30.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 359/1

(1)

Komissio alkoi tarkastella 12 päivänä elokuuta 2008 unkarilaista tukiohjelmaa ”Tutkimuksen ja teknologisen innovoinnin rahaston käyttö ja soveltaminen (HU 21/2004 (SA.15588 – MX 23/2008))”, jäljempänä ’tukiohjelma’, jonka katsottiin olevan voimassa olevaa tukea Unkarin liittyessä Euroopan unioniin. (2) Tarkastelu koski tukiohjelman puitteissa vuosina 2004–2006 myönnettyä tukea.

(2)

Perusteellista analyysia (3) varten valittiin kolme tuensaajaa, joista yksi oli ValDeal Innovációs Szolgáltató Zártkörűen Működő Részvénytársaság, jäljempänä ’ValDeal’. Kaikissa kolmessa tapauksessa paljastui sääntöjenvastaisuuksia.

(3)

Yksi tarkastelun kohteena olleista yrityksistä maksoi tuen vapaaehtoisesti takaisin korkoineen tarkasteluvaiheen aikana. Sen vuoksi kyseistä tuensaajaa koskeva komission tutkinta päätettiin.

(4)

Komissio pyysi tarkastelumenettelyn (SA.15588) aikana ValDealia koskevia tietoja 12 päivänä kesäkuuta 2009, 21 päivänä tammikuuta 2010, 30 päivänä elokuuta 2010, 22 päivänä joulukuuta 2010 ja 17 päivänä helmikuuta 2011. Unkarin viranomaiset toimittivat tietoja 17 päivänä syyskuuta 2009, 30 päivänä maaliskuuta 2010, 26 päivänä lokakuuta 2010, 6 päivänä joulukuuta 2010, 8 päivänä joulukuuta 2010, 2 päivänä helmikuuta 2011, 24 päivänä helmikuuta 2011 ja 1 päivänä huhtikuuta 2011.

(5)

Koska Unkarin viranomaiset eivät pystyneet kokonaan ratkaisemaan komission esiin tuomia ongelmia, jotka koskivat kahta jäljellä olevaa tuensaajaa, mukaan lukien ValDeal, asia siirrettiin ilmoittamattomien tukien rekisteriin 16 päivänä kesäkuuta 2011 ja kirjattiin numerolla SA.33186 (2011/NN).

(6)

Toinen tuensaajista (ei ValDeal) maksoi tuen vapaaehtoisesti takaisin korkoineen lokakuussa 2011. Sen vuoksi komissio päätti kyseistä tuensaajaa koskevan tutkinnan (4).

(7)

Edellä esitetyn perusteella tämä päätös koskee yksinomaan ValDealille myönnettyä valtiontukea, jäljempänä ’toimenpide’.

(8)

Komissio pyysi ValDealia koskevia tietoja 9 päivänä helmikuuta 2012 ja 18 päivänä huhtikuuta 2012. Unkarin viranomaiset toimittivat tietoja 1 päivänä syyskuuta 2011, 19 päivänä lokakuuta 2011, 29 päivänä helmikuuta 2012, 12 päivänä maaliskuuta 2012, 18 päivänä kesäkuuta 2012, 26 päivänä kesäkuuta 2012, 4 päivänä heinäkuuta 2012 ja 12 päivänä syyskuuta 2012.

(9)

Unkarin viranomaiset ja tuensaajan edustajat tapasivat komission yksiköiden tiloissa Brysselissä 6 päivänä syyskuuta 2011.

(10)

Komission yksiköt ilmoittivat Unkarin viranomaisille 18 päivänä huhtikuuta 2012 päivätyllä kirjeellä, että tuolloin saatavilla olleiden tietojen perusteella ValDealille myönnettyä tukea ei voitaisi pitää T&K-hankkeeseen myönnettynä tukena. Komission yksiköt katsoivat kuitenkin alustavasti, että ValDealille myönnetty tuki voisi soveltua sisämarkkinoille komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 (5), jäljempänä ’pk-yrityksiä koskeva ryhmäpoikkeusasetus’, 4 artiklan nojalla. Sen vuoksi komissio kehotti Unkarin viranomaisia vahvistamaan, täyttääkö toimenpide kaikki mainitun asetuksen vaatimukset, ja toimittamaan asiaa tukevia tietoja. Lopuksi komission yksiköt ilmoittivat Unkarin viranomaisille, että mikäli ValDealin tosiasiallisesti saama tukisumma ylitti pk-yrityksiä koskevassa ryhmäpoikkeusasetuksessa sallitun tukisumman, erotus olisi perittävä takaisin korkoineen, joka lasketaan takaisinperintämenettelyissä käytettävää viitekoron laskentamenetelmää koskevien sääntöjen mukaisesti. (6)

(11)

Unkarin viranomaiset ilmoittivat asiaa enempää selittämättä komission yksiköille 18 päivänä kesäkuuta 2012 päivätyllä kirjeellä, että ValDealille myönnettyä tukea ei pitäisi arvioida pk-yrityksiä koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen 4 artiklan nojalla.

(12)

Komissio päätti 19 päivänä joulukuuta 2012 aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn. Komission päätös menettelyn aloittamisesta, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’, julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (7). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksia.

(13)

Unkarin viranomaiset esittivät menettelyn aloittamista koskevan päätöksen jälkeen huomautuksia 22 päivänä helmikuuta 2013. Kaksi asianomaista, ValDeal ja Euroopan yritys- ja innovaatiokeskusten verkko (EBN) (8), esittivät huomautuksia 13 päivänä maaliskuuta 2013 ja 14 päivänä maaliskuuta 2013.

(14)

Asianomaisten huomautukset toimitettiin Unkarin viranomaisille 5 päivänä huhtikuuta 2013, ja Unkarin viranomaiset vahvistivat 8 päivänä toukokuuta 2013 päivätyllä kirjeellä, ettei niillä ollut muita huomautuksia asiaan.

(15)

Unkarin viranomaisia pyydettiin sähköpostitse 18 päivänä kesäkuuta 2013 toimittamaan tuen takaisinmaksua koskeva tarkka aikataulu, ja Unkarin viranomaiset vastasivat pyyntöön samana päivänä. Unkarin viranomaiset toimittivat taulukon tukikelpoisista kustannuksista 26 päivänä kesäkuuta 2013. Osa näistä tiedoista oli ristiriidassa aikaisemmin toimitettujen tietojen kanssa, joten uusi tietopyyntö lähetettiin 5 päivänä heinäkuuta 2013. Unkarin viranomaiset pyysivät määräajan pidennystä kahdesti ja toimittivat vastauksensa 7 päivänä lokakuuta 2013.

(16)

Komission yksiköt pyysivät epävirallisesti selkeyttämään tietoja, minkä jälkeen Unkarin viranomaiset ilmoittivat sähköpostitse 12 päivänä helmikuuta 2014, että ValDeal oli siirtänyt osan tukivaroista tietyille asiakkaille vähämerkityksisen tuen kynnysarvoja ja tuen kasautumista koskevien sääntöjen mukaisesti.

(17)

Tukiohjelman oikeusperustan muodostavat tutkimuksen ja teknologisen innovoinnin rahastosta vuonna 2003 annettu laki nro XC (Kutatási és Technológiai Innovációs Alapról szóló 2003. évi XC. törvény) sekä tutkimuksen ja teknologisen innovoinnin rahaston hallinnasta ja käytöstä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettu hallituksen asetus nro 133/2004 (Kutatási és Technológiai Innovációs Alap kezeléséről és felhasználásáról szóló 133/2004. (IV. 29.) Korm. rendelet).

(18)

Tukiohjelman talousarvio vuodelle 2006 oli 7 909 784 000 Unkarin forinttia (noin 31,25 miljoonaa euroa (9)). Tukiohjelmaa rahoitettiin yksinomaan valtion varoista. (10)

(19)

Tukiohjelman tavoitteena oli tukea muun muassa T&K-toimia Unkarissa, mutta siinä ei keskitytty tiettyihin aloihin eikä rajoitettu tuensaajien kokoa. Tukea myönnettiin avustuksina, halpakorkoisina lainoina ja korkotukena. Tukiohjelman oikeusperustan mukaan tukea voitiin tarjota T&K-toimien lisäksi riskipääomaa, koulutusta, työllisyyttä, investointia (aluetuki) ja vähämerkityksisiä toimenpiteitä varten.

