4.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 60/48

(1)

Asetuksen (EY) N:o 549/2004 mukaan jäsenvaltioiden on hyväksyttävä kansalliset tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevat suunnitelmat, mukaan luettuina sitovat kansalliset tavoitteet tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevat tavoitteet, ja varmistettava niiden yhteensopivuus unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa. Mainitussa asetuksessa säädetään lisäksi, että komissio arvioi näiden tavoitteiden yhteensopivuuden käyttämällä asetuksen 11 artiklan 6 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja arviointiperusteita ja että komissio voi päättää antaa suosituksia, jos se toteaa, etteivät tavoitteet ole arviointiperusteiden mukaisia. Tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt on vahvistettu komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 390/2013 (2).

(2)

Unionin laajuiset suorituskykytavoitteet suorituskyvyn kannalta keskeisillä osa-alueilla turvallisuus, ympäristö, kapasiteetti ja kustannustehokkuus vahvistettiin toiselle viitejaksolle (2015–2019) komission täytäntöönpanopäätöksellä 2014/132/EU (3).

(3)

Jäsenvaltiot esittivät komissiolle suorituskykysuunnitelmansa, jotka kaikki koskivat toiminnallisia ilmatilan lohkoja, 1 päivään heinäkuuta 2014 mennessä. Useissa tapauksissa alun perin esitetty suunnitelma oli vasta luonnoksen asteella. Lisäksi monia suunnitelmia muutettiin myöhemmin lisäyksillä tai oikaisuilla, joista viimeisin on päivätty 9 päivänä tammikuuta 2015. Komissio on tehnyt arviointinsa viimeisimpien saatujen tietojen pohjalta.

(4)

Suorituskyvyn tarkastuselin, jonka tehtävänä on avustaa komissiota suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanossa täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 3 artiklan mukaisesti, antoi komissiolle alustavan arviointikertomuksen 7 päivänä lokakuuta 2014 ja kertomuksen päivitetyn version 15 päivänä joulukuuta 2014. Komissio sai lisäksi suorituskyvyn tarkastuselimeltä raportit, jotka perustuvat kansallisilta valvontaviranomaisilta täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti saatuihin tietoihin suorituskykysuunnitelmien ja -tavoitteiden seurannasta.

(5)

Kapasiteettiin liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella tavoitteet, jotka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet ilmaliikennevirtojen sääntelystä reitillä johtuvalle viivästykselle, on arvioitu täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 liitteessä IV olevan 4 kohdassa vahvistetun periaatteen mukaisesti käyttämällä vastaavia verkon hallinnoijan laskemia ja verkon operaatiosuunnitelman (2014–2018/2019), jäljempänä ’verkon operaatiosuunnitelma’, viimeisimmässä kesäkuussa 2014 vahvistetussa versiossa esitettyjä toiminnallisten ilmatilan lohkojen kapasiteetin viitearvoja, jotka sovellettuina varmistavat unionin tasolla, että unionin laajuinen suorituskykytavoite saavutetaan. Kyseinen arviointi osoitti, että Belgian, Luxemburgin, Ranskan, Saksan ja Alankomaiden (FABEC), Itävallan, Kroatian, Tšekin, Unkarin, Slovenian ja Slovakian (FABCE), Kyproksen, Kreikan, Italian ja Maltan (Blue Med FAB), Bulgarian ja Romanian (Danube FAB) sekä Portugalin ja Espanjan (SW FAB) esittämät tavoitteet eivät ole vastaavien viitearvojen mukaisia eivätkä näin ollen yhteensopivia unionin laajuisen suorituskykytavoitteen kanssa.

