5.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/1

(1)

Tällä hetkellä voimassa oleva toimenpide on Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan piin tuonnissa neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 467/2010 (2) käyttöön otettu lopullinen polkumyyntitulli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen, jäljempänä ’aiemmat tarkastelua koskevat tutkimukset’. Toimenpiteet ovat voimassa 16,3–19 prosenttia tuotujen tavaroiden arvosta olevien tullien muodossa.

(2)

Voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (3) julkaisemisen jälkeen komissiota pyydettiin 27 päivänä helmikuuta 2015 panemaan vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukainen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu. Pyynnön esitti Euroalliages sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus piin tuotannosta unionissa on 100 prosenttia.

(3)

Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

(4)

Komissio vastaanotti 17 päivänä kesäkuuta 2015 voimassa olevien toimenpiteiden osittaista välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön, joka rajoittui vahingon tarkasteluun.

(5)

Tarkastelupyynnön esitti EUSMET (European Users of Silicon Metal), tätä tutkimusta varten perustettu kemiallisen piin unionin käyttäjien järjestö. EUSMET esitti näyttöä siitä, että vahingon osalta olosuhteet, joiden perusteella toimenpiteet otettiin käyttöön, olivat muuttuneet ja että kyseiset muutokset olivat pysyviä.

(6)

Nämä muutokset liittyvät unionin tuotannonalan kokoonpanoon ja rakenteeseen, piin kysyntään unionissa, unionin tuottajien taloudelliseen tilanteeseen ja unionin tarjonnan rakenteeseen.

(7)

Komissio pani 28 päivänä toukokuuta 2015 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevan piin tuonnissa voimassa olevien toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja julkaisi vireillepanoilmoituksen (4) Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(8)

Komissio pani 1 päivänä syyskuuta 2015 vireille Kiinasta peräisin olevan piin tuontia koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun, joka rajoittui vahinkoon, ja julkaisi erillisen vireillepanoilmoituksen (5) Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(9)

Komissio kehotti toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille tarkastelun vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan.

(10)

Komissio ilmoitti myös harkitsevansa Amerikan yhdysvaltojen, jäljempänä ’Yhdysvallat’, käyttämistä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisena markkinataloutta harjoittavana kolmantena maana, jäljempänä ’vertailumaa’, kuten pyynnön esittäjä oli ehdottanut. Sen vuoksi komissio ilmoitti myös Yhdysvaltojen viranomaisille ja tuottajille vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan.

(11)

Lisäksi komissio ilmoitti Australian, Brasilian, Norjan, Venäjän, Etelä-Afrikan ja Thaimaan viranomaisille tutkimuksen vireillepanosta ja pyysi tietoja piin tuotannosta ja myynnistä näissä maissa. Tämän jälkeen myös kaikille näissä maissa tiedossa oleville piin tuottajille lähetettiin kyselylomakkeella varustetut kirjeet, joissa niitä pyydettiin toimimaan yhteistyössä tarkastelussa.

(12)

Komissio kehotti osittaista välivaiheen tarkastelua koskevassa vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille tarkastelun vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan.

(13)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia näiden tutkimusten vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(14)

Komissio ilmoitti molemmissa vireillepanoilmoituksissa, että se saattaa soveltaa otantaa vientiä harjoittaviin tuottajiin ja tuojiin perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(15)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot.

(16)

Pyydetyt tiedot toimitti yksi etuyhteydetön tuoja, joka myös suostui osallistumaan otokseen. Vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

(17)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan kaikki toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan edustustoa unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(18)

Kaikkiaan 11 Kiinassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa ja kaksi kauppiasta toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio ehdotti aluksi kolmen vientiä harjoittavan tuottajan otosta, joka perustui viennin suurimpaan edustavaan määrään, joka voitiin todentaa käytettävissä olevassa ajassa.

(19)

Otosta koskevien kuulemisten aikana yksi kolmesta yrityksestä peruutti yhteistyönsä, minkä vuoksi se korvattiin kahdella pienemmällä vientiä harjoittavalla tuottajalla, joten lopullisessa otoksessa oli kymmenestä yhteistyössä toimineesta vientiä harjoittavasta tuottajasta neljä.

(20)

Samat kymmenen vientiä harjoittavaa tuottajaa ilmoittautuivat osittaista välivaiheen tarkastelua koskevaan otantaan, ja sama otos valittiin.

(21)

Komissio lähetti kyselylomakkeet unionin tuotannonalalle, tuojalle ja otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille ja sai vastaukset kaikilta. Vertailumaan tuottajille osoitettuun kyselylomakkeeseen saatiin kolme vastausta Norjasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista.

(22)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

a)   Unionin tuottajat

b)   Tuoja

c)   Käyttäjät

d)   Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat

e)   Vertailumaassa toimiva tuottaja

(23)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2014 ja 31 päivän maaliskuuta 2015 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2011 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(24)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin ole pii, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 2804 69 00, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(25)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset:

(26)

Komissio päätti, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(27)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, esiintyikö tutkimuksen tekohetkellä polkumyyntiä ja olisiko polkumyynnin jatkuminen tai toistuminen todennäköistä, jos Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavien toimenpiteiden voimassaolo päättyisi.

(28)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo määritettiin kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, käytettävän hinnan tai laskennallisen arvon perusteella. Tästä syystä oli valittava markkinataloutta toteuttava kolmas maa, jäljempänä ’vertailumaa’.

(29)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa asianomaisille osapuolille, että se harkitsi Yhdysvaltojen käyttöä vertailumaana, kuten Euroalliages ehdotti, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia.

(30)

Komissio pyysi samankaltaisen tuotteen tuottajia Yhdysvalloissa, Norjassa, Brasiliassa, Venäjällä, Thaimassa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa toimittamaan tietoja.

(31)

EUSMET huomautti, että Yhdysvallat ei ollut asianmukainen vertailumaa, hylkäsi Australian, Brasilian ja Venäjän ja ehdotti Norjaa vaihtoehtoiseksi vertailumaaksi.

(32)

Norjaa on käytetty vertailumaana aiemmissa tutkimuksissa, mutta se hylättiin aiemmissa tarkastelua koskevissa tutkimuksissa neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 467/2010 johdanto-osan 35 kappaleessa esitetyistä syistä. Tämän tutkimuksen alussa molemmille norjalaisille tuottajille lähetettiin kyselylomakkeet, mutta niistä vain toinen toimi yhteistyössä, eikä sillä ollut kotimarkkinamyyntiä.

(33)

Kyselyvastauksen perusteella kotimarkkinamyyntiä ei ollut, ja tämän näytön perusteella komissio päätteli, että Norjan kotimarkkinoita koskevat olosuhteet eivät olleet muuttuneet vuonna 2010 tehtyjen aiempien tarkastelua koskevien tutkimusten jälkeen. Sen vuoksi komissio ei pidä Norjaa asianmukaisena vertailumaana.

(34)

Brasiliaa on käytetty vertailumaana aiemmissa tutkimuksissa, mutta yksikään brasilialainen yritys ei vastannut kyselylomakkeeseen, eivät myöskään yritykset, jotka toimivat yhteistyössä aiemmissa tutkimuksissa.

(35)

EUSMET pyysi komissiota hylkäämään Yhdysvallat seuraavista syistä:

(36)

Euroalliages vastasi Yhdysvaltojen valintaa vertailumaaksi koskeviin EUSMETin huomautuksiin seuraavasti:

(37)

Tämän jälkeen EUSMET toimitti lisähuomautuksia Yhdysvaltojen valinnasta vertailumaaksi ja totesi, että Yhdysvaltojen tuottajan tiedot eivät ole objektiivisia eivätkä tarkkoja ja ne voivat vaikuttaa perusteettomasti tutkimuksen tuloksiin. EUSMET totesi, että yksi venäläinen tuottaja oli vastannut kyselylomakkeeseen, ja se ehdotti Venäjää vertailumaaksi.

(38)

Väitteet ovat perusteettomia. Yhdysvaltalaiselta tuottajalta saadut tiedot todennettiin ja havaittiin oikeiksi; niiden mukaan tuottajan kotimarkkinamyynti tapahtui asiakkaiden kanssa neuvotelluilla markkinahinnoilla. EUSMET ei toimittanut mitään näyttöä siitä, että Globe Specialty Metalsin ja FerroAtlantican yhdistyminen olisi vaikuttanut Yhdysvaltojen kotimarkkinahintoihin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(39)

EUSMET totesi myös, että Yhdysvaltojen vertailutietojen käyttö antaisi FerroAtlanticalle ja Euroalliagesille mahdollisuuden laskea kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientihinnat.

(40)

Myös tämä väite on perusteeton. FerroAtlanticalle tai Euroalliagesille ei voida paljastaa näin yksityiskohtaisia tietoja kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin ja Yhdysvaltojen tuottajaan liittyvien tietojen luottamuksellisuuden vuoksi.

