5.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/4

(1)

EniPower toimitti komissiolle sähköpostitse 29 päivänä maaliskuuta 2012 direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 5 kohdan mukaisen pyynnön. Komissio ilmoitti pyynnöstä Italian viranomaisille 11 päivänä huhtikuuta 2012 ja pyysi sähköpostitse lisätietoja Italian viranomaisilta 25 päivänä toukokuuta ja 25 päivänä heinäkuuta 2012 ja EniPowerilta 25 päivänä toukokuuta 2012. Italian viranomaiset toimittivat lisätietonsa sähköpostitse 20 päivänä kesäkuuta 2012, 21 päivänä kesäkuuta 2012 ja 8 päivänä elokuuta 2012 ja EniPower omat lisätietonsa 20 päivänä kesäkuuta 2012.

(2)

EniPowerin esittämä pyyntö koskee sähkön tuotantoa ja tukkumyyntiä Italian alueella Sardiniaa ja Sisiliaa lukuun ottamatta.

(3)

Direktiivin 2004/17/EY 30 artiklassa säädetään, ettei direktiiviä sovelleta hankintasopimuksiin, jotka tehdään jonkin direktiivissä tarkoitetun toiminnon suorittamiseksi, jos toimintoon siinä jäsenvaltiossa, jossa se toteutetaan, kohdistuu suoraa kilpailua markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu. Sitä, kohdistuuko johonkin toimintoon suoraa kilpailua, arvioidaan puolueettomin perustein ottaen huomioon alan erityispiirteet. Markkinoille pääsyä pidetään rajoittamattomana, jos jäsenvaltio on pannut täytäntöön unionin lainsäädännön säännökset, jotka avaavat tietyn alan tai sen osan kilpailulle, ja soveltanut niitä. Kyseinen lainsäädäntö on lueteltu direktiivin 2004/17/EY liitteessä XI, jossa viitataan sähköalan osalta sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 19 päivänä joulukuuta 1996 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 96/92/EY (2). Direktiivi 96/92/EY on korvattu myöhemmin sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/54/EY (3), joka on myös korvattu myöhemmin sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/72/EY (4).

(4)

Italia on pannut täytäntöön paitsi direktiivin 96/92/EY myös direktiivit 2003/54/EY ja 2009/72/EY ja soveltanut niitä. Tämän perusteella olisi katsottava 30 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, että markkinoille pääsyä ei ole rajoitettu millään Italian alueella.

(5)

Sitä, kohdistuuko toimintoon suoraa kilpailua, olisi arvioitava käyttäen perusteena useita indikaattoreita, joista yksikään ei ole välttämättä ratkaiseva sellaisenaan. Huomioon olisi otettava tärkeimpien toimijoiden yhteenlaskettu markkinaosuus tietyillä, tässä päätöksessä tarkoitetuilla markkinoilla. Lisäksi olisi otettava huomioon näiden markkinoiden keskittymisaste. Kyseisten markkinoiden erityispiirteiden vuoksi olisi otettava huomioon myös muita perusteita, kuten tasemarkkinoiden toiminta, hintakilpailu ja sähköntoimittajaa vaihtaneiden asiakkaiden määrä.

(6)

Tämä päätös ei rajoita kilpailusääntöjen soveltamista.

(7)

Italiassa sähkön tukkukauppaa käydään sähköpörsseissä spot- tai termiinisopimusten välityksellä tai kahdenvälisesti.

(8)

Spot-markkinat muodostuvat vuorokausimarkkinoista (Mercato del Giorno Prima, MGP), jolla käydään sähkökauppaa seuraavaa päivää varten, ja päivänsisäisistä markkinoista (Mercato Infragiornaliero), joilla toimijat voivat mukauttaa vuorokausimarkkinoilla ja lisäpalvelumarkkinoilla (Mercato dei Servizi di Dispacciamento) tekemiään ostoja ja myyntejä. Italian siirtoverkonhaltija Terna hankkii jälkimmäisiltä markkinoilta tarpeelliset resurssit, joilla järjestelmää hallitaan ja valvotaan vyöhykkeen sisäisten ylikuormitusten poistamiseksi, energiavaraston luomiseksi ja järjestelmän tasapainottamiseksi reaaliaikaisesti.

