5.9.2014

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 265/22

---

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 950/2014,

annettu 4 päivänä syyskuuta 2014,

tilapäisen poikkeuksellisen yksityisen varastoinnin tukijärjestelmän avaamisesta tietyille juustoille ja tuen määrän vahvistamisesta ennalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 219 artiklan 1 kohdan yhdessä 228 artiklan kanssa

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Venäjän hallitus otti 7 päivänä elokuuta 2014 käyttöön tiettyjen tuotteiden, kuten maitotuotteiden, tuontikiellon unionista Venäjälle. Maitotuote, johon kielto vaikuttaa eniten, on juusto, koska unionin juustojen kokonaisviennistä 33 prosenttia suuntautuu Venäjälle. Lisäksi Venäjä on juuston osalta yksinomainen kauppakumppani Suomelle ja Baltian maille ja merkittävä vientikohde muille jäsenvaltioille kuten Alankomaille, Puolalle ja Saksalle.

(2)	Vuonna 2013 juustoa vietiin Venäjälle yli 250 000 tonnia, ja sisämarkkinoiden on todennäköisesti otettava vastaan suuri osa tästä määrästä, mikä aiheuttaa markkinoilla epätasapainoa ja hinnanlaskupainetta.

(3)	Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla käytettävissä olevat markkinoiden interventiotoimenpiteet eivät vaikuta olevan riittäviä tässä hiljattain syntyneessä tilanteessa, sillä ne on rajoitettu juustoihin, joilla on maantieteellinen merkintä.

(4)	Vakavan epätasapainon uhkaa juustomarkkinoilla voidaan lieventää tai se voidaan poistaa varastoinnilla. Sen vuoksi on asianmukaista myöntää tukea juuston yksityiseen varastointiin ja vahvistaa tuen määrä ennalta.

(5)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 17 artiklassa säädetään yksityiseen varastointiin myönnettävästä tuesta juustoille, jotka on varustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1151/2012 (2) mukaisella suojatulla alkuperänimityksellä tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä. Tuontikielto vaikuttaa kyllä maantieteellisellä merkinnällä varustettuihin juustoihin, mutta niiden osuus Venäjälle vietävien juustojen kokonaisvalikoimasta on kuitenkin vähäinen. Toiminnan ja hallinnon tehokkuuden vuoksi on aiheellista perustaa yksityisen varastoinnin tukijärjestelmä, joka kattaa kaikentyyppiset juustot.

(6)	Järjestelmän ulkopuolelle on syytä jättää tuorejuustot, jotka eivät sovellu varastointiin.

(7)	Hallinnon ja valvonnan helpottamiseksi yksityisen varastoinnin tukea olisi myönnettävä ainoastaan toimijoille, jotka ovat sijoittautuneet unioniin ja jotka on merkitty siellä alv-rekisteriin.

(8)	Järjestelmän tehokkaan valvonnan varmistamiseksi tässä asetuksessa olisi täsmennettävä varastointisopimuksen tekemiseksi tarvittavat tiedot sekä sopimuspuolten velvoitteet.

(9)	Järjestelmän tehostamiseksi sopimusten olisi koskettava tiettyä vähimmäismäärää ja sopimuspuolen velvoitteita, erityisesti niitä, joiden ansiosta varastoinnin valvonnasta vastaava toimivaltainen viranomainen voi suorittaa varastointiolosuhteiden tehokkaita tarkastuksia.

(10)	Sopimusmäärän varastoiminen sovitun jakson ajan on yksi yksityisen varastoinnin tuen myöntämisen ensisijaisista vaatimuksista. Kauppatavan ja käytännön tarpeiden huomioon ottamiseksi olisi sallittava tietty poikkeama tuen alaisesta määrästä.

(11)	Varastoinnin moitteettoman hallinnon varmistamiseksi on aiheellista antaa säännöksiä maksettavan tuen määrän alentamiseksi silloin, kun sopimusvarastointijakson aikana varastoitu määrä on sopimuksen alaista määrää pienempi tai varastointijakso on sovittua lyhyempi.

(12)

Tuen määrä olisi vahvistettava varastointikustannusten ja/tai muiden asiaankuuluvien markkinatekijöiden perusteella. On aiheellista vahvistaa kyseisten tuotteiden kiinteille varastoonvienti- ja varastostapoistamiskustannuksille sekä kylmävarastoinnin päiväkohtaisille kustannuksille ja rahoituskustannuksille myönnettävä tuki.

