30.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 217/59

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja parantaa kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon.

(4)

Neuvosto antoi 10 päivänä heinäkuuta 2012 suosituksen (4) Maltan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Maltan vuosien 2012–2015 vakausohjelmasta.

(5)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2012 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2013 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi niin ikään 28 päivänä marraskuuta 2012 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Malta kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(6)

Euroopan parlamentti on asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti osallistunut asianmukaisesti talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon, ja se on 7 päivänä helmikuuta 2013 hyväksynyt päätöslauselman vuotuisen kasvuselvityksen 2013 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista sekä päätöslauselman osallistumisesta vuotuiseen kasvuselvitykseen 2013.

(7)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 14 päivänä maaliskuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa.

(8)

Komissio julkaisi 10 päivänä huhtikuuta 2013 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun Maltaa koskevan perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Maltan makrotaloudessa on epätasapainotiloja, jotka edellyttävät seurantaa ja politiikkatoimia. Erityisesti pankkisektorin ja kiinteistömarkkinoiden kehitystä on seurattava tiiviisti. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen on kiinnitettävä talouspoliittista huomiota.

(9)

Malta toimitti vuosia 2012–2016 koskevan vakausohjelmansa ja vuoden 2013 kansallisen uudistusohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2013. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen vakausohjelman arvioinnin perusteella neuvosto katsoo, että julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Neuvosto kumosi 4 päivänä joulukuuta 2012 (5) päätöksensä liiallisen alijäämän olemassaolosta Maltassa, koska alijäämä saatiin korjattua vuonna 2011. Komission yksiköiden syksyn 2012 talousennusteen mukaan korjaus näytti kestävältä. Vuonna 2012 Maltan julkisen talouden alijäämä oli kuitenkin 3,3 prosenttia suhteessa BKT:hen eli jälleen yli viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vakausohjelmassa kaavaillun julkisen talouden strategian tavoitteena on supistaa alijäämää vähitellen vuonna 2012 todetusta 3,3 prosentista 0,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016, mikä tarkoittaisi asteittaista edistymistä kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta. Vakausohjelmassa vahvistetaan, että keskipitkän aikavälin tavoitteena on tasapainoinen julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema. Tämä on vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia kunnianhimoisempi tavoite, mutta sitä ei ole määrä saavuttaa vakausohjelmakauden aikana. Vakausohjelmassa esitetty vuoden 2013 alijäämätavoite nojautuu suhteellisen suureen verotulojen kasvuun, jota ohjelman perustana oleva makrotalouden skenaario ei kuitenkaan vaikuttaisi kaikilta osin tukevan. Sitä ei myöskään tueta riittävästi yksityiskohtaisilla toimenpiteillä, mikä pätee myös myöhempiin vuosiin. Tämän seurauksena suunnitellun (uudelleenlasketun) rakenteellisen rahoitusaseman muutos on huomattavasti suurempi kuin komission yksiköiden talousennusteessa. Komission ennusteen mukaan rakenteellinen rahoitusasema paranee vain ¼ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja vain marginaalisesti vuonna 2014 olettaen, että politiikka säilyy ennallaan.

Julkisen velan odotetaan olevan edelleen koko vakausohjelmakauden ajan yli 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Kansalliset viranomaiset ennustavat velan määrän kasvavan 74,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014, minkä jälkeen se alkaisi supistua ja olisi 70 prosenttia vuonna 2016. Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan velan määrä suhteessa BKT:hen kasvaisi hieman nopeammin, 74,9 prosenttiin vuonna 2014, koska perusalijäämän odotetaan jatkavan kasvuaan. Liiallinen alijäämä saatiin korjattua vuonna 2011, joten Maltalla on nyt vuonna 2012 alkanut kolmen vuoden siirtymäaika velan supistamiselle asetetun vertailuarvon soveltamisen suhteen. Malta ei edistynyt riittävästi velkakriteerin noudattamisessa vuonna 2012, eikä edistymisen ennusteta olevan riittävää myöskään vuosina 2013 ja 2014. Vaikka Maltan julkisen talouden kehys on melko joustava, sen ei-sitova luonne ja julkisen talouden suunnittelun lyhyt aikajänne eivät tue julkisen talouden vakautta. Julkisen talouden kehyksiä koskevaa direktiiviä 2011/85/EU (6) ei ole vielä saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, kuten ei myöskään talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyssä Brysselissä 2 päivänä maaliskuuta 2012 allekirjoitetussa sopimuksessa vahvistettua, rakenteellista rahoitusasemaa koskevaa sääntöä. Vakausohjelmassa todetaan, että hallitus aikoo perustaa finanssipoliittisen neuvoston, mutta konkreettisia suunnitelmia ei ole esitetty.

