29.9.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 254/40

(1)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä3 päivänä syyskuuta 2009 julkaistulla ilmoituksella (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta tietyn Iranista, Pakistanista ja Yhdistyneistä arabiemiirikunnista, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevan polyeteenitereftalaatin, jäljempänä ’PET’, tuonnissa unioniin. Komissio otti käyttöön 1 päivänä kesäkuuta 2010 antamallaan asetuksella (EU) N:o 472/2010 (3), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, väliaikaisen polkumyyntitullin tietyn Iranista ja Yhdistyneistä arabiemiirikunnista peräisin olevan polyeteenitereftalaatin tuonnissa.

(2)

Menettely pantiin vireille sen jälkeen, kun Polyethylene Terephthalate Committee of Plastics Europe, jäljempänä ’valituksen tekijä’, teki 20 päivänä heinäkuuta 2009 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa pääosan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia tietyn polyeteenitereftalaatin tuotannosta unionissa.

(3)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 11 kappaleessa todetaan, polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus koski 1 päivän heinäkuuta 2008 ja 30 päivän kesäkuuta 2009 välistä ajanjaksoa, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2006 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(4)

Rinnakkaisessa tukien vastaisessa menettelyssä komissio otti asetuksella (EU) N:o 473/2010 (4) käyttöön väliaikaisen tasoitustullin tietyn Iranista ja Yhdistyneistä arabiemiirikunnista peräisin olevan polyeteenitereftalaatin tuonnissa.

(5)

Sen jälkeen kun niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella päätettiin ottaa käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet, oli ilmoitettu, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, monet asianomaiset osapuolet ilmoittivat kirjallisesti näkökantansa alustavista päätelmistä. Lisäksi kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(6)

Komissio jatkoi lopullisten päätelmiensä tekoon tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista. Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen saatuja osapuolten suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin, ja alustavia päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden mukaisesti.

(7)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella menettelyn päättämistä ja käyttöön otettujen väliaikaisten tullien vakuutena olevien määrien vapauttamista, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia.

(8)

Osapuolten toimittamia suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin, ja päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden mukaisesti.

(9)

Eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että EU:n tuottajista valittu otos ei ollut edustava eikä johdonmukainen, minkä vuoksi vahinkoa koskeva tarkastelu oli puutteellinen. Erityisesti väitettiin, että otantamenettely ei ollut tarpeen, koska tuottajien määrä ei ollut suuri. Lisäksi väitettiin, että koska yritysryhmiä jaettiin keinotekoisesti yksittäisiksi oikeushenkilöiksi, otoksesta jäi pois eräitä markkinajohtajia (Artenius, M&G Polimeri) ja että otoksen valintamenetelmä ei ole johdonmukainen, koska otokseen kuului myös kaksi yritysryhmää. Lisäksi väitettiin, että otos ei ollut edustava, koska siihen ei kuulunut yhtään tuottajaa, joka myy tuotetta riittävän suuria määriä etuyhteydessä olevalle PET:n jalostajalle. Tästä syystä toimielimet eivät väitteen mukaan pystyneet arvioimaan unionin tuotannonalan todellista toimituskapasiteettia eivätkä ottaneet huomioon unionin tuotannonalaan liittyvää eturistiriitaa. Kun lisäksi yksi yritys jätettiin pois otoksesta, koska se ei toimittanut kaikkia tarvittavia tietoja, edustavuuden väitettiin olleen enää 28 prosenttia EU:n tuotannosta. Samat osapuolet väittivät, ettei valittu otos ollut tilastollisesti edustava.

(10)

Mitä tulee väitteeseen siitä, että otoksen valinta ei ollut tarpeen tuottajien vähäisen määrän vuoksi, todettakoon jälleen, että otantamenettelyyn tarjoutui osallistumaan 14 unionin tuottajaa, jotka kuuluivat kahdeksaan eri yritysryhmään. Koska objektiivisesti katsottuna suuri määrä eli 14 EU:n tuottajaa toimi yhteistyössä, otantaa sovellettiin perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti suurimman mahdollisen myynnin määrän perusteella, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Valittuun otokseen kuului viisi yksittäistä yritystä (joilla oli tuotantoa kuudessa paikassa).

