraavat:
|
Turvallisuusnäkökohdat, kuten räjähdysriski tai riski hapen loppumisesta, saattavat rajoittaa suljettujen laitteiden tai rakennusten käyttöä. Myös jätteen määrä saattaa rajoittaa suljettujen laitteiden tai rakennusten käyttöä. |
||||||||||
|
e. |
Kostutus |
Mahdollisten pölyn hajapäästöjen lähteiden (esimerkiksi jätteen varastointi, liikennöintialueet ja avoimet käsittelyprosessit) kostutus vedellä tai sumuttamalla. |
Voidaan soveltaa yleisesti. |
||||||||||
|
f. |
Kunnossapito |
Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa seuraavat:
|
Voidaan soveltaa yleisesti. |
||||||||||
|
g. |
Jätteen käsittely- ja varastointialueiden puhdistus |
Tähän sisältyy muun muassa koko jätteenkäsittelyalueen (hallit, liikennöintialueet, varastointialueet jne.), kuljetushihnojen, laitteiden ja säiliöiden säännöllinen puhdistus. |
Voidaan soveltaa yleisesti. |
||||||||||
|
h. |
Vuotojen tunnistus- ja korjausohjelma (LDAR) |
Ks. 6.2 kohta. Jos orgaanisten yhdisteiden päästöjä on odotettavissa, laaditaan ja otetaan käyttöön riskiperusteinen LDAR-ohjelma ottaen huomioon erityisesti laitoksen rakenne ja kyseisten orgaanisten yhdisteiden määrä ja luonne. |
Voidaan soveltaa yleisesti. |
||||||||||
BAT 15. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää soihdutusta vain turvallisuussyistä tai epätavanomaisissa toimintaolosuhteissa (esim. käynnistys ja pysäytys) käyttämällä molempia jäljempänä mainituista menetelmistä.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|
|
a. |
Laitoksen asianmukainen suunnittelu |
Tähän sisältyy riittävän kapasiteetin omaavan kaasuntalteenottojärjestelmän sekä erittäin tiiviiden paineventtiileiden käyttö. |
Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksiin. Olemassa oleviin laitoksiin voidaan mahdollisesti jälkiasentaa kaasun talteenottojärjestelmä. |
|
b. |
Laitoksen hallinta ja ylläpito |
Tähän sisältyy kaasujärjestelmän tasapainottaminen ja edistyneen prosessinhallinnan käyttö. |
Voidaan soveltaa yleisesti. |
BAT 16. Soihdutuksen ollessa välttämätöntä soihduista ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää molempia seuraavassa esitettyjä menetelmiä.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|
|
a. |
Soihdutuslaitteiden oikea suunnittelu |
Muun muassa korkeuden ja paineen, höyry-, ilma- tai kaasuavusteisuuden, soihdunkärkien tyypin optimointi savuttoman ja luotettavan toiminnan mahdollistamiseksi ja ylimääräisten kaasujen tehokkaan polttamisen varmistamiseksi. |
Voidaan soveltaa yleisesti uusiin soihtuihin. Olemassa olevissa laitoksissa esimerkiksi huoltoon käytettävissä olevan ajan saatavuus saattaa rajoittaa soveltamista. |
|
b. |
Seuranta ja tallentaminen osana soihdutuksen hallintaa |
Tähän sisältyy soihdutukseen johdettavan kaasun määrän jatkuva seuranta. Siihen saattaa sisältyä myös muiden muuttujien (esimerkiksi kaasuvirran koostumus, lämpösisältö, avustussuhde, nopeus, poistettavan kaasun virtausnopeus, epäpuhtauspäästöt (esimerkiksi NOX, CO, hiilivedyt), melu) arvioiminen. Soihdutustapahtumista tallennetaan yleensä tapahtumien kesto ja määrä, ja tallentamisen avulla voidaan kvantifioida päästöt ja mahdollisesti estää tulevia soihdutustapahtumia. |
Voidaan soveltaa yleisesti. |
1.4 Melu ja tärinä
BAT 17. Melu- ja tärinäpäästöjen estämiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, niiden vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia, panna täytäntöön ja tarkistaa säännöllisesti osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) melun ja tärinänhallintasuunnitelma, joka sisältää seuraavat osat:
|
I. |
asianmukaiset toimet ja aikataulut; |
|
II. |
melun ja tärinän tarkkailu; |
|
III. |
havaittuihin melu- ja tärinätapahtumiin, esimerkiksi valituksiin, reagointi; |
|
IV. |
melun ja tärinän vähentämistä koskeva ohjelma, jolla pyritään yksilöimään lähde/lähteet, mittaamaan/arvioimaan melu- ja tärinäaltistus, luonnehtimaan lähteiden vaikutukset ja panemaan täytäntöön melun ja tärinän estämistä ja/tai vähentämistä koskevia toimenpiteitä. |
Soveltaminen
Soveltaminen rajoittuu vain tapauksiin, joissa herkille kohteille odotetaan aiheutuvan melu- tai tärinähaittaa ja/tai sellainen on todettu.
BAT 18. Melu- ja tärinäpäästöjen ehkäisemiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:
|
Menetelmä |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|||||||||||
|
a. |
Laitteiden ja rakennusten asianmukainen sijainti |
Melutasoja voidaan alentaa kasvattamalla lähteen ja vastaanottajan välimatkaa sekä käyttämällä rakennuksia melusuojina ja sijoittamalla rakennusten ulos- tai sisäänkäynnit uudelleen. |
Olemassa olevissa laitoksissa laitteiden ja rakennusten ulos- tai sisäänkäyntien uudelleensijoittelua saattavat rajoittaa tilanpuute tai liialliset kustannukset. |
||||||||||
|
b. |
Operatiiviset toimenpiteet |
Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa seuraavat:
|
Voidaan soveltaa yleisesti. |
||||||||||
|
c. |
Vähän melua aiheuttavat laitteet |
Tähän saattavat sisältyä suorakäyttöiset moottorit, kompressorit, pumput ja soihdut. |
|||||||||||
|
d. |
Melun ja tärinän torjuntalaitteet |
Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa seuraavat:
|
Sovellettavuutta saattaa rajoittaa tilanpuute (olemassa olevissa laitoksissa). |
||||||||||
|
e. |
Melun vaimentaminen |
Melun leviämistä voidaan vähentää asettamalla esteitä melun aiheuttajien ja vastaanottajien väliin (esimerkiksi meluntorjuntaseinät, penkereet ja rakennukset). |
Voidaan soveltaa vain olemassa oleviin laitoksiin, koska tämän tekniikan käytön pitäisi olla tarpeetonta uusien laitosten suunnittelun ansiosta. Olemassa olevissa laitoksissa esteiden asettelua saattaa rajoittaa tilanpuute. Voidaan soveltaa metallijätteen leikkureissa tapahtuvan mekaanisen käsittelyn osalta leikkureissa tapahtuvan räjähdysmäisen palon eli deflagraation riskin asettamissa rajoissa. |
||||||||||
1.5 Päästöt veteen
BAT 19. Vedenkulutuksen optimoimiseksi, muodostuvan jäteveden määrän vähentämiseksi sekä maaperään ja veteen vapautuvien päästöjen estämiseksi, tai, jos se ei ole mahdollista, niiden vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettävien menetelmien asianmukaista yhdistelmää.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|||||||||
|
a. |
Vesihuolto |
Vedenkulutus optimoidaan toimenpiteillä, joita voivat olla muun muassa seuraavat:
|
Voidaan soveltaa yleisesti. |
||||||||
|
b. |
Veden kierrätys |
Vedet kierrätetään laitoksessa, tarvittaessa käsittelyn jälkeen. Kierrätysastetta rajoittavat laitoksen vesitase, veden sisältämät epäpuhtaudet (esimerkiksi hajuyhdisteet) ja/tai vesin ominaisuudet (esimerkiksi ravinnepitoisuus). |
Voidaan soveltaa yleisesti. |
||||||||
|
c. |
Läpäisemätön pinta |
Sen mukaan, millaisia riskejä jäte aiheuttaa maaperän ja/tai veden pilaantumisen suhteen, koko jätteenkäsittelyalueen (esimerkiksi jätteiden vastaanotto-, käsittely-, varastointi- ja kuormausalueet) pinnoitus kyseisiä nesteitä läpäisemättömäksi. |
Voidaan soveltaa yleisesti. |
||||||||
|
d. |
Menetelmät tankkien ja säiliöiden ylivuotojen ja rikkoontumisen todennäköisyyden ja niiden vaikutusten vähentämiseksi |
Sen mukaan, millaisia riskejä tankeissa ja säiliöissä olevat nesteet aiheuttavat maaperän ja/tai veden pilaantumisen suhteen, tähän sisältyy muun muassa seuraavia menetelmiä:
|
Voidaan soveltaa yleisesti. |
||||||||
|
e. |
Jätteen varastointi- ja käsittelyalueiden kattaminen |
Sen mukaan, millaisia riskejä jäte aiheuttaa maaperän ja/tai veden pilaantumisen suhteen, jäte varastoidaan ja käsitellään katetuilla alueilla, jotta estetään sen joutuminen kosketukseen sadeveden kanssa ja minimoidaan siten pilaantuneen huleveden määrä. |
Varastoitavan tai käsiteltävän jätteen suuri määrä saattaa rajoittaa soveltamista (esimerkiksi mekaaninen käsittely metallijätteen leikkureissa). |
||||||||
|
f. |
Vesivirtojen erotus |
Kukin vesivirta (esimerkiksi hulevesi, prosessivesi) kerätään ja käsitellään erikseen sen epäpuhtaussisällön ja käsittelymenetelmien yhdistelmän mukaan. Etenkin pilaantumattomat vesivirrat erotetaan käsittelyä edellyttävistä jätevesivirroista. |
Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksiin. Voidaan soveltaa yleisesti olemassa oleviin laitoksiin vedenkeräysjärjestelmän sijoittelun asettamissa rajoissa. |
||||||||
|
g. |
Asianmukainen vesien keräily- ja viemäröintijärjestelmä |
Jätteenkäsittelyalueella on vesien keräily- ja viemäröintijärjestelmä.. Käsittely- ja varastointialueille satava sadevesi kerätään viemäriin yhdessä muun muassa pesuveden ja satunnaisten vuotojen kanssa ja kierrätetään tai lähetetään jatkokäsiteltäväksi riippuen sen sisältämistä epäpuhtauspitoisuuksista. |
Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksiin. Voidaan soveltaa yleisesti olemassa oleviin laitoksiin veden viemärijärjestelmän sijoittelun asettamissa rajoissa. |
||||||||
|
h. |
Suunnittelu- ja kunnossapitotoimet vuotojen havaitsemisen ja korjaamisen mahdollistamiseksi |
Mahdollisten vuotojen säännöllinen tarkkailu on riskiperusteista ja tarvittaessa laitteet korjataan. Maanalaisten komponenttien käyttö minimoidaan. Käytettäessä maanalaisia komponentteja käytetään maanalaisten komponenttien suoja-allasta sen mukaan, millaisia riskejä näiden komponenttien sisältämä jäte aiheuttaa maaperän ja/tai veden pilaantumisen suhteen. |
Maanpäällisten komponenttien käyttöä Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksiin. Jäätymisriski saattaa kuitenkin rajoittaa sitä. Suoja-altaiden asentamismahdollisuudet saattavat olla rajalliset olemassa olevissa laitoksissa. |
||||||||
|
i. |
Varastoinnin asianmukainen puskurikapasiteetti |
Perustetaan riskiperusteisesti asianmukainen puskurikapasiteetti muissa kuin tavanomaisissa toimintaolosuhteissa muodostuvan jäteveden varastoimiseksi (ottaen huomioon esimerkiksi epäpuhtauksien luonne, jäteveden myöhemmän käsittelyn vaikutukset ja vastaanottava ympäristö). Jäteveden päästö tästä puskurivarastosta on mahdollista vasta, kun asianmukaiset toimenpiteet on toteutettu (esimerkiksi tarkkailu, käsittely, uudelleenkäyttö). |
Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksiin. Olemassa olevissa laitoksissa soveltamista saattavat rajoittaa käytettävissä oleva tila ja vedenkeräysjärjestelmän sijoittelu (layout). |
||||||||
BAT 20. Veteen joutuvien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää jäteveden käsittelyssä jäljempänä esiteltävien menetelmien asianmukaista yhdistelmää.
