30.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 217/75

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja parantaa sen kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon.

(4)

Neuvosto antoi 10 päivänä heinäkuuta 2012 suosituksen (4) Slovenian vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Slovenian vuosien 2012–2015 vakausohjelmasta.

(5)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2012 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2013 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi niin ikään 28 päivänä marraskuuta 2012 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Slovenia kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(6)

Euroopan parlamentti on asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti osallistunut asianmukaisesti eurooppalaiseen ohjausjaksoon, ja se on 7 päivänä helmikuuta 2013 hyväksynyt päätöslauselman vuotuisen kasvuselvityksen 2013 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista sekä päätöslauselman osallistumisesta vuotuiseen kasvuselvitykseen 2013.

(7)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 14 päivänä maaliskuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa.

(8)

Komissio julkaisi 10 päivänä huhtikuuta 2013 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun Sloveniaa koskevan perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Slovenian makrotaloudessa on liiallisia epätasapainotiloja. Tarvitaan kiireellisesti politiikkatoimia, jotta epätasapainotilojen nopea muodostuminen voidaan pysäyttää ja niiden purkamista voidaan hallita. Tähän asti yksityisen ja julkisen velan määrä on ollut tulostaulun varoituskynnysten alapuolella, ja myös ulkomaisen nettovelan määrä on suhteellisen vähäinen. Ongelmana ei kuitenkaan ole velan määrä vaan sen rakenne, sillä velka keskittyy pääasiassa yrityssektorille. Talouden kielteisen kehityksen nopeutuessa tällainen velan rakenne sekä finanssisektorin tiivis yhteys valtion velan määrään vaarantavat finanssisektorin vakauden ja vaikeuttavat velkavivun purkamista. Näitä riskejä lisää työ- ja pääomamarkkinoiden rajoitettu sopeutuskyky sekä valtio-omistukseen painottuva talouden rakenne. Politiikkaa koskevien epävarmuusjaksojen ja uudistuksia haittaavien oikeudellisten esteiden vuoksi Slovenia ei ole voinut puuttua epätasapainotiloihin asianmukaisesti eikä parantaa sopeutuskykyään, mikä on lisännyt sen haavoittuvuutta, kun valtion rahoituspaineet ovat lisääntyneet.

(9)

Slovenia toimitti vuoden 2013 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuosien 2012–2016 vakausohjelmansa 9 päivänä toukokuuta 2013. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(10)

Slovenian viranomaiset lähettivät komissiolle 23 päivänä toukokuuta 2013 kirjeen, jossa ne toistivat kansallisen uudistusohjelman keskeiset sitoumukset sekä tarkistivat ja selkeyttivät niitä.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen vakausohjelman arvioinnin perusteella neuvosto katsoo, että huolimatta huomattavista vaikkakin takapainotteisista vakautustoimista, joiden johdosta julkisen sektorin alijäämä supistui 6,2 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2009 4,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2012, Slovenian ei odoteta korjaavan liiallista alijäämäänsä vuoden 2013 loppuun mennessä neuvoston vuoden 2009 loppupuolella antaman suosituksen mukaisesti. Tämä on kytköksissä erityisesti talouskehitykseen, joka on heikompi kuin suosituksen antamisajankohtana odotettiin. Vakausohjelman julkisen talouden kehitysarvion perustana oleva makrotalouden skenaario on laajalti ottaen uskottava vuoden 2013 osalta mutta vuoden 2014 osalta optimistinen. Viranomaiset odottavat, että BKT kasvaa 0,2 prosenttia vuonna 2014, kun se sitä ennen supistui vuonna 2012 (2,3 %) ja vuonna 2013 (1,9 %). Lisäksi ne olettavat, että julkisen talouden toimia toteutetaan julkisen talouden alijäämän supistamiseksi 4,2 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2013 (luku ei sisällä pankkien pääomittamista) 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Komissio kuitenkin ennustaa, että BKT supistuu 0,1 prosenttia vuonna 2014 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Lisäksi komissio ennustaa, että alijäämä on 4,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Ennusteissa on otettu huomioon vain ne toimenpiteet, jotka on hyväksytty vuoden 2013 huhtikuun puoliväliin mennessä. Vakausohjelman mukaisen julkisen talouden strategian tärkeimpiä tavoitteita on korjata liiallinen alijäämä viimeistään vuonna 2014 eli vuosi neuvoston vuoden 2009 loppupuolella asettaman määräajan jälkeen, saavuttaa tasapainoinen rakenteellinen rahoitusasema viimeistään vuonna 2017 ja vakauttaa velan määrä alle 55 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vakausohjelmassa vahvistetaan keskipitkän aikavälin tavoitteeksi tasapainoinen rakenteellinen rahoitusasema. Kyseinen keskipitkän aikavälin tavoite ei vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia, sillä siinä ei oteta riittävällä tavalla huomioon väestön ikääntymisestä epäsuorasti aiheutuvia vastuita. Vakausohjelmassa suunnitellut julkisen sektorin alijäämätavoitteet noudattavat tavoitetta, jonka mukaan liiallinen alijäämä olisi korjattava viimeistään vuonna 2014.

