4.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/5

(1)

Komissio vastaanotti 30 päivänä kesäkuuta 2009 perusasetuksen 5 artiklaan perustuvan valituksen, joka koski Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevan kuivan natriumglukonaatin tuontia ja jonka oli tehnyt Euroopan kemianteollisuuden järjestö (CEFIC), jäljempänä ’valituksen tekijä’, suurinta osaa eli tässä tapauksessa yli 50:tä prosenttia kuivan natriumglukonaatin kokonaistuotannosta unionissa edustavien tuottajien puolesta.

(2)

Valituksessa esitetty alustava näyttö polkumyynnistä ja tällaisen polkumyynnin aiheuttamasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi polkumyyntimenettelyn aloittamiselle.

(3)

Menettely aloitettiin 11 päivänä elokuuta 2009, jolloin sitä koskeva ilmoitus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2).

(4)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta Kiinassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille, kauppiaille, käyttäjille ja järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, Kiinan viranomaisille sekä valituksen tehneille unionin tuottajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(5)

Mahdollisuus tulla kuulluksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(6)

Jotta vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät halutessaan esittämään markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti siihen tarvittavat lomakkeet niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan viranomaisille. Yksi vientiä harjoittava tuottaja esitti markkinatalouskohtelua koskevan pyynnön perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla, ja eräs toinen vientiä harjoittava tuottaja, mukaan lukien kaksi etuyhteydessä olevaa yritystä, esitti yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön saman asetuksen 9 artiklan 5 kohdan nojalla.

(7)

Koska vientiä harjoittavien tuottajien määrä Kiinassa sekä tuojien määrä unionissa oli ilmeisen suuri, komissio ilmoitti menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa, että tässä tapauksessa voidaan mahdollisesti käyttää perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantamenetelmää.

(8)

Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja unionin tuojia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä liiketoiminnastaan tutkimusajanjakson ajalta (1 päivästä heinäkuuta 200830 päivään kesäkuuta 2009).

(9)

Koska otantamenettelyyn liittyvään pyyntöön saatiin vain vähän vastauksia, päätettiin, ettei otanta ollut tarpeen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien eikä unionin tuojien kohdalla.

(10)

Kyselylomakkeet lähetettiin kaikille niille kiinalaisille yrityksille ja unionin tuojille, jotka olivat vastanneet otantamenettelyyn liittyvään pyyntöön, sekä unionin tuottajille ja kaikille tiedossa oleville unionin tuojille ja käyttäjille. Vastaukset saatiin kahdelta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä, kahdelta unionin tuottajalta sekä neljältä tuojalta/käyttäjältä.

(11)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja unionin edun alustavan määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

(12)

Niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ehkä myönnetä markkinatalouskohtelua, oli määritettävä normaaliarvo vertailumaata, tässä tapauksessa Yhdysvaltoja, koskevien tietojen perusteella, mistä syystä tehtiin tarkastuskäynti seuraavan yrityksen toimitiloihin:

(13)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2008 ja 30 päivän kesäkuuta 2009 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2005 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(14)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva kuiva natriumglukonaatti, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, jonka Customs Union and Statistics (CUS) -numero on 0023277-9 ja Chemical Abstracts Service (CAS) -numero on 527-07-1 ja joka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodiin ex 2918 16 00.

(15)

Kuivaa natriumglukonaattia käytetään pääasiassa rakennusteollisuudessa sitoutumisen hidastinaineena ja betonin pehmitteenä ja muussa teollisuudessa metallien pintakäsittelyyn (ruosteen, oksidien ja rasvan poisto) sekä pullojen ja teollisuuslaitteiden puhdistukseen. Tuotetta voidaan käyttää myös elintarvike- ja lääketeollisuudessa.

(16)

Tutkimus osoitti, että unionin tuotannonalan unionissa valmistamalla ja myymällä kuivalla natriumglukonaatilla, vertailumaaksi valitussa Yhdysvalloissa valmistetulla ja sen kotimarkkinoilla myydyllä kuivalla natriumglukonaatilla, Kiinassa valmistetulla ja sen kotimarkkinoilla myydyllä kuivalla natriumglukonaatilla sekä Kiinassa valmistetulla ja unioniin myydyllä kuivalla natriumglukonaatilla on olennaisilta osin samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet.