(20)

Yksi tukiohjelman edunsaajista oli ValDeal. Yritys sai T&K-toimintaan tarkoitettua valtiontukea tukiohjelman vuoden 2006 talousarviosta T&K-hankkeeseen ”Integroidun innovaatiojohtamisen unkarilaisen mallin kehittäminen”, jäljempänä ’T&K-hanke’. ValDealin väitetään tehneen 11 prosenttia teollista tutkimusta ja 89 prosenttia kokeellista kehittämistyötä.

(21)

ValDeal on vuonna 2006 perustettu pienyritys (11), jolle myönnettiin T&K-hanketta varten 472 508 090 Unkarin forintin (noin 1,86 miljoonan euron) avustus, jota ei tarvitse maksaa takaisin. T&K-hankkeen kokonaiskustannukset olivat 1 001 134 111 Unkarin forinttia (noin 3,95 miljoonaa euroa), mistä ValDealin oma rahoitusosuus osuus oli 528 626 021 Unkarin forinttia (noin 2,08 miljoonaa euroa). (12) T&K-hanke toteutettiin 1 päivän joulukuuta 2006 ja 30 päivän marraskuuta 2010 välisenä aikana, (13) ja tuki maksettiin useassa erässä.

(22)

T&K-hankkeen tavoitteena oli kehittää erityisesti Unkariin ja Keski- ja Itä-Eurooppaan soveltuva innovaatiojohtamisen järjestelmä, jossa seurataan järjestelmällisesti tieteellisiä/teknisiä hankkeita, keksintöjä ja startup-yrityksiä ja määritetään niistä ne, joilla on parhaat kaupallistamismahdollisuudet, ja autetaan yrityksiä kehittämään sellaisia liiketoimintaideoita ja lisenssisalkkuja, jotka houkuttelevat mahdollisia sijoittajia, tai autetaan hankkeita lisäämään tuottoja valtaamalla uusia markkinoita, ottamalla käyttöön uusia tuotelinjoja tai yksinkertaisesti muuntamalla uusia ideoita liiketoiminnaksi. (14)

(23)

T&K-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa ostettiin lisenssin alaista innovaatiojohtamisen taitotietoa Texasin yliopiston IC2-laitokselta ja saksalaiselta INNO AG -yritykseltä, joilla on pitkäaikaista kokemusta yrityshautomoista, innovaatiojohtamisesta ja immateriaalioikeuksien kaupallistamisesta. ValDeal osti Texasin yliopistolta myös asiaan liittyvää koulutusta työntekijöilleen.

(24)

Tukiohjelmassa ValDeal velvoitettiin tarjoamaan asiakkailleen useita palveluja maksutta. Avustussopimuksen 1.1 lauseke kuuluu seuraavasti:

”Tuensaaja (ValDeal) sitoutuu siihen, että […] se T&K-hankkeen aikana maksutta ja ilman mitään korvausta kartoittaa, tunnistaa ja analysoi vähintään 100 innovatiivista teknologiaa tai tuotetta sekä selvittää asianmukaiset hyödyntämismahdollisuudet.”

(25)

ValDealin mukaan sen T&K-työ muodostui ostetun taitotiedon mukauttamisesta unkarilaiseen ja keski- ja itäeurooppalaiseen liiketoimintaympäristöön. Kyseisen mukautetun mallin avulla ValDeal tarjosi ilmaisia innovaatiojohtamispalveluja 60 ”idealle” (joista 18 oli yrityksiä ja loput yksittäisten tutkijoiden ideoita), jotka oli valittu 600 ehdokkaan joukosta ValDealin järjestämässä kilpailussa.

(26)

ValDeal tiivisti toimensa T&K-hankkeessa seuraavasti: ”Tehtävät voidaan ryhmitellä seuraavasti: amerikkalaisen ja eurooppalaisen innovaatiojohtamisen taitotiedon omaksuminen; tutkimustulosten sekä tuote-, teknologia- ja palveluideoiden keruu, seulonta ja arviointi sekä potentiaalisten hankkeiden valinta; liiketoiminnan kehittäminen, lisensointi, taitotiedon kaupallistaminen; integroitujen innovaatiojohtamispalvelujen kehittäminen; koulutus; tulosten levittäminen ja tiedottaminen; tulosten kestävyys.” (15)

(27)

ValDealin keksijöille ja yrityksille tarjoamat palvelut koostuivat tavallisesti seuraavista: verkkosivuston kehittäminen; luovuuden kehittäminen; ideoiden tuottaminen; avoin innovointi; tuote-, teknologia- ja palveluideoiden tunnistaminen; tutkimustulosten seuranta; innovatiivisten tai potentiaalisesti innovatiivisten yritysten määrittäminen; tarjousten/avustushakemusten kirjoittaminen ja hallinta; koulutus; immateriaalioikeuksien suoja; T&K-kapasiteetin välittäminen ja yhteensovittaminen; väliaikainen hallinnointi; markkinointi ja markkinatutkimus; viestintä; liiketoimintasuunnitelmien ja toteutettavuustutkimusten kehittäminen; kotimainen ja kansainvälinen verkostoituminen; verkostoituminen bisnesenkelien ja sijoittajien kanssa; sijoittajien etsintä; investointimenettelyjen hallinta; hyvien/parhaiden käytäntöjen keruu ja levittäminen. (16)

(28)

ValDealin mukaan alkuperäisen mallin mukauttaminen oli tarpeen, jotta voitiin ottaa huomioon Unkarin ja kehittyneempien Euroopan maiden tai Yhdysvaltojen väliset erot. ValDealin mukaan tyypillisimpiä eroja ovat seuraavat: Unkarissa ei ole ”innovointia tukevaa sosiaalista ja taloudellista ympäristöä; institutionaalista siemenvaiheen rahoitusta; tehokasta kansallista innovaatiojärjestelmää; innovoinnin strategisesta organisaatiosta ja tehokkaasta toiminnasta vastaavaa instituutiota; innovointijohtamiseen koulutettua työvoimaa; teknologian siirtoon ja innovointijohtamiseen tarvittavaa kapasiteettia osaamiskeskuksissa; riittävästi kansainvälistä innovointiyhteistyötä”. (17) ValDeal toteaa myös, että innovaatiokulttuuri on Unkarissa erilaista. Esimerkiksi ”hankevastaavilla ei ole asianmukaista tietoa keskeisistä markkinoista ja kilpailijoista”; ”hankevastaavat eivät useimmissa tapauksissa kykene johtamaan yritystä […] eivätkä useinkaan ymmärrä, että hankkeen tieteellinen johto tulisi erottaa yleisestä ja liiketoiminnan johdosta”; immateriaalioikeuksien hallinta on puutteellista; joissakin tapauksissa ”yritysetiikka on lähes olematonta”. (18)

(29)

ValDeal pyrki osoittamaan T&K-hankkeen T&K-sisällön esittämällä, että se on hakenut tutkimustuloksilleen immateriaalioikeuksien suojelua. (19) Tässä yhteydessä ValDeal mainitsi hallussaan olevat kahden tyyppiset immateriaalioikeudet:

(30)

Osoittaakseen edelleen T&K-hankkeen T&K-sisällön ValDeal toimitti joitakin esimerkkejä EU:n rahoittamista hankkeista (katso jäljempänä), joiden se katsoi olevan samanlaisia viidennestä tai kuudennesta puiteohjelmasta (22) rahoitettuja T&K-hankkeita, minkä vuoksi ValDealin hanketta olisi pidettävä T&K-hankkeena. ValDeal esitti esimerkkeinä seuraavat hankkeet:

(31)

Komissio päätti 19 päivänä joulukuuta 2012 aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn. Alustavasti komissio päätteli, että toimenpide oli SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea seuraavista syistä:

(32)

Ensinnäkin ValDeal sai valtiontukijärjestelmän HU 21/2004 vuoden 2006 talousarviosta tukea, jota ei tarvinnut maksaa takaisin, minkä vuoksi katsottiin, että toimenpidettä rahoitettiin valtion varoista.

(33)

Toiseksi ValDeal sai valtiontukea sellaisten toimien toteuttamiseen, joiden kustannukset muiden markkinatoimijoiden oli katettava kokonaan itse. Asiaan ei vaikuta se, että ValDeal tarjosi palvelujaan maksutta toimenpiteen puitteissa. Sen vuoksi toimenpiteestä aiheutui valikoivaa etua ValDealille ja se uhkaa vääristää kilpailua.