(41)

EUSMET ei toimittanut mitään näyttöä tukeakseen ehdotustaan, jonka mukaan vertailumaana olisi käytettävä Venäjää. Aiemmissa huomautuksissaan EUSMET hylkäsi Venäjän käytön vertailumaana, koska ainoalla tuottajalla on määräävä asema Venäjän kotimarkkinoilla, energiakustannukset ovat vääristyneet ja tuotantoa käytetään kytkösmarkkinoilla.

(42)

EUSMETin ja yhteistyössä toimineen venäläisen tuottajan toimittamien tietojen perusteella komissio pitää Venäjää vähemmän soveltuvana vertailumaana kuin Yhdysvaltoja sen vuoksi, että ainoalla venäläisellä tuottajalla on määräävä markkina-asema, tuonti on rajoitettua (40 % kokonaismyynnistä), energiakustannukset ovat vääristyneet ja Venäjän tuotanto on pääasiassa suunnattu kytkösmarkkinoille eikä avoimille markkinoille.

(43)

Vaikka myös Yhdysvalloissa on vain yksi tuottaja, joka myy kotimarkkinoille, maahan tulee tuontia monesta lähteestä (mm. Kanadasta, Etelä-Afrikasta, Australiasta ja Norjasta) sekä tullitta että tuontitulleilla. Yhdysvaltojen tuottaja arvioi, että tuonnin osuus Yhdysvaltojen markkinoista on lähes 60 prosenttia. Sen vuoksi kotimarkkinat ovat avoimet kilpailulle ja hintoja voidaan pitää edustavina.

(44)

Näin ollen komissio päätteli, että Yhdysvallat on soveltuvin vertailumaa perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(45)

Vertailumaan yhteistyössä toimineelta tuottajalta saatuja tietoja käytettiin perustana vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvon määrittämisessä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(46)

Komissio määritti vientihinnan tarkasteltavana olevan tuotteen myynnistä unionissa toimivien riippumattomien asiakkaiden tosiasiallisesti maksamien tai maksettavaksi tulevien hintojen perusteella.

(47)

Kolmen otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan unioniin suuntautuva myynti tapahtui kiinalaiselle yritykselle, joka on etuyhteydessä unionissa olevaan riippumattomaan asiakkaaseen.

(48)

Jos se oli tarpeen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi, komissio oikaisi normaaliarvoa ja/tai vientihintaa hintoihin ja hintojen vertailtavuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin välittömien verojen sekä kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis- ja pakkauskustannusten osalta.

(49)

Kunkin yhteistyössä toimineen tuottajan osalta komissio vertasi samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa vertailumaassa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(50)

Tällä perusteella komissio havaitsi kunkin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan polkumyyntimarginaalin olevan – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – 20–30 prosenttia.

(51)

Kuten edellä on esitetty, otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien havaittiin myyvän polkumyyntihinnoilla, kun niiden vientihintoja verrattiin vertailumaan normaaliarvoon.

(52)

Kaikki otokseen valitut yhteistyössä toimineet kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat myivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unionin käyttäjille, jotka jalostivat piin muiksi tuotteiksi ja veivät nämä tuotteet asiakkaille unionin ulkopuolella.

(53)

Unionin käyttäjien havaittiin käyttävän sisäistä jalostusmenettelyä, jossa tulleja ei peritä raaka-aineiden tuonnista, kun lopputuote viedään.

(54)

Todetut vientihinnat oli näin ollen neuvoteltu kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ja unionin käyttäjien välillä tietoisena siitä, että tähän tuontiin ei sovellettaisi voimassa olevaa polkumyyntitullia.

(55)

Sen vuoksi komissio katsoo, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla todennetut vientihinnat ovat hyvä indikaattori Kiinasta tulevan piin tuontihinnasta ilman voimassa olevaa polkumyyntitullia.

(56)

Näin ollen on selvää näyttöä siitä, että ilman toimenpiteitä tuontihinnat ovat näin alhaiset.

(57)

Toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä Euroalliages siteerasi CRU:n (6) raporttia, jossa arvioitiin, että vuonna 2014 piin kokonaistuotantokapasiteetti Kiinassa oli 5,3 miljoonaa tonnia. Tämä vertautuu tarkastelupyynnössä esitettyihin (myös CRU:n) arvioihin, joiden mukaan Kiinan tuotanto vuonna 2014 oli 1,4 miljoonaa tonnia, josta puolet suunnattiin kotimarkkinakulutukseen ja puolet vientiin.

(58)

Pyynnössä siteeratun CRU:n raportin mukaan Kiinan käyttämätön kapasiteetti vuonna 2014 oli 3,9 miljoonaa tonnia, mikä on huomattavasti yli unionin kokonaiskulutuksen ja myös yli Kiinan kokonaiskulutuksen.

(59)

CRU:n raportissa oleva 5,3 miljoonan tonnin kokonaiskapasiteetti esitetään ilman lähdettä, eikä vaikuta siltä, että siinä olisi otettu huomioon suljetut tuotantolaitokset tai sähkön saatavuuteen perustuvat tuotannon rajoitukset.

(60)

Otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien toimitiloihin tehdyillä tarkastuskäynneillä vahvistui, että Kiinan valtio harjoittaa politiikkaa, jonka mukaan pienemmät ja vähemmän taloudelliset tehtaat suljetaan, mutta se myös kannustaa paljon suurempien ja taloudellisempien tehtaiden rakentamiseen. Komissio ei kuitenkaan havainnut mitään näyttöä valtion antamasta merkittävästä rahoituksesta joko pienen tehtaiden sulkemiseen tai suurempien rakentamiseen.

(61)

Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien käyttämätön kapasiteetti on merkittävä. Komissio sai huomautuksia kiinalaiselta kansainvälisen kaupan kauppakamarilta, jäljempänä ’CCIC’, ja piin tuotannonalaa edustavalta järjestöltä, jäljempänä ’CNMIA’. Näissä huomautuksissa esitettiin epäilyjä tarkastelupyynnössä olevista CRU:n luvuista ja todettiin, että Kiinan kapasiteetti on 2,65 miljoonaa tonnia ja käyttämätön kapasiteetti 0,95 miljoonaa tonnia. Tämäkin käyttämätön kapasiteetti on edelleen suurempi kuin Kiinan kokonaiskulutus ja unionin kokonaiskulutus.

(62)

CCIC ja CNMIA totesivat, että ylikapasiteetti vähenee ajan myötä piin kysynnän kasvaessa Kiinassa ja kiinalaisen viennin kysynnän kasvaessa muissa Aasian maissa, joilla ei ole piin tuotantoa. Ne myös odottivat, että kapasiteetti pienenee, kun ympäristö- ja energianormien täytäntöönpano Kiinassa tehostuu.

(63)

Vastauksena CCIC:n ja CNMIA:n huomautuksiin Euroalliages esitti erilaisia ennusteita Kiinan kotimarkkinoiden kysynnästä, Aasiaan suuntautuvasta viennistä ja Kiinan piiteollisuuden tulevasta kapasiteetista.

(64)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen CCIC ja CNMIA totesivat jälleen, että Kiinan käyttämätön kapasiteetti ei ollut niin suuri kuin tarkastelupyynnössä esitettiin ja että ylikapasiteetti pienenisi ajan mittaan edellä esitetyistä syistä.

(65)

Ne eivät kuitenkaan toimittaneet näyttöä siitä, että Kiinan käyttämätön kapasiteetti pienenisi merkittävästi lähitulevaisuudessa tasolle, joka alittaisi unionin kokonaiskulutuksen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(66)

Sen vuoksi kaikki osapuolet ovat edelleen samaa mieltä siitä, että Kiinassa on merkittävä käyttämätön kapasiteetti, joka on moninkertainen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaiseen unionin kulutuksen määrään nähden. Mikään osapuoli ei ole toimittanut mitään näyttöä siitä, että tämä kapasiteetti häviäisi tai supistuisi jyrkästi lähitulevaisuudessa. Kun otetaan huomioon Yhdysvalloissa ja muilla markkinoilla käytössä olevat tullimuurit, on näin ollen todennäköistä, että osa tästä merkittävästä ylikapasiteetista todennäköisesti vietäisiin unioniin, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen Euroalliages huomautti, että voimassa olevat kaksi kiertämisen vastaista toimenpidettä (ks. 218 kappale) toimivat lisänäyttönä unionin markkinoiden houkuttelevuudesta. Komissio on samaa mieltä siitä, että nämä toimenpiteiden kaksi laajennusta vahvistavat entisestään komission päätelmiä tästä seikasta.

(67)

Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat toimittivat näyttöä vientihinnoistaan muille kuin unionin markkinoille tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä osoitti, että hinnat näihin muihin maihin olivat samansuuntaiset kuin unioniin suuntautuvan viennin hinnat.

(68)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen yksi asianomainen osapuoli toimitti Kiinan vientitilastoja, joiden mukaan vientihinnat vuonna 2015 Koreaan ja Japaniin olivat korkeammat kuin vientihinnat unioniin. Komissio ei katso tämän muuttavan todennettuihin tietoihin perustuvia päätelmiä, joiden mukaan otokseen valitut vientiä harjoittavat yritykset myivät kemiallisen laadun piitä muihin maihin unioniin suuntautuvan viennin hintojaan vastaavilla hinnoilla.