(17)

Tämän vuoksi näitä tuotteita pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(18)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niille vientiä harjoittaville tuottajille, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

(19)

Markkinatalouskohtelun edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:

(20)

Menettelyn aloittamisen jälkeen yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja, Shandong Kaison Biochemical Co., Ltd, esitti perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua koskevan pyynnön ja palautti markkinatalouskohtelun hakemiseen tarkoitetun lomakkeen asetetussa määräajassa.

(21)

Yritys osoitti täyttävänsä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan vaatimukset, ja sille voitiin myöntää markkinatalouskohtelu.

(22)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut yksilöllisen kohtelun myöntämisen edellytykset.

(23)

Kyseiset vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat:

(24)

Menettelyn aloittamisen jälkeen yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja, Qingdao Kehai Biochemistry Co., Ltd esitti perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan nojalla yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön ja palautti yksilöllisen kohtelun hakemiseen tarkoitetun lomakkeen asetetussa määräajassa.

(25)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin, että kyseinen kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja täytti kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut yksilöllisen kohtelun vaatimukset.

(26)

Kun on kyse siirtymätalousmaista, on niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetä markkinatalouskohtelua, perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti määritettävä normaaliarvo markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa, jäljempänä ’vertailumaa’, sovellettavan hinnan tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella.

(27)

Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa soveltuvaksi vertailumaaksi normaaliarvon määrittämiseksi Kiinalle ehdotettiin Yhdysvaltoja. Komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään ehdotuksesta näkemyksensä.

(28)

Kukaan asianomaisista osapuolista ei esittänyt huomautuksia.

(29)

EU:n ulkopuolella kuivaa natriumglukonaattia valmistetaan vain muutamissa maissa, jotka ovat Yhdysvallat, Kiina ja Korean tasavalta. Sen vuoksi ainoa mahdollinen vaihtoehto Yhdysvalloille oli Korean tasavalta. Komissio otti yhteyttä tiedossaan oleviin kuivaa natriumglukonaattia valmistaviin yrityksiin Korean tasavallassa, mutta ei kuitenkaan saanut kyseisiltä tuottajilta vastausta.

(30)

Yhdysvalloissa toimiva tuottaja toimi tutkimuksessa täysin yhteistyössä, vastasi kaikkiin kyselylomakkeen kysymyksiin ja hyväksyi tarkastuskäynnin tekemisen.

(31)

Komissio katsoi, että Yhdysvallat täytti asianmukaisen vertailumaan perusteet, koska sen markkinoilla myydyt määrät olivat riittäviä ja kilpailu markkinoilla oli merkittävää johtuen kotimaisesta tuotannosta ja tuonnista muista maista, kuten Kiinasta, Italiasta ja Ranskasta. Lisäksi Yhdysvalloissa ei ollut otettu käyttöön polkumyyntitullia tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa.

(32)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin näin ollen alustavasti, että Yhdysvaltoja voidaan pitää perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitettuna soveltuvana vertailumaana.

(33)

Komissio tutki ensin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti markkinatalouskohtelun saaneen yrityksen osalta, oliko sen kuivan natriumglukonaatin kotimarkkinamyynti riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjaksolla edustavaa eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia Kiinan tarkasteltavana olevan tuotteen vientimyynnistä unioniin.

(34)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne yrityksen kotimarkkinoillaan myymät tuotelajit, joiden kokonaismyynti kotimarkkinoilla oli edustavaa ja jotka ovat samanlaisia kuin unioniin vietäväksi myytävät lajit tai suoraan verrattavissa niihin.

(35)

Kunkin vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinoillaan myymän ja unioniin vietäväksi myydyn kuivan natriumglukonaatin kanssa suoraan vertailukelpoiseksi todetun tuotelajin osalta tutkittiin, oliko kotimarkkinamyynti riittävän edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tietyn tuotelajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin riittävän edustavana, jos sen myynti kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjakson aikana oli vähintään 5 prosenttia unioniin vietäväksi myydyn vastaavan tuotelajin kokonaismäärästä.