(6)

Kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella tavoitteet, jotka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet reitinaikaisina määritettyinä yksikkökustannuksina, on arvioitu täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 liitteessä IV olevassa 5 kohdassa, luettuna yhdessä sen 1 kohdan kanssa, vahvistettujen periaatteiden mukaisesti ottaen huomioon reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten kehitys toisen viitejakson sekä ensimmäisen ja toisen viitejakson muodostaman kokonaisjakson (2012–2019) aikana, palveluyksiköiden määrä (liikenne-ennuste) ja reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten taso verrattuna jäsenvaltioihin, joilla on samankaltainen toiminta- ja talousympäristö. Kyseinen arviointi osoitti, että Itävallan ja Slovakian (FABCE), Belgian, Luxemburgin, Ranskan, Saksan ja Alankomaiden (FABEC) ja Italian (Blue Med FAB) esittämät tavoitteet eivät ole yhteensopivia unionin laajuisen suorituskykytavoitteen kanssa seuraavassa mainituista syistä.

(7)

Itävallan tavoitteet perustuvat sen reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten suunniteltuun vähentämiseen toisen viitejakson aikana keskimäärin 3,5 prosentilla vuodessa. Vaikka tämä on hieman enemmän kuin tavoitteena oleva unionin laajuinen reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten keskimääräinen vähennys toisen viitejakson aikana (– 3,3 prosenttia/vuosi), Itävallan suunnittelema vähennys jää ensimmäisen ja toisen viitejakson muodostaman kokonaisjakson aikana alle unionin laajuisen tason (– 1,1 prosenttia/vuosi v. – 1,7 prosenttia/vuosi). Lisäksi tavoitteet perustuvat toisen viitejakson alun suunniteltuihin reitinaikaisiin määritettyihin kustannuksiin, jotka ovat 8 prosenttia suuremmat kuin vuodelta 2013 raportoidut todelliset reitinaikaiset kustannukset. Näin ollen ensimmäisellä viitejaksolla toteutunutta kustannustehokkuuden parantumista ei ole otettu riittävästi huomioon asetettaessa tavoitteita toiselle viitejaksolle. Lisäksi vuoden 2019 tavoite perustuu suunniteltuihin reitinaikaisiin määritettyihin yksikkökustannuksiin, jotka ovat huomattavasti (+ 20 prosenttia) suuremmat kuin keskimääräiset reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset jäsenvaltioissa, joilla on samankaltainen toiminta- ja talousympäristö kuin Itävallassa, ja noin 19 prosenttia suuremmat kuin unionin laajuinen suorituskykytavoite vuonna 2019.

(8)

Slovakian tavoitteet perustuvat sen reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten suunniteltuun vähentämiseen toisen viitejakson aikana keskimäärin 2,6 prosentilla vuodessa. Tämä on vähemmän kuin unionin laajuiseksi tavoitteeksi toiselle viitejaksolle asetettu keskimääräisten reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten vähennys (– 3,3 prosenttia/vuosi). Vaikka suunniteltujen reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten vähennys ensimmäisen ja toisen viitejakson muodostaman kokonaisjakson aikana ylittää hieman kehityksen unionin laajuisella tasolla (– 2,1 prosenttia/vuosi v. – 1,7 prosenttia/vuosi), vuoden 2019 tavoite perustuu suunniteltuihin reitinaikaisiin määritettyihin yksikkökustannuksiin, jotka ovat huomattavasti (+ 18,6 prosenttia) suuremmat kuin keskimääräiset reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset jäsenvaltioissa, joilla on samankaltainen toiminta- ja talousympäristö kuin Slovakiassa.

(9)

Belgialla ja Luxemburgilla on yhteinen maksuvyöhyke. Niiden tavoitteet perustuvat reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten suunniteltuun vähentämiseen toisen viitejakson aikana keskimäärin vain 0,2 prosentilla vuodessa. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin unionin laajuiseksi tavoitteeksi toiselle viitejaksolle asetettu keskimääräisten reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten vähennys (– 3,3 prosenttia/vuosi). Suunnitellut reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset eivät myöskään ensimmäisen ja toisen viitejakson muodostaman kokonaisjakson aikana vähene linjassa unionin laajuisen kehityksen kanssa (– 0,4 prosenttia v. – 1,7 prosenttia). Lisäksi vuoden 2019 tavoite perustuu suunniteltuihin reitinaikaisiin määritettyihin yksikkökustannuksiin, jotka ovat (+ 3,7 prosenttia) suuremmat kuin keskimääräiset reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset jäsenvaltioissa, joilla on samankaltainen toiminta- ja talousympäristö kuin Belgiassa ja Luxemburgissa, ja noin 27 prosenttia suuremmat kuin unionin laajuinen suorituskykytavoite vuonna 2019.

