25.1.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 22/1

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 172/2008 (2), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, käyttöön lopullisen polkumyyntitullin muun muassa Venäjältä peräisin olevan ferropiin tuonnissa. Toimenpiteet muodostuvat 17,8–22,7 prosentin suuruisesta arvotullista. Kyseiseen asetukseen johtaneesta tutkimuksesta käytetään jäljempänä nimitystä ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, sai 30 päivänä marraskuuta 2009 perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaista välivaiheen tarkastelua, jäljempänä ’välivaiheen tarkastelu’, koskevan pyynnön. Pyynnön esitti venäläinen vientiä harjoittava tuottaja Joint Stock Company (JSC) Chelyabinsk Electrometallurgical Integrated Plant ja siihen etuyhteydessä oleva yritys Joint Stock Company (JSC) Kuznetsk Ferroalloy Works, jäljempänä yhteisesti ’pyynnön esittäjä’, ja se rajoittui polkumyynnin tarkasteluun pyynnön esittäjän osalta. Pyynnön esittäjään sovellettava polkumyyntitulli on 22,7 prosenttia, ja se perustuu pyynnön esittäjän polkumyyntimarginaaliin.

(3)

Pyynnön esittäjä väitti pyynnössään, että pyynnön esittäjän osalta olosuhteet, joiden perusteella voimassa olevat toimenpiteet oli otettu käyttöön, olivat muuttuneet, ja että muutokset olivat luonteeltaan pysyviä.

(4)

Pyynnön esittäjä toimitti alustavaa näyttöä siitä, että polkumyynnin vaikutusten korjaaminen ei enää pyynnön esittäjän osalta edellytä nykytasoisen toimenpiteen soveltamista. Pyynnössä esitettyjen tietojen mukaan pyynnön esittäjän kotimarkkinahintojen ja sen unioniin suuntautuvan viennin hintojen vertailun perusteella polkumyyntimarginaali näyttäisi olevan huomattavasti voimassa olevan toimenpiteen tasoa alhaisempi.

(5)

Neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan komissio päätti, että oli olemassa riittävä näyttö välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi, minkä vuoksi komissio päätti panna perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti vireille osittaisen välivaiheen tarkastelun, joka rajoittui polkumyynnin tarkasteluun pyynnön esittäjän osalta. Komissio julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä27 päivänä lokakuuta 2010 vireillepanoa koskevan ilmoituksen (3), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, ja aloitti tutkimuksen.

(6)

Välivaiheen tarkastelussa tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, eli Venäjältä peräisin oleva ferropii, joka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin 7202 21 00, 7202 29 10 ja 7202 29 90.

(7)

Venäjällä valmistettu ja siellä myytävä tuote sekä unioniin vietävä tuote ovat fyysisiltä ja teknisiltä ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan samanlaisia, minkä vuoksi niitä on pidettävä perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(8)

Komissio ilmoitti virallisesti välivaiheen tarkastelun vireillepanosta unionin tuotannonalalle, pyynnön esittäjälle ja viejämaan viranomaisille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja tulla kuulluiksi.

(9)

Komissio lähetti pyynnön esittäjälle kyselylomakkeet ja sai vastauksen asetetussa määräajassa. Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot, ja tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavissa paikoissa:

(10)

Tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2009 ja 30 päivän syyskuuta 2010 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’.

(11)

Ensinnäkin on muistutettava, että EU:n tuomioistuinten oikeuskäytännön (4) mukaan toimielimillä on paljon harkintavaltaa ja mahdollisuus asianomaisten viejien hintapolitiikan tulevaa kehitystä koskevaan arviointiin tutkiessaan voimassa olevien toimenpiteiden jatkamisen tarpeellisuutta perusasetuksen 11 artiklan 3 kohtaan perustuvassa tarkastelussa. Toimielinten on tässä yhteydessä tutkittava pyynnön esittäjän väitteet siitä, miksi sen olosuhteiden muutokset ovat pysyviä ja väitetysti oikeuttavat tullin vähentämiseen tai jopa sen poistamiseen.