(9)

Termiinisopimuksista neuvotellaan säännellyillä markkinoilla eli sähkön termiinimarkkinoilla (Mercato a Termine, MTE) ja Italian energiajohdannaispörssissä (IDEX) ja/tai OTC-kaupankäyntijärjestelmissä. Italian energiajohdannaispörssi on järjestelmä, joka on tarkoitettu kaupan käymiseen rahoitusvälineillä keskimääräisen ostohinnan (yhden kansallisen hinnan) perusteella.

(10)

Tuoreimpien saatavilla olevien tietojen mukaan tärkein polttoaine Italian sähköntuotannossa on maakaasu, jolla tuotetaan yli puolet sähköstä. Toisella sijalla ovat uusiutuvat energialähteet, joiden osuus vuonna 2011 tuotetusta sähköstä oli 28 prosenttia, josta vesivoiman osuus oli 55 prosenttia, tuulivoiman 12 prosenttia, aurinkoenergian 13 prosenttia, bioenergian 13 prosenttia ja maalämmön 7 prosenttia (5).

(11)

Komission aiempien ennakkotapausten (6) mukaan sähköalalla voidaan erottaa seuraavat merkitykselliset tuotemarkkinat: i) sähkön tuotanto ja tukkutoimitukset, ii) siirto, iii) jakelu ja iv) vähittäistoimitukset. Vaikka joitakin näistä markkinoista voidaan jaotella edelleen, komissio ei ole tähänastisessa käytännössään (7) hyväksynyt eron tekemistä sähköntuotantomarkkinoiden ja tukkutoimitusmarkkinoiden välillä, koska itse tuotanto on vasta ensimmäinen vaihe arvoketjussa, kun taas tuotettuja sähkömääriä markkinoidaan tukkumarkkinoiden välityksellä.

(12)

EniPowerin esittämä pyyntö koskee sähkön tuotantoa ja tukkukauppaa. Italian kilpailuviranomaisen (Autorita Garante della Concorenza e del mercato) ja Italian sähkö- ja kaasuviranomaisen (Autorita per l’energia elettrica e il gas) mukaan tukkumarkkinat määritellään ”sähkön ostoa ja myyntiä koskeviksi sopimuksiksi, joissa sopimuspuolina ovat toiminnanharjoittajat, joilla on primaarisia energialähteitä (kotimaassa tuotettua energiaa tai tuontienergiaa), ja suuret teollisuusasiakkaat (Acquirente Unico ja tukkukauppiaat)”.

(13)

Hakija esittää, että sen pyyntöä käsiteltäessä tukkumarkkinoiden analysointi voidaan rajoittaa vuorokausimarkkinoiden analysointiin, koska näille markkinoille kuuluvat myös termiinisopimukset, jotka on joka tapauksessa ohjelmoitava vuorokausimarkkinoille sen jälkeen, kun fyysisen toimituksen ajankohta on saavutettu. Näin ollen fyysisesti toimitettavat määrät, joilla käydään kauppaa termiinisopimusten perusteella, vaikuttavat hintojen muodostukseen vuorokausimarkkinoilla. Hakija väittää, että päivänsisäiset markkinat ovat vuorokausimarkkinoiden täydentävä osa ja että päivänsisäisillä markkinoilla kaupattavat määrät ovat hyvin vähäisiä verrattuna vuorokausimarkkinoilla kaupattaviin määriin. Lisäpalvelumarkkinat on järjestetty täysin eri tavalla kuin vuorokausimarkkinat ja päivänsisäiset markkinat, koska lisäpalvelumarkkinoilla keskusvastapuolena on Terna, joka hankkii kansallisen järjestelmän turvalliseen hallintaan ja valvontaan tarvittavat resurssit. Italian kilpailuviranomainen (8) ja Italian sähkö- ja kaasuviranomainen (9) yhtyvät hakijan arviointiin.

(14)

Tuoreimmassa direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan nojalla annetussa komission päätöksessä eli Saksassa perinteisiin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon ja niistä tuotetun sähkön tukkumyynnin jättämisestä vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY soveltamisalan ulkopuolelle 24 päivänä huhtikuuta 2012 annetussa komission täytäntöönpanopäätöksessä 2012/218/EU (10) tehtiin sähkön tuotannon ja tukkukaupan osalta ero kaksien tuotemarkkinoiden eli perinteisistä energialähteistä tuotetun sähkön markkinoiden ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön (11) markkinoiden välillä. Tällainen ero tehtiin Saksassa uusiutuvista energialähteistä tuotettuun energiaan sovellettavan erityisjärjestelyn (12) vuoksi.