Kun otetaan huomioon kyseisen vuoden optimistinen kasvuennuste, tuloennusteisiin liittyvät merkittävät riskit sekä puutteellisesti määritellyt menopuolen toimenpiteet, neuvosto katsoo, että liiallista alijäämää ei todennäköisesti pystytä korjaamaan vuoteen 2014 mennessä. Näin ollen olisi määritettävä, hyväksyttävä ja toteutettava uusia rakenteellisia vakauttamistoimia sen varmistamiseksi, että liiallinen alijäämä korjataan viimeistään vuonna 2015 uskottavalla ja kestävällä tavalla neuvoston 21 päivänä kesäkuuta 2013 antaman suosituksen mukaisesti. Julkisen velan määrä suhteessa BKT:hen enemmän kuin kaksinkertaistui vuoden 2008 (22,0 %) ja vuoden 2012 (54,1 %) välillä, ja komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan velan määrän ennakoidaan kasvavan edelleen 66,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2014 mennessä. Viranomaiset odottavat velan määrän olevaan enimmillään 63,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2014 ja 2015 ja supistuvan sen jälkeen 62,8 prosenttiin vuonna 2016. Velkasuhteeseen liittyvät riskit painottuvat kasvusuuntaan, mihin vaikuttavat myös mittavat ehdolliset velat sekä omaisuuserien siirrosta pankkien varainhoitoyhtiölle todennäköisesti aiheutuvat velkakannan korjauserät, joita ei ole otettu huomioon ohjelman ennusteissa.

(12)

Viranomaiset toteuttivat toukokuussa 2013 merkittäviä toimenpiteitä julkisen talouden vakauttamiseksi. Ne pääsivät työmarkkinaosapuolten kanssa sopuun julkisen sektorin perusbruttopalkkojen alentamisesta vielä 1¼ prosentilla sen lisäksi, että toukokuussa 2012 annetussa julkisen talouden tasapainottamista koskevassa laissa palkkoja oli päätetty alentaa 3 prosenttia. Lisäksi parlamentti hyväksyi perustuslaillisen perustan julkisen talouden rakenteellista rahoitusasemaa/ylijäämää koskevalle säännölle. Finanssipoliittisen sopimuksen määräykset saatetaan kuitenkin kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä erityisellä perustuslaillisella täytäntöönpanosäädöksellä, joka parlamentin on tarkoitus hyväksyä viimeistään marraskuussa 2013. Parlamentti tiukensi lähes yksimielisesti perustuslaillisia sääntöjä, jotka koskevat kansanäänestyksen järjestämistä ja sen lopputulosta. Tämän arvioidaan helpottavan julkisen talouden vakauttamistoimien toteutusta. Kun otetaan huomioon nopeasti kasvava velka, on entistä tärkeämpää, että vuoden 2013 talousarviostrategiaa lujitetaan ja se pannaan tiukasti täytäntöön ja että huomattavia vakautustoimia toteutetaan määrätietoisesti seuraavina vuosina. Vaikka eräät verot ovat EU:n keskiarvoa alhaisempia, pelkästään veronkorotuksia toteuttamalla ei ole mahdollista loputtomiin lykätä välttämätöntä menokehitykseen puuttumista. Sen vuoksi vaikuttaa asianmukaiselta täydentää tuloja lisääviä toimenpiteitä uusilla julkisen talouden toimilla, jotka keskittyvät rakenteellisiin menoleikkauksiin. Keskipitkän aikavälin talousarviokehystä ja menosääntöä ei edelleenkään ole riittävästi kohdennettu siihen, että keskipitkän aikavälin tavoite saavutettaisiin ja pitkän aikavälin kestävyys turvattaisiin. Lisäksi eräitä julkishallinnon yksikköjä ja erityisesti talousarvion välillisiä käyttäjiä koskevia budjettirajoituksia ei ilmeisesti ole pantu kokonaisuudessaan täytäntöön. Kansainvälisten ja kotimaisten arvioiden mukaan harmaa talous on Sloveniassa EU:n keskiarvoa suurempi. Tämä osoittaa, että verosääntöjen noudattamista on varaa parantaa, mikä on otettu huomioon myös vakausohjelmassa suunnitelluissa toimenpiteissä.