(12)

Pyynnön esittäjä väitti, että muuttuneiden olosuhteiden voitiin kohtuudella sanoa olevan luonteeltaan pysyviä, ja sen vuoksi toimenpiteiden tasoa olisi alennettava tai toimenpiteet olisi kumottava kokonaan pyynnön esittäjän osalta, koska oli epätodennäköistä, että lähitulevaisuudessa polkumyyntituonti toistuisi lainkaan taikka alkuperäisessä tutkimuksessa määritetyillä tasoilla.

(13)

Ennen kuin vastataan pyynnön esittäjän (väitetysti) muuttuneiden olosuhteiden (väitetysti) pysyvää luonnetta koskeviin eri perusteluihin, on hyödyllistä kuvata ensin toimielinten näkemykset kysymyksestä, onko pyynnön esittäjä voinut edelleen harjoittaa polkumyyntiä EU:n markkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(14)

Normaaliarvon määrittämiseksi tutkittiin aluksi, oliko yrityksen samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla riippumattomille asiakkaille edustavaa verrattuna sen unioniin suuntautuvan vientimyynnin kokonaismäärään. Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kotimarkkinamyynnin katsotaan olevan edustavaa, jos sen kokonaismäärä on vähintään 5 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaismyyntimäärästä unioniin. Todettiin, että yrityksen samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla oli edustavaa.

(15)

Yrityksen kotimarkkinoillaan myymän kunkin sellaisen tuotelajin osalta, jonka todettiin olevan suoraan verrattavissa unioniin vietäväksi myytyyn tuotelajiin, määritettiin, oliko kotimarkkinamyynti perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaan riittävän edustavaa. Tietyn tuotelajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin riittävän edustavana, jos sen kokonaismyynti kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana oli vähintään 5 prosenttia unioniin viedyn vastaavan tuotelajin kokonaismyyntimäärästä.

(16)

Tutkimuksessa selvitettiin myös, voidaanko kunkin tuotelajin kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tätä varten määritettiin tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin viedyn tuotelajin osalta, kuinka suuri osuus kunkin jakson aikana riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla suuntautuneesta myynnistä oli ollut kannattavaa.

(17)

Niille tuotelajeille, joiden kohdalla yli 80 prosenttia kotimarkkinoiden myynnistä ylitti kustannukset ja joiden painotettu keskimääräinen myyntihinta oli sama tai suurempi kuin yksikkökohtainen tuotantokustannus, normaaliarvo määritettiin tuotelajeittain kyseisen lajin koko myynnin tosiasiallisten kotimarkkinahintojen painotettuna keskiarvona riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei.

(18)

Jos tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai jos kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä yksinomaan kyseisen tuotelajin kannattavan kotimarkkinamyynnin painotettu keskimääräinen myyntihinta kullakin jaksolla.

(19)

Jos normaaliarvon määrittämiseen ei voitu käyttää yrityksen myymän tietyn tuotelajin kotimarkkinahintoja, normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(20)

Kun normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti, myynti-, hallinto- ja muita kustannuksia sekä voittoa koskevat määrät perustuivat perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan johdantokappaleen mukaisesti tosiasialliseen tietoon yrityksen samankaltaisen tuotteen tuotannosta ja myynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(21)

Yrityksen vientimyynti unioniin tapahtuu siihen etuyhteydessä olevan yrityksen RFAI:n sveitsiläisen haaran kautta; se hoiti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana kaikki etuyhteydessä olevan tuojan toimet eli tuotteiden luovuttamista vapaaseen liikkeeseen unionissa koskevat tuontitoimet.

(22)

Vientihinta määritettiin tämän vuoksi perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jolla maahantuodut tuotteet jälleenmyytiin ensimmäisen kerran riippumattomalle ostajalle, ja sitä oikaistiin kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välillä aiheutuneiden kustannusten sekä kohtuullisten myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton huomioon ottamiseksi. Tätä varten ja riippumattomilta tuojilta saatavan kertynyttä voittoa koskevan uuden tiedon puutteessa käytettiin jo alkuperäisessä tutkimuksessa käytettyä voittoprosenttia, joka oli 6 prosenttia.