(34)

Kolmanneksi toimenpide vaikuttaa selvästi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. ValDeal osti innovaatiojohtamisen taitotietoa Yhdysvalloista Texasin yliopistolta ja Saksasta INNO AG:ltä, joten toimenpide oli omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Lisäksi ValDeal aikoi tarjota palveluja muihin Keski- ja Itä-Euroopan maihin sijoittautuneille yrityksille.

(35)

Komissiolla oli epäilyksiä tuen soveltuvuudesta sisämarkkinoille. Se epäili erityisesti, voitaisiinko ValDealille myönnettyä tukea pitää sisämarkkinoille soveltuvana vuonna 1996 annettujen T&K&I-puitteiden nojalla tai vaihtoehtoisesti muiden säädösten nojalla.

(36)

Komissio totesi, että mitään edellä mainituista ValDealin tarjoamista palveluista ei voida pitää innovaatioina, sillä niitä tarjosivat jo esimerkiksi tietotekniikka-alan palveluntarjoajat, lakimiehet, patenttivirastot, konsultit, bisnesenkelit ja niitä oli saatavilla eri muodoissa markkinoilla. Vaikuttaakin siltä, että T&K-hankkeessa testattiin kolmansien osapuolten tarjoaman innovaatiojohtamisen taitotiedon/mallin tehokkuutta ja yksinkertaisesti mukautettiin sitä Unkarin liiketoimintaympäristöön (ja käännettiin unkarin kielelle).

(37)

Lisäksi ValDeal katsoo, että ostetun innovaatiojohtamisen taitotiedon/mallin mukauttamisen yhteydessä painopistettä siirrettiin sellaisiin hallintopalveluihin, kuten keksijöiden henkilökohtaiseen valmennukseen, joilla on vähemmän merkitystä maissa, joissa liiketoimintakulttuuri on pidemmälle kehittynyt. Komissio kuitenkin katsoi, että tosiasiassa ValDealin tarjoamat palvelut vastasivat täsmälleen ostettuun innovaatiojohtamisen malliin sisältyviä palveluja.

(38)

ValDeal ei harjoittanut todellista ja aitoa T&K-toimintaa, vain sen toimilla pyrittiin ensisijaisesti edistämään muiden yksiköiden eli ValDealin asiakkaiden T&K-työtä ja innovointia. ValDeal itse esittää, että yrityksissä, joille se tarjosi palvelujaan, ”on luotu 60–80 T&K-intensiivistä työpaikkaa”. (25)

(39)

Yhteisön tavaramerkkiasetuksen mukaan ”yhteisön tavaramerkkinä voi olla mikä tahansa merkki, joka voidaan esittää graafisesti, erityisesti sanat, henkilönnimet mukaan lukien, kuviot, kirjaimet, numerot taikka tavaroiden tai niiden päällyksen muoto, jos sellaisella merkillä voidaan erottaa yrityksen tavarat tai palvelut muiden yritysten tavaroista tai palveluista”. (26) Toisin sanoen tavaramerkin ensisijaisena tarkoituksena ei ole suojata yrityksen T&K-tuloksia vaan erottaa yritys muista yksiköistä. Sen vuoksi pelkästään tavaramerkin avulla ei voida osoittaa, että tavaramerkin omistava yritys on toteuttanut vuonna 1996 annetuissa T&K&I-puitteissa tarkoitettua T&K-toimintaa.

(40)

Komissio totesi lisäksi, että ValDeal ei ole rekisteröinyt tai ei ole voinut rekisteröidä työnsä tuloksille mitään patentteja tai muita immateriaalioikeuksia kuin tavaramerkin, mikä viittaa vahvasti siihen, että hankkeessa ei saavutettu tutkimustuloksia, jotka täyttäisivät patenttisuojan perusteet.

(41)

Vaikka yritys voi päättää suojata patentoitavissa olevan tietämyksensä tai keksintönsä taitotietona tai liikesalaisuutena ja jättää patentin rekisteröimättä muodollisesti, ValDealin yleispätevä väite siitä, että se kehitti omaa taitotietoaan toteuttamalla hankkeen, ei riitä osoittamaan, että kyseiseen hankkeeseen olisi liittynyt T&K&I-puitteissa tarkoitettua aitoa T&K-toimintaa.

(42)

Ensinnäkin tarkasteltuaan kyseisiä hankkeita komissio totesi, että yhtä lukuun ottamatta hankkeita ei rahoitettu viidennestä tai kuudennesta puiteohjelmasta, vaan niihin oli myönnetty rahoitusta laajemmista koulutusta ja kilpailukykyä koskevista ohjelmista, jotka Unkarin viranomaisten mukaan olivat tietyssä määrin verrattavia ValDealin hankkeeseen.

(43)

Toiseksi NIMCUBE-hankkeella, johon saattoi liittyä T&K-toimintaa, pyrittiin kehittämään uusia tietoteknisiä ratkaisuja, minkä vuoksi se ei vastannut ValDealin toteuttamaa hanketta. Näin ollen komissio katsoi, että edellä mainittujen hankkeiden ja ValDealin hankeen välillä olevien mahdollisten samankaltaisuuksien avulla ei voida osoittaa, että ValDealin toiminta olisi täyttänyt T&K&I-puitteissa tarkoitetun T&K-hankkeen määritelmän.

(44)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio kehotti esittämään huomautuksia tuen soveltuvuutta koskevista mahdollisista muista perusteista.

(45)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio muistutti, että aluetukea koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen 4 artiklan mukaan alkuinvestointeihin myönnettävä tuki vapautetaan ilmoitusvelvollisuudesta, mikäli seuraavat yleiset ja erityiset edellytykset täyttyvät.

(46)

Ensimmäisen yleisen edellytyksen mukaan tuki on myönnettävä aluetukeen oikeutetulla alueella. Koko Unkarin alue oli ja on edelleen aluetukeen oikeutettua tukialuetta. ValDealin päätoimipaikka on Budaörsissä Pestin läänissä, joka kuuluu Keski-Unkarin alueeseen (Közép-Magyarország). Pestin lääni oli 31 päivään joulukuuta 2006 saakka EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan (28) mukainen tukialue. Siten ensimmäinen yleinen edellytys vaikuttaa täyttyvän.

(47)

Toisen yleisen edellytyksen mukaan tuki-intensiteetti ei saa ylittää tuen myöntämisajankohtana voimassa olevaa aluetuen enimmäistasoa. ValDealin mukaan sen saaman tuen intensiteetti oli 47,03 prosenttia. Pestin läänissä tuen enimmäistaso vuonna 2006 oli 40 prosenttia, mitä voitiin korottaa 20 prosenttiyksikköä pienyritysten (29) määritelmän täyttävien tuensaajien osalta, jolloin tuki-intensiteetti oli enintään 60 prosenttia. Unkarin viranomaisten mukaan ValDeal oli mikroyritys vuonna 2006, jolloin yritys perustettiin, ja pienyritys vuonna 2007. (30) Tämän ehdon arviointi edellyttää, että tukikelpoiset kustannukset lasketaan uudelleen jäljempänä mainittujen erityisten edellytysten perusteella.

(48)

Alkuinvestointituen erityisten soveltuvuusedellytysten osalta aluetukea koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetään, että mikäli aineeton omaisuus otetaan huomioon tukikelpoisten kustannusten laskennassa, sen on i) oltava käytössä yksinomaan toimipaikassa, jolle aluetukea on myönnetty, ii) oltava luokiteltu poistokelpoiseksi omaisuudeksi, iii) oltava hankittu kolmannelta markkinaehdoin, iv) sisällyttävä yrityksen varoihin ja säilyttävä aluetukea saavassa toimipaikassa vähintään viiden vuoden ajan tai pk-yritysten, kuten ValDealin, tapauksessa kolmen vuoden ajan. Vaikka olemassa oli viitteitä siitä, että ValDeal osti taitotietoa markkinaehdoin, komissiolla ei ollut tietoa siitä, täyttyivätkö edellytykset i), iii) ja iv), minkä vuoksi se kehotti asianomaisia toimittamaan asiaa koskevia tietoja.