(13)

Eläkeuudistus hyväksyttiin joulukuussa 2012, ja se tuli voimaan tammikuussa 2013. Siinä puututaan vuonna 2012 annetuissa suosituksissa mainittuihin ongelmiin, tosin riittämättömässä määrin, sillä uudistuksella arvioidaan olevan vaikutusta julkiseen talouteen vain keskipitkällä aikavälillä (vuoteen 2020 saakka). Vaikka eläkeuudistus on tärkeä askel, se ei tarjoa erityisiä keinoja hillitä ikääntymisestä aiheutuvia kustannuksia vuoden 2020 jälkeen. Tarvitaan lisää uudistuksia, joilla parannetaan eläkemenojen kestävyyttä pitkällä aikavälillä muun muassa sitomalla lakisääteinen eläkeikä pitenevään elinajanodotteeseen ja rajoittamalla edelleen varhaiseläkkeelle pääsyä. Pitkäaikaishoidon palvelujen kysyntä ylittää tarjonnan, kun taas menot ovat toistaiseksi pysyneet suhteellisen pieninä. Pitkäaikaishoidon kysynnän ja sen kustannusten ennakoidaan kasvavan huomattavasti väestön ikääntyessä. Arvioimalla tarkemmin nykyisiä toimenpiteitä voitaisiin osaltaan edistää näyttöön perustuvaa päätöksentekoa tällä alalla.

(14)

Slovenian pankkisektori on suhteellisen pieni, alle puolet euroalueen keskiarvosta, mutta suurimpien pankkien pääomapuskureihin kohdistuu jatkuvasti painetta ja puskurit on alueellisessa vertailussa todettu pieniksi. Lisäksi pankkien riippuvuus valtiosta pääoman hankkimisessa on merkittävä uhka taloudelle. Toistuva tarve vahvistaa pääomapohjaa koskee erityisesti valtion omistamia kotimaisia pankkeja. Vaikka yksityisen velan kokonaismäärä on euroalueen keskiarvoa sekä makrotalouden epätasapainoa kuvaavan tulostaulun varoituskynnyksiä pienempi, kyse on rakenteellisesta ongelmasta. Suurin osa velasta koskee yrityssektoria, ja useat yritykset ovat ylivelkaantuneita, mikä edelleen lisää järjestämättömien luottojen määrää. Vuoden 2012 lopussa 23,7 prosentissa yrityslainoista esiintyi vähintään 90 päivän maksurästejä. Luotonantoa yrityssektorille on elvytettävä ja yritysten velkavipua purettava investointien tukemiseksi sekä tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Vakausohjelmassa ennakoidaan pankkien pääomapohjan vahvistamista edelleen. Viranomaiset ovat kirjallisesti vahvistaneet sitoutuneensa tarjoamaan tarvittaessa lisää pääomaa. Luotonanto supistuu, ja heikkojen pankkien ja valtion vuorovaikutus on tiiviimpää. Yli 1 miljoonan euron yrityslainoista perittävä korko on Sloveniassa yli 2 prosenttiyksikköä euroalueen korkoa suurempi, ja ero on kasvanut jälleen vuonna 2012. Pankkien uudelleenjärjestelyä koskeva sääntelykehys on jo hyväksytty, mutta se on vielä pantava tuloksellisesti täytäntöön. Pankkien varainhoitoyhtiö on edelleen tärkein instituutio pankkien tervehdyttämisen kannalta. Kansallisessa uudistusohjelmassa, jota on äskettäin täydennetty hallituksen toimittamilla tiedoilla, kuvataan suunnitelmia omaisuuserien siirtämiseksi pankkien varainhoitoyhtiölle stressitestien perusteella, joita Slovenian keskuspankki on toteuttanut alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti.

Viranomaiset ovat kirjallisesti vahvistaneet olevansa valmiit yhteistyöhön komission ja Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa sen varmistamiseksi, että valituille pankeille suoritetaan omaisuuserien laatua koskevat riippumattomat tarkastelut. Tämän tarkastelun tulisi kattaa koko pankkijärjestelmä, jotta voidaan varmistaa pankkisektorin kestävä vakaus. Muissa maissa tällaisella lähestymistavalla on voitu olennaisesti palauttaa luottamus, uskottavuus ja markkinoillepääsy. Perusteellisesta ulkopuolisesta arvioinnista saatavat tiedot muodostavat tarpeellisen perustan koko finanssisektorin kattavalle strategialle.

(15)

Kansallisessa uudistusohjelmassa ei kuvailla uusia toimenpiteitä pankkivalvonnan lujittamiseksi, mikä kuitenkin todettiin tarpeelliseksi vuoden 2013 perusteellisessa tarkastelussa. Ainoat uudet tiedot, joita kansallisessa uudistusohjelmassa esitetään pankkiin kohdistuvista valvontatoimista, koskevat Slovenian keskuspankin tekemiä uusia stressitestejä. Tarkempaa tietoa toimenpiteistä, kuten asianmukaisista makrotason vakavaraisuuspolitiikoista, ei kuitenkaan ole annettu. Riippumattoman asiantuntijan suorittama mikrotason vakauden valvonnan tarkastelu myös helpottaisi joidenkin edellä mainittujen suositusten toteuttamista.

