Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32013D0463

    2013/463/EU: Neuvoston täytäntöönpanopäätös, annettu 13 päivänä syyskuuta 2013 , Kyproksen makrotalouden sopeutusohjelman hyväksymisestä ja päätöksen 2013/236/EU kumoamisesta

    EUVL L 250, 20.9.2013, p. 40–44 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 24/07/2015

    ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2013/463/oj

    20.9.2013   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 250/40


    NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

    annettu 13 päivänä syyskuuta 2013,

    Kyproksen makrotalouden sopeutusohjelman hyväksymisestä ja päätöksen 2013/236/EU kumoamisesta

    (2013/463/EU)

    EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

    ottaa huomioon rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta 21 päivänä toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 ja 5 kohdan,

    ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Asetusta (EU) N:o 472/2013 sovelletaan jäsenvaltioihin, jotka sen tullessa voimaan saavat jo rahoitustukea, Euroopan vakausmekanismista, jäljempänä ’EVM’, tukea saavat jäsenvaltiot mukaan lukien.

    (2)

    Asetuksessa (EU) N:o 472/2013 vahvistetaan säännöt rahoitustukea saavien jäsenvaltioiden makrotalouden sopeutusohjelmien hyväksymiselle; näiden sääntöjen on oltava Euroopan vakausmekanisminperustamisesta tehdyn sopimuksen määräysten mukainen.

    (3)

    Kyproksen pyydettyä 25 päivänä kesäkuuta 2012 rahoitustukea EVM:stä neuvosto päätti 25 päivänä toukokuuta 2013 päätöksellä 2013/236/EU (2), että Kyproksen on toteutettava määrätietoisesti makrotalouden sopeutusohjelma.

    (4)

    EVM:n hallintoneuvosto päätti 24 päivänä huhtikuuta 2013 periaatteessa myöntää Kyprokselle vakaustukea ja hyväksyi talouspoliittiset ehdot vahvistavan yhteisymmärryspöytäkirjan, jäljempänä ’yhteisymmärryspöytäkirja’, sekä sen, että komissio allekirjoittaa yhteisymmärryspöytäkirjan EVM:n puolesta.

    (5)

    Komissio on tarkastellut päätöksen 2013/236/EU 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhdessä Euroopan keskuspankin, jäljempänä ’EKP’, ja, jos se on ollut tarpeen, Kansainvälisen valuuttarahaston, jäljempänä ’IMF’, kanssa ensimmäistä kertaa edistymistä sovittujen toimenpiteiden toteutuksessa sekä toimenpiteiden tuloksellisuutta ja niiden taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Olemassa olevaa makrotalouden sopeutusohjelmaa on tarkastelun seurauksena päivitetty siten, että siinä otetaan huomioon Kyproksen viranomaisten ennen vuoden 2013 toista vuosineljännestä toteuttamat toimenpiteet.

    (6)

    Asetuksen (EU) N:o 472/2013 tultua voimaan makrotalouden sopeutusohjelma on nyt hyväksyttävä neuvoston täytäntöönpanopäätöksenä. Selvyyden ja oikeusvarmuuden vuoksi ohjelma olisi hyväksyttävä uudelleen asetuksen (EU) N:o 472/2013 7 artiklan 2 kohdan perusteella. Ohjelman sisällön olisi pysyttävä samana kuin päätöksellä 2013/236/EU hyväksytyssä ohjelmassa, mutta siihen olisi lisäksi sisällytettävä mainitun päätöksen 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteutetun tarkastelun tulokset. Samalla olisi kumottava päätös 2013/236/EU.