(69)

Kiinan kokonaistuotantokapasiteetti (mukaan luettuna käyttämätön kapasiteetti) verrattuna unionin markkinoiden kokoon vaikuttaisi osoittavan, että vienti unioniin todennäköisesti kasvaa, jos toimenpiteet kumotaan. Kuten 56 ja 66 kappaleessa todettiin, vienti todennäköisesti jatkuisi polkumyyntihinnoilla.

(70)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana samankaltaista tuotetta valmisti kolme tuottajaa unionissa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(71)

Kaksi näistä kolmesta tuottajasta kuuluu samaan yritysryhmään. Unionin tuotannonalaan liittyvät luvut esitetään tämän vuoksi luottamuksellisuussyistä indeksoituina ja/tai vaihteluväleinä.

(72)

Komissio määritti unionin kulutuksen Eurostatin tietojen ja kyselylomakevastausten perusteella lisäämällä Kiinasta ja muista kolmansista maista tulevaan tuontiin unionin tuotannonalan myynnin unionin markkinoilla.

(73)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus

(74)

Unionin kulutus väheni noin 5 prosenttia vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011. Kulutus elpyi vuonna 2013 ja kasvoi niin, että se oli vuonna 2014 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 9 prosenttia korkeammalla tasolla kuin tarkastelujakson alussa.

(75)

Komissio määritti asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella. Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä asianomaisesta maasta

(76)

Tuontimäärät vaihtelivat tarkastelujakson aikana. Vaihtelu noudatteli tietyssä määrin unionin kulutuksen suuntausta. Tuonti Kiinasta väheni merkittävästi vuonna 2012 ja elpyi ennalleen vuonna 2013. Kulutusta vastaavasti tuonti kasvoi edelleen vuonna 2014 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mutta tarkastelujaksolla tapahtunut 82 prosentin kokonaiskasvu oli paljon suurempi kuin unionin kulutuksen 9 prosentin kasvu samalla kaudella.

(77)

Suurin osa Kiinasta tulevasta tuonnista tapahtuu sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti (ks. 53 kappale), ja tuonti jalostetaan raaka-aineena pääasiassa kemianteollisuudessa. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinasta tulevasta kokonaistuonnista noin 75 prosenttia oli tarkoitettu sisäiseen jalostukseen, eikä siitä maksettu polkumyyntitulleja eikä tuontitulleja.

(78)

Kuten taulukossa 2 esitetään, tullien alainen tuonti asianomaisesta maasta – vuoden 2012 merkittävän vähenemisen jälkeen – kasvoi enemmän kuin sisäiseen jalostusmenettelyyn tarkoitettu tuonti. Sisäiseen jalostusmenettelyyn tarkoitetun piin tuonti Kiinasta kasvoi 72 prosenttia, kun taas tullien alainen tuonti lisääntyi 121 prosenttia vuoden 2011 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(79)

Komissio vahvisti tuonnin markkinaosuuden 72 kappaleessa määritetyn unionin kulutuksen perusteella.

(80)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin markkinaosuus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Markkinaosuus

(81)

Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus putosi merkittävästi vuonna 2012 ja elpyi ennalleen vuonna 2013. Markkinaosuus kasvoi edelleen vuonna 2014 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla niin, että kasvua oli yhteensä 67 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(82)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella. Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat (euroa/tonni)

(83)

Kiinasta tuodun piin keskimääräiset tuontihinnat vaihtelivat tarkastelujaksolla: lähtöhinta oli 2 066 euroa/tonni, vuonna 2013 hinnat laskivat 18 prosenttia ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla taas nousivat keskimäärin 1 868 euroon/tonni, joka on 10 prosenttia alempi kuin tarkastelujakson alussa.

(84)

Sisäisen jalostusmenettelyn ja tullien alaisen tuonnin hinnat vaihtelivat hyvin samankaltaisesti tarkastelujaksolla. Sisäiseen jalostusmenettelyyn tuodun piin hinnat olivat koko ajan korkeammat kuin tullien alaisen tuonnin hinnat. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sisäiseen jalostusmenettelyyn tuodun piin keskimääräinen hinta oli 1 919 euroa/tonni ja tullit maksettuina tuodun piin 1 714 euroa/tonni.

(85)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia:

(86)

Hintoja, jotka oikaistiin palkkioiden osalta tarvittaessa, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta.

(87)

Tässä yhteydessä tehtiin kaksi erillistä hintavertailua. Toisessa vertailussa käytettiin kaikkea Kiinasta tulevaa tuontia (sekä tullien alaista että sisäiseen jalostukseen tarkoitettua) ja toisessa vain tullien alaista tuontia.

(88)

Molempien vertailujen tulokset osoittivat merkittävää hinnan alittavuutta. Kun otetaan huomioon Kiinasta tuleva kaikki tuonti, keskimääräinen painotettu hinnan alittavuuden marginaali on 7,6 prosenttia menetelmän rajoituksista huolimatta (ks. 200 kappale). Kun tarkasteltiin vain tullien alaisia hintoja, alittavuuden keskimääräinen painotettu marginaali on 13,6 prosenttia.

(89)

Muita tärkeitä hankintalähteitä ovat Norja, Brasilia, Venäjä, Bosnia ja Hertsegovina ja Australia. Eniten tuontia (sekä tullien alainen että sisäiseen jalostukseen tarkoitettu) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuli seuraavista seitsemästä maasta:

Taulukko 5

Tuontimäärät muista maista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (tonnia)

(90)

Norjasta tuotiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eniten piitä unioniin (160 633 tonnia). Tuonti Kiinasta (ks. 75 kappale) oli toiseksi suurinta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Brasiliasta tuli tuontia 47 008 tonnia.

(91)

Muiden merkittävien piin tuojien markkinaosuus unionissa kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Norjasta, Brasiliasta ja kaikista muista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus

(92)

Norjasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi vakaasti tarkastelujaksolla, ja kasvua oli noin 26 prosenttia tällä kaudella. Kasvu on vähäisempää verrattuna Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvuun, joka oli 67 prosenttia tällä kaudella (ks. 80 kappale).

(93)

Brasiliasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi hieman vuonna 2012 ja laski sitten niin, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla se oli vain noin puolet alkuperäisestä. Pääsyynä tähän tuonnin määrän ja markkinaosuuden vähenemiseen oli Brasiliassa vallitseva kuivuus, joka nosti vesivoimalla tuotetun sähkön hintoja.

(94)

Kaikista muista maista tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi vuosina 2012 ja 2013 ja laski 25 prosenttia vuonna 2014 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä pääasiassa Kiinasta tuleva tuonti kasvoi merkittävästi.

(95)

Tuonnin (tullien alaisen ja sisäiseen jalostukseen tarkoitetun) hinnat kahdesta merkittävästä piin hankintalähteestä kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Norjasta ja Brasiliasta tulevan tuonnin hinnat

(96)

Hintojen kehitys tarkastelujaksolla oli samanlaista Norjasta, Brasiliasta ja kaikista muista maista tulevan tuonnin osalta verrattuna Kiinasta tulevan tuonnin hintojen kehittymiseen. Koska molemmat norjalaiset tuottajat ovat etuyhteydessä unionissa sijaitseviin suuriin käyttäjiin, Norjan hinnat ovat suureksi osaksi siirtohintoja etuyhteydessä olevien osapuolten välillä eivätkä näin ollen luotettavia merkityksellistä vertailua varten.

(97)

Brasiliasta tulevan tuonnin hinnat olivat noin 10 prosenttia korkeammat kuin Kiinasta tulevan tuonnin.

(98)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla. Vahinkoindikaattorit perustuvat unionin tuotannonalan toimittamiin tietoihin. Tietoja tarkasteltiin seuraavia indikaattoreita varten: unionin kulutus, tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, työllisyys, tuottavuus, myyntihinnat, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto. Luottamuksellisuussyistä arvot esitetään indeksoituina ja/tai vaihteluväleinä, kuten 71 kappaleessa selitettiin.

(99)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(100)

Tuotantomäärä väheni 10 prosenttia vuonna 2012 ja kasvoi seuraavan jakson aikana niin, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla se oli 3 prosenttia suurempi kuin vuonna 2011.

(101)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti kasvoi 6 prosenttia vuonna 2012 ja pysyi lähes muuttumattomana kohoten vain hieman tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa kohti. Tuotantokapasiteetin kasvu on sen vuosi hieman vähäisempää kuin kulutuksen kasvu; kulutushan kasvoi 9 prosenttia tarkastelujaksolla, kuten 73 kappaleessa todettiin.

(102)

Toisin kuin tuotanto tai tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste oli korkeimmillaan vuonna 2011. Tuotantokapasiteetin kasvu ja tuotannon lasku vuonna 2012 johtivat kapasiteetin käyttöasteen 15 prosentin alenemiseen. Tuotantokapasiteetin pysyessä lähes muuttumattomana vuoden 2012 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä kapasiteetin käyttöaste heijasteli tuotantomäärän kehitystä ja kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tasolle, joka oli 4 prosenttia alempi kuin tarkastelujakson alussa.