(16)

Työmarkkinauudistus hyväksyttiin maaliskuussa 2013, ja sillä on tarkoitus vähentää työmarkkinoiden segmentoitumista ja lisätä niiden joustavuutta. Uudistuksella heikennetään vakituisten työsuhteiden suojaa yksinkertaistamalla irtisanomismenettelyjä yksittäisten ja joukkoirtisanomisten kohdalla sekä vähentämällä irtisanomiskustannuksia. Määräaikaisia työsopimuksia koskevia säännöksiä on edelleen kiristetty väärinkäytösten vähentämiseksi, ja vuokratyön käyttöä on rajoitettu. Vaikka uudistus on oikeansuuntainen, jää nähtäväksi, onko se riittävän kunnianhimoinen, jotta sillä olisi merkittävä vaikutus työmarkkinoiden segmentoitumiseen ja joustavuuteen sekä Slovenian houkuttelevuuteen suorien ulkomaisten sijoitusten kannalta. Toistaiseksi ei ole toteutettu riittäviä toimenpiteitä, joilla puututtaisiin opiskelijoiden työntekoa koskevasta sääntelystä johtuvaan työmarkkinoiden kahtiajakautumiseen. Kansallisessa uudistusohjelmassa ehdotetut toimet ovat oikeansuuntaisia. Nuorisotyöttömyys kasvoi Sloveniassa peräti 4,9 prosenttiyksikköä 20,6 prosenttiin vuonna 2012, kun taas kokonaistyöttömyys kasvoi 0,7 prosenttiyksikköä 9 prosenttiin vuonna 2012. Vaikka työttömyys kasvaa, Euroopan sosiaalirahastosta osittain rahoitettuihin aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin osallistuvien työttömien määrä väheni alustavien kansallisten tietojen mukaan huomattavasti vuonna 2012. Toimenpiteitä työolosuhteiden mukauttamiseksi työurien pidentämiseen ei ole lainkaan toteutettu, ja on toteutettu vain alustavia elinikäistä oppimista koskevia räätälöityjä toimia tai aktiivisia työmarkkinatoimia korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten, ikääntyneiden työntekijöiden tai matalan osaamistason työntekijöiden työllisyyden lisäämiseksi. Slovenia on toteuttanut joitakin toimia parantaakseen työntekijöiden ammattitaidon ja työmarkkinoiden tarpeiden vastaavuutta. Julkisissa työvoimapalveluissa on käynnistetty pilottihanke työmarkkinoiden tarpeiden arvioimiseksi, mutta yhteistyötä sidosryhmien kanssa on kehitettävä edelleen.

Tärkeiden ammatillisten koulutus- ja harjoitteluohjelmien houkuttelevuutta olisi pyrittävä lisäämään tehokkaammin. Pk-yrityksissä toteutetaan myös uusia uraohjaukseen liittyviä toimenpiteitä. Työnantajien roolia ammatillisessa koulutuksessa ja harjoittelussa on vahvistettava edelleen. Näillä osa-alueilla tehtävillä parannuksilla voitaisiin lisätä tuottavuutta ja parantaa kilpailukykyä.

(17)

Kustannuskilpailukyvyn parantamista koskevat politiikkatoimet ovat olleet vain osittaisia. Hallitus leikkasi vuonna 2012 julkisen sektorin työntekijää kohti laskettua nimellisbruttopalkkaa noin 3 prosenttia. Lisäksi julkisen sektorin työvoimakustannusten lisäleikkauksista päästiin sopuun työmarkkinaosapuolten kanssa toukokuun puolivälissä vuonna 2013. Slovenian vähimmäispalkka on EU:n suurimpia tarkasteltuna prosenttiosuutena keskimääräisestä palkasta. Vähimmäispalkkaan tehdään indeksikorjauksia, ja lisäksi siihen tehtiin vuonna 2010 suuri päätösperäinen korotus. Vaikka nimelliset työvoimakustannukset työntekijää kohti supistuivat vuonna 2012 (- 0,4 %), nimelliset yksikkötyökustannukset kasvoivat vuonna 2012 hieman (0,7 %), mikä johtui suuremmasta tuottavuuden laskusta (- 1,1 %). Toimet, joilla lisätään tuottavuuden kasvua ja edetään jatkuvasti yksikkötyökustannusten vähentämisessä, auttaisivat palauttamaan kilpailukykyä.