(11)

Verosäännösten noudattamiseen ja veronkiertoon liittyvät kysymykset aiheuttavat edelleen haasteita julkisen talouden laadulle. Viranomaiset ovat ottaneet käyttöön joitakin tähän liittyviä toimenpiteitä ja valmisteilla on lisää toimenpiteitä, mutta täytäntöönpanoa on seurattava tarkoin, sillä konkreettisia tuloksia ei ole vielä saatu. Yritysten velkaantumista lisäävät verokannustimet ovat edelleen hyvin suuret. Vuonna 2012 kuilu uusien investointien verokohtelussa velkarahoituksen ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen välillä oli Maltassa EU-maista toiseksi suurin. Tämä velanoton suosiminen saattaa johtaa yrityksissä suhteettoman suureen velkavivutukseen ja pääoman tehottomaan kohdentamiseen. Malta kuuluu niihin harvoihin jäsenvaltioihin, jotka eivät ole pyrkineet sääntelyllä estämään velanoton suosimista.

(12)

Maltalla on edelleen haasteita julkisen taloutensa kestävyydessä, sillä ennusteiden mukaan väestön ikääntymisen vaikutus julkiseen talouteen on huomattavasti EU:n keskiarvoa suurempi. Yli puolet ikääntymiseen liittyvien menojen ennustetusta kokonaiskasvusta johtuu eläkemenojen kasvusta. Lakisääteinen eläkeikä on kuitenkin muihin jäsenvaltioihin verrattuna edelleen alhainen, ja sen nostaminen vuonna 2006 toteutetun lakiuudistuksen mukaisesti tapahtuu hitaasti. Järjestelmää on vielä uudistettava kestävyyden varmistamiseksi, mutta samalla olisi turvattava eläkkeiden riittävyys ja huolehdittava sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Työmarkkinaosapuolten kanssa käydyissä keskusteluissa ei ole kuitenkaan esitetty eläkeuudistuksiin liittyviä konkreettisia ehdotuksia. Ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysaste on alhainen ja kattava strategia aktiivisen ikääntymisen tukemiseksi on edelleen viimeistelemättä. Rajalliset perusterveydenhuoltopalvelut saattavat yhdessä ennusteiden mukaisen väestön ikääntymisen kanssa johtaa korkeisiin terveydenhuoltokustannuksiin pitkällä aikavälillä. Julkisiin hankintoihin liittyvät hallinnolliset valmiudet ovat heikot, mikä johtaa monimutkaisiin ja pitkällisiin menettelyihin.

(13)

Toimenpiteet koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi, kuten hiljattain käynnistetty valmisteluprosessi asiaa koskevan strategian laatimiseksi, ovat tervetulleita, sillä niiden avulla voidaan vähentää myös osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta. Toimien vaikuttavuus riippuu niiden asianmukaisesta ja oikea-aikaisesta täytäntöönpanosta, jota on seurattava tiiviisti. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ja työmarkkinoiden tarpeiden riittämätön kohtaavuus muodostaa kuitenkin merkittävän pullonkaulan. Yhden yhtenäisen, useampia tutkintotasoja kattavan oppisopimuskoulutusjärjestelmän perustamisen suunnitelmien mukaisesti odotetaan niin ikään edistävän työmarkkinoiden tarpeita vastaavan työvoiman kehittämistä.

