18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/36

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (3) Tanskan vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Tanskan vuoden 2014 tarkistetusta lähentymisohjelmasta.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (4) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa Tanskan ei katsottu kuuluvan niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Tanskaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Tanskan edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa.

(7)

Tanska toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 lähentymisohjelmansa 27 päivänä maaliskuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Tanskaan sovelletaan tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. Hallitus suunnittelee vuoden 2015 lähentymisohjelmassa, että julkisen sektorin alijäämää kasvatetaan 1,6 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2015, jolloin sitä tukivat huomattavat satunnaiset voitot, 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Tämän jälkeen hallitus aikoo myös supistaa alijäämää, jotta vuonna 2020 päästään julkisen talouden tasapainoon. Lähentymisohjelman mukaan hallitus aikoo saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoitteen – 0,5 prosentin rakenteellisen alijäämän suhteessa BKT:hen – vuodesta 2016 alkaen. Julkisen talouden velan suhteessa BKT:hen odotetaan lähentymisohjelmassa supistuvan vuosien 2015 ja 2020 välisenä aikana vähitellen 39,8 prosentista 36,7 prosenttiin. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella on odotettavissa, että rakenteellinen rahoitusasema on keskipitkän aikavälin tavoitteen mukainen vuonna 2015. Tämän ennusteen perusteella on kuitenkin riskinä, että keskipitkän aikavälin tavoitteesta poiketaan jonkin verran vuonna 2016, sillä menojen nettokasvu ylittää vertailuarvon 0,3 prosentilla suhteessa BKT:hen. Vaikka tämän poikkeamisen odotetaan olevan väliaikainen, koska menojen nettokasvuun vuonna 2016 vaikuttaa eläkesäästöjen verotukseen liittyvien kertaluonteisten toimenpiteiden vähittäinen lakkauttaminen, lisätoimenpiteet saattavat olla tarpeen vuonna 2016. Neuvosto katsoo lähentymisohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella, että Tanskan odotetaan pitkälti noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(9)

Tanskassa kestävän kasvun edellytyksenä on riittävän ammattitaitoisen työvoiman tarjonta pitkällä aikavälillä. Vuonna 2014 toteutetun aktiivisen työmarkkinapolitiikan uudistuksen myötä Tanska on edistynyt työmarkkinoiden marginaalissa olevien henkilöiden työllistyvyyden parantamisessa. Uudistuksen toteutus on vielä alkuvaiheessa, ja sen tuloksia on tarpeen seurata. Carsten Koch II -asiantuntijaryhmän suositusten mukaisesti on tarpeen toteuttaa lisää työmarkkinoilta eniten syrjäytyneisiin henkilöihin kohdistuvia toimenpiteitä. Tähän liittyviä avaintekijöitä näyttävät olevan heikko koulutustaso, vähäinen kokemus työmarkkinoilta, nuoruus ja maahanmuuttajatausta. Yleisesti ottaen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työmarkkinapotentiaali on edelleen vajaakäytössä. Huolimatta Tanskan suurista koulutusmenoista koulutustulokset ovat vain keskitasoa, erityisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla. Alemman ja ylemmän perusasteen koulutuksen ja ammatillisen koulutusjärjestelmän uudistuksella on tarkoitus tarttua tähän haasteeseen. Nämä uudistukset on tarpeen toteuttaa täysimääräisesti, jotta koulutustulokset paranisivat.

(10)

Tanskan talouden elpymisen lujittamiseksi on olennaisen tärkeää parantaa maan kilpailukykyä. Tässä keskeisessä asemassa on tuottavuuden kasvu, joka on yleisesti ottaen ollut kuluneina kahtena vuosikymmenenä heikkoa ja johon ovat vaikuttaneet markkinoillepääsyn esteet ja kotimaan markkinoille suuntautuneisiin palvelualoihin kohdistuva sääntelyrasitus. Tuottavuuskomitea on määrittänyt rakennusalan ja vähittäiskaupan aloiksi, joilla tuottavuutta olisi mahdollista parantaa. Vähittäiskauppaan sovellettavat säännökset ovat hyvin tiukat, eikä niiden keventämiseksi ole toteutettu toimia. Rakennusalalle luonteenomaista ovat vaativat rakennusmääräykset ja sertifiointijärjestelyjen suuri määrä. Hallitus esitti marraskuussa 2014 rakennusalaa koskevan strategian. Siihen sisältyy myönteisiä tavoitteita, kuten sääntöjen yksinkertaistaminen, rakennuslupahakemusten teknisten näkökohtien järkeistäminen, kansainvälisten standardien käyttöönotto, kansallisten standardien yhdenmukaistaminen ja rakennuslupien myöntämisaikojen lyhentäminen. Strategia on kuitenkin vielä muunnettava kaikilta osin konkreettisiksi toimenpiteiksi. Toistaiseksi on edelleen voimassa päällekkäisiä lupa- ja sertifiointijärjestelyjä, joita joissakin tapauksissa sovelletaan myös rajatylittävien palvelujen väliaikaiseen tarjoamiseen. Lisäksi muissa jäsenvaltioissa myönnettyjä lupia ja sertifiointeja ei aina oteta huomioon palveluntarjoajien halutessa sijoittautua Tanskaan.

(11)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Tanskan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Tanskalle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Tanskan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1 ja 2.

(12)

Neuvosto on tutkinut lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (5) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,

1.

välttää poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta vuonna 2016;

2.

parantaa tuottavuutta, erityisesti kotimaan markkinoille suuntautuneilla palvelualoilla, muun muassa vähittäiskaupan alalla ja rakennusalalla; keventää vähittäisliikkeisiin kohdistuvia rajoituksia ja toteuttaa lisätoimenpiteitä rakennusalan lupa- ja sertifiointijärjestelyistä aiheutuvien jäljellä olevien esteiden poistamiseksi.