(18)

Valtion omistajuudella on merkittävä rooli Slovenian taloudessa, ja monet järjestelmän ominaisuuksista ovat pysyneet muuttumattomina 1990-luvun siirtymäkaudesta lähtien. Yksityistämistä ja yritysten uudelleenjärjestelyä koskevat välineet, jotka otettiin käyttöön 1990-luvulla, ovat johtaneet siihen, että valtiolla on edelleen määräävä asema erityisesti finanssisektorilla. Vuonna 2011 valtionyhtiöiden osuus kaikesta Slovenian talouden arvonlisäyksestä oli yksi kuudesosa, noin puolet kaikista yrityssektorin tappioista syntyi valtionyhtiöissä, ja joka kahdeksas työntekijä oli valtionyhtiön palveluksessa. Lisäksi valtion määräysvallassa olevilla rahastoilla ja yrityksillä on vaikutusta julkiseen talouteen kasvaneiden velkamäärien, pääomittamistarpeiden ja merkittävien valtiontakausten vuorovaikutuksen kautta. Valtionyhtiöiden koko ja heikkous hidastavat talouden kehitystä ja kasvua ja pahentavat nykyisiä epätasapainotiloja. Valtion määräysvalta ja valtion omaisuuserien usein huono hallinnointi ehkäisevät yksityisiä kotimaisia ja ulkomaisia sijoituksia sekä heikentävät tuottavuutta ja kilpailukykyä. Finanssisektorin ulkopuolella toimivien valtionyhtiöiden ja valtion omistamien rahoituslaitosten ristiinomistus lisää ongelmien leviämisen vaaraa, rajoittaa sopeutusta ja vääristää resurssien kohdentamista erityisesti uusien investointien osalta.

(19)

Kansallisessa uudistusohjelmassa esitellään valtion omistajuutta ja yritysten velkavivun purkamista koskevat ensisijaiset politiikkatavoitteet, mutta siinä ei kuvailla suunniteltuja toimenpiteitä yksityiskohtaisesti. Vuoden 2013 perusteellisessa tarkastelussa kuvattiin valtion omistajuuden vaikutuksia talouteen eli julkiselle taloudelle aiheutuvia välittömiä ja ehdollisia kustannuksia sekä tavanomaisen liiketoiminnan vääristymistä. Sen sijaan kansallisen uudistusohjelman mukaan ainoa haitta, joka aiheutuu siitä, että valtio omistaa finanssisektorin ulkopuolisia yrityksiä, on koordinoinnin puute. Vaikka kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyy myönteisiä elementtejä, siinä ei kuitenkaan esitetä riittävästi tietoja valtion omistukseen jäävien yritysten strategisesta suuntautumisesta eikä anneta yksityiskohtaisia ja aikataulutettuja sitoumuksia kyseisten yritysten taloudellisen tuloksen ja hallinnoinnin parantamiseksi. Joitakin alustavia toimia on toteutettu yritysten hyvän hallintotavan parantamiseksi vuonna 2012 annettujen maakohtaisten suositusten mukaisesti. Lisäksi on käynnistetty toimia eräiden valtionyhtiöiden yksityistämiseksi. Slovenian valtion holdingyhtiön perustamisesta on annettu lainsäädäntöä, joka on vielä pantava tuloksellisesti täytäntöön. Avoimuutta voitaisiin lisätä laatimalla rekisteri, johon kirjattaisiin valtionyhtiöiden johtokuntiin ja hallintoneuvostoihin nimitettävät henkilöt, sekä velvoittamalla kyseiset henkilöt antamaan etuja koskeva ilmoitus. Kansallisessa uudistusohjelmassa ilmoitetaan, että viimeistään vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä on tarkoitus laatia yksityistämisstrategia. Slovenian viranomaisten komissiolle 23 päivänä toukokuuta 2013 lähettämän kirjeen perusteella strategian laatimista on aikaistettu vuoden 2013 kolmanteen neljännekseen. Sillä välin hallitus on esittänyt parlamentille luettelon 15 yrityksestä, jotka on tarkoitus yksityistää. Luettelossa on paitsi pk-yrityksiä ja sellaisia yrityksiä, joissa valtiolla on vähemmistöosuus, myös merkittäviä yrityksiä, kuten Slovenian toiseksi suurin pankki NKBM.

