26.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 81/1

(1)

Puola ilmoitti komissiolle 8 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä Huta Stalowa Wola SA:n, jäljempänä ’HSW’, ’tuensaaja’ tai ’yritys’, hyväksi myönnetystä rakenneuudistustuesta saadakseen oikeusvarmuuden siitä, että tuki oli myönnetty ennen Puolan liittymistä Euroopan unioniin ja ettei sitä sovelleta enää liittymisen jälkeen, minkä vuoksi kyseessä ei ole uusi tuki, jota komissio voisi tarkastella EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan nojalla. Siinä tapauksessa, että komissio katsoisi toimenpiteiden olevan uutta tukea, Puola pyysi, että tuki hyväksyttäisiin rakenneuudistustukena.

(2)

Komissio pyysi Puolaa toimittamaan lisätietoja 11 päivänä marraskuuta 2004, 1 päivänä maaliskuuta 2005, 27 päivänä huhtikuuta 2005 ja 26 päivänä heinäkuuta 2005 päivätyillä kirjeillä, joihin Puolan viranomaiset vastasivat 31 päivänä tammikuuta 2005 päivätyllä ja 2 päivänä helmikuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, 4 päivänä huhtikuuta 2005 päivätyllä ja 8 päivänä huhtikuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, 7 päivänä kesäkuuta 2005 päivätyllä ja 9 päivänä kesäkuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä sekä 2 päivänä syyskuuta 2005 päivätyllä ja 6 päivänä syyskuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(3)

Tietojenvaihdon yhteydessä kävi ilmi, että osa ilmoitetuista tukitoimenpiteistä oli pantu täytäntöön EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti.

(4)

Komissio ilmoitti Puolalle 23 päivänä marraskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa edellä mainittujen toimenpiteiden osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(5)

Komission päätös perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (1). Komissio pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa kyseisestä toimenpiteestä.

(6)

Puolan viranomaiset esittivät huomautuksensa 7 päivänä maaliskuuta 2006 päivätyllä ja 9 päivänä maaliskuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Komissio ei ole saanut huomautuksia muilta asianomaisilta.

(7)

Komissio lopetti muodollisen tutkintamenettelyn 20 päivänä joulukuuta 2006 tekemällään päätöksellä (2), jäljempänä ’20 päivänä joulukuuta 2006 tehty päätös’, jossa se katsoi HSW:lle myönnetyn rakenneuudistustuen soveltuvan yhteismarkkinoille. Komission tutkimusten perusteella osa tuesta (157 milj. zlotya eli 37,2 milj. euroa (3) oli myönnetty ennen kuin Puola liittyi EU:hun ja osa (66 milj. zlotya eli 15,6 milj. euroa) liittymisen jälkeen.

(8)

Komission 20 päivänä joulukuuta 2006 tekemä päätös perustui helmikuussa 2006 päivättyyn HSW:n rakenneuudistussuunnitelmaan, jäljempänä ’helmikuun suunnitelma’, jonka Puolan viranomaiset toimittivat komissiolle 9 päivänä maaliskuuta 2006. Joulukuun 20 päivänä 2006 tehdyn päätöksen jälkeen Puolan viranomaiset toimittivat 2 päivänä helmikuuta 2007 päivätyllä ja 4 päivänä helmikuuta 2007 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä rakenneuudistussuunnitelman marraskuussa 2006 päivitetyn version, jäljempänä ’marraskuun suunnitelma’. Oman ilmoituksensa mukaan Puolan viranomaiset eivät voineet ilmoittaa komissiolle suunnitelman muuttamisesta aikaisemmin hallinnollisista syistä (4).

(9)

Komissio pyysi lisätietoja helmikuun suunnitelmaan tehdyistä muutoksista 29 päivänä maaliskuuta 2007 ja 21 päivänä toukokuuta 2007 päivätyillä kirjeillä. Puolan viranomaiset vastasivat 30 päivänä huhtikuuta 2007 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla sekä 5 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Komission, Puolan viranomaisten ja HSW:n hallituksen kesken järjestettiin kokous Brysselissä 7 päivänä kesäkuuta 2007. Kokouksen jälkeen komissio pyysi Puolan viranomaisilta lisätietoja 22 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Puolan viranomaiset vastasivat 13 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(10)

Komissio päätti 10 päivänä lokakuuta 2007 aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun muodollisen tutkintamenettelyn, koska se ei ollut varma, täyttikö päivitetty rakenneuudistussuunnitelma kaikki vaikeuksissa olevien yritysten pelastamista ja rakenneuudistusta koskevissa yhteisön suuntaviivoissa (5), jäljempänä ’vuoden 2004 suuntaviivat’, asetetut edellytykset. Päätöksessä komissio myös muistutti, että se voisi peruuttaa 20 päivänä joulukuuta 2006 tekemänsä päätöksen neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (6) 9 artiklan nojalla.

(11)

Komission päätös EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (7). Komissio pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa kyseisestä toimenpiteestä.

(12)

Sen jälkeen kun huomautusten esittämiselle annettua määräaikaa oli pidennetty (30 päivänä lokakuuta 2007 ja 6 päivänä joulukuuta 2007 päivätyt pyynnöt, joihin komissio vastasi 20 päivänä marraskuuta 2007 ja 19 päivänä joulukuuta 2007), Puolan viranomaiset esittivät omat huomautuksensa 15 päivänä tammikuuta 2008 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Lisäksi komissio sai huomautuksia 13 asianomaiselta, muun muassa tuensaajalta. Huomautuksia esittivät seuraavat paikallisviranomaiset: Stalowa Wolan kaupunginjohtaja 11 päivänä marraskuuta 2008 päivätyllä kirjeellä, Stalowa Wolan piirikunnan puheenjohtaja (starosta) 14 päivänä tammikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä ja Karpaattien voivodikunnan voivodi 15 päivänä tammikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä. Huomautuksia esittivät myös seuraavat HSW:n tavarantoimittajat: Clak Hurtownia Artykułów Przemysłowych H. Adamski, J. Lach T. Knie s.j. 10 päivänä tammikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä, Kwadrat Sp. z o.o. 10 päivänä tammikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä, Odlewnia Staliwa ”Łabędy” Sp. z o.o. 10 päivänä tammikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä, Fabryka Maszyn Lubaczów Sp. z o.o. 11 päivänä tammikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä sekä SigmaKalon Cieszyn SA 11 päivänä tammikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä. Lisäksi huomautuksia esittivät seuraavat HSW:n kanssa yhteistyötä tehneet pankit: Bank Pekao SA 11 päivänä tammikuuta 2008 ja BRE Bank SA 14 päivänä tammikuuta 2008 päivätyillä kirjeillä. Huomautuksia esittivät myös energiantoimittaja ENESTA Sp. z o.o. 11 päivänä tammikuuta 2008 ja sosiaalivakuutuslaitos Zakład Ubezpieczeń Społecznych 21 päivänä tammikuuta 2008 päivätyillä kirjeillä. Tuensaaja esitti huomautuksensa 14 päivänä tammikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä.

(13)

Komissio toimitti asianomaisilta saamansa huomautukset Puolan viranomaisille 28 päivänä tammikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä.

(14)

Puolan viranomaiset lähettivät komissaari Neelie Kroesille 9 ja 14 päivänä huhtikuuta 2008 päivätyt kirjeet. Komissaari vastasi niihin 28 päivänä huhtikuuta 2008 ja pyysi lisätietoja. Puolan viranomaiset vastasivat 4 päivänä heinäkuuta 2008 päivätyllä ja 9 päivänä heinäkuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(15)

Puolan viranomaiset toimittivat lisätietoja 7 päivänä marraskuuta 2008 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Komissio pyysi jälleen lisätietoja 1 päivänä joulukuuta 2008 päivätyllä kirjeellä, johon Puolan viranomaiset vastasivat 22 päivänä joulukuuta 2008 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(16)

Tuensaaja HSW on samannimisen konsernin emoyhtiö, jonka päätoimipaikka on Karpaattien voivodikunnassa sijaitseva Stalowa Wola. Kyseisellä alueella voidaan myöntää tukea EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla. Helmikuussa 2006 konserniin kuului 8 yritystä, joiden osakkeista HSW omisti vähintään 51 prosenttia (mikä antoi sille yrityksissä määräysvallan), sekä 10 yritystä, joiden osakkeista se omisti vähemmän kuin 51 prosenttia. HSW:n omistamat yritykset toimittavat toisilleen tavaroita ja palveluja. Emoyhtiön ohella suurin nimellispääoma on seuraavilla yrityksillä: HSW-Zakład Zespołów Napędowych Sp. z o.o. ja HSW-Zakład Zespołów Mechanicznych Sp. z o.o. HSW:n kokonaismyynnistä 20–30 prosenttia suuntautuu konsernin muille yrityksille.

(17)

HSW perustettiin vuonna 1937. Aluksi yritys valmisti tykkejä ja ruostumatonta terästä. Toisin kuin tytäryhtiö HSW-Zakład Metalurgiczny, HSW ei ole teräksentuottaja. Vuonna 1991 siitä tuli osakeyhtiö. Valtio omistaa osakkeista 76 prosenttia ja työntekijät 9 prosenttia. Loput osakkeet kuuluvat yksityisille ja julkisille osakkeenomistajille, joista yhdenkään osuus ei kuitenkaan ole enempää kuin 5 prosenttia. Yritys tuottaa rakennuskoneita ja -laitteita sekä puolustustarvikkeita (mm. tykkejä ja haupitseja).

(18)

Vuonna 2005 HSW työllisti noin 2 400 työntekijää, kun vuonna 2002 työntekijöitä oli 3 173.

(19)

Yksi HSW:n tytäryhtiöistä on jakeluyhtiö Dressta Sp. z o.o., jäljempänä ’Dressta’. Dressta siirtyi kokonaan HSW:n määräysvaltaan syyskuussa 2006, mutta ennen sitä 51 prosenttia sen osakkeista omisti HSW:n kilpailija Komatsu American International Company USA, jäljempänä ’KAIC’. Vuonna 1995 HSW siirsi ulkomaanmarkkinoilla tapahtuvaan myyntiin liittyvät lisenssit ja omaisuuserät Dresstalle 12 vuodeksi.

