7.4.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 91/27

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 136 artiklan 1 kohdassa määrätään mahdollisuudesta toteuttaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan varmistamiseksi toimenpiteitä, jotka koskevat niitä jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro.

(2)

Kreikka on vuoden 2010 jälkeen saanut rahoitustukea jäsenvaltioilta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). Kreikan talouden ensimmäisestä sopeuttamisohjelmasta sovittiin 2 päivänä toukokuuta 2010. Euroalueen jäsenvaltiot sopivat myöntävänsä kahdenvälisinä lainoina, jotka Euroopan komissio keräsi yhteen, yhteensä 80 000 miljoonaa euroa suoritettavaksi toukokuun 2010 ja kesäkuun 2013 välisenä aikana, minkä lisäksi IMF sitoutui 30 000 miljoonan euron valmiusluottojärjestelyyn. Kreikan talouden toinen sopeuttamisohjelma hyväksyttiin 14 päivänä maaliskuuta 2012. Euroalueen jäsenvaltiot ja IMF sitoutuivat maksamaan ensimmäisen ohjelman maksamatta olevat määrät ja myönsivät lisäksi 130 000 miljoonaa euroa rahoitusta vuosiksi 2012–2014. Ensimmäisen ohjelman rahoitus perustui kahdenvälisiin lainoihin, mutta euroalueen jäsenvaltiot sopivat, että toinen ohjelma rahoitettaisiin Euroopan rahoitusvakausvälineestä (ERVV), joka on ollut toiminnassa elokuusta 2010 alkaen. Toisesta ohjelmasta luvattiin rahoitustukea yhteensä 164 500 miljoonaa euroa vuoden 2014 loppuun (tätä määräaikaa pidennettiin myöhemmin kesäkuun 2015 loppuun). Tästä summasta euroalueen maksusitoumusmäärärahoja myönnettiin 144 700 miljoonaa euroa ERVV:n välityksellä, ja IMF myönsi 19 800 miljoonaa euroa osana nelivuotista 28 000 miljoonan euron suuruista Kreikkaa koskevaa laajennettua rahoitusjärjestelyä, jonka IMF oli hyväksynyt maaliskuussa 2012.

(3)

Koska vakavat taloudelliset ja rahoitukselliset häiriöt jatkuivat, Kreikan viranomaiset pyysivät 8 päivänä heinäkuuta 2015 Euroopan vakausmekanismista (EVM) rahoitustukea tavoitteenaan varmistaa Kreikan pankkijärjestelmän asianmukainen toiminta, vastata Kreikan velkasitoumuksista, tukea Kreikan talouden paluuta kestävään kasvuun ja turvata rahoitusvakaus euroalueella ja sen jäsenvaltioissa.

(4)

Euroopan vakausmekanismin perustamisesta hyväksytyn sopimuksen, jäljempänä ’EVM-sopimus’, 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja luodakseen perustan sen 13 artiklan 2 kohdan mukaisen EVM:n hallintoneuvoston periaatepäätöksen tekemiseksi vakaustuen myöntämisestä Kreikalle lainan muodossa EVM:n hallintoneuvoston puheenjohtaja pyysi 8 päivänä heinäkuuta 2015 Euroopan komissiota, yhteistyössä Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa, arvioimaan, onko koko euroalueen tai sen jäsenvaltioiden rahoitusvakaus vaarantunut, arvioimaan yhdessä IMF:n kanssa, onko julkinen velka kestävää, ja arvioimaan Kreikan todelliset tai mahdolliset rahoitustarpeet.

(5)

EVM-sopimuksen 13 artiklan mukaisesti Euroopan komissio, yhteistyössä EKP:n ja IMF:n henkilöstön kanssa, sai arvioinnin päätökseen 10 päivänä heinäkuuta 2015 ja totesi, että ehdot rahoitustuen myöntämiseksi Kreikalle EVM:n lainan muodossa täyttyvät. Arvioitu rahoitustarve on enintään 86 000 miljoonaa euroa.