(11)

Ensimmäisen, otoksen edustavuutta koskevan väitteen osalta on syytä todeta, että toimielimet voivat sisällyttää otokseen yksittäisiä yrityksiä, jotka kuuluvat yritysryhmään, kunhan ne ovat edustavia ja niillä on erillinen tilinpäätös. Jos olisi tutkittu kaikki 14 EU:n tuottajaa, jotka kuuluivat kahdeksaan yritysryhmään, tutkimusta ei olisi saatu päätökseen ajallaan. Se, että otokseen on otettu mukaan kaksi yritysryhmää, ei ole ristiriidassa tässä asiassa sovelletun otantamenetelmän kanssa, joka perustui EU:n asiakkaille tapahtuneen myynnin suurimpiin edustaviin määriin.

(12)

Indoraman osalta todettakoon, että kyseisellä konsernilla oli tutkimusajanjakson aikana kaksi eri tuotantolaitosta – yksi Alankomaissa ja toinen Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tämän konsernin sisällyttäminen otokseen on sovelletun otantamenetelmän mukaista, koska kyseiset tuotantolaitokset muodostivat yhden kokonaisuuden oikeudelliselta ja taloudelliselta kannalta katsottuna. Equipolymersillä oli puolestaan tutkimusajanjakson aikana kaksi erillistä PET:tä tuottavaa yksikköä – yksi Italiassa ja toinen Saksassa – ja yritys ilmoitti konsolidoidut luvut molemmista tuotantopaikoista. Koska näiden konsolidoitujen lukujen todentaminen oli mahdollista yrityksen pääkonttoriin tehdyn tarkastuskäynnin aikana, päätettiin hyväksyä kyseinen konsolidoitu raportointi ja kohdella Equipolymersin PET:tä tuottavia yrityksiä tässä menettelyssä yhtenä kokonaisuutena. Väitteestä, jonka mukaan Artenius ja M&G Polimeri olisi pitänyt sisällyttää otokseen, koska ne olivat markkinajohtajia, on todettava, että yhdessäkään niiden yksittäisessä yksikössä ei ollut kyse yrityksestä, jonka myynti EU:n asiakkaille edusti suurimpia määriä.

(13)

Kun kyse on väitteestä, että otos ei ollut edustava, koska siihen ei sisältynyt yhtä tuottajaa, joka tuottaa pääasiassa sisäiseen kulutukseen, on todettava, että toimituskapasiteettia voidaan tarkastella osana unionin etua koskevaa analyysia, jos tällainen väite esitetään, ja tällaisessa tapauksessa kytkösmarkkinoiden kulutus voidaan vähentää tuotantomääristä. Näin ollen ei ole tarpeen sisällyttää tällaista tuottajaa otokseen, jossa tarkastellaan tiettyjä vahinkotekijöitä. Toisaalta mahdolliset päällekkäiset edut, jotka johtuvat yrityksen asemasta samanaikaisesti sekä EU:n tuottajana että jalostajana, voidaan myös arvioida unionin etua koskevan analyysin yhteydessä. Yrityksen asemalla EU:n tuottajana ja jalostajana ei ole yhteyttä unionin tuotannonalan tulokseen, jossa vertailukohtana käytetään myyntiä riippumattomille asiakkaille EU:ssa. Näin ollen väite hylättiin.

(14)

Otoksen yleistä edustavuutta koskevan väitteen osalta toistettakoon, että otoksen pieneneminen neljään yritykseen alensi otoksen edustavuuden 65 prosentista 47 prosenttiin kaikkien yhteistyössä toimineiden tuottajien myynnistä. Näiden neljän yrityksen osuus oli 52 prosenttia unionin tuotannosta. Otoksen katsotaan edustavan hyvin EU:n tuottajia siltä osin kuin on kyse myynnistä riippumattomille asiakkaille EU:ssa.