|
Menetelmä (23) |
Epäpuhtaudet joihin menetelmällä voidaan vaikuttaa |
Soveltaminen |
|
|
Alustava ja primäärikäsittely, kuten: |
|||
|
a. |
Tasaus |
Kaikki epäpuhtaudet |
Voidaan soveltaa yleisesti. |
|
b. |
Neutralointi |
Hapot, alkalit |
|
|
c. |
Fysikaalinen erottelu, esimerkiksi seuloilla, sihdeillä, hiekanerottimilla, rasvanerottimilla, öljyn ja veden erottimilla tai esiselkeytysaltailla |
Karkea kiintoaines, suspendoitunut kiintoaines, öljy/rasva |
|
|
Fysikaalis-kemiallinen käsittely, kuten: |
|||
|
d. |
Adsorptio |
Adsorboituvat liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, esimerkiksi hiilivedyt, elohopea, AOX |
Voidaan soveltaa yleisesti. |
|
e. |
Tislaus/väkevöinti |
Liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, jotka voidaan tislata, esimerkiksi eräät liuottimet |
|
|
f. |
Saostaminen |
Saostuvat liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, esimerkiksi metallit, fosfori |
|
|
g. |
Kemiallinen hapettaminen |
Hapettuvat liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, esimerkiksi nitriitti, syanidi |
|
|
h. |
Kemiallinen pelkistäminen |
Pelkistyvät liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, esimerkiksi kuudenarvoinen kromi (Cr(VI)) |
|
|
i. |
Haihdutus |
Liukoiset epäpuhtaudet |
|
|
j. |
Ioninvaihto |
Ioniset liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, esimerkiksi metallit |
|
|
k. |
Strippaus |
Puhdistettavissa olevat epäpuhtaudet, esimerkiksi rikkivety (H2S), ammoniakki (NH3), eräät adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX), hiilivedyt |
|
|
Biologinen käsittely, kuten: |
|||
|
l. |
Aktiivilieteprosessi |
Biologisesti hajoavat orgaaniset yhdisteet |
Sovelletaan yleisesti. |
|
m. |
Membraanibioreaktori |
||
|
Typen poisto |
|||
|
n. |
Nifrifikaatio/denitrifikaatio, jos käsittelyyn sisältyy biologista käsittelyä |
Typen kokonaismäärä, ammoniakki |
Nitrifikaatiota ei välttämättä voida soveltaa, jos kloridipitoisuus on suuri (esim. yli 10 g/l) ja jos kloridipitoisuuden alentaminen ennen nitrifikaatiota ei ole perusteltua ympäristöhyötyjen kannalta. Nitrifikaatiota ei voida soveltaa, jos jäteveden lämpötila on alhainen (esimerkiksi alle 12 °C). |
|
Kiintoaineksen poisto, kuten: |
|||
|
o. |
Koagulaatio ja flokkulaatio |
Suspendoitunut kiintoaines ja hiukkasiin kiinnittyneet metallit |
Voidaan soveltaa yleisesti. |
|
p. |
Selkeytys |
||
|
q. |
Suodatus (esimerkiksi hiekkasuodatus, mikrosuodatus, ultrasuodatus) |
||
|
r. |
Flotaatio |
||
Taulukko 6.1
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot suorille päästöille vastaanottavaan vesistöön
|
Aine/muuttuja |
BAT-päästötaso (24) |
Jätteenkäsittelyprosessi, johon BAT-päästötasoa sovelletaan |
|||||||||||||||||
|
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) (25) |
10–60 mg/l |
|
|||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
|
Kemiallinen hapenkulutus (COD) (25) |
30–180 mg/l |
|
|||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
|
Kiintoaineen kokonaispitoisuus (TSS) |
5–60 mg/l |
|
|||||||||||||||||
|
Öljyn hiilivetyindeksi (HOI) |
0,5–10 mg/l |
|
|||||||||||||||||
|
Typen kokonaismäärä (kokonaistyppi) |
|
||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
|
Fosforin kokonaismäärä (kokonaisfosfori) |
0,3–2 mg/l |
|
|||||||||||||||||
|
1–3 mg/l (27) |
|
||||||||||||||||||
|
Fenoli-indeksi |
0,05–0,2 mg/l |
|
|||||||||||||||||
|
0,05–0,3 mg/l |
|
||||||||||||||||||
|
Vapaa syanidi (CN-) (31) |
0,02–0,1 mg/l |
|
|||||||||||||||||
|
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX) (31) |
0,2–1 mg/l |
|
|||||||||||||||||
|
Metallit ja metalloidit (31) |
Arseeni (ilmaistuna As:nä) |
0,01–0,05 mg/l |
|
||||||||||||||||
|
Kadmium (ilmaistuna Cd:nä) |
0,01–0,05 mg/l |
||||||||||||||||||
|
Kromi (ilmaistuna Cr:nä) |
0,01–0,15 mg/l |
||||||||||||||||||
|
Kupari (ilmaistuna Cu:na) |
0,05–0,5 mg/l |
||||||||||||||||||
|
Lyijy (ilmaistuna Pb:nä) |
0,05–0,1 mg/l (32) |
||||||||||||||||||
|
Nikkeli (ilmaistuna Ni:nä) |
0,05–0,5 mg/l |
||||||||||||||||||
|
Elohopea (ilmaistuna Hg:nä) |
0,5–5 μg/l |
||||||||||||||||||
|
Sinkki (ilmaistuna Zn:nä) |
0,1–1 mg/l (33) |
||||||||||||||||||
|
Arseeni (ilmaistuna As:nä) |
0,01–0,1 mg/l |
|
|||||||||||||||||
|
Kadmium (ilmaistuna Cd:nä) |
0,01–0,1 mg/l |
||||||||||||||||||
|
Kromi (ilmaistuna Cr:nä) |
0,01–0,3 mg/l |
||||||||||||||||||
|
Kuudenarvoinen kromi (ilmaistuna Cr(VI):nä) |
0,01–0,1 mg/l |
||||||||||||||||||
|
Kupari (ilmaistuna Cu:na) |
0,05–0,5 mg/l |
||||||||||||||||||
|
Lyijy (ilmaistuna Pb:nä) |
0,05–0,3 mg/l |
||||||||||||||||||
|
Nikkeli (ilmaistuna Ni:nä) |
0,05–1 mg/l |
||||||||||||||||||
|
Elohopea (ilmaistuna Hg:nä) |
1–10 μg/l |
||||||||||||||||||
|
Sinkki (ilmaistuna Zn:nä) |
0,1–2 mg/l |
||||||||||||||||||
Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 7.
Taulukko 6.2
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BATpäästötasot epäsuorille päästöille vastaanottavaan vesistöön
|
Aine/muuttuja |
Jätteenkäsittelyprosessi, johon BAT-päästötasoa sovelletaan |
||||||||||||||||||
|
Öljyn hiilivetyindeksi (HOI) |
0,5–10 mg/l |
|
|||||||||||||||||
|
Vapaa syanidi (CN-) (36) |
0,02–0,1 mg/l |
|
|||||||||||||||||
|
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX) (36) |
0,2–1 mg/l |
|
|||||||||||||||||
|
Metallit ja metalloidit (36) |
Arseeni (ilmaistuna As:nä) |
0,01–0,05 mg/l |
|
||||||||||||||||
|
Kadmium (ilmaistuna Cd:nä) |
0,01–0,05 mg/l |
||||||||||||||||||
|
Kromi (ilmaistuna Cr:nä) |
0,01–0,15 mg/l |
||||||||||||||||||
|
Kupari (ilmaistuna Cu:na) |
0,05–0,5 mg/l |
||||||||||||||||||
|
Lyijy (ilmaistuna Pb:nä) |
0,05–0,1 mg/l (37) |
||||||||||||||||||
|
Nikkeli (ilmaistuna Ni:nä) |
0,05–0,5 mg/l |
||||||||||||||||||
|
Elohopea (ilmaistuna Hg:nä) |
0,5–5 μg/l |
||||||||||||||||||
|
Sinkki (ilmaistuna Zn:nä) |
0,1–1 mg/l (38) |
||||||||||||||||||
|
Arseeni (ilmaistuna As:nä) |
0,01–0,1 mg/l |
|
|||||||||||||||||
|
Kadmium (ilmaistuna Cd:nä) |
0,01–0,1 mg/l |
||||||||||||||||||
|
Kromi (ilmaistuna Cr:nä) |
0,01–0,3 mg/l |
||||||||||||||||||
|
Kuudenarvoinen kromi (ilmaistuna Cr(VI):nä) |
0,01–0,1 mg/l |
||||||||||||||||||
|
Kupari (ilmaistuna Cu:na) |
0,05–0,5 mg/l |
||||||||||||||||||
|
Lyijy (ilmaistuna Pb:nä) |
0,05–0,3 mg/l |
||||||||||||||||||
|
Nikkeli (ilmaistuna Ni:nä) |
0,05–1 mg/l |
||||||||||||||||||
|
Elohopea (ilmaistuna Hg:nä) |
1–10 μg/l |
||||||||||||||||||
|
Sinkki (ilmaistuna Zn:nä) |
0,1–2 mg/l |
||||||||||||||||||
Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 7.
1.6 Päästöt onnettomuuksista ja vaaratilanteista
BAT 21. Onnettomuuksista ja vaaratilanteista aiheutuvien ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi parasta käytettävää tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä osana onnettomuuksien hallintasuunnitelmaa (ks. BAT 1).
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|||||||
|
a. |
Suojaustoimet |
Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat:
|
||||||
|
b. |
Vaaratilanteista/onnettomuuksista aiheutuvien päästöjen hallinta |
Laaditaan menettelyjä ja otetaan käyttöön teknisiä toimia onnettomuuksista ja vaaratilanteista aiheutuvien päästöjen, kuten vuodoista, sammutusvedestä tai turvaventtiileistä vapautuvien päästöjen hallitsemiseksi (mahdollisen leviämisen estämiseksi). |
||||||
|
c. |
Vaaratilanteiden/onnettomuuksien kirjaus- ja arviointijärjestelmä |
Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa seuraavat:
|
||||||
1.7 Materiaalitehokkuus
BAT 22. Materiaalien käyttämiseksi tehokkaasti parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on korvata materiaalit jätteellä.