(103)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(104)

Unionin tuotannonalan etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvan myynnin määrä väheni 8 prosenttia vuonna 2012 ja kasvoi sen jälkeen vakaasti niin, että se oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 5 prosenttia suurempi kuin vuonna 2011.

(105)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus kehittyi eri tavalla. Myös se laski vuonna 2012 mutta jatkoi laskuaan vuonna 2013 ja 2014. Markkinaosuus kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saavuttamatta kuitenkaan vuoden 2011 tasoa ja jäi 3 prosenttia alle tarkastelujakson alun tason.

(106)

Unionin tuotannonala onnistui lisäämään myyntimääräänsä 5 prosentilla mutta sen markkinaosuus aleni 3 prosentilla. Samaan aikaan tuotantomäärä kasvoi vain 3 prosenttia markkinoilla, joiden kasvu oli 9 prosenttia. Näin ollen unionin tuotannonala ei pystynyt hyödyntämään kasvumahdollisuuksia, koska sen markkinaosuus supistui kasvavilla markkinoilla.

(107)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Työllisyys ja tuottavuus

(108)

Työllisyys kehittyi suotuisasti tarkastelujaksolla ja kasvoi 4 prosenttia. Samaan aikaan tuottavuus työntekijää kohti pysyi lähes samana koko tarkastelujakson ajan.

(109)

Havaitut polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa korkeammat. Voimassa olevien toimenpiteiden perustana olevien polkumyyntimarginaalien vaikutusta unionin tuotannonalaan kuitenkin lievensi voimassa olevien toimenpiteiden vaikutus.

(110)

Unionin tuotannonalan painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Myyntihinnat unionissa

(111)

Unionin tuotannonalan etuyhteydettömille asiakkaille unionissa suuntatuvan myynnin yksikköhinnat laskivat 10 prosenttia vuonna 2012 ja vielä 6 prosenttia vuonna 2013. Sen jälkeen hinnat nousivat hitaasti eivätkä päässeet vuoden 2011 tasolle vaan jäivät 12 prosenttia sen alle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(112)

Toisin kuin yksikkömyyntihinnat, unionin tuotannonalan yksikkötuotantokustannukset kasvoivat vuonna 2012 ja laskivat vuonna 2013 niin, että ne olivat lähes samalla tasolla kuin tarkastelujakson alussa. Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset olivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 4 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2011.

(113)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(114)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti vähenivät yhteensä 6 prosenttia, mikä johtui pääasiassa merkittävästä 10 prosenttiyksikön laskusta vuosien 2012 ja 2013 välillä.

(115)

Unionin tuotannonalan varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Varastot

(116)

Unionin tuotannonalan loppuvarastot kasvoivat 6 prosenttia vuosien 2011 ja 2014 välillä. Varastojen merkittävästi alempaan tasoon tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopulla vaikuttivat kausiluonteiset tekijät. Muina kausina loppuvarastot kirjataan joulukuun lopussa, mutta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopulla ne kirjataan maaliskuun lopulla juuri melko alhaisen tuotannon kauden jälkeen, joka johtuu talven korkeista energianhinnoista. Sen vuoksi on odotettavissa, että varastot ovat pienemmät kyseisessä vaiheessa vuotta.

(117)

Unionin tuotannonalan kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 14

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(118)

Komissio määritti unionin tuotannonalan kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Kannattavuus laski huomattavasti (67 %) vuosien 2011 ja 2012 välillä mutta kasvoi sitten 17 prosenttiyksikköä ja saavutti tyydyttävän tason tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(119)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuotannonalan kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Sen kehitys noudatteli kannattavuuden kehitystä ja pysyi tyydyttävänä koko tarkastelujakson ajan.

(120)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Sen kehitys heijasteli suureksi osaksi kannattavuuden kehitystä ja pysyi tyydyttävänä koko tarkastelujakson ajan.

(121)

Yksikään unionin tuottajista ei ilmoittanut vaikeuksista pääoman hankkimisessa tarkastelujaksolla.

(122)

Monet vahinkoindikaattorit, kuten tuotanto, kapasiteetti ja myyntimäärä antoivat tilanteesta epäyhtenäisen kuvan. Vaikka ne osoittavat myönteistä suuntausta absoluuttisina lukuina, kasvu on niin vähäistä, ettei se anna unionin tuotannonalalle mahdollisuutta saada etua markkinoiden kasvusta. Tämä tulee esiin kapasiteetin käyttöasteen, markkinaosuuden ja kasvun negatiivisessa suuntauksessa.

(123)

Työllisyys kasvoi 4 prosenttia tarkastelujaksolla kun taas tuottavuus pysyi vakaana. Nettoinvestoinnit ja keskimääräiset palkat työntekijää kohti osoittivat negatiivista suuntausta.

(124)

Rahoitukseen liittyvät indikaattorit, kuten kannattavuus, kassavirta ja investointien tuotto, osoittivat negatiivista suuntausta, mutta niiden absoluuttiset tasot eivät osoita merkkejä vahingosta.

(125)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(126)

Edellä esitetyt tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin hintoja ja määriä koskevat suuntaukset osoittavat, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat lisäsivät merkittävästi vientimääräänsä unioniin (82 %) voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta ja niiden markkinaosuus oli [17–22] prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tullien alainen tuonti Kiinasta kasvoi tätäkin enemmän (121 %) voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta. Samalla kaudella unionin tuotannonalan tuotanto kasvoi 3 prosenttia ja myynti 5 prosenttia. Brasiliasta tulevan tuonnin väheneminen korvautui pääasiassa Kiinasta ja Norjasta tulevalla tuonnilla eikä unionin tuotannonalan tuotannolla, ja tämä tuonti vastasi unionin kulutuksen 9 prosentin kasvuun vuoden 2011 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(127)

Kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on merkittävää käyttämätöntä kapasiteettia, jonka ansiosta ne voivat lisätä vientiään erittäin nopeasti, kuten 61 kappaleessa mainittiin. Lisäksi kotimarkkinahinnat Kiinassa ja muilla kolmansien maiden markkinoilla, kuten Japanissa, ovat alemmat kuin unionin markkinoiden hinnat. CRU:n tietojen mukaan Kiinan ja Japanin kotimarkkinahinnat olivat yli 25 prosenttia alemmat kuin unionin hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kun otetaan huomioon unionin markkinoiden houkuttelevat hinnat verrattuna Kiinan kotimarkkinoiden ja muiden kolmansien maiden markkinoiden hintoihin, on todennäköistä, että merkittäviä määriä, jotka nykyisellään viedään kyseisiin maihin, voitaisiin ohjata unionin markkinoille, jos polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta.

(128)

Suurilla kansainvälisillä markkinoilla, kuten Australian, Kanadan ja Yhdysvaltojen markkinoilla, sovelletaan lisäksi polkumyyntitulleja Kiinasta tulevaan piihin. Sen vuoksi kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien on vaikeampi myydä kyseisillä markkinoilla kuin suojaamattomilla unionin markkinoilla, jos polkumyyntitoimenpiteiden annetaan raueta.

(129)

Polkumyyntitullin alaisen Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alittivat lisäksi unionin tuotannonalan hinnat merkittävästi (13,6 %). Tämä osoittaa hintatason, jolla kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat todennäköisesti tulisivat unionin markkinoille, jos toimenpiteet eivät olisi voimassa.

(130)

Kiinalaisen halvan viennin todennäköisyys ilman polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä saa vahvistusta polkumyyntitutkimuksista, joita on käynnissä muissa maissa Kiinasta tulevaa piitä kohtaan (ks. 128 kappale).

(131)

Kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat kykenevät lisäämään jo nyt huomattavaa markkinaosuuttaan merkittävästi hinnoilla, jotka alittavat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat unionin tuotannonalan vahingoksi.

(132)

Asianomaiset osapuolet väittivät, että joillakin unionin käyttäjillä on toimitusten laatuun ja luotettavuuteen liittyviä vaatimuksia, etenkin kemiallisen laadun piin osalta, joita kiinalaisten tuottajien ei ole helppo täyttää.

(133)

Komissio vahvisti, että unionin tuotannonala tuottaa merkittäviä määriä korkealaatuista piitä. Kun kuitenkin otetaan huomioon hankintalähteiden suuri määrä Kiinassa, sieltä voidaan tuoda ja tuodaankin kaikkiin laatuluokkiin kuuluvaa piitä, myös korkealaatuista piitä.

(134)

Unionin tuotannonala myy kuitenkin merkittäviä määriä myös vakioluokan piitä esimerkiksi alumiiniteollisuudelle. Nämä merkittävät määrät ovat suorassa kilpailussa Kiinasta tulevan tuonnin kanssa. Suurin osa tästä vakioluokan tuonnista tapahtuu tuontitullien alaisena, ja tämäntyyppinen tuonti on dynaamisin segmentti unionin markkinoilla: se kasvoi 121 prosenttia tarkastelujaksolla (ks. 75 kappale).

(135)

Asianomaiset osapuolet väittivät, että maantieteellinen läheisyys ja sen ansiosta lyhemmät toimitusajat on toinen syy, miksi unionin käyttäjät eivät todennäköisesti ryhdy hankkimaan kiinalaisista lähteistä, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumotaan.