(15)

Väitteestä, että valittu otos ei ollut tilastollisesti edustava, voidaan todeta, että perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdassa selvästi sallitaan vaihtoehtona ”tilastollisesti edustavalle” otokselle, että otos perustuu myynnin sellaiseen suurimpaan mahdolliseen määrään, joka voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa.

(16)

Koska väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 3–10 kappaletta koskevia muita huomautuksia ei tehty, kyseisissä kappaleissa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(17)

Muistutettakoon, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 12 kappaleessa tarkasteltavana olevaksi tuotteeksi määriteltiin asianomaisista maista peräisin oleva polyeteenitereftalaatti, jonka viskositeettiluku on ISO-standardin 1628–5 mukaisesti määritettynä vähintään 78 ml/g ja joka luokitellaan yleensä CN-koodiin 3907 60 20.

(18)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 14 kappaleessa todettiin lisäksi, että unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä PET ja asianomaisten maiden kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty ja unioniin viety PET olivat samankaltaisia tuotteita.

(19)

Koska tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta pidettiin homogeenisena tuotteena, sitä ei jaettu edelleen eri tuotelajeiksi polkumyynti- ja vahinkomarginaaleja laskettaessa.

(20)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja vaati, että PET olisi jaettava edelleen eri tuotelajeihin niiden erilaisten viskositeettilukujen mukaisesti, koska viskositeettiluku on olennainen peruste määritettäessä tuotettujen PET-lajien erilaisia käyttötarkoituksia. Katsottiin, että vaatimus olisi hyväksyttävä, minkä vuoksi polkumyynti- ja vahinkomarginaalien laskemisessa sovellettavaa menetelmää mukautettiin.

(21)

Kuten kappaleessa 20 selostetaan, polkumyyntimarginaalin laskemisessa sovellettavaa menetelmää mukautettiin, ja polkumyyntimarginaalit on nyt laskettu jokaiselle tuotelajille erikseen kunkin asianomaisen maan osalta.

(22)

Koska 20 ja 21 kappaleessa mainittujen huomautusten lisäksi ei esitetty muita huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 16–18 kappaleessa selostettu menetelmä.

(23)

Koska 20 ja 21 kappaleessa mainittujen huomautusten lisäksi ei esitetty muita huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 19 kappaleessa selostettu menetelmä.

(24)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 23 kappaleessa todettiin, että iranilainen viejä ei pystynyt määrittämään Iranin vastaisten pakotteiden väitettyä vaikutusta niin, että siitä voisi esittää näyttöä. Kyseinen yritys väitti väliaikaista tullia koskevasta asetuksesta tekemissään huomautuksissa, että tasapuolisen vertailun varmistaminen ei ole viejän vaan tutkimusta suorittavan viranomaisen tehtävä. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan mukaan oikaisu voidaan kuitenkin tehdä myös muiden tekijöiden erojen osalta, jos osoitetaan, että ne vaikuttavat hintojen vertailukelpoisuuteen ja erityisesti että asiakkaat maksavat pysyvästi eri hintoja kotimarkkinoilla tällaisten tekijöiden eron vuoksi. Koska mahdollisten muiden tekijöiden olemassaolon osoittaminen kuuluu vientiä harjoittavalle tuottajalle, väite hylätään ja väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 20–23 kappaleessa selostettu menetelmä vahvistetaan.

(25)

Koska 20 ja 21 kappaleessa mainittujen huomautusten lisäksi ei esitetty muita huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 24 ja 25 kappaleessa selostettu menetelmä.

(26)

Irania koskeva lopullinen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF unionin rajalla tullaamattomana -hinnasta on 26,8 prosenttia.

(27)

Koska 20 ja 21 kappaleessa mainittujen huomautusten lisäksi ei esitetty muita huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 27–29 kappaleessa selostettu menetelmä.

