29.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/109

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja lisätä sen kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon.

(4)

Neuvosto antoi 9 päivänä heinäkuuta 2013 suosituksen Romanian vuoden 2013 kansallisesta uudistusohjelmasta (3) ja lausunnon Romanian vuosien 2012–2016 lähentymisohjelmasta.

(5)

Komissio hyväksyi 13 päivänä marraskuuta 2013 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2014 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen.

(6)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 20 päivänä joulukuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa.

(7)

Romania toimitti vuoden 2014 kansallisen uudistusohjelmansa 6 päivänä toukokuuta 2014 ja vuoden 2014 lähentymisohjelmansa 5 päivänä toukokuuta 2014. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on pystytty ottamaan huomioon.

(8)

Neuvosto hyväksyi 22 päivänä lokakuuta 2013 päätöksen 2013/531/EU (4), jossa Romanialle myönnettiin enintään 2 miljardia euroa keskipitkän ajan rahoitustukea syyskuuhun 2015 asti. Jäsenvaltioiden maksutasejärjestelyyn kuuluvan ennalta varautuvan keskipitkän ajan rahoitustuen myöntäminen Romanialle katsottiin asianmukaiseksi, koska epävakaat pääomavirrat vaikuttavat erityisesti kehittyviin markkinoihin, makrotalouden skenaarioon kohdistuu riskejä ja pankkisektorilla on edelleen heikkouksia. Vaikka Romania ei nykyisessä markkinatilanteessa aio pyytää erien maksua, ennalta varautuvan tuen odotetaan auttavan makrotalouden, julkisen talouden ja rahoitusjärjestelmän vakauttamista ja parantavan rakenneuudistusten kautta talouden häiriönsietokykyä ja kasvupotentiaalia. Marraskuun 6 päivänä 2013 tehdyssä yhteisymmärryspöytäkirjassa ja sen myöhemmissä täydennyksissä, joissa vahvistetaan EU:n ennalta varautuvan tuen osalta täytettävät edellytykset, täydennetään ja tuetaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettuja maakohtaisia suosituksia. EU:n ennalta varautuvan tuen edellytyksenä on kattavan talouspoliittisen ohjelman toteuttaminen siten, että erityinen painopiste on rakenteellisissa uudistustoimenpiteissä ja niissä maakohtaisissa suosituksissa, jotka liittyvät hallinnollisiin valmiuksiin, tuotemarkkinoiden uudistuksiin, liiketoimintaympäristöön, työmarkkinoihin, eläkkeisiin, valtionyhtiöihin ja terveydenhuoltoon. Tämä toimintasuunnitelma ei vapauta Romanian hallitusta toteuttamasta kaikkia maakohtaisia suosituksia täysimääräisesti. Yhteisymmärryspöytäkirjan ja maakohtaisten suositusten toteuttamisen edellyttämä politiikan priorisointi, täytäntöönpano ja koordinointi olisi hoidettava siten, että priorisointia koskevat päätökset tehdään johdonmukaisella tavalla.

(9)

Vuoden 2014 lähentymisohjelmassa esitetyn julkisen talouden strategian tavoitteena on saavuttaa vuonna 2015 keskipitkän aikavälin tavoite (1 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen), joka on vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen, ja pysyä siinä tämän jälkeen. Romanialla on yhteisrahoitettavien hankkeiden osalta mahdollisuus poiketa tilapäisesti keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta vuonna 2014. Tilapäinen poikkeaminen on kuitenkin kompensoitava seuraavana vuonna. Lähentymisohjelman tavoitteena on (uudelleen lasketun) rakenteellisen rahoitusaseman vakautuminen vuonna 2014 ja koheneminen 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Menojen ennustetaan kasvavan menojen kasvulle asetetun viitearvon mukaisella vauhdilla sekä vuonna 2014 että vuonna 2015. Velkasuhteen ennustetaan kasvavan 40 prosenttiin vuonna 2015 ja vähenevän vuosina 2016–2017. Lähentymisohjelmassa esitetty julkisen talouden strategia vastaa yleisesti vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Julkisen talouden kehitysarvion perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Se on pitkälti komission yksiköiden kevään 2014 talousennusteen mukainen. Lähentymisohjelman taustalla oleva potentiaalisen BKT:n arvio on kuitenkin hieman suurempi lähinnä optimistisempien työmarkkinanäkymien vuoksi. Vuoden 2014 talousarviosuunnitelmiin kohdistuu heikkenemisriskejä, jotka liittyvät menovalvontaan ja odotettua vähäisempään veronkantoon. Julkisen talouden suunnitellun kehitysuran taustalla olevia toimenpiteitä ei ole myöskään vielä määritelty vuoden 2015 ja sitä seuraavien vuosien osalta.