(15)

Täytäntöönpanopäätöksen 2012/218/EU mukaisesti olisi tutkittava, olisiko Italian sähköntuotannon ja tukkumyynnin markkinat erotettava kaksiksi erillisiksi tuotemarkkinoiksi. Tätä varten hakijaa ja Italian viranomaisia pyydettiin esittämään kantansa tähän asiaan.

(16)

Italiassa uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan sähköntuotantoon liittyy erityisiä etuja (13), kuten

(17)

Johdanto-osan 16 kappaleen c alakohdassa tarkoitettuja kannustinjärjestelmiä voidaan soveltaa joillakin seuraavista välineistä: CIP 6 -mekanismi (14) (Meccanismo CIP6), kokonaistariffi (Tariffe Omnicomprensive, FIT), vihreät sertifikaatit (Certificati Verdi, CV) ja energiatilinpito (Conto Energia, CE).

(18)

Tuoreimpien tietojen mukaan (17) 45 prosenttia uusiutuvista energialähteistä tuotetusta sähköstä (jonka osuus kaikesta vuonna 2011 vuorokausimarkkinoilla kaupatusta sähköstä oli noin 12,6 prosenttia) kuului hintasääntelyn piiriin ja on siis riippumatonta sähkön kysynnästä ja tarjonnasta. Loput 55 prosenttia uusiutuvista energialähteistä tuotetusta sähköstä on sellaista, jolla käydään kauppaa markkinahinnoin kahdenvälisten sopimusten perusteella tai sähköpörsseissä, mutta niihinkin voi liittyä kannustimia vihreiden sertifikaattien tai energiatilinpidon muodossa.

(19)

On kuitenkin muistettava, kuten Italian viranomaiset ovat huomauttaneet (18), että uusiutuvista energialähteistä tuotetaan myös jonkin verran sellaista sähköä, johon ei liity kannustavia korvauksia ja jolle ei anneta ajojärjestyksessä etusijaa (19). Tällaista sähköä myydään vuorokausimarkkinoilla markkinahintaan samalla tavoin kuin perinteisistä energialähteistä tuotettua sähköä.

(20)

Koska kaikista uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö asetetaan yleensä syötössä etusijalle, tällaisen sähkön tuotannon voidaan katsoa olevan riippumatonta kysynnästä (20).

(21)

CIP 6 -mekanismin ja FIT-mekanismin piiriin kuuluvan sähkön tuotanto ja syöttö ovat myös riippumattomia hinnoista, koska toiminnanharjoittajilla on oikeus lakisääteiseen maksuun. CV- ja CE-mekanismien piiriin kuuluvaa sähkö myydään sen sijaan tukkumarkkinoilla vuorokausimarkkinoista riippuvaan hintaan, mutta siitä maksetaan markkinahinnan lisäksi myös kannustinmaksu.

(22)

CIP 6- ja FIT-mekanismien piiriin kuuluva uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö myydään yleensä energiapalveluyrityksen (21) (Gestore dei Servizi Energetici, jäljempänä ’GSE’) välityksellä, joka ostaa sähkön ja myy sen sitten toisessa vaiheessa tukkumarkkinoilla. Näin ollen niiden markkinat poikkeavat myös kysyntäpuolen näkökulmasta perinteisen sähkön tukkumarkkinoista.

(23)

Italian kilpailuviranomainen toteaa, että CIP 6- ja FIT-mekanismien piiriin kuuluvalla uusiutuvasta energiasta tuotetulla sähköllä, josta maksetaan täyttä tukea, on ainoastaan noin 12 prosentin markkinaosuus Italiassa tuotetusta sähköstä ja tämä osuus on pienempi kuin uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön markkinaosuus Saksassa (14 prosenttia koko sähkömarkkinoista) eikä sähkön tuotemarkkinoita katsota olevan asianmukaista jakaa Italiassa samalla tavoin kuin Saksassa. Komission mielestä tähän tapaukseen ei kuitenkaan voida soveltaa vähämerkityksistä tukea koskevaa periaatetta. Vaikka markkinat, joilla takuuhinta on voimassa, ovat ainoastaan 12 prosenttia koko markkinoista, markkinoilla myytävän uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön etuna on yleensä sen ensisijainen liitäntä ja syöttö verkkoon, ja osa energiantuottajista saa takuuhinnan lisäksi myös muunlaista tukea (esimerkiksi CE- ja/tai CV-mekanismeista).