(36)

Tämän jälkeen komissio tutki, voitiinko sellaisen kuivan natriumglukonaatin, jota myytiin kotimarkkinoilla edustavia määriä, kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisessa tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tätä varten määritettiin kunkin tuotelajin osalta kannattavan myynnin osuus myynnistä kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjaksolla.

(37)

Kun vähintään tuotantokustannuksia vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin osuus oli yli 80 prosenttia tietyn tuotelajin kokonaismyynnistä ja kun kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta oli vähintään tuotantokustannusten suuruinen, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa. Tuolloin hinta laskettiin tietyn tuotelajin tutkimusajanjaksolla tapahtuneen koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona riippumatta siitä, oliko myynti ollut kannattavaa.

(38)

Kun kannattava myynti oli enintään 80 prosenttia kyseisen tuotelajin kokonaismyynnistä tai kun kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta oli tuotantokustannuksia alhaisempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä yksinomaan kyseisen tuotelajin kannattavan myynnin painotettu keskiarvo.

(39)

Koska tutkimuksessa kävi ilmi, että kotimarkkinamyynti oli edustavaa ja se tapahtui tavanomaisessa kaupankäynnissä, normaaliarvon perustana käytettiin tutkimusajanjaksolla tapahtuneiden kaikkien myyntitapahtumien tosiasiallista kotimarkkinahintaa.

(40)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo määritettiin Kiinalle vertailumaan yhteistyötä tehneeltä tuottajalta saatujen ja tarkastettujen tietojen perusteella. Samankaltaisen tuotteen yhdysvaltalaisen tuottajan kotimarkkinamyynnin todettiin olevan edustavaa verrattuna tarkasteltavana olevan tuotteen ainoan yhteistyössä toimineen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan unioniin vientiin.

(41)

Lisäksi tutkittiin, voitiinko kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä, määrittämällä, kuinka suuri osuus riippumattomille asiakkaille suuntautuneesta myynnistä oli ollut kannattavaa. Sen vuoksi normaaliarvon perustana käytettiin kunkin tuotelajin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin tutkimusajanjaksolla tapahtuneen koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona.

(42)

Kaikki yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tarkasteltavana olevan tuotteen vientimyynti tapahtui suoraan riippumattomille asiakkaille unioniin, ja näin ollen vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevasta tuotteesta tutkimusajanjaksolla tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(43)

Normaaliarvoa ja vientihintaa vertailtiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(44)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Kaikille tutkituille yrityksille (yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat ja vertailumaan tuottaja) myönnettiin oikaisut kuljetus-, rahti- ja vakuutus- pakkaus- ja luottokustannusten sekä epäsuoran verotuksen, pankkimaksujen ja palkkioiden erojen huomioon ottamiseksi aina, kun se katsottiin perustelluksi.

(45)

Yritykselle, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu, polkumyyntimarginaali määritettiin vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(46)

Yrityksen, jolle myönnettiin yksilöllinen kohtelu, osalta verrattiin vertailumaalle määritettyä painotettua keskimääräistä normaaliarvoa unioniin suuntautuvan viennin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti.

(47)

Väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit ilmaistuna prosentteina CIF unionin rajalla tullaamattomana -hinnasta ovat:

(48)

Muiden kiinalaisten viejien osalta komissio määritti ensin yhteistyön tason. Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien kyselylomakevastauksissa ilmoittamia kokonaisvientimääriä verrattiin Eurostatin tuontitilastoista saatuihin kokonaistuontia koskeviin tietoihin.

(49)

Yhteistyössä toimimisen aste oli alhainen (56 %), ja Eurostatista saadut hintatiedot eivät olleet tarkoituksenmukaisia, koska niihin sisältyi muihin kalliisiin tuotteisiin liittyviä tietoja, joita ei voitu erottaa tarkasti, joten koko maata koskeva polkumyyntimarginaali laskettiin valituksessa esitettyjen, tutkimusajanjaksoon nähden päivitettyjen tietojen perusteella.