(136)

On totta, että maantieteellisestä läheisyydestä on etua ja että pii on raskas perusraaka-aine, jonka kilohinta on suhteellisen alhainen. Tämänhetkinen tuonti Australian, Brasilian ja Kiinan kaltaisista kaukana sijaitsevista maista (ks. 89 kappale) kuitenkin osoittaa, että myös kaukana sijaitsevat tavarantoimittajat voivat kilpailla tehokkaasti unionin markkinoilla.

(137)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen jotkin asianomaiset osapuolet toistivat huomatuksensa, jotka koskevat kemian- ja alumiiniteollisuudelle tarkoitetun piin laatuluokkien eroja ja primääri- ja sekundäärialumiinisovelluksiin tarkoitetun piin laatuluokkien eroja.

(138)

Kuten 134 kappaleessa selitettiin, komissio on ottanut huomioon nämä erot ja toteaa, että unionin tuotannonalan myyntiin ja Kiinasta tulevaan tuontiin sisältyy merkittäviä määriä vakiolaadun piitä, jota myydään esimerkiksi alumiiniteollisuudelle.

(139)

Primääri- ja sekundäärialumiinisovelluksiin tarkoitetun piin laatuluokkien osalta komissio analysoi yksityiskohtaiset tiedot ja määritti kaikkien unionin tuotannonalan alumiinin käyttäjille myymien piilaatujen hintaerot. Analyysi osoitti, että kaikissa alumiiniteollisuudelle yleisesti myydyissä laatuluokissa on vain vähäistä hinnanvaihtelua ja että erityisen kalliita ja halpoja laatuja myydään merkityksettömiä määriä, minkä vuoksi niillä ei ole huomattavaa vaikutusta keskimääräiseen hintaan.

(140)

Sen vuoksi voidaan päätellä, että on todennäköistä, että Kiinasta tuleva tuonti vahinkoa aiheuttavilla polkumyyntihinnoilla kasvaa edelleen merkittävästi ja vahinko toistuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(141)

Komissio tutki perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko Kiinasta peräisin olevan piin tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun päätelmien perusteella unionin etujen vastaista kokonaisuudessaan. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut. Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(142)

Kolme unionin tuottajaa, joiden osuus unionin tuotannosta yhteensä on 100 prosenttia, toimi yhteistyössä tutkimuksessa. Unionin tuotannonalalle ei aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa voimassa olevien toimenpiteiden ansiosta, kuten 125 kappaleessa todettiin.

(143)

Samaan aikana unionin tuotannonala on osoittanut, että sen toiminta on elinkelpoista, kun siihen ei kohdistu polkumyyntituonnin aiheuttamaa epätervettä kilpailua.

(144)

Toimenpiteiden poistaminen johtaisi erittäin todennäköisesti Kiinasta alhaisin hinnoin tulevan polkumyyntituonnin kasvuun, mikä uhkaisi jäljellä olevien tuottajien toiminnan jatkumista muutoin elinkelpoisella tuotannonalalla. On muistettava, että kaksi unionin tuottajaa on lopettanut toimintansa toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen.

(145)

Sen vuoksi päätellään, että on unionin tuotannonalan edun mukaista pitää toimenpiteet voimassa.

(146)

Otantakyselyyn saatiin vastaus vain yhdeltä etuyhteydettömältä tuojalta, kuten 16 kappaleessa todettiin. Piikaupan osuus tämän tuojan kokonaisliikevaihdosta on noin 10 prosenttia. Tuoja ei vastustanut eikä kannattanut toimenpiteitä.

(147)

Sen vuoksi päätellään, että ei ole etuyhteydettömien tuojien vastaista pitää toimenpiteet voimassa.

(148)

Komissio sai seitsemän kokonaan täytettyä vastausta käyttäjiltä kemian- ja alumiiniteollisuudesta.

(149)

Alumiiniteollisuudessa piitä tarvitaan vain vähän alumiinin ominaisuuksien parantamiseksi tuotteissa. Näiden käyttäjien mukaan piitä ei ole helppo korvata, minkä vuoksi toimitusvarmuus on usein tärkeämpää kuin hinta. Toimenpiteiden taloudellinen vaikutus näihin käyttäjiin on vähäinen, koska piin osuus niiden kustannusrakenteessa on suhteellisen vähäinen. Yksi suuri alumiinin käyttäjä kannattaa polkumyyntitullin pitämistä voimassa, koska sen mukaan on tärkeää, että unionin tuotannonala pystyy jatkamaan tuotantoa unionissa, kun taas toinen alumiinin käyttäjä, joka käyttää vähäisiä määriä piitä, kannattaa voimassa olevien toimenpiteiden kumoamista.

(150)

Kemikaaleja tuottaville käyttäjille, joiden osuus unionin kokonaiskulutuksesta on noin 60 prosenttia, pii on erittäin tärkeä, ja sen osuus raaka-ainekustannuksista on erittäin suuri. Kolmen kemianteollisuuden käyttäjän mielestä polkumyyntitoimenpiteitä ei pitäisi pitää voimassa. Kaksi kemianteollisuuden käyttäjää ei vastustanut eikä kannattanut toimenpiteitä.

(151)

Jotkin käyttäjät toivat myös esiin unionin tuottajien hyvän taloudellisen tilanteen. Toimenpiteiden vaikutus näihin käyttäjiin on potentiaalisesti merkittävämpi kuin alumiiniteollisuuteen. Kemikaaleja tuottavien yhteistyössä toimineiden käyttäjien toimittamat tiedot kuitenkin osoittavat, että ne tuovat piitä lähes yksinomaisesti sisäiseen jalostusmenettelyyn, jolloin ne on vapautettu polkumyyntitullista. Tämän vuoksi toimenpiteiden vaikutusta näihin käyttäjiin pidetään vähäisenä.

(152)

Käyttäjiä huoletti toimitusvarmuus. Yhtenä ongelmana pidettiin unionin tuotannonalan kyvyttömyyttä vastata täysin unionin markkinoiden kysyntään. Voimassa olevat toimenpiteet eivät kuitenkaan estäneet kiinalaista tuontia tulemasta unionin markkinoille merkittävissä määrin. Myös Norjasta, Brasiliasta, Venäjältä, Bosnia ja Hertsegovinasta ja useista muista maista tulevalla tuonnilla voidaan täyttää markkinoiden kysynnän se osa, mitä unionin tuotannonala ei pysty täyttämään (ks. 89 kappale).

(153)

EUSMET totesi tältä osin, että unionin tuotannonalan korkea kapasiteetin käyttöaste ja lisääntynyt tuotanto osoittavat, että unionin tuotannonalalle ei ole aiheutunut vahinkoa. Komissio vahvisti, että unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste oli suhteellisen korkea, noin 70–90 prosenttia. Unionin tuottajilta saatujen todennettujen tietojen mukaan tuotanto kasvoi hieman tarkastelujaksolla (ks. 99 kappale). Kuten 122 kappaleessa todettiin, kasvu on kuitenkin niin vähäistä, ettei se anna unionin tuotannonalalle mahdollisuutta saada etua markkinoiden kasvusta. Tämä tulee esiin kapasiteetin käyttöasteen negatiivisessa suuntauksessa.

(154)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen unionin alumiininkäyttäjien järjestö European Aluminium tuki polkumyyntitullin voimassa pitämistä ja totesi, että Kiinan ylikapasiteetti ja Kiinasta mahdollisesti polkumyynnillä tuleva tuonti voi uhata piin tarjontaa alumiiniteollisuudelle unionin markkinoilla.

(155)

Voimassa olevien toimenpiteiden positiiviset vaikutukset unionin tuotannonalaan ovat selvästi suuremmat kuin niiden vähäiset tai mitättömät negatiiviset vaikutukset käyttäjiin.

(156)

Asianomaiset osapuolet valittivat väitetystä kilpailun puutteesta unionin markkinoilla. Unionissa on vain kolme tuottajaa, jotka kuuluvat kahteen yritysryhmään. Unionin tuotannonalan markkinaosuus on noin 30 prosenttia, kuten 103 kappaleessa todetaan. Unionin käyttäjien kysyntään vastaamiseksi unionin markkinoille tarvitaan näin ollen tuontia. Voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta Kiinasta tuli tuontia unionin markkinoille kasvavia määriä, ja sen markkinaosuus oli [17–22] prosenttia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ajan (ks. 75 kappale).

(157)

Muita suuria hankintalähteitä ovat Norja, Brasilia ja jotkin muut maat, joten piin tuonnille on vaihtoehtoinen lähde, kuten 89 kappaleessa todetaan.

(158)

Sen vuoksi väitetyn duopolin markkinaosuus on vain 30 prosenttia ja useista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus on 70 prosenttia. Käyttäjät voivat näin ollen valita unionin tuotannonalan tuottaman tai eri kolmansien maiden tuottaman piimetallin välillä. Väitettä, jonka mukaan unionin markkinoilla vallitsee duopolistinen tilanne, ei siten voida hyväksyä.