(24)

Italian sähkö- ja kaasuviranomainen katsoo, että uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö kuuluu samoille markkinoille kuin perinteisistä energialähteistä tuotettu sähkö, koska perinteiseen sähköön kohdistuu uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön vuoksi kilpailupaineita.

(25)

Komissio myöntää, että perinteisistä energialähteistä tuotettuun sähköön kohdistuu uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön vuoksi kilpailupaineita. Edellä, erityisesti 19–22 kappaleessa esitetyistä tosiseikoista käy kuitenkin ilmi, että päinvastainen ei pidä paikkaansa. Lisäksi pyynnön esittäjä ja Italian viranomaiset eivät ole esittäneet vakuuttavia todisteita tukemaan sitä näkemystä, että uusiutuvista energialähteistä tuotettuun sähköön kohdistuisi kilpailupaineita perinteisistä energialähteistä tuotetun sähkön vuoksi. Näin ollen uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön ei voida katsoa kuuluvan samoille markkinoille kuin perinteisistä energialähteistä tuotetun sähkön.

(26)

Ottaen huomioon johdanto-osan 11–25 kappaleessa tarkastellut tekijät, joiden perusteella arvioidaan direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttymistä, tässä määritellään kahdet merkitykselliset tuotemarkkinat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kilpailulainsäädännön sääntöjen soveltamista. Ensimmäiset tuotemarkkinat määritellään perinteisistä energialähteistä tuotetun sähkön tuotanto- ja tukkumarkkinoiksi. Tässä päätöksessä johdanto-osan 19 kappaleessa tarkoitetun sähkön, josta ei makseta korvausta minkään sovellettavan kannustinjärjestelmän perusteella ja jolle ei anneta etusijaa ajojärjestyksessä, vaikka se on tuotettu uusiutuvista energialähteistä, katsotaan kuuluvan perinteisistä energialähteistä tuotetun sähkön tuotanto- ja tukkumarkkinoille. Toiset tuotemarkkinat määritellään uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotanto- ja tukkumarkkinoiksi. Tässä päätöksessä ”uusiutuvien energialähteiden kaltaisista” lähteistä tuotetun sähkön, joka kuuluu johdanto-osan 17 kappaleen a alakohdassa mainitun CIP 6 -mekanismin piiriin, katsotaan kuuluvan uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotanto- ja tukkumarkkinoille.

(27)

Yleensä komission aiempana käytäntönä on ollut määritellä sähkömarkkinat laajuudeltaan kansalliseksi alueeksi (22) tai jopa pienemmäksi alueeksi (23). Joskus komissio on kuitenkin jättänyt avoimeksi sen kysymyksen, ovatko markkinat kansallisia markkinoita suuremmat (24).

(28)

Italian sähkömarkkinat olivat aiemmin direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan nojalla toisen menettelyn kohteina, joka johti 14 päivänä heinäkuuta 2010 annettuun komission päätökseen 2010/403/EU vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY soveltamatta jättämisestä sähkön tuotantoon ja tukkumyyntiin Italiassa pohjoisen makrovyöhykkeellä ja sähkön vähittäismyyntiin keski- ja suurijännitteiseen ja hyvin korkean jännitteen verkkoon kytketyille loppuasiakkaille Italiassa (25). Pyynnön oli esittänyt Compagnia Valdostana delle Acque, ja se koski sähkön tuotantoa ja tukkumyyntiä koko Italian alueella tai vaihtoehtoisesti pohjoisen makrovyöhykkeellä. Arvioidakseen direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttymistä komissio rajoitti tarkastelunsa kilpailutilanteeseen, joka vallitsi sähkön tuotannossa ja tukkumyynnissä pohjoisen makrovyöhykkeellä. Italian viranomaiset vahvistivat tuolloin, että merkityksellisten markkinoiden rajoittaminen pohjoisen makrovyöhykkeeseen oli aiheellista, mutta lisäsivät toisaalta, että ”käynnissä olevien muutosten vuoksi muiden makrovyöhykkeiden määrittely ei ole tällä hetkellä selkeä, sillä kattavien kyselyiden tuloksia odotetaan. Kilpailutilanteen lopullinen määrittely näillä maantieteellisillä alueilla ei ole sen vuoksi tällä hetkellä mahdollista”.

