23.6.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 160/11

(1)

Ranska ilmoitti komissiolle 6 päivänä elokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä rakenneuudistustuesta FagorBrandt-konsernin hyväksi.

(2)

Komissio ilmoitti Ranskalle 10 päivänä lokakuuta 2007 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee kyseistä tukea.

(3)

Menettelyn aloittamisesta tehty komission päätös, jäljempänä ’menettelyn aloittamisesta tehty päätös’, on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa kyseisestä tuesta.

(4)

Komissio on saanut huomautuksia kolmelta asianomaiselta eli kahdelta kilpailijalta ja tuensaajalta. Electrolux toimitti huomautuksia 14 päivänä joulukuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Pidettyään kokouksen komission yksiköiden kanssa 20 päivänä helmikuuta 2008 Electrolux esitti lisähuomautuksia 26 päivänä helmikuuta 2008 ja 12 päivänä maaliskuuta 2008 päivätyillä kirjeillä. Eräs kilpailija, joka ei halua nimeään julkistettavan, toimitti huomautuksia 17 päivänä joulukuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (3). FagorBrandt toimitti huomautuksia 17 päivänä joulukuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Komissio toimitti kyseiset huomautukset Ranskalle 15 päivänä tammikuuta 2008 ja 13 päivänä maaliskuuta 2008 päivätyillä kirjeillä antaakseen sille mahdollisuuden ottaa kantaa niihin. Ranska esitti kannanottonsa ensiksi 15 päivänä helmikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä ja lisäksi 18 päivänä maaliskuuta 2008 pidetyssä kokouksessa esitetyllä asiakirjalla (ks. jäljempänä).

(5)

Ranska esitti 13 päivänä marraskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä komissiolle huomautuksensa menettelyn aloittamisesta tehdystä päätöksestä. Komission, Ranskan viranomaisten ja FagorBrandtin välillä pidettiin kokous 18 päivänä maaliskuuta 2008. Kokouksen jälkeen Ranskan viranomaiset toimittivat komissiolle tietoja 24 päivänä huhtikuuta 2008 ja 7 päivänä toukokuuta 2008 päivätyillä kirjeillä. Samat osapuolet pitivät toisen kokouksen 12 päivänä kesäkuuta 2008. Kokouksen jälkeen Ranskan viranomaiset toimittivat komissiolle tietoja 9 päivänä heinäkuuta 2008 päivätyllä kirjeellä. Komissio pyysi 15 päivänä heinäkuuta 2008 Ranskan viranomaisilta lisätietoja, jotka ne toimittivat 16 päivänä heinäkuuta 2008.

(6)

Kyse on rakenneuudistustuesta. Suunniteltu tukimäärä on 31 miljoonaa euroa. Tuki rahoitetaan talous-, teollisuus- ja työllisyysministeriön määrärahoista.

(7)

Tuensaaja FagorBrandt SA omistaa useita tytäryhtiöitä, jotka vastaavat konsernin tuotanto- ja markkinointitoiminnoista. FagorBrandt SA -konserni, jäljempänä ’FagorBrandt’, kuuluu välillisesti Fagor Electrodomésticos S. Coop -yhtiöön, jäljempänä ’Fagor’, joka on Espanjan lain alainen osuuskunta. Tämän osuuskunnan pääoma jakautuu noin 3 500 jäsenen (työntekijäosakkaan) kesken, ja näistä yksikään ei voi omistaa enempää kuin 25 prosenttia osuuskunnan pääomasta.

(8)

Fagor itse kuuluu Mondragón Corporación Cooperativa -nimiseen osuuskuntien yhteenliittymään, jäljempänä ’MCC’, johon kuuluvat osuuskunnat säilyttävät oikeudellisen ja taloudellisen riippumattomuutensa. Fagor kuuluu MCC:n teollisuusalan kattavan ryhmän kotitalousosastoon.