(28)

Koska 20 ja 21 kappaleessa mainittujen huomautusten lisäksi ei esitetty muita huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 30 kappaleessa selostettu menetelmä.

(29)

Koska 20 ja 21 kappaleessa mainittujen huomautusten lisäksi ei esitetty muita huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 31 ja 32 kappaleessa selostettu menetelmä.

(30)

Koska 20 ja 21 kappaleessa mainittujen huomautusten lisäksi ei esitetty muita huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 33 kappaleessa selostettu menetelmä.

(31)

Ainoaa pakistanilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa Novatex Limitediä koskeva lopullinen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF unionin rajalla tullaamattomana -hinnasta on 0,6 prosenttia, eli alle perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vähimmäistason.

(32)

Koska Pakistanissa ei ole muita tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajia, lopullisia toimenpiteitä ei ole tarpeen ottaa käyttöön.

(33)

Koska 20 ja 21 kappaleessa selostettu menetelmä muuttui, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 37 ja 38 kappaleessa esitetyt tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneen myynnin määrittämistä koskevat tulokset muuttuivat eräiden tuotelajien osalta. Näin ollen kun tuotelajin kannattava myynti oli enintään 80 prosenttia kyseisen lajin kokonaismyynnistä tai kun kyseisen lajin painotettu keskimääräinen hinta oli tuotantokustannuksia alhaisempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä yksinomaan kyseisen tuotelajin kannattavan myynnin painotettu keskiarvo.

(34)

Jos jonkin tuotelajin kannattavaa myyntiä ei ollut, kyseistä tuotelajia katsottiin myytävän liian vähän, jotta sen kotimarkkinahinta soveltuisi normaaliarvon määrittämisen perustaksi.

(35)

Jos normaaliarvon määrittämiseen ei voitu käyttää vientiä harjoittavien tuottajien myymän tietyn tuotelajin kotimarkkinahintoja, normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(36)

Kun normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti, myynti-, hallinto- ja muita kustannuksia sekä voittoa koskevat määrät perustuivat perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti tosiasialliseen tietoon tutkittavana olevan vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen tuotannosta ja myynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(37)

Koska 20 ja 21 kappaleessa mainittujen huomautusten lisäksi ei esitetty muita huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 39 kappaleessa selostettu menetelmä.

(38)

Koska 20 ja 21 kappaleessa mainittujen huomautusten lisäksi ei esitetty muita huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 40 ja 41 kappaleessa selostettu menetelmä.

(39)

Koska 20 ja 21 kappaleessa mainittujen huomautusten lisäksi ei esitetty muita huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 42 kappaleessa selostettu menetelmä.

(40)

Ainoaa Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa JBF RAK LLC:tä koskeva lopullinen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF unionin rajalla tullaamattomana -hinnasta on 0,6 prosenttia, eli alle perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vähimmäistason.

(41)

Koska Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa ei ole muita tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajia, lopullisia toimenpiteitä ei ole tarpeen ottaa käyttöön.

(42)

Unionin tuotannosta, unionin tuotannonalasta ja unionin kulutuksesta ei ole esitetty huomautuksia. Näin ollen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 45–50 kappaleessa olevat päätelmät vahvistetaan.

(43)

On syytä muistaa, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 52 kappaleessa katsottiin, että koska Pakistania koskevan polkumyyntimarginaalin todettiin olevan vähimmäistasoa, kyseisestä maasta tulevan tuonnin vaikutuksia ei voitu arvioida yhdessä Iranista ja Yhdistyneistä arabiemiirikunnista tulevan ja alustavasti polkumyynnillä tapahtuvaksi todetun tuonnin kanssa.

(44)

Koska myöhemmät tutkimukset osoittivat myös Yhdistyneitä arabiemiirikuntia koskevan polkumyyntimarginaalin olevan vähimmäistasoa, katsotaan, että kyseisestä maasta tulevan tuonnin vaikutuksia ei voida arvioida yhdessä Iranista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kanssa. Sen vuoksi tuonnin vaikutuksia ei arvioida kumulatiivisesti.