(29)

Hakija esittää, että maantieteelliset markkinat olisi määriteltävä uudelleen siirtoverkon rakenteessa sekä kysynnän ja tarjonnan rakenteessa tapahtuneiden merkittävien muutosten vuoksi. Tarkemmin sanottuna kolmen viime vuoden aikana tarjontapuolelle on saatu huomattavan paljon uutta kombivoimalakapasiteettia Italian pohjois- ja eteläalueilla, suuritehoisten hiilivoimaloiden kapasiteettia maan keskiosissa ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa kapasiteettia eteläalueilla sekä Sardiniassa ja Sisiliassa. Kysyntä on sen sijaan laskenut vuodesta 2008 alkaen kaikilla talouden aloilla talouskriisin takia. Sen vuoksi hakija määrittelee sähkön tuotannon ja tukkumyynnin merkitykselliset maantieteelliset markkinat Italian alueeksi Sardiniaa ja Sisiliaa lukuun ottamatta, jäljempänä ’Manner-Italia’.

(30)

Italian sähkö- ja kaasuviranomainen ja kilpailuviranomainen tekivät vuonna 2005 perusteellisen analyysin Italian maantieteellisistä sähkömarkkinoista, ja tulokset esitettiin sähkömarkkinoiden vapauttamisen tilannetta käsittelevässä selvityksessä ”Indagine Conoscitiva sullo stato della liberalizzazione nel settore dell’energia elettrica e del gas naturale” (IC22). Analyysissä yksilöitiin neljät erilliset maantieteelliset markkinat:

(31)

Johdanto-osan 30 kappaleessa mainitun analyysin ja vuosia 2008–2011 koskevien todellisten markkinatietojen perusteella hakija arvioi seuraavia indikaattoreita:

(32)

Italian viranomaisia pyydettiin esittämään näkemyksensä Italian nykyisten merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden määritelmästä. Italian sähkö- ja kaasuviranomainen vahvisti, että sähkömarkkinoiden vapauttamisen tilannetta käsittelevässä selvityksessä vuonna 2005 esitetty merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden määritelmä oli edelleen pätevä, ja se ilmoitti myös, että merkitykselliset maantieteelliset markkinat olisi sen käytettävissä olevien tietojen perusteella jaettava tätä poikkeusmenettelyä varten neljään makrovyöhykkeeseen: pohjoisen makrovyöhykkeeseen, etelän makrovyöhykkeeseen, Sisilian makrovyöhykkeeseen ja Sardinian makrovyöhykkeeseen.

(33)

Italian kilpailuviranomainen vahvisti sähkö- ja kaasuviranomaisen lausunnon. Vaikka se myöntää, että jotkin verkon alkuperäisistä pullonkauloista on poistettu Ternan tekemien investointien ansiosta, tarjonnan (uuden tuotantokapasiteettien kehittäminen) ja kysynnän suhde on kehittynyt siten, että verkkoon on viime aikoina ilmestynyt uusia rajoituksia, joiden vuoksi etelässä on ollut huomattava prosenttiosuus täysiä tunteja, jolloin hinnat ovat olleet alhaisempia. Kilpailuviranomainen totesi myös jäännöskysynnän tarkastelun vahvistaneen sen, että Manner-Italia on jakautunut kahteen erilliseen vyöhykkeeseen: pohjoisen makrovyöhykkeeseen ja etelän makrovyöhykkeeseen.

(34)

Edellä esitetyn perusteella komissio ei ole hakijan kanssa yhtä mieltä siitä, että perinteisen sähkön merkityksellisinä maantieteellisinä markkinoina olisi Manner-Italia, koska Manner-Italian kattavan markkinavyöhykkeen olemassaolosta ei ole riittävästi näyttöä.

(35)

Johdanto-osan 27–34 kappaleessa tarkasteltujen tekijöiden perusteella voidaan siis todeta, että arvioitaessa direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttymistä perinteisistä energialähteistä tuotetun sähkön tuotanto- ja tukkumarkkinoina pidetään pohjoisen makrovyöhykettä ja etelän makrovyöhykettä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kilpailulainsäädännön soveltamista.