    (7)

    Komissio on yhdessä EKP:n ja IMF:n kanssa tarkastellut ensimmäistä kertaa edistymistä sovittujen toimenpiteiden toteutuksessa sekä toimenpiteiden tuloksellisuutta ja niiden taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tarkastelun tuloksena yhteisymmärryspöytäkirjaa on ajantasaistettu rahoitussektorin uudistamisen, finanssipolitiikan ja rakenteiden uudistamisen osalta erityisesti suhteessa seuraaviin: i) pääomaliikkeiden rajoitusten asteittaista löyhentämistä koskeva etenemissuunnitelma; ii) oikeudellisten puitteiden luominen uudelle hallintorakenteelle, jolla hallinnoidaan valtion omistuksia osuuskuntamuotoisella luottosektorilla; iii) rahanpesunvastainen toimintasuunnitelma; iv) Cyprus Popular Bankiin talletettuja eläkerahastoja koskeva korvausjärjestelmä; v) sen varmistaminen, että kansallisia varoja on käytettävissä riittävästi rakennerahastoista ja muista EU:n rahastoista rahoitettavien hankkeiden kansallisten maksuosuuksien kattamiseksi; vi) tietojen antaminen suunnitteilla olevasta sosiaalihuollon uudistuksesta ja vii) aktivointipolitiikkaa koskevien seikkaperäisten toimintaehdotusten valmistelu ja pikaisiin toimiin ryhtyminen mahdollisuuksien luomiseksi nuorille ja heidän työllistymisnäkymiensä parantamiseksi. Kyproksen julkisen velan keskipitkän aikavälin kestävyys on määrä turvata toteuttamalla kattavia ja kunnianhimoisia uudistuksia rahoituksen, julkisen talouden ja rakenteiden osalta.

    (8)

    Komission olisi Kyproksen toimenpidepaketin koko toteutuksen ajan annettava lisäohjausta ja teknistä apua yksittäisillä osa-alueilla. Makrotalouden sopeutusohjelman kohteena olevan jäsenvaltion, jonka hallinnolliset valmiudet ovat riittämättömät, on pyydettävä teknistä apua komissiolta, joka voi muodostaa tätä tarkoitusta varten asiantuntijaryhmiä.

    (9)

    Kyproksen viranomaisten olisi voimassa olevien kansallisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti pyydettävä työmarkkinaosapuolilta ja kansalaisyhteiskunnan järjestöiltä näkemyksiä makrotalouden sopeutusohjelman valmisteluun, seurantaan ja arviointiin,

    ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

    1 artikla

    1.   Jotta voitaisiin helpottaa Kyproksen talouden paluuta kestävän kasvun uralle ja julkisen talouden ja rahoitusjärjestelmän vakauteen, Kyproksen on toteutettava määrätietoisesti makrotalouden sopeutusohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, jonka tärkeimmät osatekijät on säädetty tämän päätöksen 2 artiklassa.

    2.   Komissio seuraa yhteistyössä EKP:n ja, jos se on tarpeen, IMF:n kanssa Kyproksen edistymistä ohjelman toteuttamisessa. Kyproksen on tehtävä komission ja EKP:n kanssa kaikin tavoin yhteistyötä. Sen on muun muassa annettava niille kaikki tiedot, jotka ne katsovat ohjelman seurannan kannalta tarpeellisiksi. Kyproksen viranomaisten on kuultava komissiota, EKP:tä ja IMF:ää ennen sellaisten politiikkojen hyväksymistä, jotka eivät sisälly tähän päätökseen mutta jotka voisivat vaikuttaa merkittävästi ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.

    3.   Komissio tarkastelee yhdessä Kyproksen viranomaisten kanssa ja yhteistyössä EKP:n ja, jos se on tarpeen, IMF:n kanssa mahdollisia muutoksia ja tarkistuksia, joita ohjelmaan voi olla tarpeen tehdä, jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon muun muassa mahdolliset merkittävät erot makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden ja toteutuneiden lukujen (ml. työllisyysluvut) välillä sekä negatiiviset heijastusvaikutukset ja makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden shokit.

    Komissio huolehtii jatkuvan ohjauksen ja neuvonnan antamisesta julkisen talouden, rahoitusjärjestelmän ja rakenteiden uudistamista varten sen varmistamiseksi, että ohjelman toteuttaminen on sujuvaa ja että epätasapainotilat voidaan auttaa korjaamaan kestävällä tavalla.

    Komissio arvioi säännöllisin väliajoin ohjelman taloudellisia vaikutuksia ja suosittelee tarvittavia korjauksia kasvun ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi, tarvittavan julkisen talouden vakauttamisen turvaamiseksi ja haitallisten yhteiskunnallisten vaikutusten pitämiseksi mahdollisimman vähäisinä. Makrotalouden sopeutusohjelma, mukaan lukien sen tavoitteet ja sopeutustoimien odotettu jakautuminen, on julkistettava.

