23.4.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 144/14

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1005/2008, jäljempänä ’LIS-asetus’, luodaan laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen) ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskeva unionin järjestelmä.

(2)

LIS-asetuksen VI luvussa säädetään menettelystä yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden yksilöimiseksi, toimenpiteistä kyseisiin maihin nähden, kyseisiä maita koskevan luettelon laatimisesta, luettelosta poistamisesta, luettelon julkisuudesta sekä kiireellisistä toimenpiteistä.

(3)

LIS-asetuksen 32 artiklan mukaisesti komission tehtävänä on ilmoittaa kolmansille maille mahdollisuudesta, että ne todetaan yhteistyöhön osallistumattomiksi maiksi. Tällainen ilmoitus on luonteeltaan alustava. Ilmoituksen on perustuttava LIS-asetuksen 31 artiklassa säädettyihin arviointiperusteisiin. Komission olisi toteutettava asianomaisiin kolmansiin maihin nähden myös kaikki LIS-asetuksen 32 artiklassa säädetyt toimenpiteet. Komission on liitettävä ilmoitukseen erityisesti tiedot tällaisen toteamisen perusteena olevista olennaisista tosiseikoista ja huomioista sekä kyseisten maiden mahdollisuudesta vastata ja esittää todisteita toteamisen kiistämiseksi tai, tapauksen mukaan, tilanteen parantamiseksi laaditusta toimintasuunnitelmasta ja tilanteen korjaamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Komission on annettava asianomaisille kolmansille maille riittävästi aikaa vastata ilmoitukseen sekä kohtuullinen aika tilanteen korjaamiseen.

(4)

LIS-asetuksen 31 artiklan mukaan komission tehtävänä on yksilöidä ne kolmannet maat, joiden se ei katso osallistuvan LIS-kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön. Kolmas maa olisi todettava yhteistyöhön osallistumattomaksi, jos se laiminlyö sille lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat LIS-kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevat velvoitteet.

(5)

Yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi toteamisen olisi perustuttava kaikkien LIS-asetuksen 31 artiklan 2 kohdassa säädettyjen tietojen tarkasteluun.

(6)

LIS-asetuksen 33 artiklan mukaisesti neuvoston tehtävänä on laatia luettelo yhteistyöhön osallistumattomista kolmansista maista. Kyseisiin maihin sovelletaan muun muassa LIS-asetuksen 38 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä.

(7)

LIS-asetuksen 20 artiklan 1 kohdan mukaan kolmansien maiden lippuvaltiona varmentamat saalistodistukset hyväksytään sillä edellytyksellä, että maat ilmoittavat komissiolle järjestelyistään niiden lakien ja asetusten sekä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden soveltamiseksi, valvomiseksi ja täytäntöönpanemiseksi, joita kyseisten kolmansien maiden kalastusalusten on noudatettava.

(8)

LIS-asetuksen 20 artiklan 4 kohdan mukaan komissio tekee hallinnollista yhteistyötä kolmansien maiden kanssa aloilla, jotka liittyvät kyseisen asetuksen täytäntöönpanoon.

(9)

Trinidad ja Tobagon tasavalta, jäljempänä ’Trinidad ja Tobago’, ei ole lippuvaltiona toimittanut LIS-asetuksen 20 artiklan mukaista ilmoitusta komissiolle.

(10)

Komissio teki vuosina 2014–2016 hallinnollista yhteistyötä Trinidad ja Tobagon viranomaisten kanssa. Yhteistyöhön kuului kysymyksiä, jotka liittyivät lakien ja asetusten sekä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden soveltamiseen, valvomiseen ja täytäntöönpanoon Trinidad ja Tobagon toimesta. Siihen sisältyi suullisten ja kirjallisten huomautusten vaihtoa ja tarkastuskäyntejä. Komissio pyrki todentamaan kaikki tarpeellisiksi katsotut tiedot, jotka liittyivät Trinidad ja Tobagon järjestelyihin niiden lakien ja asetusten sekä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden soveltamista, valvontaa ja täytäntöönpanoa varten, joita sen kalastusalusten on noudatettava, sekä toimenpiteisiin, joita Trinidad ja Tobago on toteuttanut täyttääkseen LIS-kalastuksen torjuntaa koskevat velvoitteensa.