(36)

Käsiteltäessä johdanto-osan 26 kappaleessa määriteltyä uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähköntuotantoa ja niistä tuotetun sähkön tukkukauppaa ei ole tarpeen rajata tarkasti markkinoiden maantieteellistä laajuutta, koska analyysin tulos olisi sama riippumatta siitä, miten markkinat määritellään (Italian koko alue, Manner-Italia tai pohjoisen makrovyöhyke ja etelän makrovyöhyke).

(37)

On kuitenkin huomattava, että johdanto-osan 16 kappaleessa lueteltuja kannustimia käytetään yhdenmukaisesti Italian koko alueella.

(38)

Komissio katsoo vakiintuneen käytäntönsä mukaisesti (30), että sähköntuotannon alalla ”yksi kilpailuastetta kuvaavista indikaattoreista on kolmen suurimman tuottajan kokonaismarkkinaosuus”.

(39)

Perinteisiin energialähteisiin perustuvaa sähköntuotantoa harjoittavien kolmen suurimman tuottajan yhteenlaskettu markkinaosuus vuonna 2010 oli hakijan toimittamien tietojen mukaan 48,9 prosenttia pohjoisen makrovyöhykkeellä ja 62,7 prosenttia etelän makrovyöhykkeellä. Perinteisen sähkön markkinat sijoittuvat näin ollen keskivaiheille, kun näitä markkinaosuuksia verrataan muihin direktiivin 2004/17/EY 30 artiklaa koskeviin poikkeuspäätöksiin (31).

(40)

Perinteisen sähkön tuottajista laskettu Herfindahl-Hirschman-indeksi (HHI) (32) oli pohjoisen makrovyöhykkeellä 1 302 ja etelän makrovyöhykkeellä 1 714 vuonna 2010 (33), minkä perusteella molemmat markkinavyöhykkeet kuuluvat luokkaan ”kohtuullisen keskittyneet markkinat”.

(41)

Tämän päätöksen tavoitteena on selvittää, kohdistuuko sähkön tuotantoon ja tukkumyyntiin siinä määrin kilpailua (markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu), että voidaan varmistaa, että näiden toimintojen harjoittamiseksi tehtävät hankinnat tehdään myös ilman direktiivissä 2004/17/EY säädettyjä tiukkoja yksityiskohtaisia hankintasääntöjä avoimella ja syrjimättömällä tavalla sellaisin perustein, jotka antavat hankintayksiköille mahdollisuuden löytää taloudellisesti edullisimman ratkaisun. Tässä yhteydessä on huomattava, että yritykset, jotka tuottavat uusiutuvista energialähteistä sähköä, jonka GSE ostaa säännellyillä hinnoilla (CIP 6- ja FIT-mekanismit) tai johon sovelletaan muuta kannustavaa korvausjärjestelmää (CV- ja CE-mekanismit), voivat sähkömarkkinoilla toimiessaan kohdistaa kilpailupaineita tuottajiin, jotka tuottavat sähköä perinteisistä energialähteistä.

(42)

Edellä esitettyjen lukujen perusteella tässä päätöksessä voidaan olettaa, että markkinoiden keskittymisaste on osoitus siitä, että perinteisiin energialähteisiin perustuvaan sähköntuotantoon ja niistä tuotetun sähkön tukkumyyntiin kohdistuu kummallakin makrovyöhykkeellä tietynasteista kilpailua, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kilpailulainsäädännön soveltamista.

(43)

Vaikka pohjoisen makrovyöhyke ja etelän makrovyöhyke muodostavat omat merkitykselliset markkinansa, niiden ei voida katsoa olevan täysin erillään ympäröivistä alueista. Italia on nykyään suuri sähkön tuoja, ja tuonnit tapahtuvat pääasiassa pohjoisrajan kautta. Italian viranomaisten mukaan (34) tuonnit aiheuttavat kilpailupaineita pääasiassa pohjoisen makrovyöhykkeellä. Etelän makrovyöhykkeelle toimitetaan sähköä pohjoisen makrovyöhykkeeltä (35). Tämä takaa sen, että sähköalan investointeja ei voida tehdä pohjoisen eikä etelän makrovyöhykkeellä ottamatta huomioon naapurialueiden tuottajia. Sen vuoksi näiden tekijöiden ei voida katsoa olevan ristiriidassa sen päätelmän kanssa, että hankintayksiköihin, jotka toimivat molemmilla makrovyöhykkeillä perinteisiin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon markkinoilla, kohdistuu kilpailua.