Kuvaus
Käytetään jätettä muiden materiaalien sijasta jätteiden käsittelyyn (esimerkiksi emäs- tai happojätteiden käyttö pH-arvon säätämiseen, lentotuhkan käyttö sideaineina).
Soveltaminen
Soveltamista rajoittaa jonkin verran pilaantumisriski, joka johtuu epäpuhtauksien (esimerkiksi raskasmetallien, POP-yhdisteiden, suolojen ja patogeenien) esiintymisestä jätteessä, jolla korvataan muita materiaaleja. Toisen rajoitteen muodostaa muita materiaaleja korvaavan jätteen yhteensopivuus käsittelyyn tulevan jätteen kanssa (ks. BAT 2).
1.8 Energiatehokkuus
BAT 23. Energian käyttämiseksi tehokkaasti parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää molempia seuraavassa esitettyjä menetelmiä.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|||||||
|
a. |
Energiatehokkuussuunnitelma |
Energiatehokkuussuunnitelmaan sisältyy toiminnon (tai toimintojen) energiankulutuksen määrittely ja laskenta, tärkeimpien vuotuisten tulosindikaattorien asettaminen (esimerkiksi energiankulutus ilmaistuna kilowattitunteina (kWh) käsiteltyä jätetonnia kohti) sekä säännöllisten parannustavoitteiden ja niihin liittyvien toimien suunnittelu. Suunnitelma mukautetaan muun muassa suoritettavien prosessien ja käsiteltävien jätevirtojen erityispiirteisiin. |
||||||
|
b. |
Energiatasekirjanpito |
Energiatasekirjanpidossa esitetään energian kulutus ja tuotanto (muualle toimitus mukaan luettuna) jaoteltuna lähteen tyypin mukaan (sähkö, kaasu, perinteiset nestemäiset polttoaineet, perinteiset kiinteät polttoaineet ja jäte). Tähän sisältyvät seuraavat tiedot:
Energiatasekirjanpito mukautetaan muun muassa suoritettavien prosessien ja käsiteltävien jätevirtojen erityispiirteisiin. |
||||||
1.9 Pakkausten uudelleenkäyttö
BAT 24. Loppukäsiteltäväksi toimitettavan jätteen määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää pakkaukset uudelleen osana jäännösten (residues) hallintasuunnitelmaa (ks. BAT 1).
Kuvaus
Pakkaukset (kuten tynnyrit, säiliöt, IBC-säiliöt ja kuormalavat) käytetään uudelleen jätteen pakkaamiseen, jos ne ovat hyväkuntoisia ja riittävän puhtaita. Tämä edellyttää, että niiden yhteensopivuus niissä säilytettävien aineiden kanssa tarkistetaan (peräkkäisissä käytöissä). Tarvittaessa pakkaukset lähetetään asianmukaiseen käsittelyyn (esimerkiksi kunnostus tai puhdistus) ennen uudelleenkäyttöä.
Soveltaminen
Uudelleenkäytettävien pakkausten aiheuttama jätteen saastumisriski rajoittaa soveltamista jonkin verran.
2 JÄTTEEN MEKAANISEN KÄSITTELYN PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
Ellei toisin mainita, 2 jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä Voidaan soveltaa jätteen mekaaniseen käsittelyyn silloin, kun siihen ei yhdistetä biologista käsittelyä, ja 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
2.1 Jätteen mekaanisen käsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat yleiset päätelmät
2.1.1 Päästöt ilmaan
BAT 25. Pölyn, hiukkasiin kiinnittyneiden metallien, PCDD/F:n ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden ilmaan vapautuvien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa BAT 14d -tekniikkaa ja käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|
|
a. |
Sykloni |
Ks. 6.1 kohta. Sykloneita käytetään lähinnä karkeiden hiukkasten esierottimina. |
Voidaan soveltaa yleisesti. |
|
b. |
Kuitusuodatin |
Ks. 6.1 kohta. |
Ei ehkä voida soveltaa suoraan murskaimeen yhdistettyihin poistokanaviin, jos deflagraation eli räjähdysmäisen palon vaikutuksia kuitusuodattimeen ei voida lieventää (esimerkiksi käyttämällä paineenrajoitusventtiilejä). |
|
c. |
Märkäpesu |
Ks. 6.1 kohta. |
Voidaan soveltaa yleisesti. |
|
d. |
Veden ruiskutus leikkuriin |
Leikattava jäte kostutetaan ruiskuttamalla vettä leikkuriin. Ruiskutettavan veden määrää säädellään suhteessa käsiteltävän jätteen määrään (jota voidaan tarkkailla leikkurin moottorin kuluttaman energian avulla). Jäännöspölyä sisältävä jätekaasu ohjataan sykloniin tai sykloneihin ja/tai märkäpesuriin. |
Voidaan soveltaa vain paikallisten olosuhteiden (esimerkiksi matala lämpötila, kuivuus) asettamissa rajoissa. |
Taulukko 6.3
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso pölypäästöille ilmaan jätteen mekaanisesta käsittelystä
|
Muuttuja |
Yksikkö |
BAT-päästötaso (Näytteenottojakson keskiarvo) |
|
Pöly |
mg/Nm3 |
2–5 (39) |
Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 8.
2.2 Metallijätteen leikkureissa tapahtuvan jätteen mekaanisen käsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
Ellei toisin mainita, tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan metallijätteen leikkureissa tapahtuvan jätteen mekaaniseen käsittelyyn kohdan BAT 25 lisäksi.
2.2.1 Yleinen ympäristönsuojelun taso
BAT 26. Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi ja onnettomuuksista ja vaaratilanteista johtuvien päästöjen estämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää BAT 14 g -tekniikkaa ja kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä:
|
a. |
paalatun jätteen leikkausta edeltävän yksityiskohtaisen tarkastusmenettelyn käyttöönotto; |
|
b. |
vaarallisten esineiden poistaminen jätevirrasta ja niiden turvallinen hävittäminen (esimerkiksi kaasupullot, esikäsittelemättömät romuajoneuvot, esikäsittelemätön sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, PCB-yhdisteiden tai elohopean saastuttamat esineet, radioaktiiviset esineet); |
|
c. |
säiliöiden käsittely vain, jos niihin on liitetty puhtaustodistus. |
2.2.2 Räjähdysmäiset palot
BAT 27. Räjähdysmäisten palojen eli deflagraatioiden estämiseksi ja niissä tapahtuvien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitetyistä menetelmistä menetelmää a ja toista tai molempia menetelmistä b ja c.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|||||||
|
a. |
Deflagraatioiden hallintasuunnitelma |
Tähän sisältyvät seuraavat tiedot:
|
Voidaan soveltaa yleisesti. |
||||||
|
b. |
Paineenrajoituslaitteet |
Asennetaan paineenrajoituslaitteita lieventämään deflagraatioista tulevia paineaaltoja, jotka muutoin aiheuttaisivat suurta vahinkoa ja myöhempiä päästöjä. |
|||||||
|
c. |
Esikäsittely leikkurilla |
Matalanopeuksisen leikkurin käyttö ennen varsinaista leikkuria |
Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksiin tulevan jätteen mukaan. Voidaan soveltaa laitosten merkittäviin parannuksiin, kun on todettu huomattava määrä deflagraatioita. |
||||||
2.2.3 Energiatehokkuus
BAT 28. Energian käyttämiseksi tehokkaasti parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on pitää leikkurin syöttö vakaana.
Kuvaus
Leikkurin syöttöä tasataan välttämällä jätteen syötön keskeytymistä tai liikasyöttöä, joka aiheuttaisi ei-toivottuja leikkurin pysäytyksiä ja käynnistyksiä.
2.3 VFC- ja/tai VHC-yhdisteitä sisältävän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun käsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
Ellei toisin mainita, tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan VFC- ja/tai VHC-yhdisteitä sisältävän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun käsittelyyn kohdan BAT 25 lisäksi.
2.3.1 Päästöt ilmaan
BAT 29. Ilmaan pääsevien orgaanisten yhdisteiden päästöjen ehkäisemiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa BAT 14d -tekniikkaa ja BAT 14h:ta ja käyttää seuraavassa esitetyistä menetelmistä menetelmää a sekä toista tai molempia menetelmistä b ja c.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|
|
a. |
Jäähdytysaineiden ja öljyjen optimoitu poistaminen ja talteenotto |
Kaikki jäähdytysaineet ja öljyt poistetaan VFC- ja/tai VHC-yhdisteitä sisältävästä sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta alipaineimujärjestelmällä (jolla jäähdytysaineista poistetaan esimerkiksi vähintään 90 prosenttia). Jäähdytysaineet erotetaan öljyistä ja öljyistä poistetaan kaasu. Kompressoriin jäljelle jäävän öljyn määrä minimoidaan (jotta kompressorista ei tipu öljyä). |
|
b. |
Kryogeeninen kondensaatio |
VFC-/VHC-yhdisteiden kaltaisia orgaanisia yhdisteitä sisältävä jätekaasu toimitetaan kryogeeniseen kondensaatioyksikköön, jossa se nesteytetään (ks. kuvaus 6.1 kohdassa). Nesteytetty kaasu varastoidaan painesäiliöihin jatkokäsittelyä varten. |
|
c. |
Adsorptio |
VFC-/VHC-yhdisteiden kaltaisia orgaanisia yhdisteitä sisältävä jätekaasu johdetaan adsorptiojärjestelmiin (ks. kuvaus 6.1 kohdassa). Käytetty aktiivihiili regeneroidaan kuumalla ilmalla, jota pumpataan suodattimeen orgaanisten yhdisteiden desorpoimiseksi. Tämän jälkeen regeneroinnin jätekaasu kompressoidaan ja jäähdytetään orgaanisten yhdisteiden nesteyttämiseksi (joissain tapauksissa kryogeenisen kondensaation avulla). Sitten nesteytetty kaasu varastoidaan painesäiliöihin. Kompressiovaiheesta jäljelle jäävä jätekaasu johdetaan tavallisesti takaisin adsorptiojärjestelmään VFC-/VHC-päästöjen minimoimiseksi. |
Taulukko 6.4
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot kanavoiduille TVOC- ja CFC-päästöille ilmaan VFC- ja/tai VHC-yhdisteitä sisältävän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun käsittelystä
|
Muuttuja |
Yksikkö |
BAT-päästötaso (Näytteenottojakson keskiarvo) |
|
TVOC |
mg/Nm3 |
3–15 |
|
CFC-yhdisteet |
mg/Nm3 |
0,5–10 |
Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 8.
2.3.2 Räjähdykset
BAT 30. Räjähdyksistä johtuvien päästöjen estämiseksi käsiteltäessä VFC- ja/tai VHC-yhdisteitä sisältävää sähkö- ja elektroniikkalaiteromua parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää jompaakumpaa seuraavassa esitetyistä menetelmistä.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|
|
a. |
Inertti ympäristö |
”Suljettujen laitteistojen (esimerkiksi suljetut leikkurit, murskaimet tai pölyn- ja vaahdonkeräimet) happipitoisuutta lasketaan (esimerkiksi 4 tilavuusprosenttiin) ruiskuttamalla tilaan inerttiä kaasua (esimerkiksi typpeä).” |
|
b. |
Koneellinen ilmanvaihto |
Käyttämällä koneellista ilmanvaihtoa suljetun tilan (esimerkiksi suljetutut leikkurit, murskaimet tai pölyn- ja vaahdonkeräimet) hiilivetypitoisuus lasketaan < 25 prosenttiin alemmasta räjähdysrajasta. |
2.4 Lämpöarvoa omaavan jätteen mekaanisen käsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
BAT 25:n lisäksi tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevan 5.3 kohdan a alakohdan iii alakohdan ja b alakohdan ii alakohdan kattamaan lämpöarvoa omaavan jätteen mekaaniseen käsittelyyn.