(20)

Tuensaajan vaikeudet alkoivat vuonna 2002, jolloin sen liikevaihto väheni 352,6 miljoonaan Puolan zlotyyn (83,5 milj. euroa), kun se vuonna 2000 oli ollut 494,9 miljoonaa zlotya (117,3 milj. euroa). Liikevaihto siis supistui 29 prosenttia. Vienti supistui 505 miljoonasta zlotysta (119,7 milj. euroa) 279 miljoonaan zlotyyn (66,1 milj. euroa). Ulkomaantoiminnan liikevaihdon supistuminen johtui ennen muuta talouden taantumasta sekä siitä, että Dressta vähensi huomattavasti HSW:n tuotteiden myyntiä Pohjois-Amerikan markkinoilla suurimman osakkaansa, HSW:n merkittävän kilpailijan, vaikutuksesta.

(21)

Vuonna 2002 tuensaaja kirjasi tuotantotoiminnastaan 33,9 miljoonan zlotyn (8,03 milj. euron) tappiot, mikä johtui ennen muuta tuotantokapasiteetin alhaisesta käyttöasteesta. Koska valtaosa ulkomaanmyynnistä tapahtui Yhdysvaltain dollareina, kun taas valtaosa yrityksen kustannuksista ilmaistaan zlotyina, zlotyn arvon nousu alensi myynnin arvoa ja heikensi tuensaajan elinkelpoisuutta.

(22)

HSW oli pahasti velkaantunut. Vuosina 2000–2002 yrityksellä oli velkaa keskimäärin 169,1 miljoonaa zlotya (40,1 milj. euroa).

(23)

Myös yrityksen tuotantotoiminta oli tappiollista. Vuonna 2000 myynnistä kertyi tappiota 6,4 miljoonaa zlotya (1,52 milj. euroa) ja vuonna 2002 jo 33,9 miljoonaa zlotya (8,03 milj. euroa).

(24)

Vuonna 2002 HSW-konsernin nettotappiot olivat 137,7 miljoonaa zlotya (32,6 milj. euroa) ja vuonna 2003 edelleen 123,9 miljoonaa zlotya (29,4 milj. euroa).

(25)

Ratkaistakseen nämä vaikeudet tuensaaja laati vuonna 2002 rakenneuudistussuunnitelman vuosiksi 2003–2007. Suunnitelmaa muutettiin helmikuussa 2006 (helmikuun suunnitelma). Komission 20 päivänä joulukuuta 2006 tekemä päätös perustui tähän suunnitelmaan. Rakenneuudistussuunnitelmaa päivitettiin marraskuussa 2006 (marraskuun suunnitelma), ja tässä yhteydessä komissio päätti aloittaa tutkintamenettelyn uudelleen.

(26)

Yksi helmikuun suunnitelman tärkeimmistä toimenpiteistä oli tuensaajan organisaatiorakenteen muuttaminen. HSW:n rakenneuudistuksen keskeisenä ideana oli se, että tuotantoon suoraan sidoksissa olevat yrityksen osat erotettiin rakenneuudistuksen piiriin kuuluvista omaisuuseristä. Tätä varten HSW:n pääosakas eli valtio perusti erillisen yrityksen nimeltä HSW-Trading Sp. z o.o., jäljempänä ’HSW-Trading’. HSW-Trading sai valtiolta 40 miljoonan zlotyn (9,48 milj. euron) pääomanlisäyksen, josta Puolan viranomaiset ilmoittivat samalla kun ne ilmoittivat muusta HSW:lle myönnetystä tuesta (ks. jäljempänä taulukko nro 2, kohta 16).

(27)

HSW-Tradingin vastuualueena olivat teollisuuskoneiden tuotanto ja myynti, logistiikka, laadunvalvonta sekä koneiden tuotannossa tarvittavien materiaalien toimittaminen, kun taas HSW:n vastuulla olivat tutkimus- ja kehittämistoiminta, tuotantoresurssien rahoittaminen, strateginen markkinointi, varaosien myynti ja huolto sekä puolustustarvikkeiden tuotanto ja myynti. HSW vastasi myös organisaation rakenneuudistuksesta. Tuotantotoiminnan harjoittamista varten HSW-Trading vuokrasi HSW:lta tuotantoon välittömästi liittyvät resurssit. Myös tarvittava henkilöstö siirrettiin väliaikaisesti HSW-Tradingille.

(28)

Tämä työnjako oli tarkoitus säilyttää vuosina 2004–2006 eli HSW:n rakenneuudistuksen toteuttamisen ajan. Vuoden 2006 lopussa HSW-Trading oli määrä sulauttaa jälleen HSW:hen.

(29)

Helmikuun suunnitelman mukaan oli määrä toteuttaa mittava henkilöstöuudistus. Rakenneuudistuksen päättyessä vuonna 2007 HSW:n oli tarkoitus työllistää enää 2 100 henkeä, kun vuoden 2002 lopussa työntekijöitä oli 3 173.

(30)

Rakenneuudistuksen toisena tavoitteena oli organisoida rakennuskoneiden ja varaosien maailmanlaajuinen jakeluverkosto, jonka avulla tuensaaja voisi tavoittaa uusia markkinoita.

(31)

HSW:n rakenneuudistukseen sisältyivät myös tytäryhtiöiden myynti sekä palvelujen tarjoamisesta vastaavien tuensaajan osastojen yksityistäminen. Vuoteen 2006 mennessä HSW oli myynyt HSW-Zakład Kuźnia Matrycowa Sp. z o.o.:n 38 miljoonalla zlotylla (9 milj. euroa) ja HSW-Zakład Metalurgicznyn (HSW-Walcownia Blach Sp. z o.o. ja HSW-Huta Stali Jakościowych). Yksityistämisestä HSW sai tuloja 112,2 miljoonaa zlotya (26,6 milj. euroa). Vuonna 2006 oli määrä saattaa päätökseen kahden muun tytäryhtiön myynti (HSW-Zakład Sprężynownia ja HSW-Tlenownia).

(32)

Omaisuuserien rakenneuudistus edellytti tuotantokapasiteetin vähentämistä 1 500 rakennuskoneesta 1 200:aan vuodessa. HSW:lla katsottiin olevan yhtiön tarpeisiin nähden selvästi liikaa omaisuutta. Koska HSW aikoi keskittyä pääasiallisesti rakennuskoneiden tuotantoon, huomattava osa omaisuudesta oli myytävä. Omaisuuserien myynti tammikuun 2003 ja joulukuun 2005 välisenä aikana tuotti tuloja 52,1 miljoonaa zlotya (12,3 milj. euroa) eli huomattavasti enemmän kuin etukäteen oli arvioitu (10,3 milj. zlotya eli 2,4 milj. euroa). Myynti koski seuraavia omaisuuseriä: tonttimaata noin 248,4 ha (ml. 153 ha metsää); kiinteistöjä 76 000 m2 sekä 94 konetta tai laitetta.

(33)

Rakenneuudistuksen kokonaiskustannukset, ennen EU:hun liittymistä aiheutuneet kustannukset mukaan luettuina, olivat 450,3 miljoonaa zlotya (106,7 milj. euroa). Ne muodostuivat lähinnä yksityisoikeudellisten velvoitteiden uudelleenjärjestelystä (95,6 milj. zlotya ja 113,2 milj. zlotya), toimitus- ja jakeluverkoston organisoinnista (151,2 milj. zlotya), toimitusten jatkuvuuden varmistamisesta (40 milj. zlotya) ja modernisoinnista (30,5 milj. zlotya).

(34)

Puolan viranomaiset ilmoittivat komissiolle 2 päivänä helmikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, että rakenneuudistussuunnitelmaa oli muutettu marraskuussa 2006. Puolan viranomaisten mukaan muutokset eivät vaikuttaneet valtiontuen määrään, vaan ne olivat vuoden 2004 suuntaviivojen 52 kohdan mukaisia.

(35)

Merkittävin muutos helmikuun suunnitelmaan verrattuna koski rakenneuudistuksen rahoitusta. HSW:n ei tarvitsisikaan maksaa takaisin kahta lainaa, jotka valtion omistama teollisuuden kehittämisrahasto Agencja Rozwoju Przemysłu, jäljempänä ’ARP’, oli myöntänyt sille vuosina 2003 ja 2004 eli ennen Puolan liittymistä EU:hun, eikä myöskään näiden lainojen korkoja (8). Sen sijaan ARP muuntaa tämän velan nimellisarvon osakkeiksi, jolloin siitä tulee HSW:n osakkeenomistaja. Muut muutokset koskivat organisaation rakenneuudistuksen lykkäämistä.

(36)

Puolan viranomaisten mukaan velkojen muuntaminen osakkeiksi antaa HSW:lle mahdollisuuden kartuttaa varoja, joita yritys tarvitsee voidakseen toimia markkinoilla asianmukaisella tavalla ja toteuttaa jatkossa välttämättömät investoinnit. Puolan viranomaiset ilmoittivat, että 96,2 miljoonan zlotyn määrä (kahden lainan yhteenlaskettu määrä 75 milj. zlotya ja niistä kertyneet korot, 21,2 milj. zlotya) (9) on tarkoitus käyttää seuraavasti:

(37)

Puolan viranomaiset ovat perustelleet HSW:n lisävarojen tarvetta (edellä mainitun perusteella [0–100] milj. zlotya) rakennuskonemarkkinoiden kiihtyneellä kilpailulla eli sillä, että HSW:n kilpailijat myöntävät asiakkailleen pidempiä maksuaikoja ja maksavat puolestaan itse tavarantoimittajiensa laskut entistä nopeammin.

(38)

Marraskuun suunnitelman perusteella rakenneuudistuksen kokonaiskustannukset, ennen EU:hun liittymistä aiheutuneet kustannukset mukaan luettuina, ovat 456,9 miljoonaa zlotya (108,3 milj. euroa). Kustannuserät esitetään taulukossa 1.

