27.9.2016

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 259/42

---

KOMISSION ASETUS (EU) 2016/1719,

annettu 26 päivänä syyskuuta 2016,

pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista koskevista suuntaviivoista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 714/2009 (1) ja erityisesti sen 18 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jotta voitaisiin ylläpitää energian toimitusvarmuutta, lisätä kilpailukykyä ja varmistaa, että kaikki kuluttajat voivat ostaa energiaa kohtuuhintaan, on ratkaisevan tärkeää toteuttaa kiireellisesti täysin toimivat ja yhteenliitetyt energian sisämarkkinat. Moitteettomasti toimivien sähkön sisämarkkinoiden pitäisi tarjota tuottajille asianmukaisia kannustimia investoida uuteen sähköntuotantoon, myös uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan sähkön tuotantoon, kiinnittäen erityistä huomiota unionin energiamarkkinoiden eristyneimpiin jäsenvaltioihin ja alueisiin. Moitteettomasti toimivilla markkinoilla voidaan myös tarjota kuluttajille asianmukaisia keinoja käyttää energiaa entistä tehokkaammin, mikä edellyttää energian toimitusvarmuutta.

(2)

Energian toimitusvarmuus on olennainen osa yleistä turvallisuutta ja siten luontaisesti sidoksissa sähkön sisämarkkinoiden tehokkaaseen toimintaan ja jäsenvaltioiden eristyneiden sähkömarkkinoiden yhdentymiseen. Unionin kansalaiset voivat saada sähköä ainoastaan verkon kautta. Toimivat sähkömarkkinat ja erityisesti verkot ja muu sähköntoimituksiin liittyvä omaisuus ovat olennaisen tärkeitä unionin yleisen turvallisuuden, sen taloudellisen kilpailukyvyn ja sen kansalaisten hyvinvoinnin kannalta.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 714/2009 vahvistetaan syrjimättömät säännöt verkkoon pääsyä koskeville edellytyksille rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja etenkin kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevat säännöt rajat ylittäviin sähkönsiirtoihin vaikuttavien yhdysjohtojen ja siirtoverkkojen osalta. Jotta voitaisiin edetä kohti aidosti yhdennettyjä sähkömarkkinoita, tuottajille, kuluttajille ja vähittäiskauppiaille olisi kehitettävä tehokkaita mahdollisuuksia suojautua tulevilta hintariskeiltä alueella, jolla ne toimivat, muun muassa yhdenmukaistamalla nykyisiä pitkän aikavälin kapasiteetin jakamiseen sovellettavia huutokauppasääntöjä.

(4)

Siirtoverkonhaltijoiden olisi koordinoitava pitkän aikavälin kapasiteetin laskentaa vuosi- ja kuukausimarkkinoiden aikaväleillä vähintään aluetasolla sen varmistamiseksi, että kapasiteetin laskenta on luotettavaa ja markkinoilla on käytettävissä optimaalinen kapasiteetti. Tätä varten siirtoverkonhaltijoiden olisi laadittava yhteinen verkkomalli, johon kootaan yhteen kaikki pitkän aikavälin kapasiteetin laskentaa varten tarvittavat tiedot ja jossa otetaan huomioon kyseisiin pitkiin aikaväleihin luontaisesti liittyvät epävarmuustekijät. Alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin laskemiseksi ja jakamiseksi olisi sovellettava koordinoituun nettosiirtokapasiteettiin perustuvaa lähestymistapaa. Siirtoperusteista lähestymistapaa voitaisiin puolestaan soveltaa silloin, kun tarjousalueiden väliset kapasiteetit riippuvat suuresti toisistaan ja lähestymistapa on perusteltu taloudellisen tehokkuuden kannalta.

(5)

Alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista koskevien yhdenmukaistettujen sääntöjen edellytyksenä on keskitetyn kauppapaikan perustaminen ja toiminta Euroopan tasolla. Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden olisi kehitettävä tämä keskitetty kauppapaikka, jotta voidaan helpottaa pitkän aikavälien siirto-oikeuksien jakamista markkinaosapuolille, ja sen olisi mahdollistettava pitkän aikavälin siirto-oikeuksien siirtäminen yhdeltä vaatimukset täyttävältä markkinaosapuolelta toiselle.

(6)

Pitkän aikavälin siirto-oikeuksien jakamiseksi läpinäkyvästi ja syrjimättömästi on tarpeen, että keskitetty kauppapaikka julkaisee kaikki tarvittavat tiedot huutokaupasta ennen sen aloittamista. Nimeämissääntöihin olisi sisällyttävä yksityiskohtaiset tiedot fyysisten siirto-oikeuksien nimeämismenettelystä, kuten vaatimukset, ajoitus, sulkeutumisajankohdat ja markkinaosapuolten välisiä siirtoja koskevat kelpoisuusehdot.

(7)

Pitkän aikavälin siirto-oikeuksien haltijoiden olisi voitava palauttaa ne siirtoverkonhaltijoille, jotta ne voidaan jakaa uudelleen pitkän aikavälin siirto-oikeuksien seuraavan jakamisen yhteydessä. Oikeuksien haltija voi saada maksun pitkän aikavälin siirto-oikeuksien palauttamisesta. Lisäksi markkinaosapuolten olisi voitava joko siirtää tai ostaa jo jaettuja pitkän aikavälin siirto-oikeuksia. Markkinaosapuolten olisi ilmoitettava siirtoverkonhaltijoille tällaisista siirroista tai ostoista ja niiden vastapuolista, mukaan lukien siirtoon tai ostoon osallistuneet markkinaosapuolet ja vastaavat siirtoverkonhaltijat.

(8)	On tärkeää, että keskitettyyn kauppapaikkaan osallistumisesta aiheutuvat hallinnolliset rasitteet ja kustannukset pidetään kohtuullisina, erityisesti yhdenmukaistamalla sopimusjärjestelyjä markkinaosapuolten kanssa.

(9)

Tällä hetkellä pitkän aikavälin siirto-oikeuksien sopimusjärjestelyihin sovelletaan unionissa useita erilaisia kapasiteetin jakosääntöjä. Siirtoverkonhaltijoiden olisi kehitettävä yhdenmukaistetut kapasiteetin jakosäännöt, joita sovelletaan unionin tasolla fyysisiin siirto-oikeuksiin, optioina hankittaviin finanssisiirto-oikeuksiin, jäljempänä ’finanssisiirto-oikeusoptiot’, ja obligaatioina hankittaviin finanssisiirto-oikeuksiin, jäljempänä ’finanssisiirto-oikeusobligaatiot’.

(10)

Näihin yhdenmukaistettuihin kapasiteetin jakosääntöihin olisi sisällyttävä ainakin kuvaus pitkän aikavälin siirto-oikeuksien jakoprosessista tai -menettelystä, mukaan lukien osallistumista koskevat vähimmäisvaatimukset, rahoitusseikat, eksplisiittisissä huutokaupoissa tarjottavien tuotteiden tyyppi, nimeämissäännöt, siirto-oikeuksien rajoittamista ja korvaamista koskevat säännöt, säännöt markkinaosapuolille pitkän aikavälin siirto-oikeuksien siirtämistä varten, käytä tai myy -periaate (”UIOSI”) sekä ylivoimaista estettä ja vastuuta koskevat säännöt. Näissä yhdenmukaistetuissa säännöissä olisi myös esitettävä sopimusvelvoitteet, joita markkinaosapuolten on noudatettava.

(11)

Komission asetuksessa (EU) 2015/1222 (2) vahvistetaan vuorokausimarkkinoiden sitovan kapasiteetin ilmoittamisen takaraja ja tähän liittyen korvaussäännöt siinä tapauksessa, että pitkän aikavälin siirto-oikeuksia rajoitetaan kyseisen määräajan jälkeen. Vastaavasti siirtoverkonhaltijoiden olisi maksettava takaisin tai korvattava pitkän aikavälin siirto-oikeuksien haltijoille sellaiset pitkän aikavälin siirto-oikeudet, joita on rajoitettu ennen vuorokausimarkkinoiden sitovan kapasiteetin ilmoittamisen takarajaa.

(12)

Oikeudenhaltijoille, joiden pitkän aikavälin siirto-oikeuksia on rajoitettu ennen vuorokausimarkkinoiden sitovan kapasiteetin ilmoittamisen takarajaa, maksettavalle korvaukselle voidaan asettaa ylärajat ottaen huomioon kyseisten markkinoiden likviditeetti ja markkinaosapuolten mahdollisuus mukauttaa tilanteitaan.

(13)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 713/2009 (3) 8 artiklan mukaisesti energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston, jäljempänä ’virasto’, olisi tehtävä päätös pääsyä tai menetelmiä koskevista yhteisistä ehdoista ja edellytyksistä, jos toimivaltaiset kansalliset sääntelyviranomaiset eivät pääse sopimukseen kyseisistä sääntelykysymyksistä.

(14)

Tämä asetus on laadittu tiiviissä yhteistyössä viraston, sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston, jäljempänä ’Sähkö-ENTSO’, ja sidosryhmien kanssa, jotta voidaan vahvistaa toimivat, tasapainoiset ja oikeasuhteiset säännöt läpinäkyvällä ja osallistavalla tavalla. Asetuksen (EY) N:o 714/2009 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio kuulee virastoa, Sähkö-ENTSOa ja muita asianomaisia sidosryhmiä ennen kuin se ehdottaa tarkistuksia tähän asetukseen.

(15)	Tällä asetuksella täydennetään asetuksen (EY) N:o 714/2009 liitettä I kyseisen asetuksen 16 artiklassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

(16)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 714/2009 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt alueiden välisen kapasiteetin jakamisesta termiinimarkkinoilla, yhteisten menetelmien käyttöönotosta alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin määrittämiseksi, pitkän aikavälin siirto-oikeuksia tarjoavan keskitetyn kauppapaikan perustamisesta Euroopan tasolla ja mahdollisuudesta palauttaa pitkän aikavälin siirto-oikeudet seuraavaa pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista varten tai siirtää pitkän aikavälin siirto-oikeuksia markkinaosapuolten välillä.

2.   Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin unionissa sijaitseviin siirtoverkkoihin ja yhdysjohtoihin lukuun ottamatta saarilla sijaitsevia siirtoverkkoja, joita ei ole liitetty muihin siirtoverkkoihin yhdysjohdoilla.

3.   Jäsenvaltioissa, joissa on useampi kuin yksi siirtoverkonhaltija, tätä asetusta sovelletaan kaikkiin kyseisessä jäsenvaltiossa toimiviin siirtoverkonhaltijoihin. Jos siirtoverkonhaltijalla ei ole yhden tai useamman tästä asetuksesta johtuvan velvoitteen kannalta merkityksellistä tehtävää, jäsenvaltiot voivat säätää, että vastuu näiden velvoitteiden noudattamisesta annetaan yhdelle tai useammalle eri siirtoverkonhaltijalle.

4.   Keskitetty kauppapaikka voidaan avata Sveitsissä toimiville markkinatoimijoille ja siirtoverkonhaltijoille edellyttäen, että sen kansallisessa lainsäädännössä pannaan täytäntöön sähkömarkkinoita koskevan unionin lainsäädännön keskeiset säännökset ja että unionin ja Sveitsin välisestä sähköyhteistyöstä on tehty hallitustenvälinen sopimus.

5.   Komissio päättää Sveitsin osallistumisesta keskitettyyn kauppapaikkaan viraston antaman lausunnon perusteella sillä edellytyksellä, että 4 kohdassa säädetyt ehdot täyttyvät. Keskitettyyn kauppapaikkaan liittyvien Sveitsin siirtoverkonhaltijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava yhdenmukaisia unionissa toimivien siirtoverkonhaltijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien kanssa, jotta pitkän aikavälin siirto-oikeuksien jakaminen voidaan toteuttaa sujuvasti unionin tasolla ja luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille sidosryhmille.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 714/2009 2 artiklan, asetuksen (EU) 2015/1222 2 artiklan, komission asetuksen (EU) N:o 543/2013 (4) 2 artiklan sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY (5) 2 artiklan määritelmiä.

Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)	’pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisella’ alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin kohdentamista vuorokausimarkkinoita edeltävässä huutokaupassa;

2)	’pitkän aikavälin siirto-oikeuksilla’ pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen yhteydessä hankittua fyysistä siirto-oikeutta, finanssisiirto-oikeusoptiota tai finanssisiirto-oikeusobligaatiota;

3)	’kapasiteetin jakosäännöillä’ sääntöjä, joita keskitetty kauppapaikka soveltaa pitkän aikavälin kapasiteetin jakamiseen;

4)	’keskitetyllä kauppapaikalla’ kaikkien siirtoverkonhaltijoiden yhdessä perustamaa eurooppalaista kauppapaikkaa pitkän aikavälin kapasiteetin jakamiseksi;

5)	’huutokaupalla’ menettelyä, jossa alueiden välistä pitkän aikavälin kapasiteettia tarjotaan ja jaetaan markkinatoimijoille, jotka tekevät tarjouksia;

6)

’käytä tai myy -periaatteella (”UIOSI”)’ periaatetta, jonka mukaan fyysisten siirto-oikeuksien kohteena oleva ostettu ja ilmoittamaton alueiden välinen kapasiteetti asetetaan automaattisesti jaettavaksi vuorokausimarkkinoilla ja jonka mukaan kyseisten fyysisten siirto-oikeuksien haltija saa korvauksen siirtoverkonhaltijoilta;

7)	’nimeämisellä’ ilmoitusta, jonka fyysisten siirto-oikeuksien haltija ja sen vastapuoli tai niiden puolesta toimiva kolmas osapuoli tekevät vastaaville siirtoverkonhaltijoille alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin käytöstä;

8)	’nimeämissäännöillä’ sääntöjä, joiden mukaisesti fyysisten siirto-oikeuksien haltija ja sen vastapuoli tai niiden puolesta toimiva kolmas osapuoli ilmoittavat vastaaville siirtoverkonhaltijoille alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin käytöstä;

9)	’hintaerolla’ asianomaisten kahden tarjousalueen vuorokausimarkkinoiden tuntikohtaisten hintojen välistä eroa vastaavalla markkina-aikayksiköllä tiettyyn suuntaan;

10)	’korvaussäännöillä’ sääntöjä, joiden mukaisesti siirtoverkonhaltija, jonka vastuulla olevalla tarjousalueen rajalla on jaettu pitkän aikavälin siirto-oikeuksia, maksaa siirto-oikeuksien haltijoille korvauksen pitkän aikavälin siirto-oikeuksien rajoittamisesta.

3 artikla

Pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen tavoitteet

Tämän asetuksen tavoitteena on

a)	edistää tehokasta alueiden välistä pitkän aikavälin kauppaa, joka tarjoaa markkinaosapuolille alueiden välisiä pitkän aikavälin suojausmahdollisuuksia;

b)	optimoida alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin laskenta ja jakaminen;

c)	tarjota syrjimätön pääsy alueiden väliseen pitkän aikavälin kapasiteettiin;

d)	varmistaa siirtoverkonhaltijoiden, viraston, sääntelyviranomaisten ja markkinaosapuolten oikeudenmukainen ja syrjimätön kohtelu;

e)	ottaa huomioon tarve taata oikeudenmukainen ja säännönmukaisesti toimiva pitkän aikavälin kapasiteetin jakaminen sekä säännönmukainen hinnanmuodostus;

f)	varmistaa pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista koskevien tietojen avoimuus ja luotettavuus ja parantaa niitä;

g)	edistää Euroopan sähkönsiirtoverkon ja sähköalan tehokasta toimintaa ja kehittämistä pitkällä aikavälillä;

4 artikla

Ehtojen ja edellytysten tai menetelmien hyväksyminen

1.   Siirtoverkonhaltijoiden on laadittava tässä asetuksessa edellytetyt ehdot ja edellytykset tai menetelmät ja annettava ne toimivaltaisten sääntelyviranomaisten hyväksyttäviksi tässä asetuksessa asetettuihin määräaikoihin mennessä. Jos tässä asetuksessa tarkoitettuja ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskeva ehdotus on laadittava ja siitä on sovittava useamman siirtoverkonhaltijan kesken, osallistuvien siirtoverkonhaltijoiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä. Siirtoverkonhaltijoiden, joita avustaa Sähkö-ENTSO, on säännöllisesti tiedotettava toimivaltaisille sääntelyviranomaisille ja virastolle edistymisestä näiden ehtojen ja edellytysten tai menetelmien laatimisessa.

2.   Siirtoverkonhaltijoiden, jotka tekevät päätöksiä 4 artiklan 6 kohdan mukaisista ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevista ehdotuksista, on tehtävä päätöksensä määräenemmistöllä, jos yhteisymmärrystä ei saavuteta. Tämän asetuksen 4 artiklan 6 kohdan mukaisia ehdotuksia varten määräenemmistöön tarvitaan

a)	siirtoverkonhaltijoiden enemmistö, joka edustaa vähintään 55 prosenttia jäsenvaltioista, ja

b)	siirtoverkonhaltijoiden enemmistö, joka edustaa jäsenvaltioita, joiden yhteenlaskettu väestö on vähintään 65 prosenttia unionin väestöstä.

Tämän asetuksen 4 artiklan 6 kohdan mukaisissa päätöksissä määrävähemmistössä on oltava vähintään neljää jäsenvaltiota edustavia siirtoverkonhaltijoita; muussa tapauksessa katsotaan, että määräenemmistö on saavutettu.

Tämän asetuksen 4 artiklan 6 kohdan mukaisissa siirtoverkonhaltijoiden päätöksissä kullakin jäsenvaltiolla on yksi ääni. Jos jäsenvaltion alueella toimii useampi kuin yksi siirtoverkonhaltija, kyseisen jäsenvaltion on jaettava äänioikeudet siirtoverkonhaltijoiden kesken.

3.   Siirtoverkonhaltijoiden, jotka tekevät päätöksiä 4 artiklan 7 kohdan mukaisista ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevista ehdotuksista, on tehtävä päätöksensä määräenemmistöllä, jos yhteisymmärrystä ei saavuteta ja jos kyseessä olevat alueet koostuvat useammasta kuin viidestä jäsenvaltiosta. Tämän asetuksen 4 artiklan 7 kohdan mukaisia ehdotuksia varten määräenemmistöön tarvitaan

a)	siirtoverkonhaltijoiden enemmistö, joka edustaa vähintään 72 prosenttia asianomaisista jäsenvaltioista, ja

b)	siirtoverkonhaltijoiden enemmistö, joka edustaa jäsenvaltioita, joiden yhteenlaskettu väestö on vähintään 65 prosenttia asianomaisen alueen väestöstä.

Tämän asetuksen 4 artiklan 7 kohdan mukaisissa päätöksissä määrävähemmistössä on oltava vähintään vähimmäismäärä siirtoverkonhaltijoita, jotka edustavat yli 35:tä prosenttia osallistuvien jäsenvaltioiden väestöstä, sekä siirtoverkonhaltijat, jotka edustavat vähintään yhtä muuta asianomaista jäsenvaltiota; muussa tapauksessa katsotaan, että määräenemmistö on saavutettu.

Siirtoverkonhaltijoiden, jotka tekevät päätöksiä 4 artiklan 7 kohdan mukaisista ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevista ehdotuksista sellaisten alueiden osalta, jotka koostuvat enintään viidestä jäsenvaltiosta, on tehtävä päätöksensä yksimielisesti.

Tämän asetuksen 4 artiklan 7 kohdan mukaisissa siirtoverkonhaltijoiden päätöksissä kullakin jäsenvaltiolla on yksi ääni. Jos jäsenvaltion alueella toimii useampi kuin yksi siirtoverkonhaltija, kyseisen jäsenvaltion on jaettava äänioikeudet siirtoverkonhaltijoiden kesken.

4.   Jos siirtoverkonhaltijat eivät pysty tässä asetuksessa asetettuihin määräaikoihin mennessä antamaan toimivaltaisille sääntelyviranomaisille ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevaa ehdotusta, niiden on toimitettava toimivaltaisille sääntelyviranomaisille ja virastolle ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevat luonnokset ja selvitettävä, miksi niistä ei ole päästy sopimukseen. Virasto tiedottaa asiasta komissiolle ja tarkastelee komission pyynnöstä ja yhteistyössä toimivaltaisten sääntelyviranomaisten kanssa epäonnistumisen syitä ja ilmoittaa niistä komissiolle. Komissio toteuttaa asianmukaiset toimet vaadittujen ehtojen ja edellytysten tai menetelmien hyväksymisen mahdollistamiseksi neljän kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut viraston ilmoituksen.

5.   Kukin sääntelyviranomainen vastaa 6 ja 7 kohdassa tarkoitettujen ehtojen ja edellytysten tai menetelmien hyväksymisestä.

6.   Seuraavia ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskeville ehdotuksille tarvitaan kaikkien sääntelyviranomaisten hyväksyntä:

a)	17 artiklan mukainen tuotanto- ja kulutustietojen toimitusmenetelmä;

b)	18 artiklan mukainen yhteistä verkkomallia koskeva menetelmä;

c)	49 artiklan mukaiset keskitettyä kauppapaikkaa koskevat vaatimukset;

d)	51 artiklan mukaiset yhdenmukaistetut kapasiteetin jakosäännöt;

e)	57 artiklan mukainen pullonkaulatulojen jakamismenetelmä;

f)	59 artiklan mukainen menetelmä keskitetyn kauppapaikan perustamisesta, kehittämisestä ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten jakamiseksi;

g)	61 artiklan mukainen menetelmä pitkän aikavälin siirto-oikeuksien sitovuuden varmistamisesta ja korvaamisesta aiheutuneiden kustannusten jakamiseksi.

7.   Seuraavia ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskeville ehdotuksille tarvitaan asianomaisen alueen kaikkien sääntelyviranomaisten hyväksyntä:

a)	10 artiklan mukainen kapasiteetin laskentamenetelmä;

b)	16 artiklan mukainen menetelmä alueiden välisen kapasiteetin osittamiseksi;

c)	31 artiklan mukainen pitkän aikavälin siirto-oikeuksien alueellinen suunnittelu;

d)	42 artiklan mukaisten varamenettelyjen käyttöönotto;

e)	52 artiklan mukaiset yhdenmukaistettujen kapasiteetin jakosääntöjen alueelliset vaatimukset, mukaan lukien 55 artiklan mukaiset alueelliset korvaussäännöt;

8.   Ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevaan ehdotukseen on sisällyttävä ehdotettu täytäntöönpanoaikataulu ja kuvaus niiden odotetuista vaikutuksista tämän asetuksen tavoitteisiin. Ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevat ehdotukset, joille tarvitaan useiden tai kaikkien sääntelyviranomaisten hyväksyntä, on toimitettava virastolle samaan aikaan kuin ne annetaan sääntelyviranomaisten hyväksyttäviksi. Viraston on toimivaltaisten sääntelyviranomaisten pyynnöstä annettava lausunto näistä ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevista ehdotuksista kolmen kuukauden kuluessa.

9.   Jos ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevan ehdotuksen hyväksyminen edellyttää useamman kuin yhden sääntelyviranomaisten päätöstä, toimivaltaisten sääntelyviranomaisten on kuultava toisiaan, tehtävä tiivistä yhteistyötä ja koordinoitava toimiaan sopimukseen pääsemiseksi. Toimivaltaisten sääntelyviranomaisten on soveltuvissa tapauksissa otettava huomioon viraston lausunto. Sääntelyviranomaisten on tehtävä 6 ja 7 kohdan mukaisesti ehdotettuja ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevat päätökset kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun sääntelyviranomainen tai, soveltuvissa tapauksissa, viimeinen asianosainen sääntelyviranomainen on vastaanottanut ehdot ja edellytykset tai menetelmät.

10.   Jos sääntelyviranomaiset eivät ole päässeet sopimukseen 9 kohdassa tarkoitetussa määräajassa tai niiden yhteisestä pyynnöstä virasto tekee päätöksen ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevista ehdotuksista kuuden kuukauden kuluessa asetuksen (EY) N:o 713/2009 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

11.   Jos yksi tai useampi sääntelyviranomainen vaatii 6 ja 7 kohdan mukaisesti toimitettujen ehtojen ja edellytysten tai menetelmien muuttamista ennen hyväksymistä, asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on annettava ehdotus muutetuista ehdoista ja edellytyksistä tai menetelmistä kahden kuukauden kuluessa sääntelyviranomaisten vaatimuksen esittämisestä. Toimivaltaisten sääntelyviranomaisten on päätettävä muutetuista ehdoista ja edellytyksistä tai menetelmistä kahden kuukauden kuluessa niiden esittämisestä. Jos toimivaltaiset sääntelyviranomaiset eivät ole päässeet sopimukseen 6 ja 7 kohdan mukaisista ehdoista ja edellytyksistä tai menetelmistä kahden kuukauden määräajassa tai niiden yhteisestä pyynnöstä virasto tekee päätöksen muutetuista ehdoista ja edellytyksistä tai menetelmistä kuuden kuukauden kuluessa asetuksen (EY) N:o 713/2009 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jos asianomaiset siirtoverkonhaltijat eivät anna ehdotusta muutetuista ehdoista ja edellytyksistä tai menetelmistä, sovelletaan 4 kohdassa säädettyä menettelyä.