    2 artikla

    1.   Ohjelman keskeisten tavoitteiden on oltava seuraavat: Kyproksen pankkisektorin tervehdyttäminen, julkisen talouden käynnissä olevan vakauttamisen jatkaminen ja rakenneuudistusten toteuttaminen kilpailukyvyn sekä kestävän ja tasapainoisen kasvun tukemiseksi. Ohjelmalla on puututtava erityisiin riskeihin, joita Kypros aiheuttaa euroalueen rahoitusvakaudelle, ja sillä on pyrittävä nopeasti palauttamaan Kyprokseen terve ja kestävä talous- ja rahoitustilanne sekä maan kyky hankkia tarvitsemansa rahoitus kokonaisuudessaan kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Ohjelmassa on otettava asianmukaisesti huomioon Kyprokselle perussopimuksen 121, 126, 136 ja 148 artiklan nojalla osoitetut neuvoston suositukset sekä toimet, jotka Kypros on toteuttanut suositusten noudattamiseksi, ja siinä on pyrittävä laajentamaan, lujittamaan ja syventämään tarvittavia politiikkatoimenpiteitä.

    2.   Kyproksen on liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaisten velvoitteidensa mukaisesti vakautettava julkista taloutta korkealaatuisin ja pysyvin toimenpitein pitäen samalla vaikutukset vähäosaisiin mahdollisimman pieninä.

    3.   Jotta alijäämä saataisiin viimeistään vuonna 2016 alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen, Kyproksen on oltava valmis toteuttamaan lisää vakauttamistoimia. Erityisesti jos tulot jäävät ennustettua pienemmiksi tai sosiaalimenot lisääntyvät kielteisten makrotaloudellisten vaikutusten vuoksi, Kyproksen hallituksen on oltava valmis toteuttamaan lisätoimenpiteitä ohjelman tavoitteiden ylläpitämiseksi, myös vähentämällä päätösperäisiä menoja, huolehtien kuitenkin, että vaikutus vähäosaisiin on mahdollisimman pieni. Ohjelmakauden aikana saatavat ennusteita suuremmat käteistulot, satunnaiset tulot mukaan lukien, on säästettävä tai käytettävä velan lyhentämiseen. Jos taas odotukset ylittyvät siinä määrin, että tilanne katsotaan pysyväksi, lisätoimien tarve voi ohjelmakauden loppuvuosina pienentyä.

    4.   Kyproksen on ylläpidettävä rakennerahastojen ja muiden EU:n rahastojen moitteetonta toteuttamista ohjelmaan sisältyviä julkisen talouden tavoitteita kunnioittaen. EU:n rahastojen tuloksellisen toteuttamisen varmistamiseksi Kyproksen hallituksen on huolehdittava siitä, että kansallisia varoja on käytettävissä riittävästi kattamaan jäsenvaltion maksuosuudet Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin (EAKR, ESR, koheesiorahasto, maaseuturahasto ja EKTR/EMKR) vuosien 2007–2013 ja 2014–2020 ohjelmakausilla, mukaan lukien ei-tukikelpoiset menot, saatavilla oleva Euroopan investointipankin rahoitus huomioon ottaen. Viranomaisten on varmistettava, että institutionaalisia valmiuksia toteuttaa nykyisiä ja tulevia ohjelmia parannetaan ja että hallinnointiviranomaisilla ja täytäntöönpanoelimillä on käytettävissään asianmukaiset henkilöstöresurssit.

