8.4.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/48

(1)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä9 päivänä heinäkuuta 2008 julkaistulla ilmoituksella (2) polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ”Kiina” tai ”asianomainen maa”, peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa yhteisöön.

(2)

Menettely käynnistettiin, kun Euroopan unionin saumattomien teräsputkien valmistajien etuja valvova Defence Committee of the Seamless Steel Tube Industry of the European Union, jäljempänä ”valituksen tekijä”, joka edustaa tuottajia, joiden tuotanto muodostaa pääosan, tässä tapauksessa yli 50 prosenttia, tiettyjen saumattomien rauta- tai teräsputkien koko tuotannosta yhteisössä, teki 28 päivänä toukokuuta 2008 valituksen. Valitukseen sisältynyt näyttö mainitun tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuvasta selvästi ennustettavasta ja ilmeisestä vahingon uhkasta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle.

(3)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta valituksen tekijälle, muille tiedossa olleille yhteisön tuottajille sekä niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, ja niiden järjestöille sekä viejämaan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(4)

Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(5)

Jotta kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat halutessaan esittää markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti lomakkeet tällaisten pyyntöjen esittämistä varten niille vientiä harjoittaville tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Kymmenen yritystä (yritysryhmää) pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla markkinatalouskohtelua tai vaihtoehtoisesti yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että ne eivät tutkimuksen mukaan täytä markkinatalouskohtelun myöntämisen edellytyksiä.

(6)

Koska vientiä harjoittavia tuottajia, tuojia ja yhteisön tuottajia oli ilmeisen runsaasti, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin polkumyynnin ja vahingon määrittämistä otantamenetelmällä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia vientiä harjoittavia tuottajia, tuojia ja yhteisön tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä liiketoiminnastaan tutkimusajanjaksolta (1 päivän heinäkuuta 2007 ja 30 päivän kesäkuuta 2008 väliseltä ajalta).

(7)

Toimitettujen tietojen tarkastelun ja yhteistyöhalukkaiden vientiä harjoittavien yhteisön tuottajien suuren määrän perusteella päätettiin, että yhteisön tuottajista olisi valittava otos. Kun otettiin huomioon yhteistyöhalukkaiden tuojien vähäinen määrä, päätettiin että otoksen valinta ei ollut tarpeen etuyhteydettömien tuojien osalta.

(8)

Komissio lähetti kyselylomakkeet otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, otokseen valituille yhteisön tuottajille, tuojille sekä kaikille tiedossa olleille käyttäjille ja käyttäjien järjestöille. Kattavat vastaukset kyselylomakkeisiin saatiin otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta Kiinassa, kaikilta otokseen valituilta yhteisön tuottajilta lukuun ottamatta yhtä yritystä, joka toimitti vain osittaiset tiedot, sekä kuudelta tuojalta ja viideltä käyttäjältä.

(9)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon tai vahingon uhkan ja yhteisön edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(10)

Niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetä markkinatalouskohtelua, on tarpeen vahvistaa normaaliarvo vertailumaata koskevien tietojen perusteella, ja seuraavan yrityksen toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti tässä tarkoituksessa:

(11)

Komissio valitsi vientiä harjoittavista tuottajista perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti otoksen, joka perustui suurimpaan mahdolliseen edustavaan vientimäärään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Valittuun otokseen kuului neljä yritystä (yritysryhmää), joiden osuus yhteistyössä toimineiden osapuolten vientimäärästä Kiinasta yhteisöön oli 70 prosenttia. Asianomaisia osapuolia kuultiin perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti, eivätkä ne vastustaneet asiaa.

(12)

Komissio valitsi yhteisön tuottajista perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti otoksen, joka perustui yhteisössä tuotetun samankaltaisen tuotteen suurimpaan edustavaan tuotantomäärään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Valittuun otokseen kuului viisi yritysryhmää (yhteensä yhdeksän yritystä), joiden osuus yhteisön kokonaistuotannosta oli 62 prosenttia. Yhteistyössä toimineita tuottajia kuultiin perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti, eivätkä ne vastustaneet valittua otosta. Koska yhteistyössä toimineiden yhteisön tuojien määrä oli pieni, päätettiin että otoksen valinta ei ollut tarpeen niiden tapauksessa.

(13)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2007 ja 30 päivän kesäkuuta 2008 välisen ajanjakson, jäljempänä ”tutkimusajanjakso”. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi kauden vuodesta 2005 tutkimusajanjakson päättymiseen, jäljempänä ”tarkastelujakso”.

(14)

Tarkasteltavana tuotteena ovat Kiinasta peräisin olevat tietyt raudasta tai teräksestä valmistetut poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoiset saumattomat putket, joiden ulkoläpimitta on enintään 406,4 mm ja joiden hiiliekvivalenttiarvo on IIW-instituutin (International Institute of Welding) (3) kaavan ja kemiallisen analyysin mukaan enintään 0,86, jäljempänä ”tarkasteltavana oleva tuote”. Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa (ks. 1 kappale) ilmoitettiin, että tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan yleensä CN-koodeihin ex 7304 11 00, ex 7304 19 10, ex 7304 19 30, ex 7304 22 00, ex 7304 23 00, ex 7304 24 00, ex 7304 29 10, ex 7304 29 30, ex 7304 31 80, ex 7304 39 58, ex 7304 39 92, ex 7304 39 93, ex 7304 51 89, ex 7304 59 92 ja ex 7304 59 93 ja että CN-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisena. Tutkimuksessa kuitenkin vahvistettiin, että näistä CN-koodeista kolme ei viittaa tarkasteltavana olevaan tuotteeseen eli koodit ex 7304 11 00, ex 7304 22 00 ja ex 7304 24 00 ja että viisi muuta CN-koodia puuttui eli koodit ex 7304 31 20, ex 7304 39 10, ex 7304 39 52, ex 7304 51 81 ja ex 7304 59 10.

(15)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään lukuisissa erilaisissa sovelluksissa, kuten mekaanisissa käyttötarkoituksissa (myös auto- ja koneteollisuudessa), rakennusalalla paalutuksessa, energiantuotannossa esimerkiksi höyrykattilaputkissa, sekä vaippa-, pumppaus- tai poraputkina öljyteollisuudessa käytettävissä putkitarvikkeissa, jäljempänä ”OCTG-putket”, sekä putkijohtoina nesteiden tai kaasujen kuljettamisessa.

(16)

Käyttäjille toimitettaessa saumattomat rauta- ja teräsputket voivat olla hyvin erilaisissa muodoissa. Ne voivat esimerkiksi olla galvanoituja tai kierteitettyjä, ne voidaan toimittaa vihreinä putkina (eli ilman lämpökäsittelyä), niissä voi olla erityiset päät tai ne voivat olla määräkokoon leikattuja. Putkien ominaisuuksien määrittämistä varten on useita eri parametrejä, minkä vuoksi suurin osa saumattomista rauta- ja teräsputkista tehdään asiakkaan tilauksen mukaisesti. Saumattomat rauta- ja teräsputket liitetään tavanomaisesti yhteen hitsaamalla. Erityistapauksissa ne voidaan kuitenkin liittää yhteen kiertein tai niitä voidaan käyttää yksinään, vaikka ne ovatkin hitsattavissa.

(17)

Tutkimuksen mukaan saumattomien rauta- ja teräsputkien eri lajien lopullisten muotojen eroista huolimatta kaikilla tuotteen eri lajeilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet. Tästä syystä niiden katsotaan muodostavan yhden ainoan tuotteen.

(18)

Kiinalaisten tuottajien järjestö väitti, että OCTG-putket olisi jätettävä pois tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmästä, koska niillä on eri käyttötarkoitukset, eritelmät ja ominaisuudet eivätkä ne ole vaihdettavissa muiden putkien kanssa ja koska niiden vientimäärä Kiinasta EU:hun on vähäinen. Tutkimuksen mukaan kuitenkin muun muassa OCTG-putkien ja kaasuputkien kemialliset ominaisuudet ovat verrattavissa saumattomien rauta- ja teräsputkien muihin lajeihin, koska ne kaikki täyttävät 0,86:n hiiliekvivalenttiarvon rajan. Lisäksi niillä on saumattomien rauta- ja teräsputkien muiden lajien kanssa muita samoja perusominaisuuksia, esimerkiksi ulkoläpimitta ja seinämän paksuus. OCTG-putkien käyttötarkoitusten osalta havaittiin, että tietyt OCTG-putket ovat vaihdettavissa seostamattomasta teräksestä valmistettujen putkien kanssa. Kun otetaan huomioon, että OCTG-putkilla on samat perusominaisuudet kuin muillakin saumattomilla putkilla ja ne ovat keskenään vaihdettavissa tietyssä määrin, pääteltiin alustavasti, ettei ole syytä sulkea tätä putkilajia pois tuotteen määritelmästä.

(19)

Tarkasteltavana olevalla tuotteella sekä Kiinan kotimaanmarkkinoilla ja alustavasti vertailumaana toimineen Yhdysvaltojen kotimaanmarkkinoilla tuotetuilla ja myydyillä saumattomilla putkilla samoin kuin yhteisön tuotannonalan yhteisössä tuottamilla ja myymillä saumattomilla putkilla havaittiin olevan samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötavat. Tämän vuoksi näitä tuotteita pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(20)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

(21)

Kyseiset vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat:

(22)

Tässä tutkimuksessa otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista kolme haki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua ja palautti markkinatalouskohtelun hakemiseen tarkoitetut lomakkeet annetun määräajan kuluessa:

(23)

Komissio hankki edellä mainituista yhteistyössä toimineista vientiä harjoittavista tuottajista kaikki tarpeellisina pidetyt tiedot ja tarkasti kaikki markkinatalouskohtelupyynnössä toimitetut tiedot kyseisten yritysten tiloissa tarpeen mukaan.

(24)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhdellekään näistä kolmesta kiinalaisesta yritysryhmästä ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, koska mikään niistä ei täyttänyt kaikkia perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädettyjä vaatimuksia seuraavassa esitettävistä syistä.

(25)

Yksikään kolmesta yrityksestä (yritysryhmästä) ei onnistunut osoittamaan täyttävänsä vaatimuksen 3, ja niillä vaikuttaa olevan aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä johtuvia merkittäviä vääristymiä, eli kaikki kolme yritystä (yritysryhmää) saivat etuutta suotuisasta verokohtelusta ja kaksi yritystä (yritysryhmää) hankki omaisuutta alle markkina-arvon. Markkinatalouskohtelua koskevista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen kaksi yritystä (yritysryhmää) väitti, että erityisten veroetuuksien saaminen ei voi olla vaatimuksen 3 vastaista, sillä veronalennuksia sovelletaan myös markkinatalousmaissa. Kyseisiin yrityksiin sovellettiin useaa suotuisaa verotuskohtelua, sillä ne saivat vapautuksen paikallisesta tuloverosta ja niille myönnettiin myös nk. ”verolomaa” (kaksi vuotta vapautusta verosta, jonka jälkeen 50 %:n alennus kolmen vuoden ajan), joka myönnetään ulkomaisia investointeja hankkineille yrityksille sekä kiinalaisille ja ulkomaisille yhteisyrityksille. Yritykset saivat siis suotuisista verojärjestelmistä merkittävä etuutta, jolla oli todennäköisesti suurta vaikutusta kustannuksiin ja hintoihin tutkimusajanjaksolla. Kolmas yritys (yritysryhmä) väitti, että sen saamaa veroetuutta ei ollut sovellettu 1 päivän tammikuuta 2008 jälkeen ja että kyseessä oli kertaluonteinen verovähennys, jolla ei voinut olla mitään vaikutusta yrityksen kustannuksiin seuraavina vuosina, minkä lisäksi verovapautus oli erittäin vähäinen. Tämä yritysryhmä sai verovapautuksia kotimarkkinoilla ostetuista koneista vuonna 2006 sekä vuonna 2007 (siis tutkimusajanjaksolla). Saatua etuutta ei voida pitää merkityksettömänä, minkä vuoksi päätellään, että sillä oli selvästi merkittävää vaikutusta kustannuksiin ja hintoihin tutkimusajanjaksolla.