(9)

FagorBrandtin liikevaihto vuonna 2007 oli 903 miljoonaa euroa. Se valmistaa kaikkia suuria kodinkoneita, jotka jakautuvat kolmeen suureen tuoteryhmään eli pesukoneisiin (pyykinpesukoneet, astianpesukoneet, kuivausrummut ja kuivaavat pyykinpesukoneet), kylmäsäilytyslaitteisiin (jääkaapit sekä arkku- ja kaappipakastimet) ja ruoanvalmistuksessa käytettäviin laitteisiin (uunit, mikroaaltouunit, keittimet, keittolevyt ja liesituulettimet).

(10)

Menettelyn aloittamisesta tehdyn komission päätöksen 2.1 jaksossa annetaan lisätietoja tuensaajasta ja esitetään syyt siihen, että se oli ajautunut vaikeuksiin.

(11)

Komissio esitti epäilyjä seuraavista syistä: i) tukeen liittyi riski vastaperustetuille yrityksille myönnettävää rakenneuudistustukea koskevan kiellon kiertämisestä; ii) tukeen liittyi riski yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen takaisinmaksuvelvoitteen kiertämisestä; iii) yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamisesta ei ole varmuutta; iv) vastasuoritteet ovat riittämättömiä; v) on epävarmaa, onko tuki rajattu välttämättömään vähimmäismäärään ja erityisesti onko tuensaajan rahoitusosuus riittävän suuri.

(12)

Koska FagorBrandt on perustettu tammikuussa 2002, se oli tammikuuhun 2005 saakka (eli ensimmäiset kolme vuotta sen toiminnan aloittamisesta) valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen, jäljempänä ’rakenneuudistussuuntaviivat’ (4), 12 kohdassa tarkoitettu vastaperustettu yritys. Tämä merkitsee, että FagorBrandt oli vastaperustettu yritys sekä ajankohtana, jona se sai yleisen verolain 44 f §:ssä säädetyn verovapauden, jäljempänä ’44 f pykälässä mukainen tuki’, että joulukuussa 2003, jolloin komissio totesi kyseisen tuen yhteismarkkinoille soveltumattomaksi tueksi ja määräsi sen perittäväksi takaisin (5). Tämän vuoksi se ei voinut saada rakenneuudistustukea, kuten rakenneuudistussuuntaviivojen 12 kohdassa määrätään. Siinä, että Ranska viivytti joulukuussa 2003 yhteismarkkinoille soveltumattomaksi todetun tuen takaisinperintää siihen saakka, kunnes yritys ei enää ollut vastaperustettu yritys ja oli sen vuoksi oikeutettu rakenneuudistustukeen, voi tämän vuoksi olla kyse rakenneuudistussuuntaviivojen 12 kohdassa määrätyn kiellon kiertämisestä.

(13)

Komissio toteaa, että suurta osaa ilmoitetusta tuesta näkyy käytettävän 44 f pykälän mukaisen tuen takaisinmaksun rahoittamiseen, ja epäilee sen vuoksi, että ilmoitettu tuki saattaa merkitä kyseisen yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen takaisinmaksuvelvoitteen kiertämistä, minkä seurauksena tuen takaisinperintä menettäisi merkityksensä ja tehokkaan vaikutuksensa.

(14)

Komissio esitti epäilyjä myös yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamisesta. Komissio totesi ensiksikin, että yrityksen liikevaihdon odotettiin kasvavan vuonna 2007 noin 20 prosenttia suhteessa edellisen vuoden liikevaihtoon, ja tiedusteli, mihin seikkoihin tämä ennuste perustui. Toiseksi komissio kiinnitti huomiota siihen, että rakenneuudistussuunnitelmassa ei ilmoitettu, miten FagorBrandt aikoi selviytyä italialaisen tytäryhtiönsä saaman yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen takaisinmaksusta.