(10)

Ranskan tavoitteet perustuvat sen reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten suunniteltuun vähentämiseen toisen viitejakson aikana keskimäärin vain 0,7 prosentilla vuodessa. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin unionin laajuiseksi tavoitteeksi toiselle viitejaksolle asetettu keskimääräisten reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten vähennys (– 3,3 prosenttia/vuosi). Suunnitellut reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset eivät myöskään ensimmäisen ja toisen viitejakson muodostaman kokonaisjakson aikana vähene linjassa unionin laajuisen kehityksen kanssa (– 0,2 prosenttia v. – 1,7 prosenttia). Lisäksi tavoitteet perustuvat toisen viitejakson alun suunniteltuihin reitinaikaisiin määritettyihin kustannuksiin, jotka ovat 6,2 prosenttia suuremmat kuin vuodelta 2013 raportoidut todelliset reitinaikaiset kustannukset. Näin ollen ensimmäisellä viitejaksolla toteutunutta kustannustehokkuuden parantumista ei ole otettu riittävästi huomioon asetettaessa tavoitteita toiselle viitejaksolle. Vaikka vuoden 2019 tavoite perustuu suunniteltuihin reitinaikaisiin määritettyihin yksikkökustannuksiin, jotka alittavat hieman (– 2,8 prosenttia) keskimääräiset reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset jäsenvaltioissa, joilla on samankaltainen toiminta- ja talousympäristö kuin Ranskassa, ne ovat noin 23 prosenttia suuremmat kuin unionin laajuinen suorituskykytavoite vuonna 2019.

(11)

Saksan tavoitteet perustuvat sen reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten suunniteltuun vähentämiseen toisen viitejakson aikana keskimäärin 1,1 prosentilla vuodessa. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin unionin laajuiseksi tavoitteeksi toiselle viitejaksolle asetettu keskimääräisten reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten vähennys (– 3,3 prosenttia/vuosi). Reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset eivät myöskään ensimmäisen ja toisen viitejakson muodostaman kokonaisjakson aikana vähene linjassa unionin laajuisen kehityksen kanssa vaan päinvastoin nousevat (+ 0,7 prosenttia v. – 1,7 prosenttia). Lisäksi vuoden 2019 tavoite perustuu vuoden 2019 suunniteltuihin reitinaikaisiin määritettyihin yksikkökustannuksiin, jotka ovat huomattavasti (+ 26,6 prosenttia) suuremmat kuin keskimääräiset reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset jäsenvaltioissa, joilla on samankaltainen toiminta- ja talousympäristö kuin Saksassa, ja noin 52 prosenttia suuremmat kuin unionin laajuinen suorituskykytavoite vuonna 2019.

(12)

Alankomaiden tavoitteet perustuvat sen reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten suunniteltuun vähentämiseen toisen viitejakson aikana keskimäärin vain 0,3 prosentilla vuodessa. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin unionin laajuiseksi tavoitteeksi toiselle viitejaksolle asetettu keskimääräisten reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten vähennys (– 3,3 prosenttia/vuosi). Suunnitellut reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset eivät myöskään ensimmäisen ja toisen viitejakson muodostaman kokonaisjakson aikana vähene linjassa unionin laajuisen kehityksen kanssa (– 0,3 prosenttia v. – 1,7 prosenttia). Vaikka vuoden 2019 tavoite perustuu suunniteltuihin reitinaikaisiin määritettyihin yksikkökustannuksiin, jotka alittavat hieman keskimääräiset reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset jäsenvaltioissa, joilla on samankaltainen toiminta- ja talousympäristö kuin Alankomaissa (– 3,7 prosenttia), ne ovat noin 18 prosenttia suuremmat kuin unionin laajuinen suorituskykytavoite vuonna 2019.