(26)

Lisäksi kaksi yritystä (yritysryhmää) ei täyttänyt kirjanpitoa koskevaa vaatimusta 2, koska toinen kuittasi velkatilit saatavatileillä ja toisella ei ollut täydellisiä tilinpäätöstietoja eikä suoriteperusteisen kirjanpidon periaatetta noudatettu johdonmukaisesti. Markkinatalouskohtelua koskevista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen yksi yritys väitti, että kansainväliset kirjanpitostandardit eivät sido sitä, koska se on niin pieni, se ei ole listautunut pörssiin ja se on sijoittautunut maaseudulle. Väite oli kuitenkin hylättävä, koska havaitut rikkomukset olivat erittäin vakavia: tarkastetut tilit olivat puutteelliset merkittävillä aloilla eikä suoriteperusteisen kirjanpidon periaatetta noudatettu. Näitä kirjanpidon perusperiaatteita on noudatettava riippumatta yrityksen oikeudellisesta muodosta, koosta ja sijainnista. Toinen yritysryhmä väitti, että kirjanpitäjä oli vakuuttanut, että tarkastetun tilinpäätöksen tase oli IAS:n mukainen, ja oli luokitellut uudelleen jo kuitatut tilit saataviksi ja veloiksi. Väitettä ei esitetty ennen päätelmistä ilmoittamista eikä etenkään tarkastuskäynnin aikana, joten sitä ei voida tarkistaa. Lisäksi on huomattava, että kyseinen yritysryhmä ei kiellä vastakkainkuittausta, mikä on IAS:n vastaista. Väite oli näin ollen hylättävä.

(27)

Nämä kaksi yritysryhmää eivät ole myöskään osoittaneet, että kustannuksia ja tuotantopanoksia koskevat päätökset tehdään markkinasignaalien perusteella ilman valtion merkittävää puuttumista asiaan, joten ne eivät ole osoittaneet, että vaatimus 1 täyttyy. Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen yksi yritys väitti, että syyt, joiden perusteella vaatimuksen ei katsottu täyttyneen, eivät perustu puolueettomaan näyttöön, koska yrityksen myynti- ja hinnoittelupäätökset tehdään vapaasti huolimatta tarkastettuihin tilinpäätöksiin sisältyvistä määräyksistä, jotka koskivat hinnoittelupolitiikkaa yhtiösuhteessa olevien osapuolten välillä. Yritys väitti, että kyseessä ei ole rajoitus vaan pikemminkin tiedonantovaatimus tilintarkastajalle tämän tutkiessa yhtiösuhteessa olevien osapuolten välisiä liiketoimia. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä selitys tarkastetussa tilinpäätöksessä olevalle määräykselle, jonka mukaan ”jos kauppatavaroita käsittelevä ministeriö on määrittänyt hinnan, tämä hinta on etusijalla”. Näin ollen väitettä ei voida hyväksyä. Toinen yritys väitti, että siitä huolimatta, että se on pääosin valtion omistuksessa, sen hallinnasta vastaa enimmäkseen yksityinen yritys ilman valtion puuttumista asioihin. Yritys ei kuitenkaan esittänyt mitään uusia väitteitä, jotka olisivat voineet muuttaa päätelmää, jonka mukaan johtokunnan kokoonpano huomioon ottaen (suurin osa johtajista edustaa valtion omistamia yrityksiä) valtion puuttumista asioihin ei voida sulkea pois, eikä yritys ole osoittanut, että päätökset tehdään ilman valtion merkittävää puuttumista asioihin, minkä vuoksi se ei täytä tätä vaatimusta. On myös huomattava, että tämän yrityksen osalta markkinatalouskohtelua koskevista päätelmistä ilmoittamiseen sisältyi esimerkki päätöksestä, jota ei ollut tehty markkinasignaalien perusteella vaan mahdollisesti valtion asiattomasta vaikutuksesta (maankäyttöoikeuksien maksuttomuus), eikä yritys esittänyt huomautuksia.

(28)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset.

(29)

Kaikki kolme kiinalaista yritystä tai yritysryhmää, jotka pyysivät markkinatalouskohtelua, pyysivät myös yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että niille ei myönnettäisi markkinatalouskohtelua.

(30)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin, että kaksi kolmesta yrityksestä tai yritysryhmästä osoitti täyttävänsä kumulatiivisesti kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut yksilöllisen kohtelun vaatimukset.

(31)

Kolmannen yrityksen tai yritysryhmän osakkeista suurin osa on valtion omistuksessa. Kun otetaan huomioon, että suurin osakkeenomistaja on valtio, jolla on merkittävä vaikutus Kiinan terästeollisuuteen, mahdollista toimenpiteiden kiertämistä ei voida sulkea pois.

(32)

Tällä perusteella katsottiin, että yksilöllinen kohtelu olisi myönnettävä ainoastaan seuraaville kahdelle vientiä harjoittavalle yritykselle:

(33)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti niille yrityksille, joille ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, määritettiin normaaliarvo vertailumaassa sovellettavan hinnan tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella.

(34)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa aikovansa käyttää Yhdysvaltoja vertailumaana normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan osalta ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta.

(35)

Yksi asianomainen osapuoli huomautti vertailumaan valinnasta ja ehdotti Ukrainaa tai Intiaa sopivammaksi normaaliarvon määrittämistä varten.

(36)

Ukrainaa väitettiin sopivammaksi valinnaksi, koska sen lisäksi, että sen markkinoilla vallitsee vapaa kilpailu, tuotantoprosessi ja raaka-aineiden saanti on verrattavissa Kiinan tilanteeseen. On huomattava, että Ukrainasta peräisin olevien saumattomien rauta- ja teräsputkien tuontiin on 30 päivästä kesäkuuta 2006 lähtien sovellettu 12,3–25,7 prosentin suuruisia polkumyyntitulleja. Ukrainan markkinoilla on useampia tuottajia, mutta se että polkumyyntiä havaittiin esiintyvän vuonna 2006, viittaa mahdollisesti vääristyneisiin markkinaoloihin, eikä kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen vaikuta luotettavalta. Yksikään ukrainalainen tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa.

(37)

Sama asianomainen osapuoli väitti, että myös Intia olisi parempi vaihtoehto kuin Yhdysvallat, ja esitti samankaltaisen tuotteen intialaisen tuottajan nimen. Kyseinen tuottaja ei kuitenkaan ollut halukas osallistumaan yhteistyöhön. Koska intialaiset tuottajat eivät tarjoutuneet toimimaan yhteistyössä, Intiaa ei voida valita vertailumaaksi.

(38)

Lisäksi Yhdysvaltojen markkinoiden koko, kotimarkkinoilla toimivien tuottajien lukumäärä ja tuonnin merkittävä määrä osoittavat, että Yhdysvaltojen markkinoilla esiintyy kilpailua, minkä vuoksi Yhdysvallat valittiin alustavasti asianmukaisimmaksi vertailumaaksi. Kuten 10 kappaleessa todettiin, yksi yhdysvaltalainen tuottaja teki yhteistyötä tutkimuksessa ja toimitti kaikki tarvittavat tiedot. Myös toinen yhdysvaltalainen tuottaja toimitti joitakin epätäydellisiä tietoja, jotka yleisesti ottaen vahvistivat yhteistyössä toimineen tuottajan toimittamat tiedot.

(39)

Normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti vertailumaassa toimivalta tuottajalta saatujen ja tarkastettujen tietojen perusteella jäljempänä esitettävän menetelmän mukaisesti.

(40)

Komission yksiköt tutkivat ensin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti vertailumaan tuottajan osalta, oliko sen tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä tutkimusajanjaksolla edustavaa eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta yhteisöön suuntautuneesta vientimyynnistä.

(41)

Seuraavaksi määritettiin kustakin tuotelajista, jota yhdysvaltalainen tuottaja oli myynyt kotimarkkinoillaan ja jonka oli todettu olevan suoraan verrattavissa yhteisöön suuntautuneeseen vientiin myydyn tarkasteltavana olevan tuotteen lajiin, oliko kotimarkkinamyynti ollut riittävän edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tietyn tuotelajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin riittävän edustavana, jos sen myynti kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjakson aikana oli vähintään 5 prosenttia kiinalaisten viejien yhteisöön vietäväksi myymän vastaavan tuotelajin kokonaismäärästä.

(42)

Tämän jälkeen komissio tutki, voitiinko tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tuotelajin, jonka kotimarkkinamyynti oli edustavaa, kotimarkkinamyyntiä pitää perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena. Tätä varten määritettiin kunkin tuotelajin kannattavan myynnin osuus myynnistä kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjaksolla.

(43)

Kun vähintään määritettyjä tuotantokustannuksia vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin osuus oli yli 80 prosenttia tietyn tuotelajin kokonaismyynnistä ja kun kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli vähintään tuotantokustannusten tasoinen, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa. Tämä hinta laskettiin määrittämällä kyseisen tuotelajin kaiken kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tutkimusajanjaksona riippumatta siitä, oliko myynti ollut kannattavaa.

(44)

Jos tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai jos kyseisen tuotelajin painotettu keskihinta oli tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä yksinomaan tuon kyseisen tuotelajin kannattavan myynnin painotettu keskiarvo.

(45)

Kaikissa tapauksissa tarkasteltavana olevaa tuotetta oli viety yhteisöön riippumattomille asiakkaille, minkä vuoksi vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(46)

Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, otettiin hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Asianmukaisia oikaisuja tehtiin kaikissa tapauksissa, joissa niitä pidettiin kohtuullisina ja paikkansa pitävinä ja joissa niistä esitettiin todennettu näyttö. Oikaisuja tehtiin merirahti-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis- ja tarkastuskustannusten sekä palkkioiden ja pankkimaksujen huomioon ottamiseksi.

(47)

Jos vertailumaan yritysten kotimarkkinoilla myymän tuotteen ja yhteisöön vietäväksi myydyn tarkasteltavana olevan tuotteen välillä havaittiin fyysisiä eroja, niiden osalta tehtiin oikaisu perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan a alakohdan mukaisesti. Oikaisu vastaa erotuksen markkina-arvon kohtuullista arviota.

(48)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ilmaistiin prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana.

(49)

Yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille, joille voitiin myöntää yksilöllinen kohtelu, määritettiin yksilölliset polkumyyntimarginaalit perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa painotettuun keskimääräiseen vientihintaan.

(50)

Polkumyyntimarginaali otokseen valituille yrityksille, joille ei myönnetty markkinatalous- tai yksilöllistä kohtelua, ja yhteistyössä toimineille mutta otoksen ulkopuolisille yrityksille laskettiin neljän otokseen valitun yrityksen keskiarvosta.

(51)

Kun otetaan huomioon, että yhteistyöhön osallistumisen taso tutkimuksessa oli alhainen – yhteistyössä toimineiden yritysten osuus Kiinasta peräisin olevasta tuonnista tutkimusajanjaksolla oli noin 40 prosenttia – yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten osalta koko maata koskeva marginaali määritettiin käyttämällä yhdelle yhteistyössä toimineelle tuottajalle, jolle ei myönnetty markkinatalous- eikä yksilöllistä kohtelua, edustavien lajien osalta vahvistettua korkeinta marginaalia.

(52)

Tällä perusteella alustavat polkumyyntitasot ovat seuraavat:

(53)

Samankaltaista tuotetta valmistaa yhteisössä 23 tuottajaa. Näiden 23 yhteisön tuottajan tuotannon katsotaan näin ollen muodostavan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan.

(54)

Näistä 23 tuottajasta yhteensä 15, joista suurin osa on valituksen tehneen järjestön ESTAn jäseniä, ilmoitti menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa halukkuutensa toimia menettelyssä yhteistyössä ja toimi yhteistyössä tutkimuksessa. Näiden 15 tuottajan todettiin vastaavan suurimmasta osasta, tässä tapauksessa yli 90 prosentista, samankaltaisen tuotteen tuotannosta yhteisössä. Yhteistyössä toimineiden 15 tuottajan katsotaan muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä ”yhteisön tuotannonala”. Jäljelle jäävistä yhteisön tuottajista käytetään jäljempänä nimitystä ”muut yhteisön tuottajat”. Nämä muut yhteisön tuottajat eivät ole aktiivisesti tukeneet valitusta mutteivät ole vastustaneetkaan sitä.

(55)

Kuten 12 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin viisi tuottajaa, joiden osuus yhteisön koko tuotannosta oli 62 prosenttia. Nämä tuottajat ovat yritysryhmiä, joten otokseen kuului kaikkiaan yhdeksän erillistä yritystä.

(56)

Yhteisön kulutus määritettiin yhteisön tuotannonalan EU:hun suuntautuvan myynnin kokonaismäärien ja Eurostatilta saatujen yhteisön markkinoita koskevien tuontimäärätilastojen sekä muiden yhteisön tuottajien osalta valituksen tekijän tekemien arviointien perusteella.