12.   Ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevan ehdotuksen laatimisesta vastaavat siirtoverkonhaltijat ja niiden hyväksymisestä 6 ja 7 kohdan mukaisesti vastaavat sääntelyviranomaiset voivat pyytää näiden ehtojen ja edellytysten tai menetelmien muuttamista.

Ehtojen ja edellytysten tai menetelmien muuttamista koskevista ehdotuksista on järjestettävä kuuleminen 6 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ja ehdotukset on hyväksyttävä tässä artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

13.   Siirtoverkonhaltijoiden, jotka ovat vastuussa ehtojen ja edellytysten tai menetelmien laatimisesta tämän asetuksen mukaisesti, on julkaistava ne verkkosivuillaan toimivaltaisten sääntelyviranomaisten hyväksynnän jälkeen tai, jos tällaista hyväksyntää ei vaadita, asiakirjojen laatimisen jälkeen, paitsi jos tietoja pidetään luottamuksellisina 7 artiklan mukaisesti.

5 artikla

Sidosryhmien osallistuminen

Viraston on järjestettävä, tiiviissä yhteistyössä Sähkö-ENTSOn kanssa, pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista ja muita tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä koskeva sidosryhmien osallistuminen. Tähän on sisällyttävä sidosryhmien kanssa järjestettävät säännölliset kokoukset, jotta voidaan yksilöidä ongelmat ja ehdottaa parannuksia erityisesti pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen toimintaan ja kehittämiseen liittyen, mukaan lukien huutokauppasääntöjen yhdenmukaistaminen. Tämä ei korvaa 6 artiklan mukaista sidosryhmien kuulemista.

6 artikla

Kuuleminen

1.   Ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä tai niiden muutoksia koskevien ehdotusten toimittamisesta tämän asetuksen mukaisesti vastaavien siirtoverkonhaltijoiden on kuultava sidosryhmiä, kunkin jäsenvaltion asianomaiset viranomaiset mukaan luettuina, ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevista ehdotusluonnoksista, kun sitä nimenomaisesti vaaditaan tässä asetuksessa. Kuuleminen kestää vähintään yhden kuukauden.

2.   Siirtoverkonhaltijoiden unionin tasolla esittämät ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevat ehdotukset on julkaistava ja niistä on järjestettävä kuuleminen unionin tasolla. Siirtoverkonhaltijoiden alueellisella tasolla esittämistä ehdotuksista on järjestettävä kuuleminen vähintään aluetasolla. Osapuolten kahden- tai monenvälisellä tasolla esittämistä ehdotuksista on järjestettävä kuuleminen vähintään asianomaisten jäsenvaltioiden tasolla.

3.   Ehdotuksesta vastaavien osapuolten on otettava 1 kohdan mukaisesti järjestetyissä kuulemisissa ilmaistut sidosryhmien näkemykset asianmukaisesti huomioon ennen asiakirjan antamista sääntelyviranomaisen hyväksyttäväksi, jos tätä vaaditaan 4 artiklan mukaisesti, ja kaikissa muissa tapauksissa ennen asiakirjan julkaisemista. Kaikissa tapauksissa on annettava selkeät ja vankat perustelut sille, kuinka kuulemisessa esitetyt näkökannat on otettu huomioon tai jätetty huomioimatta, ja ne on julkaistava viipymättä ennen ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevan ehdotuksen julkaisemista tai yhtä aikaa sen julkaisemisen kanssa.

7 artikla

Salassapitovelvollisuudet

1.   Tämän asetuksen nojalla saatuja, vaihdettuja tai toimitettuja luottamuksellisia tietoja koskee 2, 3 ja 4 kohdassa säädetty salassapitovelvollisuus.

2.   Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia tämän asetuksen säännösten soveltamisalaan kuuluvia henkilöitä.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden tehtäviensä yhteydessä saamaa luottamuksellista tietoa ei saa paljastaa muulle henkilölle tai viranomaiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen oikeuden, tämän asetuksen muiden säännösten tai muun asiaan liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista niiden soveltamisalaan kuuluviin tapauksiin.

4.   Tämän asetuksen nojalla luottamuksellisia tietoja saavilla sääntelyviranomaisilla, elimillä ja henkilöillä on oikeus käyttää saamiaan tietoja ainoastaan tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä suorittamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen lainsäädännön tai unionin oikeuden soveltamista niiden soveltamisalaan kuuluviin tapauksiin.

II OSASTO

EHTOJA, EDELLYTYKSIÄ JA MENETELMIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

1 LUKU

Pitkän aikavälin kapasiteetin laskeminen

1 jakso

Yleiset vaatimukset

8 artikla

Kapasiteetin laskenta-alueet

Tämän asetuksen soveltamiseksi kapasiteetin laskenta-alueina käytetään asetuksen (EU) 2015/1222 15 artiklan nojalla määriteltyjä kapasiteetin laskenta-alueita.

9 artikla

Kapasiteetin laskennan aikavälit

Kunkin kapasiteetin laskenta-alueen kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on varmistettava, että alueiden välinen pitkän aikavälin kapasiteetti lasketaan kutakin pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista varten ja vähintään vuoden ja kuukauden aikaväleillä.

2 jakso

Kapasiteetin laskentamenetelmä

10 artikla

Kapasiteetin laskentamenetelmä

1.   Kunkin kapasiteetin laskenta-alueen kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua asetuksen (EU) 2015/1222 9 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun yhteisen koordinoidun kapasiteetin laskentamenetelmän hyväksymisestä annettava ehdotus yhteisestä kapasiteetin laskentamenetelmästä pitkille aikaväleille asianomaisen alueen osalta. Ehdotuksesta on järjestettävä kuuleminen 6 artiklan mukaisesti.

2.   Yhteisessä kapasiteetin laskentamenetelmässä käytetyn lähestymistavan on oltava joko koordinoituun nettosiirtokapasiteettiin perustuva lähestymistapa tai siirtoperusteinen lähestymistapa.

3.   Kapasiteetin laskentamenetelmän on oltava yhteensopiva asetuksen (EU) 2015/1222 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti vuorokausimarkkinoiden ja päivänsisäisten markkinoiden aikaväleille määritetyn kapasiteetin laskentamenetelmän kanssa.

4.   Pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikaväleihin liittyvät epävarmuustekijät on otettava huomioon sovellettaessa

a)

käyttövarmuusanalyysia, joka perustuu useisiin skenaarioihin ja jossa käytetään kapasiteetin laskennan syöttötietoja, asetuksen (EU) 2015/1222 21 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua kapasiteetin laskennan lähestymistapaa ja 21 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua alueiden välistä kapasiteetin vahvistamista; tai

b)

tilastollista lähestymistapaa, joka perustuu historialliseen alueiden väliseen kapasiteettiin vuorokausimarkkinoiden tai päivänsisäisten markkinoiden aikaväleillä, jos voidaan osoittaa, että kyseisen lähestymistavan avulla voidaan i) lisätä kapasiteetin laskentamenetelmän tehokkuutta; ii) ottaa alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin laskentaan liittyvät epävarmuustekijät paremmin huomioon kuin 4 kohdan a alakohdan mukaisessa käyttövarmuusanalyysissa; iii) lisätä taloudellista tehokkuutta säilyttäen sama verkon käyttövarmuustaso.

5.   Kunkin kapasiteetin laskenta-alueen kaikki siirtoverkonhaltijat voivat yhdessä soveltaa siirtoperusteista lähestymistapaa pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikaväleillä seuraavin edellytyksin:

a)	siirtoperusteinen lähestymistapa johtaa taloudellisen tehokkuuden kasvuun kapasiteetin laskenta-alueella samalla verkon käyttövarmuustasolla;

b)	siirtoperusteisten tulosten läpinäkyvyys ja oikeellisuus on vahvistettu kapasiteetin laskenta-alueella;

c)	siirtoverkonhaltijat antavat markkinatoimijoille kuusi kuukautta aikaa mukauttaa prosessejaan.

6.   Jos sovelletaan useisiin skenaarioihin perustuvaa käyttövarmuusanalyysia kapasiteetin laskentamenetelmän laatimiseksi kapasiteetin laskenta-alueella, sovelletaan asetuksen (EU) 2015/1222 21 artiklan 1 kohdan vaatimuksia kapasiteetin laskennan syöttötiedoista, kapasiteetin laskemiseen sovellettavasta lähestymistavasta ja alueiden välisen kapasiteetin vahvistamisesta, lukuun ottamatta tapauksen mukaan 21 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohtaa.

7.   Kapasiteetin laskentamenetelmän kehittämisessä on otettava huomioon vaatimukset varamenettelyistä ja asetuksen (EU) 2015/1222 21 artiklan 3 kohdassa esitetty vaatimus.

11 artikla

Luotettavuusmarginaalia koskeva menetelmä

Yhteistä kapasiteetin laskentamenetelmää koskevan ehdotuksen on sisällettävä luotettavuusmarginaalia koskeva menetelmä, joka täyttää asetuksen (EU) 2015/1222 22 artiklassa esitetyt vaatimukset.

12 artikla

Käyttövarmuusrajoja ja vikatapahtumia koskevat menetelmät

Yhteistä kapasiteetin laskentamenetelmää koskevan ehdotuksen on sisällettävä käyttövarmuusrajoja ja vikatapahtumia koskevat menetelmät, jotka täyttävät asetuksen (EU) 2015/1222 23 artiklan 1 ja 2 kohdassa esitetyt vaatimukset.

13 artikla

Tuotannon muutoskertoimia koskeva menetelmä

Yhteistä kapasiteetin laskentamenetelmää koskevan ehdotuksen on sisällettävä tuotannon muutoskertoimien määrittelemiseen käytettävä menetelmä, joka täyttää asetuksen (EU) 2015/1222 24 artiklassa esitetyt vaatimukset.

14 artikla

Korjaavia toimenpiteitä koskeva menetelmä

Jos korjaavat toimenpiteet otetaan huomioon pitkän aikavälin kapasiteetin laskennassa, kunkin siirtoverkonhaltijan on varmistettava, että nämä korjaavat toimenpiteet ovat teknisesti käytettävissä reaaliajassa ja vastaavat asetuksen (EU) 2015/1222 25 artiklassa esitettyjä vaatimuksia.

15 artikla

Alueiden välisen kapasiteetin vahvistamista koskeva menetelmä

Yhteistä kapasiteetin laskentamenetelmää koskevan ehdotuksen on sisällettävä alueiden välisen kapasiteetin vahvistamista koskeva menetelmä, joka täyttää asetuksen (EU) 2015/1222 26 artiklassa esitetyt vaatimukset.

16 artikla

Alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin osittamista koskeva menetelmä

1.   Kunkin kapasiteetin laskenta-alueen siirtoverkonhaltijoiden on 10 artiklassa tarkoitetun kapasiteetin laskentamenetelmää koskevan ehdotuksen antamiseen mennessä laadittava yhdessä ehdotus menetelmäksi, jonka avulla alueiden välinen pitkän aikavälin kapasiteetti ositetaan koordinoidusti eri pitkien aikavälien kesken asianomaisella alueella. Ehdotuksesta on järjestettävä kuuleminen 6 artiklan mukaisesti.

2.   Alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin osittamista koskevan menetelmän on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)	se vastaa markkinaosapuolten suojaustarpeita;

b)	se on yhtenäinen kapasiteetin laskentamenetelmän kanssa;

c)	se ei saa johtaa kilpailunrajoituksiin varsinkaan pitkän aikavälin siirto-oikeuksien saannissa.

3 jakso

Yhteinen verkkomalli

17 artikla

Tuotanto- ja kulutustietojen toimitusmenetelmä

1.   Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua asetuksen (EU) 2015/1222 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun vuorokausimarkkinoiden ja päivänsisäisten markkinoiden aikaväleille määritetyn tuotanto- ja kulutustietojen toimitusmenetelmän hyväksymisestä laadittava yhdessä ehdotus yhdeksi tuotanto- ja kulutustietojen toimitusmenetelmäksi, jotta tarvittavat tuotanto- ja kulutustiedot voidaan toimittaa yhteisen verkkomallin laatimiseksi pitkille aikaväleille. Ehdotuksesta on järjestettävä kuuleminen 6 artiklan mukaisesti. Menetelmässä on otettava huomioon asetuksen (EU) 2015/1222 16 artiklan mukainen tuotanto- ja kulutustietojen toimitusmenetelmä, jota sen on täydennettävä.

2.   Tuotanto- ja kulutustietojen toimitusmenetelmän laatimisessa sovelletaan asetuksen (EU) 2015/1222 16 artiklan vaatimuksia.