(11)

Trinidad ja Tobago on vuonna 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) sekä vuonna 1995 tehdyn hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien sopimuksen (YK:n kalakantasopimus UNFSA) ja Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) sopimuspuoli.

(12)

Arvioidakseen, miten Trinidad ja Tobago on täyttänyt johdanto-osan (11) kappaleessa tarkoitetuissa kansainvälisissä sopimuksissa määrätyt sekä alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä vahvistetut kansainväliset velvoitteensa lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona, komissio hankki, kokosi ja analysoi kaikki tarvittavat tiedot.

(13)

Komissio analysoi LIS-asetuksen 31 artiklan 3 kohdan mukaisesti Trinidad ja Tobagon velvoitteita lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona. Kyseistä tarkastelua varten komissio otti huomioon LIS-asetuksen 31 artiklan 4–7 kohdassa luetellut arviointiperusteet ja sovellettavan kansainvälisen oikeuden.

(14)

Jäljempänä ja 3.2 jaksossa selostetuista syistä Trinidad ja Tobagon kalastuksenhoitoa koskeva oikeudellinen kehys, joka perustuu erityisesti vuoden 1916 kalastuslakiin (2) ja vuoden 1986 saaristovesiä ja yksinomaista talousvyöhykettä koskevaan lakiin (3), ei näytä sisältävän toimenpiteitä, joilla Trinidad ja Tobagon lipun alla purjehtivia aluksia sekä kolmansien maiden aluksia voitaisiin tehokkaasti valvoa Trinidad ja Tobagon vesillä ja satamissa.

(15)

Komission tarkastuskäyntinsä aikana saamien tietojen sekä julkisesti saatavilla olevien tietojen mukaan on olemassa vahvoja viitteitä siitä, että Trinidad ja Tobago ei kykene antamaan tietoja aavan meren kalastuslaivastonsa pyytämien laajasti vaeltavien lajien ominaispiirteistä tai sen satamissa puretuista tai jälleenlaivatuista kalastustuotteista ja niiden kauppavirroista.

(16)

Koska jäljitettävyys selvästi puuttuu eikä Trinidad ja Tobagon viranomaisilla ole tietoja kalasta, jota sen tai kolmannen maan lipun alla purjehtivat alukset purkavat tai jälleenlaivaavat sen satamissa, on epätodennäköistä, että maa voi taata, ettei Trinidad ja Tobagossa harjoitettavassa kalastustuotteiden kaupassa käytetä LIS-kalastuksesta peräisin olevia kalatuotteita.

(17)

Tältä osin vaikuttaa siltä, että Trinidad ja Tobago ei noudata satamavaltion velvoitetta ryhtyä toimiin tehostaakseen kansainvälisiä suojelu- ja hoitotoimenpiteitä, esimerkiksi asiakirjoja, pyydyksiä ja saaliita koskevilla satamatarkastuksilla sekä purkamisen ja jälleenlaivauksen kielloilla silloin, kun on osoitettu, että saalis on pyydetty kyseisten kansainvälisten säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta heikentävällä tavalla, kuten YK:n kalakantasopimuksen 23 artiklassa todetaan. Lisäksi vaikuttaa siltä, että Trinidad ja Tobago ei ole ottanut huomioon laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, vastustamista ja poistamista koskevan FAO:n kansainvälisen toimintasuunnitelman (kansainvälinen LIS-toimintasuunnitelma) 24 kohdan suosituksia, joiden mukaan lippuvaltioiden olisi varmistettava kattava ja tehokas kalastuksen seuranta, valvonta ja tarkkailu, myös purkauspaikassa aina lopulliseen määräpaikkaan saakka, sekä kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 71 kohtaa, jossa neuvotaan valtioita toteuttamaan toimia markkinoidensa läpinäkyvyyden parantamiseksi, jotta kalan ja kalatuotteiden jäljittäminen olisi mahdollista. Lisäksi näyttää siltä, että Trinidad ja Tobago on jättänyt noudattamatta FAO:n vastuullisen kalastuksen toimintaohjeiden (FAO:n toimintaohjeet) 11 artiklaa, jossa vahvistetaan pyynnin jälkeistä käsittelyä ja vastuullista kansainvälistä kauppaa koskevat hyvät käytänteet.