(14)

Malta on myös toteuttanut huomattavia toimenpiteitä lisätäkseen naisten työvoimaosuutta, lähinnä parantamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Osittain suotuisan ikäkohorttivaikutuksen ansiosta naisten työllisyysaste nousee edelleen. Parantamisen varaa on silti yhä: naisten työllisyysaste on alhainen, vanhemmuus vaikuttaa edelleen merkittävästi naisten osallistumiseen työmarkkinoille ja sukupuolten välinen työllisyyskuilu on unionin pahin. Naisten työllisyysastetta voidaan vielä nostaa edistämällä tehokkaammin joustavia työjärjestelyjä ja tarjoamalla enemmän kohtuuhintaisia lasten päivä- ja iltapäivähoitopaikkoja entistä suuremmalle osalle väestöä.

(15)

Maltan elinkustannusten sopeutusmekanismissa on erityispiirteitä, jotka näyttävät lieventävän sen kielteisiä vaikutuksia työmarkkinoiden kokonaissuorituskykyyn ja palkkasopeutukseen. Käytössä on mekanismin mukaisesti kiinteämääräinen korotus, mikä tarkoittaa sitä, että ns. viiteperuspalkkaa suurempien palkkojen osalta inflaation vaikutus korvataan vain osittain. Lisäksi käytössä on erilaisia mikro- ja makrotason poikkeuslausekkeita, ja palkkaneuvottelut on keskitetty kokonaan. Erityisen heikkojen suhdannejaksojen yhteydessä mekanismi saattaa silti edelleen vaikeuttaa reaalipalkkojen joustomahdollisuuksia ja haitata siten työmarkkinoiden sopeutusta ja kilpailukykyä. Joidenkin mekanismissa käytetyn hintaindeksin osatekijöiden hintojen, erityisesti energiahintojen, epävakaus voisi aiheuttaa inflaatiopainetta palkka-hintakierteen kautta. Potentiaalisten riskien lievittämiseksi on tästä syystä tärkeää kerätä palkkoja ja tuottavuutta koskevia tietoja sektorikohtaisesti ja seurata tiiviisti palkkojen indeksointijärjestelmän vaikutuksia. Maltan viranomaisten olisi seurattava tarkoin mekanismin vaikutusta talouteen ja oltava valmiita uudistamaan sitä tarvittaessa.

(16)

Maltan kilpailukykyyn kohdistuu edelleen riskejä, koska sähkön hinta on korkea energiahuollon yksipuolisuuden ja kehnon ympäristötehokkuuden vuoksi. Epävarmuutta lisää pääasiallisen energiantuottajan (Enemalta) heikko rahoitustilanne, mutta näkymien odotetaan paranevan vuoden 2014 jälkeen, kun sähköverkkoyhteys Sisiliaan avataan. Vaikka useita mm. aurinkoenergian tuottamiseen liittyviä aloitteita on viety eteenpäin, uusiutuvien energialähteiden osuus on yhä hyvin pieni, ja esimerkiksi tuulipuistojen kehittämiseen liittyvien suurhankkeiden toteutettavuus näyttää olevan uhattuna. Energiatehokkuus on parantunut etenkin julkisissa rakennuksissa unionin rahoitustuen avulla. Myös Maltan liikennejärjestelmän ympäristötehokkuus on heikko. Maltalle olisi hyötyä kattavasta liikennestrategiasta, jonka avulla pyrittäisiin parantamaan julkista liikennettä ja tieverkostoa sekä vähentämään järjestelmän hiilidioksidipäästöjä ja kannustamaan edelleen muiden liikennemuotojen kuin henkilöauton käyttöä.

(17)

Maltan pankkisektori on hyvin merkittävä suhteessa maan talouden kokoon. Tämä johtuu erityisesti pienistä kotimaisista ja kansainvälisistä pankeista, joiden kotimaiselle taloudelle aiheuttamat riskit ovat vähäiset. Niitä on siitä huolimatta syytä edelleen valvoa tiukasti, jotta voidaan estää niiden toiminnasta rahoitusvakaudelle aiheutuvat haittavaikutukset. Kotimaisilla pankeilla on edelleen suuria riskejä kiinteistömarkkinoilla, kun taas erityiset luottotappiovaraukset ovat suhteellisen pieniä. Toimintalinjauksista on keskusteltu, mutta niiden pohjalta on vielä annettava asianmukaiset säännökset. Tuomioistuinjärjestelmä kärsii tehottomuudesta, joka aiheuttaa rahoitusvakauden kannalta lisää riskejä. Maksukyvyttömyystapausten käsittely kestää pitkään, mikä haittaa vakuusoikeuksien tehokasta täytäntöönpanoa. Taloudellisesti vaikeina aikoina tämä voi aiheuttaa lisärasitusta pankkien taseisiin ja kasvattaa tappioita, mikä johtaa pankkien pääomittamisen tarpeeseen.