18 artikla

Yhteistä verkkomallia koskeva menetelmä

1.   Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua asetuksen (EU) 2015/1222 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun vuorokausimarkkinoiden ja päivänsisäisten markkinoiden aikaväleille määritetyn yhteistä verkkomallia koskeva menetelmän hyväksymisestä laadittava yhdessä ehdotus yhteistä verkkomallia koskevaksi menetelmäksi pitkille aikaväleille. Menetelmästä on järjestettävä kuuleminen 6 artiklan mukaisesti.

2.   Yhteistä verkkomallia koskevassa menetelmässä on otettava huomioon asetuksen (EU) 2015/1222 17 artiklan mukaisesti laadittu yhteistä verkkomallia koskeva menetelmä, jota sen on täydennettävä. Menetelmän avulla on voitava laatia yhteinen verkkomalli pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikaväleille kapasiteetin laskenta-alueilla, joilla sovelletaan useisiin skenaarioihin perustuvaa käyttövarmuusanalyysia 10 artiklan mukaisesti.

3.   Yhteistä verkkomallia koskevan menetelmän kehittämisessä sovelletaan asetuksen (EU) 2015/1222 17 artiklan vaatimuksia.

19 artikla

Skenaariot

1.   Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on kapasiteetin laskenta-alueilla, joilla sovelletaan useisiin skenaarioihin perustuvaa käyttövarmuusanalyysia 10 artiklan mukaisesti, laadittava yhdessä yhteiset skenaariot käytettäviksi yhteisessä verkkomallissa kutakin pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikaväliä varten.

2.   Yhteisten skenaarioiden kehittämisessä sovelletaan asiaankuuluvia asetuksen (EU) 2015/1222 18 artiklan vaatimuksia.

20 artikla

Yksittäinen verkkomalli

Kehittäessään yksittäistä verkkomallia pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikavälille kapasiteetin laskenta-alueilla, joilla sovelletaan useisiin skenaarioihin perustuvaa käyttövarmuusanalyysia 10 artiklan mukaisesti, kunkin siirtoverkonhaltijan on sovellettava asetuksen (EU) 2015/1222 19 artiklassa esitettyjä vaatimuksia.

4 jakso

Kapasiteetin laskentaprosessi

21 artikla

Yleiset säännökset

1.   Asetuksen (EU) 2015/1222 27 artiklan mukaisesti käyttöön otettua yksittäisten verkkomallien yhdistämisprosessia on sovellettava yhdistettäessä yksittäisiä verkkomalleja yhteiseksi verkkomalliksi kullekin pitkälle aikavälille. Kunkin kapasiteetin laskenta-alueen kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua sen jälkeen, kun 17 artiklassa tarkoitettu tuotanto- ja kulutustietojen toimitusmenetelmä ja 18 artiklassa tarkoitettu yhteistä verkkomallia koskeva menetelmä on hyväksytty pitkille aikaväleille, laadittava yhdessä pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikaväleille toimintasäännöt, jotka täydentävät asetuksen (EU) 2015/1222 27 artiklan mukaisesti yksittäisten verkkomallien yhdistämisprosessia varten määriteltyjä sääntöjä.

2.   Asetuksen (EU) 2015/1222 27 artiklan mukaisesti perustettujen koordinoidun kapasiteetin laskijoiden on laskettava alueiden väliset pitkän aikavälin kapasiteetit kapasiteetin laskenta-alueellaan. Tätä varten kunkin kapasiteetin laskenta-alueen kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua sen jälkeen, kun 10 artiklassa tarkoitettu kapasiteetin laskentamenetelmä on hyväksytty pitkille aikaväleille, laadittava yhdessä pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikaväleille toimintasäännöt, jotka täydentävät asetuksen (EU) 2015/1222 27 artiklan mukaisesti koordinoidun kapasiteetin laskijoiden toimintaa varten määriteltyjä sääntöjä.

3.   Pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikaväleihin sovelletaan asiaankuuluvia asetuksen (EU) 2015/1222 27 artiklassa esitettyjä sääntöjä.

22 artikla

Yhteisen verkkomallin laatiminen

Asetuksen (EU) 2015/1222 28 artiklassa yhteisen verkkomallin laatimista varten vahvistettua menettelyä ja vaatimuksia on sovellettava laadittaessa yhteistä verkkomallia pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikaväleille kapasiteetin laskenta-alueilla, joilla sovelletaan useisiin skenaarioihin perustuvaa käyttövarmuusanalyysia 10 artiklan mukaisesti.

23 artikla

Alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin alueellinen laskeminen

1.   Jos siirtoverkonhaltijat soveltavat tilastollista lähestymistapaa 10 artiklan mukaisesti, alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin laskentaprosessiin on sisällytettävä vähintään

a)	valikoima historiallisia vuorokausimarkkinoiden tai päivänsisäisten markkinoiden alueiden välistä kapasiteettia koskevia tietokokonaisuuksia yhdeltä kaudelta tai useilta kausilta ja järjestettävä nämä tiedot pysyvyyskäyräksi;

b)	kapasiteettilaskelma valikoitua tietokokonaisuutta vastaavalla riskitasolla;

c)	laskelma pitkän aikavälin kapasiteetin jakamiseen tarjolla olevasta alueiden välisestä pitkän aikavälin kapasiteetista marginaalilla, jossa otetaan huomioon alueiden välisen kapasiteetin historiallisten arvojen ja alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin ennakoitujen arvojen välinen ero;

d)	yhteiset säännöt, joissa otetaan huomioon saatavilla olevat tiedot suunnitelluista käyttökatkoista, uudesta infrastruktuurista sekä tuotannon ja kuormituksen ajoittumisesta pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikaväleille.

2.   Jos siirtoverkonhaltijat käyttävät useisiin skenaarioihin perustuvaa käyttövarmuusanalyysia 10 artiklan mukaisesti, pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikaväleihin sovelletaan kapasiteetin laskenta-alueilla komission asetuksen (EU) 2015/1222 29 artiklassa esitettyjä vaatimuksia, lukuun ottamatta tapauksen mukaan 29 artiklan 4 kohtaa.

3.   Kunkin koordinoidun kapasiteetin laskijan on ositettava laskettu alueiden välinen pitkän aikavälin kapasiteetti kutakin pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista varten soveltamalla 16 artiklan mukaista menetelmää alueiden välisen kapasiteetin osittamiseksi.

4.   Kunkin koordinoidun kapasiteetin laskijan on toimitettava tulokset alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin laskemisesta ja osittamisesta vahvistettavaksi kullekin siirtoverkonhaltijalle kyseisellä kapasiteetin laskenta-alueella 24 artiklan mukaisesti.

24 artikla

Alueiden välisen kapasiteetin ja ositetun alueiden välisen kapasiteetin vahvistaminen ja ilmoittaminen

1.   Kunkin siirtoverkonhaltijan on vahvistettava alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan tulokset tarjousalueensa rajoilla tai kriittisissä verkkoelementeissään kullekin pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikavälille 15 artiklan mukaisesti.

2.   Kunkin siirtoverkonhaltijan on vahvistettava alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin osittamisen tulokset tarjousalueensa rajoilla tai kriittisissä verkkoelementeissään 16 artiklan mukaisesti.

3.   Kunkin siirtoverkonhaltijan on lähetettävä vahvistuksensa kapasiteetista ja sen osittamisesta kunkin pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen osalta asianomaisille koordinoidun kapasiteetin laskijoille ja asianomaisten kapasiteetin laskenta-alueiden muille siirtoverkonhaltijoille.

4.   Kunkin koordinoidun kapasiteetin laskijan on toimitettava alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin vahvistettu ositus pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen toteuttamista varten 29 artiklan mukaisesti.

5.   Siirtoverkonhaltijoiden on pyynnöstä toimitettava sääntelyviranomaisilleen selvitys siitä, miten alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin arvo tietylle pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikavälille on saatu.

25 artikla

Alueiden välisen kapasiteetin koordinoitu rajoittaminen

1.   Siirtoverkonhaltijoiden on koordinoitava jo jaetun alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin rajoituksia, jos aikaväli, jota rajoitukset koskevat, on yli 48 tuntia ennen toimituspäivän alkua. Jos pitkän aikavälin siirto-oikeuksien rajoittaminen, mukaan lukien kyseisiin oikeuksiin liittyvät nimeämiset, on enintään 48 tuntia ennen toimituspäivän alkua, siirtoverkonhaltijoiden on kullakin kapasiteetin laskenta-alueella sovellettava asetuksen (EU) 2015/1222 29 artiklassa tarkoitettua vuorokautisen ja päivänsisäisen kapasiteetin laskentaprosessia.

2.   Jos siirtoverkonhaltijan on tarpeen rajoittaa jo jaettua alueiden välistä pitkän aikavälin kapasiteettia, sen on lähetettävä vastaavalle koordinoidun kapasiteetin laskijalle pyyntö alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin tarvittavien rajoitusten koordinoidusta laskemisesta kapasiteetin laskenta-alueelle. Siirtoverkonhaltijan on esitettävä pyyntönsä tueksi kaikki tarvittavat tiedot.

3.   Koordinoidun kapasiteetin laskijan on toimitettava päivitetty alueiden välinen kapasiteetti asianomaisille siirtoverkonhaltijoille vahvistettavaksi.

4.   Kunkin siirtoverkonhaltijan on vahvistettava päivitetty alueiden välinen kapasiteetti tarjousalueensa rajoilla tai kriittisissä verkkoelementeissään 24 artiklan mukaisesti.

5.   Koordinoidun kapasiteetin laskijan on toimitettava vahvistettu päivitetty alueiden välinen kapasiteetti asianomaisille siirtoverkonhaltijoille ja keskitetylle kauppapaikalle rajoituksen toimeenpanemiseksi 53 artiklan mukaisesti.

5 jakso

Kapasiteetin laskentaa koskeva kaksivuotisraportti

26 artikla

Kapasiteetin laskentaa ja jakamista koskeva kaksivuotisraportti

1.   Sähkö-ENTSOn on viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta laadittava raportti pitkän aikavälin kapasiteetin laskennasta ja jakamisesta ja toimitettava se virastolle.

2.   Jos virasto sitä pyytää, Sähkö-ENTSOn on joka toinen vuosi tämän jälkeen laadittava raportti pitkän aikavälin kapasiteetin laskennasta ja jakamisesta. Tarvittaessa kyseinen kertomus on toimitettava virastolle yhdessä asetuksen (EU) 2015/1222 31 artiklassa tarkoitetun kapasiteetin laskentaa ja jakamista koskevan kaksivuotisraportin kanssa.

3.   Kapasiteetin laskentaa ja jakamista koskevaan raporttiin on sisällyttävä kustakin tarjousalueesta, tarjousalueiden rajasta ja kapasiteetin laskenta-alueesta vähintään seuraavat tiedot:

a)	kapasiteetin laskennassa sovellettu lähestymistapa;

b)	luotettavuusmarginaalien tilastolliset indikaattorit;

c)	alueiden välisen kapasiteetin tilastolliset indikaattorit, tarvittaessa kultakin kapasiteetin laskennan aikaväliltä;

d)	kapasiteetin laskennassa käytettyjen tietojen laatuindikaattorit;

e)	tarvittaessa ehdotetut toimenpiteet kapasiteetin laskennan parantamiseksi;

f)	pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan kehittämistä koskevat suositukset, mukaan lukien menetelmien, prosessien ja hallintojärjestelyjen yhdenmukaistaminen edelleen.

4.   Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on virastoa kuultuaan yhdessä sovittava raportissa käytettävistä tilastollisista ja laatuindikaattoreista. Virasto voi pyytää näiden indikaattoreiden muuttamista ennen kuin siirtoverkonhaltijat sopivat niistä tai niiden soveltamisen aikana.

5.   Viraston on päätettävä siitä, julkaistaanko kaksivuotisraportti kokonaan tai osittain.

2 LUKU

Tarjousalueet

27 artikla

Yleiset säännökset

1.   Vuorokausimarkkinoiden ja päivänsisäisten markkinoiden kaupankäyntiin sovellettavia tarjousalueita sovelletaan pitkän aikavälin kapasiteetin laskemiseen ja jakamiseen.

2.   Jos tarjousalueen rajaa ei enää ole, pitkän aikavälin siirto-oikeuksien haltijoilla on kyseisellä tarjousalueen rajalla oikeus saada asianomaisilta siirtoverkonhaltijoilta korvaus pitkän aikavälin siirto-oikeuksista maksetun alkuperäisen hinnan perusteella.