(18)

Kun otetaan huomioon tässä jaksossa selostettu tilanne, kaikki komission keräämät tosiseikat sekä Trinidad ja Tobagon antamat ilmoitukset, voidaan LIS-asetuksen 31 artiklan 3 kohdan ja 4 kohdan a ja b alakohdan nojalla todeta, että on vahvoja viitteitä siitä, että Trinidad ja Tobago on laiminlyönyt sille kansainvälisen oikeuden mukaan lippu- ja markkinavaltiona kuuluvat velvoitteet estää LIS-kalastukseen perustuvien kalastustuotteiden tulo markkinoilleen.

(19)

Vaikka Trinidad ja Tobagon viranomaiset toimivat yleensä yhteistyössä komission kanssa, vastasivat tietopyyntöihin ja antoivat palautetta, vastausten luotettavuutta ja oikeellisuutta kyseenalaisti ja heikensi vanhentunut oikeudellinen kehys, joka ei näytä olevan sopusoinnussa maan kansainväliseen oikeuteen liittyvien sitoumusten kanssa, sekä maan kalastuksenhoitojärjestelmän läpinäkyvyyden puute (kuten 3.1 jaksossa todetaan ja johdanto-osan (20)–(23) kappaleessa kuvataan. Trinidad ja Tobagon viranomaiset ovat esittäneet luonnoksen uudeksi kalastuksenhoitolaiksi, jonka ei kuitenkaan katsota vielä olevan maan tekemien kansainvälisten sitoumusten mukainen.

(20)

Trinidad ja Tobago on itäisen Karibian alueen tärkein satamavaltio. Kolmannen maan lipun alla purjehtivat alukset purkavat ja jälleenlaivaavat hajallaan olevia ja laajasti vaeltavia lajeja Trinidad ja Tobagon satamissa. Tästä huolimatta näyttää siltä, ettei kyseisten kolmansien maiden kanssa ole virallista eikä epävirallista yhteistyötä. Lisäksi Trinidad ja Tobagon viranomaiset eivät ole kyenneet toimittamaan tietoja siitä, mitkä kolmannet maat osallistuvat tällaiseen toimintaan sen satamissa.

(21)

Vanhentunut kalastusalan oikeudellinen kehys ei sisällä sovellettavan kansainvälisen lainsäädännön edellyttämiä kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevia yleisiä periaatteita ja toimenpiteitä. Lisäksi Trinidad ja Tobagon oikeudellisessa kehyksessä ei käsitellä laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastustoimintaa. Voimassa olevassa oikeudellisessa kehyksessä ei määritellä vakavia rikkomuksia eikä siihen sisälly vakavien rikosten kattavaa luetteloa, jossa esitettäisiin niistä määrättävät ankarat ja oikeasuhtaiset seuraamukset. Langetettujen sakkojen arvo ei ole sidoksissa laittomasti pyydetyn kalan arvoon eikä sellaisenaan vie järjestelmällisesti rikkojilta laittomasta toiminnasta saatavia hyötyjä. Seuraamusjärjestelmä ei siis ole nykyisessä muodossaan riittävän kattava ja ankara, jotta sillä olisi estävä vaikutus.

(22)

Maatalous-, maankäyttö- ja kalastusministeriön kalastusosastoon ei kuulu kalastuksen seuranta-, valvonta- ja tarkkailuyksikköä. Näyttää siltä, että sijainnista riippumatta Trinidad ja Tobagon lipun alla purjehtivien alusten kalastustoimintaa ja Trinidad ja Tobagon vesillä ja satamissa olevia kolmansien maiden lipun alla purjehtivia aluksia ei valvota. Kaikissa puoliteollisissa ja teollisissa (yli 24 m) Trinidad ja Tobagon lipun alla purjehtivissa aluksissa ei ole alusten seurantajärjestelmää (VMS) eivätkä kalastuspäiväkirjat ole pakollisia. Tarkkailijoita koskevaa ohjelmaa ei ole. Lisäksi operatiivinen kalastuksenseurantakeskus puuttuu.