(44)

Tasemekanismien toimintaa olisi pidettävä lisäindikaattorina, vaikka tasemekanismit edustavatkin vain pientä osaa kaikesta jäsenvaltiossa tuotetusta ja/tai kulutetusta sähköstä. Saatavilla olevien tietojen mukaan tasemekanismi sekä vuorokausimarkkinat ja lisäpalvelumarkkinat toimivat siten, etteivät ne estä kilpailun kohdistumista suoraan sähköntuotantoon.

(45)

Sähköntoimittajaa vaihtaneista asiakkaista tehty selvitys (36) osoittaa myös, ettei tällaisten asiakkaiden määrä ole ristiriidassa sen päätelmän kanssa, että perinteisiä energialähteitä käyttäviin sähköntuottajiin kohdistuu kilpailua sekä pohjoisen että etelän makrovyöhykkeellä.

(46)

Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön etuna on sen ensisijainen liitäntä verkkoon, ja se on perinteiseen sähköön nähden ensi sijalla myös verkkoon syötössä, mikä tarkoittaa sitä, että uusiutuviin energialähteisiin perustuva sähköntuotanto on käytännöllisesti katsoen riippumatonta kysynnästä.

(47)

Korvauksista voidaan todeta, että uusiutuvista energialähteistä tuotettuun sähköön sovelletaan nykyään useita kannustinmekanismeja, kuten johdanto-osan 17 kappaleessa on mainittu. Nämä mekanismit riippuvat uusiutuvan energialähteen tyypistä, tuotantokapasiteetista ja/tai siitä, minä vuonna laitos on aloittanut toimintansa.

(48)

GSE ostaa kaikesta Italiassa tuotetusta sähköstä 12,6 prosenttia (37) maksaen siitä lakisääteisen korvauksen. Se vastaa tämän sähkön myynnistä toisessa vaiheessa vuorokausimarkkinoilla. Sen vuoksi myös sähkön tuotanto ja syöttö ovat tässä tapauksessa täysin riippumattomia hinnoista, koska toiminnanharjoittajilla on oikeus lakisääteiseen korvaukseen.

(49)

Tuottajat myyvät CV- ja CE-kannustinmekanismien piiriin kuuluvan uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tukkumarkkinoilla, mutta ne saavat myynnistä saamansa hinnan lisäksi myös kannustinmaksun. Tämä maksu, joka voi joissakin tapauksissa olla varsin korkea (kuten aurinkosähköstä maksettava CE-kannustin), tarjoaa tuottajille kilpailuedun perinteisen sähkön tuottajiin verrattuna.

(50)

Johdanto-osan 26 kappaleessa tarkoitettu uusiutuviin energialähteisiin perustuva sähköntuotanto ja niistä tuotetun sähkön tukkumyynti ovat Italiassa osa säänneltyä järjestelmää johdanto-osan 46–49 kappaleessa esitetyistä syistä. Sen vuoksi ei voida päätellä, että uusiutuvia energialähteitä käyttävien sähköntuottajien toimintaan kohdistuisi kilpailua. Näin ollen ei ole tarpeen arvioida muita indikaattoreita, kuten johdanto-osan 5 kappaleessa lueteltuja indikaattoreita.

(51)

Päätöstä 2010/403/EU olisi muutettava, jotta voitaisiin ottaa huomioon Italian nykyinen oikeudellinen ja tosiasiallinen tilanne uusiutuviin energialähteisiin perustuvassa sähköntuotannossa ja niistä tuotetun sähkön tukkumyynnissä, sellaisena kuin se on ilmennyt Enipowerin hakemukseen käsittelyn aikana, sekä varmistaa, että uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön markkinoita käsitellään johdonmukaisesti kaikkialla sisämarkkinoilla täytäntöönpanopäätöksessä 2012/218/EU vahvistetun komission ennakkotapauksen mukaisesti.

(52)

Johdanto-osan 38–45 kappaleessa tarkasteltujen tekijöiden perusteella olisi katsottava, että direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdassa säädetty edellytys, joka koskee kilpailun suoraa kohdistumista toimintoon, täyttyy, kun on kyse johdanto-osan 26 kappaleessa tarkoitetusta perinteisiin energialähteisiin perustuvasta sähköntuotannosta ja niistä tuotetun sähkön tukkumyynnistä sekä pohjoisen makrovyöhykkeellä että etelän makrovyöhykkeellä Italiassa.