3 LUKU

Pitkän aikavälin kapasiteetin jakaminen

1 jakso

Yleiset säännökset

28 artikla

Yleiset periaatteet

Pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen on tapahduttava siten, että

a)	käytetään marginaalihintaperiaatetta tuottamaan tuloksia kutakin tarjousalueen rajaa, käyttösuuntaa ja markkina-aikayksikköä varten;

b)	jaetaan enintään tarjolla oleva alueiden välinen pitkän aikavälin kapasiteetti 39 artiklan mukaisesti;

c)	se on toistettavissa.

29 artikla

Syöttötiedot ja tulokset

1.   Keskitetyn kauppapaikan on käytettävä seuraavia syöttötietoja pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen määrittämiseksi 2 kohdan mukaisesti:

a)	kunkin koordinoidun kapasiteetin laskijan toimittama alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin vahvistettu ositus ja 43 artiklan mukaisesti palautettuihin pitkän aikavälin siirto-oikeuksiin liittyvä kapasiteetti;

b)	markkinaosapuolten tekemät tarjoukset.

2.   Keskitetyn kauppapaikan on kutakin pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista varten määritettävä yhtäaikaisesti ainakin seuraavat tulokset kutakin tarjousalueen rajaa, käyttösuuntaa ja markkina-aikayksikköä varten:

a)	pitkän aikavälin siirto-oikeuksien jaettu määrä ilmaistuna megawatteina (MW);

b)	40 artiklan mukainen pitkän aikavälin siirto-oikeuksien hinta;

c)	tarjousten toteutustila.

3.   Keskitetyn kauppapaikan on varmistettava, että huutokaupan tulokset ovat paikkansapitäviä.

4.   Kunkin siirtoverkonhaltijan on varmistettava, että huutokaupan tulokset ovat sopusoinnussa keskitetylle kauppapaikalle 1 kohdan mukaisesti toimitettujen syöttötietojen kanssa.

2 jakso

Vaihtoehdot suojautua alueiden väliseen siirtoon liittyviltä riskeiltä

30 artikla

Päätös mahdollisuuksista suojautua alueiden välisiltä riskeiltä

1.   Siirtoverkonhaltijoiden on tarjousalueen rajalla myönnettävä pitkän aikavälin siirto-oikeuksia, jolleivät kyseisen tarjousalueen rajan toimivaltaiset sääntelyviranomaiset ole tehneet koordinoituja päätöksiä olla myöntämättä pitkän aikavälin siirto-oikeuksia tarjousalueen rajalla. Päätöksiään tehdessään tarjousalueen rajan toimivaltaisten sääntelyviranomaisten on kuultava kyseisen kapasiteetin laskenta-alueen sääntelyviranomaisia ja otettava niiden lausunnot asianmukaisesti huomioon.

2.   Jos tarjousalueen rajalla ei ole pitkän aikavälin siirto-oikeuksia tämän asetuksen voimaantullessa, kyseisen tarjousalueen rajan toimivaltaisten sääntelyviranomaisten on tehtävä koordinoituja päätöksiä pitkän aikavälin siirto-oikeuksien käyttöönotosta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

3.   Edellä olevan 1 ja 2 kohdan mukaisten päätösten on perustuttava arviointiin, jossa tutkitaan, onko sähkön termiinimarkkinoilla tarjolla riittävästi suojausmahdollisuuksia asianomaisilla tarjousalueilla. Tarjousalueen rajan toimivaltaisten sääntelyviranomaisten on suoritettava arviointi koordinoidusti, ja siihen on sisällyttävä ainakin

a)	markkinaosapuolten kuuleminen heidän tarpeistaan alueiden välisille suojausmahdollisuuksille asianomaisilla tarjousalueen rajoilla;

b)	arviointi.

4.   Edellä 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa arvioinnissa on tarkasteltava sähkön tukkumarkkinoiden toimintaa, ja sen on perustuttava avoimiin perusteisiin, joihin kuuluu vähintään

a)

analyysi siitä, suojaako termiinimarkkinoilla tarjottava tuote tai tuotteiden yhdistelmä vuorokausimarkkinoiden hintojen epävakaudelta asianomaisella tarjousalueella. Tällainen tuote tai tuotteiden yhdistelmä on katsottava asianmukaiseksi suojaukseksi kyseisen tarjousalueen vuorokausimarkkinoiden hinnan muutosriskiltä, jos kyseisen tarjousalueen vuorokausimarkkinoiden hinta korreloi riittävästi tuotteen tai tuotteiden yhdistelmän kohde-etuuden hinnan kanssa;

b)

analyysi siitä, ovatko termiinimarkkinoilla tarjotut tuotteet tai tuotteiden yhdistelmät tehokkaita. Tätä varten on arvioitava vähintään seuraavat indikaattorit: i) kaupankäyntihorisontti; ii) osto- ja myyntihinnan välinen ero; iii) kaupatut määrät suhteessa fyysiseen kulutukseen; iv) avointen sopimusten määrä (open interest) suhteessa fyysiseen kulutukseen;

5.   Jos 3 kohdassa tarkoitettu arviointi osoittaa, että yhdellä tai useammalla tarjousalueella ei ole riittäviä suojausmahdollisuuksia, toimivaltaisten sääntelyviranomaisten on pyydettävä asianomaisia siirtoverkonhaltijoita

a)	myöntämään pitkän aikavälin siirto-oikeuksia tai

b)	varmistamaan, että saataville annetaan muita alueiden välisiä pitkän aikavälin suojausinstrumentteja sähkön tukkumarkkinoiden toiminnan tukemiseksi.

6.   Jos toimivaltaiset sääntelyviranomaiset päättävät esittää 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetun pyynnön, asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on laadittava tarvittavat järjestelyt ja toimitettava ne toimivaltaisten sääntelyviranomaisten hyväksyttäviksi viimeistään kuusi kuukautta niiden esittämän pyynnön jälkeen. Nämä tarvittavat järjestelyt on toteutettava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua toimivaltaisten sääntelyviranomaisten antaman hyväksynnän jälkeen. Toimivaltaiset sääntelyviranomaiset voivat pidentää toteuttamisen määräaikaa asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden pyynnöstä enintään 6 kuukaudella.

7.   Jos sääntelyviranomaiset päättävät, että kyseessä olevat siirtoverkonhaltijat eivät saa myöntää pitkän aikavälin siirto-oikeuksia tai että niiden on annettava saataville muita alueiden välisiä pitkän aikavälin suojausinstrumentteja, tarjousalueen rajojen siirtoverkonhaltijoihin ei sovelleta 16, 28, 29, 31–57, 59 ja 61 artiklaa.

8.   Tarjousalueen rajan toimivaltaisten sääntelyviranomaisten on tarjousalueen rajan siirtoverkonhaltijoiden yhteisestä pyynnöstä tai omasta aloitteestaan tehtävä vähintään 4 vuoden välein yhteistyössä viraston kanssa arviointi 3–5 kohdan mukaisesti.

31 artikla

Pitkän aikavälin siirto-oikeuksien alueellinen suunnittelu

1.   Keskitetyn kauppapaikan on jaettava alueiden välinen pitkän aikavälin kapasiteetti markkinaosapuolille fyysisten siirto-oikeuksien muodossa käytä tai myy -periaatteen (UIOSI) mukaisesti tai finanssisiirto-oikeuksien muodossa joko finanssisiirto-oikeusoptioina tai finanssisiirto-oikeusobligaatioina.

2.   Kaikkien pitkän aikavälin siirto-oikeuksia myöntävien siirtoverkonhaltijoiden on tarjottava keskitetyn kauppapaikan kautta alueiden välistä pitkän aikavälin kapasiteettia markkinaosapuolille vähintään vuosi- tai kuukausitasolla. Kunkin kapasiteetin laskenta-alueen kaikki siirtoverkonhaltijat voivat yhdessä ehdottaa tarjottavaksi alueiden välistä pitkän aikavälin kapasiteettia myös muille aikaväleille.

3.   Siirtoverkonhaltijoiden kullakin sellaisella kapasiteetin laskenta-alueella, jolla on pitkän aikavälin siirto-oikeuksia, on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta laadittava yhdessä ehdotus kapasiteetin laskenta-alueen kullakin tarjousalueen rajalla myönnettävien pitkän aikavälin siirto-oikeuksien alueellisesta suunnittelusta.

Asianomaisen kapasiteetin laskenta-alueen siirtoverkonhaltijoiden on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tarjousalueen rajan sääntelyviranomaisten 30 artiklan 2 kohdan mukaisesti tekemistä koordinoiduista päätöksistä ottaa käyttöön pitkän aikavälin siirto-oikeudet laadittava yhdessä ehdotus asianomaisen kapasiteetin laskenta-alueen kullakin tarjousalueen rajalla myönnettävien pitkän aikavälin siirto-oikeuksien alueellisesta suunnittelusta.

Sellaisten jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisten, joissa pitkän aikavälin siirto-oikeuksien nykyinen alueellinen suunnittelu on osa järjestelyä, jota siirtoverkonhaltija käyttää ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyyn rajojen yli varmistaakseen toiminnan pysymisen käyttövarmuusrajojen sisällä, voivat päättää säilyttää fyysiset pitkän aikavälin siirto-oikeudet sen tarjousalueen rajoilla.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetuissa ehdotuksissa on oltava täytäntöönpanoaikataulu ja vähintään kuvaus seuraavista kapasiteetin jakosäännöissä täsmennetyistä seikoista:

a)	pitkän aikavälin siirto-oikeuksien tyyppi;

b)	pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen aikavälit;

c)	tuotetyyppi (peruskuormitus, huippukuormitus, huippukuormitusajan ulkopuolinen kuormitus);

d)	kyseeseen tulevat tarjousalueen rajat.

5.   Ehdotuksista on järjestettävä kuuleminen 6 artiklan mukaisesti. Kunkin siirtoverkonhaltijan on otettava asianmukaisesti huomioon kuulemisen tulokset myönnettäväksi ehdotettujen pitkän aikavälin siirto-oikeuksien osalta.

6.   Fyysisten siirto-oikeuksien ja finanssisiirto-oikeusoptioiden jakaminen samanaikaisesti samalla tarjousalueen rajalla ei ole sallittua. Fyysisten siirto-oikeuksien ja finanssisiirto-oikeusobligaatioiden jakaminen samanaikaisesti samalla tarjousalueen rajalla ei ole sallittua.

7.   Tarjousalueen rajalla tarjottavien pitkän aikavälin siirto-oikeuksien uudelleentarkastelun voivat käynnistää

a)	tarjousalueen rajan kaikki sääntelyviranomaiset omasta aloitteestaan; tai

b)	kaikki tarjousalueen rajan sääntelyviranomaiset viraston suosituksen perusteella tai kyseisen tarjousalueen rajan kaikkien siirtoverkonhaltijoiden yhteisestä pyynnöstä.

8.   Kunkin kapasiteetin laskenta-alueen kaikki siirtoverkonhaltijat ovat vastuussa uudelleentarkastelun suorittamisesta 9 kohdassa säädetyllä tavalla.

9.   Jokaisen kyseiseen uudelleentarkasteluun osallistuvan siirtoverkonhaltijan on

a)	arvioitava tarjottavat pitkän aikavälin siirto-oikeudet ottaen huomioon 4 kohdassa tarkoitetut ominaisuudet;

b)	tarpeelliseksi katsoessaan ehdotettava vaihtoehtoisia pitkän aikavälin siirto-oikeuksia ottaen huomioon a alakohdassa tarkoitetun arvioinnin tulokset;

c)	toteutettava kuuleminen 6 artiklan mukaisesti i) tarjottujen pitkän aikavälin siirto-oikeuksien arvioinnin tuloksista; ii) tarvittaessa vaihtoehtoisia pitkän aikavälin siirto-oikeuksia koskevasta ehdotuksesta.

10.   Edellä 9 kohdan c alakohdassa tarkoitetun kuulemisen jälkeen ja kolmen kuukauden kuluessa uudelleentarkastelun käynnistämistä koskevasta päätöksestä kapasiteetin laskenta-alueen siirtoverkonhaltijoiden on yhdessä esitettävä toimivaltaisille sääntelyviranomaisille ehdotus pitkän aikavälin siirto-oikeuksien tyypin säilyttämisestä tai muuttamisesta.

32 artikla

Fyysiset siirto-oikeudet

1.   Kullakin fyysisten siirto-oikeuksien haltijalla on oikeus nimetä kaikki tai osa fyysisistä siirto-oikeuksistaan 36 artiklan mukaisesti.

2.   Jos fyysisten siirto-oikeuksien haltijat eivät tee nimeämistä nimeämissäännöissä täsmennettyyn määräaikaan mennessä, niillä on oikeus saada korvaus 35 artiklan mukaisesti.