(6)

Kreikalle myönnettiin neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2016/542 (3)17 päivänä heinäkuuta 20157 160 miljoonaa euroa lyhytaikaista rahoitustukea Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista (ERVM), jotta se voisi hoitaa heinäkuun 2015 takaisinmaksuvelvoitteensa ja suorittaa maksurästinsä IMF:lle. Tuki maksettiin yhdessä erässä 20 päivänä heinäkuuta 2015, ja siihen liittyi talouspoliittisia ehtoja. EVM:n tuki on tarkoitus käyttää muun muassa tämän ERVM:ltä saadun lyhytaikaisen siltalainan maksamiseen.

(7)

EVM:n hallintoneuvosto pyysi 16 päivänä heinäkuuta 2015 komissiota, yhteistyössä EKP:n, EVM:n, Kreikan viranomaisten ja, jos se on tarpeen, IMF:n kanssa, sopimaan Kreikan makrotalouden sopeutusohjelmasta. Ohjelma laadittiin rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta 21 päivänä toukokuuta 2013 annetun asetuksen (EU) N:o 472/2013 7 artiklan 1 kohdan mukaista menettelyä noudattaen. Makrotalouden sopeutusohjelmasta, jäljempänä ’ohjelma’, päästiin 11 päivänä elokuuta 2015 yhteisymmärrykseen teknisellä tasolla Kreikan hallituksen kanssa. Kreikka esitti ohjelman komissiolle, ja neuvosto pyrkii varmistamaan sellaisten uudistusten hyväksymisen, joita tarvitaan julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi ja joilla varmistetaan rahoitusjärjestelmän vakaus ja edistetään kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

(8)

Kreikan olisi jo sovittujen asioiden lisäksi hyväksyttävä kattava toimenpidepaketti, joka olisi toteutettava kolmivuotisen makrotalouden sopeutusohjelman puitteissa, joka ulottuisi vuoden 2015 kolmannelta neljännekseltä vuoden 2018 kolmanteen neljännekseen.

(9)

Kattavalla toimenpidepaketilla, joka olisi vahvistettava EVM:n erityisiä talouspoliittisia ehtoja koskevassa yhteisymmärryspöytäkirjassa, jäljempänä ’yhteisymmärryspöytäkirja’, olisi pyrittävä palauttamaan rahoitusmarkkinoiden luottamus ja terve makrotalouden tasapaino ja mahdollistamaan talouden palaaminen kestävään kasvuun. Se olisi jaettava neljään osaan, jotka ovat julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaaminen, kilpailukyvyn ja kasvun edistäminen sekä valtion ja julkishallinnon nykyaikaistaminen.

(10)

Komission yksiköt päivittivät elokuussa 2015 nimellisen BKT:n kasvua koskevan tarkistetun ennusteen, jota tarvittiin EVM-ohjelmaa koskevia neuvotteluja varten. Tässä ennusteessa keskitytään BKT:n nimelliseen kasvuvauhtiin, joka olisi sen mukaan – 3,2 prosenttia vuonna 2015, – 0,7 prosenttia vuonna 2016, 3,4 prosenttia vuonna 2017, 4,1 prosenttia 2018 ja 4,2 prosenttia vuonna 2019; ennusteen perusteella velan suhde BKT:hen olisi 196,3 prosenttia vuonna 2015, 200,9 prosenttia vuonna 2016, 198,6 prosenttia vuonna 2017, 190,7 prosenttia vuonna 2018 ja 182,3 prosenttia vuonna 2019. Velka siis kasvaisi suhteessa BKT:hen vuoteen 2016 asti, minkä jälkeen se siirtyisi alenevalle uralle niin, että velkasuhde olisi arviolta 174,5 prosenttia vuonna 2020; useat talousarvion ulkopuoliset rahoitustoimet vaikuttaisivat velkadynamiikkaan. Komission yksiköiden tekemän, nimellisen BKT:n kasvua koskevan tarkistetun ennusteen mukaan julkisen talouden rahoitusaseman alijäämän ennakoidaan olevan 7 631 miljoonaa euroa (4,4 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2015, 6 166 miljoonaa euroa (3,6 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2016, 4 089 miljoonaa euroa (2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2017 ja 753 miljoonaa euroa (0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2018.

(11)

Viranomaiset noudattavat uutta julkisen talouden sopeutusuraa, joka perustuu siihen, että perusylijäämä on – 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015, 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016, 1,75 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017 ja 3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja sen jälkeen. Julkisen talouden tavoitteiden kehitysura vastaa Kreikan talouden odotettua kasvuvauhtia maan elpyessä sen toistaiseksi syvimmästä taantumasta.

(12)

Kreikan pankkisektorin pitkän aikavälin selviytymiskyvyn vahvistaminen on ratkaisevan tärkeää maan rahoitusjärjestelmän vakauden palauttamiseksi ja koko euroalueen rahoitusjärjestelmän vakauden säilyttämiseksi. Kreikan pankkisektorin maksuvalmiuden säilyttämiseksi on määrätty väliaikaisia hallinnollisia toimenpiteitä, pääomaliikkeiden rajoitukset mukaan luettuina.

(13)

Kreikan julkisen velan keskipitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseksi olisi pantava täytäntöön kattavia ja kunnianhimoisia rahoitukseen, julkiseen talouteen ja rakenteisiin liittyviä uudistuksia.

(14)

Komission olisi tarkastuskäyntejä tekemällä ja Kreikan viranomaisten säännöllisen neljännesvuosittaisen raportoinnin perusteella yhteistyössä EKP:n kanssa ja, jos se on tarpeen, IMF:n kanssa tarkistettava säännöllisin väliajoin, että Kreikan ohjelmaa toteutetaan määrätietoisesti.

(15)

Komission olisi Kreikan toimenpidepaketin koko toteutuksen ajan annettava lisäohjausta ja teknistä apua yksittäisillä osa-alueilla.

(16)

Kreikan viranomaisten olisi voimassa olevien kansallisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti otettava työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot mukaan ohjelman valmisteluun, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin.

(17)

Kreikalle sen ohjelmaan kuuluvien toimenpiteiden toteuttamiseksi annettavan rahoitustuen olisi tuen muodosta riippumatta oltava sopusoinnussa unionin oikeudellisten vaatimusten ja politiikkojen ja erityisesti unionin talouden ohjausjärjestelmän kanssa. Kaikki rahoituslaitoksia tukevat toimet olisi toteutettava unionin kilpailusääntöjä noudattaen. Komission olisi varmistettava, että pyydetyn EVM-rahoitustuen yhteydessä tehtävässä yhteisymmärryspöytäkirjassa esitetyt toimenpiteet ovat täysin sopusoinnussa tämän päätöksen kanssa,

i)

Lyhyellä aikavälillä on toteutettava toimenpiteitä tulojen lisäämiseksi ja menojen hillitsemiseksi. Tuloja lisäävinä toimenpiteinä Kreikan on asteittain poistettava dieselpolttoaineen valmisteveron palauttaminen maataloustuottajille ja lisättävä tonnistoveroa. Viranomaisten on käynnistettävä vuoden 2015 kiinteistöveroa, jäljempänä ’ENFIA’, koskeva menettely, jonka tarkoituksena on lähettää lokakuussa 2015 laskut, joiden viimeinen erä erääntyy helmikuussa 2016. Niiden on myös korjattava havaittuja äskettäin toteutettujen tulotoimenpiteiden puutteita. Viranomaiset ovat myös sitoutuneet kohdentamaan ja hillitsemään menoja pienentämällä terveydenhoidon kustannuksia ja käynnistämällä kattavan sosiaalihuoltoa koskevan tarkistuksen. Pakettiin kuuluu lisätoimenpiteitä, joilla on talousarviovaikutuksia, kuten julkishallinnon uudistukset, uudistuksia veronkannon täytäntöönpanon puutteiden korjaamiseksi ja muita parametreihin liittyviä toimenpiteitä.

ii)