(50)

Edellä esitetyn perusteella koko maata koskevaksi väliaikaiseksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin 79,2 prosenttia CIF unionin rajalla tullaamattomana -hinnasta.

(51)

Yhteistyössä toimineiden teollisuusryhmien Jungbunzlauer (JBL) ja Roquette Frères (RF) osuus unionin tuotannosta oli 100 prosenttia.

(52)

Niiden katsotaan tämän vuoksi muodostavan unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(53)

Koska unionin tuotannonalan muodostaa näin ollen vain kaksi tuottajaa, kaikki arkaluonteisiin tietoihin liittyvät luvut oli luottamuksellisuussyistä indeksoitava tai annettava tietyllä vaihteluvälillä.

(54)

Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tapahtuneen myynnin määrän ja Eurostatin tietojen mukaisen unioniin tuonnin määrän perusteella. Koska viimeksi mainitut tiedot sisältävät tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevien tietojen lisäksi myös muita kuin natriumglukonaattia koskevia tietoja, Eurostatin lukuihin tehtiin asianmukaisia oikaisuja, jotta voitiin kohtuudella arvioida tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuneen tuonnin määrä.

(55)

Kulutus unionin markkinoilla kasvoi 12 prosenttia vuosina 2005–2007. Tämän jälkeen kulutus laski tutkimusajanjaksoa edeltävänä aikana 21 prosenttia alle vuoden 2005 tason. Kaiken kaikkiaan kulutus laski tarkastelujaksolla 8 prosenttia.

Taulukko 1

(56)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi merkittävästi noin 2 300 tonnista vuonna 2005 noin 4 000 tonniin tutkimusajanjaksolla eli noin 77 prosentilla ja oli korkeimmillaan noin 5 300 tonnia vuonna 2008. Vastaava Kiinan markkinaosuus melkein kaksinkertaistui vuoden 2005 12,8 prosentista tutkimusajanjakson 24,8 prosenttiin. On huomattava, että Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli peräti 28,6 prosenttia vuonna 2008 juuri ennen tutkimusajanjaksoa, jolloin se laski 24,8 prosenttiin.

Taulukko 2

(57)

Vuonna 2005 Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta oli 482 euroa tonnilta. Hinta kasvoi vakaasti saavuttaen 524 euroa tonnilta vuonna 2008 ja laski sitten tutkimusajanjaksolla 502 euroon tonnilta. Kaiken kaikkiaan hinta kasvoi tarkastelujaksolla 4 prosenttia.

Taulukko 3

(58)

Hinnan alittavuuden tutkimista varten verrattiin unionin tuotannonalan unionin markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille myymien tuotelajien painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja, jotka oli oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle, vastaaviin tarkasteltavana olevan tuonnin painotettuihin keskimääräisiin hintoihin, jotka oli määritetty CIF-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti tullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi. Vertailtavista hinnoista oli vähennetty hyvitykset ja alennukset.

(59)

Tämän menetelmän perusteella edellä esitettyjen hintojen ero ilmaistuna prosentteina unionin tuotannonalan painotetusta keskimääräisestä hinnasta (noudettuna lähettäjältä -tasolla) osoitti, että hintojen alittavuuden marginaali vaihteli 13 prosentista 29 prosenttiin ja että marginaalit olivat suurimmat yhteistyössä toimimattomilla vientiä harjoittavilla tuottajilla.

(60)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(61)

Tuotantokapasiteetti kasvoi 4 prosenttia vuosina 2005–2007 ja pysyi tällä tasolla tarkastelujakson loppuun saakka.

(62)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuotanto kasvoi vuosina 2005–2007, ennen kuin se laski tutkimusajanjaksoa edeltävänä aikana. Kaiken kaikkiaan tuotanto laski 12 prosenttia tarkastelujaksolla. Kokonaistuotanto tutkimusajanjaksolla oli 30 000–40 000 tonnia.

(63)

Tuotantomäärän laskun vuoksi kapasiteetin käyttöaste laski 15 prosenttia tarkastelujaksolla.