(13)

On tarpeen vahvistaa ennakkomaksun suorittamiseksi vaadittavat edellytykset, tuen mukauttaminen tapauksissa, joissa sopimuksen alaista määrää ei ole täysin noudatettu, tukikelpoisuuden täyttymistä koskevat tarkastukset, mahdolliset seuraamukset ja tiedot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle.

(14)	On aiheellista säätää mahdollisuudesta vahvistaa alennuskerroin, jota sovelletaan käsiteltävinä oleviin hakemuksiin, jos se on tarpeen sen varmistamiseksi, että toimenpiteet eivät ylitä määriä, joita varten yksityisen varastoinnin tukijärjestelmä on perustettu.

(15)	Olisi vahvistettava myös asiakirjoja, kirjanpitoa sekä tarkastustiheyttä ja tarkastusmenettelyjä koskevat säännöt.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa säädetään tilapäisestä poikkeuksellisesta yksityisen varastoinnin tukijärjestelmästä, jota sovelletaan CN-koodeihin 0406 20, 0406 30, 0406 40 ja 0406 90 kuuluviin juustoihin ja CN-koodiin 0406 10 kuuluvaan jäädytettyyn juustomassaan.

Tilapäisen järjestelmän piiriin kuuluvien tuotteiden enimmäismääräksi vahvistetaan 155 000 tonnia.

2 artikla

Määritelmä

Tässä asetuksessa tarkoitetaan ilmaisulla ’jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset’ jäsenvaltioiden maksajavirastoiksi nimeämiä virastoja tai elimiä, jotka täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (3) 7 artiklassa säädetyt edellytykset.

3 artikla

Tuotteiden tukikelpoisuus

1.   Jotta juustolle voidaan myöntää 1 artiklassa tarkoitettua yksityisen varastoinnin tukea, jäljempänä ’tuki’, sen on oltava laadultaan virheetöntä, kunnollista ja myyntikelpoista, oltava peräisin unionista ja sen iän on varastointisopimuksen voimassaolon alkamispäivänä vastattava vähintään sellaista kypsytysaikaa, joka nostaa juuston arvoa.

2.   Juuston on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)	kukin erä painaa vähintään 0,5 tonnia;

b)	juustoon on merkitty lähtemättömästi, tapauksen mukaan koodina, yritys, jossa se on valmistettu, ja valmistuspäivä;

c)	siihen on merkitty varastoonvientipäivä;

d)	siitä ei ole tehty aikaisempaa varastointisopimusta.

3.   Jäsenvaltiot voivat luopua velvoitteesta merkitä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu varastoonvientipäivä juustoon edellyttäen, että varaston pitäjä sitoutuu pitämään rekisteriä, johon 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot kirjataan varastoonvientipäivänä.

4 artikla

Tukihakemukset

1.   Tukea hakevan toimijan on toimitettava hakemus sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa tuotteet varastoidaan.

2.   Tukea hakevien toimijoiden on oltava sijoittautuneita unioniin ja merkitty siellä alv-rekisteriin.

3.   Tukihakemuksia voidaan esittää tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 31 päivä joulukuuta 2014.

4.   Tukihakemusten on liityttävä tuotteisiin, jotka on viety kokonaisuudessaan varastoon.

5.   Hakemukset on jätettävä käyttäen menetelmää, jonka asianomainen jäsenvaltio on asettanut toimijoiden saataville.

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat edellyttää, että sähköisesti tehdyissä hakemuksissa on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/93/EY (4) 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kehittynyt sähköinen allekirjoitus tai sellainen sähköinen allekirjoitus, joka tarjoaa allekirjoitusta vastaavat takeet soveltamalla samoja sääntöjä ja edellytyksiä kuin komission päätöksessä 2004/563/EY, Euratom (5) ja sen täytäntöönpanosäännöissä vahvistetut säännökset sähköisistä ja digitoiduista asiakirjoista.