(159)

EUSMET toi esiin, että piimetalli lisättiin vuonna 2014 unionin luetteloon kriittisistä raaka-aineista. Komissio totesi tiedonannossaan, että luetellut 20 raaka-ainetta ”ovat kriittisiä, koska niillä on suurempi toimituskatkosten riski ja vaikutukset talouteen ongelmatilanteissa ovat suuremmat kuin useimmilla muilla raaka-aineilla” (7).

(160)

Samasta aiheesta eli piin lisäämisestä unionin kriittisten raaka-aineiden luetteloon Euroalliages totesi, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, se uhkaa piin kestävää saatavuutta unionista.

(161)

Se, että pii lisättiin tähän luetteloon, ei sinänsä vaikuta komission päätelmiin tässä polkumyyntiä koskevassa menettelyssä.

(162)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen CCIC ja CNMIA totesivat, että muun muassa piin vientiin sovellettavaa tullia koskevassa WTO:n riitojenratkaisumenettelyn (8) ja tämän asian päätelmien välillä on ristiriita. Niiden mukaan asian vireillepano WTO:n riidanratkaisuelimessä – kun mahdollisena tuloksena on Kiinasta tuodun piin hintojen aleneminen – vahvistaa sen, että unionin käyttäjien etu piin tarjonnan suhteen ohittaa unionin tuottajien edun polkumyyntitoimenpiteiden voimassa pitämisen osalta.

(163)

Komissio pitää väitettä perusteettomana. Se, että pii on niiden raaka-aineiden joukossa, jotka ovat WTO:n riitojenratkaisun kohteena, ei tarkoita sitä, etteikö vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin kauppaa vääristäviä vaikutuksia olisi korjattava ja tosiasialliset kilpailuolosuhteet palautettava.

(164)

Asianomaiset osapuolet väittivät, että FerroAtlantica-Globe Speciality Metals -yhteenliittymä, jäljempänä ’FerroGlobe’, rajoittaa piin saatavuutta unionin markkinoilla ja johtaa FerroGloben määräävään markkina-asemaan unionin markkinoilla.

(165)

Globe Speciality Metals tuottaa kuitenkin piimetallia Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Tarkastelujakson aikana Kanadasta ja Yhdysvalloista tuotiin unioniin piitä vain merkityksettömiä määriä. Kanadasta ja Yhdysvalloista tulevan tuonnin markkinaosuus yhteensä oli selvästi alle 1 prosentin tarkastelujaksolla. Sen vuoksi on selvää, että FerroGlobe-yhteenliittymä ei rajoita piin tarjontaa unionin markkinoilla.

(166)

EUSMET väitti, että piin käyttäjät unionin kemianteollisuudessa eivät voi käyttää sisäistä jalostusmenettelyä tulevaisuudessa unionin uuden tullikoodeksin mukaan. EUSMETin käsityksen mukaan unionin tullikoodeksia koskevan delegoidun säädöksen (9) 169 artiklan 2 kohdan mukaan vastaavien tavaroiden käyttöä ei sallita sisäisessä jalostusmenettelyssä toukokuusta 2016 eteenpäin kaupan suojatoimenpiteiden kohteena olevien tuotteiden, kuten piin, osalta.

(167)

Kyseisen 169 artiklan 2 kohdan mukaan sisäistä jalostusta varten tuotuihin tuotteisiin sovelletaan polkumyyntitullia vasta, kun ne jalostetaan ja lasketaan vapaaseen liikkeeseen. Jos jalostetut tuotteet jälleenviedään, niistä ei makseta polkumyyntitullia. Tämä tarkoittaa, että mikään ei muutu tämänhetkisiin säännöksiin verrattuna.

(168)

EUSMETin väite, joka koskee uutta unionin tullikoodeksia, vaikuttaa näin ollen perustuvan unionin tullikoodeksi koskevan delegoidun säädöksen 169 artiklan 2 kohdan virheelliseen tulkintaan, minkä vuoksi se on perusteeton.

(169)

Asianomaiset osapuolet totesivat, että tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevat polkumyyntitoimenpiteet, jotka ovat olleet voimassa vuodesta 1990 asti, eivät ole tilapäinen toimenpide, minkä vuoksi niiden pitäisi antaa raueta.

(170)

Komissio pitää väitettä perusteettomana. Perusasetuksessa asetettujen edellytysten mukaisesti toimenpiteiden voimassaoloa on jatkettava, jos tietyt oikeudelliset edellytykset täyttyvät.

(171)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista pitää voimassa toimenpiteitä Kiinasta tulevan piin tuonnissa.

(172)

Kuten 5 kappaleessa todettiin, EUSMETin esittämän osittaista välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön perusteella komission oli tarkasteltava muuttuneiden olosuhteiden pysyvyyttä ja tehtävä niitä koskevat päätelmät.

(173)

Nämä muutokset liittyvät pääasiassa unionin tuotannonalan kokoonpanoon ja rakenteeseen, piin kysyntään unionissa ja unionin tarjonnan rakenteeseen.

(174)

Euroalliages vastasi pyynnössä esitettyihin väitteisiin ja oli eri mieltä muun muassa siitä, että havaittujen muutosten viitekausi on pidempi kuin edeltävät viisi vuotta.

(175)

Komissio päätteli, että useat olosuhteet olivat muuttuneet edellisen vahingon tasoa koskevan tarkastelun jälkeen, josta komissio esitti päätelmät asetuksessa (EY) N:o 2496/97 (10), jäljempänä ’edellinen vahinkoa koskeva tarkastelu’, ja että nämä muutokset olivat pysyviä.

(176)

Nämä muutokset liittyvät pääasiassa unionin tuotannonalan kokoonpanoon ja rakenteeseen (ks. 173 kappale). Unionin tuotannonalan muodostavien tuottajien määrä väheni, ja nyt unionin tuotannonala muodostuu yhdestä tuottajien ryhmästä sekä yhdestä tuottajasta, kun edellisessä vahinkoa koskevassa tarkastelussa tuottajia oli neljä. Yksi edellisen vahinkoa koskevan tarkastelun aikana aktiivisista tuottajista on lopettanut toiminnan ja kaksi aiemmin itsenäistä tuottajaa ovat yhdistyneet. Ei ole viitteitä siitä, että nämä muutokset eivät olisi pysyviä luonteeltaan.

(177)

Piin kysyntä unionissa (ks. 73 kappale) yli kaksinkertaistui edellisen vahinkoa koskevan tarkastelun tutkimusajanjaksoon verrattuna. EUSMET on toimittanut näyttöä siitä, että kysyntä unionissa todennäköisesti kasvaa edelleen tulevina vuosina. Kysynnän kasvua on sen vuoksi pidettävä luonteeltaan pysyvänä.

(178)

Unionin tarjonnan rakenteesta tutkimuksessa kävi ilmi, että unioni on yhä riippuvaisempi piimetallin tuonnista. Edellisen vahinkoa koskevan tarkastelun tutkimusajanjakson aikana unionin kulutus ylitti unionin tuotannonalan tuotannon 134 000 tonnilla. Tämän jälkeen ero on kasvanut [350 000–400 000] tonniin. Kasvaneen kysynnän ja unionin tuotannonalan korkean kapasiteetin käyttöasteen vuoksi muutosta tarjonnan rakenteessa on pidettävä luonteeltaan pysyvänä.

(179)

Tällä perusteella komissio päätteli, että muutokset olosuhteisessa ovat pysyviä luonteeltaan ja että pyyntö vahinkoon rajoittuvasta osittaisesta välivaiheen tarkastelusta on perusteltu.

(180)

Toimenpiteiden tason määrittämiseksi komissio määritti ensin tullin määrän, joka tarvitaan, että voidaan välttää unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistuminen.

(181)

Komissio vahvisti, että unionin tuotannonalan myynti oli kannattavaa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Vahingon korjaava taso määritettiin tämän vuoksi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaisten unionin tuotannonalan myyntihintojen perusteella.

(182)

Sen jälkeen komissio määritti vahingon korjaavan tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä (ks. 88 kappale) Kiinasta tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä tullin sisältävää tuontihintaa unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen hintaan.

(183)

Tuontihinnan osalta voidaan todeta, että neljä otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa myivät vain sisäiseen jalostukseen tuotua piitä, johon ei näin ollen sovellettu polkumyyntitullia. Näitä hintoja ei sen vuoksi voitu käyttää vahingon korjaavan tason määrittämiseen.

(184)

EUSMET, joka oli välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön esittäjä, väitti että vahingon korjaava taso olisi laskettava kaiken tuonnin perusteella tullijärjestelmästä riippumatta. EUSMET ja jotkin osapuolet väittivät vielä, että normaali tuontitulli olisi lisättävä kaiken tuonnin hintaan, jotta saataisiin vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tuotteiden hinta, myös sisäiseen jalostukseen tarkoitetun myynnin osalta, josta ei makseta tulleja. Väitteen tueksi ne viittasivat aiempiin tarkastelua koskeviin tutkimuksiin.