    5.   Rahoitussektorinsa tervehdyttämiseksi Kyproksen on jatkettava pankkisektorin perusteellista uudistamista ja uudelleenjärjestelyä sekä elinkelpoisten pankkien vahvistamista palauttamalla niiden pääoma asianmukaiselle tasolle, ratkaisemalla niiden maksuvalmiustilanne ja vahvistamalla niiden valvontaa. Ohjelmaan on sisällytettävä seuraavat toimenpiteet ja tulokset:

    a)

    Varmistetaan, että pankkisektorin maksuvalmiustilannetta seurataan tiiviisti. Väliaikaisia pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksia (mm. käteisnostojen, maksujen ja siirtojen rajoituksia) on seurattava tiiviisti. Tavoitteena on, että rajoitukset ovat voimassa vain niin kauan kuin on ehdottoman välttämätöntä rahoitusjärjestelmän vakauteen kohdistuvien vakavien riskien lieventämiseksi. Rajoitusten asteittaista löyhentämistä koskeva, välitavoitteisiin ja ohjelman toteuttamisessa edistymiseen perustuva ja pankkien maksuvalmiustilanteen mukainen etenemissuunnitelma on julkaistu. Keskuspankkirahoitukseen turvautuvien tai valtiontukea saavien kotimaisten pankkien keskipitkän aikavälin varainhankinta- ja pääomasuunnitelmissa on otettava realistisesti huomioon odotettavissa oleva velkavivun purkaminen pankkisektorilla ja vähennettävä riippuvuutta keskuspankkien lainanannosta välttäen samalla omaisuuserien pikaista myyntiä ja luottolamaa. Vähimmäismaksuvalmiusvaatimuksia koskevat säännökset saatetaan ajan tasalle, jotta tulevaisuudessa voidaan ehkäistä liialliset keskittymät samoihin liikkeeseenlaskijoihin.

    b)

    Hyväksytään tarvittavat säännöt, joiden mukaan pankkien on nostettava rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen (core tier 1) suhdelukunsa 9 prosenttiin vuoden 2013 loppuun mennessä.

    c)

    Toteutetaan toimenpiteitä pankkien uudelleenjärjestelystä veronmaksajille aiheutuvien kulujen pitämiseksi mahdollisimman vähäisinä. Ennen valtiontukitoimenpiteiden toteuttamista liike- ja osuuskuntamuotoisten luottolaitosten, joilla on liian vähän pääomaa, on hankittava mahdollisimman paljon pääomaa yksityisistä lähteistä. Uudelleenjärjestelysuunnitelmat on hyväksyttävä virallisesti valtiontukisääntöjen nojalla, ennen kuin valtiontukea annetaan. Liikepankit, joilla on liian vähän pääomaa, voivat valtiontukea koskevien menettelyjen mukaisesti pyytää pääomaa valtiolta, jos muut toimenpiteet eivät ole riittäviä.

    d)

    Varmistetaan, että luodaan luottorekisteri, että voimassa olevaa lainan haku- ja hallinnointimenettelyjä koskevaa sääntelyä tarkastellaan ja tarvittaessa muutetaan ja että hyväksytään lainsäädäntöä liikepankkien hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän vahvistamiseksi.

    e)

    Vahvistetaan pankkien hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää muun muassa kieltämällä lainananto riippumattomille hallituksen jäsenille tai heihin sidossuhteessa oleville tahoille.

    f)

    Maksimoidaan järjestämättömien lainojen takaisinperintä ja minimoidaan samalla lainanottajien kannustimet strategiseen maksujen laiminlyöntiin. Tähän sisältyy vakuuksien pakkotäytäntöönpanoa koskevien rajoitusten lieventäminen ja järjestämättömien lainojen asianmukainen seuranta ja hallinta.

    g)

    Saatetaan päätökseen osuuskuntamuotoisten luottolaitosten sääntelyn ja valvonnan saattaminen liikepankkien sääntelyä ja valvontaa vastaavaksi.

    h)

    Toteutetaan osuuskuntamuotoisten luottolaitosten tulevaa rakennetta, toimintaa ja elinkelpoisuutta koskeva strategia, jonka Central Bank of Cyprus on suunnitellut komissiota, EKP:tä ja IMF:ää kuullen.

    i)

    Tehostetaan yritys- ja kotitaloussektorin velkaantuneisuuden seurantaa ja luodaan puitteet kohdennetulle yksityisen sektorin velkojen uudelleenjärjestelylle tarkoituksena helpottaa uusien lainojen myöntämistä ja vähentää lainansaannin esteitä.

    j)