(57)

Tarkasteltavana olevan ja samankaltaisen tuotteen yhteisön markkinat kasvoivat vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä noin 24 prosenttia. Merkittävintä kasvu oli vuosien 2006 ja 2007 välillä, jolloin kulutus kasvoi 17 prosenttiyksikköä.

(58)

On tärkeää huomata, että tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön markkinat ovat jakautuneet seuraaviin tärkeimpiin markkinasegmentteihin: kone- ja rakennusala (noin 60 %), energiantuotanto (noin 10 %), OCTG-putket (noin 8 %) ja putkijohdot (noin 8 %). Tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään siis pääasiassa kone- ja rakennusalalla, joilla kasvu oli erittäin nopeaa vuonna 2007.

(59)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä Kiinasta yhteisöön lisääntyi huimasti koko tarkastelujakson ajan. Tuonti EU:hun lisääntyi yli 20-kertaisesti vuodesta 2005.

(60)

Kiinasta peräisin olevan tuonnin jaottelu eri markkinasegmenteille osoittaa, että kiinalaista tuontia on etenkin kone- ja rakennusalalla (noin 65 %) ja putkijohtojen alalla (15 %), kun taas OCTG-putkien ja energiantuotannon osuus on alle 5 prosenttia.

(61)

Kiinasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus vuonna 2005 oli 1 prosentti, ja se kasvoi koko tarkastelujakson ajan lähes 16 prosenttiyksikköä. Vuosien 2005 ja 2006 välillä kasvua oli 4 prosenttiyksikköä, vuosien 2006 ja 2007 välillä 10 prosenttiyksikköä ja tutkimusajanjaksolla 2 prosenttiyksikköä. Tutkimusajanjaksolla kiinalaisen tuonnin markkinaosuus oli 17,1 prosenttia.

(62)

Kiinasta tuleva tuonti ei kuitenkaan jakautunut tasaisesti yhteisön markkinoiden eri segmenteille. Tutkimusajanjaksolla sen markkinaosuus putkijohtojen alalla oli noin 38 prosenttia, kone- ja rakennusalalla 19 prosenttia, OCTG-putkien alalla 9 prosenttia ja energiantuotannon alalla noin 7 prosenttia.

(63)

Vuodesta 2005 vuoteen 2007 Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen tuontihinta nousi jyrkästi 9 prosenttia ja sitten laski 2 prosenttiyksikköä vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämän tuonnin keskimääräinen hinta laski vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 7 prosenttia.

(64)

Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ja yhteisön tuotannonalan myyntihintoja yhteisössä vertailtiin keskenään tuotelajikohtaisesti. Tätä varten yhteisön tuotannonalan hintoja etuyhteydettömille asiakkaille vertailtiin asianomaisen maan yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien hintoihin. Oikaisuja tehtiin tarvittaessa kaupan tason erojen ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(65)

Hintojen alittavuuden laskemista varten käytettiin kaikilta otokseen valituilta yhteistyössä toimineilta yhteisön tuottajilta saatuja kattavia ja tarkistettavia tietoja, jotka liittyivät tutkimusajanjaksoon. Vertailu osoitti, että hinnan alittavuuden marginaalien painotettu keskiarvo prosenttiosuutena yhteisön tuotannonalan myyntihinnoista oli tutkimusajanjaksolla 24 prosenttia.

(66)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja osoittimia, jotka vaikuttavat yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Seuraavassa esitettävät tiedot liittyvät myynti- ja markkinaosuustietojen osalta koko yhteisön tuotannonalaan ja muiden indikaattorien osalta otokseen valittuihin yrityksiin. Kolmeen otokseen valittuun yritykseen liittyviä tietoja ei otettu huomioon seuraavista syistä: i) yksi yritys oli osa suurta teräsalan yritysryhmää, kunnes se irrottautui siitä toukokuussa 2007, minkä vuoksi irrottautumista edeltävät ja sen jälkeiset tiedot eivät ole vertailukelpoisia, ii) toinen yritys ei ollut toimittanut riittävän tarkkoja tietoja, ja iii) yksi yritys ei voinut toimittaa todellisia lukuja vuodelta 2008 eikä ennustetta vuodelle 2009. Jotta vahinkoindikaattorien analysointia ja vahingon uhkaa koskevaa analyysiä varten olisi saatu yhdenmukaisia tietoja, kolmas yritys oli jätettävä pois myös vahinkoindikaattorien analyysistä. Kun otetaan huomioon näiden kolmen yrityksen suhteellisen alhainen painoarvo otoksessa, poissulkeminen ei kuitenkaan vaikuta millään tavoin indikaattoreiden osoittamaan yleiskuvaan.

(67)

Otokseen valittujen tuottajien tuotanto lisääntyi vuoden 2005 tasolta 2 000 000 tonnista vuonna 2007 huippuunsa yli 2 200 000 tonniin kysynnän kasvun ansiosta (ks. 57 kappale), ennen kuin se laski tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan tuotanto kasvoi tarkastelujakson aikana 7 prosenttia ja oli noin 2 150 000 tonnia tutkimusajanjakson aikana.

(68)

Tuotantokapasiteetti määritettiin otokseen valittujen tuottajien omistamien tuotantoyksiköiden nimellisen kapasiteetin perusteella ottaen huomioon keskeytykset tuotannossa sekä se, että tietyissä tapauksissa osa kapasiteetista käytettiin muiden tuotteiden valmistukseen samoilla tuotantolinjoilla.

(69)

Otokseen valittujen tuottajien tuotantokapasiteetti pysyi vakaana, noin 2 400 000 tonnissa, koko tarkastelujakson ajan.

(70)

Kapasiteetin käyttöaste oli 83 prosenttia vuonna 2005, jonka jälkeen se kohosi noin 90 prosenttiin tarkastelujakson loppuaikana. Tämä on 67 kappaleessa kuvatun tuotantomäärien vaihtelun mukaista. Kapasiteetin käyttöaste kasvoi kaikkiaan vain 7 prosenttiyksikköä, mikä on vähäinen nousu, kun sitä verrataan 57 kappaleessa kuvattuun kulutuksen merkittävään kasvuun.

(71)

On kuitenkin tärkeää huomata, että korkean kulutuksen vuoksi otokseen valittujen tuottajien kapasiteetin käyttöaste oli korkea. Mahdollisuus saavuttaa korkea kapasiteetin käyttöaste on tärkeä tekijä, jotta olisi mahdollista saavuttaa tyydyttävä kannattavuustaso samankaltaisen tuotteen osalta. Tilanne tarkastelujaksolla eroaa selvästi esimerkiksi vuosien 2002 ja 2004 tilanteesta, jolloin mm. Kroatiasta, Ukrainasta ja Venäjältä peräisin olevan polkumyyntituonnin aiheuttaman paineen vuoksi yhteisön tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste oli vain noin 66–75 prosenttia ja sen tappiot olivat 5–10 prosenttia.

(72)

Otokseen valittujen tuottajien loppuvarastot kasvoivat 16 prosenttia vuonna 2006, jonka jälkeen ne pienenivät 3 prosenttiyksikköä vuonna 2007 ja vielä yhden prosenttiyksikön tutkimusajanjaksolla. On huomattava, että suurin osa tuotannosta perustuu tilauksiin, minkä vuoksi tämän indikaattorin merkitys vahinkoanalyysin kannalta on vähäinen.

(73)

Yhteisön tuotannonalan oman tuotannon myyntimäärä etuyhteydettömille asiakkaille yhteisön markkinoilla tutkimusajanjaksolla oli noin 2 000 000 tonnia eli kasvua oli 14 prosenttia vuoteen 2005 nähden. Kasvu on 56 kappaleessa kuvatun merkittävän kulutuksen kasvun ansiota, mutta sen positiivinen vaikutus näkyi vain osittain yhteisön tuotannonalan myynnin kasvussa.

(74)

Kiinasta tuleva tuonti ja yhteisön tuotannonalan myynti kilpailevat pääasiassa kolmella markkinasegmentillä: kone- ja rakennusalalla sekä putkijohtojen alalla. Yhteisön tuotannonalan myynnistä 65 prosenttia ja kiinalaisesta tuonnista 80 prosenttia kohdistuu näille kolmelle markkinasegmentille.

(75)

Yhteisön tuotannonala menetti tarkastelujaksolla markkinaosuudestaan 5 prosenttiyksikköä; se supistui vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä 69 prosentista 64 prosenttiin. Markkinaosuuden menetys osoittaa, että kulutuksen merkittävästä kasvusta huolimatta yhteisön tuotannonala pystyi vain osittain hyötymään siitä kiinalaisen tuonnin massiivisen kasvun vuoksi. Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuushan kasvoi 1 prosentista 17,1 prosenttiin samalla kaudella (ks. 61 kappale).

(76)

Yhteisön kulutus kasvoi vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä 24 prosenttia, mutta yhteisön tuotannonalan myyntimäärä yhteisön markkinoilla kasvoi vain 14 prosenttia ja sen markkinaosuus pieneni 5 prosenttiyksikköä. Toisaalta Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi yli 20-kertaiseksi, ja sen markkinaosuus kasvoi 16 prosenttiyksikköä samalla kaudella. Näin ollen päätellään, että vaikka yhteisön tuotannonalalla tapahtui jonkin verran kasvua, se ei selvästikään hyötynyt täysimääräisesti markkinakysynnän merkittävästä kasvusta, kun taas Kiinasta tuleva tuonti hyötyi siitä suhteettomasti.

(77)

Otokseen valittujen tuottajien työntekijämäärä kasvoi 6 prosenttia vuosien 2005 ja 2007 välillä ja laski 6 prosenttiyksikköä vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Otokseen valittujen tuottajien työntekijämäärä pysyi kaiken kaikkiaan vakaana vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä ja oli noin 9 100 henkeä. Tämä osoittaa, että otokseen valitut tuottajat paransivat tehokkuuttaan, sillä tuotantomäärät kasvoivat samana aikana 7 prosenttia (ks. 67 kappale).

(78)

Otokseen valittujen tuottajien työvoiman tuottavuus – mitattuna tuotoksena (tonnia) työntekijää kohti vuodessa – lisääntyi vakaasti tarkastelujaksolla niin, että tutkimusajanjaksolla se oli 7 prosenttia suurempi kuin vuonna 2005. Tämä on yhdenmukaista sen kanssa, että työllisyys säilyi vakaana tarkastelujaksolla, kun tuottavuus samalla lisääntyi 7 prosenttia.

(79)

Keskimääräinen palkka työntekijää kohti nousi 7 prosenttia vuosien 2005 ja 2006 välillä ja vielä 8 prosenttiyksikköä vuosien 2006 ja 2007 välillä ja pysytteli sitten lähes samalla tasolla vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä. Työntekijöiden keskipalkka kasvoi kaiken kaikkiaan 16 prosenttia tarkasteluajanjakson aikana. Keskimääräisten palkkakustannusten nousu johtuu osittain siitä, että suhteellisesti alempia keskipalkkoja maksavat yhteisön tuottajat vähensivät työvoimaa, kun taas suhteellisesti korkeampia keskipalkkoja maksavat yhteisön tuottajat lisäsivät työvoimaa. Koska palkkojen keskimääräistä nousua kompensoi osittain tuottavuuden huomattava kasvu, kokonaisvaikutus työvoimakustannusten kannalta ei ollut erityisen merkittävä.

(80)

Otokseen valittujen tuottajien myyntihinnat kohosivat merkittävästi eli 21 prosenttia vuosien 2005 ja 2007 välillä ja pysyivät samalla tasolla tutkimusajanjaksolla. Se, että myyntihinnat kohosivat samaan aikaan kun myyntimäärät kasvoivat, selittyy sillä, että myös kustannukset kohosivat samalla kaudella. Yhteisön tuottajat onnistuivat siirtämään kustannusten nousun myyntihintoihinsa ja näin ollen asiakkaidensa maksettavaksi. Sen vuoksi kiinalaisten tuotteiden aiheuttaman kasvavan paineen ensimmäiset selvät vaikutukset alkoivat näkyä myyntihinnoissa vasta tutkimusajanjaksolla, jolloin yhteisön tuotannonalan hinnat pysyivät vakaina, vaikka kustannukset kohosivat 4 prosenttiyksikköä.