(23)

Koska riittävää oikeudellista kehystä ja valvontakeinoja ei selvästi ole, olisi erittäin epätodennäköistä, jos täytäntöönpano olisi tehokasta. Vaikuttaa siltä, että toiminnan harjoittajien täyttämät ja toimittamat kalastusmatkaraportit ovat ainoat tiedot, jotka Trinidad ja Tobagon viranomaiset saavat. Nykyisessä tilanteessa LIS-kalastuksen esiintymistä koskevia historiatietoja, luonnetta, olosuhteita, laajuutta ja vakavuutta ei ole voitu asianmukaisesti analysoida.

(24)

Johdanto-osan (20) kappaleessa kuvatut Trinidad ja Tobagoa koskevat puutteet estävät sitä täyttämästä YK:n merioikeusyleissopimuksen 63, 64, 117–119 artiklaa, joissa vahvistetaan kaikkia valtioita koskeva velvoite toimia yhteistyössä meren elollisten luonnonvarojen, mukaan lukien hajallaan olevat ja laajasti vaeltavat kalakannat, säilyttämisessä ja hoidossa. Valtioiden yhteistyövelvoitetta laajennetaan edelleen YK:n kalakantasopimuksen 7, 8 ja 20 artiklassa, joissa määrätään yhteensopivista säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä sekä kyseisten toimenpiteiden noudattamisesta ja täytäntöönpanosta. Asiaa tarkennetaan edelleen kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 28 ja 51 kohdassa, joissa esitetään yksityiskohtaisia käytäntöjä valtioiden välistä suoraa yhteistyötä varten, mukaan lukien rannikkovaltioiden käytettävissä olevien tietojen vaihto.

(25)

Trinidad ja Tobagon oikeudellinen kehys, mukaan lukien täytäntöönpanotoimenpiteet, ei näytä täyttävän YK:n merioikeusyleissopimuksen 61, 62 ja 117–119 artiklassa ja YK:n kalakantasopimuksen 5–23 artiklassa vahvistettuja perusvaatimuksia. Johdanto-osan (21)–(23) kappaleessa kuvaillut tosiseikat viittaavat siihen, että Trinidad ja Tobago ei täytä YK:n merioikeusyleissopimuksen 94 artiklan edellytyksiä, joiden mukaan lippuvaltion tulee harjoittaa sisäisen lainsäädäntönsä mukaista lainkäyttövaltaa jokaiseen lippunsa alla purjehtivaan alukseen, sen päällikköön, muuhun päällystöön ja miehistöön nähden. Edellä kuvattu Trinidad ja Tobagon toiminta alustensa suhteen on myös vastoin YK:n kalakantasopimuksen 18 artiklan 3 kohtaa, jossa määrätään toimenpiteistä, joita valtion on toteutettava sen lippua käyttäviin aluksiin nähden. Trinidad ja Tobago ei täytä myöskään sille YK:n kalakantasopimuksen 19 artiklan mukaisesti lippuvaltiona kuuluvia sääntöjen noudattamiseen ja täytäntöönpanoon liittyviä velvoitteita, sillä se ei näytä kyenneen osoittaa toimineensa kyseisessä artiklassa vahvistettuja yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen. Erityisesti seuraamusjärjestelmä ei näytä olevan YK:n kalakantasopimuksen 19 artiklan 2 kohdan mukainen, jossa vahvistetaan, että rikkomusten yhteydessä sovellettavien seuraamusten on oltava riittävän ankaria, jotta niillä voitaisiin taata vaatimusten noudattaminen, edistää rikkomuksista pidättäytymistä siellä, missä niitä tapahtuu, ja estää rikkojia saamasta hyötyä laittomasta toiminnastaan. Trinidad ja Tobago näyttää myös jättäneen ottamatta huomioon LIS-toimintasuunnitelman 24 kohdan suositukset, joissa lippuvaltioita neuvotaan varmistamaan kattava ja tehokas kalastuksen seuranta, valvonta ja tarkkailu, myös purkauspaikassa, aina lopulliseen määränpäähän saakka, ottamalla muun muassa asiaa koskevien kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten standardien mukaisesti käyttöön alusten seurantajärjestelmän (VMS).