Taulukko 4

(64)

Unionin tuotannonalan tarkasteltavana olevan tuotteen myynnin määrä unionin markkinoiden etuyhteydettömille asiakkaille säilyi samalla tasolla vuosina 2005–2007 ja laski sitten 13 prosenttiyksiköllä. Tarkastelujaksolla myynnin määrä laski 21 prosenttia.

(65)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus laski tarkasteluajanjaksolla vuoden 2005 74,9 prosentista tutkimusajanjakson 64,7 prosenttiin.

(66)

Keskimääräinen myyntihinta unionin markkinoiden etuyhteydettömille asiakkaille laski tarkastelujaksolla 12 prosenttia. Vuosina 2006–2008 keskimääräinen myyntihinta pysyi samalla tasolla mutta laski sitten 9 prosenttia tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 5

(67)

Varastot pienenivät tarkastelujaksolla 37 prosenttia. Tutkimusajanjakson lopussa varastojen määrä oli 1 000–5 000 tonnia.

Taulukko 6

(68)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen myynti unionin markkinoilla oli kannattavaa, mutta kannattavuus laski huomattavasti vuodesta 2005 tutkimusajanjaksolle.

(69)

Vaikka investoinnit jatkuivat vuosina 2005–2007, väheten vuonna 2006, ne laskivat jyrkästi vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla. Tarkastelujaksolla investoinnit vähenivät 76 prosenttia.

(70)

Samaa kehityssuuntaa noudattaen tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta ja myynnistä saatu investointien tuotto pysyi vakaana vuosina 2005–2007 mutta laski vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla.

(71)

Myös unionin tuotannonalan synnyttämä kassavirta kehittyi saman suuntaisesti kuin muut taloudelliset tekijät ja laski 51 prosenttia tarkastelujaksolla.

Taulukko 7

(72)

Työllisyys lisääntyi hiukan vuosina 2005–2007 ja laski sitten vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla. Tarkastelujaksolla työllisyys laski 13 prosenttia.

(73)

Palkat pienenivät 6 prosenttia vuonna 2006 mutta palautuivat vuoden 2005 tasolle vuonna 2007 ja nousivat taas vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla. Tarkastelujaksolla palkat nousivat 10 prosenttia.

(74)

Tuottavuus työntekijää kohti säilyi vakaana koko tarkastelujakson aikana lisääntyen 1 prosentilla vuodesta 2005 tutkimusajanjaksolle.

Taulukko 8

(75)

Unionin kulutus laski tarkastelujaksolla 9 prosenttia, kun taas unionin tuotannonalan myynnin määrä laski 21 prosenttia. Tämä johti unionin tuotannonalan markkinaosuuden pienenemiseen 10 prosenttiyksiköllä tarkastelujaksolla.

(76)

Edellä polkumyyntiä koskevassa osassa määritetyt Kiinan polkumyyntimarginaalit ovat merkittävät. Kun otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat, polkumyyntimarginaalien vaikutusta ei voida pitää vähäisenä.

(77)

Useimmat unionin tuotannonalaan liittyvät vahinkoindikaattorit kehittyivät tarkastelujaksolla negatiivisesti. Unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät indikaattorit, kuten investointien tuotto, kassavirta ja kannattavuus, kehittyivät niinikään negatiivisesti tarkastelujaksolla.

(78)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kiinalainen halpatuonti alitti unionin tuotannonalan hinnat jopa 29 prosentilla tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonalan myyntimäärät vähenivät, ja sen markkinaosuus pieneni.

(79)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(80)

Euroopan komissio on perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tutkinut, onko Kiinasta peräisin olevan kuivan natriumglukonaatin polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisäksi myös muita tiedossa olevia tekijöitä tutkittiin sen varmistamiseksi, ettei näiden unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheuttaman vahingon katsota johtuvan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(81)

Tarkastelujaksolla Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen halpatuonnin määrä lisääntyi 77 prosenttia, mistä johtuen Kiinan tuonnin markkinaosuus unionin markkinoista kasvoi samana ajanjaksona 94 prosenttia. Kiinasta tulevan tuonnin vähenemistä ja sen myötä markkinaosuuden pienenemistä vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana ei pidetä merkittävänä verrattuna tarkastelujakson kokonaistilanteeseen.