    Vahvistetaan edelleen rahanpesun vastaisia säännöksiä ja pannaan täytäntöön toimintasuunnitelma, jolla varmistetaan asiakkaan tuntemista ja huolellisuusvelvollisuutta sekä oikeushenkilöiden läpinäkyvyyttä koskevien parannettujen käytänteiden toteuttaminen parhaiden käytänteiden mukaisesti.

    k)

    Annetaan lainsäädäntöä pääomitusmääriin perustuvasta pakollisesta valvonnasta.

    l)

    Otetaan stressitestaus osaksi säännöllistä pankkien etävalvontaa.

    m)

    Otetaan käyttöön pakolliset tiedonantovelvollisuudet, joilla varmistetaan että pankit tiedottavat säännöllisesti markkinoille edistymisestä pankkien toimintojen uudelleenjärjestelyssä.

    n)

    Luodaan oikeudelliset puitteet uudelle hallintorakenteelle, jolla hallinnoidaan valtion omistuksia osuuskuntamuotoisella luottosektorilla.

    6.   Kyproksen viranomaisten on vuonna 2013 pantava määrätietoisesti täytäntöön vuoden 2013 talousarviolaki (sellaisena kuin se on muutettuna) ja vähintään 351 miljoonan euron (2,1 % suhteessa BKT:hen) pysyvät lisätoimenpiteet, jotka on hyväksytty ennen rahoitustuen ensimmäisen maksuerän myöntämistä. Kyproksen on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

    a)

    lisätulojen saamiseksi keskipitkällä aikavälillä sen on uudistettava moottoriajoneuvojen verojärjestelmänsä ympäristöystävällisten periaatteiden mukaisesti;

    b)

    Cyprus Popular Bankiin talletettuja eläkerahastoja koskevassa korvausjärjestelmässä, jolla varmistetaan samanlainen kohtelu kuin on Bank of Cyprusiin talletetuilla vastaavilla rahastoilla, otetaan huomioon kunkin rahaston kassavirta ja vakuutusmatemaattinen asema ja pidetään julkisen talouden alijäämään kohdistuvat vaikutukset mahdollisimman pieninä. Tällaisten rahastojen yhteiskunnallista hyvinvointia edistävän luonteen vuoksi vuoden 2013 julkisen talouden alijäämätavoitteita voidaan tarkistaa tämän järjestelmän talousarviovaikutusten sisällyttämiseksi siihen; ja

    c)

    joulukuun 2012 jälkeen käyttöön otettujen vakauttamistoimenpiteiden täysimääräinen toteuttaminen on varmistettava.

    7.   Kyproksen on sovellettava seuraavia toimenpiteitä 1 päivästä tammikuuta 2014:

    a)

    menopuolella talousarvioon sisällytetään seuraavat: sosiaalisista tulonsiirroista aiheutuvien menojen supistaminen tulonsiirtojen kohdentamista parantamalla; julkisen sektorin ja laajemman julkisen sektorin palkkojen ja ylityökorvausten alentaminen edelleen; opiskelijoiden ja eläkeläisten joukkoliikennekorttien muuttaminen maksullisiksi; ja rakenneuudistustoimenpiteiden toteuttaminen koulutussektorilla resurssien käytön parantamiseksi; ja

    b)

    tulopuolella vuoden 2014 talousarvioon sisällytetään seuraavat: julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöiden bruttoansioista vähennettävän tilapäisen maksun voimassaolon pidentäminen 31 päivään joulukuuta 2016; arvonlisäveron korottaminen; valmisteverojen korottaminen; ja yleisen sosiaalivakuutusjärjestelmän maksuosuuksien korottaminen.

    8.   Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi Kyproksen on toteutettava finanssi- ja rakennepoliittisia uudistuksia, jotka sisältävät muun muassa seuraavat toimenpiteet ja tulokset:

    a)

    yleisen eläkejärjestelmän ja julkisen sektorin eläkejärjestelmän uudistamisen jatkaminen tarvittaessa eläkejärjestelmän pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseksi huolehtien samalla eläkkeiden riittävyydestä. Uudistusvaihtoehtojen on perustuttava vakuutusmatemaattiseen selvitykseen;

    b)