(20)

Säänneltyjen ammattien määrä on Sloveniassa suuri, ja maalla on varaa vähentää merkittävästi näihin ammatteihin pääsyn esteitä ja siten tukea työllisyyttä ja kilpailua. Slovenian viranomaiset käynnistivät vuonna 2012 uudistusprosessin, jonka kuluessa tarkistetaan useita säänneltyjä ammatteja tavoitteena määritellä kyseiset ammatit tarkemmin, vähentää hallinnollisia kustannuksia ja yksinkertaistaa ammatteihin pääsyä. Parlamentin oli tarkoitus hyväksyä vuoden 2013 alussa ensimmäiset säädökset, jotka koskevat käsiteollisuutta, matkailua ja rakennusalaa. Uudistus on kuitenkin jäljessä aikataulusta käsiteollisuutta lukuun ottamatta. Slovenia on jo varmistanut oikeudelliset edellytykset riippumattoman kilpailuviraston perustamiseksi, mutta sen on vielä varmistettava, että viraston käytössä on jatkuvasti riittävästi henkilöstöä. Lainsäädäntöä olisi edelleen muutettava siten, että virastolle osoitetaan talousarviossa oma budjettikohta, koska tämä on tarpeen sen taloudellisen riippumattomuuden turvaamiseksi. Siviili- ja kauppaoikeudellisten riita-asioiden sekä konkurssimenettelyjen käsittelyajat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa ovat kohtuuttoman pitkät. Vaikka siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden käsittelyajat ovat selvästi lyhentyneet, tarvitaan lisää toimia ongelman ratkaisemiseksi, sillä pitkät käsittelyajat hankaloittavat liiketoimintaa ja vähentävät Slovenian houkuttelevuutta suorien ulkomaisten sijoitusten kohteena. Tässä yhteydessä voidaan mainita kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvä tuomareiden lukumäärän vähentäminen asukasta kohden, mikä olisi kompensoitava parantamalla merkittävästi oikeuslaitoksen toiminnan tuloksellisuutta.

(21)

Kansallisessa uudistusohjelmassa vahvistetaan tarve toteuttaa rahoitusvaikeuksissa olevissa finanssisektorin ulkopuolisissa yrityksissä uudelleenjärjestely, mutta yritysten uudelleenjärjestelyyn liittyviä politiikkahaasteita ja -toimia olisi vielä tarkennettava ensisijaisesti markkinalähtöisten ratkaisujen pohjalta. Tarvitaan lisää toimenpiteitä, joiden avulla voidaan houkutella yksityisiä sijoituksia, myös suoria ulkomaisia sijoituksia, sekä varmistaa yksityisen sektorin riittävä osallistuminen kustannuksiin verovarojen säästämiseksi. Uudelleenjärjestelyn läpikäyneet yritykset olisi prosessin päätteeksi myytävä ilman tukea julkisista varoista.

(22)

Slovenia on parhaillaan muuttamassa lainsäädäntöä maksukyvyttömyysmenettelyjen tehostamiseksi. Hallitus muutti huhtikuussa 2013 rahoitusoperaatioista, maksukyvyttömyysmenettelyistä ja yritysten pakollisesta purkamisesta annettua lakia. Muutoksilla täsmennetään maksukyvyttömyyden määritelmää ja otetaan käyttöön kannustimia, joiden avulla yritysten johtoa kannustetaan hakemaan ajoissa yrityksen asettamista maksukyvyttömyysmenettelyyn. Maksukyvyttömyysmenettelyjä sääntelevään kehykseen ei tällä hetkellä sisälly riittävästi kannustimia ja seuraamuksia, joiden avulla voitaisiin varmistaa, että yritykset pyytävät maksukyvyttömyysmenettelyyn asettamista varhaisessa vaiheessa. Pakolliset riitojenratkaisumenettelyt (tuomioistuimissa määrättävä uudelleenjärjestely) ovat monimutkaisia ja suosivat velallista. Erityisesti tämä koskee pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä. Tuomioistuinten ulkopuoliseen varhaisvaiheen riitojenratkaisuun ei kannusteta riittävästi, vaikka tällainen menettely voisi osaltaan auttaa varmistamaan elinkelpoisten yritysten toiminnan jatkumisen. Slovenia on ilmoittanut uudesta lainsäädännöstä, jossa sallittaisiin ylivelkaantuneiden yritysten taloudellinen uudelleenjärjestely varhaisessa vaiheessa. Lisäksi oikeusministeriö aikoi ehdottaa viimeistään vuoden 2013 toukokuun lopussa säädösmuutoksia, joilla helpotetaan tuomioistuinten ulkopuolista uudelleenjärjestelyä ja velkojen muuntamista. Tarvittaisiin sovitun aikataulun mukaisesti laadittava asianmukainen sääntelykehys, johon sisältyisi yhteensopivia kannustimia velkojille, yritysten omistajille ja hallinnolle, jotta voidaan helpottaa maksukyvyttömien mutta elinkelpoisten yritysten taloudellista uudelleenjärjestelyä.

(23)

Komissio on laatinut eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa kattavan analyysin Slovenian talouspolitiikasta. Se on arvioinut vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman ja esittänyt perusteellisen tarkastelun. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Slovenian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–9.

(24)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (5) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(25)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista.