(23)

Pyynnön esittäjä väitti, että RFAI:ta olisi käsiteltävä osana yhtä ja samaa taloudellista yksikköä ja että sen vuoksi vientihintoja määritettäessä ei pitäisi tehdä vähennyksiä RFAI:n myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton huomioon ottamiseksi.

(24)

Tätä väitettä ei voida hyväksyä seuraavista syistä:

Näin ollen väite, jonka mukaan vientihinnan määrittämisessä ei pitäisi tehdä vähennyksiä myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton huomioon ottamiseksi, oli hylättävä. Pyynnön esittäjän tätä kohtaa koskevia huomautuksia vastauksena lopulliseen ilmoittamiseen käsitellään jäljempänä (2.3 kohta).

(25)

Pyynnön esittäjä väitti myös, ettei polkumyyntitullia pitäisi vähentää vientihintaa laskettaessa perusasetuksen 11 artiklan 10 kohdan mukaisesti, koska tulli siirretään asianmukaisesti jälleenmyyntihintoihin ja myöhempiin myyntihintoihin unionissa. Tämän väitteen osalta tutkimukset ovat osoittaneet, että ferropiin jälleenmyyntihintojen painotettu keskiarvo unionissa on kohonnut verrattuna alkuperäisen tutkimuksen hintoihin, ja nykyiset vientituotteiden jälleenmyyntihinnat ovat selvästi enemmän kuin 22,7 prosenttia korkeammat kuin vastaavat hinnat alkuperäisessä tutkimuksessa. Sen vuoksi voidaan päätellä, että polkumyyntitulli siirretään asianmukaisesti pyynnön esittäjän jälleenmyyntihintoihin. Tämän tuloksena pyynnön esittäjän väite voitiin hyväksyä, ja määritettäessä laskennallisia vientihintoja perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti ei ole vähennetty polkumyyntitulleja.

(26)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Normaaliarvon ja vientihinnan tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin asianmukaisesti oikaisujen muodossa huomioon kuljetus-, vakuutus-, terminaali- ja käsittelykustannukset, luottokustannukset sekä palkkiot perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti, jos se oli tarpeellista ja perusteltua.

(27)

Tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan. Tulos osoitti, että polkumyyntiä esiintyy.

(28)

Polkumyyntimarginaalin laskemista varten toimielimet totesivat, kuten alkuperäisessä tutkimuksessakin, että CHEM ja KF ovat läheisesti etuyhteydessä. Alkuperäisen tutkimuksen tapaan ja toimielinten vakiokäytännön mukaisesti koko ryhmälle laskettiin yksi polkumyyntimarginaali. Lopullisessa ilmoituksessa käytetyssä menetelmässä polkumyynnin määrä laskettiin kunkin yksittäisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta, ennen kuin koko ryhmälle määritettiin polkumyynnin painotettu keskiarvo. On huomattava, että tämä menetelmä oli erilainen kuin alkuperäisessä tutkimuksessa sovellettu menetelmä; siinä polkumyynnin laskenta tehtiin yhdistämällä kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotka koskivat tuotantoyksiköiden kotimarkkinamyyntiä, tuotantokustannuksia, kannattavuutta ja myyntiä unionissa. Pyynnön esittäjä väitti, että tämän menetelmän soveltaminen olisi vastoin perusasetuksen 11 artiklan 9 kohtaa. Myös tähän kysymykseen palataan jäljempänä (2.3 kohta).

(29)

Pyynnön esittäjä toimitti useita huomautuksia, jotka koskivat tiettyjä laskelmien näkökohtia, kuten tuotantokustannuksia, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia, voittomarginaalia, normaaliarvoa ja oikaisuja. Kaikkia näitä huomautuksia tarkasteltiin, ja tarvittaessa virheet korjattiin. Lopullisia päätelmiä on muutettu tämän mukaisesti.