(81)

Kustannusten kohoaminen johtui pääasiassa raaka-aineen hintojen kohoamisesta, kuten seuraavasta taulukosta näkyy. Yhteisön tuotannonala pystyi itse asiassa hillitsemään varsin tehokkaasti työvoimakustannusten ja muiden yleiskustannusten nousua. Raaka-aineen hintojen nousua voi kuitenkin tasapainottaa vain vastaavalla myyntihinnan nostamisella, mikä osoittautui yhä vaikeammaksi tarkastelujaksolla.

(82)

Otokseen valittujen tuottajien samankaltaisen tuotteen myynnin kannattavuus (ilmaistuna prosentteina nettomyynnistä) kohosi vuoden 2005 ja 2007 välillä 12,1 prosentista 17,9 prosenttiin, minkä jälkeen se laski 15,4 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Kannattavuus parani näin ollen vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 3 prosenttiyksikköä.

(83)

Investointien tuotto (ilmaistuna voittoprosenttina investointien nettokirjanpitoarvosta) noudatti suunnilleen kannattavuuden kehitystä. Se kasvoi vuosien 2005 ja 2006 välillä 47 prosentista 85 prosenttiin ja laski vuoden 2007 tasolta 79 prosentista 52 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Investointien tuotto kasvoi kaiken kaikkiaan 4,6 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla.

(84)

Operatiiviseen toimintaan perustuva nettokassavirta oli lähes 367 miljoonaa euroa vuonna 2005. Se kasvoi noin 684 miljoonaan euroon vuonna 2006, 1 miljardiin euroon vuonna 2007 ja palasi noin 630 miljoonaan euroon tutkimusajanjaksolla. Ei ollut merkkejä siitä, että yhteisön tuotannonalalla olisi ollut ongelmia pääoman saamisessa.

(85)

Otokseen valittujen yritysten vuotuiset investoinnit samankaltaisen tuotteen tuotantoon kasvoivat vuosien 2005 ja 2006 välillä 83 prosenttia, vuosien 2006 ja 2007 välillä vielä 94 prosenttiyksikköä ja laskivat sen jälkeen vain hieman tutkimusajanjaksolla. Investoinnit lisääntyivät kaiken kaikkiaan noin 185 prosenttia vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä. Näiden yhteisön tuotannonalan investointien päätavoitteena oli parantaa tuotteiden laatua, lisätä tuotantolaitosten tehokkuutta, kehittää uusia tuotteita ja prosesseja sekä parantaa työturvallisuutta ja ympäristönsuojelua. Tuotantokapasiteetti ei kasvanut niiden tuloksena.

(86)

Yhteisön tuotannonala ohjasi erittäin huomattavasti resursseja investointeihin tarkastelujaksolla. Tätä olisi tarkasteltava ottaen huomioon hyvin alhainen investointien taso, joka oli mahdollinen edellisinä vuosina, kun yhteisön tuotannonalan kannattavuus oli erittäin alhainen tai jopa negatiivinen. Tarvittavia investointeja ei voitu tehdä niinä kausina, joina yhteisön tuotannonala kärsi pitkään mm. Kroatiasta, Ukrainalta ja Venäjältä peräisin olevasta polkumyyntituonnista ja investointeja oli leikattava voimakkaasti. (4) Voittojen lisääntyminen tarkastelujaksolla oli sen vuoksi olennaisen tärkeää, jotta yhteisön tuotannonala pystyi tekemään investoinnit, joita oli lykätty niin pitkään. Tuotantokapasiteetin lisäämiseksi ei tehty mitään investointeja, koska oli yhä epävarmempaa, pystyykö yhteisön tuotannonala hyödyntämään kasvavaa kysyntää kiinalaisen tuonnin laajentuessa aggressiivisesti.

(87)

Tarkasteltavana olevasta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat huomioon ottaen nykyisten polkumyyntimarginaalien vaikutusta yhteisön tuotannonalaan voidaan pitää huomattavana. On muistettava, että vuonna 2006 otettiin käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä, jotta olisi estetty monista muista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin vahingolliset vaikutukset. Yhteisön tuotannonalan tarkastelujaksolla saavuttamat hyvät taloudelliset tulokset antoivatkin sille mahdollisuuden toipua jossakin määrin aiemmasta polkumyynnistä. On kuitenkin myös osoitettu, että yhteisön tuotannonala ei pystynyt täysin hyötymään arviointijaksolla tapahtuneesta poikkeuksellisesta markkinoiden laajentumisesta (ks. 75 kappale), koska markkinaosuus, joka aiemmin oli ollut toimenpiteiden kohteena olevalla tuonnilla, korvautui nyt halvoin hinnoin Kiinasta tulevalla tuonnilla, joka myös osittain pienensi yhteisön tuotannonalan markkinaosuutta. Tämän vaikutuksesta yhteisön tuotannonala ei pystynyt täysin toipumaan eikä investoimaan ja lisäämään tuotantokapasiteettiaan markkinoiden laajentumisen mukaisesti (ks. 86 kappale). Sen vuoksi voidaan päätellä, että yhteisön tuotannonalan toipumista aiemmasta polkumyynnistä ei voida pitää täydellisenä ja että yhteisön tuotannonala on edelleen altis vahingollisille vaikutuksille, joita mahdollisesti aiheutuu yhteisön markkinoille polkumyynnillä tuotujen tuotteiden merkittävistä määristä.

(88)

Tarkastetut tiedot osoittivat merkkejä vahingosta. Merkittävästi kasvavilla yhteisön markkinoilla (+ 24 %) yhteisön tuotannonala pystyi lisäämään myyntiään vain osittain (+ 14 %), mikä johti sen markkinaosuuden supistumiseen (69 %:sta 64 %:iin). Yhteisön tuotannonala onnistui kuitenkin säilyttämään riittävän korkean kapasiteetin käyttöasteen ja hintatason, joten sen kannattavuus pysyi hyvällä tasolla (noin 15 % tutkimusajanjaksolla). Päätelmänä voidaan todeta, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko oli vähäinen eikä johtanut merkittäviin taloudellisiin ongelmiin.

(89)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että yhteisön tuotannonalalle ei ole aiheutunut tutkimusajanjaksolla perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa. On kuitenkin myös korostettava, että yhteisön tuotannonalalla oli takanaan jakso, jonka aikana siihen oli kohdistunut vahingollista polkumyyntiä, jonka johdosta otettiin käyttöön polkumyyntitoimenpiteet vuonna 2006. Se, että yhteisön tuotannonala onnistui osittain toipumaan aiemmasta vahinkoa aiheuttaneesta tilanteesta, johtui pääasiassa erittäin merkittävästä markkinoiden laajentumisesta, joka tapahtui vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä. Vaikka polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto kesäkuussa 2006 poisti useasta maasta peräisin olevan polkumyyntituonnin vahingolliset vaikutukset, yhteisön markkinoilla oli tutkimusajanjaksolla merkittävä osuus polkumyynnillä tuotuja tuotteita, joita myytiin erittäin alhaisin hinnoin; kyseessä oli siis Kiinasta peräisin oleva tuonti. Jos markkinaolosuhteet muuttuvat, tarkastelujaksolla havaittu markkinoiden laajentuminen pysähtyy ja aiempi kasvusuunta kääntyy laskuun, yhteisön tuotannonala on täysin alttiina mahdollisille vahingollisille vaikutuksille, jotka johtuvat polkumyynnillä tulevasta tuonnista. Sen vuoksi päätellään, että vaikka yhteisön tuotannonala ei kärsinyt merkittävää vahinkoa tutkimusajanjaksolla, se oli haavoittuvassa tilanteessa sen päättyessä.

(90)

Jotta voitaisiin arvioida, kohdistuiko yhteisön tuotannonalaan mahdollisesti vahingon uhka, jotakin tarkastelu- ja tutkimusajanjaksolla vahvistettuja tekijöitä oli analysoitava tarkemmin. Tarkemman analyysin perustana käytettiin tietoja, jotka kerättiin keskeisistä vahinkoindikaattoreista vuosilta 2008 ja 2009. Tätä varten otokseen valituilta yrityksiltä oli pyydetty tietoja kyselylomakkeessa, tilastotietoja oli päivitetty, ja osapuolten toimittamia muita tietoja analysoitiin. Näiden perusteella päädyttiin seuraavaan:

(91)

Yhteisön kulutuksen, joka kasvoi tutkimusajanjakson loppuun, arvioidaan laskevan merkittävästi, ainakin 30 prosenttia, tutkimusajanjakson lopun ja vuoden 2009 välillä. Arvio perustuu julkisesti saatavilla oleviin tietoihin, joita tukivat myös valituksen tekijän toimittamat tiedot ja otokseen valittujen yhteisön tuottajien toimittamat ennusteet.

(92)

Lisäksi valituksen tekijä toimitti markkinasegmenttikohtaisia tietoja, joissa ennustettiin merkittävää laskua kaikille aloille lukuun ottamatta OCTG-putkia, joihin kysynnän muutoin voimakkaan laskun katsotaan vaikuttavan vähemmän.

(93)

Polkumyynnillä Kiinasta tuleva tuonti jatkoi kasvuaan merkittävästi tutkimusajanjakson loppuun asti, kasvava suuntaus on vahvistettu ainakin vuoden 2008 loppuun asti. Kun otetaan huomioon kulutuksen supistuminen vuoden 2008 viimeisistä kuukausista lähtien, tämän tuonnin markkinaosuuden odotetaan kasvavan myös vuonna 2009.

(94)

Kiinalaisen tuonnin ennustetaan keskittyvän pääasiassa kone- ja rakennusalaan samoin kuin linjajohtoihin (ks. 60 kappale).

(95)

Vaikka supistuvien markkinoiden seurauksena tuonnin kokonaiskysyntä vähenisikin – eikä vähenemisen uskota olevan kovinkaan merkittävä – Kiinasta tuleva tuonti lisää kuitenkin suhteellisesti markkinaosuuttaan aloilla, joilla se on perinteisesti ollut vahvaa. Onkin todennäköistä, että halvoin hinnoin tapahtuvasta tuonnista tulee entistäkin houkuttelevampaa markkinoilla, joilla yhä enenevässä määrin pyritään alentamaan kustannuksia.

(96)

Tämän seurauksena Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden arvioidaan kasvavan. Kulutuksen kehityksestä riippuen kiinalaisen tuonnin markkinaosuus voisi jopa nousta muutamalla prosenttiyksiköllä vuosien 2008 ja 2009 välillä, kun otetaan huomioon viime vuosien aggressiivinen markkinalaajennuspolitiikka (ks. 61, 114 ja 115 kappale).

(97)

Kiinalaisten viejien järjestö CISA on väittänyt, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihinnat ovat nousseet merkittävästi tutkimusajanjakson jälkeen.

(98)

Eurostatin tiedot osoittavat tosiaankin hintojen nousseen tutkimusajanjakson jälkeen, joissakin tapauksissa jopa merkittävästi (33–43 %). Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että nousu johtuu tiettyjen raaka-aineiden (teräksen, rautaromun ja harkkoraudan) ja energian yleisistä hinnannousuista maailmanlaajuisesti vuoden 2008 huhtikuun ja lokakuun välillä ja että nousu ei ole poistanut hintojen alittavuutta, joka on edelleen merkittävä.

(99)

Yhteisön tuotannonalan tuotannon odotetaan vähenevän 20–35 prosenttiyksikköä tutkimusajanjakson ja vuoden 2009 välillä. Tätä vahvistavat otokseen valittujen yritysten toimittamat ennusteet. Ennusteiden analyysistä voidaan päätellä, että tuotannon yleisessä supistumisessa tulee ilmi myös se, että kulutuksen yleisesti laskiessa tiettyjen tuotelajien kysyntä on laskenut vähemmän kuin toisten, joten ennusteen mukaan tuotevalikoima muuttuu.

(100)

Otokseen valittujen yritysten toimittamien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että tuotantokapasiteetin odotetaan säilyvän vakaana vuonna 2009, kun taas kapasiteetin käyttöasteen odotetaan laskevan jyrkästi, noin 70 prosenttiin, samana vuonna. Tämä noudattelee 91 kappaleessa kuvattua kulutuksen jyrkkää laskua. Tarkastuskäynneillä onkin jo käynyt ilmi seuraavat: i) työvuorojen väheneminen (yleisesti 18:sta 15:een viikossa), ii) irtisanomisten ja tilapäisten lomautusten lisääntyminen, ja iii) laitosten pidempi sulkeminen loma-aikoina. Aiemmissa tutkimuksissa on jo käynyt ilmi, että kun kapasiteetin käyttöaste on alle 75 prosenttia, yhteisön tuotannonala ei todennäköisesti pysty toimimaan kestävällä tavalla (ks. 71 kappale).