(82)

Kiinasta tulevan tuonnin kasvu tarkastelujaksolla tapahtui samaan aikaan kuin lähes kaikki unionin tuotannonalan vahinkoindikaattorit kääntyivät laskuun. Unionin tuotannonalan myynti unionin markkinoilla laski sekä määrältään että arvoltaan, mikä johti markkinaosuuden pienenemiseen 10 prosenttiyksiköllä tarkastelujaksolla, kuten edellä johdanto-osan 65 kappaleessa todettiin. Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintojen alittavuus esti unionin tuotannonalaa säilyttämästä hintatasonsa unionin markkinoilla. Tämä johti merkittävään kannattavuuden laskuun alle tason, joka mahdollistaisi tarpeelliset investoinnit.

(83)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneella halpatuonnilla, joka alitti merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat tarkastelujaksolla, on ollut ratkaiseva asema unionin tuotannonalan kärsimässä vahingossa, mikä näkyy sen heikossa taloudellisessa tilanteessa ja muiden vahinkoindikaattoreiden kehityksessä huonompaan suuntaan tarkastelujaksolla sekä markkinaosuuden pienenemisessä.

(84)

Tuonti kolmansista maista, joita tämä tutkimus ei koskenut, laski tarkastelujaksolla 23 prosenttia, mikä johti niiden markkinaosuuden pienenemiseen 2 prosenttiyksiköllä. Tämän tuonnin hinnat nousivat tarkastelujaksolla 102 prosenttia.

(85)

Tuontimäärät ja -hinnat muista kolmansista maista tarkastelujaksolla kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 9

(86)

Tuonnin määrä muista kolmansista maista laski tarkastelujaksolla 23 prosenttia, kun taas tuonnin hinnat kaksinkertaistuivat samana aikana. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat olivat huomattavasti korkeammat kuin unionin tuotannonalan myyntihinnat koko tarkastelujakson ajan. Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, ettei tuonti muista kolmansista maista poistanut syy-yhteyttä havaitun polkumyynnin ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin unionin tuotannonalalle aiheuttaman merkittävän vahingon väliltä.

(87)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan vientimyynti väheni 10 prosenttia ja hinnat nousivat 8 prosenttia.

(88)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, ettei unionin tuotannonalan vientimyynti muihin kolmansiin maihin voinut poistaa syy-yhteyttä Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalan kärsimän merkittävän vahingon väliltä.

(89)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan käyttö kytkösmarkkinoilla kasvoi 56 prosenttia, kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi:

Taulukko 10

(90)

On kuitenkin huomattava, että unionin tuotannonalalla oli edelleen käyttämätöntä kapasiteettia 10 000–20 000 tonnia. Siksi voidaan katsoa, että siirtymisellä kytköskäyttöön reagoitiin Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneeseen tuontiin, sillä ottaen huomioon natriumglukonaatin alhainen hintataso saattaa olla kannattavampaa tuottaa jatkojalostustuotteita. Huomattava käyttämätön kapasiteetti natriumglukonaatin osalta osoittaa, että unionin tuotannonalan tarkoitus ei ole siirtyä pysyvästi jatkojalostustuotteiden valmistukseen vaan että jatkojalostustuotteiden valmistus voidaan nähdä keinona suojautua polkumyynnillä tapahtuvalta tuonnilta.

(91)

Tästä syystä katsotaan, ettei kytköskäytön lisääntyminen poistanut syy-yhteyttä Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon väliltä.

(92)

EU:n kulutus laski tarkastelujaksolla 9 prosenttia, mikä johtunee nykyisestä taloudellisesta taantumasta. Sen vuoksi tutkittiin, onko kulutuksen laskulla voinut olla vaikutusta unionin tuotannonalan vahingolliseen tilanteeseen.