2.4.1 Päästöt ilmaan
BAT 31. Ilmaan vapautuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa BAT 14d -tekniikkaa ja käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|
|
a. |
Adsorptio |
Ks. 6.1 kohta. |
|
b. |
Biosuodatin |
|
|
c. |
Terminen hapetus |
|
|
d. |
Märkäpesu |
|
Taulukko 6.5
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso kanavoiduille TVOC-päästöille ilmaan lämpöarvoa omaavan jätteen mekaanisesta käsittelystä
|
Muuttuja |
Yksikkö |
BAT-päästötaso (Näytteenottojakson keskiarvo) |
|
TVOC |
mg/Nm3 |
10–30 (40) |
Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 8.
2.5 Elohopeaa sisältävän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun mekaanisen käsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
Ellei toisin mainita, tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan elohopeaa sisältävän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun mekaaniseen käsittelyyn BAT 25 kohdan lisäksi.
2.5.1 Päästöt ilmaan
BAT 32. Ilmaan vapautuvien elohopeapäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on kerätä elohopeapäästöt syntypaikalla, toimittaa ne puhdistettavaksi ja suorittaa asianmukaista tarkkailua.
Kuvaus
Tähän sisältyvät kaikki seuraavat toimenpiteet:
|
— |
elohopeaa sisältävän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun käsittelyyn käytettävät laitteet on suljettu, alipaineistettu ja yhdistetty kohdepoistojärjestelmään (LEV); |
|
— |
prosessien jätekaasu käsitellään pölynpoistomenetelmillä, kuten sykloneilla, kuitusuodattimilla ja HEPA-suodattimilla, minkä jälkeen adsorptio aktiivihiileen (ks. 6.1 kohta); |
|
— |
jätekaasun käsittelyn tehokkuutta tarkkaillaan; |
|
— |
käsittely- ja varastointialueiden elohopeatasot mitataan usein (esimerkiksi kerran viikossa) mahdollisten elohopeavuotojen havaitsemiseksi. |
Taulukko 6.6
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso kanavoiduille elohopeapäästöille ilmaan elohopeaa sisältävän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun mekaanisesta käsittelystä
|
Muuttuja |
Yksikkö |
BAT-päästötaso (Näytteenottojakson keskiarvo) |
|
Elohopea (Hg) |
μg/Nm3 |
2–7 |
Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 8.
3 JÄTTEEN BIOLOGISEN KÄSITTELYN PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
Ellei toisin mainita, 3 jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan jätteen biologisen käsittelyyn 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi. Tässä 3 jaksossa esitettäviä BAT-päätelmiä ei sovelleta vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittelyyn.
3.1 Jätteen biologisen käsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat yleiset päätelmät
3.1.1 Yleinen ympäristönsuojelun taso
BAT 33. Hajupäästöjen vähentämiseksi ja yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on valita tuleva jäte.
Kuvaus
Menetelmä koostuu tulevan jätteen esihyväksynnästä, hyväksynnästä ja lajittelusta (ks. BAT 2), jotta varmistetaan tulevan jätteen soveltuvuus jätteenkäsittelyyn esimerkiksi ravinnetasapainon, kosteuden tai biologista aktiivisuutta mahdollisesti vähentävien myrkyllisten yhdisteiden osalta.
3.1.2 Päästöt ilmaan
BAT 34. Ilmaan johdettavien pölyn, orgaanisten yhdisteiden ja hajuyhdisteiden, H2S ja NH3 mukaan luettuina, kanavoitujen päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|
|
a. |
Adsorptio |
Ks. 6.1 kohta. |
|
b. |
Biosuodatin |
Ks. 6.1 kohta. Jätekaasun esikäsittely (esimerkiksi vesi- tai happopesurilla) ennen biosuodatusta saattaa olla tarpeen, jos NH3-pitoisuus on korkea (esimerkiksi 5–40 mg/Nm3) väliaineen pH-arvon hallitsemiseksi ja N2O:n muodostumisen rajoittamiseksi biosuodattimessa. Eräät muut hajuyhdisteet (esimerkiksi merkaptaanit, H2S) voivat aiheuttaa biosuodattimen väliaineen happamoitumista ja edellyttävät vesi- tai emäspesurin käyttöä jätekaasun esikäsittelyssä ennen biosuodatusta. |
|
c. |
Kuitusuodatin |
Ks. 6.1 kohta. Kuitusuodatinta käytetään jätteen mekaanis-biologisen käsittelyn yhteydessä. |
|
d. |
Terminen hapetus |
Ks. 6.1 kohta. |
|
e. |
Märkäpesu |
Ks. 6.1 kohta. Vesi-, happo- tai emäspesureita käytetään yhdessä biosuodattimen, termisen hapetuksen tai aktiivihiileen tapahtuvan adsorption kanssa. |
Taulukko 6.7
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso kanavoiduille NH3-, haju-, pöly- ja TVOC päästöille ilmaan jätteen biologisesta käsittelystä
|
Muuttuja |
Yksikkö |
BAT-päästötaso (Näytteenottojakson keskiarvo) |
Jätteenkäsittelyprosessi |
|
mg/Nm3 |
0,3–20 |
Kaikki jätteen biologinen käsittely |
|
|
HYE/Nm3 |
200–1 000 |
||
|
Pöly |
mg/Nm3 |
2–5 |
Jätteen mekaanis-biologinen käsittely |
|
TVOC |
mg/Nm3 |
5–40 (43) |
Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 8.
3.1.3 Päästöt veteen ja veden kulutus
BAT 35. Jäteveden muodostumisen ja veden kulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|
|
a. |
Vesivirtojen erotus |
Kompostikasoista ja -aumoista tihkuva suotovesi erotetaan hulevedestä (ks. BAT 19f). |
Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksiin. Voidaan soveltaa yleisesti olemassa oleviin laitoksiin veden vesikiertojen sijoittelun asettamissa rajoissa. |
|
b. |
Veden kierrätys |
Kierrätetään (esimerkiksi nestemäisen mädätteen vedenpoistosta anaerobisissa prosesseissa saatavat) prosesessivedet tai käytetään mahdollisimman paljon muita vesivirtoja (esimerkiksi kondenssivettä, huuhteluvettä, pintavaluntavettä). Kierrätysastetta rajoittavat laitoksen vesitase, vesien epäpuhtaudet (esimerkiksi raskasmetallit, suolat, patogeenit, hajuyhdisteet) ja/tai vesivirtojen ominaisuudet (esimerkiksi ravinnepitoisuus). |
Voidaan soveltaa yleisesti. |
|
c. |
Suotoveden muodostumisen minimointi |
Optimoidaan jätteen kosteuspitoisuus suotoveden syntymisen minimoimiseksi. |
Voidaan soveltaa yleisesti. |
3.2 Jätteen aerobisen käsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
Ellei toisin mainita, tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan jätteen aerobiseen käsittelyyn 3.1 kohdassa esitettyjen, jätteen biologista käsittelyä koskevien yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
3.2.1 Yleinen ympäristönsuojelun taso
BAT 36. Ilmaan vapautuvien päästöjen vähentämiseksi ja yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla ja/tai valvoa keskeisiä jätteen ja prosessien muuttujia.
Kuvaus
Keskeisten jätteen ja prosessien muuttujien tarkkailu ja/tai valvonta, johon sisältyy muun muassa seuraavaa:
|
— |
käsiteltävän jätteen ominaispiirteet (esimerkiksi hiilen ja typen suhde, kappalekoko); |
|
— |
lämpötila ja kosteuspitoisuus auman eri kohdissa; |
|
— |
auman ilmastus (esimerkiksi auman kääntötiheyden, auman O2- ja/tai CO2-pitoisuuden tai koneellista ilmastusta käytettäessä ilmavirtojen lämpötilan avulla); |
|
— |
auman huokoisuus, korkeus ja leveys. |
Soveltaminen
Auman kosteuspitoisuuden tarkkailua ei voida soveltaa suljettuihin prosesseihin, jos terveys- ja/tai turvallisuusongelmia on havaittu. Tässä tapauksessa kosteuspitoisuutta voidaan tarkkailla ennen jätteen siirtämistä suljettuun kompostointivaiheeseen ja säädellä, kun jäte lähtee suljetusta kompostointivaiheesta.
3.2.2 Ilmaan vapautuvat haju- ja hajapäästöt
BAT 37. Ulkoilmassa suoritettavista käsittelyvaiheista ilmaan vapautuvien pöly-, haju- ja bioaerosolipäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai molempia seuraavassa esitettyjä menetelmiä.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|||||
|
a. |
Puoliläpäisevillä kalvoilla peittäminen |
Aktiiviset kompostointiaumat peitetään puoliläpäisevillä kalvoilla. |
Voidaan soveltaa yleisesti. |
||||
|
b. |
Toiminnan mukauttaminen sääoloihin |
Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa seuraavat:
|
Voidaan soveltaa yleisesti. |
||||
3.3 Jätteen anaerobisen käsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
Ellei toisin mainita, tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan jätteen anaerobiseen käsittelyyn 3.1 kohdassa esitettyjen, jätteen biologista käsittelyä koskevien yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
3.3.1 Päästöt ilmaan
BAT 38. Ilmaan vapautuvien päästöjen vähentämiseksi ja yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla ja/tai valvoa keskeisiä jätteen ja prosessien muuttujia.
Kuvaus
Manuaalisen ja/tai automaattisen tarkkailujärjestelmän käyttöönotto, jotta
|
— |
varmistetaan mädättämön vakaa toiminta; |
|
— |
minimoidaan toimintaongelmat, kuten vaahtoaminen, joka voi aiheuttaa hajupäästöjä; |
|
— |
saadaan riittävän varhainen varoitus järjestelmän vikatiloista, jotka voivat johtaa reaktorin rikkoutumiseen ja räjähdyksiin. |
Tähän sisältyy muun muassa seuraavien keskeisten jätteen ja prosessien muuttujien tarkkailu ja/tai valvonta:
|
— |
mädättämön syötön pH-arvo ja alkaliniteetti; |
|
— |
mädättämön toimintalämpötila; |
|
— |
mädättämön syötön hydrauliset ja orgaaniset täyttönopeudet; |
|
— |
haihtuvien rasvahappojen (VFA) ja ammoniakin pitoisuudet mädättämössä ja mädätteessä; |
|
— |
biokaasun määrä, koostumus (esimerkiksi H2S) ja paine; |
|
— |
nesteen ja vaahdon tasot mädättämössä. |
3.4 Jätteen mekaanis-biologisen käsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
Ellei toisin mainita, tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan jätteen mekaanis-biologiseen käsittelyyn 3.1 kohdassa esitettyjen, jätteen biologista käsittelyä koskevien yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
Aerobista käsittelyä (3.2 kohta) ja anaerobista käsittelyä (3.3 kohta) koskevia BAT-päätelmiä sovelletaan soveltuvin osin jätteen mekaanis-biologiseen käsittelyyn.