6.   Hakemus voidaan hyväksyä vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	siinä on viittaus tähän asetukseen;

b)	siinä on hakijaa koskevat tunnistetiedot: nimi, osoite ja alv-rekisteröintinumero;

c)	siinä ilmoitetaan tuote asianomaisella kuusinumeroisella CN-koodilla;

d)	siinä ilmoitetaan tuotteiden määrä;

e)	siinä ilmoitetaan varastointijakso;

f)	siinä ilmoitetaan varastointipaikan nimi ja osoite sekä varastointierän numero ja tarvittaessa hyväksymisnumero, joka yksilöi tehdaslaitoksen;

g)	siihen ei liity hakijan esittämiä muita kuin tässä asetuksessa vahvistettuja lisäedellytyksiä;

h)	se esitetään sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai jollakin sen jäsenvaltion virallisista kielistä, jossa hakemus jätetään.

7.   Hakemusten sisältöä ei voida muuttaa niiden jättämisen jälkeen.

5 artikla

Sopimusten tekeminen

1.   Sopimukset on tehtävä sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jonka alueelle tuotteet varastoidaan, sekä hakijan, jäljempänä ’sopimuspuoli’, välillä.

2.   Sopimukset on tehtävä 30 päivän kuluessa 4 artiklan 6 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottopäivästä edellyttäen, että 14 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu tuotteiden tukikelpoisuus vahvistetaan tarvittaessa myöhemmin. Jollei tukikelpoisuutta vahvisteta, kyseistä sopimusta on pidettävä mitättömänä.

6 artikla

Sopimuspuolen velvoitteet

1.   Sopimuksessa on määrättävä vähintään seuraavista sopimuspuolen velvoitteista:

a)

sopimuspuolen on omaan lukuunsa ja omalla vastuullaan siirrettävä sopimuksen alainen määrä varastoon ja pidettävä se sopimusvarastointijakson ajan olosuhteissa, joissa tuotteen ominaisuudet säilyvät, korvaamatta varastoituja tuotteita tai siirtämättä niitä varastosta toiseen; erityistapauksissa ja sopimuspuolen asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin sallia varastoitujen tuotteiden siirron;

b)	sopimuspuolen on säilytettävä tuotteen varastointipaikkaan saapumisen yhteydessä laaditut punnitusasiakirjat;

c)	sopimuspuolen on sallittava toimivaltaisen viranomaisen valvoa kaikkina ajankohtina kaikkien sopimuksessa määrättyjen velvoitteiden noudattamista;

d)

sopimuspuolen on tehtävä varastoidut tuotteet helposti käsiteltäviksi ja yksilöllisesti tunnistettaviksi: kukin yksittäisesti varastoitu tuoteyksikkö on varustettava merkinnällä, josta ilmenee varastoonvientipäivä, sopimuksen numero, tuote ja paino. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin luopua sopimusnumeron merkitsemistä koskevista vaatimuksista edellyttäen, että varaston pitäjä sitoutuu kirjaamaan sopimusnumeron 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun rekisteriin.

2.   Sopimuspuolen on pidettävä tarkastuksista vastaavan viranomaisen saatavilla kaikki sopimukseen liittyvä asiakirja-aineisto, jonka avulla voidaan varmistua yksityiseen varastointiin sijoitettujen tuotteiden osalta erityisesti seuraavista seikoista:

a)	hyväksymisnumero, joka yksilöi tehdaslaitoksen ja tuotantojäsenvaltion;

b)	tuotteiden alkuperä ja valmistuspäivä;

c)	varastoonvientipäivä;

d)	pakattujen tuotteiden paino ja määrä;

e)	sijainti varastossa ja varaston osoite;

f)	sopimusvarastointijakson oletettu päättymispäivä täydennettynä tosiasiallisella varastosta poistamisen päivämäärällä.

3.   Sopimuspuolen tai tarvittaessa varaston pitäjän on pidettävä varastokirjanpitoa, joka on saatavilla varastossa ja joka sisältää sopimusnumeroittain

a)	yksityiseen varastoon saatettujen tuotteiden yksilöinnit eräkohtaisesti;

b)	varastoon viennin ja varastosta poistamisen päivät;

c)	varastointierittäin ilmoitetun määrän;

d)	tuotteiden sijainnin varastossa.

7 artikla

Sopimusvarastointijakso

1.   Sopimusvarastointijakso alkaa sitä päivää seuraavana päivänä, jona toimivaltainen viranomainen vastaanottaa 4 artiklan 6 kohdan f alakohdassa tarkoitetut tiedot.