(15)

Komissio epäili myös, olisiko rakenneuudistussunnitelman puitteissa luvattuja vastasuoritteita täydentävien vastasuoritteiden jättäminen toteuttamatta hyväksyttävää. Komissio muistutti, että:

(16)

Komissio esitti lopuksi epäilyjä siitä, täyttääkö tuki rakenneuudistussuuntaviivojen 43 ja 44 kohdassa määrätyt edellytykset. Ranskan viranomaiset eivät yhtäältä ole sisällyttäneet 44 f pykälän mukaisen tuen takaisinmaksua rakenneuudistuskustannuksiin ja toisaalta ne eivät ole ilmoittaneet tiettyjen ”tuensaajan omaksi panokseksi” luokiteltujen summien alkuperää.

(17)

Electrolux ilmoittaa, että se on pannut täytäntöön mittavia ja erittäin kalliita rakenneuudistussuunnitelmia vastatakseen maailmanlaajuisesta kilpailusta aiheutuviin haasteisiin. Säilyttääkseen kilpailukykynsä yritys on joutunut toteuttamaan radikaaleja toimenpiteitä, kuten sulkemaan kahdeksan Länsi-Euroopassa sijaitsevaa tehdasta, joiden tuotanto on siirretty pääasiassa muualla Euroopassa sijaitseviin tehtaisiin sekä Puolassa ja Unkarissa avattuihin uusiin tehtaisiin. Valtaosa suurten kodinkoneiden alalla toimivista yrityksistä on toteuttanut vastaanvanlaisia rakenneuudistustoimia. Electrolux pitää sen vuoksi valitettavana, että FagorBrandt voi saada avustusta selviytyäkseen tilanteesta, josta muut alalla toimivat yritykset joutuvat selviytymään ilman vastaavanlaista apua. Electroluxin mukaan tuki vääristäisi kilpailua muiden yritysten kustannuksella.

(18)

Toinen kilpailija, joka ei halua nimeään julkistettavan, katsoo ensiksikin, että suunniteltu tuki ei mahdollistaisi FagorBrandtin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden säilyttämistä. Sen mukaan yrityksen pysyminen elinkelpoisena edellyttäisi kattavaa liiketoiminta-alueiden uudelleenjärjestelyä. Kyseinen kilpailija arvioi kuitenkin, että FagorBrandtilla ei ole välttämättömien investointien rahoittamiseen tarvittavia varoja. Tuki ei anna myöskään FagorBrandtille mahdollisuutta kasvattaa kokoaan parantaakseen asemiaan suurten jakelijoiden kanssa käytävissä neuvotteluissa, sillä ne suosivat toimittajia, joilla on vahvempi markkina-asema Euroopan unionissa.

(19)

Kilpailija katsoo lisäksi, että tukea ei ole rajattu välttämättömään vähimmäismäärään, sillä FagorBrandt voisi saada rakenneuudistukseensa tarvittavaa rahoitusta osakkaaltaan ja osuuskunnalta (ts. MCC:ltä, johon Caja Laboral -pankki kuuluu), johon kyseinen osakas kuuluu.

(20)

Kilpailijan mukaan tuki on myös omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan. Suurimmalla osalla alan yrityksistä on tuotantoa Euroopassa, ja ne voidaan sen vuoksi katsoa europpalaisiksi yrityksiksi. Aasialaiset ja turkkilaiset kilpailijat ovat merkittävässä asemassa vain tiettyjen tuotteiden markkinoilla. FagorBrandt on lisäksi viidenneksi suurin eurooppalainen kodinkonevalmistaja ja sillä on vahva asema Ranskan, Espanjan ja Puolan markkinoilla. Kyseinen kilpailija katsoo sen vuoksi, että ilman vastasuoritteita komissio ei voi katsoa tuen soveltuvan yhteismarkkinoille.