3.4.1 Päästöt ilmaan
BAT 39. Ilmaan vapautuvien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää molempia seuraavista menetelmistä.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|
|
a. |
Jätekaasuvirtojen erottaminen |
Jätekaasun kokonaisvirran jakaminen BAT 3 kohdassa mainitussa inventaariossa tunnistettuihin epäpuhtauspitoisuudeltaan suuriin ja pieniin jätekaasuvirtoihin. |
Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksiin. Voidaan soveltaa yleisesti olemassa oleviin laitoksiin ilmakiertojen sijoittelun (layout) asettamissa rajoissa. |
|
b. |
Jätekaasun kierrätys |
Epäpuhtauspitoisuudeltaan pienen jätekaasun kierrätys biologisessa prosessissa ja sen jälkeinen epäpuhtauspitoisuuteen mukautettu jätekaasun käsittely (ks. BAT 34). Jätekaasun lämpötila ja/tai epäpuhtauspitoisuus saattaa rajoittaa jätekaasun käyttöä biologisessa prosessissa. Jätekaasun sisältämä vesihöyry saattaa olla tarpeen kondensoida ennen kaasun uudelleenkäyttöä. Tässä tapauksessa jäähdyttäminen on välttämätöntä, ja kondensoitu vesi kierrätetään mahdollisuuksien mukaan (ks. BAT 35) tai käsitellään ennen sen pois johtamista. |
|
4 JÄTTEEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN KÄSITTELYN PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
Ellei toisin mainita, 4 jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan jätteen fysikaalis-kemiallisen käsittelyyn 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
4.1 Kiinteän ja/tai pastamaisen jätteen fysikaalis-kemiallisen käsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
4.1.1 Yleinen ympäristönsuojelun taso
BAT 40. Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla tulevaa jätettä osana jätteen esihyväksyntä- ja hyväksyntämenettelyjä (ks. BAT 2).
Kuvaus
Tulevan jätteen tarkkailu esimerkiksi seuraavien seikkojen suhteen:
|
— |
orgaanisten aineiden, hapettavien aineiden, metallien (esimerkiksi elohopean), suolojen ja hajuyhdisteiden pitoisuus; |
|
— |
H2:n muodostumispotentiaali, kun savukaasun käsittelyjäännöksiin, esimerkiksi lentotuhkaan, sekoitetaan vettä. |
4.1.2 Päästöt ilmaan
BAT 41. Ilmaan vapautuvien pölyn, orgaanisten yhdisteiden ja NH3:n päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa BAT 14d -tekniikkaa ja käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|
|
a. |
Adsorptio |
Ks. 6.1 kohta. |
|
b. |
Biosuodatin |
|
|
c. |
Kuitusuodatin |
|
|
d. |
Märkäpesu |
|
Taulukko 6.8
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso kanavoiduille pölypäästöille ilmaan kiinteän ja/tai pastamaisen jätteen fysikaalis-kemiallisesta käsittelystä
|
Muuttuja |
Yksikkö |
BAT-päästötaso (Näytteenottojakson keskiarvo) |
|
Pöly |
mg/Nm3 |
2–5 |
Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 8.
4.2 Jäteöljyn uudelleenjalostuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
4.2.1 Yleinen ympäristönsuojelun taso
BAT 42. Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla tulevaa jätettä osana jätteen esihyväksyntä- ja hyväksyntämenettelyjä (ks. BAT 2).
Kuvaus
Tulevan jätteen klooripitoisten yhdisteiden pitoisuuden tarkkailu (esimerkiksi klooratut liuottimet tai PCB-yhdisteet).
BAT 43. Loppukäsittelyyn lähetettävän jätteen määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai molempia seuraavassa esitetyistä menetelmistä.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|
|
a. |
Materiaalien hyödyntäminen |
Esimerkiksi tyhjötislauksen, liuotinuuton tai ohutkalvohaihduttimien jäännösten käyttö muun muassa asfalttituotteissa. |
|
b. |
Energiana hyödyntäminen |
Käytetään esimerkiksi tyhjötislauksen, liuotinuuton tai ohutkalvohaihduttimien jäännökset muun muassa energian hyödyntämiseen. |
4.2.2 Päästöt ilmaan
BAT 44. Ilmaan vapautuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa BAT 14d -tekniikkaa ja käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|
|
a. |
Adsorptio |
Ks. 6.1 kohta. |
|
b. |
Terminen hapetus |
Ks. 6.1 kohta. Tähän sisältyy jätekaasun johtaminen prosessiuuniin tai -kattilaan. |
|
c. |
Märkäpesu |
Ks. 6.1 kohta. |
Sovelletaan 4.5 kohdassa asetettua BAT-päästötasoa.
Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 8.
4.3 Lämpöarvoa omaavan jätteen fysikaalis-kemiallisen käsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
4.3.1 Päästöt ilmaan
BAT 45. Ilmaan vapautuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa BAT 14d -tekniikkaa ja käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|
|
a. |
Adsorptio |
Ks. 6.1 kohta. |
|
b. |
Kryogeeninen kondensaatio |
|
|
c. |
Terminen hapetus |
|
|
d. |
Märkäpesu |
|
Voidaan soveltaa 4.5 kohdassa asetettua BAT-päästötasoa.
Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 8.
4.4 Käytettyjen liuottimien regeneroinnin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
4.4.1 Yleinen ympäristönsuojelun taso
BAT 46. Käytettyjen liuottimien regeneroinnin yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävää tekniikkaa on käyttää yhtä tai molempia seuraavassa esitetyistä menetelmistä.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|
|
a. |
Materiaalien hyödyntäminen |
Liuottimet otetaan talteen tislausjäännöksistä haihduttamalla. |
Soveltamista voi rajoittaa liiallinen energiantarve suhteessa talteen otettavan liuottimen määrään. |
|
b. |
Energian hyödyntäminen |
Tislausjäännökset käytetään energian hyödyntämiseen. |
Voidaan soveltaa yleisesti. |
4.4.2 Päästöt ilmaan
BAT 47. Ilmaan vapautuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa BAT 14d -tekniikkaa ja käyttää useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|
|
a. |
Prosessin poistokaasujen kierrätys höyrykattilaan |
Lauhduttimista tulevat prosessin poistokaasut johdetaan energiaa laitokselle tuottavaan höyrykattilaan. |
Tätä ei ehkä voida soveltaa halogenoitujen liuotinjätteiden käsittelyyn, jotta vältetään PCB-yhdisteiden ja/tai PCDD/F:n muodostuminen ja päästöt. |
|
b. |
Adsorptio |
Ks. 6.1 kohta. |
Turvallisuusnäkökohdat saattavat rajoittaa menetelmän soveltamista (esimerkiksi aktiivihiilipedeillä on taipumus itsesyttymiseen, kun niihin syötetään ketoneja). |
|
c. |
Terminen hapetus |
Ks. 6.1 kohta. |
Tätä ei ehkä voida soveltaa halogenoitujen liuotinjätteiden käsittelyyn, jotta vältetään PCB-yhdisteiden ja/tai PCDD/F:n tuottaminen ja päästöt. |
|
d. |
Kondensaatio tai kryogeeninen kondensaatio |
Ks. 6.1 kohta. |
Voidaan soveltaa yleisesti. |
|
e. |
Märkäpesu |
Ks. 6.1 kohta. |
Voidaan soveltaa yleisesti. |
Sovelletaan 4.5 kohdassa asetettua BAT-päästötasoa.
Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 8.
4.5 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso ilmaan vapautuville orgaanisten yhdisteiden päästöille jäteöljyn uudelleenjalostuksesta, lämpöarvoa omaavan jätteen fysikaalis-kemiallisesta käsittelystä ja käytettyjen liuottimien regeneroinnista
Taulukko 6.9
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso ilmaan kanavoiduille TVOC-päästöille jäteöljyn uudelleenjalostuksesta, lämpöarvoa omaavan jätteen fysikaalis-kemiallisesta käsittelystä ja käytettyjen liuottimien regeneroinnista
|
Muuttuja |
Yksikkö |
BAT-päästötaso (44) (Näytteenottojakson keskiarvo) |
|
TVOC |
mg/Nm3 |
5–30 |
4.6 Käytetyn aktiivihiilen, katalyyttijätteiden ja kaivetun pilaantuneen maa-aineksen lämpökäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
4.6.1 Yleinen ympäristönsuojelun taso
BAT 48. Käytetyn aktiivihiilen, katalyyttijätteiden ja kaivetun pilaantuneen maa-aineksen lämpökäsittelyn yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|||||||
|
a. |
Lämmön talteenotto uunin poistokaasusta |
Talteen otettua lämpöä voidaan käyttää esimerkiksi polttoilman esilämmitykseen tai aktiivihiilen regenerointiin käytettävän höyryn tuottamiseen. |
Voidaan soveltaa yleisesti. |
||||||
|
b. |
Epäsuorasti lämmitettävä uuni |
Epäsuorasti lämmitettävää uunia käytetään, jotta uunin sisältö ja polttimesta tai polttimista tulevat savukaasut eivät joudu kosketuksiin keskenään |
Epäsuorasti lämmitettävien uunien rakenteeseen kuuluu tavallisesti metalliputki, ja korroosio-ongelmat saattavat rajoittaa menetelmän soveltamista. Saattaa myös olla olemassa taloudellisia rajoitteita, jotka estävät jälkiasennuksen olemassa oleviin polttolaitoksiin. |
||||||
|
c. |
Prosessin sisäiset tekniikat ilmaan vapautuvien päästöjen vähentämiseksi |
Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa seuraavat:
|
Voidaan soveltaa yleisesti. |
||||||
4.6.2 Päästöt ilmaan
BAT 49. Ilmaan vapautuvien HCl:n, HF:n, pölyn ja orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa BAT 14d -tekniikkaa ja käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|
|
a. |
Sykloni |
Ks. 6.1 kohta. Menetelmää käytetään yhdistettynä muihin puhdistusmenetelmiin. |
|
b. |
Sähkösuodatin (ESP) |
Ks. 6.1 kohta. |
|
c. |
Kuitusuodatin |
|
|
d. |
Märkäpesu |
|
|
e. |
Adsorptio |
|
|
f. |
Lauhduttaminen |
|
|
g. |
Terminen hapetus (45) |
|
Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 8.
4.7 Kaivetun pilaantuneen maa-aineksen vesipesun parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
4.7.1 Päästöt ilmaan
BAT 50. Varastointi-, käsittely- ja pesuvaiheista ilmaan johtuvien pölyn ja orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa BAT 14d -tekniikkaa ja käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|
|
a. |
Adsorptio |
Ks. 6.1 kohta. |
|
b. |
Kuitusuodatin |
|
|
c. |
Märkäpesu |
|
Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 8.