(101)

Yhteisön tuotannonalan myynnin EY:n markkinoilla odotetaan vähenevän merkittävästi 99 kappaleessa esitetyistä syistä vähintään saman suuntaisesti kulutuksen laskun kanssa mutta todennäköisesti vielä enemmänkin otokseen valittujen yhteisön tuottajien ennusteiden mukaisesti.

(102)

Yhteisön tuotannonalan ennustetaan menettävän vielä lisää markkinaosuuttaan yhteisössä polkumyynnillä Kiinasta tulevalle tuonnille, minkä vuoksi sen on turvauduttava enemmän vientimarkkinoihin. Otokseen valitut yritykset ovat jo raportoineet, että myynnin lasku yhteisössä on suurempaa kuin kokonaistuotannon lasku, koska tuotanto vientiä varten on melko vakaata verrattuna yhteisön markkinoille tarkoitettujen tuotteiden tuotantoon. Tämä johtuu siitä, että yhteisön tuotannonalan vientitoiminta keskittyy OCTG-putkiin (35 %), putkijohtoihin (25 %) sekä energiantuotantoon (13 %), kun taas kone- ja rakennusalan putkien osuus oli vain 16 prosenttia yhteisön tuotannonalan viennistä (niiden osuus myynnistä yhteisön markkinoilla on 60 %; ks. 73 kappale).

(103)

Yhteisön tuotannonalan toimittamien tietojen mukaan myyntimäärät ovat jo laskeneet ja/tai niiden ennustetaan laskevan merkittävästi etenkin tietyillä markkinasegmenteillä, joille kiinalaiset tuotteet ovat tunkeutuneet voimakkaammin (eli kone- ja rakennusalalle sekä putkijohtojen alalle).

(104)

Otokseen valitut tuottajat ennustivat myyntihintojen pysyvän keskimäärin vakaina verrattuna tutkimusajanjakson hintoihin.

(105)

Myyntihintojen kehitys ei kuitenkaan edusta täysin todellisia hinnanalennuksia, joita odotetaan esiintyvän tuotekohtaisesti. Tämä johtuu siitä, että yhteisön tuotannonala pyrkii siirtymään korkeamman laatuluokan putkien tuotantoon kiinalaisen tuonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi. Tämän seurauksena alemman laatuluokan tuotteiden osuus yhteisön tuotannonalan kokonaismyynnistä pienenee huomattavasti enemmän kuin kokonaismyynti pienenee keskimäärin, jolloin myyntihinnaltaan korkeampien tuotteiden painoarvo on suhteessa suurempi. Näin ollen hintojen keskimääräisen alenemisen ennustetaan olevan vähäisempää kuin hintojen alenemisen, joka kohdistuu tuotteisiin, jotka ovat suoremmassa kilpailussa Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin kanssa.

(106)

Yhteisön tuotannonalalta kerättiin tätä varten tietoja useiden sellaisten edustavien tuotelajien hintakehityksestä, joiden havaittiin olevan suorassa kilpailussa polkumyynnillä Kiinasta tapahtuneen tuonnin kanssa tutkimusajanjaksolla. Analyysin perusteella vahvistettiin, että niiden tuotelajien hinnat, joita tuotiin Kiinasta merkittäviä määriä tutkimusajanjaksolla, kohosivat vuoden 2008 jälkipuoliskolla osittain siksi, että niissä otettiin huomioon myös 98 kappaleessa mainittujen kustannusten kohoaminen.

(107)

Otokseen valittuja yrityksiä pyydettiin myös toimittamaan tietoja tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvistä ennustetuista kustannuksista sekä tärkeimmistä kustannuksista.

(108)

Toimitetut tiedot osoittavat, että kustannusten yleinen kohoaminen on todennäköistä. Tämä johtuu kahdesta tekijästä. Ensinnäkin on odotettavissa, että alhaisemman tuotannon ja kapasiteetin käyttöasteen aiheuttama työvoiman väheneminen ei johda vastaavaan työvoimakustannusten vähenemiseen, koska turvaudutaan lomautuksiin ja työajan supistuksiin, jotka saattavat lisätä keskimääräisiä työvoimakustannuksia. Toiseksi siirtyminen tuotevalikoimassa kohti arvokkaampia tuotteita (joissa kannattavuus ei välttämättä ole suurempi) tarkoittaa sitä, että keskimäärin myös kustannukset (myös raaka-ainekustannukset) kohoavat. Lisäksi tehokkuuden ilmeinen väheneminen, joka johtuu pienemmistä tuotantomääristä ja alhaisesta kapasiteetin käyttöasteesta, johtaa kiinteiden kustannusten suhteelliseen kohoamiseen.

(109)

Yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden ennustetaan putoavan joitakin prosenttiyksikköjä tutkimusajanjakson ja vuoden 2009 välillä kiinalaisen polkumyyntituonnin aiheuttaman kasvavan paineen vuoksi (ks. 93 ja 101 kappale) voimakkaasti supistuvilla Euroopan markkinoilla.

(110)

Yhteisön tuottajien toimittamien tietojen mukaan yhteisön tuotannonalan kannattavuus on laskenut hieman (noin 0,5 prosenttiyksikköä) tutkimusajanjakson ja vuoden 2008 välillä. Kannattavuuden ilmoitettiin kuitenkin pudonneen merkittävästi vuoden 2008 loppuun mennessä, ja sen odotetaan laskevan voimakkaasti noin 2 prosenttiin vuonna 2009.

(111)

Jo aiemmin kävi ilmi, että yhteisön tuotannonalan kannattavuus oli erityisen alhainen kausina, joina kapasiteetin käyttöaste oli alle 75 prosenttia. Tilanne oli tämä kaudella, jota neuvoston asetuksella (EY) N:o 954/2006 (5) päätetty tutkimus koski, kun kapasiteetin käyttöaste pieneni merkittävästi mm. Kroatiasta, Ukrainasta ja Venäjältä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttaman paineen vuoksi.

(112)

Kulutusta, Kiinasta polkumyynnillä tulevien tuotteiden tuontia sekä tärkeimpien vahinkoindikaattorien todennäköistä kehitystä tutkimusajanjakson ja vuoden 2009 välillä koskeva analyysi (ks. 90–111 kappale) osoittaa, että yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne on jo heikentymässä huomattavasti ja tilanteen odotetaan jatkuvan, ellei peräti pahenevan, lähitulevaisuudessa. Tämä tulee selvästi esiin tuotannon, EY:n myyntimäärän, markkinaosuuden ja kannattavuuden ilmeisessä alenemisessa (noin –13 prosenttiyksikköä). Arviointi tehtiin käyttäen pohjana ennusteisiin liittyviä tietoja, joiden tueksi on saatu riittävästi näyttöä. Tutkimusajanjakson jälkeiseen ja vuoden 2008 loppuun ulottuvaan kauteen liittyvät suuntaukset voitiin jo suureksi osaksi varmentaa tehtyjen tarkastuskäyntien puitteissa. Lisänäyttöä (etenkin myyntihintojen ja -määrien laskemisesta ja vuodesta 2009) saatiin tutkimuksen aikana. Vaikka ei voikaan olla varmuutta – niin kuin ei koskaan ennusteissa – siitä, että suuntaukset toteutuvat täsmälleen ennakoidun kaltaisina, on kuitenkin erittäin todennäköistä, että näin tapahtuu. Sen vuoksi päätellään, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa jo vuoden 2009 ensimmäisten kuukausien aikana.

(113)

Perusasetuksen 3 artiklan 9 kohdan mukaisesti tutkittiin, mitkä seikat saisivat mahdollisesti aikaan tilanteen, jossa polkumyynnillä tapahtuva tuonti aiheuttaisi vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Tässä otettiin huomioon erityisesti seuraavat tekijät: i) polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kehitys, ii) viejien käytettävissä oleva kapasiteetti, ii) kiinalaisen tuonnin hintataso ja iv) varastojen taso.

(114)

Tuonti Kiinasta lisääntyi räjähdysmäisesti 26 000 tonnista 543 000 tonniin vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä (ks. 59 kappale). Tuonti on jatkuvasti tapahtunut erittäin alhaisin hinnoin, jotka alittavat merkittävästi kaikki muut hinnat, joita yhteisön markkinoilla esiintyy muista hankintalähteistä. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuuden merkittävä kasvaminen (ks. 61 kappale) vahvistaa sen, että tuonnin kehitys ei ole ollut seurausta kysynnän kasvamisesta. Päinvastoin vaikuttaa siltä, että tällaiseen kehitykseen vaikutti suurelta osin taustalla oleva strategia, jonka tavoitteena oli korvata markkinoille aiemmin muista lähteistä polkumyynnillä tullut tuonti (ks. 141 kappale) valtaamalla aggressiivisesti uudet markkinat. Vuoden 2008 jälkipuoliskolla havaittu tuontihintojen kohoaminen johtui täysin raaka-ainekustannusten merkittävästä noususta, joka on johtanut saumattomien putkien kustannusten kohoamiseen, eikä se osoita, että aikeena olisi kaventaa hintaeroja EY:n markkinoiden muiden tavarantoimittajien hintoihin.

(115)

Tällä perusteella katsotaan, että kulutuksen kehityksen ja polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin tason välille ei voida vahvistaa välitöntä korrelaatiota. Sen sijaan katsotaan, että vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä polkumyynnillä tapahtunut tuonti olisi joka tapauksessa lisääntynyt, jopa vakaan kulutuksenkin tilanteessa, ja ainoa ero olisi ollut, että se olisi vaikuttanut enemmän muiden tavarantoimittajien markkinaosuuksiin. Ei ole täysin poissuljettua, että tämä olisi aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle jo tarkastelujakson aikana, jos kulutus ei olisi lisääntynyt sitä vauhtia kuin se lisääntyi. Sen vuoksi katsotaan, että yhteisön markkinoiden yleistilanteen laskevalla suuntauksella ei olisi ollut huomattavampaa vaikutusta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrien kehitykseen. Mitä todennäköisimmin tarkastelujaksolla käytetty aggressiivinen strategia yhteisön markkinoiden valtaamiseksi jatkuu ja tavoitteena on markkinaosuuden kasvattaminen halvan polkumyyntituonnin kautta muiden talouden toimijoiden kustannuksella.

(116)

Tuoreimmat käytettävissä olevat luvut, jotka liittyvät koko vuoteen 2008, osoittavat tuonnin määräksi 507 589 tonnia, mikä on enemmän kuin vuonna 2007 mutta hieman vähemmän kuin tutkimusajanjaksolla. Lisäksi vuoden 2008 kahteen viimeiseen kuukauteen liittyvät luvut osoittavat, että tuonti on jopa lisääntynyt verrattuna edeltävän vuoden samaan kauteen (84 000 tonnia vuonna 2008 ja 79 000 tonnia vuonna 2007), huolimatta siitä, että tutkimuksen mukaan kysynnän laskun selvät merkit olivat näkyvissä yhteisön markkinoilla jo marraskuussa 2008. Sen vuoksi voidaan päätellä, että tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella kiinalaisen tuonnin määrää voidaan pitää vähintäänkin vakaana. Tältä osin on huomattava, että silloinkin kun polkumyyntituonnin kehitys osoittaa lyhyellä aikavälillä erilaista suuntausta menneeseen verrattuna eli pysyy vakaana tai alkaa vähetä, tietoja on aina tarkasteltava kulutuksen kehitys huomioon ottaen. Toisin sanoen tätä tekijää koskevien päätelmien ei pitäisi perustua pelkästään polkumyyntituonnin absoluuttisen määrän kehityksen havainnointiin, vaan niissä olisi otettava asianmukaisesti huomioon markkinaolosuhteet, joissa kehitys tapahtuu, ja se, olisivatko ne voineet vaikuttaa polkumyyntituonnin markkinaosuuden kasvamiseen tai pienenemiseen. Käytettävissä olevien tietojen perusteella on selvää, että polkumyyntituonnin markkinaosuus on kasvanut merkittävästi tarkastelujaksolla mutta sen lisäksi suuntaus ei osoita mitään merkkejä pysähtymisestä tai kääntymisestä kaudella, jolla kysyntä oli jo alkanut supistua. Tämän vuoksi polkumyynnillä Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus lisääntyy edelleen (ks. 96 kappale). Näin ollen päätellään, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva kulutuksen merkittävä lasku, polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin paine yhteisön markkinoilla lisääntyy todennäköisesti merkittävästi.