(18)

Komissio on talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä analysoinut kattavasti Maltan talouspolitiikkaa. Se on arvioinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman ja esittänyt perusteellisen tarkastelun. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Maltan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. EU-ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–5.

(19)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman edellä esitetyn arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(20)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 2 ja 5.

(21)

Komissio on talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (8). Koska Maltan rahayksikkö on euro, sen olisi varmistettava, että nämä suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea -aikaisesti,

1.

määrittelee ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen liiallista alijäämää koskevan menettelyn yhteydessä annetuissa neuvoston suosituksissa esitettyjen rakenteellisten sopeutustoimien täytäntöönpanon, jotta liiallinen alijäämä saadaan korjattua kestävällä ja kasvua edistävällä tavalla viimeistään vuonna 2014 turvautumatta liiaksi kertaluonteisiin/väliaikaisiin toimenpiteisiin; jatkaa liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeen rakenteellista sopeutusta asianmukaisella vauhdilla siten, että keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan viimeistään vuonna 2019; ottaa käyttöön sitovan sääntöperusteisen monivuotisen julkisen talouden kehyksen vuonna 2013; varmistaa verosäännösten noudattamisen parantamiseen ja veronkierron torjumiseen tähtäävien toimien toteuttamisen käytännössä ja toteuttaa toimenpiteitä vähentääkseen velanoton suosimista yritysverotuksessa;

2.

julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi jatkaa eläkejärjestelmän uudistamista, jotta odotettua menojen kasvua voidaan hillitä, toimenpitein, joihin kuuluvat lakisääteisen eläkeiän nostamisen nopeuttaminen liittämällä eläkkeellesiirtymisikä tai eläke-edut muutoksiin elinajanodotteessa sekä yksityisen eläkesäästämisen rohkaiseminen; toteuttaa toimenpiteitä ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen nostamiseksi viimeistelemällä ja panemalla täytäntöön kattava strategia aktiivisen ikääntymisen tukemiseksi; jatkaa terveydenhuoltosektorin uudistamista sen kustannustehokkuuden parantamiseksi, erityisesti tehostamalla julkista perusterveydenhuoltoa; tehostaa julkisia hankintamenettelyjä ja lyhentää niiden kestoa;

3.

jatkaa toimia koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi erityisesti perustamalla kattava valvontajärjestelmä ja parantaa koulutuksen kohdentamista työmarkkinoiden tarpeisiin osaamisvajeiden täyttämiseksi, myös toteuttamalla suunnitteilla oleva oppisopimuskoulutusjärjestelmän uudistus; jatkaa toimia naisten työvoimaosuuden parantamiseksi tukemalla joustavia työjärjestelyjä ja erityisesti lisäämällä kohtuuhintaisten päivähoito- ja iltapäivähoitopaikkojen tarjontaa;

4.

jatkaa toimia energiapaletin ja energialähteiden monipuolistamiseksi erityisesti lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja varmistamalla, että yhdistyminen Sisilian sähköverkkoon toteutuu aikataulun mukaisesti; jatkaa toimia energiatehokkuuden edistämiseksi ja liikennesektorin päästöjen vähentämiseksi;

5.

toteuttaa toimenpiteitä, joilla vahvistetaan edelleen pankkisektorin varauksia lainojen arvonalenemisesta aiheutuvien tappioiden varalta kiinteistömarkkinoiden riskikeskittymästä aiheutuvien potentiaalisten riskien lieventämiseksi; jatkaa politiikkatoimia, joilla varmistetaan pankkisektorin sekä myös pienten kotimaisten ja kansainvälisesti suuntautuneiden pankkien tiukka valvonta; parantaa tuomioistuinjärjestelmän yleistä tehokkuutta esimerkiksi lyhentämällä maksukyvyttömyysmenettelyjen käsittelyyn kuluvaa aikaa.