(45)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti EU:hun oli vielä vuonna 2006 määrältään melko vähäistä, mutta se lisääntyi vähitellen tutkimusajanjaksoon asti, jonka aikana sen määrä nousi 55 500 tonniin. Erityisesti Iranista tuleva tuonti kasvoi yli kaksinkertaiseksi vuosien 2006 ja 2007 välillä, minkä jälkeen se kasvoi edelleen yli 100 prosenttiyksikköä vuonna 2008 verrattuna vuoteen 2007 ja vielä lähes 130 prosenttiyksikköä vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

Taulukko 1

(46)

Iranista peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuus vuonna 2006 oli 0,4 prosenttia ja kasvoi tasaisesti 1,5 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana. Markkinaosuus kasvoi 0,5 prosenttiyksikköä vuosien 2006 ja 2007 välillä, 0,5 prosenttiyksikköä vuosien 2007 ja 2008 välillä ja 0,5 prosenttiyksikköä vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tutkimusajanjaksolla Iranista tulevan polkumyyntituonnin markkinaosuus oli 1,9 prosenttia.

(47)

Keskimääräinen tuontihinta laski 11 prosenttia tarkastelujaksolla, eniten vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Vuonna 2007 keskimääräinen hinta pysyi vakaana ja laski 2 prosenttiyksikköä vuonna 2008 ennen kuin se putosi vielä 9 prosenttiyksikköä tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 2

(48)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen iranilainen viejä huomautti, että sen vahinkomarginaali oli liioiteltu, koska painotettu keskimääräinen yksikkömyyntihinta oli määritetty liian alhaiseksi siitä syystä, että kaupan tasojen eron oikaisua koskeva määrä oli laskettu väärin. Vaihtoehtoista määrää kaupan tasojen eron oikaisemiseksi ei kuitenkaan ehdotettu. Alustavassa määrityksessä käytetty peruste kaupan tasolle oli tonnia kohti määritetty kiinteä määrä, joka on yhteistyössä toimineen tuontiasioitsijan veloittama palkkio ja määrältään noin 1 prosentti keskimääräisestä CIF-hinnasta. Tällaista oikaisua varten ei ole käytettävissä muita tietoja, joten väite hylätään. Kyseinen osapuoli myös väitti, että tuonnin jälkeisiin kustannuksiin sovellettu 2 prosentin määrä oli liian alhainen. Tässä yhteydessä on syytä toistaa, ettei yksikään tuoja toiminut tutkimuksessa yhteistyössä, minkä vuoksi ei ollut mahdollista todeta todellisia tuonnin jälkeisiä kustannuksia. Koska muita tietoja ei ollut käytettävissä, sovellettiin aikaisemmissa menettelyissä käytettyä prosenttimäärää.

(49)

Edellä esitetyn perusteella vahvistetaan lopullisesti, että Iranista peräisin olevien, polkumyynnillä unionissa myytyjen tuotteiden hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat 3,2 prosentilla.

(50)

Eräät asianomaiset osapuolet väittivät, ettei vahinkoa ollut olemassa, koska otosta väitettiin väärin valituksi, minkä vuoksi tuloksia ei voitu ekstrapoloida koskemaan koko unionin tuotannonalaa. Väitettiin esimerkiksi, että koska yksi yritys (joka ei sisältynyt otokseen) oli ilmoittanut kapasiteetin käyttöasteensa olevan yli 100 prosenttia, se olisi selvä merkki siitä, ettei vahinkoa ollut aiheutunut. On syytä huomata, että toimitetut tiedot ovat ote kyseisen yrityksen pörssiviranomaisille toimittamasta asiakirjasta, eikä tietoja ole todennettu. Tämä tieto ei ole linjassa tarkasteltavana olevan tapauksen tietojen kanssa. Yhden EU:n tuottajan kapasiteetin käyttöaste ei missään tapauksessa pysty yksinään muuttamaan päätelmiä otokseen valituille EU:n tuottajille ja muille EU:n tuottajille aiheutuneesta vahingosta, jota lähes kaikki muut vahinkoindikaattorit osoittavat.