33 artikla

Finanssisiirto-oikeusoptiot

1.   Finanssisiirto-oikeusoptioiden haltijoilla on oikeus saada korvaus 35 artiklan mukaisesti.

2.   Finanssisiirto-oikeusoptioiden toimeenpano edellyttää vuorokausimarkkinoiden hintakytkentää komission asetuksen (EU) 2015/1222 38–50 artiklan mukaisesti.

34 artikla

Finanssisiirto-oikeusobligaatiot

1.   Finanssisiirto-oikeusobligaatioiden haltijoilla on oikeus saada tai velvollisuus maksaa rahallista korvausta 35 artiklan mukaisesti.

2.   Finanssisiirto-oikeusobligaatioiden toimeenpano edellyttää vuorokausimarkkinoiden hintakytkentää asetuksen (EU) 2015/1222 38–50 artiklan mukaisesti.

35 artikla

Pitkän aikavälin siirto-oikeuksienkorvausperiaatteet

1.   Asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden, jotka vastaavat siirto-oikeuksien jakamisesta tarjousalueen rajalla keskitetyn kauppapaikan kautta, on maksettava korvaus pitkän aikavälin siirto-oikeuksien haltijoille tapauksissa, joissa hintaero on positiivinen pitkän aikavälin siirto-oikeuksien suuntaan.

2.   Finanssisiirto-oikeusobligaatioiden haltijoiden on maksettava korvausta keskitetyn kauppapaikan kautta asianomaisille siirto-oikeuksia tarjousalueen rajalla jakaville siirtoverkonhaltijoille tapauksissa, joissa hintaero on negatiivinen finanssisiirto-oikeusobligaatioiden suuntaan.

3.   Pitkän aikavälin siirto-oikeuksien korvaamisessa 1 ja 2 kohdan mukaisesti on noudatettava seuraavia periaatteita:

a)	jos alueiden välinen kapasiteetti jaetaan käyttämällä implisiittistä jakomenetelmää tai muuta menetelmää, joka johtuu varamenettelyjen käytöstä vuorokausimarkkinoiden aikavälillä, pitkän aikavälin siirto-oikeuksien korvaus on samansuuruinen kuin alueiden välinen hintaero;

b)	jos alueiden välinen kapasiteetti jaetaan eksplisiittisellä huutokaupalla vuorokausimarkkinoiden aikavälillä, pitkän aikavälin siirto-oikeuksien korvauksen on oltava yhtä suuri kuin päivittäisen huutokaupan selvityshinta.

4.   Jos tarjousalueiden välisiin yhdysjohtoihin liittyvät jakamiseen kohdistuvat rajoitukset on sisällytetty vuorokausimarkkinoiden kapasiteetin jakoprosessiin asetuksen (EU) 2015/1222 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ne voidaan ottaa huomioon 3 kohdan mukaisessa pitkän aikavälin siirto-oikeuksien korvauksen laskennassa.

3 jakso

Fyysisten siirto-oikeuksien nimeämismenettelyt

36 artikla

Fyysisten siirto-oikeuksien nimeämistä koskevat yleiset säännöt

1.   Jos siirtoverkonhaltijat myöntävät ja soveltavat fyysisiä siirto-oikeuksia tarjousalueen rajoilla, niiden on mahdollistettava, että fyysisten siirto-oikeuksien haltijat ja/tai niiden vastapuolet nimeävät sähkökaupan suunnitelmansa. Fyysisten siirto-oikeuksien haltijat voivat valtuuttaa vaatimukset täyttävät kolmannet osapuolet nimeämään sähkökaupan suunnitelmansa puolestaan noudattaen nimeämissääntöjä 3 kohdan mukaisesti.

2.   Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden, jotka myöntävät fyysisiä siirto-oikeuksia tarjousalueen rajalla, on viimeistään kahdentoista kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta toimitettava asianomaisten sääntelyviranomaisten hyväksyttäväksi ehdotus nimeämissäännöistä tarjousalueiden välisen sähkökaupan suunnitelmille. Ehdotuksesta on järjestettävä kuuleminen 6 artiklan mukaisesti. Nimeämissäännöissä on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)	fyysisten siirto-oikeuksien haltijan oikeudet sähkökaupan suunnitelmien nimeämiseen;

b)	tekniset vähimmäisvaatimukset nimeämistä varten;

c)	nimeämisprosessin kuvaus;

d)	nimeämisen ajoitus;

e)	nimeämisen ja viestinnän muoto.

3.   Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on asteittain yhdenmukaistettava nimeämissääntöjä kaikilla tarjousalueen rajoilla, joilla fyysisiä siirto-oikeuksia sovelletaan.

4.   Fyysisten siirto-oikeuksien haltijoiden, tapauksen mukaan niiden vastapuolten tai niiden puolesta toimivan kolmannen osapuolen on nimettävä kaikki tai osa fyysisistä siirto-oikeuksistaan tarjousalueiden välillä nimeämissääntöjen mukaisesti.

5.   Jos tarjousalueiden välisiin yhdysjohtoihin liittyvät jakamiseen kohdistuvat rajoitukset on sisällytetty vuorokausimarkkinoiden kapasiteetin jakoprosessiin asetuksen (EU) 2015/1222 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ne on otettava huomioon 2 kohdassa tarkoitetussa nimeämissääntöjä koskevassa ehdotuksessa.

4 jakso

Prosessit ja toiminta

37 artikla

Pitkän aikavälin kapasiteetin jakamiseen osallistumista koskevat ehdot ja edellytykset

1.   Markkinaosapuolten on rekisteröidyttävä keskitettyyn kauppapaikkaan ja täytettävä kaikki kelpoisuusvaatimukset yhdenmukaistettujen kapasiteetin jakosääntöjen mukaisesti ennen kuin niillä on oikeus osallistua huutokauppoihin tai siirtää pitkän aikavälin siirto-oikeuksiaan. Kelpoisuusvaatimuksissa on noudatettava syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita.

2.   Markkinaosapuolen tekemän rekisteröintipyynnön jälkeen keskitetyn kauppapaikan on ilmoitettava markkinaosapuolelle, täyttääkö se kaikki kelpoisuusvaatimukset ja onko sillä oikeus osallistua huutokauppoihin tai siirtää pitkän aikavälin siirto-oikeuksiaan tietystä päivämäärästä alkaen.

3.   Markkinaosapuolten on täysimääräisesti noudatettava yhdenmukaistettuja kapasiteetin jakosääntöjä. Niiden on säilytettävä kaikki osallistumiseensa liittyvät tiedot ajan tasalla ja ilmoitettava keskitetylle kauppapaikalle näiden tietojen mahdollisista muutoksista viipymättä.

4.   Keskitetyllä kauppapaikalla on oikeus peruuttaa kokonaan tai toistaiseksi markkinaosapuolen oikeus osallistua huutokauppoihin tai siirtää pitkän aikavälin siirto-oikeutensa, jos se on rikkonut yhdenmukaistetuista kapasiteetin jakosäännöistä johtuvia sopimusvelvoitteitaan.

5.   Jos markkinaosapuolen oikeus osallistua huutokauppoihin tai siirtää pitkän aikavälin siirto-oikeuksiaan peruutetaan kokonaan tai toistaiseksi yhdenmukaistettujen kapasiteetin jakosääntöjen mukaisesti, markkinaosapuoli tai keskitetty kauppapaikka ei vapaudu velvoitteista, jotka johtuvat ennen kyseistä peruuttamista jaetuista ja maksetuista pitkän aikavälin siirto-oikeuksista.

38 artikla

Syöttötietojen toimittaminen keskitetylle kauppapaikalle

Kunkin siirtoverkonhaltijan on varmistettava, että alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin vahvistettu ositus toimitetaan keskitetylle kauppapaikalle ennen huutokaupan eritelmän julkaisemista 39 artiklan mukaisesti.

39 artikla

Pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen toteuttaminen

1.   Viimeistään yhdenmukaistetuissa kapasiteetin jakosäännöissä kutakin pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista varten määritettynä ajankohtana vähintään seuraavat tiedot sisältävä huutokauppaohje on määriteltävä ja julkaistava keskitetyllä kauppapaikalla:

a)	huutokaupan alkamisen ja sulkeutumisen päivämäärä ja aika;

b)	alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin vahvistettu ositus ja huutokaupan kohteena olevien pitkän aikavälin siirto-oikeuksien tyyppi;

c)	tarjousten muoto;

d)	huutokaupan tulosten julkaiseminen päivämäärä ja aika;

e)	määräaika, jonka kuluessa huutokaupan tulokset voidaan riitauttaa.

2.   Julkaistua alueiden välistä pitkän aikavälin kapasiteettia ei saa muuttaa huutokaupan sulkemista edeltävänä ajanjaksona. Kyseinen ajanjakso täsmennetään yhdenmukaistetuissa kapasiteetin jakosäännöissä.

3.   Kunkin markkinaosapuolen on toimitettava tarjouksensa keskitetylle kauppapaikalle ennen sulkemisaikaa ja huutokaupan eritelmässä esitetyin ehdoin.

4.   Keskitetyn kauppapaikan on varmistettava toimitettujen tarjousten luottamuksellisuus.

40 artikla

Pitkän aikavälin siirto-oikeuksien hinnoittelu

Pitkän aikavälin siirto-oikeuksien hinta on kutakin tarjousalueen rajaa, käyttösuuntaa ja markkina-aikayksikköä varten määritettävä marginaalihintaperiaatteen perusteella ja ilmaistava euroina megawattia kohti. Jos alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin kysyntä tiettyä tarjousalueen rajaa, käyttösuuntaa ja markkina-aikayksikköä kohti on pienempi tai yhtä suuri kuin tarjotun alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin määrä, hinta on nolla.

41 artikla

Taloudelliset vaatimukset ja selvitys

1.   Keskitetyn kauppapaikan on tarjottava laskutus- tai itselaskutusmenettelyjä pitkän aikavälin siirto-oikeuksien jakamisesta, palauttamisesta ja korvaamisesta johtuvien hyvitysten ja veloitusten selvittämiseksi. Kyseiset menettelyt täsmennetään yhdenmukaistetuissa kapasiteetin jakosäännöissä.

2.   Huutokauppoihin osallistumiseksi markkinaosapuolella on oltava riittävät vakuudet tarjousten ja jaettujen pitkän aikavälin siirto-oikeuksien varmistamiseksi yhdenmukaistetuissa kapasiteetin jakosäännöissä esitettyjen edellytysten mukaisesti.

42 artikla

Varamenettelyjen laatiminen

1.   Jos pitkän aikavälin kapasiteetin jakaminen ei tuota tuloksia, varamenettelynä on pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen lykkääminen.

2.   Kunkin kapasiteetin laskenta-alueen kaikilla siirtoverkonhaltijoilla on oikeus toteuttaa vaihtoehtoisia koordinoituja vararatkaisuja. Tällaisissa tapauksissa kunkin kapasiteetin laskenta-alueen kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on laadittava koordinoitu ehdotus luotettavista varamenettelyistä.

43 artikla

Pitkän aikavälien siirto-oikeuksien palauttaminen

1.   Pitkän aikavälin siirto-oikeuksien haltijat voivat palauttaa pitkän aikavälin siirto-oikeutensa asianomaisille siirtoverkonhaltijoille keskitetyn kauppapaikan kautta seuraavaa pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista varten.

2.   Pitkän aikavälin siirto-oikeuksien haltijat, jotka haluavat palauttaa pitkän aikavälin siirto-oikeutensa seuraavaa pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista varten, on ilmoitettava tästä suoraan tai kolmannen osapuolen välityksellä keskitetylle kauppapaikalle yhdenmukaistettujen kapasiteetin jakosääntöjen mukaisesti.

3.   Asianomaisen siirtoverkonhaltijan on maksettava pitkän aikavälin siirto-oikeuksien haltijoille, jotka palauttavat pitkän aikavälin siirto-oikeutensa, suoraan tai kolmannen osapuolen välityksellä korvaus keskitetyn kauppapaikan kautta. Kyseisen korvauksen on oltava määrältään sama kuin pitkän aikavälin siirto-oikeuksien uudelleenjakoa koskevassa huutokaupassa saatu hinta.

44 artikla

Pitkän aikavälien siirto-oikeuksien siirtäminen

1.   Pitkän aikavälin siirto-oikeuksien haltijoilla on oikeus siirtää pitkän aikavälin siirto-oikeutensa kokonaan tai osittain muille markkinaosapuolille yhdenmukaistettujen kapasiteetin jakosääntöjen mukaisesti.

2.   Hyväksyttävyyssäännöt ja luettelo markkinaosapuolista, jotka ovat rekisteröityneet keskitettyyn kauppapaikkaan ja jotka ovat kelpoisia siirtämään pitkän aikavälin siirto-oikeuksia, on julkaistava keskitetyllä kauppapaikalla.

