9.8.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 261/16

(1)

Komissio hyväksyi 16 päivänä marraskuuta 2016 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 9 ja 10 päivänä maaliskuuta 2017. Komissio hyväksyi 16 päivänä marraskuuta 2016 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Tanska ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(2)

Tanskaa koskeva vuoden 2017 maaraportti julkaistiin 22 päivänä helmikuuta 2017. Siinä arvioitiin Tanskan edistymistä neuvoston 12 päivänä heinäkuuta 2016 hyväksymien maakohtaisten suositusten noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa.

(3)

Tanska toimitti vuoden 2017 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2017 lähentymisohjelmansa 28 päivänä huhtikuuta 2017. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(4)

Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (3) 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa kyseisen säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla ERI-rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan.

(5)

Tanskaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. Hallitus suunnittelee vuoden 2017 lähentymisohjelmassaan, että se saavuttaa vuonna 2017 julkisen sektorin alijäämän, joka on 1,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja pysyy edelleen koko ohjelmakauden ajan vuoteen 2020 saakka keskipitkän aikavälin julkisen talouden tavoitteessaan, joka on 0,5 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen. Vuoden 2017 lähentymisohjelman mukaan on odotettavissa, että julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen supistuu 37,0 prosenttiin vuonna 2017 ja edelleen 33,9 prosenttiin vuonna 2020. Näiden julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on ohjelmakauden ajan uskottava. Komission kevään 2017 talousennusteen mukaan rakenteellinen rahoitusasema saavuttaa alijäämän, joka on 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017 ja 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018, mikä vastaa pitkälti vuoden 2017 lähentymisohjelman tavoitetta ja ylittää julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen. Kaiken kaikkiaan neuvosto katsoo, että Tanskan odotetaan vuosina 2017 ja 2018 noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(6)

Kestävän kasvun edellytyksenä Tanskassa on työvoiman tarjonnan varmistaminen väestöhaasteen aikana. Viime vuosina toteutetuilla huomattavilla työmarkkinauudistuksilla pyritään erityisesti lisäämään työnteon kannustimia ja tehostamaan aktiivista työvoimapolitiikkaa. Nämä uudistukset voivat osaltaan edistää Tanskan Eurooppa 2020 -työllisyystavoitteen saavuttamista ja maan hyvinvointimallin kestävyyttä sekä tarjota ratkaisuja orastavaan pulaan eräiden ammattien pätevyysvaatimukset täyttävistä henkilöistä. Ammattitaitoisten työntekijöiden tarjontaa saadaan todennäköisesti parannettua uudistuksilla, joilla pyritään lisäämään ammatilliseen koulutukseen osallistumis- ja sen suorittamisastetta, sekä oppisopimuspaikkojen luomiseen tähtäävällä kolmikantasopimuksella. Toisaalta sosiaalista osallisuutta koskevaa kansallista Eurooppa 2020 -tavoitetta, jonka tarkoituksena on vähentää erittäin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa elävien henkilöiden määrää, ei ole läheskään saavutettu. Haasteena on edelleen lisätä epäedullisessa asemassa olevien ryhmien osallistumista työmarkkinoille ja parantaa heidän työllistyvyyttään. Tämä koskee erityisesti EU:n ulkopuolelta tulevia muuttajataustaisia (myös Tanskassa pitkään asuneita) henkilöitä, osittain siksi, että heidän koulutustuloksensa ovat keskimäärin heikompia kuin syntyperäisten henkilöiden. Kuilu ulottuu toiseen sukupolveen saakka. Vuoden 2016 kolmikantaneuvotteluissa sovituilla työllistämistoimilla voitaisiin parantaa hiljattain saapuneiden pakolaisten tilannetta. Jatkossa heidän tilannettaan on seurattava tarkasti. Vielä olisi kuitenkin toteutettava lisätoimia, jotta muut syrjäytyneet ryhmät, kuten nuoret, joiden koulutustaso on alhainen, ja yli 60-vuotiaat työntekijät, pääsisivät tehokkaammin työmarkkinoille.

(7)

Tuottavuuden nopea kasvu on olennaisen tärkeää, jotta voidaan tukea talouskasvua, säilyttää Tanskan suhteellisen korkea hyvinvoinnin taso ja varmistaa maan pitkän aikavälin kilpailukyky. Tanskan tuottavuus on korkea verrattuna muihin jäsenvaltioihin, mutta sen kasvu on ollut laskusuunnassa jo pitkään. Erityisesti kotimarkkinasuuntautuneita palveluita on leimannut tuottavuuden jähmeä kehitys. Tanska on toteuttanut viime vuosina useita uudistuksia, mutta tuottavuuden kasvu pysyy vähäisenä, koska kilpailu on joillakin palvelualoilla edelleen heikkoa. Esimerkiksi tukkukaupan ja liikennepalvelujen alalla kilpailua haittaavat alakohtaiset rajoitukset.

(8)

Komissio on vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Tanskan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2017 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2017 lähentymisohjelman ja vuoden 2017 kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Tanskalle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Tanskan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(9)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2017 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella ja katsoo, että Tanskan odotetaan noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia,

1.

edistää kilpailua kotimarkkinasuuntautuneella palvelualalla.