(30)

Lisäksi pyynnön esittäjä pyysi komissiota ilmaisemaan polkumyynnin määrän CIF-arvon perusteella, jonka se oli määrittänyt itse tätä tutkimusta varten, ja viittasi sen vuoksi perusasetuksen 2 artiklan 9 kohtaan. Väite perustui siihen, että tulliviranomaisille ilmoitettu hinta on siirtohinta, joka voi olla oikea hinta tullitarkoituksia varten, mutta joka ei ole hinta, jota pitäisi käyttää laskettaessa polkumyyntiä polkumyynnin vastaisissa menettelyissä. Tämä väite on hylättävä, koska vientihinnan ja normaaliarvon välinen ero eli polkumyynnin määrä olisi ilmaistava samalla perusteella kuin se, jota tulliviranomaiset käyttävät myöhemmin määrittääkseen kerättävän tullin. Tämä on itse asiassa CIF-arvo, jonka pyynnön esittäjä ilmoittaa tulliviranomaisille. Näin ollen sitä käytettiin laskelmissa.

(31)

Mitä tulee tuotantokustannusten laskentaan, pyynnön esittäjä kiisti komission lähestymistavan, jossa normaaliarvon laskennassa käytettiin etuyhteydettömältä toimittajalta hankitun tärkeimmän kustannuserän keskimääräistä ostohintaa eikä tosiasiallista hintaa, joka maksettiin etuyhteydessä olevalle toimittajalle samasta kustannuserästä. Tämä väite on hylättävä, koska etuyhteydessä olevan toimittajan laskuttama hinta oli merkittävästi alempi kuin hinta, joka maksettiin samasta raaka-aineesta riippumattomalle toimittajalle. Tätä hintaa ei sen vuoksi voida pitää markkinaehtoisena hintana. Tätä kustannustekijää oli sen vuoksi tarpeen oikaista.

(32)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä väitti, että pakkauskustannuksia ei käsitelty johdonmukaisesti verrattaessa vientihintoja normaaliarvoihin. Tätä asiaa tutkittiin, ja tarvittaessa virheet korjattiin.

(33)

Pyynnön esittäjä esitti huomautuksia myös tietyn tuotelajin vientitapahtumien pois jättämisestä. Kyseisen tuotelajin myynti unioniin muodosti alle 5 prosenttia pyynnön esittäjän tarkasteltavana olevan tuotteen myynnistä unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä seikka on hylättävä, koska tämän tuotelajin myyntiä ei tapahtunut kotimarkkinoilla eikä tarkkaa tuotantokustannusta ollut ilmoitettu. Koska tätä tuotelajia oli viety vähäisiä määriä EU:hun tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, katsottiin, ettei ollut aiheellista määrittää normaaliarvoa muiden tuotelajien valmistuskustannusten perusteella tehden oikaisuja tuotteiden erojen vuoksi.

(34)

Lisäksi ja kuten edellä selitetään, pyynnön esittäjä esitti lopullista ilmoitusta koskevassa vastineessaan yksityiskohtaisia huomautuksia erityisesti kahdesta tärkeästä polkumyyntimarginaalin laskentaan liittyvästä seikasta, jotka olivat i) kysymys siitä, muodostavatko CHEM, KF ja RFAI yhden taloudellisen yksikön (6) ja ii) yksilöllisen polkumyyntimäärän laskeminen toisaalta CHEM:n ja toisaalta KF:n osalta (7).

(35)

Ensimmäisen väitteen osalta ja erityisesti siltä osin kuin on kyse pyynnön esittäjän lopulliseen ilmoitukseen esittämässään vastineessa mainitsemista seikoista, voidaan todeta seuraavaa.