2.   Sopimusvarastointi päättyy varastosta poistamista edeltävänä päivänä.

3.   Tukea voidaan myöntää ainoastaan silloin kun sopimusvarastointijakso on 60–210 päivää.

8 artikla

Varastosta poistaminen

1.   Varastosta poistaminen voi alkaa sovitun varastointiajan viimeisen päivän jälkeisenä päivänä.

2.   Varastosta poistamisen on tapahduttava kokonaisina varastointierinä tai toimivaltaisen viranomaisen luvalla tätä pienempinä määrinä. Jäljempänä 14 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa varastosta poistaminen voi koskea ainoastaan sinetöityä määrää.

3.   Sopimuspuolen on annettava toimivaltaiselle viranomaiselle 14 artiklan 5 kohdan säännösten mukaisesti ilmoitus aikeestaan poistaa tuotteita varastosta.

4.   Jos 3 kohdan vaatimusta ei noudateta mutta toimivaltainen viranomainen katsoo, että varastosta poistamisen päivästä ja kyseessä olevista määristä on toimitettu riittävät todisteet 30 päivän kuluessa varastointipaikasta poistamisesta, tukea alennetaan 15 prosenttia ja sitä maksetaan ainoastaan jaksolta, jolta sopimuspuoli toimittaa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän todisteen siitä, että tuote on ollut sopimusvarastoinnissa.

5.   Jos 3 kohdan vaatimusta ei noudateta eikä varastosta poistamisen päivästä ja kyseessä olevista määristä ole toimitettu toimivaltaista viranomaista tyydyttäviä riittäviä todisteita 30 päivän kuluessa varastointipaikasta poistamisesta, kyseisen sopimuksen osalta ei makseta lainkaan tukea.

9 artikla

Tuen määrät

Tuki on

—	15,57 euroa varastoitua tonnia kohden kiinteiden varastointikustannusten osalta,

—	0,40 euroa tonnia ja sopimusvarastointipäivää kohden.

10 artikla

Tuen ennakkomaksu

1.   Kun varastointi on jatkunut 60 päivää, tuesta voidaan sopimuspuolen pyynnöstä maksaa kerran ennakko, jos sopimuspuoli asettaa vakuuden, jonka määrä on ennakon määrä 10 prosentilla korotettuna.

2.   Ennakkomaksun suuruus ei saa ylittää 90 päivän tai, tapauksen mukaan, kolmen kuukauden varastointiaikaa vastaavan tuen määrää. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu vakuus vapautetaan heti kun tuen loppusumma on maksettu.

11 artikla

Tuen maksaminen

1.   Tuki tai, jos on suoritettu 10 artiklan mukaisesti ennakkomaksu, tuen loppusumma on maksettava sopimuspuolen kolmen kuukauden kuluessa sopimusvarastointijakson päättymisestä esittämän maksatushakemuksen perusteella.

2.   Jos sopimuspuoli ei pysty toimittamaan tositteita kolmen kuukauden määräajassa, vaikka on toiminut ripeästi saadakseen ne ajoissa, tälle voidaan myöntää lisäaika, joka voi olla yhteensä enintään kolme kuukautta.

3.   Tuki tai tuen loppusumma on maksettava 120 päivän kuluessa päivästä, jona tuen maksatushakemus on jätetty, edellyttäen, että sopimusvelvoitteet on täytetty ja lopputarkastus on tehty. Jos meneillään on kuitenkin hallinnollinen tutkinta, maksu suoritetaan vasta, kun tukioikeus on vahvistettu.

4.   Jos sopimusvarastointijaksolla tosiasiallisesti varastoitu määrä on sopimuksen alaista määrää pienempi ja sen suuruus on vähintään 95 prosenttia tästä määrästä, tukea maksetaan tosiasiallisesti varastoidusta määrästä, ylivoimaisia esteitä lukuun ottamatta. Jos toimivaltainen viranomainen kuitenkin toteaa sopimuspuolen toimineen tahallisesti tai huolimattomuuttaan, se voi päättää tehdä tukeen lisävähennyksen tai olla maksamatta tukea.