(117)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien toimittamat tiedot osoittavat, että kapasiteetin ennustettiin lisääntyvän pelkästään näissä yrityksissä vähintään 740 000 tonnia vuonna 2008. Yhteisön tuotannonala väitti lisäksi, että kaksi otokseen valittua yritystä suunnittelee rakentavansa saumattomien putkien tuotantolaitoksia, joiden kapasiteetti olisi 500 000 tonnia vuoden 2009 puoliväliin mennessä. Kapasiteetin ennustettu kasvu voidaan varmentaa tietenkin vasta sitten, kun tällainen kapasiteetti on olemassa, minkä vuoksi on vaikea arvioida Kiinassa tulevaisuudessa olevaa käyttämätöntä kapasiteettia. Pelkästään otokseen valittujen kiinalaisten viejien vastausten perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että Kiinassa on merkittävästi tuotantokapasiteettia vapaana, kun otetaan huomioon, että yhteisön kokonaiskulutukseksi laskettiin 3 300 000 tonnia tutkimusajanjaksolla. Valituksen tekijä toimitti lisäksi uskottavia tietoja kahden uuden saumattomien putkien tuotantolaitoksen tilaamisesta Kiinaan tammikuussa 2009. Pelkästään näiden kahden laitoksen kapasiteetti, joka on molemmissa noin 400 000 tonnia, riittää täyttämään neljänneksen EY:n markkinoiden tarpeesta.

(118)

Kiinan tuottajajärjestön CISAn toimittamien tietojen mukaan Kiinan tuotanto on yhteensä noin 20 miljoonaa tonnia. Otokseen valitut kiinalaiset tuottajat ilmoittivat, että niiden viennin osuus niiden kokonaismyynnistä tutkimusajanjaksolla oli keskimäärin 27 prosenttia, kun se vuonna 2005 oli 17 prosenttia. Sen vuoksi voidaan päätellä, että tarkastelujaksolla kiinalaisten viejien vientihalukkuus kasvoi merkittävästi, ja tämä näkyi absoluuttisten vientimäärien erittäin suurena kasvuna, koska otokseen valittujen viejien kokonaismyynti kasvoi yli 56 prosenttia tarkastelujaksolla. Ei ole viitteitä siitä, että suuntaus, johon vaikuttivat sekä tuotannon kasvu että vientiosuuden lisääntyminen, olisi kääntymässä lähitulevaisuudessa.

(119)

Kiinasta yhteisöön suuntautuvan viennin prosenttiosuus Kiinan kokonaisviennistä lisääntyi merkittävästi vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä 1 prosentista 9 prosenttiin. Tämä vahvistaa sitä, että vientitoiminnassa tapahtui merkittävä siirtyminen tarkastelujaksolla ja yhteisö on kasvattanut merkitystään kiinalaisten viejien markkinastrategiassa. Muita tärkeitä markkinoita ovat Yhdysvallat 36 prosentilla (31 % vuonna 2007), Algeria 6 prosentilla (2 % vuonna 2006) ja Etelä-Korea 6 prosentilla (3 % vuonna 2005). Tämän pohjalta voidaan odottaa, että merkittävä osa tuoreesta ylikapasiteetista suunnataan EY:n markkinoille. Lisäksi piakkoin on odotettavissa joidenkin näiden markkinoiden, etenkin Yhdysvaltojen markkinoiden, huomattavaa kutistumista, joten näiltä markkinoilta vapautuvat määrät voidaan suunnata helposti EY:hyn. Uudelleensuuntausta ei ole merkittävämmin tapahtunut tähän mennessä, koska Kiinan tilastojen ja otokseen valituilta kiinalaisilta tuottajilta kerättyjen tietojen mukaan hinnat EY:n markkinoilla ovat olleet jonkin verran alhaisemmat kuin muilla markkinoilla. Voidaan kuitenkin odottaa, että jos muilla markkinoilla myydyt määrät vähenevät merkittävästi, hintatasoihin liittyvät seikat jätetään helposti huomiotta, kun on tarpeen pitää tuotanto ja kapasiteetin käyttöaste riittävän korkealla tasolla. Lisäksi on odotettavissa, että yhteisön markkinoiden kaltaisista markkinoista, joiden valtaaminen on osoittautunut suhteellisen helpoksi ja erittäin menestyksekkääksi, tulee suosittu kohde tällaiselle viennin uudelleensuuntaamiselle.

(120)

Kiinalaisen tuonnin hinnat olivat tarkastelujaksolla merkittävästi alemmat kuin yhteisön tuotannonalan hinnat mutta myös muista maista tulevan tuonnin hinnat. Tämä vahvistui hintojen alittavuutta koskevassa analyysissä (ks. 65 ja 142 kappale). Havaittu erittäin merkittävä ja järjestelmällinen (eli tuotelajeittain tarkasteltuna suhteellisen yhtenäinen) hintojen alittavuus on varmistanut polkumyyntituonnin markkinaosuuden jatkuvan kasvamisen tarkastelujaksolla. Tarkastelujakson aikana tapahtuneen polkumyyntituonnin markkinaosuuden kasvun ja muiden lähteiden, myös yhteisön tuotannonalan, markkinaosuuden pienenemisen välillä oli selvä yhteys, ja tähän päädyttiin myyntihintojen selvästä erosta johtuvan edun vuoksi. Se, että tästä ei aiheutunut yhteisön tuotannonalalle merkittävää vahinkoa tarkastelujaksolla, johtui ainoastaan siitä, että yhteisön markkinoiden laajentuminen tarjosi yhteisön tuotannonalalle riittävästi maaperää tuotannon, tuotantokapasiteetin, myynnin ja kannattavuuden ylläpitämiseksi.

(121)

Ei ole syytä uskoa, että taloudellisessa ympäristössä, jossa kysyntä on supistunut merkittävästi, alhaisilla hinnoilla olisi taipumuksena kohota. Tavarantoimittajan kannalta kulutuksen supistuessa matalien hintojen odotetaan päinvastoin pysyvän matalina, jotta saataisiin hankittua suurempi markkinaosuus tai edes säilytettyä olemassa oleva markkinaosuus ja vahvistettua sitä. Samalla tarkasteltavana oleva tuotetta sisältävien tavaroiden tuottajat, jotka jo ostivat tuotetta alhaisin hinnoin, pyrkivät pitämään hinnat alhaisina tai jopa alentamaan niitä hillitäkseen kustannuksiaan. Tuottajat, jotka aiemmin suosivat ylempihintaisia tuotteita, pyrkivät alentamaan tuotantokustannuksiaan mahdollisuuksien mukaan, minkä vuoksi ne asettavat etusijalle edulliset tuotantopanokset, vaikka tämä edellyttäisikin joitakin uhrauksia esimerkiksi laadun tai toimitusvarmuuden suhteen.

(122)

Kiinalaisen tuonnin hinnat kohosivat siis hieman tutkimusajanjakson jälkeen, kuten 98 kappaleessa todettiin. Koska tämä nousu on osoitus ennen kaikkea joidenkin keskeisten raaka-aineiden maailmanlaajuisesta hinnannoususta, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että nousu on ainoastaan tilapäinen ja hinta palaa ennalleen heti, kun raaka-aineiden hinnat laskevat. Lisäksi koska raaka-aine on perushyödyke, sen hinnassa havaittu nousu on näkynyt kaikkien tuottajien saumattomien putkien loppuhinnassa mahdollisuuksien mukaan. Myös yhteisön tuotannonalan on täytynyt ottaa kustannusten nousu huomioon myyntihinnoissaan, jotka ovat sen vuoksi kohonneet. Koska kaikki hinnat markkinoilla ovat nousseet, polkumyyntituonnin hinnat ovat edelleen merkittävästi alhaisemmat kuin yhteisön tuotannonalan myyntihinnat, myös tutkimusajanjakson jälkeisellä kaudella.

(123)

Päätelmänä voidaan todeta, että polkumyyntituonnin erittäin alhaisten hintojen negatiivinen vaikutus on kahtalainen: i) merkittävät hintaerot aiheuttavat todennäköisesti siirtymisen kohti polkumyyntituontia, koska käyttäjät todennäköisemmin ostavat suurempia määriä tavaroita, joita myydään halvoilla hinnoilla, ii) ostajat todennäköisesti käyttävät näin alhaisten markkinahintojen esiintymistä neuvotteluvälineenä saadakseen alennettua yhteisön tuottajien ja muiden lähteiden tarjoamia hintoja, mikä sekä vähentää määriä että alentaa hintoja. Nämä vaikutukset voidaan asettaa kyseenalaisiksi tilanteissa, joissa hintaerot eivät ole merkittävät, mutta käsiteltävänä olevassa tilanteessa, kun otetaan huomioon erittäin suuri hintojen alittavuus, seurauksena olevien vahinkojen odotetaan olevan suuret.

(124)

Tällä tekijällä ei ole erityistä merkitystä analyysin kannalta, koska yleensä varastoja pitävät kauppiaat (varastoijat) eivätkä tuottajat. Vaikka yhteisön tuotannonala esittikin joitakin väitteitä, mitään näyttöä ei havaittu siitä, että varastojen kerryttämistä olisi tapahtunut sellaisessa määrin, joka voisi vaikuttaa merkittävästi markkinoihin lähitulevaisuudessa.

(125)

On muistettava, että yksikään kiinalaisista tuottajista ei täyttänyt markkinatalouskohtelun edellytyksiä mm. siksi, että kaikkien yritysten katsotaan edelleen toimivan valtion vaikutusvallan alaisina (yksikään ei onnistunut täyttämään vaatimusta 1 tai 3). Maailmanlaajuisen talouskriisin vallitessa on todennäköistä, että Kiinan valtio saattaa haluta puuttua enemmän näiden yritysten (tai niiden tavarantoimittajien) toimintaan ja auttaa niitä pitämään kustannukset matalina ja säilyttämään hintaetunsa EY:n markkinoilla tai jopa lisäämään sitä. Päätelmänä voidaan todeta, että kiinalaiset viejät toimivat ympäristössä, joka voi helposti tarjota niille mahdollisuuksia pitää edelleen yllä hintaetuaan siinäkin tapauksessa, että muut yhteisön markkinoiden tavarantoimittajat alentaisivat hintojaan kaventaakseen eroa tarkastelujaksolla vallinneisiin polkumyyntituonnin hintoihin. Vaikka tutkimusajanjaksolla todetun polkumyyntituonnin merkittävän hintojen alittavuuden aiheuttama paine johtaisi yhteisön tuotannonalan hintojen alennukseen, ei ole poissuljettua, että kiinalaiset viejät alentaisivat hintojaan entisestään säilyttääkseen tutkimusajanjaksolla todetun hintaeron.

(126)

Vahingon uhkaan vaikuttavien tekijöiden analyysiä (ks. 113–125 kappale) on tarkasteltava ottaen huomioon EY:n markkinoiden tilanne, joka muuttui tutkimusajanjakson jälkeen ja todennäköisesti pysyy ennallaan ainakin lähitulevaisuudessa. Kun kulutus on merkittävästi alentunut (ks. 91 kappale), Kiinasta tuleva tuonti on merkittävä vahingon uhka, koska

Näin ollen päätellään alustavasti, että jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti aiheuttaa välitöntä merkittävää vahinkoa haavoittuvalle yhteisön tuotannonalalle etenkin alenevan myynnin, markkinaosuuden, tuotannon ja kannattavuuden muodossa.

(127)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, oliko polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle vahinkoa tai onko se vahingon uhka siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi tutkittiin muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet samaan aikaan aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle vahinkoa tai vahingon uhkaa, jotta voitiin varmistaa, ettei niiden yhteisön tuotannonalalle aiheuttaman mahdollisen vahingon tulkittu johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(128)

Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä lisääntyi vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä yli 20-kertaisesti eli 26 273 tonnista 542 840 tonniin, ja sen osuus yhteisön markkinoista kasvoi yli 16 prosenttiyksikköä (1 %:sta 17,1 %:iin). Tuonnin keskimääräinen hinta laski vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä ja pysyi merkittävästi alempana kuin muiden hankintalähteiden keskimääräiset hinnat.