Komission ennusteen mukaan Romania noudattaa vuonna 2014 vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia huolimatta rakenteellisen rahoitusaseman vähäisestä heikkenemisestä, kun otetaan huomioon yhteisrahoitetuille hankkeille sallittu tilapäinen poikkeaminen. Vuonna 2015 on riskinä, että ennusteiden mukaiset toimet jäävät merkittävästi alle vaaditun tason, kun otetaan huomioon sallitun tilapäisen poikkeamisen kompensointi. Lisäksi Romanian ennustetaan poikkeavan vuonna 2015 myös menojen kasvulle asetetusta vertailuarvosta. Neuvosto katsoo vuoden 2014 lähentymisohjelman arvioinnin ja komission ennusteen perusteella asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti olevan riskinä, että lähentymisohjelman ennaltaehkäisevän osion vaatimuksista poiketaan merkittävästi vuonna 2015.

(10)

Suuren haasteen muodostavat edelleen alv-kysymyksiin (esimerkiksi rajatylittäviin järjestelmiin), valmisteveroihin, sosiaaliturvamaksuihin ja tuloverotukseen liittyvät veropetokset ja veronkierto. Pimeän työn torjunnassa on saatu aikaan vain rajallisesti konkreettisia tuloksia, kun taas verosäännösten noudattamista koskevan strategian tehokuutta haittaa realististen ja sitovien täytäntöönpanotoimenpiteiden puute ja riittämätön ennaltaehkäisy. Verohallintoa ollaan parhaillaan uudistamassa sen tehokkuuden lisäämiseksi: rajatylittävä hallinnollinen yhteistyö erityisesti alv-kysymyksissä on edelleen heikkoa. Pieni- ja keskipalkkaisten työntekijöiden verokiila on edelleen suuri, minkä vuoksi pimeä työ on yleistä ja tulot ilmoitetaan usein liian pieninä. Ympäristöverotuksen alalla on edistytty jonkin verran, sillä ajoneuvojen verotusjärjestelmää on parannettu ja polttoaineiden valmistevero on nyt korkeampi ja automaattisesti indeksoitu. Romanialla on pitkän aikavälin kestävyysriskejä, jotka johtuvat pääasiassa ikäsidonnaisista menoista. Romanian eläkejärjestelmän kestävyyteen ja riittävyyteen liittyy ongelmia, sillä työssä olevia maksajia on vähän suhteessa eläkkeensaajiin. Romania on toteuttanut toimia naisten ja miesten eläkeiän yhdenmukaistamiseksi vuoteen 2035 mennessä.

(11)

Varojen tehoton käyttö ja heikko hallinto aiheuttavat riskin julkisen talouden kestävyydelle terveydenhuoltosektorilla. Maksaminen epävirallisesti on yleistä julkisessa terveydenhuollossa, mikä haittaa järjestelmän saatavuutta, tehokkuutta ja laatua. Terveydenhuoltosektorin ja sen rahoituksen kestävyyden tehostamiseksi on aloitettu uudistuksia, mutta jatkuvaa työtä tarvitaan. Eräät toimenpiteistä aiheuttavat viiveitä, ja niiden rahoitus on riittämätöntä ja palveluiden kapasiteetti alhainen. Järjestelmän kustannustehokkuutta voitaisiin lisätä vähentämällä sairaalahoidon liiallista käyttöä ja vahvistamalla perusterveydenhuoltoa ja lähetejärjestelmää. Terveydenhuoltojärjestelmässä on aloitettu muitakin uudistuksia kansanterveyden parantamiseksi esimerkiksi edistämällä tasavertaisia mahdollisuuksia käyttää laadukkaita terveydenhuoltopalveluja.