(51)

Koska muita väitteitä tai huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 63–82 kappaleessa olevat päätelmät vahvistetaan.

(52)

Koska asiaan liittyviä huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 83–85 kappaleessa olevat vahinkoa koskevat päätelmät vahvistetaan.

(53)

Iranista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kasvu lähes viisinkertaiseksi ja sen markkinaosuuden kasvu unionissa 1,5 prosenttiyksiköllä vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä sekä todettu hinnan alittavuus (3,2 prosenttia tutkimusajanjaksolla) yleisesti osuivat ajallisesti yksiin unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikentymisen kanssa. Sen vuoksi voidaan päätellä, että Iranista polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla oli vaikutusta vahinkoon, jota unionin tuotannonalan todettiin kärsineen.

(54)

On tärkeää korostaa, että yhtä aikaa käynnissä olleessa tukien vastaisessa menettelyssä todettiin Pakistanista, Yhdistyneistä arabiemiirikunnista ja Iranista peräisin olevan tuetun tuonnin kumuloidun määrän aiheuttavan merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(55)

Toisaalta koska Koreasta ja Pakistanista tulevan tuonnin määrät olivat huomattavia ja hinnat alhaisia, vahvistetaan myös kyseisen tuonnin osaltaan vaikuttaneen tietyssä määrin unionin tuotannonalan kärsimään vahinkoon, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 94 ja 96 kappaleessa todetaan.

(56)

Lisäksi tässä menettelyssä myös suuri määrä Yhdistyneistä arabiemiirikunnista tulevaa tuontia (noin 150 000 tonnia) alitti unionin tuotannonalan hinnat.

(57)

Samaan aikaan Iranista tulevan tuonnin markkinaosuus oli alle yhden prosentin vuosina 2006 ja 2007, ja tutkimusajanjaksolla se oli vain vähän alle 2 prosenttia, mikä vastaa 55 000:ta tonnia.

(58)

On myös huomattava, että iranilaisen tuottajan osalta todettu hintojen alittavuus oli pienempi kuin Yhdistyneistä arabiemiirikunnista ilman polkumyyntiä tulevan tuonnin hintojen alittavuus.

(59)

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka edellä oleva analyysi osoitti Iranista peräisin olevalla ja polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla ollen jonkin verran kielteistä vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, kyseinen vaikutus yksinään ei ollut niin suuri, että sitä voitaisiin pitää merkittävänä perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa edellytetyn mukaisesti.

(60)

Tutkimus osoitti, että Pakistanista ja Yhdistyneistä arabiemiirikunnista tuotua tarkasteltavana olevaa tuotetta ei myyty polkumyyntihinnoin. Näin ollen menettely päätetään Pakistanin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien osalta ottamatta käyttöön toimenpiteitä.

(61)

Tutkimus osoitti, että Iranista tuleva tuonti tapahtui polkumyyntihinnoin ja vaikutti jossakin määrin unionin tuotannonalan kärsimään vahinkoon.

(62)

Kuitenkin kävi ilmi, kuten johdanto-osan 59 kappaleessa todetaan, että Iranista tulevan tuonnin kielteinen vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen ei ollut niin suuri, että se voitaisiin luokitella merkittäväksi.

(63)

Koska Iranista peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti ei edellä esitetyn perusteella aiheuttanut merkittävää vahinkoa, todetaan, että menettely olisi päätettävä myös Iranin osalta ottamatta käyttöön toimenpiteitä.

(64)

Asetuksen (EU) N:o 472/2010 mukaisesti käyttöön otetun väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät olisi vapautettava,