(93)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä laski kuitenkin huomattavasti enemmän (21 %), kun taas tuonti Kiinasta kasvoi 77 prosenttia samana aikana. Markkinaosuudet kehittyivät samansuuntaisesti. Unionin tuotannonala menetti 10 prosenttiyksikköä markkinaosuudestaan, kun taas tuonti Kiinasta lähes kaksinkertaisti markkinaosuutensa vuoden 2005 12,8 prosentista tutkimusajanjakson 24,9 prosenttiin.

(94)

Edellä esitetyn perusteella voidaan alustavasti päätellä, ettei EU:n kulutuksen laskun voida sellaisenaan katsoa poistavan syy-yhteyttä Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon väliltä.

(95)

Edellä kuvattu analyysi osoitti, että Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat merkittävästi tarkastelujaksolla, ja sen hinnan alittavuus oli merkittävä. Kiinasta tulevan halpatuonnin markkinaosuus kasvoi samaan aikaan kuin unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni merkittävästi, mikä yhdessä hintojen alentamispaineen kanssa johti unionin tuotannonalan tilanteen heikkenemiseen tarkastelujaksolla. Kun lisäksi tutkittiin muita tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, ilmeni, ettei yhdelläkään niistä voinut olla merkittävää kielteistä vaikutusta.

(96)

Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa erotettiin asianmukaisesti kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vahingollisista vaikutuksista, päätellään alustavasti, että Kiinasta tuleva tuonti on aiheuttanut unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(97)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti Euroopan komissio tutki, olisiko vahingollista polkumyyntiä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä päätellä, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa olisi unionin edun mukaista. Unionin edun määrittäminen perustuu kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista kuten tarkasteltavana olevaa tuotetta tuottavan unionin tuotannonalan sekä tuojien ja käyttäjien eduista tehtyyn arviointiin.

(98)

Kuten edellä esitetään, polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista on aiheutunut vahinkoa myyntimäärien huomattavana pienenemisenä ja hinnan alenemisena, mikä puolestaan on johtanut unionin tuotannonalan tilanteen heikkenemiseen. On odotettavissa, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöön ottamisen jälkeen unionin tuotannonalan kuivan natriumglukonaatin myynnin määrät kasvavat ja hinnat nousevat, minkä seurauksena unionin tuotannonala voisi saavuttaa hyväksyttävän kannattavuuden tason.

(99)

Katsotaan, että toimenpiteiden käyttöönotto palauttaisi markkinoille terveen kilpailun. On huomattava, että unionin tuotannonalan kannattavuuden lasku johtuu sen vaikeudesta kilpailla Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen halpatuonnin kanssa. Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton ansiosta unionin tuotannonala todennäköisesti pystyy saamaan takaisin ainakin osan menettämästään markkinaosuudesta, millä on positiivista vaikutusta kannattavuuteen.

(100)

Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, unionin tuotannonalan tilanne heikkenee todennäköisesti entisestään. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hintoja alas painava vaikutus tekisi edelleen tyhjiksi kaikki unionin tuotannonalan ponnistelut kannattavuuden palauttamisessa riittävällä tasolle. Toimenpiteiden käyttöönotosta luopuminen vaarantaisi unionin tuotannonalan selviytymisen pitkällä aikavälillä.

(101)

Näin ollen on odotettavissa, että toimenpiteet olisivat vaikuttavia ja antaisivat unionin tuotannonalalle tilaisuuden toipua tutkimuksessa todetusta vahingollisesta polkumyynnistä.

(102)

Kyselylomakkeet lähetettiin viidelle tuojalle. Yksikään niistä ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä.

(103)

Tästä syystä päätellään alustavasti, että mahdolliset polkumyyntitoimenpiteet eivät todennäköisesti vaikuttaisi tuojiin/kauppiaisiin merkittävästi.

(104)

Kyselylomakkeet lähetettiin 23 käyttäjälle. Vain neljä käyttäjää toimi tutkimuksessa yhteistyössä, ja heistä vain kolme käytti ja toi suoraan Kiinasta peräisin olevaa tarkasteltavana olevaa tuotetta. Näiden kolmen yhteistyössä toimineen käyttäjän suora tuonti kattoi 10 prosenttia Kiinasta tulevasta kuivan natriumglukonaatin kokonaistuonnista tutkimusajanjaksolla. Neljäs yhteistyössä toiminut käyttäjä ei käyttänyt Kiinasta tuotua tarkasteltavana olevaa tuotetta.