(12)

Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien suuri osuus, työvoiman vajaakäyttö ja sen laadun ja tuottavuuden parantamisen tarve ovat edelleen suurimpia haasteita Romanian työmarkkinoilla. Julkisten työnvälitys- ja uudelleenkoulutuspalvelujen laatu on edelleen heikko, vaikka joitakin pienimuotoisia toimenpiteitä onkin toteutettu. Julkisten työvoimapalvelujen rajalliset resurssit ja tulosmittauksen puute rajoittavat työnhakijoille suunnattujen yksilöllisten palvelujen ja työnantajapalvelujen tarjoamista sekä aktiivisen ja passiivisen työmarkkinapolitiikan integroimista. Romaniassa on suuri osuus (17,3 % vuonna 2013) nuoria, jotka eivät ole työssä eivätkä koulutuksessa, ja tämä osuus kasvaa. Aktiivisen ikääntymisen tukemiseksi toteutettava kansallinen strategia, jolla pyritään lisäämään ikääntyvien työntekijöiden työllisyysastetta, on viivästynyt. Se on nyt tarkoitus aloittaa vuoden 2014 loppuun mennessä.

(13)

Minimipalkan asettamiseen ei ole olemassa työmarkkinaosapuolet huomioivia läpinäkyviä suuntaviivoja, joiden tarkoituksena olisi työllisyyden ja kilpailukyvyn tukeminen ja ansiotulojen suojaaminen kestävällä tavalla.

(14)

Vuonna 2011 aloitettua koulutusuudistusta, jossa vahvistettiin pitkän aikavälin toimintasuunnitelma kaikkien koulutusasteiden laadun parantamiseksi, ei ole vielä pantu kaikilta osin täytäntöön rahoitus- ja henkilöresurssien riittämättömyyden vuoksi. Ammattikoulutus on vähentynyt jyrkästi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, minkä vuoksi viime vuosina on käynnistetty useita uudistuksia ja pilottihankkeita. Ammattikoulutusta on silti tarjolla vain vähän, sen merkitys työmarkkinoilla on heikko, ja vain harvat yritykset tarjoavat oppisopimuskoulutusta ja harjoittelupaikkoja. Ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus on suuri ongelma korkea-asteen tutkinnon suorittaneille, ja yritysten ja korkeakoulujen väliset yhteydet ovat heikkoja, mikä näkyy korkeakoulututkinnon suorittaneiden korkeassa työttömyysasteessa. Monet heistä ovat myös työssä, joka ei vastaa heidän koulutustaan tai johon he ovat ylikoulutettuja. Elinikäiseen oppimiseen osallistuvien määrä on edelleen yksi unionin pienimpiä. Koulutuksen keskeyttämisaste on edelleen yksi unionin korkeimmista ja nyt korkeammalla tasolla kuin ennen vuotta 2010. Tämä koskee erityisesti romanivähemmistöä. Naisten työssäkäyntiä haittaa kohtuuhintaisten ja laadukkaiden päivähoitopalvelujen vähyys ja rajallinen saatavuus erityisesti 0–3-vuotiaille.

(15)

Köyhyyden vähentäminen on edelleen suuri haaste. Huolimatta suhteellisen vakaasta työllisyystilanteesta kotitalouksien bruttotulot ovat laskussa ja tuloerot kasvussa. Erityisen alttiina ovat lapsiperheet. Kotinsa ulkopuolella laitoshoidossa olevien lasten siirtämistä vaihtoehtoiseen hoitoon on onnistuttu nopeuttamaan vain vähän. Vammaisia on suurissa hoitolaitoksissa edelleen paljon, eikä yhteiskunnan vammaispalveluita ole kehitetty riittävästi. Sosiaalietuuksien köyhyydenpoistamisteholle haasteita ovat edelleen alhainen käyttöaste, kattavuus ja riittävyys. Vuonna 2015 oli tarkoitus ottaa käyttöön toimeentulotuki, johon yhdistetään kolme sosiaalietuutta (taattu vähimmäistulo, perhelisä ja avustus lämmityskuluihin). Tuen käyttöönotto on kuitenkin viivästynyt. Romanien integrointia edistävän kansallisen strategian täytäntöönpano alkoi vuonna 2012, mutta tärkeimpien toimintasuunnitelmien toteuttamiseen on osoitettu liian vähän varoja ja tulokset ovat vaatimattomia. Strategian uudelleentarkastelu ja muutettujen toimintasuunnitelmien toteuttaminen ovat viivästyneet.