(129)

Kiinalaisen tuonnin painotettujen keskimääräisten hintojen alittavuus oli yhteensä 24 prosenttia (ks. 65 kappale). Samalla kaudella polkumyyntituontia myytiin hinnoilla, jotka olivat merkittävästi alemmat kuin mistään muualta tulevan tuonnin hinnat (ks. 143 kappale).

(130)

Kiinasta tuleva tuonti ei aiheuttanut merkittävänä pidettävää vahinkoa vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä. On kuitenkin selvä ajallinen yhteys kiinalaisen tuonnin merkittävän lisääntymisen ja joidenkin vahinkoindikaattoreiden heikkenemisen välillä; tällainen on esimerkiksi yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden pieneneminen 5 prosenttiyksiköllä, vaikka kulutus lisääntyi. Polkumyynnillä Kiinasta tulleen tuonnin lisääntyminen on siis syynä siihen, että yhteisön tuotannonala ei ole pystynyt täysimittaisesti hyödyntämään yhteisön markkinoilla tapahtunutta kysynnän kasvua. On myös huomattava, että tältä osin on selvä ajallinen yhteys kiinalaisten tuotteiden markkinaosuuden nopean kasvun sekä Venäjältä ja Ukrainasta – jotka olivat tärkeimpiä kilpakumppaneita hintojen osalta – tulevan tuonnin markkinaosuuden merkittävän heikkenemisen välillä.

(131)

Kun lisäksi otetaan huomioon Kiinasta tulevan tuonnin hintojen merkittävä alittavuus yhteisön tuotannonalan hintoihin nähden, katsotaan että polkumyyntituonti aiheutti yleistä painetta hintoihin yhteisön markkinoilla tutkimusajanjaksosta alkaen ja esti näin yhteisön tuotannonalaa nostamasta myyntihintojaan siinä määrin, joka olisi tarvittu kannattavuuden säilyttämiseksi.

(132)

Vaikka tuonti Kiinasta aiheutti johtuva vahinkoindikaattoreiden heikentymistä, pääteltiin että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko ei ollut merkittävä (ks. 89 kappale). Näiden päätelmien yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon kulutuksen, tuonnin ja tiettyjen vahinkoindikaattorien kehitystä koskeva ennakoiva analyysi, joka on tehty tutkimusajanjakson jälkeiseltä kaudelta (ks. 91–112 kappale).

(133)

Kuten 93 kappaleessa todettiin, tutkimusajanjakson ja joulukuun 2008 väliseen aikaan liittyvät tiedot osoittavat, että polkumyyntituonnin määrä ei ole vähentynyt kyseisen vuoden kahden viimeisen kuukauden aikana verrattuna vuoteen 2007, vaikka yhteisön kulutuksen supistumisesta oli jo selvät merkit marras- ja joulukuussa 2008. Kulutuksen alkavalla supistumisella ei siis ollut vaikutusta tuonnin määrään, vaan tuonnin markkinaosuus päinvastoin kasvoi. Ei ole syytä uskoa, että samanlaisessa, vieläkin huonommassa lyhyen aikavälin skenaariossa, suuntaus kääntyisi.

(134)

Vaikka polkumyyntituonti vähenisi hieman absoluuttisesti mitattuna, sen markkinaosuus kuitenkin pysyy vakaana tai lisääntyy markkinoilla, joiden ennustetaan supistuvan suhteellisen nopeasti. Siinäkin tapauksessa, että kiinalaisen tuonnin määrä alkaisi vähentyä suhteessa enemmän kuin kulutuksen lasku, pelkkää halpojen kiinalaisten tuotteiden merkittävää määrää markkinoilla kulutuksen vähentyessä olisi pidettävä vahingon syynä, koska se aiheuttaa merkittävää hintojen alentamispainetta markkinoilla. Tilanteessa, jossa on ylitarjontaa ja asiakkaat yrittävät alentaa tuotantokustannuksiaan kilpailukykynsä säilyttämiseksi, tuotantopanosten hinnat todennäköisesti suuntautuvat alhaisimmalle tasolle (joka on kiinalaisen tuonnin hinta). Laatuun ja toimitusvarmuuteen liittyvät näkökohdat, jotka tähän mennessä ovat saattaneet suosia yhteisön tuotannonalaa, todennäköisesti merkitsevät jatkossa vähemmän, ja yhteisön tuotannonalan täytyy alentaa hintojaan kiinalaisten tuotteiden halpojen hintojen markkinoilla aiheuttamaan paineen vuoksi.

(135)

Yhteisön tuotannonalalle ei ole aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelujaksolla, mutta se oli haavoittuvassa tilassa tutkimusajanjakson päättyessä (ks. 89 kappale), kaikki vahingon aiheutumisen edellytykset (ks. 112 kappale) samoin kuin vahingon uhkan edellytykset (ks. 126 kappale) ovat olemassa, joten voidaan päätellä, että polkumyynnillä tapahtuvan kiinalaisen tuonnin välittömän uhkan ja yhteisön tuotannonalalle ennusteiden mukaan aiheutuvan vahingon välillä on syy-yhteys.

(136)

Tutkimuksessa havaittiin, että jotkin yhteisön tuotannonalan jäsenet toivat jonkin verran tarkasteltavana olevaa tuotetta Kiinasta ja muista maista. Tuonti, jonka osuus oli arviolta alle 2 prosenttia kokonaistuonnista Kiinasta, tapahtui sellaisten asiakkaiden erityisvaatimusten täyttämiseksi, jotka pyysivät joko tuotteita, joita yhteisön tuotannonala ei tuota, tai tuotteita erittäin alhaisin hinnoin. Erittäin vähäisten tuontimäärien vuoksi katsotaan, että tämä tuonti ei poista edellä vahvistettua syy-yhteyttä.

(137)

Lisäksi yksi yhteisön tuottajien ryhmä on etuyhteydessä kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan vähemmistöosakkaana. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että kyseisellä vientiä harjoittavalla tuottajalla ei ole vientimyyntiä yrityksille, jotka ovat etuyhteydessä kyseiseen yhteisön tuottajaan. Sen vuoksi katsottiin, että vähemmistöosakkuudella ei ole vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen nyt eikä todennäköisesti jatkossakaan.

(138)

Yksi yhteisön tuottajien ryhmä toi merkittäviä määriä Argentiinasta ja Meksikosta peräisin olevia teräsputkia etuyhteydessä olevilta yrityksiltä. Tuotteet olivat enimmäkseen arvokkaita tuotteita, kuten putkijohtoja ja OCTG-putkia, ja niiden osuus oli alle 10 prosenttia yhteisön tuotannosta kyseisessä tuoteryhmässä. Lisäksi mallikohtainen vertailu osoitti, että tuonti ei alittanut yhteisön tuotannonalan myyntihintoja. Sen vuoksi pääteltiin, että tuonti ei aiheuttanut eikä aiheuta tulevaisuudessa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(139)

Kuten seuraavasta taulukosta nähdään, vientimyynnin määrä pysyi vakaana tarkastelujakson aikana. Myös yhteisön tuotannonalan vientitoimintaa tarkasteltiin, ja voitiin sulkea pois mahdollisuus, että se olisi vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Ensinnäkin tämän toiminnan mahdolliset vaikutukset on asianmukaisesti eritelty ja niitä on tarkasteltu tutkimuksessa. Toiseksi yhteisön tuotannonalan viennin ennustetaan pysyvän vakaana verrattuna alenevaan tuotantoon ja myyntiin yhteisön markkinoilla, kun vienti keskittyy eri markkinasegmenteille (ks. 102 kappale).

(140)

Tuonti sekä Venäjältä että Ukrainasta on vähentynyt merkittävästi tarkastelujaksolla, kuten seuraavasta taulukosta näkyy. Niiden yhteenlaskettu markkinaosuus putosi tasaisesti vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä 15,4 prosentista 4,4 prosenttiin. Samalla myynnin keskimääräinen hinta nousi 33 prosenttia. On muistettava, että sekä Venäjältä että Ukrainasta tulevaan tuontiin on sovellettu polkumyyntitoimenpiteitä vuodesta 2006 (ks. myös 86 kappale). Sen vuoksi jäljempänä olevissa taulukoissa olevat hinnat eivät ole hintoja, joilla tuotteet tosiasiallisesti tulivat EY:n markkinoille. Jos näihin hintoihin lisätään polkumyyntituli, Venäjältä ja Ukrainalta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta nousee 860 euroon tonnilta tutkimusajanjaksolla.

(141)

Kun otetaan huomioon pysyvä ero Kiinasta ja toisaalta Venäjältä ja Ukrainasta EY:n markkinoille tulevan tuonnin keskimääräisissä hinnoissa ja se, että Venäjältä ja Ukrainasta tuleva tuonti oli ilmeinen kilpailija Kiinasta tulevalle tuonnille lähimmässä hintaryhmässä, voidaan päätellä, että Venäjän ja Ukrainan markkinaosuuden jyrkkä lasku johtuu siitä, että käyttöön otetut polkumyyntitullit ovat tehneet tuonnista vähemmän kilpailukykyistä Kiinasta polkumyynnillä tulevaan tuontiin nähden, minkä vuoksi venäläisen ja ukrainalaisen tuonnin aiempi markkinaosuus on kutistunut. On myös huomattava, että markkinaosuuden kutistuminen oli niin merkittävää, että kiinalaisen tuonnin markkinaosuuden lisäkasvu tapahtuu lähimmässä hintaryhmässä olevan ilmeisimmän kilpailijan eli yhteisön tuotannonalan kustannuksella.

(142)

Tuonti muista maista on kasvanut merkittävästi määrän ja markkinahintojen mukaan mitattuna vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä. Sen markkinaosuus on kuitenkin pysynyt kohtalaisen vakaana kyseisellä kaudella. Markkinahintojen analyysistä näkyy, että näistä maista tulevilla tuotteilla on erittäin korkeat hinnat verrattuna yhteisön tuotannonalan tuottamiin ja myymiin tuotteisiin ja Kiinasta polkumyynnillä tuleviin tuotteisiin.

(143)

Tuontihinnat Argentiinasta ja Meksikosta ovat olleet keskimäärin merkittävästi korkeampia kuin yhteisön tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat. Argentiinan ja Meksikon hinnat eivät alittaneet yhteisön tuotannonalan hintoja, kuten 138 kappaleessa todettiin.

(144)

Tuontihinnat Japanista ja Yhdysvalloista ovat myös olleet keskimäärin merkittävästi korkeampia kuin yhteisön tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat. Lisäksi tämä tuonti ei ole kasvattanut markkinaosuuttaan lainkaan. Sen vuoksi tätä tuontia ei pidetä mahdollisena vahingon aiheuttajana yhteisön tuotannonalalle.

(145)

Tuontia kaikista muista maista tulee niin vähäisessä määrin, että sen ei voida katsoa aiheuttavan mitään vahinkoa. Sen vuoksi päätellään, että muualta kuin Kiinasta tuleva tuonti ei ole aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle eikä ole mitään syytä uskoa, että se aiheuttaisi vahinkoa lähitulevaisuudessakaan.

(146)

Ei ole mitään syytä uskoa, että muut yhteisön tuottajat, jotka eivät tukeneet aktiivisesti valitusta, olisivat olleet tutkimusajanjaksolla tai tulisivat lähitulevaisuudessa olemaan merkittävästi erilaisessa tilanteessa kuin yhteisön tuotannonala. Mitkään tekijät eivät viittaa siihen, että näiden tuottajien käyttäytyminen saattaisi aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle lähitulevaisuudessa.

(147)

Kuten 80 kappaleessa todettiin, yhteisön tuotannonala onnistui ottamaan huomioon tarkastelujaksolla tapahtuneen kustannusten kohoamisen korottamalla myyntihintoja riittävästi. Tämän vuoksi voidaan todeta, että yhteisön tuotannonala osoitti vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä kykenevänsä toimimaan normaaliolosuhteissa tehokkaasti ja reagoimaan asianmukaisesti ostohintojen muutoksiin.

(148)

Kustannukset ovat kohonneet merkittävästi tutkimusajanjakson jälkeen (ks. 107 kappale), ja niiden odotetaan kohoavan edelleen pääasiassa siksi, että suhteellisesti tarkasteltuna kiinteiden kustannusten odotetaan kohoavan alentuneen kapasiteetin käyttöasteen vuoksi. Joka tapauksessa olisi katsottava, että yhteisön tuotannonalan keskimääräisten kustannusten nousuun voi vaikuttaa myös tuotevalikoiman vaihtuminen, johon yhteisön tuotannonala saattaa olla pakotettu Kiinasta polkumyynnillä tulevien tiettyjen tuotelajien aiheuttaman vakavan laskupaineen vuoksi.