(13)

Italian tavoitteet perustuvat sen reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten suunniteltuun vähentämiseen toisen viitejakson aikana keskimäärin 2,8 prosentilla vuodessa. Tämä ei ole linjassa unionin laajuiseksi tavoitteeksi toiselle viitejaksolle asetetun keskimääräisten reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten vähennyksen kanssa (– 3,3 prosenttia/vuosi). Italian suunnitellut reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset eivät myöskään ensimmäisen ja toisen viitejakson muodostaman kokonaisjakson aikana vähene linjassa unionin laajuisen kehityksen kanssa (– 1,4 prosenttia v. – 1,7 prosenttia). Lisäksi vuoden 2019 tavoite perustuu suunniteltuihin reitinaikaisiin määritettyihin yksikkökustannuksiin, jotka ovat huomattavasti (+ 16,6 prosenttia) suuremmat kuin keskimääräiset reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset jäsenvaltioissa, joilla on samankaltainen toiminta- ja talousympäristö kuin Italiassa, ja noin 25 prosenttia suuremmat kuin unionin laajuinen suorituskykytavoite vuonna 2019.

(14)

Tästä syystä on asianmukaista, että komissio antaa suosituksia toimenpiteistä, jotka kyseisten jäsenvaltioiden on tarpeen toteuttaa sen varmistamiseksi, että niiden kansalliset valvontaviranomaiset ehdottavat tarkistettuja suorituskykytavoitteita, joissa otetaan huomioon tässä päätöksessä mainitut yhteensopimattomuudet. Asetuksen (EY) N:o 549/2004 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 mukaan kyseisten jäsenvaltioiden on sen jälkeen hyväksyttävä tarkistetut suorituskykytavoitteet ja ilmoitettava niistä komissiolle neljän kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta.

(15)

Yhteensopimattomuuksien korjaamiseksi kapasiteettiin liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella olisi varmistettava, että tarkistetut suorituskykytavoitteet ovat vähintään verkon operaatiosuunnitelmassa esitettyjen toiminnallisten ilmatilan lohkojen kapasiteetin viitearvojen mukaisia. Jos verkon operaatiosuunnitelma sisältää korjaavia tai lieventäviä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on varmistaa asianmukaisten toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevien viitearvojen noudattaminen, asianomaisten jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon kyseiset toimenpiteet suorituskykytavoitteita tarkistaessaan.

(16)

Jotta voidaan korjata yhteensopimattomuudet kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella Itävallan, Slovakian, Belgian, Luxemburgin, Ranskan, Saksan ja Italian osalta, reitinaikaisina määritettyinä yksikkökustannuksina ilmaistuja kustannustehokkuuden suorituskykytavoitteita olisi tarkistettava alaspäin siten, että ne ovat linjassa keskimääräisten reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten vähennyksen kanssa unionin tasolla toisen viitejakson aikana ja ensimmäisen ja toisen viitejakson muodostaman kokonaisjakson aikana.

(17)

Lisäksi kustannustehokkuuden suorituskykytavoitteiden tarkistamisen yhteydessä olisi myös tarkistettava liikenne-ennusteita, joihin kyseiset tavoitteet perustuvat. Belgian, Luxemburgin, Ranskan, Saksan, ja Alankomaiden toiselle viitejaksolle ennakoituja palveluyksiköitä olisi lisättävä ottaen huomioon vuonna 2014 todettu liikenteen kasvu. Italian olisi sen sijaan vähennettävä toiselle viitejaksolle ennakoituja palveluyksiköitään tosiasiallisen liikenteen määrän vuoksi.

(18)

Komissio on kuullut asianomaisia jäsenvaltioita tässä päätöksessä esitetyistä suosituksista täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(19)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat yhtenäisen ilmatilan komitean lausunnon mukaiset,