(16)

Julkishallinnon heikko valmius kehittää ja toteuttaa toimenpiteitä on edelleen keskeinen haaste Romanialle. Se haittaa maan kokonaiskehitystä, liiketoimintaympäristöä ja valmiuksia julkisiin investointeihin, eikä tarpeeksi laadukkaita julkisia palveluja kyetä tarjoamaan. Heikkoihin hallinnollisiin valmiuksiin johtaneita rakenteellisia syitä analysoitiin vuonna 2013. Tämän perusteella valmistellaan parhaillaan julkishallinnon vahvistamista koskevaa strategiaa vuosiksi 2014–2020. Sen odotetaan valmistuvan vuoden 2014 puoliväliin mennessä.

(17)

Merkittävästä edistymisestä huolimatta EU:n varojen hyödyntämisaste kuuluu unionin alhaisimpiin. Hallinto- ja valvontajärjestelmien ja julkisia hankintoja koskevien käytänteiden jatkuva heikkous saattaa vaikuttaa kielteisesti seuraavan sukupolven ohjelmien valmisteluun ja toteuttamiseen. Hallituksen keskeinen strateginen suunnittelu ja politiikan priorisointi samoin kuin niiden substanssiministeriöiden, joilla on merkittäviä sijoitussalkkuja, politiikan priorisointi ja monivuotinen talousarviosuunnittelu muodostavat edelleen haasteen. Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö on muuttuvaa ja epäjohdonmukaista. Hallintorakenteessa on monenlaisia toimijoita ja usein päällekkäisiä vastuualueita, eikä sen avulla kyetä korjaamaan puutteita ja tarjoamaan hankintaviranomaisille asianmukaista ohjausta. Korruptio ja eturistiriidat ovat edelleen ongelmallisia hankintaviranomaisten kannalta. Julkisten hankintasopimusten tekemisen yhteyteen on tulossa eturistiriitojen ennakkotarkastusten järjestelmä, jonka odotetaan olevan toiminnassa vuoden 2014 loppuun mennessä.

(18)

Säädösten huono laatu sekä sääntelykehyksen läpinäkyvyyden ja ennakoitavuuden puute haittaa yrityksiä ja kansalaisia. Sähkösopimuksia, rakennuslupia ja veronmaksua koskevat menettelyt ovat edelleen monimutkaisia. Alle 50 prosenttia kiinteistöistä on rekisteröity maarekisteriin, ja vain noin 15 prosenttia kiinteistöjä koskevista tiedoista on tarkastettu ja tallennettu digitaaliseen muotoon. Romania on edistynyt jonkin verran oikeusjärjestelmänsä laadun, riippumattomuuden ja tehokkuuden parantamisessa sekä korruptiontorjunnassa, mutta nämä kysymykset aiheuttavat edelleen ongelmia tehokkaita oikeussuojakeinoja tarvitseville yrityksille. Poliittisella ja hallinnollisella tasolla esiintyy edelleen voimakasta vastustusta lahjomattomuutta ja korruption torjuntaa koskevia toimenpiteitä kohtaan.

(19)

Teollisuusasiakkaita koskeva hintasääntely sähkömarkkinoilla päättyi vuonna 2013, ja kaasun ja sähkön hintasääntelyä ollaan lopettamassa parhaillaan vaiheittain. Valtionyhtiöiden tehokkuus ja hallinnon läpinäkyvyys ovat suuri haaste näillä sektoreilla. Energia-alan sääntelyn purkaminen kannustaa oletettavasti energiatehokkuuden parantamiseen, vaikka konkreettisia toimenpiteitä ja sitoumusresursseja tarvitaan vielä asumisen, kaukolämmön, teollisuuden ja kaupunkiliikenteen energiatehokkuuden parantamiseksi. Romanian liittyminen EU:n sähkö- ja kaasumarkkinoihin on kesken, ja tarjontaa monipuolistavien rajatylittävien kaasuyhteyksien rakentamisella on edelleen merkittäviä esteitä.

(20)

Liikenteen kehittymätön perusinfrastruktuuri on edelleen pullonkaula Romanian talouskasvulle. Ajoneuvokannan nopea kasvu ja tieinfrastruktuurin huono laatu haittaavat yrityksiä ja taloutta. Rautatieinfrastruktuurin huono ylläpito on heikentänyt turvallisuutta ja luotettavuutta. Sisämaan vesireittejä, erityisesti Tonavaa, pitkin kuljetetaan rahtia paljon vähemmän kuin mihin olisi potentiaalia. Liikenteen alan valtionyhtiöiden tehottomuus ja läpinäkymättömyys estävät verkostojen kehittämistä.

(21)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut kattavasti Romanian talouspolitiikkaa. Se on arvioinut kansallisen uudistusohjelman ja lähentymisohjelman. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Romanian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–8.