4.8 PCB-yhdisteitä sisältävien laitteiden puhdistuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
4.8.1 Yleinen ympäristönsuojelun taso
BAT 51. Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi ja PCB-yhdisteiden ja orgaanisten yhdisteiden ilmaan kanavoitujen päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä:
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|||||||||
|
a. |
Varastointi- ja käsittelyalueiden päällystäminen |
Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa seuraavat:
|
||||||||
|
b. |
Henkilöstön kulkurajoitusten käyttöönotto kontaminaation leviämisen estämiseksi |
Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa seuraavat:
|
||||||||
|
c. |
Optimoitu laitteiden puhdistus ja viemäröinti |
Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa seuraavat:
|
||||||||
|
d. |
Ilmaan joutuvien päästöjen valvonta ja tarkkailu |
Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa seuraavat:
|
||||||||
|
e. |
Jätteenkäsittelyssä syntyvien jäännösten (residues) loppukäsittely |
Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa seuraavat:
|
||||||||
|
f. |
Liuottimen talteenotto käytettäessä liuotinpesua |
Orgaaninen liuotin kerätään ja tislataan uudelleenkäytettäväksi prosessissa. |
||||||||
Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 8.
5 VESIPOHJAISEN NESTEMÄISEN JÄTTEEN KÄSITTELYN PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
Ellei toisin mainita, 5 jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittelyyn 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
5.1 Yleinen ympäristönsuojelun taso
BAT 52. Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla tulevaa jätettä osana jätteen esihyväksyntä- ja hyväksyntämenettelyjä (ks. BAT 2).
Kuvaus
Tulevan jätteen tarkkailu muun muassa seuraavien seikkojen suhteen:
|
— |
biologinen hajoaminen (esimerkiksi BOD, BOD/COD-suhde, Zahn-Wellens-testi, biologisen inhibition mahdollisuus (esimerkiksi aktiivilietteen esto)); |
|
— |
emulsion hajottamisen toteutettavuus esimerkiksi laboratoriotestien avulla. |
5.2 Päästöt ilmaan
BAT 53. Ilmaan vapautuvien HCl:n, NH3:n ja orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa BAT 14d -tekniikkaa ja käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|
|
a. |
Adsorptio |
Ks. 6.1 kohta. |
|
b. |
Biosuodatin |
|
|
c. |
Terminen hapetus |
|
|
d. |
Märkäpesu |
|
Taulukko 6.10
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot kanavoiduille HCl- ja TVOC-päästöille ilmaan vesipohjaisen nestemäisen jätteen käsittelystä
|
Muuttuja |
Yksikkö |
BAT-päästötaso (46) (Näytteenottojakson keskiarvo) |
|
Suolahappo (HCl) |
mg/Nm3 |
1–5 |
|
TVOC |
3–20 (47) |
Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 8.
6 MENETELMIEN KUVAUS
6.1 Kanavoidut päästöt ilmaan
|
Menetelmä |
Tyypilliset torjuttavat epäpuhtaudet |
Kuvaus |
|
Adsorptio |
Elohopea, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, rikkivety, haisevat yhdisteet |
Adsorptio on heterogeeninen reaktio, jossa kaasumolekyylit tarttuvat kiinteään tai nestemäiseen pintaan, joka suosii tiettyjä yhdisteitä ja siten poistaa ne päästövirroista. Kun pinta on adsorboinut mahdollisimman paljon molekyylejä, adsorbentti vaihdetaan tai adsorboitunut sisältö desorpoituu osana adsorbentin regeneraatiota. Desorpoitumisen jälkeen epäpuhtauksien pitoisuus on yleensä korkeampi, ja epäpuhtaudet voidaan joko ottaa talteen tai loppukäsitellä. Yleisin adsorbentti on raemainen aktiivihiili. |
|
Biosuodatin |
Ammoniakki, rikkivety, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, haisevat yhdisteet |
Jätekaasuvirta johdetaan orgaanisesta materiaalista (kuten turpeesta, kanervasta, kompostista, juurista, kaarnasta, havupuuaineksesta tai niiden erilaisista yhdistelmistä) tai jostain inertistä materiaalista (kuten savesta, aktiivihiilestä tai polyuretaanista) koostuvan pedin läpi, jossa luonnollisesti esiintyvät mikro-organismit hapettavat sen biologisesti hiilidioksidiksi, vedeksi, epäorgaanisiksi suoloiksi ja biomassaksi. Biosuodattimen suunnittelussa otetaan huomioon tulevan jätteen tyyppi tai tyypit. Suodattimeen valitaan esimerkiksi vedensitomiskyvyn, tilavuuspainon, huokoisuuden ja rakenteellisen kestävyyden kannalta asianmukainen petimateriaali. Myös suodatinpedin asianmukainen korkeus ja pinta-ala ovat tärkeitä. Biosuodatin yhdistetään soveltuvaan tuuletus- ja ilmankiertojärjestelmään, jotta varmistetaan ilman tasainen jakautuminen koko petiin ja jätekaasun riittävä viipymäaika pedissä. |
|
Kondensaatio ja kryogeeninen kondensaatio |
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet |
Kondensaatio on menetelmä, jolla poistetaan liuotinhöyryt jätekaasuvirrasta laskemalla sen lämpötila alle kastepisteen. Kryogeenisessa kondensaatiossa käyttölämpötila voi olla jopa – 120 °C, mutta käytännössä lämpötila kondensointilaitteessa on usein – 40 °C:n ja – 80 °C:n välillä. Kryogeenisella kondensaatiolla voidaan poistaa kaikki haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja haihtuvat epäorgaaniset epäpuhtaudet riippumatta niiden yksilöllisistä höyrynpaineista. Käytettyjen matalien lämpötilojen ansiosta saavutetaan hyvin suuri kondensointitehokkuus, minkä vuoksi menetelmä soveltuu hyvin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden viimeiseksi vähentämismenetelmäksi. |
|
Sykloni |
Pöly |
Syklonisuodattimia käytetään niiden raskaampien hiukkasten poistamiseen, jotka ”laskeutuvat”, kun jätekaasut pakotetaan pyörivään liikkeeseen, ennen kuin ne lähtevät erottimesta. Sykloneja käytetään hiukkasmaisen materiaalin, lähinnä PM10-hiukkasten, vähentämiseen. |
|
Sähkösuodatin (ESP) |
Pöly |
Sähköstaattiset pölynkeräimet toimivat siten, että hiukkaset varataan sähköisesti ja erotetaan sähkökentän avulla. Ne voivat toimia hyvin erilaisissa olosuhteissa. Kuivassa ESP:ssä kerätyt aineet poistetaan mekaanisesti (esim. ravistamalla, värinällä, puristetulla ilmalla), ja märkä-ESP:ssä ne huuhdellaan sopivalla nesteellä, tavallisesti vedellä |
|
Kuitusuodatin |
Pöly |
Kuitusuodattimet, joihin usein viitataan pussisuodattimina, koostuvat huokoisesta kudos- tai huopakuidusta, jonka läpi johdetaan kaasuja hiukkasten poistamiseksi. Kuitusuodattimen käyttö edellyttää sellaisen kangasmateriaalin valintaa, joka soveltuu yhteen jätekaasujen ominaisuuksien ja korkeimman toimintalämpötilan kanssa. |
|
HEPA-suodatin |
Pöly |
HEPA-suodattimet (suurtehosuodattimet) ovat absoluuttisuodattimia. Suodatinaine koostuu paperista tai lasikuituhuovasta, jonka tiheys on suuri. Jätekaasu johdetaan suodatinaineen läpi, johon hiukkaset kerätään. |
|
Terminen hapetus |
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet |
Palavien kaasujen ja hajuyhdisteiden hapettaminen jätekaasuvirrassa kuumentamalla epäpuhtausseoksia ilmalla tai hapella itsesyttymislämpötilaa korkeampaan lämpötilaan polttokammiossa ja tämän ylläpitäminen korkeassa lämpötilassa niin pitkään, että kaasut palavat hiilidioksidiksi ja vedeksi. |
|
Märkäpesu |
Pöly, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, kaasumaiset happamat yhdisteet (emäspesuri), kaasumaiset emäksiset yhdisteet (happopesuri) |
Kaasumaisten tai hiukkasmaisten epäpuhtauksien poistaminen kaasuvirrasta aineensiirrolla nestemäiseen liuottimeen, usein veteen tai vesipohjaiseen liuokseen. Siihen saattaa liittyä kemiallinen reaktio (esimerkiksi happo- tai emäspesurissa). Joissakin tapauksissa yhdisteet voidaan ottaa liuottimesta talteen. |
6.2 Orgaanisten yhdisteiden hajapäästöt ilmaan
|
Vuotojen tunnistus- ja korjausohjelma (LDAR) |
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet |
Järjestelmällinen toimintatapa orgaanisten yhdisteiden pistelähteistä tapahtuvien hajapäästöjen vähentämiseksi havaitsemalla ja sitten korjaamalla tai vaihtamalla vuotavat komponentit. Tällä hetkellä vuotojen tunnistamiseen on käytettävissä haistelumenetelmä (joka on kuvailtu standardissa EN 15446) ja optisia kaasun kuvantamismenetelmiä. Haistelumenetelmä: Ensimmäinen vaihe on tunnistus, jossa käytetään käsikäyttöistä orgaanisten yhdisteiden analysaattoria, joka mittaa laitteen läheisyydessä olevan pitoisuuden (esim. liekki-ionisaation tai valoionisaation avulla). Toisessa vaiheessa vuotava komponentti suljetaan tiiviiseen säkkiin, jotta voidaan suorittaa suora mittaus päästön lähteellä. Joskus tämä toinen vaihe korvataan matemaattisilla korrelaatiokäyrillä, jotka perustuvat samanlaisista komponenteista aiemmin tehdyistä lukuisista mittauksista saatuihin tilastollisiin tuloksiin. Optiset kaasun kuvantamistekniikat: Optisessa kuvantamisessa käytetään pieniä ja kevyitä käsikäyttöisiä kameroita, jotka mahdollistavat kaasuvuotojen tosiaikaisen visualisoinnin, jolloin vuodot näkyvät ”savuna” videotallentimessa yhdessä vuotavan komponentin normaalin kuvan kanssa. Näin merkittävät orgaanisten yhdisteiden vuodot voidaan paikantaa helposti ja nopeasti. Aktiiviset järjestelmät tuottavat kuvan takaisin sironneen infrapuna-alueen laservalon avulla, joka heijastetaan komponenttiin ja sen ympäristöön. Passiiviset järjestelmät perustuvat laitteiston ja sen ympäristön luonnolliseen infrapunasäteilyyn. |
|
VOC-yhdisteiden hajapäästöjen mittaus |
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet |
Haistelumenettelyä ja optista kaasun kuvantamistekniikkaa kuvataan vuotojen tunnistus- ja korjausohjelman yhteydessä. Laitoksen päästöjen täysimittainen kartoitus ja määrällinen mittaaminen voidaan toteuttaa täydentävien menetelmien, kuten SOF-menetelmän (solar occultation flux) ja DIAL-menetelmän (differential absorption light detection and ranging) asianmukaisella yhdistelmällä. Näitä tuloksia voidaan käyttää kehityssuuntien arvioimiseen, ristiintarkastukseen ja käynnissä olevan LDAR-ohjelman päivittämiseen/validointiin. SOF-menetelmä (solar occultation flux): Menetelmä perustuu tiettyä maantieteellistä reittiä, kohtisuoraan tuulen suuntaan nähden ja VOC-höyryjen läpi kulkevan laajakaistaisen infrapunavalon tai ultraviolettivalon/näkyvän auringonvalon spektrin tallentamiseen ja spektrometriseen Fourier-muunnosanalyysiin. Differentiaaliseen absorptioon perustuva LIDAR-tutka (DIAL): DIAL on laserpohjainen tekniikka, jossa käytetään differentiaaliseen absorptioon perustuvaa LIDAR-tutkaa (light detection and ranging), joka on radioaaltoihin perustuvan RADAR-tutkan optinen vastine. Se perustuu lasersädepulssien takaisinsirontaan ilmakehässä olevista aerosoleista ja teleskoopilla kerättävän palaavan valon spektriominaisuuksien analysointiin. |
6.3 Päästöt veteen
|
Menetelmä |
Tyypilliset torjuttavat epäpuhtaudet |
Kuvaus |
|
Aktiivilieteprosessi |
Biologisesti hajoavat orgaaniset yhdisteet |
Liuenneiden orgaanisten epäpuhtauksien biologinen hapetus mikro-organismien metabolismin avulla. Liuennut happi (joka on ruiskutettu ilmana tai puhtaana happena) muuntaa orgaaniset ainesosat hiilidioksidiksi, vedeksi tai muiksi metaboliiteiksi ja biomassaksi (aktiiviliete). Mikro-organismit säilyvät jätevedessä suspensiossa ja koko seos ilmastetaan mekaanisesti. Aktiivilieteseos lähetetään erotuslaitteistoon, josta liete kierrätetään ilmastusaltaaseen. |
|
Adsorptio |
Adsorboituvat liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, esimerkiksi hiilivedyt, elohopea, AOX |
Erotusmenetelmä, jossa nesteessä (eli jätevedessä) olevat yhdisteet (eli epäpuhtaudet) tarttuvat kiinteään pintaan (tavallisesti aktiivihiileen). |
|
Kemiallinen hapettaminen |
Hapettuvat liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, esimerkiksi nitriitti, syanidi |
Orgaaniset yhdisteet hapetetaan vähemmän vaarallisiksi ja helpommin biohajoaviksi yhdisteiksi. Menetelmiä ovat muun muassa märkähapetus tai hapetus otsonin tai vetyperoksidin avulla, jota voidaan tukea katalyyteilla tai UV-säteilyllä. Kemiallista hapettumista käytetään myös muutoksia hajussa, maussa ja värissä aiheuttavien orgaanisten yhdisteiden hajottamiseen sekä desinfiointitarkoituksiin. |
|
Kemiallinen pelkistys |
Pelkistyvät liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, esimerkiksi kuudenarvoinen kromi (Cr(VI)) |
Kemiallinen pelkistäminen tarkoittaa epäpuhtauksien muuntamista pelkistävien kemikaalien avulla samanlaisiksi, mutta vähemmän vahingollisiksi tai vaarallisiksi yhdisteiksi. |
|
Koagulaatio ja flokkulaatio |
Suspendoitunut kiintoaines ja hiukkasiin kiinnittyneet metallit |
Koagulaatiota ja flokkulaatiota käytetään erottamaan suspendoituneet kiinteät aineet jätevedestä, ja se tehdään usein peräkkäisissä vaiheissa. Koagulaatio tehdään lisäämällä koaguloivia aineita, joiden varaus on vastakkainen kuin suspendoituneiden kiinteiden aineiden. Flokkulaatio tehdään lisäämällä polymeerejä, jolloin mikroflokkihiukkasten törmäykset saavat ne yhdistymään ja tuottamaan suurempia flokkeja. Näin muodostuneet flokit erotellaan myöhemmin selkeyttämällä, ilmaflotaatiolla tai suodattamalla. |
|
Tislaus/väkevöinti |
Liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, jotka voidaan tislata, esimerkiksi eräät liuottimet |
Tislaus on menetelmä, jolla kiehumispisteeltään erilaiset yhdisteet voidaan erottaa osittaisella haihdutuksella ja uudelleentiivistyksellä. Jäteveden tislaus tarkoittaa matalassa lämpötilassa kiehuvien epäpuhtauksien poistamista jätevedestä siirtämällä ne höyryfaasiin. Tislaus tapahtuu levyillä tai tiivisteillä varustetussa kolonnissa ja sen jälkeisessä tiivistimessä. |
|
Tasaus |
Kaikki epäpuhtaudet |
Virtausten ja epäpuhtauskuormien tasapainottaminen käyttäen tankkeja tai muita hallintamenetelmiä. |
|
Haihdutus |
Liukoiset epäpuhtaudet |
Korkeassa lämpötilassa kiehuvien aineiden vesiliuosten lauhduttaminen tislaamalla (ks. edellä), jatkokäyttöön, käsiteltäväksi tai hävitettäväksi (esimerkiksi jätevettä polttamalla) tekemällä vedestä höyryä. Haihdutus toteutetaan energian säästämiseksi tavallisesti monivaiheisissa yksiköissä, joissa alipaine kasvaa edettäessä. Vesihöyry lauhtuu, minkä jälkeen se voidaan käyttää uudelleen tai hävittää jätevetenä. |
|
Suodatus |
Suspendoitunut kiintoaines ja hiukkasiin kiinnittyneet metallit |
Kiinteiden aineiden erottelu jätevedestä johtamalla jätevesi huokoisen materiaalin lävitse (esimerkiksi hiekkasuodatus, mikrosuodatus tai ultrasuodatus). |
|
Flotaatio |
Kiinteiden ja nestemäistä hiukkasten erottaminen jätevedestä sitomalla ne kaasukupliin, tavallisesti ilmaan. Kelluvat hiukkaset kerääntyvät veden pinnalle ja ne kootaan kuorimakauhoilla. |
|
|
Ioninvaihto |
Ioniset liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, esimerkiksi metallit |
Ei-toivottujen tai vaarallisten ionisten aineosien kerääminen jätevedestä ja niiden korvaaminen hyväksyttävämmillä ioneilla ioninvaihtohartsin avulla. Epäpuhtaudet otetaan väliaikaisesti talteen ja päästetään myöhemmin regenerointi- tai vastahuuhtelunesteeseen. |
|
Membraanibioreaktori |
Biologisesti hajoavat orgaaniset yhdisteet |
Aktiivilietekäsittelyn ja membraanisuodatuksen yhdistelmä Käytetään kahta muunnelmaa: a) ulkoinen kierrätyskierto aktiivilietealtaan ja membraanimodulin välillä; ja b) membraanimodulin upottaminen ilmastettuun aktiivilietealtaaseen, jossa päästöt suodatetaan onton kuituväliseinän lävitse, jolloin biomassa jää altaaseen. |
|
Membraanisuodatus |
Suspendoitunut kiintoaines ja hiukkasiin kiinnittyneet metallit |
Mikrosuodatus ja ultrasuodatus ovat membraanisuodatusprosesseja, joissa membraanin toiselle puolelle pidättyy ja tiivistyy jäteveden sisältämien suspendoituneiden hiukkasten ja kolloidihiukkasten kaltaisia epäpuhtauksia. |
|
Neutralointi |
Hapot, alkalit |
Jäteveden pH:n säätäminen neutraaliksi (noin pH 7) lisäämällä kemikaaleja. Natriumhydroksidia (NaOH) tai kalsiumhydroksidia (Ca(OH)2) voidaan käyttää pH-tason kohottamiseen, kun taas rikkihappoa (H2SO4), suolahappoa (HCl) tai hiilidioksidia (CO2) voidaan käyttää pH:n alentamiseen. Neutraloinnin aikana saattaa tapahtua joidenkin epäpuhtauksien saostumista. |
|
Nitrifikaatio/denitrifikaatio |
Typen kokonaismäärä, ammonium |
Kaksivaiheinen prosessi, joka yleensä liitetään jäteveden biologisiin käsittelylaitoksiin. Ensimmäinen vaihe on aerobinen nitrifikaatio, jossa mikro-organismit hapettavat ammoniumin (NH4 +) välituotteeksi eli nitriitiksi (NO2 -), joka hapettuu edelleen nitraatiksi (NO3 -). Sen jälkeen on hapeton denitrifikaatiovaihe, jossa mikro-organismit redusoivat nitraatin kemiallisesti typpikaasuksi. |
|
Öljyn ja veden erottaminen |
Öljy/rasva |
Öljyn ja veden erottaminen ja sen jälkeinen öljyn poistaminen painovoimaerottelun avulla käyttäen erotuslaitteita tai emulsion rikkomista (käyttäen emulsion rikkovia kemikaaleja, kuten metallisuoloja, mineraalihappoja, adsorbentteja ja orgaanisia polymeerejä). |
|
Selkeytys |
Suspendoitunut kiintoaines ja hiukkasiin kiinnittyneet metallit |
Suspendoituneiden hiukkasten erottaminen painovoimaan perustuvalla selkeyttämisellä. |
|
Saostaminen |
Saostuvat liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, esimerkiksi metallit, fosfori |
Liuenneiden epäpuhtauksien konvertointi liukenemattomiksi yhdisteiksi lisäämällä saostusaineita. Näin muodostuneet kiinteät saostuneet aineet erotellaan myöhemmin selkeyttämällä, ilmaflotaatiolla tai suodattamalla. |
|
Strippaus |
Puhdistettavissa olevat epäpuhtaudet, esimerkiksi rikkivety (H2S), ammoniakki (NH3), eräät adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX), hiilivedyt |
Puhdistettavissa olevien epäpuhtauksien poistaminen vesifaasista nesteen läpi ohjattavalla kaasufaasilla (kuten höyry, typpi tai ilma). Ne otetaan myöhemmin talteen (esimerkiksi kondensoimalla) jatkokäyttöä tai hävittämistä varten. Poistotehokkuutta voidaan parantaa lisäämällä lämpötilaa tai vähentämällä painetta. |
6.4 Lajittelumenetelmät
|
Menetelmä |
Kuvaus |
|
Tuuliseulonta |
Tuuliseulonta on prosessi, jossa eri kokoisia hiukkasia sisältävät kuivat seokset jaetaan koon perusteella karkeasti ryhmiin tai luokkiin luokituskokojen perusteella, jotka vaihtelevat 10 mesh-luvusta mesh-luokituksen alittaviin kokoihin. Tuuliseulat täydentävät seuloja sovelluksissa, jotka edellyttävät kaupallisia seulontakokoja pienempiä luokituskokoja, sekä karkeampien kokojen sihtejä ja seuloja tapauksissa, joissa se on tuuliseulonnan erityisten etujen vuoksi perusteltua. |
|
Monimetallierotin |
Metallit (rauta- ja muut kuin rautametallit (värimetallit)) lajitellaan ilmaisinkelalla, jonka magneettikenttään metallihiukkaset vaikuttavat ja joka on kytketty havaitut materiaalit poistavaa ilmavirtaa säätelevään prosessoriin. |
|
Muiden kuin rautametallien (värimetallien) sähkömagneettinen erottaminen |
Muut kuin rautametallit (värimetallit) lajitellaan pyörrevirtaerottimilla. Harvinaisia maametalleja sisältävillä magneettisilla tai keraamisilla roottoreilla kuljettimen päähän indusoidaaan pyörrevirta, joka pyörii suurella nopeudella kuljettimesta riippumattomasti. Tällä prosessilla indusoidaan tilapäisiä magneettisia voimia ei-magneettisiin metalleihin, joilla on sama napaisuus kuin roottorilla, mikä saa metallit hylkimän roottoria ja erottumaan muusta syöttöaineesta. |