(26)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (6). Koska Slovenian rahayksikkö on euro, myös sen olisi varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

vahvistaa vuodeksi 2013 ja sen jälkeiseksi ajaksi laadittua julkisen talouden strategiaa, jota tuetaan riittävästi täsmennetyin rakenteellisin toimenpitein, ja panee sen täytäntöön varmistaakseen liiallisen alijäämän korjaamisen kestävällä tavalla viimeistään vuonna 2015 sekä liiallista alijäämää koskevan menettelyn yhteydessä annetussa neuvoston suosituksessa määritellyn rakenteellisen rahoitusaseman paranemisen; jatkaa liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeen rakenteellista sopeutusta siten, että se voi saavuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti asetettavan keskipitkän aikavälin tavoitteen viimeistään vuonna 2017; julkisen talouden epätasapainotilojen korjaaminen kestävällä tavalla edellyttää, että toteutetaan kunnianhimoisia rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät talouden sopeutuskykyä ja edistävät potentiaalista kasvua ja työllisyyttä; turvaa kasvua edistävät menot, toteuttaa toimia verosäännösten noudattamisen parantamiseksi sekä panee täytäntöön menopuolta koskevia toimia, joita tuetaan julkisten menojen järjestelmällisellä tarkastelulla kaikilla hallinnon tasoilla; lisätäkseen vakauttamisen uskottavuutta saattaa päätökseen julkisen talouden rakenteellista rahoitusasemaa/ylijäämää koskevan säännön hyväksymisen, tekee keskipitkän aikavälin talousarviokehyksestä sitovan, kattavan ja avoimen sekä vahvistaa finanssipolitiikkaa valvovien riippumattomien elinten roolia vuoden 2013 loppuun mennessä; toteuttaa toimenpiteitä valtion ehdollisten velkojen vähentämiseksi asteittain;

2.

vahvistaa eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä vuoden 2020 jälkeiseksi ajaksi mukauttamalla edelleen kaikkia keskeisiä parametreja sekä kytkemällä lakisääteisen eläkeiän pitenevään elinajanodotteeseen ja huolehtii samalla eläkkeiden riittävyydestä; hillitsee ikääntymiseen liittyviä pitkäaikaishoidon menoja ja parantaa palvelujen saantia siirtämällä hoidon painopisteen uudelleen laitoshoidosta kotihoitoon, tarkentamalla etuuksien kohdentamista sekä vahvistamalla ennaltaehkäisyä vajaakuntoisuuden ja muista riippuvuuden vähentämiseksi;

3.

varmistaa, että palkkojen, myös vähimmäispalkan, kehitys tukee kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista; seuraa tarkasti hiljattain toteutetun työmarkkinauudistuksen vaikutuksia ja tarvittaessa määrittää osa-alueet, joilla tarvitaan lisätoimia työpaikkojen luomisen tukemiseksi ja segmentoitumisen ehkäisemiseksi muun muassa sääntelemällä opiskelijoiden työntekoa; toteuttaa uusia toimenpiteitä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten, ikääntyneiden työntekijöiden ja matalan osaamistason työntekijöiden työllisyyden parantamiseksi keskittämällä resursseja räätälöityihin aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin ja lisäämällä toimien tuloksellisuutta; parantaa työntekijöiden ammattitaidon ja työmarkkinoiden tarpeiden yhteensopivuutta lisäämällä keskeisten ammatillisten koulutus- ja harjoitteluohjelmien houkuttelevuutta ja kehittämällä edelleen yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kanssa työmarkkinoiden tarpeiden arvioinnissa;

4.

toteuttaa eurooppalaisten kumppanien tuella tarvittavat toimenpiteet, jotta riippumattoman ulkopuolisen neuvonantajan kanssa voidaan kesäkuussa 2013 tehdä sopimus koko järjestelmän kattavasta pankkien omaisuuserien laadun tarkastelusta; saattaa tarkastelun loppuun vuonna 2013 siten, että valtiontukimenettelyssä jo olevien kahden pankin tarkastelu toteutetaan muita nopeammassa tahdissa niiden taseiden korjaamiseksi mahdollisimman pian; valmistautuu tarjoamaan lisää pääomaa, jos omaisuuserien siirrossa tai niiden laadun tarkastelussa paljastuu uusia puutteita; kaikki toimenpiteet, mukaan lukien pääomatarpeiden objektiivinen arviointi, omaisuuserien siirto pankkien varainhoitoyhtiölle, varojen suojausohjelma ja uudelleenjärjestelytoimien käytännön täytäntöönpano, olisi toteutettava kaikilta osin valtiontukisääntöjä noudattaen, jos toimenpiteisiin liittyy valtiontukea; kehittää viimeistään maaliskuussa 2014 kattavan alakohtaisen strategian ja panee sen täytäntöön varmistaakseen uudistuksen läpikäyneiden pankkien markkinaehtoisen johtamisen ja parantaakseen merkittävästi pankkisektorin ohjaus- ja hallintokehystä, riskinhallintaa ja kannattavuutta, myös toteuttamalla tarvittaessa vakauttamistoimia; edistyy ripeästi NKBM-pankin ilmoitettua yksityistämistä koskevissa valmisteluissa sekä laatii viimeistään syyskuussa 2013 kunnianhimoisen aikataulun valtion suoraan ja epäsuorasti omistamien pankkien osakkuuksien myymiseksi;