(36)

Pyynnön esittäjä esitti uudelleen kantansa, jonka mukaan kyseiset kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa ja etuyhteydessä oleva kauppias RFAI ovat tosiasiallisesti samojen edunsaajien omistamia ja hallitsemia, ja että sen vuoksi se ei ole autonominen vaan yksinkertaisesti noudattaa pyynnön esittäjän omistajien ohjeita. Se myönsi kaikki edellä johdanto-osan 24 kappaleessa luetellut seikat, mutta oli eri mieltä toimielinten niitä koskevasta arvioinnista, koska niillä ei ollut merkitystä sen suhteen, ovatko CHEM, KF ja RFAI kaikki yhden taloudellisen yksikön osia.

(37)

Toimielimet hylkäävät pyynnön esittäjän huomautukset. Edellä jo luetellut kriteerit ovat erityisesti kaikki yhdessä tarkasteltuina hyvin perusteltuja oikeuttamaan pyynnön esittäjän väitteen hylkäämisen. Kaikki edellä johdanto-osan 24 kappaleessa luetellut seikat viittaavat ryhmärakenteeseen, jossa kaikki yritykset ovat erillisiä oikeushenkilöitä ja KF ja CHEM suorittavat kaikki vientiä harjoittavien tuottajien toiminnot (tuotanto- ja vientitoiminta), kun RFAI puolestaan toimii pääasiassa etuyhteydessä olevana kauppiaana/tuojana EU:ssa.

(38)

Toisen väitteen osalta ei ole tarpeen esittää lopullista kantaa asiaan tämän tarkastelua koskevan tutkimuksen yhteydessä. Tämä johtuu kahdesta syystä. Ensinnäkin vaikka tämä väite hyväksyttäisiinkin (sen lisäksi, että tarvittaessa hyväksytään edellä johdanto-osan 29 kappaleessa tarkoitetut väitteet), pyynnön esittäjän olisi silti todettu harjoittaneen polkumyyntiä EU:n markkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 13 prosentin polkumyyntimarginaalilla. Toiseksi, kuten jäljempänä selitetään, tällä hetkellä on joka tapauksessa riittämättömästi todisteita, jotta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson polkumyyntimarginaalia voitaisiin pitää pysyvänä.

(39)

Unionin tuotannonala väitti vastineessaan lopulliseen ilmoitukseen, että tarkastelua koskevan tutkimuksen tuloksena pyynnön esittäjän tuotteiden tullia olisi nostettava, koska olettaen, että kaikki pyynnön esittäjän väitteet hylätään, tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla havaittu polkumyyntimarginaali on korkeampi kuin sovellettava tulli. Koska kuitenkin olosuhteiden pysyvästä muuttumisesta on riittämättömät todisteet, kuten jäljempänä selitetään, ei ole perusteita tullin muuttamiseen sen koommin ylöspäin kuin alaspäin.

(40)

Vaikka tietyt pyynnön esittäjän väitteet on hyväksytty, kuten edellä kuvataan, sen on silti todettu harjoittaneen polkumyyntiä EU:n markkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja polkumyyntimarginaali oli vähintään 13 prosenttia. Lisäksi, kuten jäljempänä selitetään, on joka tapauksessa riittämättömästi todisteita, jotta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson polkumyyntimarginaalia voitaisiin pitää pysyvänä.

(41)

Pyynnön esittäjän perustelut olosuhteiden muutoksen pysyvyydelle pohjautuivat seuraaviin seikkoihin:

(42)

(43)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä käytti samanlaisia väitteitä. Tälläkin kerralla esitettiin kuitenkin riittämättömät todisteet. Sen vuoksi päätelmänä on, että tässä vaiheessa on riittämättömät todisteet siitä, että nämä pyynnön esittäjän korkeammat vientihinnat olisivat muuta kuin seurausta (erityisesti EU:n markkinoilla) vallitsevista markkinahinnoista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Toisin sanoen on riittämättömät todisteet siitä, että pyynnön esittäjän tekemät muutokset sen vientirakenteessa olivat näiden korkeampien hintojen syynä ja että sen vuoksi näiden hintojen voidaan odottaa pysyvän samalla (tai korkeammalla) tasolla tulevaisuudessa. Toisin kuin pyynnön esittäjä antaa ymmärtää, vaikka oletettaisiinkin, että uusi rakenne on tehnyt ryhmästä tehokkaamman, se ei tarkoita, että tulevaisuudessa sen vientihinnat EU:hun ovat korkeammat eivätkä aiheuta polkumyyntiä.