Taulukko 1

Yhteenveto marraskuun suunnitelmaan perustuvista rakenneuudistuskustannuksista

(39)

Komissio päätti 23 päivänä marraskuuta 2005 aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn. Joulukuun 20 päivänä 2006 komissio päätti hyväksyä HSW:lle myönnetyn rakenneuudistustuen helmikuussa 2006 laaditun rakenneuudistussuunnitelman perusteella. Lokakuun 10 päivänä 2007 komissio päätti aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn uudelleen, koska sille oli annettu tiedoksi marraskuussa 2006 laadittu uusi rakenneuudistussuunnitelma, jonka perusteella HSW:lle oli myönnetty lisää tukea. Päätöksessään komissio ilmoitti, että se voisi peruuttaa 20 päivänä joulukuuta 2006 tekemänsä päätöksen, joka oli tehty virheellisten tietojen perusteella.

(40)

Komissio totesi 23 päivänä marraskuuta 2005 tekemässään päätöksessä, että HSW:lle oli ennen Puolan liittymistä EU:hun myönnetty tukea 148,5 miljoonaa zlotya. Liittymisen jälkeen tukea oli myönnetty 27,9 miljoonaa zlotya ilman komission hyväksyntää. Myöhemmin tukea oli tarkoitus myöntää vielä 43,4 miljoonaa zlotya, ja tämä osuus katsottiin uudeksi valtiontueksi.

(41)

Komissio päätti aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn kahdesta syystä.

(42)

Ensinnäkin komissio epäili rakenneuudistustuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille.

(43)

Komissio ei ollut vakuuttunut siitä, että rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet riittäisivät palauttamaan tuensaajan pitkän aikavälin elinkelpoisuuden, koska suunnitelman tavoitteena näytti olevan lähinnä yrityksen velkojen maksaminen ja sen toimintakustannusten kattaminen.

(44)

Komissio suhtautui epäilevästi myös vastasuoritteiden riittävyyteen. Puolan viranomaisten mukaan HSW aikoi supistaa tuotantokapasiteettiaan 20 prosentilla. Toisaalta tuotantokapasiteetin käyttöastetta oli määrä lisätä rakenneuudistussuunnitelman mukaan 27,7 prosentista vuonna 2002 peräti 66 prosenttiin vuonna 2007. Komissio suhtautui epäilevästi näiden toimenpiteiden nettovaikutukseen.

(45)

Epäilyksiä herätti myös se, olisiko tuen määrä rajoitettu välttämättömään vähimmäismäärään, ja se, olisiko tuensaajan oma rahoitusosuus riittävän suuri. Puolan viranomaiset eivät nimittäin olleet määritelleet selkeästi, mikä rakenneuudistuksessa katsottaisiin tuensaajan omaksi rahoitusosuudeksi ja mikä taas olisi valtion varoista rahoitettava osuus.

(46)

Komissio suhtautui epäilevästi myös tuen ainutkertaisuuden periaatteen noudattamiseen. HSW:n tytäryhtiö HSW-Zakład Zespołów Mechanicznych sai ennen Puolan liittymistä EU:hun rakenneuudistustukea vuosiksi 2003–2007. Oli osoitettava, että tämä tuki ei aiheuttanut heijastusvaikutuksia emoyhtiö HSW:lle. Lisäksi komissio pyysi Puolan viranomaisia osoittamaan, että jos HSW:lle myönnetty rakenneuudistustuki hyväksyttäisiin, se ei aiheuttaisi heijastusvaikutuksia kyseiselle tytäryhtiölle.

(47)

Toinen syy muodollisen tutkintamenettelyn aloittamiseen oli se, että komissio suhtautui epäilevästi siihen, oliko tukea saava erityinen puolustustarviketuotanto (tykit) erotettu siviilikäyttöön tarkoitettujen rakennuskoneiden tuotannosta riittävällä tavalla. Puolan viranomaiset vakuuttivat komissiolle 7 päivänä kesäkuuta 2005 ja 2 päivänä syyskuuta 2005 päivätyissä kirjeissä, että ristikkäistuen mahdollisuus oli suljettu pois. Komissio myös totesi, että puolustustarvikkeiden tuotantoon osoitetun tuen osuus kokonaistuesta oli vähäinen verrattuna puolustustarvikkeiden tuotannon osuuteen kokonaistuotannosta. Komissio vaati kuitenkin lisäselvityksiä näiden toimintojen eriyttämisestä kirjanpidossa.

(48)

Komissio päätti aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn uudelleen neljästä syystä.

(49)

Ensinnäkin komissio epäili, voitaisiinko HSW:n pitkän aikavälin elinkelpoisuus palauttaa marraskuun suunnitelman avulla, koska näytti siltä, että yritys tarvitsi lisää rahavaroja.

(50)

Toiseksi komissio suhtautui epäilevästi siihen, myönnettäisiinkö tukea vain välttämätön vähimmäismäärä, koska Puolan viranomaiset eivät olleet riittävästi perustelleet, miten velkojen muuntamisesta osakkeiksi saatavat lisävarat oli tarkoitus käyttää.

(51)

Kolmanneksi komissio epäili, että velkojen muuntaminen osakkeiksi lisäisi tuen määrää.

(52)

Neljänneksi, tuen määrän kasvua koskevien epäilysten ohella, komissio epäili, että HSW:lle myönnetyn tuen vaikutus saattaisi muuttua tavalla, joka aiheuttaisi kohtuutonta kilpailun vääristymistä. Toisin sanoen komissio epäili vastasuoritteiden riittävyyttä, koska vuoden 2004 suuntaviivojen 40 kohdan mukaan vastasuoritteet on suhteutettava tuesta aiheutuviin kilpailua vääristäviin vaikutuksiin.

(53)

Komissio päätti aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn uudelleen ja ilmoitti, että se voisi myös peruuttaa asiassa 20 päivänä joulukuuta 2006 tekemänsä päätöksen.

(54)

Komissio ei saanut muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta 23 päivänä marraskuuta 2005 tehtyä päätöstä koskevia huomautuksia asianomaisilta.

(55)

Muodollisen tutkintamenettelyn uudelleen aloittamista koskevan päätöksen perusteella komissio sai huomautuksia 13 asianomaiselta, muun muassa tuensaajalta. Huomautuksissa asianomaiset (julkiset ja yksityiset velkojat ja HSW:n tavarantoimittajat) vakuuttavat luottavansa HSW:n rakenneuudistuksen onnistumiseen ja korostavat yrityksen merkitystä koko alueelle (tuensaaja ja paikalliset tukea myöntäneet elimet).

(56)

Ensinnäkin Puolan viranomaiset kommentoivat huomautuksissaan komission näkemystä siitä, mitkä toimenpiteistä on myönnetty ennen Puolan liittymistä EU:hun ja mitkä niistä ovat sääntöjenvastaista tai uutta tukea. Puolan viranomaiset katsoivat, että työmarkkinoiden kannalta erityisen merkittäville yrityksille myönnettävästä valtiontuesta 30 päivänä lokakuuta 2002 annettuun lakiin (sellaisena kuin laki on muutettuna) perustuva tuki (ks. taulukko 3) oli myönnetty ennen Puolan liittymistä Euroopan unioniin, ja kiistivät siten komission muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esittämän näkemyksen. Puolan viranomaiset vetosivat jo aiemmin esittämiinsä tietoihin, joiden mukaan ratkaiseva hetki em. lakiin perustuvan valtiontuen myöntämiselle oli tuensaajan julkisoikeudellisten velkojien suostumus (ns. hallinnolliset lupaukset) eikä ARP:n pääjohtajan tekemä rakenneuudistuspäätös. Koska HSW:n julkisoikeudelliset velkojat, joiden saatavat otettiin uudelleenjärjestelyn piiriin, antoivat suostumuksensa HSW:lle ennen Puolan liittymistä EU:hun, Puolan viranomaiset katsovat, että tuki oli myönnetty ennen liittymistä, minkä vuoksi komissiolla ei ole toimivaltaa arvioida sen soveltuvuutta yhteismarkkinoille.

(57)

Toiseksi Puolan viranomaiset mainitsivat kaksi muutosta, jotka on tehty ensimmäiseen, 8 päivänä lokakuuta 2004 tehtyyn tuki-ilmoitukseen. Ensimmäinen ja merkittävin muutos koskee ilmoitetun (kokonaismäärältään 43,5 miljoonan zlotyn) valtiontuen osittaista peruuttamista ja korvaamista kahdella tukitoimenpiteellä, jotka viranomaisten mukaan eivät ole valtiontukea. Toinen muutos liittyy kirjanpitoon ja koskee HSW:lle ennen Puolan liittymistä EU:hun myönnettyyn kolmeen toimenpiteeseen sisältyvän tukimäärän täsmentämistä. Taulukoihin 2–5 on koottu tiedot kaikista tukitoimenpiteistä, jotka on jo myönnetty tai jotka on tarkoitus myöntää HSW:lle koko rakenneuudistuksen aikana. Taulukoissa on otettu huomioon Puolan viranomaisten ilmoittamat muutokset.

(58)

Puolan viranomaiset ilmoittivat myös, että julkisoikeudellisiin velvoitteisiin liittyvien 22,1 miljoonan zlotyn (5,2 milj. euron) (vrt. taulukko 2 kohta 28) maksujen lykkäämistä ja jakamista useampaan erään on pidettävä vähämerkityksisenä tukena (de minimis). Puolan viranomaiset ovat laskeneet tuen määrän vertaamalla maksujen lykkäämiseen sovellettavaa korkoprosenttia komission käyttämään viitekorkoon. Kun sovellettava korkoprosentti on korkeampi kuin viitekorko, toimenpide ei Puolan viranomaisten mukaan ole valtiontukea. Puolan viranomaisten mukaan tämä koskee sosiaalivakuutuslaitokselle (ZUS) suoritettavien 16,4 miljoonan zlotyn (taulukko 4 kohta 28) maksujen lykkäämistä.

(59)

Kolmanneksi Puolan viranomaiset totesivat yrityksen elinkelpoisuudesta, että organisaation rakenneuudistus on onnistunut, koska HSW on saanut HSW-Dresstan jälleen hallintaansa ja pystyy näin ollen kehittämään toimintaansa tuottoisilla Pohjois-Amerikan markkinoilla.