    terveydenhuoltomenojen kasvun hillitseminen perusterveydenhuollon resurssien riittävyyden varmistamiseksi vahvistamalla rahoitusrakenteen kestävyyttä ja tehostamalla julkista terveydenhuoltoa; kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän perustaminen ja sen rahoituksen kestävyyden varmistaminen huolehtien samalla yleisestä kattavuudesta;

    c)

    julkisten menojen ja budjettiprosessin tehokkuuden parantaminen tehokkaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksen avulla osana julkisen varainhoidon parantamista. Näin voidaan vaikuttaa talousarvion vakauttamistoimiin ottaen samalla huomioon tarve varmistaa riittävät välineet olennaisen tärkeille politiikanaloille, kuten koulutukselle ja terveydenhuollolle. Tämän kehyksen on oltava kaikilta osin neuvoston direktiivin 2011/85/EU (3) sekä talous- ja rahaliiton vakautta, yhteensovittamista sekä ohjausta ja hallintaa koskevan, Brysselissä 2 päivänä maaliskuuta 2012 allekirjoitetun sopimuksen mukainen;

    d)

    parhaiden käytänteiden mukaisesti laaditun asianmukaisen lainsäädännöllisen ja institutionaalisen kehyksen säätäminen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia varten;

    e)

    ohjelman laatiminen vankan hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän (corporate governance) luomiseksi valtion omistamille ja puoliksi julkisille yrityksille sekä yksityistämissuunnitelman vireille pano talouden tehokkuuden parantamiseksi ja velanhoitokyvyn palauttamiseksi;

    f)

    veronkannon ja verohallinnon tuloksellisuuden ja tehokkuuden parantamiseen tähtäävän kokonaisvaltaisen uudistussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen, mihin kuuluvat myös toimenpiteet, joilla torjutaan veropetoksia ja veronkiertoa ja varmistetaan kansainvälistä veroyhteistyötä ja verotietojen vaihtoa koskevien lakien ja normien täysimääräinen ja oikea-aikainen soveltaminen;

    g)

    kiinteistöverotuksen uudistaminen;

    h)

    julkishallinnon uudistaminen sen toimivuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi erityisesti tarkistamalla julkishallinnon kokoa, työehtoja ja toiminnallista organisaatiota, jotta voidaan varmistaa julkisten resurssien tehokas käyttö ja tarjota väestölle laadukkaita palveluja;

    i)

    sosiaalietuuksien yleisen rakenteen ja etuuksien tason uudistaminen pyrkien resurssien tehokkaaseen käyttöön ja sopivaan tasapainoon sosiaaliavustusten ja työnteon kannustimien välillä. Suunnitellulla sosiaalihuollon uudistuksella olisi varmistettava, että sosiaaliavustukset toimivat turvaverkkona, jolla varmistetaan vähimmäistoimeentulo niille, jotka eivät pysty hankkimaan peruselintasoa, kuitenkin niin, että kannustimet työn vastaanottamiseen säilyvät; ja

    j)

    Kyproksen julkisen talouden kattava tarkastus muun muassa niiden syiden arvioimiseksi, jotka johtivat liiallisen velan syntymiseen.

    9.   Kyproksen on varmistettava, että palkkojen indeksoinnin keskeyttäminen pysyy voimassa koko julkisella sektorilla ohjelman loppuun asti. Mahdolliset vähimmäispalkan muutokset on tehtävä työmarkkinaosapuolia kuullen, ja niiden on vastattava talouden ja työmarkkinoiden kehitystä.

    10.   Kyproksen on valmisteltava täsmällisiä toimintaehdotuksia aktivointipolitiikassaan havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Sen on ryhdyttävä pikaisiin toimiin mahdollisuuksien luomiseksi nuorille ja heidän työllistymisnäkymiensä parantamiseksi nuorisotakuun perustamisesta annetun neuvoston suosituksen (4) tavoitteiden mukaisesti. Nuorille suunnattujen toimenpiteiden suunnittelu, hallinnointi ja täytäntöönpano on integroitava tehokkaasti laajempaan aktivointipolitiikkojen järjestelmään, ja niiden on oltava johdonmukaisia suhteessa sosiaaliturvajärjestelmän uudistamiseen ja sovittuihin talousarviotavoitteisiin.