(44)

(45)

Tämä väite ei kuitenkaan voi johtaa voimassa olevien toimenpiteiden poistamiseen tai vähentämiseen. On muistettava, että jopa pyynnön esittäjän itsensä mukaan se harjoitti edelleen polkumyyntiä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi pyynnön esittäjä on itse korostanut, että EU on edelleen yksi sen perinteisistä markkinoista. Tämän vahvistaa se seikka, että pyynnön esittäjän EU:ssa myymät määrät ovat edelleen erittäin merkittävät; jos verrataan myyntimääriä EU:n kulutukseen alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla (8), ne muodostavat merkittävän markkinaosuuden (5–20 prosenttia, tarkkoja lukuja ei voida ilmoittaa luottamuksellisuussyistä).

(46)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä esitti uudelleen kantansa, jonka mukaan uudet markkinamahdollisuudet löytyvät muilta markkinoilta (Intia, Aasia ja Yhdysvallat) ennemmin kuin EU:sta. Pyynnön esittäjä ei kuitenkaan esittänyt mitään konkreettista näyttöä markkinastrategioidensa tueksi. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla edelleen esiintyvä polkumyyntimarginaali, muita markkinoita koskevien tietojen puute ja vientimyyntihinnan vaihtelu kansainvälisillä markkinoilla ovat kaikki seikkoja, jotka eivät tue tätä väitettä, joka on sen vuoksi hylättävä.

(47)

(48)

Vaikka kaikkien näiden väitteiden oletettaisiin pitävän paikkansa, asia on kuitenkin edelleen niin, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana pyynnön esittäjä harjoitti polkumyyntiä merkittävällä marginaalilla ja hinnoissa esiintyi vaihtelua. Kuten edellä lisäksi selitetään, pyynnön esittäjän tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla EU:hun myymät määrät eivät viittaa siihen, että se olisi siirtynyt pois kyseisiltä markkinoilta tai että se aikoisi tehdä niin lähitulevaisuudessa.

(49)

Pyynnön esittäjä vakuutti päätelmien ilmoittamisen johdosta esittämissään huomautuksissa, että ainoa komission ilmoituksessa esittämä perustelu kotimarkkinoiden kasvavan kysynnän merkityksen kiistämiseksi oli todetun polkumyyntimarginaalin merkittävyys. Lisäksi pyynnön esittäjä väitti, että komissio – vaikka se tunnustikin monia Venäjän markkinoihin liittyviä keskeisiä seikkoja – ei tee asianmukaisia päätelmiä näistä perusteluista.

(50)

Nämä väitteet on hylättävä. Ensinnäkin todetun polkumyynnin lisäksi myös todetut määrät puhuvat tätä perustelua vastaan. Toiseksi toimielimet toteavat, että komissio ei ole tunnustanut sitä väitettä eikä ratkaisevia riippumattomia tietoja ole toimitettu sen väitteen tueksi, jonka mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen kysynnän odotetaan kasvavan Venäjällä ja että ryhmän vientihinnat kasvavat nopeammin kuin tuotantokustannukset.

(51)

(52)

Kuitenkin todettiin merkittävä kapasiteetin palautuminen vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen, ja pyynnön esittäjä tiedotti kapasiteetin laajenemisesta 10–20 prosentilla (luottamuksellisuussyistä ilmoitetaan vaihteluväli) verrattuna ajanjaksoon ennen vuoden 2009 finanssikriisiä.