(49)

Lisäksi aluetukea koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, että investoinnin on säilyttävä tukea saavalla alueella vähintään viiden vuoden ajan, kun investointi on toteutettu, tai kolmen vuoden ajan, jos on kyse pk-yrityksistä. T&K-hanke päätettiin 30 päivänä marraskuuta 2010 ja ValDeal jatkoi toimintaansa Keski-Unkarin alueella 30 päivään marraskuuta 2013 saakka. Siten tämä erityinen edellytys vaikuttaa täyttyvän.

(50)

Aluetukea koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan silloin, kun tuki on laskettu aineellisten tai aineettomien investointikustannusten perusteella, tuensaajan on rahoitettava vähintään 25 prosenttia hankkeesta. ValDeal rahoitti 52,97 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Siten tämä erityinen edellytys vaikuttaa täyttyvän.

(51)

Lopuksi komissio kehotti asianomaisia toimittamaan tietoa seuraavista näkökohdista: i) voidaanko ValDealille myönnettyä tukea arvioida aluetukea koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla ja erityisesti ii) täyttikö kyseisen tuen intensiteetti asiaa koskevat vaatimukset, kun otetaan huomioon edellä mainitun asetuksen mukaiset tukikelpoiset kustannukset.

(52)

Pk-yrityksiä koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen 4 artiklan mukaan investointi aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen on sisämarkkinoille soveltuva ja vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että investointi toteutetaan tuen myöntämisajankohtana aluetukeen oikeutetulla alueella ja tuen intensiteetti ei ylitä komission kullekin jäsenvaltiolle hyväksymässä aluetukikartassa määritettyä alueellisen investointituen enimmäismäärää enempää kuin 15 prosenttiyksikköä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvilla alueilla, jos tuen nettointensiteetti on kokonaisuudessaan enintään 75 prosenttia. Korkeampia aluetuen enimmäismääriä sovelletaan ainoastaan, jos tuen myöntämisen edellytyksenä on, että investointi säilytetään tukea saavalla alueella vähintään viiden vuoden ajan ja että tuensaaja osallistuu sen rahoitukseen vähintään 25 prosentilla.

(53)

Kuten edellä on todettu, koko Unkarin alue oli ja on edelleen aluetukeen oikeutettua tukialuetta. Pestin lääni, missä ValDealin päätoimipaikka sijaitsee, oli SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluva alue 31 päivään joulukuuta 2006 saakka, ja tuen enimmäismäärä oli 40 prosenttia. Siten pk-yrityksiä koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla tuki-intensiteetin enimmäistaso Pestin läänissä joulukuussa 2006 oli 40 prosenttia + 15 prosenttia = 55 prosenttia edellyttäen, että investointi säilytettiin tukea saavalla alueella vähintään viiden vuoden ajan.

(54)

Komissio kehotti asianomaisia toimittamaan tietoja seuraavista näkökohdista: i) voidaanko ValDealille myönnetyn tuen katsoa soveltuvan sisämarkkinoille pk-yrityksiä koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla ja ii) jäikö ValDealille myönnetyn tuen intensiteetti alle sen enimmäismäärän, jota sovellettiin kyseessä olevaan mahdolliseen alkuinvestointitukeen, erityisesti olennaisten tukikelpoisten kustannusten laskennan osalta.

(55)

Lisäksi komissio totesi, että ValDeal ei väärinkäyttänyt saamaansa tukea, sillä se toteutti tarjousasiakirjoissa kuvattuja toimia.

(56)

Vastauksessaan menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen Unkarin viranomaiset katsoivat, että ValDealin toimet täyttivät T&K-hankkeen tunnusmerkit, sillä ne luokiteltiin kokeelliseksi kehittämistyöksi, ja että tuki oli sääntöjenmukaista, sillä siihen sisältyivät seuraavat väitetyt T&K-tehtävät:

(57)

Unkarin viranomaiset katsoivat, että ValDeal sitoutui 1) testaamaan kehitettyjä menettelyjä, 2) kehittämään kokeellisesti integroidun innovaatiojohtamisen mallin (hankkeiden keruu, arviointi ja seulonta testausvaiheessa hankitun taitotiedon pohjalta) ja 3) varmistamaan uusien palvelujen elinkelpoisuuden valittujen hankkeiden testivaiheen yhteydessä.

(58)

Unkarin viranomaiset esittivät lisäksi, että hanke täytti kaikki Frascati-käsikirjan (32) 149 kohdassa esitetyt perusteet, mikä osoittaa hankkeen T&K-luonteen.

(59)

Lopuksi Unkarin viranomaiset katsoivat, että ValDeal tarjosi innovaatiopalveluja pienille ja keskisuurille yrityksille sekä yksityishenkilöille hankkeen aikana. Ohjelman vaatimusten mukaisesti näitä palveluja tarjottiin maksutta. ValDealin laatiman lausunnon perusteella näiden palvelujen arvo senaikaisten markkinahintojen mukaisesti oli yhteensä 323 797 000 Unkarin forinttia. (33)

(60)

Unkarin viranomaisten mielestä maksuttomien palvelujen muodossa aiheutunut etu ei tarkoita, että ValDealille olisi aiheutunut taloudellista etua. Tämä vähentäisi ValDealille myönnetyn valtiontuen määrää 148 711 090 Unkarin forinttiin, mikä on hallituksen kokonaisrahoituksen ja yrityksen asiakkaita hyödyttäneen tuen erotus.

(61)

Vaihtoehtoisesti Unkarin viranomaiset olivat yhtä mieltä menettelyn aloittamista koskevan päätöksen päätelmästä, jonka mukaan tuki olisi voinut olla sisämarkkinoille soveltuvaa investointitukea aluetukea koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen (EY) N:o 1628/2006 nojalla.

(62)

Aluetukea koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla tuki-intensiteetit lasketaan joko osuutena tukikelpoisista aineellisista ja aineettomista kustannuksista tai, mikäli investointihankkeessa luodaan välittömästi työpaikkoja, osuutena palkatun henkilön arvioiduista palkkakustannuksista kahden vuoden aikana tai näiden menetelmien yhdistelmänä edellyttäen, että avustussumma ei ylitä kyseisten menetelmien perusteella laskettua suotuisinta arvoa.

(63)

Unkarin viranomaiset katsoivat, että hankkeen kokonaiskustannukset olivat 842 027 000 Unkarin forinttia ja että ValDealille myönnetty tuki oli 148 711 090 Unkarin forinttia, jolloin tuki-intensiteetti oli 17,66 prosenttia (34) (mikä jää alle mainitussa asetuksessa säädetyn 60 prosentin enimmäistason). Unkarin viranomaiset ilmoittivat kuitenkin komissiolle 7 päivänä lokakuuta 2013 päivätyssä kirjeessä, että hankkeen kustannukset olivat yhteensä 823 320 683 Unkarin forinttia (eikä 842 028 250 Unkarin forinttia). (35) Komissio perustaa päätöksensä siksi viimeksi mainittuun tietoon.

(64)

Unkarin viranomaiset katsoivat, että aluetukea koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen 4 artiklassa asetetut yleiset ja erityiset edellytykset täyttyivät.

(65)

Unkarin viranomaiset eivät selkeällä tavalla perustelleet, miten asetusta (EY) N:o 70/2001 voitaisiin tässä tapauksessa soveltaa. Komissio olettaa, että koska tuki-intensiteettien enimmäistaso on alle asetuksessa (EY) N:o 1628/2006 sallitun enimmäistason, Unkarin viranomaiset eivät katsoneet lisätodisteiden olevan tarpeen.

(66)

Unkarin viranomaiset väittivät myös, että myönnetty tuki voi soveltua sisämarkkinoille perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla, ja esittivät, että ValDealin hankkeella pyrittiin poistamaan selkeä markkinavaje, mutta sitä ei voitu toteuttaa markkinaehdoin tarjotulla rahoituksella. Tämän näkemyksen mukaan tuen määrä ei ylittänyt tavoitteen saavuttamisen kannalta tarvittavaa tasoa.

(67)

Marraskuun 22 päivänä 2006 hyväksytyt ja 1 päivänä tammikuuta 2007 voimaan tulleet T&K&I-puitteet sisältävät innovaatiotoiminnan neuvontapalveluja ja innovaatiotoimintaa tukevia palveluja koskevan uuden tukiluokan perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. Koska tuen antajan sitoumus tehtiin 19 päivänä joulukuuta 2006 ja uusien puitteiden tarkoituksena oli hyväksyä innovaatiotoiminnan neuvontapalvelujen tukikelpoisuus, tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille voitaisiin Unkarin viranomaisten mukaan arvioida suoraan perussopimuksen nojalla.