(26)

Tässä jaksossa selostettu tilanne huomioon ottaen voidaan kaikkien komission keräämien tosiseikkojen ja kaikkien kyseisen maan antamien ilmoitusten perusteella LIS-asetuksen 31 artiklan 3 ja 5 kohdan nojalla todeta, että on vahvoja viitteitä siitä, että Trinidad ja Tobago on laiminlyönyt sille kansainvälisen oikeuden mukaan lippuvaltiona kuuluvat yhteistyö- ja täytäntöönpanovelvoitteet.

(27)

Komissio analysoi kaikki merkityksellisiksi katsotut tiedot, jotka liittyvät Trinidad ja Tobagon asemaan YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS), Yhdistyneiden Kansakuntien kalakantasopimuksen (UNFSA) ja Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) sopimuspuolena.

(28)

ICCAT on vuodesta 2011 alkaen antanut Trinidad ja Tobagon viranomaisille (4) virallisesti tiedoksi, että kyseinen maa ei ole täyttänyt joitakin ICCAT:in suositusten mukaisia velvoitteitaan kattavasti ja vaikuttavasti (erityisesti tilastolliseen raportointiin liittyvistä velvoitteista annettu suositus 05–09, valko- ja sinimarliinikantojen uudistamissuunnitelman lujittamisesta annetut suositukset 06–09 ja 12–04 ja Pohjois-Atlantin miekkakalan säilyttämisestä annettu suositus 13–02). Lisäksi ICCAT ilmoitti seuraavat Trinidad ja Tobagoa koskevat puutteet: 1) Task I (laivaston ominaisuudet) -tietoja ei toimitettu; 2) Task II (saaliiden koko) -tietoja ei toimitettu; 3) Vaatimustenmukaisuustaulukoita ei toimitettu; 4) Miekkakalan kalastusta koskevaa kehittämis- tai hoitosuunnitelmaa ei toimitettu; 5) ICCAT ei ole saanut vastausta vuoden 2014 kirjelmäänsä; 6) Isosilmätonnikala-/keltaevätonnikala-aluksia koskeva luettelo toimitettiin määräajan jälkeen; 7) Vuosikertomus pysyvää tutkimus- ja tilastokomiteaa varten toimitettiin myöhässä; 8) Jatkuvasti kasvavat purjekalan ylisuuret saaliit. Jatkuvat ja merkittävät valkomarliinin ja purjemarliinin ylisuuret saaliit, kotimaisten hoitotoimenpiteiden puute kyseisen kalastuksen osalta, kalastuspäiväkirjan ja kaupan seurantaa koskevien vaatimusten noudattamatta jättäminen ovat johtaneet siihen, että vuonna 2015 ICCAT on antanut yksilöintikirjeen (5).

(29)

Kuten ICCAT:in valvontakomiteassa korostetaan: nämä ”ongelmat, kuten raportoinnin puute, tietojen toimittaminen myöhässä, raportoinnin epätäydellisyys ja tietojen huono laatu haittaavat edelleen pysyvän tutkimus- ja tilastokomitean työtä hoitoa koskevien neuvojen laatimisessa ja kalakantojen arvioinnissa. Myöhässä oleva tai puutteellinen raportointi hankaloittaa sihteeristön työtä niiden valmistellessa asiakirjoja komissiolle sekä komission paneeleille ja komiteoille sekä heikentää valvontakomitean tehokkuutta”.

(30)

Trinidad ja Tobago ei ole sopimuspuolena eikä yhteistyötä tekevänä muuna kuin sopimuspuolena Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen suojelukomissiossa (Commission for the Conservation of Antarctic Marine Living Resources, CCAMLR). Vuosina 2012 ja 2013 CCAMLR kuitenkin luokitteli maan sellaiseksi muuksi kuin sopimuspuoleksi, joka on mahdollisesti mukana Dissostichus spp:n pyynnissä, saaliiden purkamisessa ja/tai kaupassa, mutta ei toimi yhteistyössä saalistietojen tallentamisjärjestelmän (CDS) (6) osalta; järjestelmä otettiin vuonna 2000 käyttöön kyseisten lajien jäljittämiseksi saaliin purkamisesta alkaen kauppaketjun loppupäähän. Tämä luokittelu on säilytetty vuosina 2014 ja 2015 (7).