3.   Pitkän aikavälin siirto-oikeuksien haltijoiden on ilmoitettava pitkän aikavälin siirto-oikeuksien siirtämisestä suoraan tai kolmannen osapuolen välityksellä keskitetylle kauppapaikalle yhdenmukaistettujen kapasiteetin jakosääntöjen mukaisesti.

4.   Kyseiset pitkän aikavälin siirto-oikeudet hankkineiden markkinatoimijoiden on yhdenmukaistettujen kapasiteetin jakosääntöjen mukaisesti annettava suoraan tai kolmannen osapuolen välityksellä keskitetylle kauppapaikalle vahvistus pitkän aikavälin siirto-oikeuksien edellisen haltijan lähettämästä ilmoituksesta.

45 artikla

Tulosten toimittaminen

1.   Keskitetyn kauppapaikan on ilmoitettava siitä tarjousalueen rajasta vastaaville siirtoverkonhaltijoille, johon pitkän aikavälin siirto-oikeudet liittyvät, markkinaosapuolille ja pitkän aikavälin siirto-oikeuksien haltijoille pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen tuloksista huutokauppaohjeissa esitetyssä aikataulussa.

2.   Keskitetyn kauppapaikan on ilmoitettava markkinaosapuolille niiden tarjousten toteutustilasta ja. selvityshinnoista.

46 artikla

Varamenettelyjen käyttöönotto

1.   Siinä tapauksessa, että keskitetty kauppapaikka ei voi toimittaa joko huutokauppaohjetta 39 artiklan mukaisesti tai kaikkia tai mitään tuloksia pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisesta yhdenmukaistetuissa kapasiteetin jakosäännöissä asetetussa aikataulussa, tarjousalueen rajasta vastaavien siirtoverkonhaltijoiden on pantava toimeen 42 artiklan mukaisesti laaditut varamenettelyt.

2.   Todetessaan, ettei 1 kohdassa tarkoitettuja suoritteita voida toimittaa, keskitetyn kauppapaikan on ilmoitettava tästä tarjousalueen rajasta vastaaville siirtoverkonhaltijoille. Keskitetyn kauppapaikan on ilmoitettava markkinaosapuolille, että varamenettelyjä voidaan soveltaa.

47 artikla

Markkinatietojen julkaiseminen

1.   Keskitetyllä kauppapaikalla on julkaistava ainakin seuraavat tiedot kunkin tarjousalueen rajan ja käyttösuunnan osalta:

a)	39 artiklan mukainen huutokauppaohje;

b)	ohjeellinen huutokauppakalenteri, jossa esitetään tarjottavien pitkän aikavälin siirto-oikeuksien tyyppi ja päivämäärät, joina kyseiset pitkän aikavälin siirto-oikeudet tarjotaan markkinaosapuolille;

c)	29 artiklan mukaiset tulokset pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisesta;

d)	markkinaosapuolten lukumäärä kussakin huutokaupassa;

e)	luettelo pitkän aikavälin siirto-oikeuksien siirtämiseen kelpoisista markkinaosapuolista;

f)	keskitetyn kauppapaikan yhteystiedot.

2.   Asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on keskitetyn kauppapaikan kautta julkaistava tarvittavat 1 kohdassa tarkoitetut tiedot huutokauppaohjeessa ja asetuksessa (EU) N:o 543/2013 asetetun aikataulun mukaisesti.

3.   Keskitetyn kauppapaikan on varmistettava, että aiemmat tiedot vähintään viideltä vuodelta asetetaan julkisesti saataville.

4 LUKU

Keskitetty kauppapaikka

48 artikla

Perustaminen

1.   Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on varmistettava, että keskitetty kauppapaikka on toiminnassa ja täyttää 49 artiklassa esitetyt toiminnalliset vaatimukset kahdentoista kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun ehdotus yhtenäisistä vaatimuksista ja keskitetyn kauppapaikan perustamisesta on hyväksytty. Toimivaltaiset sääntelyviranomaiset voivat pidentää tätä määräaikaa asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden pyynnöstä julkisiin hankintamenettelyihin liittyvien viiveiden vuoksi enintään 6 kuukaudella.

2.   Tasasähköyhdysjohtojen pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen on tapahduttava keskitetyllä kauppapaikalla kahdenkymmenenneljän kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetusta hyväksynnästä.

49 artikla

Toiminnalliset vaatimukset

1.   Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta toimitettava kaikille sääntelyviranomaisille yhteinen ehdotus yhtenäisistä vaatimuksista ja keskitetyn kauppapaikan perustamisesta. Ehdotuksessa on yksilöitävä eri vaihtoehtoja keskitetyn kauppapaikan perustamiselle ja hallinnolle, mukaan lukien kehittäminen, josta huolehtivat siirtoverkonhaltijat tai niiden puolesta toimivat kolmannet osapuolet. Siirtoverkonhaltijoiden ehdotuksen on käsitettävä 50 artiklassa säädetyt keskitetyn kauppapaikan yleiset tehtävät sekä kustannusten kattamista koskevat vaatimukset 59 artiklan mukaisesti.

2.   Keskitetyn kauppapaikan toiminnallisiin vaatimuksiin on sisällyttävä vähintään seuraavat:

a)	tarjousalueiden rajat, joiden ennakoidaan kuuluvan vaatimusten piiriin;

b)	tarjottavien palvelujen tekninen saatavuus ja luotettavuus;

c)	operatiiviset prosessit;

d)	tarjottavat tuotteet;

e)	pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen aikavälit;

f)	kapasiteetin jakamismenetelmät ja -algoritmit;

g)	jaettujen tuotteiden taloudellisen selvityksen ja riskinhallinnan periaatteet;

h)	yhdenmukaiset sopimuspuitteet markkinaosapuolten kanssa:

i)	tietorajapinnat.

50 artikla

Yleiset tehtävät

Asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on käytettävä keskitettyä kauppapaikkaa ainakin seuraaviin tarkoituksiin:

a)	markkinaosapuolten rekisteröinti;

b)	keskitetyn yhteyspisteen tarjoaminen markkinaosapuolille;

c)	huutokauppamenettelyjen toteutus;

d)	jaettujen pitkän aikavälin siirto-oikeuksien taloudellinen selvitys markkinatoimijoiden kanssa, mukaan lukien vakuudet;

e)	selvitysyhteisön kanssa tehtävä yhteistyö, jos yhteiset säännöt sitä edellyttävät finanssisiirto-oikeusobligaatioiden toteuttamiseksi 34 artiklan mukaisesti;

f)	varamenettelyn organisointi 42 ja 46 artiklan mukaisesti;

g)	43 artiklan mukaisen pitkän aikavälin siirto-oikeuksien palauttamisen mahdollistaminen;

h)	44 artiklan mukaisen pitkän aikavälin siirto-oikeuksien siirtämisen helpottaminen;

i)	markkinatietojen julkaiseminen 47 artiklan mukaisesti;

j)	rajapintojen tarjoaminen ja ylläpitäminen markkinaosapuolten kanssa harjoitettavaa tiedonvaihtoa varten.

5 LUKU

Yhdenmukaistetut kapasiteetin jakosäännöt

51 artikla

Yhdenmukaistettujen kapasiteetin jakosääntöjen käyttöönotto

1.   Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta yhdessä laadittava ehdotus pitkän aikavälin siirto-oikeuksiin sovellettavista yhdenmukaistetuista kapasiteetin jakosäännöistä 52 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Ehdotuksesta on järjestettävä kuuleminen 6 artiklan mukaisesti. Tähän ehdotukseen on sisällyttävä alueelliset ja yksittäistä tarjousalueen rajaa koskevat vaatimukset, jos kunkin kapasiteetin laskenta-alueen siirtoverkonhaltijat ovat laatineet ne 52 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.   Kun alueelliset vaatimukset ovat tulleet voimaan, niitä sovelletaan ensisijaisina yhdenmukaistetuissa kapasiteetin jakosäännöissä määriteltyihin yleisiin vaatimuksiin nähden. Jos yhdenmukaistettujen kapasiteetin jakosääntöjen yleisiä vaatimuksia muutetaan ja ne toimitetaan kaikkien sääntelyviranomaisten hyväksyttäviksi, myös alueelliset vaatimukset on toimitettava kyseisen kapasiteetin laskenta-alueen sääntelyviranomaisten hyväksyttäviksi.

52 artikla

Yhdenmukaistettuja kapasiteetin jakosääntöjä koskevat vaatimukset

1.   Pitkän aikavälin siirto-oikeuksiin sovellettavia yhdenmukaistettuja kapasiteetin jakosääntöjä koskevien vaatimusten on katettava fyysiset siirto-oikeudet, finanssisiirto-oikeusoptiot ja finanssisiirto-oikeusobligaatiot. Siirtoverkonhaltijoiden on tarkasteltava eri tyyppisiin tuotteisiin liittyviä erityispiirteitä ja otettava ne asianmukaisesti huomioon.

2.   Pitkän aikavälin siirto-oikeuksiin sovellettavien yhdenmukaistettujen kapasiteetin jakosääntöjen on oltava syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteiden mukaisia ja sisällettävä vähintään seuraavat yleiset vaatimukset:

a)	yhdenmukaistetut määritelmät ja soveltamisala;

b)	keskitetyn kauppapaikan ja markkinaosapuolten väliset sopimuspuitteet, muun muassa sovellettavaa lakia, sovellettavaa kieltä, luottamuksellisuutta, riitojenratkaisua, vastuuta ja ylivoimaista estettä koskevat säännöt;

c)	yhdenmukaistetut käytä tai myy -säännöt (UIOSI), kun on kyse 32 artiklan mukaisista fyysisistä siirto-oikeuksista;

d)	kuvaus tarjottavien pitkän aikavälin siirto-oikeuksien tyypeistä, mukaan lukien 35 artiklan mukaiset korvausperiaatteet;

e)	sovellettavien 36 artiklan mukaisten nimeämissääntöjen periaatekuvaus;

f)	37 artiklan mukaiset kelpoisuutta, oikeuksia, peruuttamista, uusimista ja osallistumiskustannuksia koskevat yhdenmukaiset säännöt;

g)	kuvaus pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisprosessista, mukaan lukien ainakin huutokauppaohjetta, tarjousten tekemistä, huutokaupan tulosten julkistamista, valitusaikaa ja varamenettelyjä koskevat säännöt 37, 38, 39, 42, 43 ja 44 artiklan mukaisesti;

h)	41 artiklassa tarkoitettuja taloudellisia vaatimuksia ja selvitystä koskevat yhdenmukaistetut säännöt;

i)	43 artiklan mukaiset pitkän aikavälin siirto-oikeuksien palauttamista koskevat yhdenmukaistetut säännöt;

j)	44 artiklan mukaiset pitkän aikavälin siirto-oikeuksien siirtämisen ilmoittamista koskevat yhdenmukaistetut säännöt;

k)	sitovuutta ja korvaussääntöjä koskevat säännöt 53 ja 55 artiklan mukaisesti;

l)	tarvittaessa yhdenmukaiset säännöt netotusperiaatteista ja rahoitusvakuuksista finanssisiirto-oikeusobligaatioita varten.

3.   Yhdenmukaistetut kapasiteetin jakosäännöt voivat sisältää myös alueelliset tai yksittäistä tarjousalueen rajaa koskevat vaatimukset erityisesti seuraavista kysymyksistä rajoittumatta kuitenkaan niihin:

a)	kuvaus kapasiteetin laskenta-alueen kullakin tarjousalueen rajalla tarjottavien pitkän aikavälin siirto-oikeuksien tyypistä 31 artiklan mukaisesti;

b)	pitkän aikavälin siirto-oikeuksien korvausjärjestelmän tyyppi, jota sovelletaan kapasiteetin laskenta-alueen kullakin tarjousalueen rajalla kapasiteetin jakamiseen vuorokausimarkkinoilla 35 artiklan mukaisesti;

c)	vaihtoehtoisten koordinoitujen alueellisten varamenettelyjen toimeenpano 42 artiklan mukaisesti;

d)	55 artiklan mukaiset alueelliset korvaussäännöt, joissa määritellään sitovuusperiaatteet.

6 LUKU

Alueiden välisen jaetun kapasiteetin sitovuus

53 artikla

Sitovuutta koskevat yleiset säännökset

1.   Kaikilla siirtoverkonhaltijoilla on oikeus rajoittaa pitkän aikavälin siirto-oikeuksia sen varmistamiseksi, että toiminta pysyy käyttövarmuusrajojen sisällä, ennen vuorokausimarkkinoiden sitovan kapasiteetin ilmoittamisen takarajaa. Jos siirtoverkonhaltijat rajoittavat pitkän aikavälin siirto-oikeuksia, niiden on ilmoitettava tästä toimivaltaisille sääntelyviranomaisille ja myös julkistettava rajoittamisen perusteena olevat tosiseikat.