(68)

Tässä yhteydessä Unkarin viranomaiset totesivat, että innovaatiojohtamisen mallin kehittäminen Unkarin ja EU:n säännösten ja Itä- ja Keski-Euroopan sosiokulttuuristen olojen mukaan edellytti sellaisen liiketoimintamallin ja -käytännön kehittämistä, jossa innovointi perustuu markkinoiden kysyntään ja asiakassuhteisiin. ValDealin hankkeessa kehitettiin hankkeiden keräämistä, arviointia ja seulontaa varten useita menetelmiä ja välineitä, joita oli tarkoitus käyttää johdonmukaisesti myöhemmin. Tällaisia palveluja ei tuen myöntämisen aikaan ollut saatavilla Unkarin palveluvalikoimassa.

(69)

ValDeal oli edelleen sitä mieltä, että T&K-hankkeeseen sisältyi aitoa T&K-toimintaa, joka on tukikelpoista vuonna 1996 annettujen T&K&I-puitteiden nojalla. ValDeal katsoi, että toiminta täytti kokeellisen kehittämistyön määritelmän, ja totesi, että vaikka hankkeen puitteissa toteutetut yksittäiset toimenpiteet eivät erikseen täyttäneet T&K-hankkeen vaatimuksia, niillä voitaisiin yhdessä tarkasteltuna vaikuttaa T&K-tavoitteen toteutumiseen.

(70)

ValDeal korosti erityisesti, että se sovelsi olemassa olevia menetelmiä paikallisiin yrityksiin ja hankkeisiin ja toteutti uutta integroitua innovaatiojohtamisen mallia koskevaa kokeellista kehittämistyötä. Testausvaiheessa ValDeal keräsi, arvioi ja seuloi suuren joukon unkarilaisia hankkeita ja varmisti niiden elinkelpoisuuden. Sen vuoksi ValDeal katsoo, että yritys harjoitti ainutlaatuista toimintaa Unkarin markkinoilla. ValDealin palvelut erottuivat sen kilpailijoiden tarjoamista palveluista pääasiassa siltä osin, että kilpailijat toimivat vain yhdellä ValDealin toimintasegmentillä.

(71)

ValDeal esitti, että se oli hankitun taitotiedon pohjalta kehittänyt uuden innovaatiojohtamisen mallin ja metodologian, joita voitaisiin soveltaa johdonmukaisesti tavalla, joka soveltui Unkarin oikeudelliseen ympäristöön ja sosiokulttuurisiin oloihin. Erityisesti hankkeiden keruumenetelmiä oli mukautettava Unkarin tilanteeseen, sillä Yhdysvaltain markkinoiden erilaisen luonteen vuoksi unkarilaiset startup-hankkeet eivät olleet yhtä valintakelpoisia. Lisäksi hankkeiden seulontamenetelmiä oli parannettava edelleen, sillä amerikkalaisessa mallissa keskityttiin markkinoitavuuteen (markkinoiden hyödyntämiseen), kun taas itä- ja keskieurooppalaisessa versiossa painotettiin erilaisten sosiokulttuuristen olojen vuoksi enemmän yrittäjyyshenkeä ja hankevastaavien yksilöllisyyttä. Sosiokulttuuriset erot ja taloustilanne johtivat myös koulutuksen ja koulutussuunnitelman perusteelliseen mukauttamiseen.

(72)

Kilpailuun kohdistuvan vaikutuksen osalta ValDeal korosti, että hankkeella ei pyritty tarjoamaan yleisiä hallintopalveluja, vaan tavoitteena oli pikemminkin luoda jotakin todella ainutlaatuista eli integroitu innovaatiojohtamisen unkarilainen malli sekä asiaan liittyviä innovaatiokonsulttipalveluja. ValDeal katsoo, että tällaisille palveluille ei tuen myöntämisen aikaan ollut olemassa markkinoita. Lisäksi vastaavaa mallia, eli palveluja, joilla pyrittiin pk-yritysten innovaatiolähtöiseen yrityshautomotoimintaan, ei ollut olemassa Unkarissa vielä vuoden 2013 alkupuolella.

(73)

ValDeal esitti myös, että tuen myöntäneen viranomaisen kanssa tehtyyn sopimukseen ei sisältynyt oikeudellista velvoitetta hakea patenttisuojaa. Yrityksellä ei myöskään olisi ollut varaa patentin kustannuksiin eikä se saanut käyttää tukea tähän tarkoitukseen.

(74)

EBN on yritys- ja innovaatiokeskusten sekä vastaavien organisaatioiden, kuten yrityshautomoiden, eurooppalainen verkko. ValDeal on EBN:n jäsen.

(75)

EBN katsoi (36), että ValDeal toteutti Yhdysvalloissa kehitetyn mallin kokeellisen sovelluksen Unkarissa ja että toimintaan sisältyi hankkeiden keräämistä, arviointia ja seulontaa alkuperäisen taitotiedon pohjalta.

(76)

Lisäksi EBN:n mukaan ValDeal selvitti analyyttisesti eurooppalaisia innovaatiojohtamisen käytäntöjä ja muun muassa laati perusteellisen tutkimuksen siitä, miten hankevastaavia voitaisiin motivoida tekemään yhteistyötä. Yritys teki myös tutkimusta, tarjosi koulutusta ja kehitti tehokkaita ja innovatiivisia menetelmiä ja välineitä hankkeiden keräämistä, arviointia ja valintaa varten. Tällaista innovaatiojohtamisen välinettä ei ollut vielä saatavilla Unkarin innovaatiopalvelujen valikoimassa.

(77)

EBN katsoi, että se oli arvioinut ValDealin suorituskykyä vuosittain vuodesta 2008 lähtien ja lisäksi toteuttanut kaksi perusteellista tarkastusta ValDealin toimitiloissa vuosina 2008 ja 2010. Arvioinneissa ja tarkastuksissa oli todettu, että ValDeal täytti kaikki yritys- ja innovaatiokeskusten vaatimukset.

(78)

Jotta toimenpidettä voitaisiin pitää SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan nojalla valtiontukena, sen on täytettävä kaikki seuraavat neljä kriteeriä:

(79)

Ensinnäkin ValDeal sai valtiontukijärjestelmän HU 21/2004 vuoden 2006 talousarviosta tukea, jota ei tarvinnut maksaa takaisin, minkä vuoksi komissio päättelee, että toimenpiteeseen sisältyi valtion varoja ja se oli valtion toteuttama.

(80)

Toiseksi ValDeal sai valtiontukea sellaisten toimien toteuttamiseen, joiden kustannukset muiden markkinatoimijoiden oli katettava kokonaan itse. ValDeal valittiin tutkimuksen ja teknologisen innovoinnin rahaston järjestämässä tarjouskilpailussa, ja se sai rahoitusta erilaisten innovaatiotoiminnan neuvontapalvelujen kehittämiseen ja tarjoamiseen sekä konsulttien, patenttivirastojen, bisnesenkeleiden ja lakimiesten tarjoamiin täydentäviin palveluihin. Näin ollen toimenpiteestä aiheutui valikoivaa etua ValDealille.

(81)

Kolmanneksi toimenpide saattaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sillä markkinat, joilla ValDeal toimii, ovat avoimet muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden yritysten kilpailulle. Lisäksi ValDeal osti innovaatiojohtamisen taitotietoa Yhdysvalloista Texasin yliopistolta ja Saksasta INNO AG:ltä ja aikoi tarjota palveluja muihin Keski- ja Itä-Euroopan maihin sijoittautuneille yrityksille.

(82)

Toimenpiteen ansiosta ValDealin asiakkaat hyötyivät maksuttomista neuvontapalveluista. Vaikka nämä asiakkaat eivät suoraan saaneet valtion varoja, ne saivat kuitenkin SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun välillisen edun, sillä toimenpiteen perimmäisenä tarkoituksena oli tarjota maksuttomia neuvontapalveluja keksijöille ja yrityksille.

(83)

Toimenpide on selvästi valtion toteuttama ja siihen liittyy valtion varoja, jotka hyödyttivät suoraan ValDealia ja sen asiakkaita.