(31)

Johdanto-osan (28)–(30) kappaleessa kuvatut seikat estävät Trinidad ja Tobagoa täyttämästä YK:n merioikeusyleissopimuksen 117–119 artiklassa vahvistettuja yhteistyötä ja säilyttämistä koskevia lippuvaltion velvoitteita. Trinidad ja Tobago näyttää myös jättäneen noudattamatta YK:n kalakantasopimuksen 18 artiklaa, jossa edellytetään valtioita, joiden aluksia kalastaa aavalla merellä, toteuttamaan valvontatoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kyseiset alukset noudattavat alueellisten kalastusjärjestöjen sääntöjä.

(32)

Trinand ja Tobago ei ole vastoin kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 25, 26 ja 27 kohdassa esitettyjä suosituksia laatinut kansallista toimintasuunnitelmaa LIS-kalastuksen torjumiseksi.

(33)

Päätöksen tässä jaksossa selitetty tilanne, kaikki komission kokoamat tietoelementit ja kyseisen maan antamat ilmoitukset huomioon ottaen voidaan LIS-asetuksen 31 artiklan 3 ja 6 kohdan nojalla todeta, että on vahvoja viitteitä siitä, että Trinidad ja Tobago on laiminlyönyt sille kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat kansainvälisiin sääntöihin, määräyksiin sekä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteisiin liittyvät velvoitteet.

(34)

YK:n inhimillisen kehityksen indeksin (UNHDI) (8) mukaan Trinidad ja Tobagon inhimillisen kehityksen katsotaan vuonna 2015 olevan korkea (188 maan joukossa sijalla 64).

(35)

Kun otetaan huomioon edellä tarkoitettu inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) ja vuoden 2015 tarkastuskäynnin aikana tehdyt havainnot, ei ole saatu todisteita siitä, että Trinidad ja Tobagon laiminlyönnit kansainvälisten lakien noudattamisessa johtuisivat maan alhaisesta kehitystasosta. Mitään konkreettista näyttöä siitä, että kalastuksen seurannassa, valvonnassa ja tarkkailussa esiintyvät puutteet johtuisivat heikosta kapasiteetista ja infrastruktuurista, ei ole. Trinidad ja Tobago ei ole koskaan väittänyt, että kehityksen rajoitukset vaikuttavat sen kykyyn luoda vahva seuranta-, valvonta- ja tarkkailujärjestelmä.

(36)

Tässä jaksossa selitetty tilanne, kaikki komission kokoamat tietoelementit ja kyseisen maan antamat ilmoitukset huomioon ottaen voidaan LIS-asetuksen 31 artiklan 7 kohdan nojalla todeta, että Trinidad ja Tobagon kehityksen nykytila ja yleinen suorituskyky kalastusalalla ei ole heikentynyt sen kehitystason johdosta.

(37)

Ottaen huomioon päätelmät sen suhteen, että Trinidad ja Tobago on laiminlyönyt sille lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat velvoitteet toimia LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi, kyseiselle maalle olisi LIS-asetuksen 32 artiklan mukaisesti ilmoitettava mahdollisuudesta, että komissio toteaa sen yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi LIS-kalastuksen torjunnassa.

(38)

LIS-asetuksen 32 artiklan 1 kohdan mukaisesti komission olisi ilmoitettava Trinidad ja Tobagolle mahdollisuudesta, että se todetaan yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi. Komission olisi myös toteutettava Trinidad ja Tobagoon nähden kaikki LIS-asetuksen 32 artiklassa säädetyt toimenpiteet. Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa kyseinen maa voi antaa ilmoitukseen kirjallisen vastauksen ja korjata tilanteen.

(39)

Trinidad ja Tobagolle osoitettu ilmoitus mahdollisuudesta, että se todetaan maaksi, jonka komissio katsoo yhteistyöhön osallistumattomaksi tämän päätöksen mukaisesti, ei estä komissiota tai neuvostoa toteuttamasta myöhemmin toimia yhteistyöhön osallistumattomien maiden toteamiseksi ja niitä koskevan luettelon laatimiseksi eikä automaattisesti johda tällaisiin toimiin,