5.   Jos sopimusvarastointijaksolla tosiasiallisesti varastoitu määrä on 4 kohdassa ilmoitettuja prosenttiosuuksia pienempi muttei alle 80 prosenttia sopimuksen alaisesta määrästä, tosiasiallisesti varastoidulle määrälle maksettava tuki vähennetään puoleen, ylivoimaisia esteitä lukuun ottamatta. Jos toimivaltainen viranomainen kuitenkin toteaa sopimuspuolen toimineen tahallisesti tai huolimattomuuttaan, se voi päättää tehdä tukeen lisävähennyksen tai olla maksamatta tukea.

6.   Jos sopimusvarastointijaksolla tosiasiallisesti varastoitu määrä on alle 80 prosenttia sopimuksen alaisesta määrästä, tukea ei makseta lainkaan, ylivoimaisia esteitä lukuun ottamatta.

7.   Jos varastoinnin aikana tai varastosta poistamisen yhteydessä tehdyissä tarkastuksissa todetaan viallisia tuotteita, kyseisistä määristä ei makseta tukea. Jäljelle jäävän tukikelpoisen varastointierän määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin 3 artiklan 2 kohdassa säädetty vähimmäismäärä. Samaa sääntöä sovelletaan, jos osa varastointierästä poistetaan samasta syystä ennen varastoinnin vähimmäisajan päättymistä.

Viallisia tuotteita ei oteta huomioon laskettaessa 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitettua tosiasiallisesti varastoitua määrää.

8.   Jos sopimuspuoli ei noudata 7 artiklan 3 kohdassa säädetyn varastointiajan päättymistä varastoidun määrän kokonaisuuden osalta, jokainen luvaton kalenteripäivä vähentää tukea kyseisen sopimuksen osalta 10 prosentilla, ylivoimaisia esteitä lukuun ottamatta. Vähennys voi kuitenkin olla enintään 100 prosenttia tuen määrästä.

12 artikla

Ilmoitukset ja seuranta

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kunkin viikon tiistaina edellisen viikon osalta määrät, joiden osalta sopimuksia on tehty, eriteltynä varastointijakson mukaan, sekä tuotemäärät, joiden osalta on jätetty tukihakemuksia.

Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille heti, kun se on havainnut, että määrät, joiden osalta tukihakemuksia on toimitettu, lähestyvät 1 artiklassa tarkoitettua enimmäismäärää.

Kun komissio on ilmoittanut jäsenvaltioille, että määrät, joiden osalta tukihakemuksia on toimitettu, lähestyvät 1 artiklassa tarkoitettua enimmäismäärää, jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kunakin työpäivänä ennen klo 14 (Brysselin aikaa) tuotemäärät, joiden osalta edeltävänä työpäivänä on jätetty tukihakemuksia.

2.   Komissio varmistaa 1 kohdan mukaisesti saatujen ilmoitusten perusteella, että 1 artiklassa tarkoitettua enimmäismäärää ei ylitetä.

Jos komissio havaitsee kyseisten ilmoitusten perusteella, että 1 artiklassa tarkoitettu enimmäismäärä on ylittynyt, se ilmoittaa tästä välittömästi kaikille jäsenvaltioille.

3.   Kun komissio on ilmoittanut jäsenvaltioille, että 1 artiklassa tarkoitettu enimmäismäärä on ylittynyt, jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä toimijoille.

4.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kunkin kuukauden loppuun mennessä edellisen kuukauden osalta:

a)	kyseisen kuukauden aikana varastoon viedyt ja varastosta poistetut tuotemäärät;

b)	kyseisen kuukauden lopussa varastossa olleet tuotemäärät;

c)	tuotemäärät, joiden osalta sopimusvarastointijakso on päättynyt.

5.   Edellä 1 ja 4 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden ilmoitukset on tehtävä komission asetuksen (EY) N:o 792/2009 (6) mukaisesti.

13 artikla

Toimenpiteet enimmäismäärän noudattamiseksi

Jos tiettynä päivänä jätettyjen tukihakemusten piiriin kuuluvan koko tuotemäärän hyväksyminen johtaisi siihen, että 1 artiklassa tarkoitettu enimmäismäärä ylittyy, komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksellä, joka hyväksytään soveltamatta asetuksen (EU) N:o 1308/2013 229 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä, jakokertoimen, jota sovelletaan komissiolle kyseisenä päivänä ilmoitettuja hakemuksia vastaaviin määriin. Jakokertoimella rajoitetaan niiden tuotteiden kokonaismäärä, joihin voidaan soveltaa tilapäistä poikkeuksellista yksityisen varastoinnin tukea, 1 artiklassa tarkoitettuun enimmäismäärään.