|
Käsin tapahtuva lajittelu |
Työntekijät erottavat materiaalin silmämääräisen tarkastelun avulla keräyslinjalta tai lattialta joko kohdemateriaalin poistamiseksi valikoivasti yleisestä jätevirrasta tai epäpuhtauksien poistamiseksi lähtevän jätteen virrasta puhtauden parantamiseksi. Tämä menetelmä kohdistuu yleensä kierrätettäviin materiaaleihin (muun muassa lasiin ja muoviin) ja mahdollisiin epäpuhtauksiin, vaarallisiin materiaaleihin ja suurikokoisiin materiaaleihin, kuten sähkö- ja elektroniikkalaiteromuun. |
|
Magneettinen erottaminen |
Rautametallit erotetaan magneetilla, joka vetää puoleensa rautametalleja sisältäviä materiaaleja. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kuljetinhihnan yllä olevalla magneettierottimella tai magneettirummulla. |
|
Lähi-infrapunaspektroskopia (NIRS) |
Materiaalit erotetaan lähi-infrapunasensorilla, joka skannaa kuljetinhihnan koko leveydeltä ja välittää eri materiaalien tunnusomaiset spektrit tiedonkäsittely-yksikköön, joka säätelee havaitut materiaalit poistavaa ilmavirtaa. NIRS-menetelmä ei yleensä sovellu mustien materiaalien erottamiseen. |
|
Upotuskellutustankit |
Kiinteät materiaalit erotetaan kahdeksi virraksi käyttämällä hyväksi niiden erilaisia tiheyksiä. |
|
Koon perusteella tapahtuva erottelu |
Materiaalit lajitellaan niiden hiukkaskoon mukaan. Tämä voidaan suorittaa rumpuseuloilla, lineaarisilla ja pyöreillä heiluriseuroilla, kaksoisiskuseuloilla, levyseuloilla, linkoseuloilla ja liikkuvilla arinoilla. |
|
Tärypöytä |
Metallit erotetaan niiden tiheyden ja koon mukaan niiden liikkuessa (lietteessä, jos kyseessä on märkä tärypöytä tai tiheyserotin) kallistetun levyn poikki, joka tärisee edestakaisin. |
|
Läpivalaisujärjestelmät |
Yhdistelmämateriaalit lajitellaan niiden erilaisten tiheyksien, halogeeniainesosien tai orgaanisten ainesosien mukaan röntgensäteiden avulla. Eri materiaalien ominaispiirteet välitetään tiedonkäsittely-yksikköön, joka säätelee havaitut materiaalit poistavaa ilmavirtaa. |
6.5 Hallintamenetelmät
|
Onnettomuuksien hallintasuunnitelma |
Onnettomuuksien hallintasuunnitelma on osa ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) ja siinä yksilöidään laitoksen aiheuttamat vaarat ja niihin liittyvät riskit sekä määritellään toimenpiteet näiden riskien torjumiseksi. Suunnitelmassa otetaan huomio inventaario esiintyvistä tai todennäköisesti esiintyvistä epäpuhtauksista, joilla voi vapautuessaan olla ympäristövaikutuksia. |
|
Jäännösten (residues) hallintasuunnitelma |
Jäännösten hallintasuunnitelma on osa ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1), ja se muodostuu joukosta toimenpiteitä, joilla pyritään 1) jätteenkäsittelystä syntyvien jäännösten (residues) määrän minimointi, 2) optimoimaan jäännösten uudelleenkäyttö, regenerointi ja kierrätys ja/tai niiden sisältämän energian hyödyntäminen sekä 3) varmistamaan jäännösten asianmukainen loppukäsittely. |
(1) Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).
(2) Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2193, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, tiettyjen keskisuurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta (EUVL L 313, 28.11.2015, s. 1).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
(5) Komission asetus (EY) N:o 1999/2006, annettu 3 päivänä helmikuuta 2006, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen satuloiden tuonnissa (EUVL L 32, 4.2.2006, s. 34).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/53/EY, annettu 18 päivänä syyskuuta 2000, romuajoneuvoista (EYVL L 269, 21.10.2000, s. 34).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 850/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 7).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/19/EU, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (EUVL L 197, 24.7.2012, s. 38).
(9) Sellaisten muuttujien kohdalla, joihin 30 minuuttia kestävä mittaus ei näytteenottoon tai analysointiin liittyvien rajoitusten vuoksi sovellu, voidaan käyttää paremmin soveltuvaa mittausjaksoa (esimerkiksi hajupitoisuuden mittaus). PCDD/F-päästöjen tai dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden päästöjen osalta käytetään yhtä 6–8 tunnin otantajaksoa.
(10) Lajittelumenetelmät kuvataan osassa 6.4.
(11) Tarkkailun tiheyttä voidaan vähentää, jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaat.
(12) Jos kyseessä on kertapäästö, joka tapahtuu tarkkailun vähimmäistiheyttä harvemmin, tarkkailu suoritetaan kerran kutakin kertapäästöä kohti.
(13) Tarkkailua sovelletaan vain, jos kyseinen aine on yksilöity merkitykselliseksi kohdassa BAT 3 mainitussa jätevettä koskevassa inventaariossa.
(14) Jos kyseessä on epäsuora päästö vastaanottavaan vesistöön, tarkkailutiheyttä voidaan vähentää, jos laitokselta johdetaan jätevesiä jäteveden käsittelylaitokselle, jossa puhdistetaan kyseiset epäpuhtaudet.
(15) Tarkkailun kohteena on joko TOC tai COD. TOC on parempi vaihtoehto, koska sen analysoinnissa ei käytetä hyvin myrkyllisiä yhdisteitä.
(16) Tarkkailua sovelletaan vain, jos kyseessä on suora päästö vastaanottavaan vesistöön.
(17) Tarkkailun tiheyttä voidaan vähentää, jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaat.
(18) Tarkkailua sovelletaan vain, jos kyseinen aine on yksilöity merkitykselliseksi kohdassa BAT 3 mainitussa jätekaasuja koskevassa inventaariossa.
(19) Näytteenotto voidaan suorittaa standardin EN 1948–1 sijasta myös standardin CEN/TS 1948–5 mukaisesti.
(20) Tämän sijasta voidaan tarkkailla hajupitoisuutta.
(21) Hajupitoisuuden tarkkailun vaihtoehtona voidaan käyttää NH3:n ja H2S:n tarkkailua.
(22) Tarkkailua sovelletaan vain, jos saastuneiden laitteiden puhdistukseen käytetään liuotinta.
(23) Menetelmien kuvaukset ovat 6.3 kohdassa.
(24) Keskiarvon laskentajaksot määritellään yleisissä näkökohdissa.
(25) Sovelletaan joko TOC:n tai COD:n BAT-päästötasoa. Orgaanisen kokonaishiilen (TOC) tarkkailu on parempi vaihtoehto, koska sen analysoinnissa ei käytetä hyvin myrkyllisiä yhdisteitä.
(26) Vaihteluvälin ylärajaa ei sovelleta, jos
|
— |
puhdistamistehokkuus on ≥ 95 prosenttia liukuvana vuosikeskiarvona ja käsiteltävässä jätteessä on seuraavat ominaispiirteet: TOC > 2 g/l (tai COD > 6 g/l) vuorokausikeskiarvona ja korkeissa lämpötiloissa pysyvien (eli vaikeasti biohajoavien) orgaanisten yhdisteiden suuri osuus; tai |
|
— |
jos kloridipitoisuudet ovat korkeita (esimerkiksi yli 5 g/l käsiteltävässä jätteessä). |
(27) BAT-päästötasoa ei ehkä voida soveltaa laitoksiin, joissa käsitellään porauslietteitä/-soijaa.
(28) BAT-päästötasoa ei ehkä voida soveltaa, jos jäteveden lämpötila on matala (esimerkiksi alle 12 °C).
(29) BAT-päästötasoa ei ehkä voida soveltaa, jos kloridipitoisuudet ovat korkeita (esimerkiksi yli 10 g/l käsiteltävässä jätteessä).
(30) BAT-päästötasoa sovelletaan ainoastaan tilanteissa, joissa käytetään jäteveden biologista käsittelyä.
(31) BAT-päästötasoa sovelletaan vain, jos kyseinen aine on yksilöity merkitykselliseksi kohdassa BAT 3 mainitussa jätevettä koskevassa inventaariossa.
(32) Vaihteluvälin yläraja on 0,3 mg/l metallijätteen leikkureissa tapahtuvan mekaanisen käsittelyn osalta.
(33) Vaihteluvälin yläraja on 2 mg/l metallijätteen leikkureissa tapahtuvan mekaanisen käsittelyn osalta.
(34) Keskiarvon laskentajaksot määritellään yleisissä näkökohdissa.
(35) BAT-päästötasoja ei ehkä voida soveltaa, jos kyseiset epäpuhtaudet puhdistetaan tuotantoketjun loppupään jätevedenkäsittelylaitoksessa, mikäli tämä ei lisää ympäristön pilaantumista.
(36) BAT-päästötasoa sovelletaan vain, jos kyseinen aine on yksilöity merkitykselliseksi kohdassa BAT 3 mainitussa jätevettä koskevassa inventaariossa.
(37) Vaihteluvälin yläraja on 0,3 mg/l metallijätteen leikkureissa tapahtuvan mekaanisen käsittelyn osalta.
(38) Vaihteluvälin yläraja on 2 mg/l metallijätteen leikkureissa tapahtuvan mekaanisen käsittelyn osalta.
(39) Kun kuitusuodattimia ei voida käyttää, vaihteluvälin yläraja on 10 mg/Nm3.
(40) BAT-päästötasoa sovelletaan vain, jos kyseinen aine on tunnistettu merkitykselliseksi kohdassa BAT 3 mainitussa jätekaasuja koskevassa inventaariossa.
(41) Sovelletaan joko NH3:n tai hajupitoisuuden BAT-päästötasoa.
(42) Tätä BAT-päästötasoa ei sovelleta pääasiassa lannasta koostuvan jätteen käsittelyyn.
(43) Vaihteluvälin alaraja voidaan saavuttaa käyttämällä termistä hapetusta.
(44) BAT-päästötasoa ei sovelleta, jos päästökuorma on alle 2 kg/h päästökohdassa, edellyttäen, että mitään CMR-aineita ei ole yksilöity merkityksellisiksi kohdassa BAT 3 mainitussa jätekaasuja koskevassa inventaariossa.
(45) Terminen hapetus suoritetaan vähintään 1 100 °C:n lämpötilassa ja käyttäen kahden sekunnin viipymäaikaa sellaisissa teollisuuden sovelluksissa käytettävän aktiivihiilen regeneroimiseksi, joissa esiintyy todennäköisesti korkeissa lämpötiloissa pysyviä halogenoituja tai muita lämpöä kestäviä aineita. Juomavesi- ja elintarvikelaadun sovelluksissa käytettävän aktiivihiilen tapauksessa on riittävää käyttää jälkipoltinta, jonka vähimmäislämpötila on 850 °C ja viipymäaika kaksi sekuntia (ks. kohta 6.1).
(46) Näitä BAT-päästötasoja sovelletaan vain, jos kyseinen aine on yksilöity merkitykselliseksi kohdassa BAT 3 mainitussa jätekaasuja koskevassa inventaariossa.
(47) Vaihteluvälin yläraja on 45 mg/Nm3, jos päästökuorma on alle 0,5 kg/h päästöpisteessä.