(84)

Toiseksi ValDeal toteutti prosessin, jonka kautta kaikkein ansioituneimmat ja lupaavimmat yritykset valittiin maksuttomien neuvontapalvelujen edunsaajiksi. Siten hankkeesta aiheutui valikoivaa etua valituille edunsaajille, ja sen vuoksi se saattoi myös vääristää kilpailua tuotantoketjun loppupään markkinoilla, joilla ValDealin asiakkaat toimivat, tuottamalla näille valikoivaa etua.

(85)

Kolmanneksi toimenpide on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kuten edellä on todettu, ValDeal aikoi tarjota palveluja muihin Keski- ja Itä-Euroopan maihin sijoittautuneille yrityksille. Hankkeella pyrittiin myös parantamaan ValDealin asiakkaiden kilpailukykyä sekä kansallisesti että EU:n tasolla. Näin ollen toimenpide on selvästi vaikuttanut jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(86)

Komissio päättelee, että toimenpide on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ValDealille ja sen asiakkaille.

(87)

Vuonna 1996 annetuissa T&K&I-puitteissa vahvistetaan sellaisen tutkimustyypin määritelmä, jonka voidaan katsoa täyttävän valtiontukisäännöt:

”2.2 … Tuetun tutkimus- ja kehitystyön markkinaläheisyysasteen määrittämiseksi komissio tekee eron perustutkimuksen, teollisen tutkimuksen ja kilpailua edeltävän kehittämistoiminnan välillä.” (37)

(88)

Komissio katsoo, että ValDealin hankkeella pyrittiin ”kehittämään prosessi kokonaisuudessaan ja luomaan malli”. ValDeal oli vuorovaikutuksessa asiakkaidensa kanssa saadakseen käsityksen Unkarin markkinoista ja mukauttaakseen hankittua konsultointimallia markkinoiden erityispiirteisiin, mutta näiden toimien tuloksena markkinoille tuotiin olemassa oleva neuvontamalli, jossa yhdistettiin useita sellaisia palveluja, joita eri toimittajat olivat siihen saakka tarjonneet erikseen. ValDeal toimikin itse asiassa asiakkaidensa tarpeisiin vastaavien palvelujen yhdistäjänä. Sen vuoksi väitetty mallin mukauttaminen Unkarin markkinoiden ”sosiokulttuurisiin eroihin ja taloustilanteeseen” vaikuttaa epäolennaiselta siltä osin, voidaanko ValDealin toimien katsoa täyttävän T&K-hankkeiden määritelmän.

(89)

Toteutetun mallin avulla oli tarkoitus luoda ja edistää tutkimusta, kehitystä ja innovointia muissa yksiköissä eikä itse ValDealissa. Mallin mukauttaminen vastaamaan tiettyjen markkinoiden vaatimuksia ei ole ValDealin ainutkertaista toimintaa vaan minkä tahansa tietyille markkinoille pyrkivän talouden toimijan tavanomaista taloudellista toimintaa. Edellä mainitussa mallissa vaikuttaa olevan kyse yksinkertaisesta ja tavanomaisesta räätälöinnistä, johon mikä tahansa tietyille markkinoille pyrkivä talouden toimija ryhtyisi. Väitetty ”todenmukainen kuva innovatiivisten hankkeiden tulosten markkina-arvosta ja niiden markkinoitavuudesta”, jonka ValDeal kykeni tarjoamaan edunsaajille, ei sinänsä eroa millään tavalla vastaavien konsultointipalvelujen tarjoajien palveluista, eikä sitä joka tapauksessa voida pitää T&K-toimintana.

(90)

Vaikka on mahdollista, että tuen myöntämisen aikaan Unkarin taloustilanne erosi jonkin verran muiden maiden tilanteesta, tällä ei voida riittävästi perustella sitä, että toimiin kuului T&K-työtä. Jos ValDeal olisi toiminut jossain toisessa maassa, sen olisi tavanomaisen talouden toimijan tavoin täytynyt joka tapauksessa mukauttaa arvolupaustaan. Tältä osin ValDealin toiminta vastasi minkä tahansa palveluntarjoajan tai tavarantoimittajan toimintaa. Sen työn ainutlaatuisuus piilee kyvyssä integroida ja koordinoida useita edunsaajien tarvitsemia palveluja tai palveluja, joita edunsaajat eivät ilman T&K-hanketta olisi hankkineet muualta.

(91)

Vaikka ValDeal viittaa Frascati-käsikirjaan, sen toiminta ei ollut luonteeltaan tutkimusta, jolla pyrittiin tunnistamaan innovatiivinen tuote, vaan se räätälöi olemassa olevan tuotteen ja teki järjestelmällistä analyyttistä työtä palvelujen tarjonnan yhteydessä. ValDeal hankki taitotietoa kolmansilta osapuolilta ja lähinnä mukautti sitä Unkarin markkinoille.

(92)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että vaikka toiminnalla vahvistettiin ValDealin palvelujen loppukäyttäjien innovointia, se ei täytä vuonna 1996 annetuissa T&K&I-puitteissa asetettuja T&K-hankkeiden vaatimuksia. Sen vuoksi komissio arvioi, voidaanko valtiontuen katsoa soveltuvan sisämarkkinoille muiden SEUT-sopimuksen 107 artiklan mukaisten toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisesti.

(93)

Tämän arvioimiseksi komissio hyväksyy Unkarin viranomaisten esittämät perustelut, joiden mukaan kyseessä olevaa tukea tulisi tutkia kahdella tasolla. Ensinnäkin komissio analysoi ValDealin tasolla tukea, jolla oli tarkoitus kattaa yrityksen aineellisten ja aineettomien investointien kustannukset ja joka liittyi pk-yrityksille tarkoitettujen innovaatiotoiminnan neuvonta- ja konsultointipalvelujen tarjontamallin ostamiseen ja käyttöön (mukauttamiseen). Toiseksi selvityksessä keskitytään ValDealin asiakkaiden tasolla tukeen, joka myönnettiin niille yrityksille ja yksityishenkilöille, jotka hyötyivät ValDealin maksutta tarjoamista innovaatiotoiminnan neuvonta- ja konsultointipalveluista.

(94)

ValDealin toteuttamat toimet täyttävät asetuksen (EY) N:o 1628/2006 (aluetukea koskeva ryhmäpoikkeusasetus) 4 artiklan aineelliset (eli yleiset ja erityiset) vaatimukset. Aluetukea koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen 4 artiklassa vahvistetaan seuraavat yleiset ja erityiset edellytykset, jotka koskevat alkuinvestointeihin myönnetyn tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille:

(95)

Menettelyn aloittamisen jälkeen hankittujen tietojen avulla komissio on pystynyt määrittämään ja laskemaan olennaiset tukikelpoiset kustannukset ja varmistamaan, ylittikö ValDealille myönnetyn tuen intensiteetti sallitun enimmäistason.

(96)

Ensinnäkin komissio toteaa, että Unkari laski hankkeen kustannukset uudelleen edellä mainitun asetuksen säännösten perusteella (eli ottaen huomioon aineelliset ja aineettomat investointikustannukset) ja totesi, että hankkeen kokonaiskustannukset olivat 823 320 683 Unkarin forinttia. Vaikka Unkarin viranomaiset olettivat, että kaikki mainitut kustannukset olivat tukikelpoisia, komissio katsoo, että jotkin näistä kustannuksista, etenkin taitotiedon mukauttamiseen liittyvät, ovat luonteeltaan toimintakustannuksia, eivätkä siten ole tukikelpoisia. Sen vuoksi komissio on vähentänyt kokonaiskustannuksista taitotiedon mukauttamiseen liittyvät kustannukset 531 300 170 Unkarin forinttia. Tämän tuloksena komission vahvistamat tukikelpoiset kustannukset ovat nimellisarvoltaan 292 020 513 Unkarin forinttia ja nykyarvoltaan 267 015 826 Unkarin forinttia.

(97)

Toiseksi komissio toteaa, että ValDealin saaman tuen nimellisarvo oli 148 711 090 Unkarin forinttia ja nykyarvo 118 431 978 Unkarin forinttia. ValDealille suoraan myönnetyn tuen intensiteetti on siten 44 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista (nykyarvo) eli huomattavasti alle edellä mainitussa asetuksessa sallitun 60 prosentin enimmäistason. (38)

(98)

Ottaen huomioon edellä esitetyt perustelut komissio päättelee, että tuki ValDealin tasolla täytti kaikki komission asetuksessa (EY) N:o 1628/2006 asetetut edellytykset.