(53)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä esitti, että vertailu tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeisen tuotantokapasiteetin ja viitejakson välillä ei ollut asianmukainen, koska pyynnön esittäjä oli ennakoinut vuoden 2009 finanssikriisin ja sen vuoksi jo vähentänyt tuotantokapasiteettia. Tätä perustelua ei voida hyväksyä; ilmoitetun kapasiteetin laajeneminen 10–20 prosentilla voidaan havaita verrattuna vuoteen 2007 – ei vuoteen 2009, jolloin kapasiteetti oli alimmillaan. Lisäksi vuoden 2009 finanssikriisi ei ole vielä voinut vaikuttaa pyynnön esittäjän vuoden 2007 tuotantokapasiteettiin.

(54)

Edellä tiivistetysti esitetyn, muuttuneiden olosuhteiden pysyvää luonnetta koskevista pyynnön esittäjän väitteistä tehdyn analyysin johdosta päätelmänä on, että tällä hetkellä ei ole riittävästi näyttöä siitä, että muuttuneet olosuhteet ovat luonteeltaan pysyviä. Pyynnön esittäjän vientihinnat ja sen vuoksi myös sen polkumyyntimarginaali näyttävät todennäköisesti jatkavan heilahtelua erityisesti maailmanmarkkinahintojen kehitystä noudattaen. Vaikka pyynnön esittäjä on osoittanut tiettyjä muuttuneita olosuhteita, niiden ei sen vuoksi voida katsoa osoittavan, että pyynnön esittäjän hinnoittelukäytäntö tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla on luonteeltaan pysyvää. Sen vuoksi päätelmänä on, että olisi ennenaikaista ja siten perusteetonta alentaa tullia tässä vaiheessa.

(55)

Pyynnön esittäjä tarjosi yhdessä siihen etuyhteydessä olevan tuojan kanssa hintasitoumusta perusasetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(56)

Tutkimus vahvisti, että tuotteen hinta vaihtelee huomattavasti. Kuten edellä johdanto-osan 42 kappaleessa jo mainittiin, todettiin, että pyynnön esittäjän unioniin myynnin hinnat vaihtelivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla erittäin merkittävästi. Tuote ei sen vuoksi sovellu kiinteään hintasitoumukseen. Vaikka viejä ehdottikin indeksointimekanismia, ei ollut mahdollista määrittää korrelaatiota valmiin tuotteen hintojen epävakauden ja ehdotetun indeksointiperustan välillä, erityisesti sen vuoksi, että se liittyi myös valmiiseen tuotteeseen ja viittasi hintoihin, joihin polkumyyntituonti vaikutti. Sen vuoksi ehdotettua indeksointia ei pidetty aiheellisena.

(57)

Mitä tulee yrityskohtaisiin riskeihin, todettiin, että yritysrakenteen monimutkaisuuden vuoksi ristiinkompensoinnin riski on hyvin suuri; muita tuotteita kuin tarkasteltavana olevaa tuotetta voitaisiin myydä unionin ulkopuolisen kauppiaan kautta toiselle etuyhteydessä olevalle kolmannessa maassa olevalle haaralle ja sen jälkeen jälleenmyydä unioniin.

(58)

Lopuksi on todettava, että koska tuotetta on olemassa eri laatuina ja sitä tuodaan pääasiassa irtotavarana, tulliviranomaisten ei olisi mahdollista erotella kemiallista koostumusta (johon mahdollisesti sovelletaan erilaisia vähimmäistuontihintoja) analysoimatta erikseen kutakin kauppaa, mikä tekisi seurannasta erittäin raskasta tai jopa käytännössä mahdotonta.

(59)

Sen vuoksi tarjottu sitoumus hylättiin.

(60)

Ottaen huomioon polkumyyntiä koskevat päätelmät sekä se, että muuttuneiden olosuhteiden ei ole osoitettu olevan luonteeltaan pysyviä, päätelmänä on, että JSC Chelyabinsk Electrometallurgical Integrated Plant -yritykseen ja siihen etuyhteydessä olevaan JSC Kuznetsk Ferroalloy Works -yritykseen olisi edelleen sovellettava alkuperäisessä asetuksessa määritetyn tasoista tullia, joka on 22,7 prosenttia,