(60)

Kilpailun vääristymisen rajoittamista koskevan vaatimuksen osalta Puolan viranomaiset pysyivät kannassaan, jonka mukaan tuotantokapasiteetin supistaminen 1 500 koneesta 1 200:aan oli riittävä vastasuorite. Niiden mukaan myös HSW:n tytäryhtiöiden myyntiä on pidettävä vastasuoritteena.

(61)

Puolan viranomaisten mukaan tuki on rajoitettu välttämättömään vähimmäismäärään, mitä ne perustelivat esittämällä yksityiskohtaisia tietoja tuensaajan omaksi rahoitusosuudeksi katsomistaan toimenpiteistä.

(62)

Yhteenvetona voidaan todeta, että Puolan viranomaisten esittämien huomautusten mukaan valtiontukea ei ole myönnetty lainkaan Puolan EU:hun liittymisen jälkeen eikä sen myöntämistä myöskään suunnitella. Siltä varalta, että komissio olisi asiasta eri mieltä, ne ovat valmiit esittämään lisäperusteluja sen näkemyksen tueksi, että kyseinen valtiontuki soveltuu yhteismarkkinoille.

(63)

Komission epäilyksiin siitä, oliko tukea saava HSW:n puolustustarviketuotanto erotettu siviilikäyttöön tarkoitettujen rakennuskoneiden tuotannosta riittävällä tavalla, Puolan viranomaiset vastasivat, että yrityksen nykyinen kirjanpitojärjestelmä mahdollistaa näihin toimintoihin liittyvien kustannusten pitämisen erillään.

(64)

Puolan viranomaiset perustelivat jälleen ennen muuta sitä, miksi rakenneuudistussuunnitelmaan tehdyistä muutoksista ilmoitettiin niin myöhään, ja selittävät tämän johtuneen maan sisäisten menettelyjen hitaudesta.

(65)

Toiseksi Puolan viranomaiset korostivat, että vuoden 2004 suuntaviivojen 52 kohdan nojalla tutkintamenettelyn olisi pitänyt käsittää ainoastaan rakenneuudistukseen tehdyt muutokset, ja katsoivat, että komission ei pitäisi peruuttaa 20 päivänä joulukuuta 2006 tehtyä päätöstä asetuksen (EY) N:o 659/1999 9 artiklan nojalla. Tässä yhteydessä Puolan viranomaiset vetosivat oikeusvarmuuden periaatteeseen.

(66)

Kolmanneksi Puolan viranomaiset olivat sitä mieltä, että velkojen muuntaminen osakkeiksi ei lisännyt myönnetyn tuen kokonaismäärää.

(67)

Neljänneksi Puolan viranomaiset ilmoittivat olevansa sitä mieltä, että ARP:n myöntämiin ja komission 20 päivänä joulukuuta 2006 tehdyssä päätöksessä hyväksymiin lainoihin sisältyvän tuen määrä oli arvioitu liian suureksi, koska arvio perustui lainojen nimellisarvoon, mikä ei ollut asianmukaista (Puolan viranomaiset kuitenkin myönsivät, etteivät ne olleet aiemmin kyseenalaistaneet tätä menettelyä). Vaikka komissio katsoisikin, että velkojen muuntaminen osakkeiksi korottaa tuen määrää ARP:n myöntämien lainojen määrällä, tuen määrää ei sen vuoksi pitäisi arvioida suuremmaksi kuin 20 päivänä joulukuuta 2006 tehdyllä päätöksellä hyväksyttyjen lainojen nimellisarvo.

(68)

Puolan viranomaiset ilmoittivat myös, että yritys on maksanut ARP:n myöntämistä lainoista 22,9 miljoonaa zlotya korkoja ennen niiden muuntamista osakkeiksi. Jäljelle jäävä osa koroista, joka HSW:n olisi maksettava siinä tapauksessa, että velkoja ei muunneta osakkeiksi, on 21,2 miljoonaa zlotya.

(69)

Lisäksi Puolan viranomaiset totesivat, että velkojen muuntaminen osakkeiksi oli markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaista eikä se siten ollut EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Puolan viranomaisten mukaan ARP otti huomioon sen, että HSW:n elinkelpoisuus palautui, ja oletti ostamiensa osakkeiden arvo nousevan ajan myötä.

(70)

Edellä esitetyn lisäksi Puolan viranomaiset totesivat, että vaikka komissio päättelisi, että rakenneuudistussuunnitelmaa oli muutettu merkittävästi, uusi rakenneuudistuspaketti olisi silti katsottava kokonaisuutena vuoden 2004 suuntaviivojen mukaiseksi, ja muutos olisi hyväksyttävä suuntaviivojen 52 kohdan nojalla.

(71)

Puolan viranomaiset korostivat, että jotakin vähäisiä ja epäoleellisia muutoksia lukuun ottamatta rakenneuudistus toteutettiin helmikuun suunnitelman mukaisesti ja että elinkelpoisuuden palauttamista, omaa rahoitusosuutta ja kohtuutonta kilpailun vääristymistä koskevia vaatimuksia noudatettiin.

(72)

Yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamisen osalta Puolan viranomaiset korostivat ensinnäkin, että yritys lisäsi tuotantoaan ja suuntautui kannattavampaan raskaiden koneiden (erityisesti suurien puskutraktoreiden ja putkenlaskukoneiden) myyntiin. Vuosina 2002–2007 HSW:n tuottavuus työntekijää kohti kaksinkertaistui 111 000 zlotysta 222 000 zlotyyn.

(73)

Valuuttakurssien vaihteluun liittyvistä riskeistä huolimatta HSW onnistui nostamaan useimmat elinkelpoisuuden osoittimet paremmalle tasolle kuin helmikuun suunnitelmassa ennakoitiin.

(74)

Myös kaikki maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta koskevat osoittimet olivat etukäteisarviota paremmat. Puolan viranomaiset korostivat myös, että yritys käyttää yksityisiltä toimijoilta saamaansa rahoitusta, mikä osoittaa, että rahoituslaitokset luottavat yrityksen elinkelpoisuuteen ja vakavaraisuuteen.

(75)

Lopuksi Puolan viranomaiset korostivat, että HSW oli tehostanut valuuttakurssien vaihteluun liittyvien riskien hallintaa pyrkimällä ostamaan raaka-aineet samassa valuutassa kuin missä myyntikirjanpito pidetään.

(76)

Toiseksi Puolan viranomaiset totesivat, että rakenneuudistuksen kustannukset nousivat 469,1 miljoonaan zlotyyn (11) ennen muuta organisaation rakenneuudistuksen viivästymisen vuoksi. HSW kuitenkin onnistui myymään lisää omaisuuttaan 20 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn päätöksen jälkeen, niin että sen oma osuus rakenneuudistuksen rahoituksesta oli edelleen yli 50 prosenttia (tarkemmin sanoen 53,9 %).

(77)

Puolan viranomaisten selvityksen mukaan yrityksen oma rahoitusosuus muodostui seuraavasti: tulot kiinteiden omaisuuserien myynnistä 61,4 miljoonaa zlotya, tulot tytäryhtiöiden myynnistä 126,4 miljoonaa zlotya, luottojen ostaminen markkinoilta 61,6 miljoonaa zlotya ja yksityisoikeudellisten velkojen mitätöinti 3,5 miljoonaa zlotya.

(78)

Kolmanneksi Puolan viranomaiset totesivat, että koska tuen määrää ei korotettu, vuoden 2004 suuntaviivojen 52 kohdan b alakohdan nojalla myöskään vastasuoritteita ei tarvita lisää. Puolan viranomaiset ovat vakuuttuneita siitä, että HSW käyttää velkojen muuntamisesta osakkeiksi saadut lisävarat yksinomaan markkina-asemansa tukemiseen. Puolan viranomaisten mukaan yritys ei voi saavuttaa johtavaa asemaa edes kansallisilla markkinoilla, vaan sen markkinasijoitus on myyntituotteesta riippuen […]–[…] (12). Puolan viranomaisten mukaan yrityksen osuus maailmanmarkkinoista on enintään [0–5] prosenttia.

(79)

Lisäksi Puolan viranomaiset korostivat yrityksen merkitystä koko Karpaattien alueelle.

(80)

Puolan hallitus on vakuuttanut komissiolle, että yritys on tarkoitus yksityistää vuoden 2009 loppuun mennessä.

(81)

Valtiontukea ovat myöntäneet valtiovarainministeriö, tiede- ja tietotekniikkaministeriö, verovirastot, paikallisviranomaiset, sosiaalivakuutuslaitos (Zakład Ubezpieczeń Społecznych, ZUS), valtiollinen vammaisten kuntoutusrahasto (Państwowy Fundusz Rehabilitacji Osób Niepełnosprawnych, PFRON), kaupunkien rahatoimistot sekä teollisuuden kehittämisvirasto (Agencja Rozwoju Przemysłu, ARP).

(82)

Puolan viranomaisten mukaan osa HSW:lle myönnetystä tuesta liittyi keskeisten kansallisten turvallisuusetujen turvaamiseen. Tällaisten toimenpiteiden kokonaisarvo oli noin 19 miljoonaa zlotya (4,5 milj. euroa), ja niitä on toteutettu sekä ennen Puolan liittymistä EU:hun että sen jälkeen. Puolan viranomaiset vetoavat EY:n perustamissopimuksen 296 artiklaan, jonka mukaan jokainen jäsenvaltio voi toteuttaa toimenpiteet, jotka se katsoo tarpeellisiksi keskeisten turvallisuusetujensa turvaamiseksi.

(83)

Tärkeimmät HSW:n ei-sotilaallisen osan hyväksi ennen liittymistä toteutetut tukitoimenpiteet olivat kaksi ARP:n myöntämää lainaa, joiden kokonaisarvo oli 75 miljoonaa zlotya (17,8 milj. euroa). Toinen merkittävä toimenpide oli valtiovarainministeriön HSW-Trading Sp. z o.o. -nimiselle tytäryhtiölle myöntämä 40 miljoonan zlotyn (9,5 milj. euron) pääomanlisäys.

(84)

Lisäksi yrityksen velkoja mitätöitiin 27,9 miljoonan zlotyn (6,6 milj. euron) arvosta työmarkkinoiden kannalta erityisen merkittäville yrityksille myönnettävästä valtiontuesta 30 päivänä lokakuuta 2002 annetun lain nojalla (sellaisena kuin laki on muutettuna; ks. jäljempänä taulukko 3). Kyseiseen lakiin perustuvaa rakenneuudistusta valvoi ARP:n pääjohtaja. Rakenneuudistus perustui lain 10 pykälän 1 momentin 4 kohdassa ja 19 pykälässä tarkoitettuun rakenneuudistuspäätökseen, jäljempänä ’rakenneuudistuspäätös’. Rakenneuudistuspäätös, joka sisältää HSW:n rakenneuudistussuunnitelman silloisessa muodossaan ja jossa hyväksytään julkisoikeudellisten velvoitteiden uudelleenjärjestely, tehtiin 29 päivänä huhtikuuta 2005, ja sitä muutettiin 17 päivänä kesäkuuta 2005.

(85)

Merkittävin rakenneuudistussuunnitelmaan marraskuun suunnitelmalla tehty muutos oli se, että siinä hyväksyttiin velkojen muuntaminen osakkeiksi: HSW:n ei tarvitse maksaa takaisin kahta lainaa, jotka ARP myönsi sille vuosina 2003 ja 2004 eli ennen Puolan liittymistä EU:hun (taulukko 2, kohdat 8 ja 15) eikä myöskään näistä lainoista kertyneitä korkoja. Sen sijaan ARP muuntaa nämä lainat osakkeiksi niiden nimellisarvon perusteella (taulukko 4, kohdat 30 ja 31). Sen sijaan että HSW olisi joutunut maksamaan takaisin 97,1 miljoonaa zlotya (alkuperäiset kaksi lainaa, joiden yhteenlaskettu arvo oli 75 miljoonaa zlotya, ja 22,1 miljoonaa zlotya maksamattomia korkoja), se on siis laskenut liikkeeseen 75 miljoonan zlotyn arvosta osakkeita, jotka ARP on ostanut (Puolan viranomaisten mukaan muuntaminen on tapahtunut 2 päivänä heinäkuuta 2007).

(86)

Jäljempänä oleviin taulukoihin on koottu HSW:n hyväksi toteutetut yksittäiset tukitoimenpiteet, jotka on ilmoitettu komissiolle ja tarkistettu Puolan viranomaisten toimittamien lisätietojen perusteella.

Taulukko 2

Tuki, joka on myönnetty ennen 30 päivää huhtikuuta 2004

Taulukko 3

Tuki, joka on myönnetty 30 päivän huhtikuuta 2004 jälkeen työmarkkinoiden kannalta erityisen merkittäville yrityksille myönnettävästä valtiontuesta 30 päivänä lokakuuta 2002 annetun lain (sellaisena kuin se on muutettuna) nojalla

Taulukko 4

Tuki, joka on myönnetty 30 päivän huhtikuuta 2004 jälkeen

Taulukko 5

Myönnetyt ja suunnitellut toimenpiteet

(87)

Koska eräät tämän asian tarkastelun kannalta merkitykselliset seikat ovat tapahtuneet jo ennen kuin Puola liittyi Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004, komission on ensiksi selvitettävä, onko sillä toimivalta tutkia toimenpiteitä, joista tässä on kyse.

(88)

Komissiolla ei ole toimivaltaa tutkia tukitoimenpiteitä, jotka on toteutettu ennen liittymistä ja joita ei ole sovellettu sen jälkeen sen enempää Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymissopimuksen liitteessä IV olevassa 3 kohdassa tarkoitetun ns. siirtymäkauden järjestelyn perusteella kuin EY:n perustamissopimuksen 88 artiklassa tarkoitettujen menettelyjenkään perusteella. Liittymissopimuksessa tai EY:n perustamissopimuksessa ei edellytetä, että komissio tarkastelisi tällaisia toimenpiteitä, eikä niissä myöskään anneta sille toimivaltuuksia toteuttaa tällaisia toimia.

(89)

Liittymisen jälkeen toteutetut toimenpiteet sen sijaan olivat uutta tukea, joita komissiolla on toimivalta tutkia EY:n perustamissopimuksen 88 artiklassa tarkoitetun menettelyn perusteella. Tietyn toimenpiteen toteuttamisajankohdan määrittämisessä ratkaiseva peruste on se oikeudellisesti sitova päätös, jolla toimivaltaiset kansalliset viranomaiset sitoutuvat myöntämään tuen (18).

(90)

Ennen liittymistä myönnettyä yksittäistä toimenpidettä ei katsota sovelletun liittymisen jälkeen, jos tarvittavien valtion varojen tarkka määrä oli tiedossa silloin kun tuki myönnettiin.

(91)

Puolan viranomaisten esittämien tietojen perusteella komissio on todennut, että taulukossa 2 mainitut toimenpiteet on hyväksytty ennen liittymistä eikä niitä ole sovellettu liittymisen jälkeen. Komissiolla ei sen vuoksi ole toimivaltaa arvioida niiden soveltuvuutta yhteismarkkinoille. Kyseiset toimenpiteet on kuitenkin otettava huomioon, kun arvioidaan liittymisen jälkeen toteutettujen tai vasta suunnitteilla olevien toimenpiteiden soveltuvuutta yhteismarkkinoille. Toimenpiteiden kokonaisarvo on 147 miljoonaa zlotya (35 milj. euroa) (19).

(92)

Komissio ei ole saanut vastausta siihen, milloin ne taulukossa 3 mainitut toimenpiteet, jotka on hyväksytty työmarkkinoiden kannalta erityisen merkittäville yrityksille myönnettävästä valtiontuesta 30 päivänä lokakuuta 2002 annetun lain nojalla (sellaisena kuin se on muutettuna), on toteutettu. Puolan viranomaiset eivät ole esittäneet tätä koskevia uusia perusteluja muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen perusteella esittämissään huomautuksissa. Tukea myöntävien yksittäisten tahojen on annettava suostumuksensa siihen, että niiden saatavat asetetaan uudelleenjärjestelyn piiriin em. lain mukaisesti, mutta tämä suostumus ei yksinään riitä rakenneuudistuksen toteuttamiseen. Lain mukaan menettelyn ratkaiseva vaihe on rakenneuudistuspäätös, jonka teollisuuden kehittämisviraston pääjohtaja teki 29 päivänä huhtikuuta 2005. Tällä perusteella komissio toteaa, että toimenpiteet on myönnetty liittymisen jälkeen. Näin ollen komissiolla on toimivalta arvioida niiden soveltuvuutta yhteismarkkinoille. On huomattava, että kyseiset tukitoimenpiteet, joiden arvo on 27,897 miljoonaa zlotya (6,61 milj. euroa), on toteutettu EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn täytäntöönpanokiellon vastaisesti, minkä vuoksi ne ovat sääntöjenvastaista tukea.

(93)

Lopuksi voidaan todeta, että jos taulukossa 4 mainittujen toimenpiteiden katsotaan olevan valtiontukea, komissiolla on toimivalta arvioida niiden soveltuvuutta yhteismarkkinoille, koska ne on selvästi myönnetty liittymisen jälkeen.

(94)

Asetuksen (EY) N:o 659/1999 9 artiklassa säädetään, että ”Komissio voi peruuttaa […] päätöksen annettuaan asianomaiselle jäsenvaltiolle tilaisuuden toimittaa huomautuksensa, jos päätös on perustunut menettelyn aikana annettuihin virheellisiin tietoihin, jotka ovat olleet päätöksen kannalta ratkaisevia. Ennen päätöksen peruuttamista ja uuden päätöksen tekemistä komissio aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti”.

(95)

Kuten jo todettiin, 20 päivänä joulukuuta 2006 tehty päätös perustui virheellisiin tietoihin eli helmikuussa 2006 laadittuun rakenneuudistussuunnitelmaan, joka ei enää ollut sitova silloin kun komissio teki päätöksensä. Puolan viranomaiset eivät toimittaneet komissiolle rakenneuudistussuunnitelman päivitettyä versiota marraskuussa 2005 aloitetun tutkintamenettelyn aikana, vaikka HSW:n vastuulliset elimet olivat jo hyväksyneet uuden suunnitelman. Rakenneuudistussuunnitelma on kuitenkin komission tärkein tietolähde, kun se arvioi rakenneuudistustuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille. Vaikka helmikuun suunnitelma ei alun perin ollut virheellinen tietolähde, siitä kiistatta tuli virheellinen sen jälkeen kun suunnitelman uusi versio oli hyväksytty marraskuussa 2006. Tämän vuoksi helmikuun suunnitelma, jonka perusteella komissio teki ensimmäisen päätöksensä, oli kyseisenä ajankohtana virheellinen tietolähde.

(96)

Komissio toteaa näin ollen, että 20 päivänä joulukuuta 2006 tehty päätös perustui virheellisiin tietoihin, minkä vuoksi sen perusteluja on tarpeen muuttaa ja päätös itsessään peruuttaa asetuksen (EY) N:o 659/1999 9 artiklan nojalla.

(97)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(98)

Puolan viranomaiset eivät ole kiistäneet sitä, että taulukoissa 2 ja 3 mainitut toimenpiteet ovat valtiontukea.

(99)

Puolan viranomaisten mukaan verojen ja sosiaaliturvamaksujen lykkäysten muodossa myönnetty tuki (taulukko 4, toimenpiteet 28 ja 29) ei ole valtiontukea vaan vähämerkityksistä tukea (de minimis) tai toimenpiteisiin sisältyvän tuen määrä on nolla. Puolan viranomaiset perustavat väitteensä laskelmiin yksittäisten toimenpiteiden sisältämästä tuesta.

(100)

Komissio ei voi hyväksyä Puolan viranomaisten soveltamaa laskentatapaa. Edellä mainitut toimenpiteet on myönnetty taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen hyväksi. Maksujen lykkäämiseen HSW:n hyväksi liittyvä riski on suurempi kuin se olisi siinä tapauksessa, että yrityksen taloudellinen tilanne olisi hyvä, ja tämän tulisi näkyä vaaditussa korkoprosentissa. Siksi vertailuarvona ei voida käyttää viitekorkoa. Laskentatapa, jonka mukaan vaadittua korkoprosenttia verrataan viitekorkoon, ei sovellu tähän tapaukseen. Siksi komissio ei voi hyväksyä Puolan viranomaisten perusteluja.

(101)

Kun kyseessä on vaikeuksissa oleva yritys, toimenpiteen tuki-intensiteetti ei komission vakiintuneen käytännön mukaan (20) saa olla suurempi kuin toimenpiteen nimellismäärä. Taulukossa 4 mainittujen, maksujen lykkäyksen muodossa myönnettyjen toimenpiteiden arvo on 38,480 miljoonaa zlotya (9,12 milj. euroa).

(102)

Komissio katsoo, että taulukossa 3 mainitut tukitoimenpiteet ja taulukossa 4 mainitut lykkäykset, kuten toimenpiteet 28 ja 29, on rahoitettu valtion varoista. Ne suosivat yksittäistä yritystä ja antavat sille etua, jota se ei saisi markkinoilta. HSW valmistaa rakennuskoneita, joita eri jäsenvaltioista tulevat toimijat myyvät yhteismarkkinoilla kovassa kilpailutilanteessa. Tällä perusteella kyseessä on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki.

(103)

Kahta lainaa, joiden muuntamista osakkeiksi tässä päätöksessä analysoidaan (21), pidettiin 20 päivänä joulukuuta 2006 tehdyssä päätöksessä ennen liittymistä myönnettynä valtiontukena. Tuen määräksi laskettiin 100 prosenttia lainojen nimellisarvosta. Puolan viranomaiset eivät kiistäneet tätä päätelmää ennen 10 päivänä lokakuuta 2007 tehdyn komission päätöksen julkaisemista.

(104)

Ilmoitettu lainojen muuntaminen osakkeiksi muodostaa ARP:n toteuttaman pääomanlisäyksen, minkä vuoksi kyseessä on valtion varojen käyttö. Tuki antaa yritykselle etua, koska vaikeuksissa olevana yrityksenä HSW ei olisi saanut markkinoilta vastaavaa rahoitusta tällaisin ehdoin. Kuten edellä todettiin, Puolan viranomaiset ovat myöntäneet, että lainojen muuntaminen osakkeiksi kohensi tuensaajan tilannetta.

(105)

Puolan viranomaisten mukaan lainojen muuntaminen osakkeiksi oli markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaista. Komissio katsoo kuitenkin, että HSW:ssa toteutettiin kyseisenä aikana rakenneuudistus, ja sen tilanteen paraneminen siinä vaiheessa kun lainat muunnettiin osakkeiksi oli yrityksen aiemmin saaman valtiontuen ansiota. Tämän vuoksi komissio katsoo vakiintuneen käytännön ja oikeuskäytännön (22) perusteella, että lainojen muuntaminen osakkeiksi ei ollut markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaista.

(106)

Tämän perusteella liittymisen jälkeen toteutettu lainojen muuntaminen osakkeiksi oli valtiontukea, mitä Puolan viranomaiset eivät ole kiistäneet.

(107)

Myös kaikki muut muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä mainitut toimenpiteet ovat valtiontukea, mitä Puolan viranomaiset eivät ole kiistäneet.

(108)

Tutkittavana olevaan asiaan ei voida soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan mukaisia poikkeuksia. Koska tuen perimmäisenä tarkoituksena on vaikeuksissa olevan yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen, siihen voidaan soveltaa ainoastaan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettua poikkeusta, jonka mukaan komissio voi hyväksyä tuen, joka on myönnetty tietyn taloudellisen toiminnan edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(109)

Koska komissio kumoaa 20 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn päätöksen asetuksen (EY) N:o 659/1999 9 artiklan nojalla ja korvaa sen tällä päätöksellä, koko rakenneuudistusprosessin soveltuvuus yhteismarkkinoille on tutkittava uudelleen.

(110)

Komissio arvioi uutta tukea sisältävät toimenpiteet ja koko rakenneuudistussuunnitelman (mukaan lukien helmikuun 2006 ja marraskuun 2006 rakenneuudistussuunnitelmat) vaikeuksissa olevien yritysten pelastamista ja rakenneuudistusta koskevien yhteisön suuntaviivojen perusteella. Tällä hetkellä voimassa olevat yhteisön suuntaviivat vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (23), jäljempänä ’vuoden 2004 suuntaviivat’, tulivat voimaan 10 päivänä lokakuuta 2004. Jos tukitoimenpiteitä koskeva ilmoitus on kirjattu saapuneeksi ennen kyseistä päivämäärää, niihin sovelletaan edellisiä yhteisön suuntaviivoja vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (24), jäljempänä ’vuoden 1999 suuntaviivat’. Vuoden 2004 suuntaviivojen 104 kohdan mukaan ”Komissio tutkii kaikkien sellaisten pelastamis- tai rakenneuudistustukien soveltuvuuden yhteismarkkinoille, jotka on myönnetty ilman komission lupaa ja sen vuoksi perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti näiden suuntaviivojen perusteella, jos tuki on osittain tai kokonaan myönnetty sen jälkeen, kun nämä suuntaviivat on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä’.

(111)

Käsiteltävänä olevassa asiassa monet toimenpiteet ilmoitettiin komissiolle 8 päivänä lokakuuta 2004 (kaksi päivää ennen vuoden 2004 suuntaviivojen voimaantuloa). Puolan viranomaiset ilmoittivat kuitenkin komissiolle 7 päivänä maaliskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä eräistä lisätoimenpiteistä, jotka oli toteutettu HSW:n hyväksi EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti. Kaikki taulukon 5 kohdissa III ja IV kuvatut toimenpiteet on toteutettu joulukuun 2004 jälkeen eli vuoden 2004 suuntaviivojen julkaisemisen jälkeen. Lisäksi lainojen muuntaminen osakkeiksi tapahtui vasta heinäkuussa 2007. Komissio toteaa näin ollen, että käsiteltävänä olevassa asiassa on sekä ilmoitettuihin että ilmoittamattomiin tukitoimenpiteisiin sovellettava vuoden 2004 suuntaviivoja, koska kaikki toimenpiteet perustuvat samaan rakenneuudistussuunnitelmaan.

(112)

Uuden rakenneuudistustuen yhteismarkkinoille soveltuvuuden arvioimiseksi on muodostettava asiasta kokonaisnäkemys. Jotta voidaan selvittää, palauttaako rakenneuudistussuunnitelma yrityksen elinkelpoisuuden ja onko tuki rajoitettu välttämättömään vähimmäismäärään, ja määrittää tarvittavat vastasuoritteet kilpailun vääristymisen välttämiseksi, on otettava huomioon kaikki tukitoimenpiteet eikä pelkästään uutta tukea.

(113)

Kaikkien niiden syiden perusteella, jotka on esitetty jo ensimmäisessä muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä (25), kyseessä on vuoden 2004 suuntaviivojen 2.1 kohdassa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys, jolle voidaan myöntää tukea rakenneuudistuksen toteuttamista varten.

(114)

Vuoden 2004 suuntaviivojen 35 kohdan mukaan ”rakenneuudistussuunnitelman, jonka toteuttamisajan on oltava mahdollisimman lyhyt, on mahdollistettava yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen kohtuullisessa ajassa yrityksen tulevia toimintaedellytyksiä koskevien realististen oletusten perusteella. […] Elinkelpoisuuden paranemisen on perustuttava pääasiassa […] yrityksen sisäisiin toimenpiteisiin.”

(115)

HSW:n suurin periaatteellinen ongelma oli korkea velkaantumisaste. Komissio katsoo, että talouden uudelleenjärjestely on saatettu päätökseen.

(116)

Ensimmäisessä muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio ilmoitti suhtautuvansa epäilevästi siihen, että rakenneuudistuksessa keskityttiin lähinnä taloudellisiin näkökohtiin eikä teollisuuden rakenneuudistukseen ollut kiinnitetty riittävästi huomiota. Huomautuksissaan Puolan viranomaiset esittivät riittävät perustelut sille, että yrityksen vanhentunut organisaatiorakenne oli todella yksi yrityksen perusongelmista. Ongelma ratkaistiin erottamalla tuotantoon välittömästi liittyvät resurssit myytäväksi tarkoitetuista resursseista. Juuri tästä syystä HSW perusti väliaikaisesti itsenäisen HSW-Tradingin.

(117)

Yksi rakenneuudistussuunnitelman tärkeimpiä osia oli tytäryhtiöiden osakkeiden myynti sekä eräiden palveluja tarjoavien osastojen erottaminen muusta toiminnasta ja niiden myynti. Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio epäili myyntisuunnitelmien realistisuutta. HSW on kuitenkin saanut myynnistä yli neljä kertaa ennakoitua suuremmat tulot.

(118)

Toinen rakenneuudistussuunnitelman onnistumisen kannalta keskeinen seikka olivat jakeluyhtiö Dresstan omistussuhteet. Rajoituksetonta pääsyä tärkeille Pohjois-Amerikan markkinoille haittasi se, että ratkaisevan osuuden Dresstan osakkeista omisti eräs HSW:n kilpailija. Ongelmaan löytyi ratkaisu, kun HSW hankki määräysvallan kyseisessä […] -nimisessä yrityksessä.

(119)

Henkilöstön uudelleenjärjestely, jonka tavoitteena oli vähentää työntekijöiden määrää yli tuhannella, on realistinen ja uskottava keino vähentää kustannuksia.

(120)

HSW:n tulos oli voitollinen ensimmäisen kerran vuonna 2005. Yritys tuotti voittoa myös vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Kuten marraskuun suunnitelmassa todetaan, rakenneuudistuskauden päättyessä (vuonna 2007) voittojen odotetaan kuitenkin supistuvan rakenneuudistuksen suurien kustannusten vuoksi ja siksi, että vuoden 2005 poikkeuksellisen hyvä tulos johtui kertaluonteisesta tapahtumasta eli omaisuuden myynnistä. Nettotuloksen odotetaan kuitenkin paranevan vuodesta 2007 alkaen niin, että se […] vuonna 2012. […] Näyttää siltä, että yrityksen maksuvalmiusongelmat saadaan ratkaistua rakenneuudistuskauden loppuun mennessä.

(121)

Komissio epäili, pystyttäisiinkö HSW:n pitkän aikavälin elinkelpoisuus palauttamaan marraskuun suunnitelman avulla.

(122)

Ensinnäkin vaikutti siltä, että HSW tarvitsi jatkuvasti lisää rahaa, eivätkä helmikuun suunnitelmaan sisältyneet rakenneuudistustoimet olleet riittäviä, mikä asetti kyseenalaiseksi molempien rakenneuudistussuunnitelmien uskottavuuden.

(123)

Mikään Puolan viranomaisten toimittamissa selvityksissä ei viittaa siihen, että lisävarat olisivat olleet muuta kuin kertaluonteinen tuki, joka myönnettiin vuonna 2007 sen jälkeen kun HSW:n kilpailijat yhtäkkiä muuttivat markkinointikäytäntöjään merkittävästi. Puolan viranomaiset ovat osoittaneet, että jatkossa HSW pystyy erittäin todennäköisesti hankkimaan riittävästi varoja voidakseen tarjota asiakkailleen ja tavarantoimittajilleen kilpailukykyiset ehdot, sillä HSW:n taloudellista tulosta ilmentävät osoittimet ovat tyydyttävällä tasolla nyt kun kustannuksia on alennettu erilaisin toimenpitein. Tämän vuoksi komissio katsoo, että HSW:n lisärahoitustarpeiden kattaminen oli välttämätöntä, jotta HSW pystyi jatkamaan toimintaansa rakenneuudistuskauden loppuun asti, ja että rakenneuudistussuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että tällaista resurssipulaa ei enää synny.

(124)

Toiseksi Puolan viranomaiset ovat esittäneet riittävät todisteet siitä, että yritys pystyy nykyään suojautumaan valuuttakurssien vaihteluun liittyviltä riskeiltä aiempaa paremmin. Näin on ratkaistu yksi keskeisistä yrityksen vaikeaan tilanteeseen johtaneista ongelmista. Myynnin suuntaaminen kannattavammille puskutraktoreiden ja putkenlaskukoneiden markkinoille näkyy operatiivisen toiminnan voittoina. HSW on alkanut kirjata valtaosan myynnistä euroina eikä dollareina, mikä on jo vähentänyt kirjanpitovaluutan kurssivaihteluita. Kun euromääräisen myynnin osuus tulevaisuudessa lisääntyy, tämän strategian pitäisi tuottaa vielä lisää myönteisiä vaikutuksia. Strategia on yrityksen elinkelpoisuuden palauttamisen kannalta ratkaisevan tärkeä. Jos HSW on myös jatkossa […], kuten sekä helmikuun että marraskuun suunnitelmassa oletetaan, sen pitäisi pystyä kasvattamaan tulojaan myös siinä tapauksessa, että kaikki muut kriteerit pysyvät ennallaan. HSW:n rakenneuudistussuunnitelman uskottavuutta on vahvistanut myös se, että markkinatoimijat ovat suhtautuneet rakenneuudistuksen toteutumiseen luottavaisesti.

(125)

Komissio muistuttaa, että ARP on muuntanut myöntämiensä lainojen nimellisarvon osakkeiksi ja että siitä on näin ollen tullut HSW:n osakkeenomistaja.

(126)

Komissio katsoo, että 20 päivänä joulukuuta 2006 tehdyssä päätöksessä näiden kahden lainan sisältämän tuen määräksi arvioitiin 100 prosenttia lainapääomasta eli yhteensä 75 miljoonaa zlotya Puolan viranomaisten ilmoituksen mukaisesti.

(127)

Lainojen muuntaminen osakkeiksi muuttaa valtiontuen muotoa; sen sijaan, että HSW olisi joutunut maksamaan ARP:lle 96,2 miljoonaa zlotya (26) (kaksi lainaa yhteensä 75 milj. zlotya ja 21,2 milj. zlotyn korot) ja tavanomaiset korot, yritys laski liikkeeseen 75 miljoonan zlotyn arvosta osakkeita, jotka ARP otti haltuunsa.

(128)

Komissio toteaa, että ARP toteutti lainojen muuntamisen osakkeiksi 2 päivänä heinäkuuta 2007 täytäntöönpanokiellon vastaisesti.

(129)

Puolan viranomaiset ovat myöntäneet, että yrityksen tilanne koheni sen jälkeen kun lainat oli muunnettu osakkeiksi.

(130)

Komissio katsoo, että lainojen muuntaminen osakkeiksi johtaa lainojen vakuudeksi asetettujen varojen vapauttamiseen. Tämä puolestaan parantaa tuensaajan maksuvalmiutta, mikä lisää sen mahdollisuuksia saada lisää luottoa. Kirjanpitotermein ilmaistuna lainojen muuntaminen osakkeiksi vaikuttaa HSW:n taseeseen jäljempänä esitettävällä tavalla. Tuensaajalla on käytettävissään enemmän varoja, koska sen ei tarvitse käyttää saatavilla olevia varoja lainojen takaisinmaksuun. Lisäksi taseen vastattavia ei tarvitse vähentää niin kuin lainojen takaisinmaksun perusteella olisi tehtävä. Tämän seurauksena myös oman pääoman osuus taseen loppusummasta kasvaa, mikä edelleen parantaa sekä HSW:n suhteellista velkaantumisastetta että sen luottokelpoisuutta. Puolan viranomaisten mukaan HSW pystyy tämän toimenpiteen ansiosta kartuttamaan varoja, joita se tarvitsee voidakseen toimia markkinoilla asianmukaisella tavalla ja toteuttaa jatkossa välttämättömät investoinnit (27).

(131)

Tuloslaskelman osalta taas voidaan todeta, että yrityksen ei tarvitse maksaa saamistaan lainoista korkoja (yhteenlaskettu määrä 21,2 milj. zlotya). Sen sijaan HSW:n pitäisi ainoastaan maksaa osakkeenomistajille (muun muassa ARP:lle) mahdollista osinkoa siinä tapauksessa, että sille kertyy voittoa jaettavaksi.

(132)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että sen epäilykset sen suhteen, voitaisiinko yrityksen elinkelpoisuus palauttaa marraskuun suunnitelman avulla, ovat hälventyneet.

(133)

Vuoden 2004 suuntaviivojen 38–42 kohdan mukaan on toteutettava toimenpiteitä, joiden avulla lievennetään tuen kilpailijoille aiheuttamia haitallisia vaikutuksia. Tuki ei saa vääristää kilpailua kohtuuttomasti. Yleensä tämä tarkoittaa yrityksen markkinaläsnäolon rajoittamista merkityksellisillä markkinoilla rakenneuudistuskauden päättyessä. Yrityksen markkinaläsnäolon pakollinen rajoittaminen tai supistaminen merkityksellisillä markkinoilla on vastasuorite, josta on etua sen kilpailijoille. Toimenpiteet on suhteutettava tuesta aiheutuviin kilpailua vääristäviin vaikutuksiin ja etenkin yrityksen kokoon ja suhteelliseen painoarvoon merkityksellisillä markkinoilla.

(134)

Suuntaviivojen 56 kohdan mukaan tuki voidaan hyväksyä joustavammin ehdoin, jos tukialueella toteutetaan vastasuoritteita. Analysoidessaan rakenneuudistustuen vaikutusta markkinoihin ja HSW:n kilpailijoihin komissio ottaa huomioon sen, että HSW sijaitsee alueella, jolla voidaan myöntää EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tukea.

(135)

Puolan viranomaisten mukaan HSW aikoo supistaa tuotantokapasiteettiaan 20 prosentilla eli 1 500 rakennuskoneesta 1 200 koneeseen. Komissio pitää supistusta riittämättömänä, koska yritys aikoo joka tapauksessa hyödyntää vain 66:tta prosenttia tuotantokapasiteetista rakenneuudistuskauden päättyessä vuonna 2007. Puolan viranomaiset eivät ole toimittaneet komissiolle lisätietoja, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että yritys olisi myynyt yli 1 200 konetta ennen rakenneuudistuksen aloittamista.

(136)

Puolan viranomaisten mukaan tuensaaja on sitä paitsi rajoittanut toimintaansa ja tuotantokapasiteettiaan myös myymällä eräitä voittoa tuottavia tuotantoyrityksiä. Myydyistä suurista tytäryhtiöistä ainakin kaksi (HSW-Walcownia Blach Sp. z o.o. ja HSW-Huta Stali Jakościowych) tuotti voittoa ja ne myös myytiin voitolla. Vuonna 2005 näiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 460 miljoonaa zlotya (109 milj. euroa) ja työntekijöiden yhteenlaskettu määrä 1 000, kun HSW-konsernin perustoimintojen (HSW ja HSW-Trading) liikevaihto oli 430 miljoonaa zlotya (101,9 milj. euroa) ja työntekijämäärä oli 2 400. Molemmat myydyt tytäryhtiöt tuottivat teräsjalosteita. Komissiolle esitetyn arvion mukaan kummatkin tytäryhtiöt olivat myyntiajankohtana kannattavia, ja ennusteen mukaan myyntituoton piti olla noin 6 prosenttia. Molemmat yhtiöt olivat merkittävä osa HSW-konsernin toimintaa, koska niiden toiminta oli voitollista ja niiden markkinaodotukset olivat suotuisat.

(137)

Vuoden 2004 suuntaviivoissa todetaan, että eri muodossa myönnetty tuki voi vaikuttaa kilpailuun eri tavoin. Lisäksi suuntaviivojen 45 kohdassa todetaan, että kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi on vältettävä sen muotoisen tai niin suuren tuen myöntämistä, että yritys saisi liiallisia rahavaroja, joita se voisi käyttää aggressiiviseen markkinoita vääristävään toimintaan, joka ei liity rakenneuudistukseen. Komissio suhtautui marraskuun suunnitelmaan sisältyvien vastasuoritteiden riittävyyteen epäilevästi. Puolan viranomaiset ovat myöntäneet, että HSW:n lainojen muuntaminen osakkeiksi tuo yritykselle etua, koska toimenpide parantaa merkittävästi sen maksuvalmiutta. Valtiontuen myöntämismuodon muuttaminen siis paransi HSW:n tilannetta. Lisäksi HSW aikoo käyttää valtaosan näin saamistaan rahavaroista parempien kilpailuehtojen tarjoamiseen asiakkailleen. Sen vuoksi komissio katsoo, että helmikuun suunnitelman perusteella toteutetut vastasuoritteet olivat yksinään riittämättömiä, koska lainojen muuntaminen osakkeiksi lisää kilpailun vääristymistä. Tätä varten olisi pitänyt lisätä myös vastasuoritteita, koska ne on suhteutettava tuesta aiheutuviin kilpailua vääristäviin vaikutuksiin (28).

(138)

Puolan viranomaiset ilmoittivat komissiolle 22 päivänä joulukuuta 2008 päivätyllä kirjeellä vuoden 2004 suuntaviivojen 39 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetusta uusien omaisuuserien myynnistä.

(139)

Puolan viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että tuensaaja oli rajoittanut toimintaansa ja tuotantokapasiteettiaan myymällä entisten lisäksi eräitä muitakin voittoa tuottavia tuotantoyrityksiä. Myydyistä tytäryhtiöistä kuusi (HSW-Zakład Kuźnia Matrycowa Sp. z o.o., HSW-Tlenownia Sp. z o.o., HSW-Sprężynownia Sp. z o.o., HSW-Lasowiak Sp. z o.o., HSW-Zakład Metalurgiczny Sp. z o.o. ja Informatyka Sp. z o.o.) oli kannattavia. Näiden yritysten kokonaistulot myyntiä edeltävältä vuodelta olivat 185 miljoonaa zlotya (43,8 milj. euroa), ja niissä oli yhteensä 1 100 työntekijää.

(140)

Myydyistä tytäryhtiöistä viisi (HSW-Zakład Kuźnia Matrycowa Sp. z o.o., HSW-Tlenownia Sp. z o.o., HSW-Sprężynownia Sp. z o.o., HSW-Zakład Metalurgiczny Sp. z o.o. ja Informatyka Sp. z o.o.) toimitti raaka-aineita ja palveluja sekä toisilleen HSW-konsernin puitteissa että ulkopuolisille asiakkaille. Ne toimittavat varaosia, esimerkiksi muotoon taottuja kappaleita ja kuumavalssatusta teräksestä tehtyjä jousia, sekä palveluja muille teollisuudenaloille kuten rautatie-, kone-, sähkö- ja kaivosteollisuudelle.

(141)

Puolan viranomaiset ovat myös ilmoittaneet, että ARP myy omistamansa HSW:n osakkeet vuoden 2009 loppuun mennessä.

(142)

Koska HSW:n myymistä tytäryhtiöistä viisi oli kannattavia ja ne kasvattivat HSW:n tuotantopotentiaalia, komissio katsoo, että niiden myymistä voidaan pitää vastasuoritteena, joka rajoittaa tuen aiheuttamaa kilpailun vääristymistä. Ottaen huomioon tämän ja HSW:n yksityistämissuunnitelman komissio katsoo, että ehdotetut vastasuoritteet rajoittavat myönnetyn tuen aiheuttamaa kilpailun vääristymistä riittävästi.

(143)

Vuoden 2004 suuntaviivojen 43–45 kohdan mukaan tuki on rajoitettava määrään, joka on ehdottomasti välttämätön yrityksen rakenneuudistuksen toteuttamiseksi. Tuki on myönnettävä sellaisessa muodossa, että se ei tuota yritykselle liiallisia rahavaroja, jotka se voisi käyttää aggressiiviseen markkinoita vääristävään toimintaan, joka ei liity rakenneuudistukseen.

(144)

Tuensaajalta odotetaan erityisesti, että se maksaa merkittävän osan rakenneuudistuksen kustannuksista omista varoistaan tai varoista, jotka se on saanut markkinaehdoin ulkoisista lähteistä.

(145)

Puolan viranomaiset ovat esittäneet yksityiskohtaisia tietoja toimenpiteistä, joita voidaan pitää tuensaajan omana rahoitusosuutena rakenneuudistuksen kustannuksista.

(146)

Ensinnäkin yritys aikoo hankkia pankkilainaa 46,9 miljoonaa zlotya (11,1 milj. euroa). Puolan viranomaiset ovat osoittaneet riittävällä tavalla, että HSW pystyy saamaan tällaisen rahoituksen markkinoilta, koska se on jo vuosina 2003–2005 saanut rajoitetusti yksityistä rahoitusta 31,9 miljoonaa zlotya (7,6 milj. euroa). Puolan viranomaisten mukaan tuensaaja pystyy saamaan markkinoilta rahoitusta rakenneuudistuksen päättymiseen asti.

(147)

Lisäksi HSW on helmikuun suunnitelman mukaan saanut tytäryhtiöidensä myynnistä yhteensä 112,2 miljoonaa zlotya (26,6 milj. euroa). Marraskuun suunnitelman mukaan tytäryhtiöiden myynnistä saatujen varojen yhteenlaskettu määrä on 126 miljoonaa zlotya (29,8 milj. euroa).

(148)

Helmikuun suunnitelman mukaisesti tuensaaja on lisäksi myynyt muita omaisuuseriä 52,1 miljoonan zlotyn (12,3 milj. euron) arvosta. Marraskuun suunnitelman mukaan tämä määrä on uusien omaisuuserien myynnin seurauksena noussut 61,4 miljoonaan zlotyyn (14,5 milj. euroon).

(149)

Komission epäilykset siitä, onko tuensaajan oma rahoitusosuus merkittävä ja yltääkö se vuoden 2004 suuntaviivoissa määriteltyyn vähimmäismäärään, ovat näin ollen hälventyneet. Rakenneuudistuksen kustannukset ovat 456,9 miljoonaa zlotya (lähes puolet rakenneuudistuksen kokonaiskustannuksista muodostuu talouden uudelleenjärjestelystä, ja jäljellejäävä osuus muodostuu pääasiassa yrityksen infrastruktuurin modernisointiin liittyvistä menoista ja organisaation rakenneuudistuksesta). Rakenneuudistuksen rahoituksen osalta voidaan katsoa, että 252,9 miljoonaa zlotya on yrityksen omaa rahoitusosuutta. Tähän sisältyvät yksityisiltä pankeilta saatu rahoitus (61,6 milj. zlotya), tulot omaisuuserien myynnistä ja vuokraamisesta (61,4 milj. zlotya) sekä tulot tytäryhtiöiden myynnistä (126,4 milj. zlotya) (29). HSW:n oma rahoitusosuus rakenneuudistuksen kokonaiskustannuksista on näin ollen 53,9 prosenttia, kun vuoden 2004 suuntaviivojen 44 kohdassa määritelty suuria yrityksiä koskeva vähimmäismäärä on 50 prosenttia.

(150)

Komissio ilmaisi 10 päivänä lokakuuta 2007 tekemässään päätöksessä suhtautuvansa epäilevästi siihen, olisiko yrityksen oma rahoitusosuus rakenneuudistuksen kokonaiskustannuksista riittävän suuri. Samalla se totesi, että Puolan viranomaisten perustelut sille, miksi lainojen muuntamisesta osakkeiksi saatavat lisävarat olivat tarpeen, eivät olleet saaneet komissiota vakuuttuneeksi siitä, että HSW ei ollut saanut ylimääräisiä käteisvaroja. Tähän liittyen komissio ilmoitti suhtautuvansa epäilevästi siihen, voitaisiinko markkinointitoimenpiteitä, joiden avulla HSW:n oli määrä pystyä kilpailemaan markkinoilla, todella pitää rakenneuudistustoimenpiteinä ja oliko tähän liittyvä tuki rajoitettu välttämättömään. Puolan viranomaiset ovat poistaneet nämä epäilykset osoittamalla, että toimenpiteet olivat yrityksen elinkelpoisuuden palauttamisen kannalta välttämättömiä, koska HSW tarvitsi niitä pysyäkseen markkinoilla. On myös korostettu, että yrityksen saamia lisävaroja ei käytetä uuden tuotantokapasiteetin hankintaan. Tämän perusteella komissio voi katsoa, että toimenpiteet olivat rakenneuudistuksen onnistumisen kannalta välttämättömiä.

(151)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio kiinnitti huomiota siihen, että HSW:n tytäryhtiö HSW-Zakład Zespołów Mechanicznych sai ennen Puolan liittymistä EU:hun rakenneuudistustukea vuosiksi 2003–2007. Oli osoitettava, että tämä tuki ei aiheuttanut heijastusvaikutuksia emoyhtiö HSW:lle. Vastaavasti komissio pyysi Puolan viranomaisia osoittamaan, että jos HSW:lle myönnetty rakenneuudistustuki hyväksyttäisiin, se ei aiheuttaisi heijastusvaikutuksia kyseiselle tytäryhtiölle.

(152)

Puolan viranomaiset ovat vakuuttaneet komissiolle, että tytäryhtiön (HSW-Zakład Zespołów Mechanicznych) ja HSW:n keskinäiset suhteet perustuvat markkinaehtoihin (mm. maksu- ja toimitusehdot) ja että koska yritykset ovat erillisiä oikeushenkilöitä, niillä on kummallakin oma kirjanpito. Ainoa syy, jonka vuoksi HSW valitsi raaka-aineen toimittajakseen juuri tämän tytäryhtiön, on sen maantieteellinen läheisyys.

(153)

Komissio suhtautui muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta 23 päivänä marraskuuta 2005 tekemässään päätöksessä epäilevästi siihen, oliko tukea saava erityinen puolustustarviketuotanto (tykit) erotettu siviilikäyttöön tarkoitettujen rakennuskoneiden tuotannosta riittävällä tavalla. Tuotantosuuntien erottamisen tarkoituksena on välttää niiden ristiintukeminen. Puolan viranomaisten komissiolle toimittamat tiedot osoittavat, että nykyisen kirjanpitojärjestelmän avulla näiden eri tuotantosuuntien kustannukset voidaan erottaa selkeästi toisistaan.

(154)

Komissio katsoo, että vaikka tässä käsitelty valtiontuki on myönnetty osittain perustamissopimuksen 88 artiklassa määriteltyjen edellytysten vastaisesti, se tästä huolimatta soveltuu yhteismarkkinoille,