14 artikla

Tarkastukset

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen tämän asetuksen noudattamisen. Kyseisten toimenpiteiden on sisällettävä kaikki tukihakemusten hallinnolliset tarkastukset, joita on täydennettävä paikalla tehtävillä tarkastuksilla 2–8 kohdan mukaisesti.

2.   Tarkastuksista vastaavan viranomaisen on tehtävä varastoon tuotavien tuotteiden tarkastukset 30 päivän kuluessa 4 artiklan 6 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen tietojen saamisesta.

Sen varmistamiseksi, että varastoidut tuotteet ovat tukikelpoisia, edustavalle otokselle, johon kuuluu vähintään viisi prosenttia varastoon viedyistä määristä, on tehtävä fyysiset tarkastukset, jotta varmistetaan, että kaikki varastointierät vastaavat muun muassa tuotteiden painon, tunnistetietojen ja luonteen osalta sopimuksen tekemistä koskevassa hakemuksessa olevia tietoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan soveltamista.

3.   Edellä 2 kohdassa säädettyä 30 päivän määräaikaa voidaan jäsenvaltion asianmukaisesti perustelemista syistä pidentää 15 päivällä.

4.   Tarkastuksista vastaavan viranomaisen on

a)	sinetöitävä sopimukseen, varastointierään tai pienempään määrään liittyvät tuotteet 2 kohdassa säädetyn tarkastuksen yhteydessä; tai

b)	tehtävä ennalta ilmoittamaton tarkastus varmistaakseen, että sopimuksen alainen määrä on varastointipaikassa.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun tarkastuksen on vastattava vähintään 10:tä prosenttia sopimuksen alaisesta kokonaismäärästä, ja sen on oltava edustava. Tällaisiin tarkastuksiin on kuuluttava 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun varastokirjanpidon sekä punnitustodisteiden ja rahtitavarakirjojen kaltaisten tositteiden tutkinta, samoin kuin tuotteiden painon, tyypin ja tunnistetietojen tarkastus, joka tehdään vähintään viidelle prosentille ennalta ilmoittamattoman tarkastuksen kohteena olevasta määrästä.

5.   Sopimusvarastointijakson päättyessä tarkastuksista vastaavan viranomaisen on tehtävä vähintään puolelle sopimuksista otantatarkastus varastossa olevien tuotteiden painon ja tunnistetietojen todentamiseksi. Tätä tarkastusta varten sopimuspuolen on ilmoitettava toimivaltaiselle elimelle kyseiset varastointierät vähintään viisi työpäivää ennen

a)	sopimusvarastoinnin enimmäisjakson päättymistä; tai

b)	varastosta poistamisen alkamista, jos tuotteet poistetaan ennen sopimusvarastoinnin enimmäisjakson päättymistä.

Jäsenvaltiot voivat hyväksyä viittä työpäivää lyhyemmän määräajan.

6.   Jos sovelletaan 4 kohdan a alakohdan mukaista vaihtoehtoa, sopimusvarastointijakson päättyessä on varmistettava, että sinetit ovat paikoillaan ja ehjiä. Sinetöinnistä tai tavaroiden käsittelystä aiheutuvat kustannukset ovat sopimuspuolen vastuulla.

7.   Kaikki näytteet tuotteiden laadun ja koostumuksen todentamiseksi on otettava tarkastuksista vastaavan viranomaisen toimenhaltijoiden toimesta tai näiden läsnä ollessa.

Fyysinen tarkastus tai painon todentaminen on suoritettava siten, että kyseiset toimenhaltijat ovat läsnä punnituksessa.

Kaikki kyseisten toimenhaltijoiden tarkastamat varasto- ja liikekirjanpitoon liittyvät sekä muut asiakirjat on kirjausketjua varten leimattava tai parafoitava tarkastuskäynnin aikana. Atk-tietueita todennettaessa niistä on tulostettava yksi kappale tarkastuskansiossa säilytettäväksi.

15 artikla

Raportointi tilintarkastuksesta

1.   Tarkastuksista vastaavan viranomaisen on laadittava tarkastuskertomus kustakin paikalla tehdystä tarkastuksesta. Kertomuksessa on kuvailtava tarkastettuja seikkoja tarkoin.