(185)

Aiemmat tarkastelua koskevat tutkimukset olivat kuitenkin välivaiheen tarkasteluja, joissa tarkasteltiin vain polkumyyntiä ja toimenpiteiden päättymistä. Sen vuoksi välivaiheen tarkastelussa ei laskettu vahingon korjaavaa tasoa, ja rinnakkaisessa toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa tarkasteltiin vain vahingon toistumisen todennäköisyyttä. Aiemmilla tarkastelua koskevilla tutkimuksilla oli näin ollen eri soveltamisala.

(186)

EUSMET väitti, että kemiallisen laadun tuotteiden tuonti tapahtuu lähes yksinomaisesti sisäiseen jalostukseen, kun taas vapaaseen liikkeeseen tarkoitettu tuonti koostuu pääasiassa alumiiniteollisuudelle tarkoitetusta piistä. Sisäiseen jalostusmenettelyyn tuotujen tuotteiden hinta on noin 12 prosenttia korkeampi kemiallisen laadun tuotteiden vaativampien erittelyjen vuoksi. Tämän korkeamman hintatason myynnin huomiotta jättäminen johtaisi näin ollen virheelliseen vahingon korjaavan tason määrittämiseen.

(187)

Polkumyyntitulli peritään kuitenkin vain sellaisesta unioniin tulevasta tuonnista, johon sovelletaan tulleja. Sisäiseen jalostusmenettelyyn tarkoitettuun tuontiin ei sovelleta tullia, koska tätä tuontia ei luovuteta vapaaseen liikkeeseen, minkä vuoksi näitä hintoja ei ole asianmukaista käyttää vahingon korjaavan tason määrittämiseen. Näin ollen vahingon korjaava taso määritetään tullien kohteena olevan tuonnin perusteella.

(188)

Koska neljän yhteistyössä toimineen otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan unioniin suuntautuva kokonaisvienti ei tullut unioniin, vaan se käytettiin sisäisessä jalostusmenettelyssä unionista vietyihin tuotteisiin, vahingon korjaava taso vahvistetaan koko maan perusteella käyttämällä vain tullien alaista tuontia Eurostatin tilastotietojen mukaisesti.

(189)

Lisäksi asianomaiset osapuolet vahvistavat yleisesti sen, että tullien alainen tuonti on pääasiassa suunnattu alumiiniteollisuudelle ja että kemianteollisuus tuo pääasiassa kiinalaista piitä sisäisen jalostusmenettelyn nojalla. Sen vuoksi unionin tuotannonalan myyntiä käyttäjille alumiiniteollisuudessa verrattiin kaikkeen Kiinasta tulevaan tullien alaiseen tuontiin.

(190)

EUSMET pyysi oikaisun tekemistä kemianteollisuudelle ja alumiiniteollisuudelle tarkoitetun piimetallin laatuerojen perusteella, kemiallisen laadun piin eri tyyppien välisten erojen perusteella ja niiden tiettyjen piimetallityyppien perusteella, joita unionin tuotannonala tuottaa mutta joita ei tuoda Kiinasta.

(191)

Jotkin osapuolet toimittivat tietoja, joiden perusteella tietyn alumiiniteollisuudelle ja kemianteollisuudelle tarkoitetun piin hintaero on jopa 23 prosenttia.

(192)

Euroalliages vastasi piin eri lajeja koskeviin EUSMETin huomautuksiin toteamalla, että kemian- ja alumiiniteollisuudelle tarkoitetut piilaadut ovat keskenään vaihdettavissa hinnan ja tuotantokustannusten osalta. Tutkimuksessa kävikin ilmi, että unionin tuotannonalan myyntihinnat unionissa kemianteollisuuden käyttäjille eivät olleet korkeampia kuin myyntihinnat alumiiniteollisuuden käyttäjille. Myyntihinnat vertailumaassa Yhdysvalloissa eivät myöskään osoittaneet merkittäviä eroja sen mukaan, oliko kyseessä myynti kemian- vai alumiiniteollisuuden käyttäjille. Pääasiallinen syy hintaeroon sisäiseen jalostusmenettelyyn tarkoitetun myynnin ja tullien alaisen myynnin välillä on näin ollen tullijärjestelmä eikä tuotteiden välinen kemiallinen ero.

(193)

Myyntiä alumiiniteollisuudelle käytettiin vertailun molemmilla puolilla (ks. 189 kappale). Kysymys alumiini- ja kemianteollisuudelle tarkoitetun piin laatueroista ei ole merkityksellinen tällaisessa vertailussa.

(194)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen EUSMET totesi, että hyväksymällä välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön, jossa viitattiin muun muassa piin lisääntyneeseen tuontiin sisäisen jalostusmenettelyn nojalla, komissio sai aikaan perusteltuja odotuksia. EUSMET väitti vielä, että komissio rikkoi nämä odotukset myöhemmin jättämällä kemiallisen laadun piimetallin tuonnin pois vahingon korjaavaa tasoa koskevista laskelmista.

(195)

Perusteltuja odotuksia koskeva väite on perusteeton. Tarkastelun vireillepanoa hallitsevat tietyt oikeudelliset puitteet, jotka eivät voi antaa aihetta perustelluille odotuksille tutkimuksen tuloksesta. Lisäksi tämän tutkimuksen kohteena ovat kaikki piin laatuluokat. Sisäisen jalostusmenettelyn nojalla tapahtunutta tuontia ei ole sisällytetty vahingon korjaavaa tasoa koskeviin laskelmiin 183–188 kappaleessa esitetyistä syistä.

(196)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen jotkin asianomaiset osapuolet väittivät, että komissio oli jättänyt virheellisesti sisäisen jalostusmenettelyn nojalla tapahtuneen piin tuonnin vahingon korjaavaa tasoa koskevien laskelmien ulkopuolelle. Ne väittivät vielä, että näin tehdessään komissio oli jättänyt laskelmien ulkopuolelle yli 75 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinasta unioniin tuodusta piistä, ei ollut laskenut yksilöllisiä vahingon korjaavia tasoja otokseen valituille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, ei ollut laskenut edustavaa vahingon korjaavaa tasoa ja oli itse asiassa soveltanut käytettävissä olevia tietoja.

(197)

Komissio ei jättänyt sisäisen jalostusmenettelyn nojalla Kiinasta tai mistään muusta maasta tulevaa piin tuontia pois toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun analyysistään, joka koski polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä, koska sisäisen jalostusmenettelyn nojalla tapahtuva tuonti kilpailee unionin tuotannonalan piimetallin myynnin kanssa.

(198)

Osittaisessa välivaiheen tarkastelussa, joka rajoittuu vahingon tarkasteluun, komissio kuitenkin vahvisti vahingon korjaavan tason tullien alaisen tuonnin perusteella (ks. 187 kappale). Sisäisen jalostusmenettelyn nojalla tapahtunutta piin tuontia ei otettu huomioon vahingon korjaavaa tasoa koskevissa laskelmissa, koska tällaista tuontia ei luovuteta vapaaseen liikkeeseen, minkä vuoksi siihen ei kohdistu polkumyyntitulleja eikä tavanomaisia tuontitulleja.

(199)

Kuten 189 kappaleessa todettiin, tullien alainen tuonti on pääasiassa suunnattu alumiiniteollisuudelle ja sisäisen jalostusmenettelyn nojalla tapahtuva tuonti pääasiassa kemianteollisuudelle. Komissio analysoi huolellisesti näiden tuontitapojen välisen hintaeron. Hintaeron täytyi olla tulosta tullijärjestelystä, koska unionin tuotannonalan myyntihinnoissa samoin kuin vertailumaan tuottajan kotimarkkinoiden myyntihinnoissa ei ollut merkittäviä hintaeroja (ks. 192 kappale).

(200)

Sisäisen jalostusmenettelyn nojalla tapahtuneen piin tuonnin hinta vaikuttaa johtuvan kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien erilaisesta hinnoittelusta. Tätä vahvistavat myös väitteet, jotka samat asianomaiset osapuolet esittivät hintaeroista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen. Sen vuoksi komissio päätti käyttää vahingon korjaavan tason määrittämisen perustana niitä piin merkittäviä määriä, jotka tuotiin vapaaseen liikkeeseen luovuttamista varten.

(201)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen jotkin asianomaiset osapuolet väittivät, että kemiallisen laatuluokan piin korkeampi hinta ei johdu kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien erilaisesta hinnoittelukäytännöstä.

(202)

Kuten 189 kappaleessa selitettiin, komissio vertasi alumiiniteollisuuden käyttäjille suuntautuvaa unionin tuotannonalan myyntiä kaikkeen Kiinasta tulevaan tullien alaiseen tuontiin. Myyntiä alumiiniteollisuudelle käytetään vertailun molemmilla puolilla. Vahingon korjaavan tason määrittämiseen käytettiin vain alumiiniteollisuudelle tarkoitettuja laatuluokkia, jotka oli tuottanut unionin tuotannonala ja joista on maksettava tuontitulli. Sen vuoksi tällaisessa vertailussa ei ole merkityksellistä, liittyvätkö sisäisen jalostusmenettelyn nojalla tapahtuneen tuonnin hinnat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien erilaiseen hinnoittelukäytäntöön.

