a.

Asuinkiinteistöjen hinnat ovat nousseet nopeasti Itävallassa erityisesti vuodesta 2011. Viime aikoihin asti asuinkiinteistöjen hinnat nousivat Wienissä huomattavasti voimakkaammin kuin muualla Itävallassa. Viime aikoina asuntojen hinnat ovat kuitenkin nousseet merkittävästi Wienin ulkopuolella, ja hintojen nousuvauhti on ollut nopeampaa kuin Wienissä. Tämän kehityksen johdosta kiinteistöjen hinnat vaikuttavat erityisesti Wienissä olevan tasolla, joka ylittää talouden perustekijät verrattuna kotimaisen talouden perustekijöiden kehitykseen pitkällä aikavälillä (2). Maan muissa osissa asuntojen hinnat ovat kuitenkin Oesterreichische Nationalbankin (OeNB) estimaattien mukaan yleisesti ottaen linjassa talouden perustekijöiden kanssa

b.

Sittemmin myös asuntoluotonanto on lisääntynyt vahvasti samanaikaisesti asuntojen hintojen voimakkaan nousun kanssa. Luotonantopolitiikkoja koskevan OeNB:n kyselytutkimuksen tulokset viittaavat luotonantopolitiikkojen löyhentymiseen. Ne osoittavat lisäksi, että korkean velkaantumisasteen ja luototusasteen omaavien uusien asuntolainavelallisten osuus on kasvanut. OeNB:n kyselytietoja olisi kuitenkin tulkittava varovaisesti, koska kyselytutkimuksen tulosten välillä oli suuria pankkikohtaisia eroja, otos oli pieni ja sen kokoonpano muuttuvainen. Kuitenkin yleisesti ottaen sellaiset kotitaloudet, joiden velkataakka on erittäin suuri suhteessa tuloihin tai omaisuuteen, saattavat olla erityisen herkkiä taloudellisille sokeille, kuten työttömyyden kasvulle taikka kotitalouksien tulojen pienentymiseen tai asuinkiinteistöjen hintojen laskulle. Tällaisissa tilanteissa lainojen hoito saattaa osoittautua vaikeaksi, ja asuntolainojen takaisinmaksun laiminlyöntien määrä saattaa kasvaa, mikä aiheuttaa luottotappioita pankeille, erityisesti jos asuinkiinteistöjen hinnat laskevat. Lisäksi, jos talouden epäsuotuisa skenaario toteutuisi, siihen liittyvät kielteiset vaikutukset kotitalouksien tuloihin ja omaisuuteen saattaisivat vahvistaa alkuperäistä sokkia, mikä puolestaan vahvistaisi suoria ja välillisiä kielteisiä vaikutuksia rahoitusjärjestelmän vakauteen (esim. kotitalouksien olisi vähennettävä kulutustaan pystyäkseen hoitamaan lainansa). Jotta voitaisiin arvioida mahdollisesti löyhentyvien lainanantopolitiikkojen systeemisiä vaikutuksia, lainanantopolitiikoista tarvitaan enemmän sekä laajempaan rahoituksen välittäjien otokseen perustuvia tietoja.

c.

Tällainen kotitalouksien tulojen kasvua ripeämpi asuinkiinteistöjen hintojen jyrkkä kasvu, joka Itävalassa on havaittu, heikentää yleisesti ottaen kotitalouksien mahdollisuuksia ostaa oma asunto, ja saattaa johtaa kotitalouksien velkaantumisen yleiseen kasvuun ja/tai velkaantumisen kasvuun sellaisissa kotitalousryhmissä, joiden velkaantumistaso on entuudestaan korkea. Ottaen huomioon luottojen ja asuntojen hintojen vahva nousukehitys, vaarana on lisäksi luotonantopolitiikkojen löyhentyminen edelleen.

d.

Itävaltalaisten pankkien asuntolainavastuut ovat alhaiset verrattuna unionin muihin maihin. Tämä liittyy siihen, että Itävallassa kodinomistajien osuus koko väestöstä (3) on alhainen ja että asuntovelallisten osuus kaikista kodinomistajista on melko alhainen. Kuitenkin itävaltalaisten pankkien kiinteistötoimintaan (ml. rakentaminen jne.) liittyvät kokonaisvastuut ovat jonkin verran suuremmat kuin muissa unionin maissa. Sisäisten luottoluokitusten menetelmää käyttävien itävaltalaisten pankkien keskimääräinen riskipaino on selvästi unionin keskiarvoa korkeampi. Näin ollen Itävallan pankkisektori haavoittuvuus asuinkiinteistömarkkinoilta tuleville mahdollisille välittömille riskeille on suhteessa pienempi. On kuitenkin syytä panna merkille, että itävaltalaisten pankit ovat keskimäärin hieman unionin keskiarvoa heikommin pääomitettuja.

e.

Itävallassa yksilöityjen haavoittuvuuksien luonteen tarkastelussa on havaittavissa sekä lieventäviä että raskauttavia tekijöitä. Raskauttaviin tekijöihin kuuluu vaihtuvakorkoisten lainojen suuri osuus (tämä koskee sekä uusia lainoja että olemassa olevaa lainakantaa) sekä olemassa olevat valuuttamääräiset asuntolainat, mikä altistaa kotitaloudet korko- ja valuuttakurssiriskeille. Vaihtuvakorkoisten ja valuuttamääräisten asuntolainojen osuus on kuitenkin laskussa. Lisäksi useat analyysit osoittavat, että Itävallassa erityisesti valuuttamääräisten lainojen velallisilla on huomattavia riskipuskureita, mikä lieventää näihin lainoihin liittyviä haavoittuvuuksia. Muihin lieventäviin seikkoihin kuuluu jo vuosikymmeniä vakaana pysynyt kodinomistajien suhteellisen pieni osuus koko väestöstä, kehittyneet vuokramarkkinat ja kotitalouksien velkaantuneisuuden maltillinen kokonaistaso. Lisäksi useimmat asuntolainat ovat lyhennettäviä ja asuntolainavelalliset ovat yleensä melko vauraita kotitalouksia.

f.

EJRK panee merkille Itävallan viranomaisten käyttöönottamat toimenpiteet, ml. kestäviä luotonantopolitiikkoja koskevat odotukset, jotka on annettu pankeille tiedoksi (4). Lisäksi Itävallan rahoitusmarkkinoiden vakauden valvontakomitea on ohjeistanut valtiovarainministeriötä laajentamaan kiinteistörahoituksen alueella makrovakausvälineistöään lainanottajiin kohdistuvien makrovakausvälineiden osalta, jotta varmistettaisiin, että rahoitusmarkkinoiden vakauden valvontakomitea voi toimia kestämättömästä kiinteistömarkkinakehityksestä johtuvien järjestelmäriskien tapauksessa (5). Asuinkiinteistöjen hinnat ja asuntoluotot ovat vahvassa kasvussa, tiettyjen kotitalouksien velkaantuneisuus on korkealla tasolla ja on olemassa jonkinasteista näyttöä luotonantopolitiikkojen löyhentymisestä. Vaikka Itävallan viranomaisten toimenpiteet ovat asianmukaisia asuinkiinteistöihin liittyvien haavoittuvuuksien luonteeseen nähden, ne saattavat olla riittämättömiä niihin puuttumiseksi täysimääräisesti,