Kertomuksessa on esitettävä

a)	tarkastuspäivä ja tarkastuksen alkamisajankohta;

b)	yksityiskohtaiset tiedot annetusta ennakkoilmoituksesta;

c)	tarkastuksen kesto;

d)	läsnä olleet vastuuhenkilöt;

e)	tehtyjen tarkastusten luonne ja laajuus sekä yksityiskohtaiset tiedot tarkastelluista asiakirjoista ja tuotteista;

f)	havainnot ja päätelmät;

g)	jatkotoimenpiteiden mahdollinen tarve.

Kertomuksen on oltava vastuullisen toimenhaltijan ja sopimuspuolen tai tarvittaessa varaston pitäjän allekirjoittama ja sen on sisällyttävä maksuasiakirjaan.

2.   Jos merkittäviä säännönvastaisuuksia ilmenee viidessä prosentissa tai sitä suuremmassa osuudessa tarkastetuista saman sopimuksen alaisista tuotemääristä, tarkastuksia laajennetaan ottamalla tarkastuksista vastaavan viranomaisen määräämä suurempi näyte.

3.   Tarkastuksista vastaavan viranomaisen on kirjattava kaikki noudattamatta jättämiset sellaisten vakavuuteen, laajuuteen, kestoon ja toistuvuuteen liittyvien kriteerien perusteella, jotka voivat johtaa 16 artiklan 1 kohdan mukaiseen poissulkemiseen ja/tai kyseisen artiklan 4 kohdan mukaiseen aiheettomasti maksetun tuen takaisin perimiseen tarvittaessa korkoineen.

16 artikla

Seuraamukset

1.   Jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen havaitsee, että hakijan tästä asetuksesta johtuvien oikeuksien saamiseksi esittämä asiakirja sisältää virheellisiä tietoja ja jos kyseiset virheelliset tiedot ovat oikeuden myöntämisen kannalta ratkaisevia, toimivaltaisen viranomaisen on suljettava hakija yksityisen varastoinnin tuen myöntämismenettelyn ulkopuolelle sen tuotteen osalta, josta virheellisiä tietoja on annettu, yhden vuoden ajaksi siitä kun sääntöjenvastaisuuden vahvistamista koskeva lopullinen hallinnollinen päätös on tehty.

2.   Edellä 1 kohdassa säädettyä poissulkemista ei sovelleta, jos hakija todistaa toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla, että kyseisessä kohdassa tarkoitettu tilanne johtuu ylivoimaisesta esteestä tai ilmeisestä virheestä.

3.   Aiheettomasti maksettu tuki on perittävä asianomaisilta toimijoilta takaisin korkoineen. Komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 (7) 73 artiklassa vahvistettuja sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin.

4.   Tässä artiklassa säädettyjen hallinnollisten seuraamusten täytäntöönpano ja perusteettomasti maksettujen määrien takaisinperintä eivät vaikuta sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamiseen komissiolle komission asetuksen (EY) N:o 1848/2006 (8) mukaisesti.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/93/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 1999, sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista (EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12).

(5)  Komission päätös 2004/563/EY, Euratom, tehty 7 päivänä heinäkuuta 2004, komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta (EUVL L 251, 27.7.2004, s. 9).

(6)  Komission asetus (EY) N:o 792/2009, annettu 31 päivänä elokuuta 2009, yhteisen markkinajärjestelyn, suorien tukien järjestelmän, maataloustuotteiden menekinedistämisen ja syrjäisimpiin alueisiin ja Egeanmeren pieniin saariin sovellettavien järjestelyjen täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien tietojen ja asiakirjojen tiedoksiantamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 228, 1.9.2009, s. 3).

(7)  Komission asetus (EY) N:o 796/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, neuvoston asetuksissa (EY) N:o 1782/2003 ja (EY) N:o 73/2009 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä neuvoston asetuksessa (EY) N:o 479/2008 säädettyjen täydentävien ehtojen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 141, 30.4.2004, s. 18).

(8)  Komission asetus (EY) N:o 1848/2006, annettu 14 päivänä joulukuuta 2006, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksen yhteydessä esiintyvistä sääntöjenvastaisuuksista ja aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnästä sekä tätä alaa koskevan tiedotusjärjestelmän järjestämisestä ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 595/91 kumoamisesta (EUVL L 355, 15.12.2006, s. 56).

---