(105)

Kyseiset neljä käyttäjää toimivat kemian teollisuudessa Saksassa, Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja tuottavat useita eri tuotteita; osassa tuotteita käytetään natriumglukonaattia raaka-aineena. Natriumglukonaatti ei ole erityisen merkittävä osa tuotantokustannuksia. Vaikka oletetaan, että hinnan korotusta ei voida siirtää lopullisen asiakkaan maksettavaksi, ehdotetun polkumyyntitullin enimmäisvaikutusten arvioidaan olevan hyvin vähäiset. Olisi huomattava myös, että tuotteet, joihin käytetään natriumglukonaattia, muodostavat vain alle 5 prosenttia näiden yritysten kokonaisliikevaihdosta.

(106)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että saatujen tietojen perusteella mahdolliset polkumyyntitoimenpiteet eivät todennäköisesti vaikuttaisi käyttäjiin merkittävästi.

(107)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, ettei tässä tapauksessa ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön polkumyyntitulleja.

(108)

Polkumyyntiä, siitä aiheutuvaa vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan enempää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(109)

Näiden toimenpiteiden tasoa määritettäessä otettiin huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tarvittava tullin määrä.

(110)

Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että unionin tuotannonala voisi niiden ansiosta kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen myyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada kyseisellä tuotannonalalla samankaltaisen tuotteen myynnistä unionissa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Valituksessa esitetyn voittomarginaalin (ennen veroja) katsottiin olevan kohtuullinen, ja sitä käytettiin tähän tarkoitukseen.

(111)

Tämän perusteella unionin tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin lisäämällä edellä mainittu voittomarginaali tuotantokustannuksiin.

(112)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisen yhteydessä määritettyä oikaistua painotettua keskimääräistä tuontihintaa unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymän samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattomaan painotettuun keskimääräiseen hintaan. Tästä vertailusta johtuvat mahdolliset erot ilmaistiin tämän jälkeen prosentteina tuonnin CIF-kokonaisarvosta.

(113)

Laskettaessa kaikkiin muihin Kiinassa toimiviin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettavaa koko maata koskevaa vahingon korjaavaa tasoa, on huomattava, että yhteistyössä toimimisen aste oli alhainen. Sen vuoksi vahinkomarginaalia laskettaessa käytettiin valituksessa esitettyjä, tutkimusajanjaksoon nähden päivitettyjä tietoja.

(114)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevat väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet olisi otettava perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti käyttöön polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti.

(115)

Ehdotetut polkumyyntitullit ovat seuraavat:

(116)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Tästä syystä ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevaa, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeushenkilöiden tuottamien tuotteiden tuontiin. Muiden yritysten, joiden nimeä ja osoitetta ei erikseen mainita tämän asetuksen artiklaosassa, erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina, tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa kyseisiä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(117)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (3), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkina- ja vientimyynnin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(118)

Polkumyyntitullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi jäännöstullia olisi sovellettava sekä yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että niihin tuottajiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä unioniin tutkimusajanjaksolla.

(119)

Tullien väliset suuret erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tässä tapauksessa tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa polkumyyntitullien asianmukainen soveltaminen. Erityisiin toimenpiteisiin kuuluu muun muassa seuraava:

(120)

Sellaisen pätevän kauppalaskun esittäminen jäsenvaltioiden tulliviranomaisille, joka täyttää tämän asetuksen liitteessä esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, on sovellettava kaikkiin muihin viejiin sovellettavaa jäännöspolkumyyntitullia.

(121)

Jos sellaisen yrityksen, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä tullia, vientimäärä kasvaa huomattavasti polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan aloittaa toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, onko yksilölliset tullit syytä poistaa ja ottaa niiden sijasta käyttöön koko maata koskeva tulli.

(122)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt polkumyyntitullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista tulleista päätettäessä,