(22)

Neuvosto on tutkinut lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (5) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 2,

1.

panee täytäntöön EU:n/IMF:n rahoitustukiohjelman noudattamalla täysimääräisesti ehtoja, jotka on kirjattu 6 päivänä marraskuuta 2013 tehtyyn maakohtaisten suositusten toteuttamista täydentävään ja tukevaan yhteisymmärryspöytäkirjaan ja sen myöhempiin lisäyksiin;

2.

panee täytäntöön vuotta 2014 koskevan julkisen talouden strategian, vahvistaa merkittävästi julkisen talouden vakauttamista varmistaakseen keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisen vuonna 2015 maksutaseohjelman sitoumusten mukaisesti ja vuoden 2014 lähentymisohjelmassa tarkoitetulla tavalla erityisesti määrittelemällä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja pysyy tämän jälkeen keskipitkän aikavälin tavoitteessa; tehostaa veronkantoa panemalla täytäntöön verosäännösten noudattamista koskevan strategian ja vauhdittamalla toimia alv-petosten vähentämiseksi; torjuu pimeää työtä; keventää pieni- ja keskipalkkaisten työntekijöiden verorasitusta ilman, että tällä on vaikutusta talousarvioon; saattaa päätökseen vuonna 2010 aloitetun eläkeuudistuksen asettamalla naisille ja miehille saman eläkeiän;

3.

vauhdittaa terveydenhuoltosektorin uudistuksia lisätäkseen terveydenhuollon tehokkuutta, laatua ja saatavuutta myös vähäosaisten sekä syrjäisten ja eristyneiden yhteisöjen osalta; lisää toimia epävirallisten maksujen hillitsemiseksi esimerkiksi asianmukaisten hallinto- ja valvontajärjestelmien kautta;

4.

lisää aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä ja kansallisen työvoimaviraston valmiuksia; kiinnittää erityistä huomiota sellaisten nuorten aktivoimiseen, jotka eivät ole rekisteröityneet työvoimapalvelujen käyttäjiksi; lisää toimenpiteitä iäkkäiden työntekijöiden työllistettävyyden lisäämiseksi; vahvistaa yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa selkeät suuntaviivat läpinäkyvälle minimipalkan asettamiselle, jossa otetaan huomioon talous- ja työmarkkinaolosuhteet;

5.

parantaa ammattikoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen, korkea-asteen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen laatua ja saatavuutta ja mukauttaa niitä työmarkkinoiden tarpeisiin; parantaa varhaiskasvatuksen saatavuutta;

6.

parantaa köyhyyden helpottamiseksi sosiaalisten tulonsiirtojen vaikuttavuutta ja tehokkuutta erityisesti lasten osalta ja jatkaa sosiaaliturvan uudistamista ja vahvistaa sen yhteyttä aktivointitoimenpiteisiin; vauhdittaa romanien työmarkkinoille integrointia edistävien suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamista, lisää koulua käyvien määrää ja vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä kumppanuuksien ja toimivan seurantamekanismin kautta;

7.

vahvistaa työtä julkishallinnon valmiuksien vahvistamiseksi erityisesti parantamalla tehokkuutta, henkilöstöhallintoa, päätöksentekovälineitä ja koordinointia eri hallintotasojen sisällä ja välillä ja parantamalla läpinäkyvyyttä, lahjomattomuutta ja vastuuvelvollisuutta; nopeuttaa EU:n varojen hyödyntämistä, vahvistaa hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja parantaa strategiseen suunnittelun valmiuksia, myös monivuotisen talousarvion suhteen; puuttuu yhä jatkuviin puutteisiin julkisissa hankinnoissa; parantaa edelleen oikeusjärjestelmän laatua ja tehokkuutta, torjuu korruptiota kaikilla tasoilla ja varmistaa tuomioistuinten päätösten tosiasiallisen noudattamisen;

8.

edistää kilpailua ja tehokkuutta energian ja liikenteen aloilla; nopeuttaa valtionyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien uudistusta energia- ja liikennesektoreilla ja lisää valtionyhtiöiden tehokkuutta; parantaa ja sujuvoittaa energiatehokkuustoimenpiteitä; parantaa energiaverkkojen rajatylittävää yhdistämistä ja mahdollistaa prioriteettitoimena kaasun siirtoyhteyksien kaksisuuntaisen virtauksen.