5.

tarkastelee pankkien sääntelykehystä viimeistään vuoden 2013 lopussa ja vahvistaa tämän tarkastelun perusteella valvontavalmiuksia, lisää avoimuutta ja parantaa tilastotietojen julkistamista;

6.

nopeuttaa säänneltyjen palvelujen uudistamista muun muassa vähentämällä huomattavasti kyseisiin ammatteihin pääsyyn liittyviä esteitä; parantaa liiketoimintaympäristöä muun muassa varmistamalla kilpailuviraston riippumattomuuden ja osoittamalla sille riittävän ja autonomisen rahoituksen;

7.

hyödyntää aiempia toimia lyhentääkseen edelleen siviili- ja kauppaoikeudellisten riita-asioiden käsittelyaikoja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa sekä vähentääkseen vireillä olevien asioiden määrää ja erityisesti täytäntöönpanoa koskevia asioita;

8.

luokittelee valtion omaisuuserät keskeisiin ja muihin kuin keskeisiin omaisuuseriin taloudellisten kriteerien perusteella osana viimeistään syyskuussa 2013 valmistuvaa hallituksen strategiaa, jotta muut kuin keskeiset omaisuuserät voidaan myydä; varmistaa, että Slovenian valtion holdingyhtiö on täysin valmis aloittamaan toimintansa ajallaan, ja siirtää kaikkien osakkuuksien omistusoikeudet ja hallinnoinnin holdingyhtiölle, lukuun ottamatta mahdollisesti niitä osakkuuksia, jotka mainitaan luettelossa välittömästi ja kokonaan yksityistettävistä yhtiöistä; varmistaa, että Slovenian valtion holdingyhtiötä johdetaan alusta lähtien ammattimaisesti, mahdollisesti hyödyntäen kansainvälistä asiantuntemusta, ja että holdingyhtiön suhde sen hallinnoimiin yrityksiin on selkeästi määritelty ja markkinaehtoperiaatteen mukainen; kehittää keskeisten osakkuuksien osalta alakohtaiset strategiat, joilla parannetaan kannattavuutta ja hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää; ottaa käyttöön pakollisen ja julkisesti saatavilla olevan rekisterin, johon kirjataan kaikki valtionyhtiöiden johtokuntiin ja hallintoneuvostoihin nimitettävät henkilöt, ja velvoittaa kyseiset henkilöt antamaan etuja koskevan ilmoituksen; varmistaa, että sääntelykehyksellä tuetaan muiden kuin keskeisten valtion osakkuuksien myyntiä ja että hallinnolliset esteet minimoidaan mahdollisimman vähiin;

9.

määrittää kaikki jäljellä olevat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet, jotka haittaavat ylivelkaantuneiden / pääoman puutteesta kärsivien mutta elinkelpoisten yritysten kestävää uudelleenjärjestelyä, sekä käynnistää näiden esteiden poistamisen markkinalähtöisten ratkaisujen avulla; toteuttaa tässä yhteydessä toimenpiteitä varmistaakseen yksityisen sektorin riittävän osallistumisen kustannuksiin, lisätäkseen yksityisiä sijoituksia, myös suoria ulkomaisia sijoituksia, ja saadakseen vaikeuksissa olevissa yrityksissä aikaan tehokkuushyötyjä osana uudelleenjärjestelyprosessia; hyväksyy viimeistään syyskuussa 2013 tarvittavan oikeudellisen kehyksen tuomioistuinten ulkopuolista uudelleenjärjestelyä varten ja varmistaa, että kehys on nykyisten maksukyvyttömyyttä koskevien säännösten mukainen, sekä tarjoaa velkojille ja osakkeenomistajille kannustimia tehdä tuomioistuinten ulkopuolella uudelleenjärjestelysopimuksia; parantaa yritysten maksukyvyttömyysmenettelyjen ja tuomioistuimissa tapahtuvan riitojenratkaisun täytäntöönpanoa, mukaan lukien käynnissä olevien konkurssimenettelyihin liittyvien oikeusjuttujen nopea ratkaiseminen, maksimoidakseen takaisinperintäarvon ja helpottaakseen järjestämättömien lainojen nopeaa ja tehokasta hoitamista.