(203)

Asianomaiset osapuolet katsoivat, että komissio ei ollut laskenut yksilöllisiä vahingon korjaavia tasoja otokseen valituille yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille eikä edustavaa vahingon korjaavaa tasoa (ks. 196 kappale). Tämä väite liittyy siihen, että kaikki nämä tuottajat myivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unionin käyttäjille, jotka jalostivat piin ja veivät sen jälkeen piitä sisältävät tuotteet unionin ulkopuolelle sisäisen jalostusmenettelyn nojalla.

(204)

Kuten 188 kappaleessa todettiin, neljän yhteistyössä toimineen otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan kaikki vienti unioniin tapahtui sisäisen jalostusmenettelyn nojalla. Sen vuoksi vahingon korjaava taso oli mahdollista laskea vain koko maan perusteella käyttämällä Eurostatin tilastotietoja tullien alaisesta tuonnista. Komissio katsoi, ettei olisi järkevää eikä mahdollista simuloida, mikä olisi Kiinasta tuodun piin hinta kunkin otokseen valitun tuottajan osalta, jos myynti tapahtuisi unionin kemianteollisuuden käyttäjille ja jos tuonti luovutettaisiin vapaaseen liikkeeseen. Komission mielestä tällainen simulaatio johtaisi vähemmän luotettaviin tuloksiin kuin ne, jotka perustuvat alumiiniteollisuudelle myydyn piin tosiasiallisiin hintoihin. Komissio ei pitänyt järkevänä vahvistaa, mikä vaikutus sillä olisi hintoihin, jos sisäisen jalostusmenettelyn nojalla tapahtunut tuonti olisi poistettu sisäistä jalostusmenettelyä koskevista erityisistä markkinaedellytyksistä, lukuun ottamatta tavanomaisen tuontitullin ja polkumyyntitullien yksinkertaista lisäämistä.

(205)

Näistä syistä ja 192 kappaleessa mainitun keskinäisen vaihdettavuuden vuoksi vahingon korjaava taso oli näin ollen mahdollista laskea vain koko maan perusteella käyttämällä tullien alaista tuontia koskevia Eurostatin tilastotietoja. Mitkään muut laskelmat eivät olisi järkeviä.

(206)

Samat asianomaiset osapuolet viittasivat aiempiin polkumyyntitutkimuksiin, joissa sisäisen jalostusmenettelyn nojalla tapahtunut tuonti oli osa komission analyysiä.

(207)

Kuten 196 kappaleessa tuotiin esiin, sisäisen jalostusmenettelyn nojalla tapahtunut tuonti sisältyi komission analyysiin toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa. Komissio otti huomioon asianomaisten osapuolten tekemät viittaukset aiempiin 11 artiklan 3 kohdan mukaisiin tutkimuksiin, muttei havainnut vastaavuutta näiden tapausten ja tämän osittaisen välivaiheen tarkastelun välillä.

(208)

Kalsiummetallia koskevassa menettelyssä vuoden 1999 asetuksessa (11) otettiin esiin sisäisen jalostusmenettelyn nojalla tapahtunut tuonti, mutta kyseessä oli tämän tuonnin sisällyttäminen markkinaosuutta koskeviin laskelmiin vahingon arviointia varten. Tässä piitä koskevassa menettelyssä määrittäessään markkinaosuutta vahingon toistumisen todennäköisyyden arvioinnissa komissio otti mukaan myös sisäisen jalostusmenettelyn nojalla tapahtuneen tuonnin Kiinasta, Brasiliasta ja Australiasta.

(209)

Furfuraldehydiä koskevassa menettelyssä vuoden 2012 asetuksessa (12) päätettiin polkumyyntitoimenpiteiden välivaiheen tarkastelu ja kumottiin toimenpiteet. Siinä ei vahvistettu vahingon korjaavaa tasoa.

(210)

Glyfosaattia koskevassa menettelyssä (13) tutkimuksessa havaittiin, että Kiinasta peräisin tulevasta hiljattaisesta tuonnista yli 90 prosenttia oli tapahtunut sisäisen jalostusmenettelyn nojalla, mutta ainoan yhteistyössä toimineen viejän kaikki myynti oli tarpeen sisällyttää laskelmiin. Itse asiassa ei ollut mahdollista yksilöidä erikseen sisäisen jalostusmenettelyn nojalla tapahtunutta myyntiä ja muuta myyntiä, koska yhteistyössä toimi vain yksi tuoja eikä yhtään käyttäjää. Komissio ei myöskään voinut käyttää tilastotietoja, koska eri tuotelajeja (95-prosenttinen happo ja 62-prosenttinen suola) ilmoitettiin samassa tullikoodissa. Tulokseksi saatua vahingon korjaavaa tasoa ei käytetty, koska se oli korkeampi kuin polkumyyntimarginaali.

(211)

Samat asianomaiset osapuolet totesivat, että vahingon korjaavan tason laskelmat ovat virheelliset myös primääri- ja sekundäärialumiinisovelluksiin tarkoitetun piin laatuluokkien hintaerojen vuoksi.

(212)

Kuten 138 kappaleessa selitettiin, komissio käytti perustana unionin tuotannonalan alumiiniteollisuuden käyttäjille myymiä kaikkia piin laatuluokkia koskevia yksityiskohtaisia tietoja, eikä havainnut laatuluokkien erojen aiheuttavan merkittävää vaikutusta keskimääräiseen hintaan. Koska Kiinasta tuodun piin osalta neljän yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kaikki vientimyynti tapahtui sisäisen jalostusmenettelyn nojalla, samaa yksityiskohtaista analyysiä ei ollut mahdollista tehdä alumiiniteollisuuden käyttäjille myydyistä piin laatuluokista Eurostatilta saatujen tullien alaista tuontia koskevien tilastotietojen perusteella.

(213)

Arvioidakseen väitteen siltä osin, kuin on kyse primääri- ja sekundäärialumiinisovelluksiin tarkoitetun piin laatuluokista, komissio analysoi – 139 kappaleessa kuvatun analyysin lisäksi – tiedot, jotka koskivat merkittävää osaa unionin markkinoille tapahtuneesta myynnistä, jonka osalta oli saatavilla erittely primääri- ja sekundäärisovelluksiin. Tämän analyysin perusteella komissio päätteli, että vaikka oletettaisiin, että kaikki tullien alainen tuonti – kuten osapuolet esittävät – myytäisiin yksinomaisesti sekundäärialumiinin käyttäjille, sillä ei ole huomattavissa olevaa vaikutusta vahingon korjaavaa tasoa koskevien laskelmien tuloksiin.

(214)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen Euroalliages viittasi Eurostatin tietoihin, joiden mukaan keskimääräinen tuontihinta laski seitsemän ja kahdeksan kuukautta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen, ja väitti, että koska komissio ei ottanut huomioon näitä laskeneita hintoja, se ei ollut arvioinut muutosten pysyvää luonnetta vahingon korjaavassa tasossa.

(215)

Perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti tutkimuksen päätelmät perustuvat tutkimusajanjaksoon ja eikä tutkimusajanjakson jälkeiseen aikaan liittyviä tietoja yleensä oteta huomioon. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(216)

Edellä 189 kappaleessa tarkoitetun vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta. Tulokseksi saatu vahingon korjaava taso on 16,8 prosenttia.

(217)

Toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun havainnot huomioon ottaen komissio päättelee, että Kiinasta peräisin olevan piin tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(218)

Näin ollen olisi pidettävä voimassa myös toimenpiteiden soveltamisalan laajentaminen koskemaan Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia, joka on lähetetty Korean tasavallasta, riippumatta siitä, onko tuotteen alkuperämaaksi ilmoitettu Korean tasavalta (neuvoston asetus (EY) N:o 42/2007 (14)), ja joka on lähetetty Taiwanista, riippumatta siitä, onko tuotteen alkuperämaaksi ilmoitettu Taiwan (neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 311/2013 (15)).

(219)

Vahinkoon rajoittuvan osittaisen välivaiheen tarkastelun havainnot huomioon ottaen komissio päättelee, että Kiinasta peräisin olevan piin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tasoa olisi muutettava. Kiinasta peräisin olevan piin tuonnissa olisi otettava käyttöön polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi 211 kappaleessa määritettyä vahingon korjaavaa tasoa ja aiemmin neuvoston täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 467/2010 vahvistettua aiempaa polkumyyntimarginaalia. Tullin määrä olisi asetettava polkumyyntimarginaalin ja vahingon korjaavista tasoista alemman suuruiseksi.

(220)

Edellä esitetyn perusteella polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(221)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen se kuvastaa kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(222)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista nimen tai osoitteen muutoksen johdosta. Pyyntö on osoitettava komissiolle (16). Pyynnön on sisällettävä kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, jotka osoittavat, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyödyntää tullia, jota siihen sovelletaan. Jos yrityksen nimen tai osoitteen muutos ei vaikuta sen oikeuteen hyödyntää tullia, jota siihen sovelletaan, ilmoitus nimen tai osoitteen muutoksesta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(223)

Perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa,