EUR-Lex Prístup k právu Európskej únie

Späť na domovskú stránku portálu EUR-Lex

Tento dokument je výňatok z webového sídla EUR-Lex

Dokument 32009R0803

Neuvoston asetus (EY) N:o 803/2009, annettu 27 päivänä elokuuta 2009 , lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa sekä Taiwanista lähetettyjen samojen tuotteiden tuonnissa riippumatta siitä, onko Taiwan ilmoitettu tullille niiden alkuperäksi, ja yrityksille Chup Hsin Enterprise Co. Ltd ja Nian Hong Pipe Fittings Co. Ltd. myönnetyn vapautuksen kumoamisesta

EUVL L 233, 4.9.2009, s. 1 – 17 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (HR)

Právny stav dokumentu Účinné

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2009/803/oj

4.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 233/1


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 803/2009,

annettu 27 päivänä elokuuta 2009,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa sekä Taiwanista lähetettyjen samojen tuotteiden tuonnissa riippumatta siitä, onko Taiwan ilmoitettu tullille niiden alkuperäksi, ja yrityksille Chup Hsin Enterprise Co. Ltd ja Nian Hong Pipe Fittings Co. Ltd. myönnetyn vapautuksen kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 13 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

1.   Voimassa olevat toimenpiteet ja aiemmat tutkimukset

(1)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 584/96 (2) otettiin käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tiettyjen, muun muassa Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Thaimaasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitososien, jäljempänä ’putkien liitososat’ tai ’tarkasteltavana oleva tuote’ tuonnissa (’alkuperäinen tutkimus’). Kyseiset toimenpiteet laajennettiin perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan nojalla annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 763/2000 (3) toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen päätelmien perusteella koskemaan tiettyä Taiwanista lähetettyä tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia.

(2)

Tällä hetkellä voimassa olevia toimenpiteitä ovat lopulliset polkumyyntitullit, jotka on otettu käyttöön neuvoston asetuksella (EY) N:o 964/2003 (4) tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitososien tuonnissa sekä samojen tuotteiden Taiwanista lähetetyssä tuonnissa riippumatta siitä, onko Taiwan ilmoitettu tullille niiden alkuperämaaksi, perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (’ensimmäinen toimenpiteiden päättymistä koskeva tarkastelu’). Voimassa oleva polkumyyntitulli on Kiinan kansantasavallan osalta 58,6 prosenttia ja Thaimaan osalta 58,9 prosenttia lukuun ottamatta yrityksiä Thai Benkan Co. Ltd (0 %) ja Awaji Materia Co. Ltd. (5) (7,4 %). Kolme taiwanilaista yritystä, Chup Hsin Enterprise Co. Ltd., Rigid Industries Co. Ltd ja Nian Hong Pipe Fittings Co. Ltd., on vapautettu toimenpiteiden laajennuksesta, jolla toimenpiteet ulotettiin koskemaan Taiwania.

(3)

Tietyiltä thaimaalaisilta tuottajilta hyväksyttiin sitoumus komission päätöksellä 96/252/EY (6). Vuonna 2004 sitoumukset peruutettiin asetusta (EY) N:o 964/2003 muuttavalla asetuksella (EY) N:o 1496/2004 (7).

(4)

Kiinasta peräisin olevaa tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevat toimenpiteet laajennettiin perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan nojalla koskemaan Indonesiasta lähetettyä tuontia neuvoston asetuksella (EY) N:o 2052/2004 (8), Sri Lankalta lähetettyä tuontia neuvoston asetuksella (EY) N:o 2053/2004 (9) ja Filippiineiltä lähetettyä tuontia neuvoston asetuksella (EY) N:o 655/2006 (10) riippumatta siitä, onko Indonesia, Sri Lanka tai Filippiinit ilmoitettu tullille niiden alkuperämaaksi.

(5)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 1001/2008 (11) käyttöön otetut toimenpiteet ovat nyt voimassa myös Korean tasavallasta ja Malesiasta tulevassa tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa.

2.   Tarkasteluja koskeva pyyntö

(6)

Kiinasta ja Thaimaasta peräisin olevien putkien liitososien tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (12) julkaisemisen jälkeen komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisen tarkasteluja koskevan pyynnön.

(7)

Pyynnön teki 5 päivänä maaliskuuta 2008 teräksisten tyssähitsauksessa käytettävien liitososien valmistajien etuja valvova järjestö Defence Committee of the Steel Butt-Welding Fittings Industry of the European Union, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, edustaen tuottajia, joiden tuotanto muodostaa pääosan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia putkien liitososien koko tuotannosta yhteisössä.

(8)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla esitettyä pyyntöä perusteltiin sillä, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(9)

Perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla esitetty pyyntö perustui pyynnön esittäjän toimittamiin tietoihin, joiden mukaan toimenpide ei ole enää Kiinasta tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin osalta riittävä vahingollisen polkumyynnin torjumiseksi etenkään Taiwanista lähetettyä tuontia koskevan laajennuksen osalta. Pyynnön esittäjä on toimittanut alustavaa näyttöä siitä, että yritysten Chup Hsin Enterprise Co. Ltd ja Nian Hong Pipe Fittings Co. Ltd tuonnin vapauttaminen toimenpiteen laajennuksesta ei ole enää perusteltua, koska kyseiset yritykset nähtävästi kiertävät toimenpiteitä esimerkiksi kuljettamalla Kiinasta peräisin olevia putkien liitososia Taiwanin kautta.

(10)

Neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan komissio on tullut siihen tulokseen, että näyttö on riittävä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja osittaisen välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi siltä osin kuin on kyse yritysten Chup Hsin Enterprise Co. Ltd., Kaohsiung (Taiwan) ja Nian Hong Pipe Fittings Co. Ltd., Kaohsiung (Taiwan) tuottamien putkien liitososien vapauttamisesta Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden laajennuksesta koskemaan Taiwanista lähetettyä tuontia, joten komissio pani perusasetuksen 11 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla vireille tarkastelut (13), jäljempänä ’nämä tarkastelut’.

3.   Tutkimus

3.1   Tutkimuksen osapuolet

(11)

Komissio ilmoitti virallisesti tarkastelujen vireillepanosta pyynnön esittäneille yhteisön tuottajille, muille yhteisön tuottajille, asianomaisten maiden, myös Taiwanin, vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille/kauppiaille, käyttäjille ja niitä edustaville järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä viejämaiden hallitusten edustajille.

(12)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille edellä mainituille osapuolille sekä tarkastelujen vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa ilmoittautuneille osapuolille. Lisäksi komissio antoi asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa saada tulla kuulluiksi.

(13)

Kyselyyn saatiin vastaukset kummaltakin Taiwanissa toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja kolmelta otokseen kuuluvalta yhteisön tuottajalta sekä kolmelta otokseen kuuluvalta yhteisössä toimivalta etuyhteydettömältä tuojalta (ks. 14–17 kappale).

3.2   Otanta

(14)

Koska Kiinassa vientiä harjoittavia tuottajia, yhteisössä tarkasteltavana olevan tuotteen etuyhteydettömiä tuojia ja pyyntöä tukevia yhteisön tuottajia oli ilmeisen runsaasti, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttämistä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Selvittääkseen, olisiko käytettävä otantamenetelmää ja jos olisi, miten otos valittaisiin, komissio pyysi kyseisiä osapuolia ilmoittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen 5.1 jakson a kohdan i–iii alakohdassa luetellut tiedot ja lähetti otantaa varten kyselylomakkeet, joissa pyydettiin tarkkoja tietoja kunkin yhteisön tuottajan, vientiä harjoittavan tuottajan ja tuojan, joita asia koski, myyntimääristä ja -hinnoista.

(15)

Kiinalaisilta ja thaimaalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta ei saatu lainkaan vastauksia, minkä vuoksi otantaa ei voitu käyttää.

(16)

Yhdeksän yhteisön tuottajaa vastasi otantaan liittyvään kyselylomakkeeseen. Tarkastelun tutkimusajanjaksona yhteisön markkinoilla toteutuneen myyntimäärän perusteella otokseen valittiin neljä yhteisön tuottajaa. Näitä tuottajia pyydettiin täyttämään kyselylomake kokonaisuudessaan. Yksi valituista yrityksistä ei sittemmin vastannut kaikkiin kyselylomakkeen kysymyksiin, ja tästä syystä se jätettiin pois otoksesta. Lopulliseen otokseen kuuluvien kolmen yrityksen osuus yhteisön tuotannonalan koko tuotannosta oli yli 59 prosenttia, ja niiden osuus yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymästä määrästä oli 62 prosenttia.

(17)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuojista yhdeksän vastasi otantaan liittyvään kyselyyn. Otokseen valittiin neljä tuojaa käyttäen perustana sitä, paljonko tuojat toivat tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön asianomaisista maista tarkastelun tutkimusajanjakson aikana. Yksi valituista yrityksistä ei kuitenkaan vastannut kaikkiin kyselylomakkeen kysymyksiin, ja tästä syystä se jätettiin pois otoksesta.

3.3   Tutkimus ja tarkastuskäynnit

(18)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tiedot, joita se piti tarpeellisina polkumyynnin ja vahingon todennäköisen jatkumisen tai toistumisen ja yhteisön edun määrittämisen kannalta ja voidakseen todeta, oliko edellä 9 kappaleessa mainittujen yritysten tuottamien tiettyjen putkien liitososien vapauttaminen Kiinan vastaisten polkumyyntitoimenpiteiden laajennuksesta edelleen perusteltua vahingollisen polkumyynnin torjumiseksi. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

a)

Otokseen kuuluvat yhteisön tuottajat

Erne Fittings GmbH, Schlins, Itävalta, mukaan luettuna siihen etuyhteydessä oleva yritys Siekmann Fittings, GmbH, Lohne, Saksa

Interfit SA, Maubeuge, Ranska

Virgilio Cena & Figli S.p.A, Brescia, Italia

b)

Otokseen kuuluvat etuyhteydettömät tuojat

BSS Group plc, Leicester, Yhdistynyt kuningaskunta

Eurobridas Fittings, SA, Zaragoza, Espanja

Manfred Geldbach GmbH & Co., Gelsenkirchen, Saksa

c)

Taiwanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat

Chup Hsin Enterprise Co. Ltd., Kaohsiung

Nian Hong Pipe Fittings Co. Ltd., Kaohsiung

d)

Vertailumaan (Yhdysvallat) tuottaja

Weldbend Corporation, Argo, Illinois, Yhdysvallat

3.4   Tarkastelun tutkimusajanjakso

(19)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2007 ja 31 päivän maaliskuuta 2008 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2004 ja tutkimusajanjakson lopun välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

B.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1.   Tarkasteltavana oleva tuote

(20)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja ensimmäisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa: Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevat raudasta tai teräksestä (ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä) valmistetut putkien liitos- ja muut osat (muut kuin valetut osat, laipat ja kierteitetyt osat), joiden suurin ulkoläpimitta on enintään 609,6 mm, jollaisia käytetään tyssähitsauksessa tai muihin tarkoituksiin.

(21)

Putkien liitososia valmistetaan pääasiassa putkia leikkaamalla ja muotoilemalla. Putkien liitososia käytetään putkien yhteenliittämiseen ja niitä on eri muotoisia: kulmaliittimiä, supistusliittimiä, T-liittimiä ja kärkikappaleita; niitä on myös eri kokoisia ja eri materiaaleista valmistettuja. Niitä käytetään pääasiassa petrokemian teollisuudessa, rakennusteollisuudessa, energiantuotannossa, laivanrakennuksessa ja teollisuuslaitoksissa. Putkien liitososia petrokemian teollisuudelle myytäessä käytetään maailmanlaajuista ANSI-standardia. Muilta osin yhteisössä käytetään yleisimmin DIN-standardia.

2.   Samankaltainen tuote

(22)

Samoin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja ensimmäisessä toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa, todettiin että asianomaisissa maissa tuotetuilla, kotimarkkinoilla myydyillä ja/tai yhteisöön viedyillä putkien liitososilla on samanlaiset fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet ja loppukäyttötarkoitukset kuin pyynnön esittäneiden yhteisön tuottajien yhteisössä myymillä tuotteilla, minkä vuoksi niitä pidetään samankaltaisina tuotteina perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

C.   POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISENTODENNÄKÖISYYS

(23)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

1.   Alustavat huomiot

(24)

Koska yksikään Kiinan kansantasavallassa tai Thaimaassa toimivista vientiä harjoittavista tuottajista ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä, kuten edellä todettiin, asiaa oli tutkittava käyttäen tietoja, joita komission yksiköt saivat muista lähteistä, kuten tarkastelupyynnöstä, Eurostatilta ja Kiinan tullitilastoista, sekä vertailumaassa kerättyjä tietoja.

2.   Thaimaa

a)   Normaaliarvo

(25)

Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti ja koska thaimaalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, normaaliarvo perustui pyynnössä annettuihin tietoihin eli Thaimaassa tapahtuneen valmistuksen arvioituihin kustannuksiin, joihin lisättiin 15 prosenttia myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja 11 prosenttia voittoa varten. Perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti ei ollut viitteitä siitä, että kyseinen voiton taso ylittäisi voiton, jonka muut viejät tai tuottajat tavallisesti saavat samaan yleiseen luokkaan kuuluvien tuotteiden myynnissä alkuperämaan kotimarkkinoilla.

b)   Vientihinta

(26)

Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti ja koska thaimaalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta laskettiin käyttämällä Eurostatin tietoja. Nämä luvut oikaistiin tuotelajeittain suhteessa kunkin tuotelajin tonnimäärään pyynnössä annettujen tietojen perusteella.

c)   Vertailu

(27)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi vientihinta oikaistiin sisämaa- ja merirahti-, vakuutus- ja pakkauskustannusten sekä palkkioiden huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

d)   Polkumyyntimarginaali

(28)

Polkumyyntimarginaalin laskemiseksi komissio vertaili painotettua keskimääräistä normaaliarvoa yhteisöön suuntautuvan viennin keskihintaan noudettuna lähettäjältä -tasolla samassa kaupan portaassa, perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti. Vertailu osoitti, että Thaimaan osalta oli olemassa 17,8 prosentin polkumyyntimarginaali, joka on sama määrä, jolla vahvistettu normaaliarvo ylittää vientihinnan.

3.   Kiinan kansantasavalta

a)   Normaaliarvo: Vertailumaa

(29)

Voimassa olevien toimenpiteiden mukaan kaikessa Kiinasta peräisin olevan samankaltaisen tuotteen tuonnissa yhteisöön sovelletaan yhtä koko maata koskevaa tullia. Normaaliarvo määritettiin näin ollen markkinataloutta toteuttavaa kolmatta maata eli vertailumaata koskevien tietojen perusteella. Alkuperäisessä tutkimuksessa vertailumaana käytettiin Thaimaata. Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin vertailumaaksi kuitenkin Amerikan yhdysvaltoja, koska yhteisön tuotannonala oli ilmoittanut tarkastelua koskevassa pyynnössään sen sopivan nyt vertailumaaksi Thaimaata paremmin. Mahdollisia vaihtoehtoja yritettiin löytää muiden kolmansien maiden joukosta, mutta yhtä yhdysvaltalaista yritystä lukuun ottamatta yhteistyöhön halukkaita yrityksiä ei ollut.

(30)

Yhdysvaltojen valintaa pidettiin tarkoituksenmukaisena perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti Yhdysvaltojen markkinoiden koon, tuontimäärien ja niiden johdosta vallitsevan ankaran kilpailun vuoksi. Koska lisäksi thaimaalaiset viejät eivät toimineet tutkimuksessa yhteistyössä, katsottiin tarkoituksenmukaisemmaksi perustaa Kiinalle määritettävä normaaliarvo yhteistyössä toimivan yhdysvaltalaisyrityksen todennettuihin tietoihin. Menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen julkaisemisen jälkeen ei myöskään saatu asianomaisilta osapuolilta huomautuksia ehdotuksesta, joka koski Yhdysvaltojen käyttöä vertailumaana. Tämän tuloksena normaaliarvon perustana käytettiin Yhdysvalloissa toimivan tuottajan toimittamia tietoja.

b)   Vientihinta

(31)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat kieltäytyivät yhteistyöstä, yhteisöön suuntautuvaa vientiä koskevat päätelmät oli tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kuten tehtiin alkuperäisessä tutkimuksessa, vientihinta määritettiin Kiinan tullitilastojen perusteella. Nämä tiedot tarkistettiin vertaamalla niitä Eurostatin tietoihin. Huomattavia eroja todettiin sekä määrissä että hinnoissa. Koska Kiinan harjoittamasta toimenpiteiden kiertämisestä oli aiemmin esitetty dokumentoitua näyttöä, joka osoitti, ettei Eurostatin tietojen avulla saatu riittävän tarkkaa kuvaa, pidettiin parempana olla käyttämättä niitä tässä tarkastelussa.

c)   Vertailu

(32)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti oikaisujen muodossa huomioon sellaiset kuljetuskustannusten (merirahti), vakuutuskustannusten, luottokustannusten ja välityspalkkioiden eroavuudet, joiden katsottiin vaikuttavan hintoihin ja niiden vertailtavuuteen.

d)   Polkumyyntimarginaali

(33)

Yhdysvaltojen noudettuna lähettäjältä -tason painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin Kiinan noudettuna lähettäjältä -tason painotettuun keskimääräiseen vientihintaan samassa kaupan portaassa perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti. Vertailu osoitti Kiinalle 100 prosentin polkumyyntimarginaalia.

e)   Päätelmät

(34)

Tutkimus on paljastanut, että tuonti kummastakin maasta on jatkunut hyvin huomattavalla polkumyynnillä. Tutkimus ei antanut aihetta päätellä, että polkumyynti loppuisi tai vähenisi, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tästä syystä pääteltiin, että polkumyynnin jatkuminen on todennäköistä. Lisäksi on syytä todeta, että vaikka kyseisten maiden viennissä sovellettiin korkeita polkumyyntitulleja, niistä tulevan tuonnin määrä on kasvanut valtavasti. Pidettiin kuitenkin asianmukaisena selvittää myös, toistuisiko polkumyynti vientimäärien lisäyksen osalta, mikäli voimassa olevat toimenpiteet kumottaisiin.

4.   Tuonnin kehitys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan

(35)

Polkumyynnin toistumisen todennäköisyyden selvittämiseksi arvioitiin seuraavia tekijöitä: asianomaisten maiden viennin ja/tai tuotantokapasiteetin kehitys, toimenpiteiden kiertämisen tausta Kiinan osalta sekä vientikäyttäytyminen kolmansien maiden markkinoilla.

5.   Thaimaa

(36)

Koska yksikään thaimaalaisista vientiä harjoittavista tuottajista ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä, asiaa oli tutkittava komission muista lähteistä, kuten pyynnöstä, saamia tietoja käyttäen. Thaimaan vuotuinen tuotantokapasiteetti arvioitiin pyynnön mukaisesti 63 000 tonniksi, kun kotimarkkinoiden kulutus oli vain 4 200 tonnia, ja tämän vuoksi Thaimaan tuotannonala oli suuresti riippuvainen viennistä. Vuosituotannon määräksi arvioitiin 38 000 tonnia. Näin ollen käyttämätöntä kapasiteettia arvioitiin olevan 25 000 tonnia.

(37)

Tutkimus on osoittanut, etteivät mitkään markkinat maailmanlaajuisesti pystyisi ottamaan vastaan tätä käyttämätöntä kapasiteettia, koska Thaimaahan sovelletaan jo nyt polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. Kyseiset polkumyyntitullit ovat Yhdysvalloissa 10,68–52,6 prosenttia tuotteelle, jonka sisäläpimitan on oltava 14 tuumaa ja joka vastaa suurelta osin tutkimuksessa tarkasteltavana olevaa tuotetta. Lisäksi aiemman kokemuksen sekä tätä tarkastelua koskevan pyynnön mukaisesti näyttää siltä, että yleisesti ylikapasiteettia on valtavasti maailmassa ja erityisesti Kaakkois-Aasiassa.

(38)

Jos siis toimenpiteiden voimassaolon annettaisiin päättyä, huomattava osa Thaimaan liikakapasiteetista ohjattaisiin todennäköisesti EU:n markkinoille, kun otetaan huomioon muilla tärkeillä markkinoilla voimassa olevat rajoitukset ja korkeat tullit.

6.   Kiinan kansantasavalta

a)   Tuotanto ja kapasiteetin käyttöaste

(39)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat kieltäytyivät yhteistyöstä, komission yksiköiden oli käytettävä käytettävissä olevia tietoja. Koska Kiinan tuotannonalasta on vain vähän tietoa saatavilla, seuraavat päätelmät on tehty pyynnössä esitettyjen tietojen sekä Kiinan tullitilastojen perusteella. Tukea näille päätelmille löytyi myös tiedoista, joita julkistettiin samankaltaisten menettelyjen yhteydessä Yhdysvalloissa.

(40)

Kyseisten lähteiden mukaan Kiinan kokonaistuotantokapasiteetti tarkasteltavana olevan tuotteen osalta oli noin 365 000 tonnia vuodessa. Pyynnössä arvioitiin Kiinan vuotuiseksi tuotantomääräksi nykyisin noin 291 000 tonnia. Arvio perustuu tullin kauppatilastoissa esitettyyn Kiinan maailmanlaajuisen viennin määrään (noin 70 000 tonnia vuodessa) ja kotimarkkinoiden kulutukseen, joka on arvioitu noin 221 000 tonniksi vuodessa.

(41)

Tämän perusteella Kiinan käyttämättömän kapasiteetin määrä nousisi 74 000 tonniin, mikä jo sinällään melkein riittäisi kattamaan EU:n koko kulutuksen (79 813 tonnia).

(42)

Koska kuten Thaimaahan, myös Kiinaan sovelletaan Yhdysvalloissa polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, joiden suuruus on 35,06–182,9 prosenttia, huomattava osa Kiinan liikakapasiteetista ohjattaisiin todennäköisesti EU:n markkinoille.

(43)

Se tosiseikka, että vaikka Kiinasta tulevassa tuonnissa sovellettiin korkeita polkumyyntitulleja (58,6 %), kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat onnistuivat kasvattamaan EU:hun suuntautuvaa vientiään merkittävästi niin, että vuoden 2004 määrä 2 550 tonnia oli kasvanut tutkimusajanjaksolla 10 268 tonniin, kertoo kiinalaisten viejien olevan jatkuvasti hyvin kiinnostuneita EU:n markkinoista.

7.   Toimenpiteiden kiertämisen tausta

(44)

Kiinalaiset viejät ovat lisäksi osoittaneet herkeämättömän päättäväisyytensä jatkaa vientiä EU:hun keinolla millä hyvänsä, mistä ovat osoituksena lukuisat yritykset kiertää neuvoston asetuksella (EY) N:o 964/2003 käyttöön otettuja toimenpiteitä ohjaamalla vientiä vuoron perään Taiwanin, Indonesian, Sri Lankan ja Filippiinien kautta.

(45)

Kiinan tullitilastojen perusteella on vieläkin selvempää, että EU on kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille hyvin houkutteleva markkina-alue, sillä ne ovat yltäneet joihinkin korkeimmista vientihinnoistaan (vaikkakin polkumyynnillä) harjoittaessaan vientiä EU:hun.

8.   Päätelmät

(46)

Tutkimuksen mukaan sekä Kiinan että Thaimaan vientiä harjoittavat tuottajat ovat jatkaneet polkumyyntikäytänteitään tutkimusajanjaksona.

(47)

Maille kertyi yhteensä 99 000 tonnia käyttämätöntä kapasiteettia, mikä oli merkittävästi enemmän kuin yhteisön koko tuotanto tutkimusajanjakson aikana (86 723 tonnia) ja vielä enemmän tutkimusajanjakson aikaiseen yhteisön kulutukseen (79 813 tonnia) verrattuna.

(48)

Koska Kiinalla on runsaasti käyttämätöntä tuotantokapasiteettia ja se on jo kiertänyt toimenpiteitä, on hyvin todennäköistä, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat lisäisivät huomattavasti tarkasteltavana olevan tuotteen vientiään yhteisöön polkumyynnillä, mikäli voimassa olevat toimenpiteet kumottaisiin.

(49)

Thaimaan osalta on syytä todeta, että thaimaalaiset yritykset ovat vientiin suuntautuneita ja yhteisön markkinat kiinnostavat niitä, joten on hyvin todennäköistä, että kyseiset yritykset alkaisivat uudelleen viedä huomattavia määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisön markkinoille polkumyynnillä, jos voimassa olevat toimenpiteet kumottaisiin.

(50)

Lisäksi viitataan kiinalaisten ja thaimaalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntikäytänteisiin Yhdysvaltojen markkinoilla sekä Yhdysvalloissa käyttöön otettuihin polkumyynnin vastaisiin toimenpiteisiin, joiden voimassaoloa jatkettiin lokakuussa 2005.

(51)

Tiivistäen voidaan todeta, että jos toimenpiteet kumottaisiin, on hyvin todennäköistä, että tuonti asianomaisista maista yhteisöön jatkuisi merkittävässä määrin ja polkumyyntihintaan.

D.   YHTEISÖN TUOTANNONALAN MÄÄRITELMÄ

(52)

Yhteisön tuotannonalan muodostivat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti kolme yhteisön tuottajaa, joiden puolesta pyyntö tehtiin ja jotka myös valittiin otokseen, sekä kuusi pyyntöä tukevaa yhteisön tuottajaa. Tältä pohjalta todettiin, että yhteisön tuotannonala edusti pääosaa eli tässä tapauksessa yli 76:ta prosenttia yhteisön koko tuotannosta.

E.   TILANNE YHTEISÖN MARKKINOILLA

1.   Kulutus yhteisön markkinoilla

(53)

Yhteisön kokonaistuotanto määritettiin yhdeksän valitusta tukevan yhteisön tuottajan toimittamien tietojen sekä pyynnössä ilmoitetun, yhteistyöhön osallistumattomien yhteisön tuottajien arvioidun tuotantomäärän pohjalta.

(54)

Tutkimuksessa ilmeni, että huomattava osa yhteisön tuottajien myynnistä tapahtui jälleenmyyjille, jotka vuorostaan veivät tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön ulkopuolelle, eli kyseinen myynti ei ollut tarkoitettu kulutettavaksi yhteisön markkinoilla. Tutkimuksessa ei pystytty määrittämään kyseisten jälleenmyyjien muiden kolmansien maiden markkinoille suuntautunutta vientimyynnin määrää. Todettavissa oleva yhteisön kulutus määritettiin tämän vuoksi edellä 53 kappaleessa määritellyn yhteisön kokonaistuotannon sekä Eurostatin tietoihin perustuvien, tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön tuonnin ja viennin kokonaismäärien perusteella.

(55)

Tämän perusteella yhteisön kulutus kasvoi tarkastelujakson aikana 28 prosenttia – vuonna 2004 se oli 62 317 tonnia ja tutkimusajanjakson aikana 79 813 tonnia.

Taulukko 1 –   Yhteisön kulutus

Yhteisön kulutus

2004

2005

2006

2007

Tutkimusajanjakso

Tonnia

62 317

57 492

64 919

77 095

79 813

Indeksi (2004 = 100)

100

92

104

124

128

Vuosimuutos

 

–8

12

20

4

Lähde: Eurostat, pyyntö, yhteisön tuotannonalan todennetut kyselyvastaukset

2.   Tämänhetkinen tuonti asianomaisista maista

a)   Määrä ja markkinaosuus

(56)

Tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta tapahtuneen tuonnin kokonaismäärän määrittämiseksi katsottiin tarkoituksenmukaiseksi lukea mukaan myös tuonti niistä maista, joita koskemaan voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet oli ulotettu perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan nojalla eli Sri Lankalta, Indonesiasta, Filippiineiltä ja Taiwanilta (ks. 2 ja 4 kappale). Katsottiinpa, että kyseisistä maista tulevassa tuonnissa oli itse asiassa kyse Kiinasta peräisin olevista tuotteista. Tämän perusteella putkien liitososien tuonti Kiinasta ja Thaimaasta kasvoi vuoden 2004 määrästä (6 861 tonnia) tutkimusajanjakson aikaiseen määrään (17 605 tonnia) eli kasvu oli 157 prosenttia. Kyseisen tuonnin markkinaosuus ilmaistuna prosentteina yhteisön kulutuksesta kasvoi tutkimusajanjakson aikana 11 prosentista 22 prosenttiin.

Taulukko 2 –   Tuonti asianomaisista maista

Tuonti (tonnia)

2004

2005

2006

2007

Tutkimusajanjakso

Kiina ml. Sri Lanka, Indonesia, Filippiinit ja Taiwan

6 083

6 705

10 621

15 326

16 004

Markkinaosuus

10 %

12 %

16 %

20 %

20 %

Thaimaa

778

558

1 623

1 700

1 601

Markkinaosuus

1 %

1 %

2 %

2 %

2 %

Asianomaiset maat yhteensä

6 861

7 263

12 244

17 026

17 605

Markkinaosuus

11 %

13 %

19 %

22 %

22 %

Lähde: Eurostat

b)   Tuontihintojen kehitys ja hinnan alittavuus

(57)

Koska kiinalaiset ja thaimaalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinnan perustana käytettiin Eurostatin tietoja. Edellä 56 kappaleessa esitetyistä syistä myös Kiinan viennin keskihinnan perustana käytettiin Sri Lankan, Indonesian ja Filippiinien viennin keskihintoja, toisin sanoen niiden maiden hintoja, joita toimenpiteet ulotettiin koskemaan toimenpiteiden kiertämistä koskevien käytänteiden vuoksi. Tämän perusteella tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen vientihinta nousi tarkastelujakson aikana Kiinan osalta toimenpiteiden kiertäminen huomioon ottaen 17 prosenttia eli 997 eurosta 1 169 euroon tonnilta, Thaimaan osalta 69 prosenttia eli 1 223 eurosta 2 067 euroon tonnilta ja Taiwanin osalta 22 prosenttia eli 1 412 eurosta 1 718 euroon tonnilta. Kokonaisuudessaan asianomaisista maista viedyn tuotteen keskihinta nousi vuoden 2004 tasosta (1 137 euroa) tutkimusajanjakson aikaiseen 1 479 euroon eli 30 prosenttia. Samana aikana tuotantokustannukset nousivat huomattavasti raaka-aineen, kuten teräsputken, hinnannousun johdosta.

(58)

Yhteisön tuottajien vapaasti tehtaalla -hintojen vertailu asianmukaisesti oikaistuihin Eurostatin hintoihin osoitti hinnan keskimääräisen alittavuuden olevan Kiinalla 54,8 prosenttia, Thaimaalla 20 prosenttia ja Taiwanilla 33,5 prosenttia.

3.   Tuonti muista kolmansista maista

(59)

Polkumyyntitullit ovat voimassa Korean tasavallasta ja Malesiasta tulevassa tuonnissa, ja tarkastelujakson aikana kyseisistä maista tuleva tuonti väheni Eurostatin mukaan hyvin alhaiselle tasolle (alle 1 % yhteisön kulutuksesta).

(60)

Putkien liitososien tuonti muista kuin edellisessä kappaleessa mainituista kolmansista maista kasvoi vuoden 2004 määrästä 4 679 tonnia 10 563 tonniin tutkimusajanjakson lopussa eli kasvu oli 126 prosenttia. Kyseisen tuonnin markkinaosuus vastasi 13:a prosenttia yhteisön kulutuksesta. Tarkastelujaksolla kyseinen markkinaosuus kasvoi 76 prosenttia eli 8 prosentista 13 prosenttiin.

Taulukko 3 –   Muista kolmansista maista tuleva tuonti ja sen markkinaosuus

 

2004

2005

2006

2007

Tutkimusajanjakso

Tuonti muista kolmansista maista (tonnia)

4 679

6 134

6 795

9 993

10 563

Indeksi (2004 = 100)

100

131

145

214

226

Markkinaosuus

8 %

11 %

10 %

13 %

13 %

Indeksi (2004 = 100)

100

142

139

173

176

Lähde: Eurostat ja pyynnön esittäjän toimittamat markkinatiedot


Taulukko 4 –   Pääasiallinen tuonti muista kolmansista maista Euroopan yhteisöön

Pääasiallinen tuonti muista kolmansista maista tonneittain ja maittain

2004

2005

2006

2007

Tutkimusajanjakso

Israel

78

945

1 231

2 455

3 293

Turkki

650

506

467

1 991

2 138

Vietnam

767

695

1 225

1 748

2 134

Intia

1 537

1 763

1 553

1 703

1 065

Lähde: Eurostat ja pyynnön esittäjän toimittamat markkinatiedot

4.   Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.1   Alustavat huomautukset

(61)

Taloudellisten indikaattorien, kuten tuotannon, tuotantokapasiteetin, kapasiteetin käyttöasteen, työllisyyden, tuottavuuden, myynnin, markkinaosuuden ja kasvun kehityssuuntauksia arvioitiin kaikilta yhteisön tuottajilta koottujen tietojen perusteella, ja hintoja, kannattavuutta, kassavirtaa, pääoman saantia ja investointeja, varastoja, sijoitetun pääoman tuottoa ja palkkoja koskevia kehityssuuntauksia arvioitiin otokseen kuuluvien yhteisön tuottajien kattavissa kyselyvastauksissa antamien ja tarkistettujen tietojen perusteella.

4.2   Koko yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot

a)   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(62)

Yhteisön tuotannonalan kokonaistuotanto kasvoi tarkastelujaksolla 8 prosenttia ja tuotantokapasiteetti 5 prosenttia. Samana aikana kapasiteetin käyttöaste kasvoi hieman. Tässä yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon, että yhteisön kulutus kasvoi 28 prosenttia.

Taulukko 5 –   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2004

2005

2006

2007

Tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (tonnia)

80 044

73 049

82 950

85 536

86 723

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

154 840

155 740

160 890

162 910

163 210

Kapasiteetin käyttöaste (%)

52

47

52

53

53

Lähde: Eurostat, pyyntö, yhteisön tuotannonalan todennetut kyselyvastaukset

b)   Työllisyys ja tuottavuus

(63)

Työllisyys pysyi yhteisön tuotannonalalla suhteellisen vakaana lukuun ottamatta vuotta 2005, jolloin työllisyys laski 1 prosentin koko tarkastelujaksoon verrattuna. Tuottavuus, mitattuna tuotettuina tonneina työntekijää kohden, kasvoi 9 prosenttia.

Taulukko 6 –   Työllisyys ja tuottavuus

 

2004

2005

2006

2007

Tutkimusajanjakso

Työllisyys tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa

1 297

1 073

1 268

1 289

1 287

Tuottavuus (tonnia/työntekijä)

62

68

65

66

67

c)   Myyntimäärät ja markkinaosuus

(64)

Yhteisön tuotannonalan myynnin määrä etuyhteydettömille asiakkaille yhteisön markkinoilla kasvoi 4 prosenttia, vuoden 2004 määrästä (59 399 tonnia) tutkimusajanjakson aikaiseen 61 991 tonniin. Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni kuitenkin jatkuvasti koko tarkastelujakson ajan. Siten yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni kokonaisuudessaan 21 prosenttia. Kuten edellä selostettiin, huomattava osa yhteisön tuotteista myydään vientiin jälleenmyyjien toimesta. Tästä syystä markkinaosuus ilmaistiin yhteisön kokonaistuotannon, josta oli vähennetty kokonaisvientimäärä, osuutena todettavissa olevasta yhteisön kulutuksesta.

Taulukko 7 –   Myyntimäärät ja markkinaosuus

 

2004

2005

2006

2007

Tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille osapuolille suuntautuneen myynnin määrä EU:ssa (tonnia)

59 399

51 461

57 299

60 193

61 991

Markkinaosuus

81 %

77 %

71 %

65 %

65 %

Indeksi (2004 = 100)

100

94

87

80

79

d)   Kasvu

(65)

Vaikka yhteisön kulutus kasvoi vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä 28 prosenttia, yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden vähennys 21 prosentilla ja samanaikainen asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin kasvu osoittavat selvästi, että yhteisön tuotannonala ei kyennyt hyötymään markkinoiden kasvusta.

e)   Polkumyyntimarginaalin suuruus

(66)

Asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat huomioon ottaen nykyisten polkumyyntimarginaalien vaikutusta yhteisön tuotannonalaan ei voida pitää vähäpätöisenä.

f)   Polkumyynnin vaikutuksista toipuminen

(67)

Kuten useimpien edellä lueteltujen indikaattoreiden myönteinen kehitys osoittaa, yhteisön tuotannonala oli vuodesta 2004 vuoden 2008 alkuvaiheeseen mennessä osittain elpynyt taloudellisen tilanteensa puolesta asianomaisista maista peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vahingollisista vaikutuksista.

4.3   Otokseen kuuluviin yhteisön tuottajiin liittyvät tiedot

a)   Varastot

(68)

Varastot kasvoivat tarkastelujakson aikana 3 prosenttia. Varastot olivat huomattavan suuret vuonna 2007 johtuen teräsputkien hinnan noususta, joka sai yritykset kasvattamaan varastojaan.

Taulukko 8 –   Varastot

Loppuvaraston määrä

2004

2005

2006

2007

Tutkimusajanjakso

Tonnia

7 449

7 206

7 580

8 510

7 703

Lähde: Otokseen kuuluvien yhteisön tuottajien kyselylomakkeeseen antamat, todennetut vastaukset

b)   Keskimyyntihinnat

(69)

Otokseen kuuluvien yhteisön tuottajien yhteisön markkinoilla veloittamat keskimääräiset myyntihinnat nousivat asteittain tarkastelujakson aikana. Kokonaisnousu oli vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 57 prosenttia. Hintojen nousu selittyy osittain tärkeimmän raaka-aineen, teräsputkien, hinnan nousulla ja osittain sillä, että kaksi yhteisön tuottajaa siirtyi tuottamaan kalliimpia erikoislajeja.

Taulukko 9 –   Keskimyyntihinta

Myyntihinta

2004

2005

2006

2007

Tutkimusajanjakso

euroa/tonni

1 779

2 128

2 482

2 738

2 790

Indeksi (2004 = 100)

100

120

139

154

157

Lähde: Otokseen kuuluvien yhteisön tuottajien kyselylomakkeeseen antamat, todennetut vastaukset

c)   Keskimääräiset tuotantokustannukset

(70)

Tarkastelujakson aikana myös keskimääräiset tuotantokustannukset nousivat vähitellen lähinnä teräksen hinnannousun seurauksena. Keskimääräiset tuotantokustannukset nousivat 1 628 eurosta tutkimusajanjakson aikaiseen 2 401 euroon tonnilta, eli nousu oli 48 prosenttia.

Taulukko 10 –   Keskimääräiset tuotantokustannukset

Yksikkökustannukset

2004

2005

2006

2007

Tutkimusajanjakso

euroa/tonni

1 628

2 059

1 998

2 040

2 401

Indeksi (2004 = 100)

100

127

123

125

148

Lähde: Otokseen kuuluvien yhteisön tuottajien kyselylomakkeeseen antamat, todennetut vastaukset

d)   Kannattavuus ja kassavirta

(71)

Otokseen kuuluvien yhteisön tuottajien kannattavuus kehittyi suotuisasti myyntihintojen nousun myötä. Vuosien 2004 ja 2005 pahoista ongelmista huolimatta kannattavuus kipusi tutkimusajanjaksolla 9,1 prosenttiin. Tämä johtui osittain siitä, että tuotannossa siirryttiin tarkastelujakson aikana suuremman lisäarvon omaaviin tuotteisiin.

(72)

Kassavirta vaihteli runsaasti vuosina 2004–2006, minkä jälkeen se kasvoi tuntuvasti asteittain tarkastelujakson loppuun asti.

Taulukko 11 –   Kannattavuus ja kassavirta

 

2004

2005

2006

2007

Tutkimusajanjakso

Kannattavuus

1,8 %

1,2 %

7,2 %

10,6 %

9,1 %

Indeksi (2004 = 100)

100

70

403

598

514

Kassavirta (1 000 euroa)

3 320

1 425

7 577

10 100

12 308

Indeksi (2004 = 100)

100

43

228

304

371

Lähde: Otokseen kuuluvien yhteisön tuottajien kyselylomakkeeseen antamat, todennetut vastaukset

e)   Investoinnit, sijoitetun pääoman tuotto ja pääoman saanti

(73)

Otokseen kuuluvat yhteisön tuottajat kasvattivat investointeja tarkastelujakson aikana 115 prosenttia. Investointeja tehtiin lähinnä koneisiin sekä logistisiin järjestelyihin tuottavuuden parantamiseksi.

(74)

Sijoitetun pääoman tuotto (tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevina voittoina tai tappioina suhteessa investointien nettokirjanpitoarvoon) kasvoi jakson aikana huomattavasti kannattavuuden kehityksen mukaisesti.

(75)

Komissiolle ei toimitettu todisteita heikentyneestä tai parantuneesta pääoman saannista tarkastelujakson osalta.

Taulukko 12 –   Investoinnit ja sijoitetun pääoman tuotto

 

2004

2005

2006

2007

Tutkimusajanjakso

Tuotantokapasiteettiin tehdyt investoinnit (1 000 euroa)

2 567

4 448

3 930

4 986

5 524

Indeksi (2004 = 100)

100

173

153

194

215

Sijoitetun pääoman tuotto

4 %

2 %

29 %

44 %

38 %

Lähde: Otokseen kuuluvien yhteisön tuottajien kyselylomakkeeseen antamat, todennetut vastaukset

5.   Yhteisön tuotannonalan tilannetta koskevat päätelmät

(76)

Polkumyynnin vastaiset toimenpiteet vaikuttivat myönteisesti otokseen kuuluvien yhteisön tuottajien tilanteeseen kuten osoittaa useimpien indikaattorien hyvä kehitys vuodesta 2004 vahvan taloudellisen suhdanteen aikana. Yhteisön tuotannonalan myyntimäärät kasvoivat ja -hinnat nousivat. Vahinkoindikaattorit kuten tuotanto, tuotantokapasiteetti, kannattavuus, investoinnit, sijoitetun pääoman tuotto ja tuottavuus kehittyivät myös myönteisesti. Tuotantolaitosten parantamiseksi tehtyjen investointien kasvulla oli suora vaikutus otokseen kuuluvien tuottajien kannattavuuteen markkinaosuuden menetyksestä huolimatta.

(77)

Olisi kuitenkin otettava huomioon, että yhteisön tuottajien oli pidettävä yllä tiettyä tuotantotasoa ja myyntimäärää kiinteiden kustannusten kattamiseksi. Putkien liitososien tuotannossa käytetään erikoisvalmisteisia koneita, jotka ovat merkittävä kustannustekijä. Otokseen kuuluvat yritykset toimivat tarkastelujakson aikana 50 prosentin kapasiteetilla, eivätkä ne kyenneet lisäämään kapasiteetin käyttöastettaan merkittävästi. Tästä syystä tuotannon vähennys vaikuttaa edelleen herkästi kannattavuuteen.

(78)

Edellä kuvatusta myönteisestä kehityksestä huolimatta yhteisön tuotannonala menetti huomattavasti markkinaosuuttaan, joka pieneni vuonna 2004 toteutuneesta 81 prosentista tutkimusajanjakson aikaiseen 65 prosenttiin. Myyntimäärien notkahduksen jälkeen yhteisön tuottajat kykenivät palauttamaan myynnin vuoden 2004 tasolle, ja samaan aikaan yhteisön kokonaiskulutus kasvoi 28 prosenttia. Yhteisön tuotannonala ei selvästikään pystynyt käyttämään hyödykseen yhteisön kulutuksen huomattavaa kasvua. Osa myönteisestä kehityksestä oli niin ikään seuraus erään huomattavan Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivan yhteisön tuottajan poistumisesta markkinoilta; kyseisen yrityksen tuotantoa jatkoi kaksi pyyntöä tukeviin yrityksiin lukeutuvaa yritystä.

(79)

Edellä esitetty huomioon ottaen voidaan päätellä, että Kiinan ja Thaimaan vastaisten toimenpiteiden käyttöönotolla oli jonkin verran myönteistä vaikutusta taloudelliseen tilanteeseen yhteisön tuotannonalalla, joka pystyi muuttamaan tuotantonsa uudestaan kannattavaksi. Kuitenkin samalla, kun yhteisön tuotannonala kykeni hieman lisäämään tuotantoa ja myyntimääriä, se menetti markkinaosuuttaan, vaikka kysyntä kasvoi merkittävästi yhteisön markkinoilla. Tämä osoittaa, että tuotantolaitosten nykyaikaistamiseen tehdyistä investoinneista huolimatta yhteisön tuotannonalan tilanne on edelleen epävakaa ja hyvin riippuvainen siitä, onko hintataso tarpeeksi korkea ja tuotantomäärä riittävä korkeista kiinteistä kustannuksista selviämiseksi.

F.   VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(80)

Voimassa olevien toimenpiteiden voimassaolon päättymisen todennäköisen vaikutuksen arvioimisessa otettiin huomioon seuraavat tekijät:

(81)

Hintapaine on yhteisön markkinoilla edelleen kova, kun otetaan huomioon tutkimusajanjakson aikana todetut merkittävät hinnan alittavuuden marginaalit. Kun ajanjakson aikana yhteisön tuottajien tuotantokustannukset nousivat 48 prosenttia (pääasiassa raaka-aineen eli teräsputkien hinnan nousun seurauksena), asianomaisista maista tulevan tuonnin keskihinta nousi ainoastaan 30 prosenttia.

(82)

Tämän seurauksena asianomaisista maista tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi merkittävästi tarkastelujakson aikana. Tämä osoittaa, että huomattavan osan yhteisön tuotannonalan menettämästä markkinaosuudesta valtasi asianomaisista maista tuleva tuonti, joka voimassa olevista polkumyyntitulleista huolimatta myytiin polkumyynnillä selvästi yhteisön tuotannonalan myyntihintoja alemmilla hinnoilla.

(83)

Kuten edellä 40 ja 36 kappaleessa mainittiin, asianomaisissa maissa oleva käyttämätön tuotantokapasiteetti oli paljon suurempi kuin yhteisön kokonaistuotanto tutkimusajanjakson aikana tai yhteisön kokonaiskulutus samana aikana. Tästä syystä voidaan olettaa, että jos toimenpiteet kumottaisiin, yhteisön markkinoille tulisi suuria määriä kyseisissä maissa tuotettua tuotetta. Toisilla potentiaalisilla vientimarkkinoilla on voimassa tiukat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, mikä helpottaa tuloa yhteisön markkinoille. Lisäksi toistuvat polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kiertämisyritykset vahvistavat asianomaisten maiden vientiä harjoittavien tuottajien suuren mielenkiinnon yhteisön markkinoita kohtaan.

(84)

Ottaen huomioon asianomaisten maiden vientiä harjoittavien tuottajien hintakäyttäytyminen nykytilanteessa ja aikaisemmin on oletettavaa, että tuonti hinnoitellaan alas ja että näin ollen yhteisön tuotannonalan hinnat alitetaan merkittävästi. Halpatuonti vaikuttaisi varmasti kielteisellä tavalla yhteisön tuotannonalaan, joka pystyi toipumaan pelkästään siksi, että hinnat voitiin pitää tietyllä tasolla, mutta joka on edelleen häiriöaltis laajalle alhaisilla polkumyyntihinnoilla tapahtuvalle tuonnille.

(85)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että jos toimenpiteiden voimassaolon annetaan päättyä, seurauksena olisi mitä todennäköisimmin polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistuminen. Erityisesti oletetaan, että hintataso laskisi yhteisössä merkittävästi, mikä vaikuttaisi hyvin kielteisesti yhteisön tuottajien saaman voiton tasoon, ja tämä ei pelkästään vaarantaisi vuodesta 2004 lähtien tehtyjä huomattavia investointeja vaan myös estäisi uudet investoinnit. Tuloksena olisi väistämättä myös työllisyyden huomattava heikkeneminen yhteisön tuotannonalalla. Vahingon toistumisen todennäköisyys on viime aikoina kasvanut nykyisessä taloudellisen laskusuhdanteen aiheuttamassa tilanteessa.

G.   YHTEISÖN ETU

1.   Johdanto

(86)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tarkasteltiin, olisiko nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen kokonaisuudessaan yhteisön tuotannonalan edun vastaista. Yhteisön edun määrittäminen perustui kaikkien asiaan liittyvien etunäkökohtien eli tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön tuotannonalan, tuojien/kauppiaiden ja käyttäjien edun arviointiin.

(87)

Arvioidakseen toimenpiteiden voimassaolon jatkamisen tai jatkamatta jättämisen todennäköisiä vaikutuksia komissio pyysi tietoja kaikilta edellä mainituilta osapuolilta. Komissio lähetti otantaan liittyvät kyselylomakkeet 62:lle tarkasteltavana olevan tuotteen tuojalle ja sai yhdeksän vastausta. Komissio valitsi otokseen neljä yritystä, joista kolme vastasi kaikkiin kyselylomakkeen kysymyksiin. Käyttäjiltä ei saatu vastauksia.

(88)

Muistettakoon, että aiemmassa tutkimuksessa toimenpiteiden käyttöönottoa ei pidetty yhteisön edun vastaisena. Koska tämä tutkimus on tarkastelu, ja siinä analysoidaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet käytössä, voidaan arvioida, vaikuttavatko voimassa olevat toimenpiteet asianomaisiin osapuoliin kohtuuttoman kielteisellä tavalla.

(89)

Tämän perusteella tutkittiin, oliko polkumyynnin jatkumista ja vahingon todennäköistä toistumista koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden johdosta olisi pääteltävä, ettei toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ole tässä erityistapauksessa yhteisön edun mukaista.

2.   Yhteisön tuotannonalan etu

(90)

Yhteisön tuotannonala on osoittautunut rakenteellisesti elinkelpoiseksi. Tämän vahvisti tuotannonalan taloudellisen tilanteen myönteinen kehitys, kun tosiasiallinen kilpailu oli palautettu nyt voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Yhteisön tuotannonalan ponnistelut tuotannon rationalisoimiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi ovat johtaneet kohtuulliseen voittoon tarkastelujakson kahtena viimeisenä vuonna. Myös yhteisön tuotannonalan viennin kannattavuus kehittyi myönteiseen suuntaan, mikä osoittaa, että se oli kilpailukykyinen kolmansien maiden markkinoilla (otokseen kuuluvien tuottajien vienti kasvoi tarkastelujakson aikana 21 %).

(91)

Edellä 77 kappaleessa esitetyistä syistä yhteisön tuotannonalan täytyy tuottaa tietty määrä perustuotetta, jotta se saavuttaisi suurtuotannon edut ja pysyisi sillä tavoin kilpailukykyisenä. Perustuotteet ovat sen vuoksi suorassa kilpailutilanteessa Kiinasta ja Thaimaasta tulevan tuonnin kanssa. Jos markkinoille tulisi tuotteita polkumyyntihintaan, suurtuotannon edut ja yhteisössä harjoitettavan toiminnan kannattavuus heikkenisivät huomattavasti. Toisaalta voidaan kohtuudella olettaa, että yhteisön tuotannonala hyötyy jatkossakin parhaillaan voimassa olevista toimenpiteistä. Jos toimenpiteitä ei pidetä voimassa, yhteisön tuotannonalalle aiheutuu todennäköisesti merkittävää vahinkoa.

3.   Tuojien/kauppiaiden etu

(92)

Yksikään yhteistyössä toimineista tuojista ei tuonut tarkasteltavana olevaa tuotetta Kiinasta tai Thaimaasta vaan ainoastaan Taiwanilta. Tutkimuksessa ei ilmennyt näyttöä siitä, että voimassa olevat toimenpiteet olisivat vaikuttaneet tuojiin merkittävällä tavalla. On selvää, että tuojat pystyivät löytämään muita hankintalähteitä, kuten muiden kolmansien maiden huomattava markkinaosuus (13 %) osoittaa; kilpailuedellytykset yhteisön markkinoilla ovat siis taatut.

(93)

Mitä tulee Taiwaniin, kahteen vientiä harjoittavaan tuottajaan nykyisin sovellettavaa vapautusta arvioitiin uudelleen väitetyn toimenpiteiden kiertämisen vuoksi, kuten 98–105 kappaleessa kuvataan. Tuojat uskoivat varmasti, että kyseiset yritykset löytäisivät muita hankintalähteitä, jos niille myönnetty vapautus kumottaisiin. Näin ollen toimenpiteiden voimassa pysymisellä ei olisi merkittävää kielteistä vaikutusta tuojiin, koska on muita hankintakanavia. On kuitenkin syytä todeta, että joitakin ongelmia saattaa ilmetä brittiläisen perustuotteen markkinasektorilla, jolla hankinta tapahtuu tiettävästi yhdeltä eurooppalaiselta ja yhdeltä taiwanilaiselta tuottajalta. Tämä vaikutus tuntuisi todennäköisesti kuitenkin vain lyhyen ajan muiden hankintalähteiden ilmaantumiseen asti.

(94)

Tämän vuoksi päätellään, ettei voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto ole merkittävässä määrin vaikuttanut kielteisesti tarkasteltavana olevan tuotteen tuojien taloudelliseen tilanteeseen. Tätä päätelmää tukee se, että tuojat jatkoivat tarkasteltavana olevan tuotteen kauppaa huomattavilla määrillä ja jopa lisäsivät tuontia tarkastelujakson aikana. Samoin perustein on myös epätodennäköistä, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen johtaisi tuojien taloudellisen tilanteen heikentymiseen tulevaisuudessa.

4.   Käyttäjien edut

(95)

Tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjiä ovat pääasiassa petrokemian teollisuus ja rakennusteollisuus. Komissio lähetti kyselylomakkeen 9 käyttäjälle. Tässä tutkimuksessa yksikään käyttäjä ei toiminut yhteistyössä eikä ilmoittautunut. Yhteistyöstä kieltäytyminen näyttää vahvistavan sen, että putkien liitososien osuus kyseisten yritysten tuotantokustannuksista on erittäin pieni ja että voimassa olevat toimenpiteet eivät ole vaikuttaneet kielteisesti niiden kilpailukykyyn.

5.   Yhteisön etua koskevat päätelmät

(96)

Tutkimus on osoittanut, että voimassa olevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat luoneet tilanteen, jossa yhteisön tuotannonalan kykeni muuttumaan taas kannattavaksi, vaikka se menettikin merkittävästi markkinaosuuttaan, koska polkumyynnillä tapahtuva tuonti jatkui. Jos toimenpiteiden voimassaolon annetaan päättyä, yhteisön tuotannonalan toipuminen vaarantuu ja se saattaa kadota markkinoilta.

(97)

Näyttää lisäksi siltä, etteivät voimassa olevat toimenpiteet ole aiemmin vaikuttaneet kovin kielteisesti käyttäjien ja tuojien taloudelliseen tilanteeseen. Tämän vuoksi päätellään, ettei ole pakottavia syitä olla jatkamatta voimassa olevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä.

H.   TULLEISTA VAPAUTETTUJA TAIWANILAISIA YRITYKSIÄ KOSKEVA VÄLIVAIHEEN TARKASTELU

1.   Tausta

(98)

Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa käyttöön otettuja polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä laajennettiin vuonna 2000 neuvoston asetuksella (EY) N:o 763/2000 niin, että niitä alettiin soveltaa myös Taiwanista lähetetyssä tiettyjen rauta- ja teräsputkien liitososien tuonnissa, poikkeuksena yritysten Chup Hsin Enterprise Co. Ltd., jäljempänä ’Chup Hsin’, Nian Hong Pipe Fittings Co. Ltd., jäljempänä ’Nian Hong’, ja Rigid Industries Co., Ltd (Kaohsiung, Taiwan) tuottamat ja viemät tuotteet, koska todettiin, että kyseiset yritykset eivät kiertäneet toimenpiteitä.

(99)

Tämä osittainen välivaiheen tarkastelu rajoitettiin koskemaan yrityksille Chup Hsin ja Nian Hong tullien laajennuksen osalta myönnettyä vapautusta.

(100)

Kumpikin yritys toimi yhteistyössä tässä tutkimuksessa ja vastasi komission kyselylomakkeeseen sekä hyväksyi tarkastuskäynnin tekemisen toimitiloihinsa.

(101)

Vastauksena asiakirjaan, jolla lopullinen ilmoittaminen tehtiin, toinen yrityksistä väitti, ettei tämän tutkimuksen vireillepanolle ollut perusteita. Tarkemmin sanoen yritys totesi, että koska se vapautettiin laajennetuista toimenpiteistä vuonna 2000, sitä vastaan ei ollut voimassa toimenpiteitä, joita voisi tarkastella. Tältä osin yritys viittasi WTO:n valituselimen raporttiin asiassa, joka koski naudanlihaa ja riisiä (Meksiko). Kyseisen raportin tulkinnan mukaan polkumyyntisopimuksen 5 artiklan 8 kohtaa sovelletaan sellaisiin uusiin tutkimuksiin, joissa viejällä todetaan vähimmäistasoinen polkumyyntimarginaali. Kyseisessä 5 artiklan 8 kohdassa on selvä viittaus ”5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun pyyntöön”. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa Chup Hsin ja kaksi muuta yritystä olivat mukana toimenpiteiden kiertämistä koskevassa tutkimuksessa, joka pantiin vireille perusasetuksen 13 artiklan perusteella, eivät uudessa polkumyyntitutkimuksessa. Vuonna 2000 todettiinkin, että Taiwanista tulevalla tuonnilla kierrettiin Kiinan osalta käyttöön otettuja toimenpiteitä, mikä ei kuitenkaan koskenut kolmea yritystä sillä perusteella, että tuohon aikaan ne eivät tuoneet tarkasteltavana olevaa tuotetta Kiinasta. Perusasetus ei aseta estettä sille, etteikö vapautusta voitaisi tarkastella uudelleen milloin tahansa, jos toimenpiteiden kiertämisestä on näyttöä. Tästä syystä tämän välivaiheen tarkastelun vireillepano oli sekä perusteltu että oikeudellisesti pätevä. Tämän perusteella yrityksen väite hylättiin.

(102)

Koska vapautus tullien laajennuksesta vahvistettiin ensimmäisen toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen päätelmien perusteella, tässä tarkastelussa selvitettiin, olivatko kyseiset päätelmät edelleen päteviä. Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti tutkittiin, täyttyivätkö edellytykset toimenpiteiden kiertämisen toteamiseksi.

2.   Muutos kaupan rakenteessa

(103)

Nian Hongia koskevien päätelmien mukaan yritys toi Kiinasta kaikentyyppisiä putkien liitososia (kulmaliittimiä, supistusliittimiä, kärkikappaleita ja T-liittimiä). Yritys väitti, että tuonnissa ei ollut kyse tarkasteltavana olevasta tuotteesta vaan puolivalmisteista. Väitteitä ei voitu vahvistaa tutkimuksessa. Lisäksi todettiin, että Nian Hong ainoastaan särmäsi tuotteet, lisäsi niihin yrityksen logon ja pakkasi ne, ja tämän toiminnan osuus kokonaistuotantokustannuksista oli alle 10 prosenttia. Lisäksi Kiinasta tulevaa tuontia koskevassa Taiwanin tullin tuonti-ilmoituksessa mainitaan tarkasteltavana olevan tuotteen CN-koodi 7307 93, joka on valmiin tuotteen koodi.

(104)

Chup Hsin ei ilmoittanut kyselyvastauksessaan kiinalaista alkuperää olevien putkien liitososien osto- tai jälleenmyyntitapahtumia. Se, että yritys oli tuonut putkien liitososia Kiinasta, todettiin vasta yrityksen toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä. Kootun näytön mukaan kyseinen tuonti tapahtui japanilaisen yrityksen kautta. Tarkastuskäynnin jälkeen yritys väitti, että kiinalaista alkuperää olevien putkien liitososien tuonti myytiin kokonaisuudessaan Taiwanin kotimarkkinoilla. Yritys toimitti tarkistettuja tietoja joihinkin kyselyvastaukseen sisältyviin taulukoihin. Sitä tosiseikkaa, että Kiinasta tulevaa tuontia koskevat tiedot jätettiin ensin ilmoittamatta, pidettiin kuitenkin harhaanjohtavana perusasetuksen 18 artiklassa tarkoitetussa mielessä, ja se antoi aiheen epäillä vahvasti sekä ennen tarkastuskäyntiä että sen jälkeen toimitettujen tietojen luotettavuutta.

(105)

Kuten edellä mainittiin, perusteena vapautuksen myöntämiselle Chup Hsinille ja Nian Hongille oli se, että tuohon aikaan kumpikaan yritys ei hankkinut putkien liitososia Kiinasta, ja tilanne on nyt toinen. Kun otetaan huomioon paljastunut toimenpiteiden kiertäminen, voidaan vahvistaa kaupan rakenteessa tapahtunut muutos, koska myös kaksi edellä mainittua yritystä lähettävät nyt Kiinasta peräisin olevia tuotteita Taiwanin kautta.

3.   Riittämättömät taloudelliset tai muut perusteet

(106)

Kummallakaan yrityksellä ei ollut Kiinasta tuotujen tuotteiden jälleenviennille muuta riittävää syytä tai taloudellista perustetta kuin polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kiertäminen.

(107)

Nian Hongin tapauksessa tuotteita muokattiin vain hieman ja sen vuoksi tarkasteltavana oleva tuote sai hyvin vähän lisäarvoa.

(108)

Chup Hsinin tapauksessa sitä seikkaa, että yritys ei kyselyvastauksessaan ilmoittanut tuoneensa kiinalaista tuotetta, pidettiin yhtäältä harhaanjohtavana ja toisaalta merkkinä siitä, että yritys tiesi kiertävänsä toimenpiteitä, jotka oli otettu käyttöön Kiinasta peräisin olevien putkien liitososien tuonnissa. Lisäksi tutkimuksessa vahvistui kyseisten kahden yrityksen esittämän näytön perusteella, että on mahdollista tuoda tavaroita kolmannesta maasta Taiwaniin ja jälleenviedä ne taiwanilaisella alkuperätodistuksella ilman, että niitä olisi käsitelty merkittävästi.

4.   Tullin korjaavien vaikutusten heikentyminen samankaltaisten tuotteiden hintojen ja/tai määrien osalta

(109)

Eurostatin tietojen mukaan kokonaistuonti Taiwanilta yhteisöön kasvoi vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 209 prosenttia eli 2 372 tonnista 7 335 tonniin. Viennin määrä pysyi kuitenkin melko tasaisena vuosina 2003–2005 ja kasvoi voimakkaasti vuodesta 2006 tutkimusajanjakson lopulle saakka. Kyseiset kaksi taiwanilaista yritystä, jotka yhdessä edustivat tutkimusajanjakson aikana EU:hun suuntautuneen tarkasteltavana olevan tuotteen viennin määrää lähes kokonaisuudessaan, kasvattivat vientiään EU:hun vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 206 prosenttia.

(110)

Kyseisen tuonnin osuus yhteisön kulutuksesta oli 9 prosenttia, mitä pidetään merkittävänä. Tästä syystä on selvää, että kauppavirroissa tapahtunut selvä muutos heikensi toimenpiteiden korjaavia vaikutuksia yhteisön markkinoille tuotujen määrien osalta.

(111)

Taiwanista lähetettyjen tuotteiden hintojen suhteen Eurostatin tiedot osoittivat, että Taiwanista tutkimusajanjakson aikana tulleen tuonnin keskivientihinnat olivat 1 718 euroa tonnilta, mikä alitti selvästi yhteisön tuotannonalan hinnat (– 33,5 %). Vertailu otokseen kuuluvien yhteisön tuottajien vapaasti tehtaalla -hintojen ja Chup Hsinin ja Nian Hongin tarkistettujen vientihintojen välillä osoitti vientihinnan alittavuutta Chup Hsinilla keskimäärin 86,6 prosenttia ja Nian Hongilla keskimäärin 71 prosenttia, toisin sanoen kyseisten yritysten vientihinnat olivat mainittujen prosenttimäärien verran yhteisön tuotannonalan vahinkoa aiheuttamattomia hintoja alemmat. Näin ollen käyttöön otetun polkumyyntitullin korjaavat vaikutukset heikentyvät hintojen osalta.

(112)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että kaupan rakenteen muutos yhdessä Taiwanilta hyvin alhaisilla hinnoilla tulevan tuonnin merkittävän kasvun kanssa on heikentänyt polkumyyntitoimenpiteiden korjaavia vaikutuksia samankaltaisten tuotteiden määrien ja hintojen osalta.

5.   Näyttö polkumyynnistä suhteessa samankaltaiselle tuotteelle aiemmin määritettyihin normaaliarvoihin

(113)

Sen määrittämiseksi, oliko todettavissa näyttöä siitä, että kyseisten kahden taiwanilaisen yrityksen tutkimusajanjakson aikana yhteisöön suuntautuvaan tarkasteltavana olevan tuotteen vientiin liittyi polkumyyntiä, vientihintojen perustana käytettiin yritysten omia tietoja.

(114)

Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti näitä vientihintoja verrattiin samankaltaiselle tuotteelle aiemmin määritettyyn normaaliarvoon. Aiemmassa toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa vuonna 2003 Thaimaa katsottiin sopivaksi markkinatalousvertailumaaksi Kiinalle normaaliarvon määrittämistä varten.

(115)

Normaaliarvon ja vientihinnan tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin asianmukaisesti huomioon oikaisujen muodossa hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Nämä oikaisut tehtiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti kuljetus- ja luottokustannusten huomioon ottamiseksi tarkastuskäyntien yhteydessä hankittujen tietojen perusteella.

(116)

Perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukainen vertailu, jossa verrattiin toisiinsa alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettua normaaliarvon painotettua keskiarvoa sekä tutkimusajanjakson vientihintojen painotettua keskiarvoa, ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana, osoitti, että kyseiset kaksi taiwanilaista yritystä olivat tuoneet putkien liitososia polkumyynnillä. Polkumyyntimarginaalien todettiin olevan Chup Hsinilla 56,09 prosenttia ja Nian Hongilla 44,77 prosenttia, ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana.

6.   Taiwanilta tulevan tuonnin vapauttamista toimenpiteiden laajennuksesta koskevan tarkastelun päätelmät

(117)

Edellä esitetty toimenpiteiden kiertämistä koskeva päätelmä huomioon ottaen Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet olisi laajennettava perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti koskemaan myös saman tuotteen tuontia, joka on lähetetty yrityksiltä Chup Hsin ja Nian Hong.

7.   Muuttuneiden olosuhteiden pysyvyys

(118)

Perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti tutkittiin myös, oliko perusteita pitää muuttuneita olosuhteita pysyvinä.

(119)

Nian Hongin osalta tutkimuksessa ilmeni, ettei yrityksellä ollut enää muutamaan vuoteen ollut lainkaan varsinaista tuotantoa ja että yritykseltä yhteisöön suuntautuva vienti koostui kokonaisuudessaan Kiinasta tuoduista putkien liitososista. Koska varsinainen tuotanto on loppunut jo useita vuosia sitten, ei ole aihetta uskoa, etteikö tilanne olisi pysyvä.

(120)

Chup Hsinin suhteen katsottiin, ettei yrityksen toimittamia tietoja pidetty luotettavina, kuten jo 104 kappaleessa mainittiin. Sen, ettei yritys ilmoittanut komission kyselylomakkeeseen antamassaan vastauksessa Kiinasta tuomistaan tuotteista, katsotaan osoittavan, että se tiesi toimenpiteiden kiertämisestä, eikä mikään viittaa siihen, etteikö se aikoisi jatkaa samaa käytäntöä vastaisuudessa.

(121)

Näissä olosuhteissa tarkastelun tutkimusajanjaksolta tehtyjä havaintoja voidaan pitää pysyvinä. Loppupäätelmänä ja perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ottaen huomioon, että kahden Taiwanissa toimivan vientiä harjoittavan tuottajan, Chup Hsinin ja Nian Hongin, todettiin kiertävän toimenpiteitä, on aiheellista lakkauttaa laajennettujen toimenpiteiden yhteydessä kyseisiin yrityksiin sovellettavat vapautukset.

I.   POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(122)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista sekä yritysten Chup Hsin ja Nian Hong tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa sovellettavan tullien laajennusta koskevan vapautuksen kumoamista. Samalla asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolet voivat esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta.

(123)

Edellä mainitun tietojen ilmoittamisen jälkeen toinen vientiä harjoittavista tuottajista, joita koskeva vapautus peruutettiin, tarjosi sitoumusta perusasetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(124)

Tarjous tutkittiin, ja todettiin, että virallinen tarjous oli tehty havaintojen esittämisen määräajan umpeuduttua antamatta riittäviä perusteluja viivästymiselle. Väitettiin, että tarjous perustui tutkimusajanjakson aikaisen viennin määrään, joka käsitti ainoastaan yrityksen oman tuotannon ja Taiwanissa toimivan alihankkijan toimittaman tuotannon, johon ei tiettyyn enimmäismäärään asti sovellettaisi polkumyyntitulleja.

(125)

Koska yritys ei kuitenkaan kyennyt sen toimitiloihin tehdyn tarkastuksen yhteydessä osoittamaan, mikä osa sen yhteisöön suuntautuneesta myynnistä oli Taiwanissa tuotettu ja mikä osa tuotu Kiinasta, yrityksen väite, jonka mukaan vientiluvut voitiin tarkistaa asianomaisista tietokannoista, ei ollut oikea, sillä yhteisöön suuntautuneeseen vientiin saattoi sisältyä Kiinasta peräisin olevia tavaroita. Lisäksi sitä tosiseikkaa, että yritys jätti ilmoittamatta Kiinasta tutkimusajanjakson aikana tuomansa määrän, pidettiin kuitenkin harhaanjohtavana perusasetuksen 18 artiklassa tarkoitetussa mielessä, ja se antoi aiheen epäillä vahvasti sekä ennen tarkastuskäyntiä että sen jälkeen toimitettujen tietojen luotettavuutta.

(126)

Edellä esitetyistä syistä kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan tarjoamaa sitoumusta ei voitu hyväksyä.

(127)

Edellä todetun perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti voidaan todeta, että Kiinasta ja Thaimaasta peräisin olevien tai Taiwanilta lähetettyjen putkien liitososien tuonnissa asetuksella (EY) N:o 964/2003 käyttöön otettujen polkumyyntitullien soveltamista olisi jatkettava.

(128)

Tämän vuoksi olisi myös pidettävä voimassa laajennus, jolla Kiinasta peräisin olevaa tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevat toimenpiteet laajennettiin koskemaan Indonesiasta lähetettyä tuontia asetuksella (EY) N:o 2052/2004, Sri Lankalta lähetettyä tuontia asetuksella (EY) N:o 2053/2004 ja Filippiineiltä lähetettyä tuontia asetuksella (EY) N:o 655/2006 riippumatta siitä, onko Indonesia, Sri Lanka tai Filippiinit ilmoitettu tullille sen alkuperämaaksi.

(129)

Chup Hsinin ja Nian Hongin tuottamien tiettyjen putkien liitososien vapautus polkumyynninvastaisten toimenpiteiden laajennuksesta olisi peruutettava. Sen vuoksi kyseisiin yrityksiin sovelletaan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti samoja polkumyyntitulleja kuin kiinalaisiin tuottajiin,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevassa tuonnissa, joka koskee raudasta tai teräksestä (ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä) valmistettujen putkien liitos- ja muita osia (muut kuin valetut osat, laipat ja kierteitetyt osat), joiden suurin ulkoläpimitta on enintään 609,6 millimetriä, ja joita käytetään tyssähitsauksessa tai muihin tarkoituksiin ja jotka kuuluvat CN-koodeihin ex 7307 93 11, ex 7307 93 19, ex 7307 99 30 ja ex 7307 99 90 (Taric-koodit 7307931191, 7307931193, 7307931194, 7307931195, 7307931199, 7307931991, 7307931993, 7307931994, 7307931995, 7307931999, 7307993092, 7307993093, 7307993094, 7307993095, 7307993098, 7307999092, 7307999093, 7307999094, 7307999095, 7307999098).

2.   Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten tuottamien, 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:

Maa

Yritys

Tulli (%)

Taric-lisäkoodi

Kiinan kansantasavalta

Kaikki yritykset

58,6

Thaimaa

Awaji Materia (Thaimaa) Co. Ltd Samutprakarn

7,4

8850

 

Thai Benkan Co. Ltd Prapadaeng – Samutprakarn

0

A118

 

Kaikki muut yritykset

58,9

A999

3.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Laajennetaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevassa tuonnissa 1 artiklalla käyttöön otettu lopullinen polkumyyntitulli koskemaan samoja liitososia, jotka on lähetetty Taiwanista (Taric-koodit: 7307931191, 7307931991, 7307993092 ja 7307999092; Taric-lisäkoodi A999), Indonesiasta (Taric-koodit: 7307931193, 7307931993, 7307993093 ja 7307999093), Sri Lankasta (Taric-koodit: 7307931194, 7307931994, 7307993094 ja 7307999094) ja Filippiineiltä (Taric-koodit: 7307931195, 7307931995, 7307993095 ja 7307999095), riippumatta siitä, onko Taiwan, Indonesia, Sri Lanka tai Filippiinit ilmoitettu tullille niiden alkuperämaaksi, lukuun ottamatta yrityksen Rigid Industries Co. Ltd, Kaohsiung (Taiwan) tuotantoa (Taric-lisäkoodi A099). Kumotaan tullien laajennuksesta samojen liitososien tuonnissa myönnetty vapautus, joka koskee yritysten Chup Hsin Enterprise Co. Ltd, Kaohsiung (Taiwan) (Taric-lisäkoodi A098) ja Nian Hong Pipe Fittings Co. Ltd, Kaohsiung (Taiwan) (Taric-lisäkoodi A100) tuotantoa.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä elokuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. BILDT


(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.

(2)  EYVL L 84, 3.4.1996, s. 1.

(3)  EYVL L 94, 14.4.2000, s. 1.

(4)  EUVL L 139, 6.6.2003, s. 1.

(5)  Aiemmin Awaji Sangyo Co Ltd., ks. EUVL C 152, 6.7.2007, s. 16.

(6)  EYVL L 84, 3.4.1996, s. 46.

(7)  EUVL L 275, 25.8.2004, s. 1.

(8)  EUVL L 355, 1.12.2004, s. 4.

(9)  EUVL L 355, 1.12.2004, s. 9.

(10)  EUVL L 116, 29.4.2006, s. 1.

(11)  EUVL L 275, 16.10.2008, s. 18.

(12)  EUVL C 238, 10.10.2007, s. 20.

(13)  EUVL C 138, 5.6.2008, s. 42.


Začiatok