(149)

Suuren hinnan alittavuuden vuoksi yhteisön tuotannonalan tiettyjen tuotelajien markkinat voivat pienentyä merkittävästi tai hävitä kokonaan, minkä vuoksi sen olisi siirrettävä tuotantoaan tuotelajeihin, joilla on korkeampi myyntihinta mutta suhteessa myös korkeammat tuotantokustannukset (ks. 105 kappale). Toisin kuin arviointijaksolla yhteisön tuotannonalalla ei kuitenkaan vaikuta enää olevan riittäviä keinoja, joilla se voisi siirtää kustannusten kohoamisen vastaavasti myyntihintoihin, koska kiinalainen tuonti aiheuttaa paineita, jotka näkyvät markkinaosuuden menetyksenä ja myyntihinnan putoamisena.

(150)

Kulutuksen pienentymisellä ja kysynnän kutistumisella on todennäköisesti ollut vaikutusta yhteisön tuotannonalan suoriutumiseen. Todennäköisesti negatiivinen vaikutus kuitenkin saa enemmän tai vähemmän merkittävyyttä riippuen siitä, miten kiinalaisen tuonnin markkinaosuus kehittyy. Vaikka talouden taantumaa voitaisiinkin näin olen pitää mahdollisena vahingon syynä marraskuusta 2008 lähtien, se ei kuitenkaan mitenkään vähennä niitä vahingollisia vaikutuksia, joita erittäin alhaisin polkumyyntihinnoin Kiinasta tuodut suuret määrät aiheuttavat EY:n markkinoilla. Esimerkiksi tilanteessa, jossa määrät vähenevät, yhteisön tuotannonala saattaisi pystyä säilyttämään hyväksyttävän hintatason ja sen vuoksi rajoittamaan kulutuksen pienenemisen negatiivisia vaikutuksia, ellei markkinoilla olisi erittäin alhaisin hinnoin polkumyynnillä tuotujen kiinalaisten tuotteiden aiheuttamaa epätervettä kilpailua, joka laskee markkinoiden yleistä hintatasoa. Sen vuoksi talouden taantumaa ei voida pitää mahdollisena syynä, joka poistaisi syy-yhteyden vahingon uhkan ja polkumyynnillä tulevan kiinalaisen tuonnin väliltä.

(151)

Kun otetaan huomioon toisaalta Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisääntyminen, markkinaosuuden kasvaminen sekä havaittu hintojen alittavuus ja toisaalta kaikki samaan aikaan esiintyneet tekijät, jotka osoittavat selvää ja välitöntä vahingon uhkaa, joka tulee heikentämään merkittävästi yhteisön tuotannonalan taloudellista tilannetta, on pääteltävä, että polkumyynnillä tapahtuva tuonti on syynä perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun yhteisön tuotannonalalle aiheutuvaan merkittävään vahinkoon, ellei tätä tuontia vastaan ryhdytä suojatoimiin.

(152)

Muitakin tekijöitä analysoitiin, mutta niillä ei havaittu olevan ratkaisevaa vaikutusta vahinkoon, joka todennäköisesti aiheutuu. Muista maista tuleva tuonti tai kustannukset tai yleinen tarkasteltavana olevan kysynnän pieneneminen talouden taantuman vuoksi eivät voi mitenkään vähentää mahdollisia häiriöitä, joita Kiinasta tuleva tuonti uhkaa aiheuttaa yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

(153)

Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa asianmukaisesti erotettiin kaikkien tiedossa olevien mahdollisten tai todennäköisten tekijöiden vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin todennäköisesti vahingollisista vaikutuksista, päätellään, että Kiinasta peräisin oleva tuonti muodostaa välittömän uhkan yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 9 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(154)

Komissio tutki, oliko polkumyyntiä, vahinkoa, vahingon uhkaa ja syy-yhteyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa ole yhteisön edun mukaista. Tätä tarkoitusta varten komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimenpiteiden todennäköistä vaikutusta kaikkiin osapuoliin ja myös todennäköisiä seurauksia, jos toimenpiteisiin ei ryhdyttäisi.

(155)

Edellä esitetyn perusteella olisi otettava käyttöön Kiinasta tulevaa tuontia koskevia toimenpiteitä. Toimenpiteiden käyttöönoton odotetaan johtavan kyseisestä maasta tulevan tuonnin hinnan kohoamiseen ja antavan yhteisön tuotannonalalle tilaisuuden parantaa tilannettaan riittävän tuotantotason, myynnin ja näin myös markkinaosuuden säilyttämisen ansiosta. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, on odotettavissa, että kulutuksen vähentyessä tuonti Kiinasta jatkuu erittäin alhaisin hinnoin, mikä lisää sen markkinaosuutta ja laskee yleistä hintatasoa markkinoilla. Tässä tilanteessa yhteisön tuotannonalaa kohtaa välitön vahingon uhka, joka johtuu kiinalaisen tuonin aiheuttamasta myyntimäärän pienenemisestä sekä mahdollisesta hintojen laskusta, joka on aiheutunut markkinahintojen laskupaineesta, kun kiinalainen tuonti yhteisön markkinoilla on lisääntynyt.

(156)

Ei ole merkkejä siitä, että yhteisön muiden tuottajien, jotka eivät ole aktiivisesti tukeneet valitusta, etu eroaisi yhteisön tuotannonalan edusta. Käytettävissä olevien tietojen mukaan ei itse asiassa ole mitään syytä, miksi yhteisön tuotannonalaa koskeva analyysi ei koskisi samalla lailla näitä muita yrityksiä.

(157)

Tutkimuksessa teki yhteistyötä vain kuusi tuojaa. Vain yksi tuoja, jonka osuus Kiinasta yhteisöön tulevasta kokonaistuonnista oli noin 1,5 prosenttia, ostaa yksinomaisesti Kiinasta; kyseisen tuojan kannattavuus on alle 5 prosenttia ja se oli ainoa, joka vastusti selvästi mahdollisten toimenpiteiden käyttöönottoa. On kuitenkin syytä huomata, että tarkasteltavana olevan tuotteen osuus yrityksen liikevaihdosta oli alle 10 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Koska polkumyyntitulleja sovelletaan kaikkiin kiinalaisiin tuottajiin, on todennäköistä, että tuoja pystyy siirtämään kustannusten kohoamisen asiakkaidensa maksettavaksi, koska vaikutukset kohdistuvat sen suoriin kilpailijoihin samalla tavalla. Kaikki muut yhteistyössä toimineet tuojat ostavat myös muista lähteistä, myös yhteisön tuotannonalalta (25–95 % tarpeista), ja niiden kannattavuus on paljon suurempi.

(158)

Vain yksi viidestä yhteistyössä toimineesta käyttäjästä ostaa Kiinasta (noin 20 % ostomäärästä; loput enimmäkseen yhteisön tuotannonalalta), ja se väitti, että toimenpiteiden käyttöönotolla olisi suuri vaikutus sen liiketoimintaan. Yrityksen kannattavuus niiden tuotteiden osalta, joihin tarkasteltavana olevaa tuotetta sisältyy, on kuitenkin erittäin suuri, yli 10 prosenttia. Laskelmien mukaan pahimmassakin tapauksessa eli silloin, jos kaikki kiinalainen materiaali ostetaan yhteisön tuotannonalan hinnoilla eikä hintojen kohoamisesta osaakaan voida siirtää asiakkaiden maksettavaksi, vaikutus käyttäjän kannattavuuteen olisi vähäinen (noin 1 % liikevaihdosta). Sen vuoksi katsotaan, että toimenpiteiden mahdollinen käyttöönotto ei millään tavalla haittaisi vakavasti tämän käyttäjän etuja.

(159)

Voidaan siis odottaa, että Kiinasta tulevaan tuontiin sovellettavien toimenpiteiden käyttöönotolla tilanteessa, jossa kulutus pienenee, ei olisi vaikutusta EY:n markkinoille tarjottavien määrien osalta, koska yhteisön tuotannonalalla on käytettävissä riittävästi tuotantokapasiteettia. Sen vuoksi toimitusvarmuuden osalta ei ole odotettavissa negatiivisia vaikutuksia (on muistettava, että myös yhteisön tuotannonala tuottaa tuotuja tuotelajeja). Analyysin perusteella vaikuttaa myös siltä, että ei ole sellaisia merkittäviä tuojien tai käyttäjien etuja, jotka vaarantuisivat, jos toimenpiteet otetaan käyttöön, ja tuojien ja käyttäjien suhteellisen vähäinen yhteistyö asiassa tukee tätä päätelmää.

(160)

Polkumyyntiä, vahinkoa, vahingon uhkaa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskevat väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan yhteisön tuotannonalalle välitöntä vahinkoa, joka muutoin aiheutuisi.

(161)

Kiinasta tapahtuvaa tuontia koskevien väliaikaisten toimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista yhteisön tuotannonalalle aiheutuva vahingon uhka ylittämättä todettua polkumyyntimarginaalia. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavaa tullin määrää laskettaessa katsotaan yleensä, että toimenpiteiden olisi mahdollistettava se, että yhteisön tuotannonala kattaa kustannuksensa ja saavuttaa yleisesti sellaisen ennen veroja lasketun voiton, jonka se voisi kohtuudella saavuttaa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta.

(162)

Yhteisön tuotannonala on väittänyt, että 12 prosentin voittomarginaali olisi tarpeen tavanomaisen kilpailutilanteen varmistamiseksi yhteisön markkinoilla, jos vahingollista polkumyyntiä ei esiintyisi. Kiinalaisten viejien järjestö on todennut, että joissakin olosuhteissa 8 prosentin voittomarginaalia voidaan pitää asianmukaisena.

(163)

Vahingon uhkaan perustuvaan tutkimukseen sisältyy kuitenkin välttämättä enemmän arvioita ja oletuksia kuin tutkimusajanjaksolla tapahtuneeseen merkittävään vahinkoon perustuvaan tutkimukseen. Tämä johtuu siitä, että vahingon uhkan käsitteeseen sisältyy väistämättä oletus, että tehdään ennustuksia tulevasta vahingosta, jota ei esiintynyt tutkimusajanjaksolla. Tässä epävarmassa tilanteessa pidetään perusteltuna lähestymistapaa, jossa käytetään alustavasti voittomarginaalia, joka vahvistettiin samaa tuotetta koskevassa edellisessä menettelyssä (6) ja joka oli 3 prosenttia. Asiaa on kuitenkin vielä tarkasteltava lopullisessa vaiheessa, jolloin on mahdollista kerätä enemmän näyttöä ennustetusta vahingosta.

(164)

Vaadittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisen yhteydessä määritettyä painotettua keskimääräistä tuontihintaa samassa kaupan portaassa yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymien tuotteiden vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan (ks. 162 kappale).

(165)

Tästä vertailusta johtuvat mahdolliset erot (ks. 163 kappale) ilmaistiin tämän jälkeen prosentteina tutkimusajanjaksolle vahvistetusta cif-kokonaistuontiarvosta. Kun otetaan huomioon, että kahdelle yhteistyössä toimineelle kiinalaiselle tuottajalle myönnettiin yksilöllinen kohtelu tutkimusajanjaksolla ja että yhteistyössä toimimisen aste oli alhainen, väliaikainen koko maata koskeva vahingon korjaava taso laskettiin käyttämällä korkeimpia vahinkomarginaaleja, jotka vahvistettiin keskusjohtoiseen talousjärjestelmään kuuluvan vientiä harjoittavan tuottajan myymien edustavien tuotelajien osalta.

(166)

Tällä tavoin Kiinaa varten vahvistettu vahinkomarginaali oli merkittävästi alempi kuin havaittu polkumyyntimarginaali.

(167)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskevat väliaikaiset polkumyyntitullit olisi otettava käyttöön alimpien polkumyynti- ja vahinkomarginaalien suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti; alhaisin tulli on kaikissa tapauksissa vahinkomarginaali.

(168)

Edellä esitetyn perusteella ehdotetut tullit ovat seuraavat:

(169)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistettavat yksilölliset polkumyyntitullit on määritetty tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(170)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (7), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(171)

Polkumyyntitullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi jäännöstullia olisi sovellettava sekä yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että niihin tuottajiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä yhteisöön tutkimusajanjakson aikana.

(172)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista toimenpiteistä päätettäessä,

European Commission

Directorate General for Trade

Direction H

Office Nerv-105

B-1049 Brussels.