(21)

Ranskan ja Italian aiemmin myöntämistä sääntöjenvastaisista tuista voidaan lisäksi vetää kaksi johtopäätöstä. Yhtäältä FagorBrandtin vaikeudet ovat toistuvia, minkä vuoksi on aiheellista pohtia, onko se elinkelpoinen yritys. Toisaalta ilmoitettua tukea käytetään todennäköisesti sääntöjenvastaisten tukien takaisinmaksuun eli takaisinmaksuvelvoitteen kiertämiseen.

(22)

FagorBrandtin huomautukset myötäilevät paljolti Ranskan viranomaisten huomautuksia, joista esitetään yhteenveto jäljempänä.

(23)

Ranskan viranomaiset toteavat vastaperustetuille yrityksille myönnettävää rakenneuudistustukea koskevan kiellon mahdollisen kiertämisen osalta, etteivät ne kiistä sitä, että FagorBrandt oli katsottava rakenneuudistussuuntaviivojen 12 kohdan mukaisesti vastaperustetuksi yritykseksi ensimmäisten kolmen vuoden ajan perustamisestaan. Ne huomauttavat kuitenkin, että kysymys mahdollisuudesta myöntää rakenneuudistustukea FagorBrandtin hyväksi nousi esiin vasta vuoden 2006 aikana yrityksen vuodesta 2004 kohtaamien vaikeuksien ja vuodesta 2005 eli sen viidennestä toimintavuodesta alkaneen taloudellisen tilanteen heikkenemisen seurauksena. Yrityksellä ei toisin sanoen ollut syytä hakea rakenneuudistustukea ennen kuin se oli ajautunut vuoden 2006 aikana tilanteeseen, jossa tuen myöntäminen oli perusteltua. Tämän vuoksi kysymykseen nk. ”kolmen vuoden säännön” mahdollisesta kiertämisestä ei tässä tapauksessa ole tarpeen vastata.

(24)

Mahdollisuudesta, että takaisinmaksuvelvoite menettäisi tehokkaan vaikutuksensa ilmoitetun tuen vuoksi, Ranska muistuttaa, että yrityksen vaikeudet eivät johdu pelkästään tuen takaisinmaksusta. Taloudelliset vaikeudet alkoivat vuonna 2004 ja tilanne heikentyi olennaisesti vuosina 2005 ja 2006. Kuten komissio totesi menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä, yritys on tosiasiallisesti rakenneuudistussuuntaviivoissa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys. Ranska päättelee tämän vuoksi, että yritykselle voidaan myöntää rakenneuudistustukea, jos muut tuen myöntämiselle asetetut edellytykset täyttyvät. Kysymys siitä, voisiko yritys jatkaa toimintaansa vuonna 2007 tai 2008, jos se ei joutuisi maksamaan tukea takaisin, ei ole merkityksellinen, sillä tuen takaisinmaksu on pakollista komission tehtyä vuonna 2003 kielteisen päätöksen 44 f §:n mukaisesta tuesta. Tukihakemusta voidaan sen vuoksi perustella taloudellisten vaikeuksien kasautumisella, sillä kyseiset vaikeudet johtuvat yrityksen jo maksamista rakenneuudistuskustannuksista, siitä, että rakenneuudistus on edelleen kesken, ja muista maksuista, jotka yrityksen on otettava huomioon, mukaan lukien tuen takaisinmaksu.

(25)

Pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamisen ja menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä tästä esitettyjen epäilyjen osalta Ranskan viranomaiset toteavat seuraavaa: Viranomaisten mukaan liikevaihdon 20 prosentin kasvuennuste vuonna 2007 suhteessa vuoteen 2006 perustuu pääasiassa siihen, että FagorBrandtin toimintaa laajennettiin vuonna 2006. Ranskan viranomaisten mukaan se, että italialaisen tytäryhtiön saaman sääntöjenvastaisen tuen (joka myönnettiin Brandt Italian ostaessa Ocean Span kodinkonetoiminnot) takaisinmaksua ei ollut otettu huomioon, johtui siitä, että kyseisen tuen takaisinmaksun ei odoteta vaikuttavan yrityksen elinkelpoisuuteen, sillä Brandt Italian maksettavaksi viime kädessä jäävä määrä on todennäköisesti alle [< 1 miljoona] (8) euroa, koska kyseisten toimintojen myyjä vastaa loppuosasta.