2.   Asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on tarjousalueen rajalla, jolla pitkän aikavälin siirto-oikeuksia on rajoitettu, maksettava rajoittamiensa pitkän aikavälin siirto-oikeuksien haltijoille tarjousalueiden välistä hintaeroa vastaava korvaus.

54 artikla

Ylärajojen määrittely

1.   Asianomaiset tarjousalueen rajan siirtoverkonhaltijat voivat ehdottaa ylärajaa yhteenlasketulle korvaukselle, joka maksetaan kaikille rajoitettujen pitkän aikavälin siirto-oikeuksien haltijoille kyseisenä kalenterivuonna tai tasasähköyhdysjohtojen tapauksessa kyseisenä kalenterikuukautena.

2.   Yläraja ei saa olla alempi kuin asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden tarjousalueen rajalla kyseisenä kalenterivuonna keräämien pullonkaulatulojen kokonaismäärä. Tasasähköyhdysjohtojen tapauksessa siirtoverkonhaltijat voivat ehdottaa ylärajaa, joka ei saa olla alempi kuin asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden tarjousalueen rajalla kyseisenä kalenterikuukautena keräämien pullonkaulatulojen kokonaismäärä.

3.   Jos samalla tarjousalueen rajalla on useiden siirtoverkonhaltijoiden käytössä olevia yhdysjohtoja, joihin sovelletaan erilaisia sääntelyjärjestelmiä sääntelyviranomaisten valvonnassa, korvauksen ylärajan laskemiseen 2 kohdan mukaisesti käytettävä pullonkaulatulojen kokonaismäärä voidaan eriyttää kullekin yhdysjohdolle. Asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on ehdotettava tällaista jakoa, ja sille on saatava toimivaltaisten sääntelyviranomaisten hyväksyntä.

55 artikla

Korvaussäännöt

Jos siirtoverkonhaltijat ehdottavat 54 artiklassa tarkoitetun ylärajan soveltamista, niiden on yhdessä ehdotettava sovellettavaan ylärajaan liittyviä korvaussääntöjä.

56 artikla

Sitovuus ylivoimaisen esteen sattuessa

1.   Ylivoimaisen esteen sattuessa siirtoverkonhaltijat voivat rajoittaa pitkän aikavälin siirto-oikeuksia. Tämä rajoittaminen on toteutettava koordinoidusti yhteistoiminnassa kaikkien niiden siirtoverkonhaltijoiden kanssa, joita rajoittaminen suoraan koskee.

2.   Siirtoverkonhaltijan, joka vetoaa ylivoimaiseen esteeseen, on julkaistava ilmoitus, jossa kerrotaan ylivoimaisen esteen luonne ja sen todennäköinen kesto.

3.   Jos pitkän aikavälin siirto-oikeuksia rajoitetaan ylivoimaisen esteen takia, asianomaisten pitkän aikavälin siirto-oikeuksien haltijoiden on saatava ylivoimaisen esteen ajalta korvaus siirtoverkonhaltijalta, joka on vedonnut ylivoimaiseen esteeseen. Tässä tapauksessa korvaus on samansuuruinen kuin asianomaisista pitkän aikavälin siirto-oikeuksista pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisprosessissa alun perin maksettu määrä.

4.   Siirtoverkonhaltijan, joka vetoaa ylivoimaiseen esteeseen, on pyrittävä kaikin mahdollisin keinoin rajoittamaan ylivoimaisen esteen seurauksia ja kestoa.

5.   Jos jäsenvaltio on niin säätänyt, kansallisen sääntelyviranomaisen on asianomaisen siirtoverkonhaltijan pyynnöstä arvioitava, voidaanko tapahtuma katsoa ylivoimaiseksi esteeksi.

7 LUKU

Pullonkaulatulojen jakaminen

57 artikla

Pullonkaulatulojen jakamismenetelmä

1.   Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua asetuksen (EU) 2015/1222 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun pullonkaulatulojen jakamismenetelmän hyväksymisestä laadittava yhdessä ehdotus pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisesta saatujen pullonkaulatulojen jakamismenetelmästä.

2.   Laatiessaan 1 kohdassa tarkoitettua menetelmää siirtoverkonhaltijoiden on otettava huomioon asetuksen (EU) 2015/1222 73 artiklan mukaisesti laadittu pullonkaulatulojen jakamismenetelmä.

3.   Pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisesta saatujen pullonkaulatulojen jakamismenetelmän laatimisessa sovelletaan asetuksen (EU) 2015/1222 73 artiklan vaatimuksia.

8 LUKU

Kustannusten kattaminen

58 artikla

Kustannusten kattamista koskevat yleiset säännökset

1.   Kaikkien sääntelyviranomaisten on arvioitava siirtoverkonhaltijoille tämän asetuksen mukaisista velvoitteista aiheutuvat kustannukset.

2.   Kustannukset, joiden katsotaan olevan kohtuullisia, tosiasiallisesti aiheutuneita ja oikeasuhteisia, on katettava kohtuullisessa ajassa verkkotariffeilla tai muilla asianmukaisilla mekanismeilla toimivaltaisten sääntelyviranomaisten määrittelemällä tavalla.

3.   Asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on sääntelyviranomaisten pyynnöstä toimitettava kolmen kuukauden kuluessa pyynnöstä tiedot, jotka helpottavat aiheutuneiden kustannusten arviointia.

59 artikla

Keskitetyn kauppapaikan perustamisesta, kehittämisestä ja toiminnasta aiheutuvat kustannukset

Kaikkien keskitetyllä kauppapaikalla pitkän aikavälin siirto-oikeuksia myöntävien siirtoverkonhaltijoiden on vastattava yhteisesti keskitetyn kauppapaikan perustamiseen ja toimintaan liittyvistä kustannuksista. Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ehdotettava menetelmää jakaakseen nämä kustannukset, joiden on oltava kohtuullisia, tosiasiallisesti aiheutuneita ja oikeasuhteisia, esimerkiksi asetuksen (EU) 2015/1222 80 artiklassa säädettyjä periaatteita vastaavien periaatteiden pohjalta.

60 artikla

Koordinoidun kapasiteetin laskentaprosessin perustamis- ja toimintakustannukset

1.   Kunkin siirtoverkonhaltijan on vastattava yksin kustannuksista, jotka liittyvät syöttötietojen toimittamiseen kapasiteetin laskentaprosessiin.

2.   Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on yhdessä vastattava kustannuksista, jotka liittyvät yksittäisten verkkomallien yhdistämisprosessin perustamiseen ja toimintaan.

3.   Kunkin kapasiteetin laskenta-alueen kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on vastattava kustannuksista, jotka liittyvät koordinoidun kapasiteetin laskijoiden perustamiseen ja toimintaan.

61 artikla

Sitovuuden varmistamisen ja pitkän aikavälin siirto-oikeuksien korvaamisen kustannukset

1.   Sitovuuden varmistamisen kustannuksiin sisältyvät kustannukset, jotka aiheutuvat alueiden välisten kapasiteettien sitovuuden varmistamiseen liittyvistä korvausmekanismeista, sekä markkinaosapuolille annettaviin korvauksiin liittyvät ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyjen, vastakauppojen ja tasepoikkeamien kustannukset, ja näistä kustannuksista vastaavat siirtoverkonhaltijat, mahdollisuuksien mukaan asetuksen (EY) N:o 714/2009 16 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti.

2.   Vahvistaessaan tai hyväksyessään siirtotariffeja tai muita asianmukaisia mekanismeja direktiivin 2009/72/EY 37 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti ja ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 714/2009 14 artiklan 1 kohdan säännökset sääntelyviranomaisten on katsottava korvausmaksut vaatimukset täyttäviksi kustannuksiksi edellyttäen, että ne ovat kohtuullisia, tosiasiallisesti aiheutuneita ja oikeasuhteisia.

3.   Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on kuuden kuukauden kuluessa 57 artiklassa tarkoitetun pullonkaulatulojen jakamismenetelmän hyväksymisestä yhdessä laadittava aiheutuneiden kustannusten jakamista koskeva menetelmä pitkän aikavälin siirto-oikeuksien sitovuuden ja korvaamisen varmistamiseksi. Tämän menetelmän on oltava sopusoinnussa 57 artiklassa tarkoitetun pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisesta saatujen pullonkaulatulojen jakamismenetelmän kanssa.

III OSASTO

TEHTÄVIEN SIIRTÄMINEN JA SEURANTA

62 artikla

Tehtävien siirtäminen

1.   Siirtoverkonhaltija voi siirtää minkä tahansa sille tämän asetuksen nojalla asetetun tehtävän joko kokonaan tai osittain yhdelle tai useammalle kolmannelle osapuolelle sillä edellytyksellä, että kyseinen kolmas osapuoli pystyy toteuttamaan tehtävän vähintään yhtä tehokkaasti kuin tehtävän siirtävä siirtoverkonhaltija. Tehtävän siirtävällä siirtoverkonhaltijalla on edelleen vastuu tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden noudattamisen varmistamisesta, mukaan lukien sen varmistaminen, että sääntelyviranomaisella on mahdollisuus saada seurannassa tarvittavat tiedot.

2.   Ennen tehtävien siirtämistä asianomaisen kolmannen osapuolen on oltava osoittanut selvästi tehtävän siirtävälle siirtoverkonhaltijalle valmiutensa täyttää kaikki tämän asetuksen velvoitteet.

3.   Kun jokin tässä asetuksessa määritelty tehtävä siirretään kokonaan tai osittain kolmannelle osapuolelle, tehtävän siirtävän siirtoverkonhaltijan on varmistettava, että ennen tehtävän siirtoa on tehty asianmukaiset salassapitosopimukset tehtävän siirtävän siirtoverkonhaltijan salassapitovelvollisuuksien mukaisesti.

63 artikla

Seuranta

1.   Sähkö-ENTSOn on valvottava pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen toteutusta ja keskitetyn kauppapaikan perustamista asetuksen (EY) N:o 714/2009 8 artiklan 8 kohdan mukaisesti. Valvonnan on katettava erityisesti seuraavat kysymykset:

a)	pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen toteutuksen edistyminen ja potentiaaliset ongelmat, mukaan lukien pitkän aikavälin siirto-oikeuksien saanti markkinaosapuolten käyttöön tasapuolisesti ja läpinäkyvästi;

b)	16 artiklan mukaisten alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin osittamista koskevien menetelmien tehokkuus;

c)	26 artiklan mukainen kapasiteetin laskentaa ja jakamista koskeva raportti;

d)	pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen ja keskitetyn kauppapaikan toiminnan tuloksellisuus.

2.   Sähkö-ENTSOn on esitettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta virastolle sen lausuntoa varten valvontasuunnitelma, joka kattaa 1 kohdan mukaisesti laadittavat raportit ja niiden mahdolliset päivitykset.

3.   Viraston on yhteistyössä Sähkö-ENTSOn kanssa laadittava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta luettelo merkityksellisistä tiedoista, jotka Sähkö-ENTSOn on toimitettava virastolle asetuksen (EY) N:o 714/2009 8 artiklan 9 kohdan ja 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Merkityksellisten tietojen luetteloa voidaan päivittää. Sähkö-ENTSOn on ylläpidettävä kattavaa, standardimuodossa olevaa digitaalista tietoarkistoa viraston vaatimista tiedoista. Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on toimitettava Sähkö-ENTSOlle tiedot, jotka sen tarvitsee tehtäviensä toteuttamiseksi 1 ja 3 kohdan mukaisesti.

4.   Markkinaosapuolten ja muiden pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen kannalta merkityksellisten organisaatioiden on annettava viraston ja Sähkö-ENTSOn yhteisestä pyynnöstä Sähkö-ENTSOlle 1 ja 3 kohdan mukaiset valvonnassa tarvittavat tiedot, paitsi jos sääntelyviranomaiset, virasto tai Sähkö-ENTSO on jo saanut tiedot omien toteutuksen valvontaan liittyvien tehtäviensä yhteydessä.

IV OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

64 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 211, 14.8.2009, s. 15.

(2)  Komission asetus (EU) 2015/1222, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2015, kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta (EUVL L 197, 25.7.2015, s. 24).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 713/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 1).

(4)  Komission asetus (EU) N:o 543/2013, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2013, tietojen antamisesta ja julkaisemisesta sähkömarkkinoilla ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 714/2009 liitteen I muuttamisesta (EUVL L 163, 15.6.2013, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 55).

---