(99)

Komissio toteaa, että Unkarin viranomaisten tekemän tukipäätöksen mukaisesti ValDealin asiakkaat hyötyivät palveluista, joita voidaan pitää innovaatiotoiminnan neuvontapalveluina ja joita ValDeal tarjosi maksutta. Unkarin viranomaiset käyttivät tämän tuen arvon määrittämiseen 15 000 Unkarin forintin päivähintaa, mikä vastasi vallitsevaa hintatasoa Unkarin markkinoilla, ja totesivat, että kyseisen tuen määrä oli 323 797 000 Unkarin forinttia.

(100)

Vaikka tällaisiin palveluihin myönnettyä tukea ei avustuksen myöntämisen aikaan säännelty sovellettavissa T&K-puitteissa, tuki kuului kuitenkin vuonna 2006 annettujen T&K&I-puitteiden soveltamisalaan. Kyseiset puitteet tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007 eli muutama päivä tuen myöntämisen jälkeen. (39)

(101)

Edellä esitetyn perusteella komissio arvioi seuraavaksi tuen soveltuvuutta suoraan perussopimuksen nojalla ottaen huomioon vuonna 2006 annetuissa T&K&I-puitteissa asetetut erityiset edellytykset.

(103)

Komissio on tietoinen siitä, että avustuksen myöntämisen aikaan innovaatiotoiminnan neuvontapalveluja tarjoavien toimijoiden välinen koordinaatio oli puutteellista, mikä vaikeutti palvelujen tarjoamista integroidusti ja esti kysynnän kehittymisen.

(104)

Lisäksi hankkeella pyrittiin kehittämään hankkeiden keruuta, arviointia ja seulontaa varten sellaisia menetelmiä ja välineitä, joita ei ollut vielä saatavilla Unkarin innovaatiopalvelujen valikoimassa. Siten ValDealin toteuttamalla hankkeella vahvistettiin integroitujen konsultointipalvelujen markkinoita pirstaleisella alalla ja parannettiin yritysten innovointivalmiuksia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

(105)

Hankkeella edistettiin myös tietämyksen siirtoa Unkarissa, mikä vastaa komission Eurooppa 2020 -strategian (40)”Innovaatiounioni”-lippulaivahankkeen tavoitteita.

(106)

Vaikka tuen myöntämisen aikaan asiaa ei ollut vielä vahvistettu lainsäädännössä, ValDealin asiakkaita hyödyttäneen tuen tyyppi kuului innovaatiotoiminnan neuvontapalvelujen luokkaan, joka tunnustetaan ja jota säännellään erityisesti vuonna 2006 annettujen T&K&I-puitteiden 5.6 kohdassa. Puitteet tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007 eli muutama päivä tuen myöntämisen jälkeen.

(107)

Kun otetaan huomioon, että innovaation edistäminen on merkittävä poliittinen tavoite, jolla lujitetaan kestävää kasvua EU:ssa, kyseessä olevalla tuella pyrittiin edistämään yhteisen edun mukaista tavoitetta.

(108)

Unkarin julkisten tutkimuslaitosten verkosto hajosi 1990-luvun taloudellisen siirtymäkauden jälkeen, ja useita laitoksia suljettiin. Lisäksi Unkarin teollisuuden yksityistämisen ja uudelleenjärjestelyn aikaan vain monikansalliset yritykset kykenivät hankkimaan uutta tietämystä omalla rahoituksellaan ja hyödyntämään T&K-työnsä tuloksia markkinoilla.

(109)

Unkarin viranomaisten mukaan innovoinnin vähäisyys kotimaisissa yrityksissä ja erityisesti pk-yrityksissä johtui muun muassa ”liian korkeista innovaatiokustannuksista” ja ”omien resurssien puutteesta”. Unkarin viranomaiset totesivat lisäksi, että innovatiivisten hankkeiden unkarilaisten vastuuhenkilöiden ja sijoittajien väliset suhteet olivat heikot ja yhteistyö puutteellista. Viimeksi mainittu ongelma liittyi ensisijaisesti alkuvaiheen teknologioiden riittämättömään rahoitukseen, sillä pääomasijoittajat investoivat tuolloin lähinnä keski- ja myöhäisen vaiheen yrityksiin, joihin liittyi matalampi riskitaso. Esimerkiksi vuosina 2000–2005 innovatiivisiin yrityksiin kohdistettiin keskimäärin vain 35 investointia vuodessa.

(110)

Näiden ongelmien ratkaisemiseksi perustettiin kansallinen innovaatiojärjestelmä. Vaikka useimmat järjestelmän osa-alueista olivat jo olemassa ja toimivat erikseen tarkasteltuna hyvin, järjestelmän kokonaissuorituskyky oli kaukana tyydyttävästä. Useat osa-alueet eivät toimineet asianmukaisesti, ja niiden välinen yhteistyö oli varsin heikkoa. Kokonaissuorituskyky riippui näiden osa-alueiden välisten yhteyksien ja yhteistyön laadusta, joten järjestelmällä ei saatu aikaan tuloksia.

(111)

Yksi keinoista edistää innovaatioiden kehittämistä Unkarissa vaikutti olevan yrityshautomoiden perustaminen. Ensimmäiset yrityshautomot perustettiin 1990-luvun alkupuolella, ja vuonna 2009 Unkarissa oli noin 40 yrityshautomoa. Valtaosa rahoitti toimintaansa toimistotilojen vuokratuloilla sekä tarjoamalla toimistopalveluja, laitosten hallintapalveluja ja tietoteknisiä palveluja. Yrityshautomot saivat alueelleen yrityksiä vuokraamalla toimistotiloja, ja yritykset hyötyivät yrityshautomoiden mittakaavaeduista, joiden avulla ne pystyivät järkeistämään kiinteitä kustannuksiaan. Toiminnassa olevat yrityshautomot eivät kuitenkaan tarjonneet yrityspalveluja immateriaalioikeusneuvonnan, kansainvälisen kaupan, innovaatiojohtamisen ja teknologisen konsultoinnin alalla. Unkarissa ei ollut bisnesenkeleiden verkostoa (41), siemenvaiheen rahoitusta (42) tai alkuvaiheen pääomasijoittajia, jotka olisivat ottaneet riskin ja investoineet alkuvaiheen yrityksiin. Yrityshautomot eivät myöskään tarjonneet palveluja yrityksille, jotka aikoivat käynnistää liiketoimintaa ja/tai laajentaa toimintaa kansainvälisesti. (43)

(112)

Yhteensä 14 yritystä tarjosi innovaatiojohtamispalveluja Unkarissa vuonna 2006. Niiden tarjoamat palvelut kattoivat seuraavat osa-alueet: keksintöjen seulonta, seuranta ja arviointi, innovatiivisten hankkeiden tunnistaminen, palvelut pääomarahoituksen löytämiseksi, avustusten hallinta, liiketoimintasuunnitelmien laadinta, spin-off-yritysten toteutus, lisensointi ja henkinen omaisuus, johdon konsultointi, prosessin- ja projektinhallinta, liikekumppaneiden välinen välimiestoiminta, koulutus, innovaatioverkostojen organisaatio, toimistotilojen tarjonta sekä tutkimusten ja selvitysten laadinta.

(113)

Vaikka kaikki ValDealin kilpailijat toimivat vähintään yhdellä edellä mainituista osa-alueista, ValDealin hankkeella pyrittiin kattamaan kaikki palvelut integroidusti. Sen vuoksi vaikuttaa siltä, että integroidun palvelujen tarjontamallin kehittämiseen olennaisesti liittyvät toimet olivat liian työläitä ja kustannukset liian korkeita, sillä markkinoilla olevien toimijoiden välisen tehottoman koordinoinnin vuoksi mallin avulla ei kyetty poistamaan markkinavajetta. Esimerkiksi kattaakseen kaikki ValDealin integroidusti tarjoamat palvelut yrityksen oli saatava vähintään neljä ValDealin kilpailijaa kumppaneikseen.