Jotta osoitetaan sitoutumista uskottavaan finanssipolitiikkaan on hyväksyttävä lokakuussa 2015 täydentävä talousarvio vuodelle 2015, jos se on tarpeen, alustava talousarvio vuodelle 2016 ja vuosia 2016–2019 koskeva keskipitkän aikavälin julkisen talouden strategia, mitä tuetaan merkittävällä ja uskottavalla paketilla parametrisia toimenpiteitä ja rakenteellisia finanssipoliittisia uudistuksia.

iii)

On toteutettava sekä välitöntä että välillistä verotusta koskevia uudistuksia verotuksen tehokkuuden ja verojen perittävyyden parantamiseksi sekä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi. Irtaantuakseen aikaisemmista käytännöistä ja parantaakseen vero- ja sosiaaliturvamaksujen maksukulttuuria hallitus toteuttaa määrätietoisia toimia veronkannon tehostamiseksi sekä siihen, että se ei ota käyttöön uusia osamaksujärjestelmiä, ei myönnä veroarmahduksia eikä luo uusia eikä laajenna olemassa olevia järjestelyjä.

iv)

On jatkettava uudistuksia, joilla pyritään parantamaan talousarviomenettelyä ja menojen valvontaa, hoitamaan maksurästit ja parantamaan talousarvioraportointia ja maksuvalmiuden hallintaa. Hallitus on sitoutunut saattamaan finanssipoliittisen neuvoston toimintakykyiseksi.

v)

On toteutettava lisätoimia julkisten hankintojen alalla hankintajärjestelmänsä tehostamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi, väärinkäytösten estämiseksi sekä vastuullisuuden ja valvonnan lisäämiseksi. On sovittava politiikoista Euroopan komission kanssa, joka avustaa toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa.

vi)

On pantava nykyiset uudistukset täysimääräisesti täytäntöön ja toteutettava lisäuudistuksia, joilla lujitetaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, tavoitteena säästää noin 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja 1 prosentti suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Paketilla pyritään muun muassa luomaan vahvat pidäkkeet, jotka hillitsevät varhaiseläkkeelle jäämistä, lisäämällä varhaiseläkkeeseen liittyviä seuraamuksia ja poistamalla asteittain sellaiset nykyisten voimassa olevien sääntöjen rinnalla sovellettavat vanhat säännöt, jotka oikeuttavat eläkkeelle siirtymisen ennen lakisääteistä eläkeikää.

vii)

On jatkettava terveydenhuoltoalan uudistamista, julkisten menojen ja lääkkeiden hintojen valvontaa, parannettava sairaaloiden hallintoa, lisättävä sairaalatarvikkeiden ja -varusteiden keskitettyä hankintaa, hallinnoitava lääkkeiden ja terveydenhuoltopalvelujen kysyntää näyttöön perustuvilla sähköisiä lääkemääräyksiä koskevilla säännöillä, annettava tehtäviä yksityisen sektorin hoitopalvelun tarjoajille kustannustehokkaasti, saatettava tietotekniikkajärjestelmät ajan tasalle ja kehitettävä uusi sähköinen lähetejärjestelmä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille siten, että potilaille voidaan laatia hoitopolkuja.

viii)

On hyväksyttävä viimeistään maaliskuussa 2016 sellaisia uusia työllisyyttä turvaavia tukijärjestelmiä, joihin sisältyy yksilöllisiä aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä osallistujille, joissa hyödynnetään paikallisia kumppanuuksia, joihin osallistuvat sekä yksityinen sektori että yhteisötalouden sektori ja joilla varmistetaan käytettävissä olevien resurssien tehokas ja vaikuttava hyödyntäminen.

Oikeudenmukaisemman yhteiskunnan toteutuminen edellyttää, että Kreikka parantaa sosiaalihuoltojärjestelmän suunnittelua, jotta käytettävissä on todellinen sosiaalinen turvaverkko, jossa niukat resurssit ohjataan niitä eniten tarvitseville. Viranomaiset aikovat hyödyntää kansainvälisistä järjestöistä saatavaa teknistä apua sosiaalihuoltoa koskevan tarkistuksen ja taatun vähimmäistoimeentulon toteuttamisessa.