(53)

Koska rajoittamatonta markkinoille pääsyä koskevan edellytyksen voidaan katsoa täyttyvän, direktiiviä 2004/17/EY ei tulisi soveltaa hankintasopimuksiin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa pohjoisen makrovyöhykkeellä ja etelän makrovyöhykkeellä perinteisiin energialähteisiin perustuva sähköntuotanto ja niistä tuotetun sähkön tukkutoimitukset, eikä suunnittelukilpailuihin, joita järjestetään tällaisen toiminnan harjoittamiseksi kyseisellä maantieteellisellä alueella.

(54)

Toisaalta olisi katsottava, että direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdassa säädetty edellytys, joka koskee kilpailun kohdistumista suoraan johonkin toimintoon, ei täyty Italian koko alueella, kun on kyse johdanto-osan 26 kappaleessa tarkoitetusta uusiutuviin energialähteisiin perustuvasta sähköntuotannosta ja niistä tuotetun sähkön tukkutoimituksista. Koska päätöksessä 2010/403/EU myönnettiin sellaisia hankintasopimuksia koskeva poikkeus, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähkön tuotanto ja tukkumyynti pohjoisen makrovyöhykkeellä, tekemättä tällöin eroa perinteisten ja uusiutuvien energialähteiden välillä, on asianmukaista muuttaa mainittu päätös, jotta poikkeus voidaan rajoittaa koskemaan perinteisiin energialähteisiin perustuvaa sähköntuotantoa ja niistä tuotetun sähkön tukkumyyntiä. Olisi säädettävä siirtymäkaudesta, jotta toiminnanharjoittajat voisivat mukautua poikkeuksen uuteen soveltamisalaan, johon ei enää kuulu uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö.

(55)

Koska johdanto-osan 26 kappaleessa tarkoitetut uusiutuviin energialähteisiin perustuva sähköntuotanto ja niistä tuotetun sähkön tukkutoimitukset kuuluvat yhä direktiivin 2004/17/EY soveltamisalaan, on muistettava, että useita toimintoja koskevia hankintasopimuksia olisi käsiteltävä direktiivin 2004/17/EY 9 artiklan mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kun hankintayksikkö toteuttaa sekamuotoisen hankinnan eli hankinnan, jolla tuetaan sekä direktiivin 2004/17/EY soveltamisalan ulkopuolelle jäävien toimintojen että sen soveltamisalaan kuuluvien toimintojen suorittamista, huomioon on otettava toiminnot, joita hankintasopimus ensisijaisesti koskee. Tällaiseen sekamuotoiseen hankintaan, jonka pääasiallisena tarkoituksena on tukea uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähköntuotantoa ja niistä tuotetun sähkön tukkumyyntiä, sovelletaan direktiivin 2004/17/EY säännöksiä. Jos on objektiivisesti mahdotonta määrittää, minkä toiminnon toteuttamiseksi hankintasopimus ensisijaisesti tehdään, sopimus on tehtävä direktiivin 2004/17/EY 9 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti.

(56)

Tämä päätös perustuu maaliskuusta 2012 syyskuuhun 2012 saakka vallinneeseen oikeudelliseen ja tosiasialliseen tilanteeseen, sellaisena kuin se käy ilmi EniPowerin ja Italian viranomaisten toimittamista tiedoista. Päätöstä voidaan tarkistaa, jos oikeudellinen tai tosiasiallinen tilanne muuttuu merkittävästi siten, etteivät edellytykset, joilla direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohtaa sovelletaan perinteisiin energialähteisiin perustuvaan sähköntuotantoon ja niistä tuotetun sähkön tukkutoimituksiin, eivät enää täyty.

(57)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat julkisia hankintoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean lausunnon mukaiset,

a)

Korvataan a alakohta seuraavasti:

b)

Lisätään kohta seuraavasti:

”Direktiiviä 2004/17/EY sovelletaan edelleen hankintayksiköiden tekemiin hankintasopimuksiin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa uusiutuviin energialähteisiin perustuva sähköntuotanto ja niistä tuotetun sähkön tukkumyynti Italiassa pohjoisen makrovyöhykkeellä.”