(114)

Sen vuoksi komissio katsoo, että koordinaatio-ongelman vuoksi Unkarissa ei ollut yhtäkään yritystä tai tilapäistä laitosta, joka olisi pystynyt järjestelmällisesti arvioimaan innovatiivisten tuotteiden ja/tai teknologioiden kaupallista potentiaalia ja tarjoamaan palvelua yhdestä paikasta. Vaikuttaa siltä, että Unkarin innovaatiojohtamispalvelujen markkinoilla oli merkittävä koordinaatio-ongelma.

(115)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että kyseessä oleva tuki oli tarpeellista, sillä tuen myöntämisen aikaan Unkarin markkinoilla oli toimintapuute, joka ilmeni integroitujen innovaatiotoiminnan neuvontapalvelujen tarjontaa ja kysyntää vaikeuttavana koordinaatio-ongelmana.

(116)

Unkarilaisten startup-yritysten saatavilla ei ollut integroituja innovaatiotoiminnan neuvontapalveluja, joten Unkarin viranomaiset yrittivät ratkaista puutteet kehittämällä kansallisen innovaatiojärjestelmän. Vaikka järjestelmällä oli tarkoitus parantaa yleisesti yritysten innovatiivisuutta ja kilpailukykyä, sääntelyyn perustuva lähestymistapa ei johtanut toivottuun lopputulokseen (ks. johdanto-osan 110 kappale). Sen vuoksi ValDealin asiakkaille maksuttomien integroitujen neuvontapalvelujen muodossa myönnettyä tukea voidaan pitää tarkoituksenmukaisena keinona ratkaista edellä mainittu markkinoiden toimintapuute. Lisäksi on pantava merkille, että lopullisten edunsaajien valintaprosessissa ValDeal varmisti, että valituiksi tulivat kaikkein ansioituneimmat ja lupaavimmat yritykset.

(117)

Ensinnäkin ValDealin toteuttamaa hanketta tuettiin sekä valtion että ValDealin omilla varoilla, ja yrityksen osuus oli 528 626 021 Unkarin forinttia.

(118)

Toiseksi komissio toteaa, että ValDeal ei väärinkäyttänyt tukea, sillä se toteutti tarjousasiakirjoissa kuvattuja toimia.

(119)

Unkarin viranomaisten toimittamat tiedot osoittavat, että ilman tukea ValDeal ei olisi voinut tarjota integroituun malliin perustuvia maksuttomia innovaatiopalveluja eikä edistää tällaisten palvelujen kysyntää, sillä Unkarin markkinoiden pirstaleisuus esti kysyntäpuolen kehittymisen eikä tuottanut mittakaavaetuja. Sen vuoksi komissio päättelee, että hankkeen sisältämillä julkisilla varoilla pyrittiin muuttamaan sekä ValDealin että sen asiakkaiden käyttäytymistä.

(120)

Hankkeen avulla ValDeal saattoi toteuttaa tehokkaamman mallin, jossa yhdistettiin useita innovaatiojohtamispalvelujen osa-alueita, ja ValDealin asiakkaat kykenivät parantamaan kaupallista osaamistaan ja johtamistaitojaan.

(121)

Unkarin viranomaisten toimittamat tiedot osoittavat, että tuen määrä, joka vastasi ValDealin maksutta tarjoamia palveluja, ei missään tapauksessa ylittänyt 200 000:aa euroa. Unkarin viranomaiset ovat todentaneet ja vahvistaneet, että tuen kasautumista koskevia sääntöjä noudatettiin yritystasolla.

(122)

Komissio katsoo, että tukea saaneille ValDealin asiakkaille aiheutunut etu vastaa niitä tuen enimmäismääriä, joita sovelletaan vuonna 2006 annettujen T&K&I-puitteiden nojalla innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin; puitteet tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007 eli vain 10 päivää hankkeen aloituksen jälkeen. Sen vuoksi komissio päättelee, että edellä mainitun tuen arviointi suoraan perussopimuksen nojalla johtaa siihen päätelmään, että ValDealin asiakkaille myönnetyt tukimäärät olivat komission vuonna 2006 antamissa T&K&I-puitteissa asettamien vaatimusten perusteella oikeasuhteisia.

(123)

Lisäksi komissio toteaa, että hankkeen toteutuksen aikana ValDealin kilpailijat tarjosivat vain tiettyjä innovaatiotoiminnan neuvontapalvelujen osa-alueita, joihin toimenpiteestä myönnettiin tukea. Tarjontapuolen pirstaleisuus ja toimijoiden välisen koordinaation puute osoittavat, että ValDeal tarjosi integroituja palvelujaan markkinoilla, joilla yksikään toinen kilpailija ei kyennyt tarjoamaan täysin korvaavia palveluja. Sen vuoksi ValDealin toteuttaman hankkeen vaikutus kilpailuun oli vain vähäinen.

(124)

Edellä mainitun perusteella ValDealille myönnetty tuki soveltuu sisämarkkinoille asetuksen (EY) N:o 1628/2006 nojalla ja ValDealin asiakkaille myönnetty tuki soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla,

1)

Yhteydet julkisiin tutkimuslaboratorioihin: ValDeal voi täyttää tämän perusteen, sillä se teki yhteistyötä Budapestin tekniikan ja taloustieteiden yliopiston sekä Budapestin Corvinus-yliopiston kanssa.

2)

Henkilöstöön kuuluu filosofian tohtoreita tai tohtoriopiskelijoita: Tämä peruste voi täyttyä, sillä hankkeen täytäntöönpanoon osallistui useita filosofian tohtorin tutkinnon suorittaneita henkilöstön jäseniä.

3)

Tutkimustulosten julkaisu tieteellisissä julkaisuissa, tieteellisten konferenssien järjestäminen tai osallistuminen tieteellisiin arviointeihin: Tämä peruste voi täyttyä, sillä ValDeal järjesti 20–30 luentoa hankkeen aiheesta useissa konferensseissa.

4)

Prototyyppien tai koelaitosten rakentaminen: Tämän perusteen täyttymistä voidaan perustella sillä, että ValDeal kehitti ja testasi mallia yli 500 hankkeeseen jatkuvasti vuosina 2007–2010.

—

Perustutkimuksella tarkoitetaan sellaista tieteellisen ja teknisen tietämyksen lisäämiseen pyrkivää toimintaa, jolla ei ole teollisia tai kaupallisia tavoitteita.

—

Teollisella tutkimuksella tarkoitetaan suunniteltua tutkimusta tai uuden tiedon saamiseen pyrkiviä kriittisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on, että näitä tietoja voidaan käyttää uusien tuotteiden, menetelmien tai palveluiden kehittämiseen tai että olemassa olevat tuotteet, menetelmät tai palvelut paranevat huomattavasti.

—

Kilpailua edeltävällä kehittämistoiminnalla tarkoitetaan teollisen tutkimuksen tulosten konkretisointia uusien, muutettujen tai paranneltujen tuotteiden, menetelmien tai palveluiden hankkeissa, luonnoksissa tai piirustuksissa, jos ne on tarkoitettu myytäviksi tai käytettäviksi, mukaan lukien ensimmäisen prototyypin luominen, jota ei voi käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Lisäksi se voi myös käsittää muiden tuotteiden, menetelmien tai palveluiden käsitteellisen määrittelyn ja piirustukset sekä alustavat esittelyhankkeet ja kokeiluhankkeet, edellyttäen että näitä hankkeita ei voida muuntaa teollisiksi sovellutuksiksi tai kaupalliseen tarkoitukseen tai käyttää teollisina sovellutuksina tai kaupallisessa tarkoituksessa. Niihin eivät kuulu tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, olemassa oleviin palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin tehdyt rutiiniluonteiset muutokset tai tietyn aikavälin kuluessa tehdyt muutokset, vaikka näissä muutoksissa esiintyisi parannuksia.

1)

tuensaaja on pk-yritys;

2)

tuki on enintään 200 000 euroa tuensaajaa kohden kolmen vuoden aikana;

3)

palveluntarjoajalla on kansallinen tai eurooppalainen sertifiointi. Jos palveluntarjoajalla ei ole kansallista tai eurooppalaista sertifiointia, tuki saa olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista;

4)

tuensaajan on käytettävä valtiontuki ostaakseen palvelut markkinahintaan (tai jos palveluntarjoaja on voittoa tavoittelematon organisaatio, hintaan, joka vastaa kokonaiskustannuksia, joihin on lisätty kohtuullinen marginaali).”