    11.   Kyproksen on tehtävä alakohtaiseen lainsäädäntöön loput tarpeelliset muutokset, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY (5) täysimääräinen täytäntöönpano edellyttää. Palvelumarkkinoilta on poistettava perusteettomat esteet, erityisesti säänneltyjen ammattien osalta. Kilpailupuitteita on kohennettava parantamalla toimivaltaisen kilpailuviranomaisen toimintaa ja varmistamalla kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuus ja toimivalta.

    12.   Kyproksen on huolehdittava antamatta olevien saantokirjojen määrän vähentämisestä, ryhdyttävä toimiin kiinteistöjen ostajille siirrettävien saantokirjojen kiinnitysten pikaiseksi vapauttamiseksi ja pantava rakennustodistusten ja saantokirjojen antamisen sitovat määräajat täytäntöön.

    13.   Kyproksen on muutettava kiinnitetyn omaisuuden pakkohuutokauppaa koskevia sääntöjä ja sallittava yksityiset huutokaupat mahdollisimman nopean aikataulun mukaisesti. Asioiden käsittelyvauhtia tuomioistuimissa on nopeutettava, ja tuomioistuinten käsittelyruuhka on purettava ohjelmakauden loppuun mennessä. Kyproksen on tehtävä aloitteita matkailualan kilpailukyvyn vahvistamiseksi laatimalla konkreettinen toimintasuunnitelma, joka tähtää esimerkiksi hiljattain tarkistetussa, vuosia 2011–2015 koskevassa matkailualan strategiassa määriteltyjen määrällisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kyproksen on raportoitava lentoyhteyksiä koskevista tarpeistaan ilmailupoliittisen strategian pohjaksi.

    14.   Energiasektorilla Kyproksen on pantava kolmas energiapaketti kaikilta osin täytäntöön, sen estämättä, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY (6) 44 artiklan 2 kohdassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY (7) 49 artiklan 1 kohdassa säädetään. Kyproksen on harkittava, hyödyntääkö se sille näissä artikloissa myönnettyjä poikkeuksia. Samalla on muotoiltava kattava kehityssuunnitelma Kyproksen energiasektorin uudelleenjärjestelyä varten. Suunnitelmassa on oltava:

    a)

    maakaasun hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin toteutussuunnitelma, jossa otetaan huomioon kaupalliset vaihtoehdot ja riskit;

    b)

    kattava yhteenveto uudelleenjärjestellyn energiasektorin ja kaasun viennin sääntelyjärjestelmästä ja markkinajärjestelystä sekä merellä olevien kaasuvarojen myyntiä koskevasta asianmukaisesta kehyksestä, joka tähtää tulojen maksimointiin; ja

    c)

    hiilivetyvarojen hallinnan institutionaalisten puitteiden luomista koskeva suunnitelma, johon kuuluu myös kansainvälisesti tunnustettuja parhaita käytänteitä noudattaen perustettava rahasto, joka vastaanottaa ja hoitaa merellä tapahtuvasta kaasun hyödyntämisestä saatavia julkisia tuloja.

    15.   Kyproksen on pyydettävä komissiolta teknistä apua ohjelmakauden aikana. Pyynnössä on yksilöitävä ja eriteltävä ne teknisen avun tai neuvontapalveluiden alat, joita Kyproksen viranomaiset pitävät olennaisina maan makrotalouden sopeutusohjelman toteuttamisen kannalta.

    3 artikla

    Kumotaan päätös 2013/236/EU.

    4 artikla

    Tämä päätös on osoitettu Kyproksen tasavallalle.

    Tehty Brysselissä 13 päivänä syyskuuta 2013.

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    L. LINKEVIČIUS


    (1)  EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1.

    (2)  Neuvoston päätös 2013/236/EU, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2013, Kyprokselle osoitetuista erityistoimista rahoitusvakauden ja kestävän kasvun palauttamiseksi (EUVL L 141, 28.5.2013, s. 32).

    (3)  Neuvoston direktiivi 2011/85/EU, annettu 8 päivänä marraskuuta 2011, jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41).

    (4)  Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä huhtikuuta 2013, nuorisotakuun perustamisesta (EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1).

    (5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

    (6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 55).

    (7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 94).


    Top