(26)

Vastasuoritteiden puuttumisen osalta Ranska muistuttaa yrityksen myyneen jo vuonna 2004 Brandt Components -yrityksen (Neversin tuotantolaitoksen). Lisäksi yritys on supistanut tuotantokapasiteettiaan lopettamalla arkkupakastinten ja vapaasti seisovien mikroaaltouunien tuotannon. Ranskan viranomaiset muistuttavat myös, että tuesta aiheutuvat kilpailunvääristymät ovat jääneet vähäisiksi, mikä vähentää vastasuoritteiden tarpeellisuutta. FagorBrandtin osuus Euroopan markkinoista on [0–5] prosenttia eli erittäin pieni verrattuna sen tärkeimpiin kilpailijoihin. Ranskan viranomaiset katsovat lisäksi, että yrityksen läsnäolo markkinoilla mahdollistaa oligopolitilanteiden välttämisen. Viranomaiset ehdottivat muodollisen tutkintamenettelyn aikana täydentävien vastasuoritteiden toteuttamista.

(27)

Komission esittämistä epäilyistä, jotka koskevat tuen rajaamista välttämättömään vähimmäismäärään ja tuensaajan rahoitusosuutta, Ranskan viranomaiset toteavat seuraavaa: Kysymykseen siitä, miksi tuen takaisinmaksua ei ole otettu huomioon rakenneuudistuskustannuksissa, Ranskan viranomaiset vastaavat, että yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen takaisinmaksua ei lähtökohtaisesti voida luokitella rakenneuudistuskustannuksiksi. Ilmoituksessa mainitun ”tuensaajan oman panoksen” osalta viranomaiset tarkentavat, että kyse on pankkilainoista.

(28)

Electroluxin esittämien huomautusten osalta Ranska korostaa, että Electroluxin ja muiden kilpailijoiden toteuttamien rakenneuudistustoimenpiteiden tarkoituksena ei ollut parantaa vaikeaa taloudellista tilannetta vaan vahvistaa asemia suurten kodinkoneiden markkinoilla. Ranskan mukaan FagorBrandtin tilannetta ei sen vuoksi voida verrata sen kilpailijoihin, joilla on joka tapauksessa käytettävissään huomattavasti enemmän varoja selkeästi suuremman kokonsa vuoksi.

(29)

Huomautuksista, jotka nimettömänä esiintyvä yritys on esittänyt FagorBrandtin pitkän aikavälin elinkelpoisuudesta, Ranskan viranomaiset korostavat ensiksikin, että FagorBrandt on toteuttanut toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on aluksi hillitä tappioita ja kasvattaa marginaaleja, jotta yritys voi parantaa myöhemmässä vaiheessa markkina-asemaansa, erityisesti kehittämällä […]. Ranskan viranomaiset arvioivat lisäksi, että FagorBrandtilla on myös jatkossa käytettävissään konkreettista T & K-kapasiteettia, ”jonka avulla se voi tuoda markkinoille innovatiivisia tuotteita, joista saadaan suurta lisäarvoa”.

(30)

Väitteestä, jonka mukaan tukea ei ole rajattu välttämättömään vähimmäismäärään, koska FagorBrandt voisi saada rahoitusta osakkailtaan, Ranskan viranomaiset korostavat, että MCC ei ole holdingyhtiö vaan osuustoimintaliike. Tämän osuustoimintaliikkeen sisällä kukin osuuskunta, myös Fagor ja Caja Laboral -pankki, toimii riippumattomasti ja on päätöksenteossaan riippuvainen omista työntekijä-yhteistyökumppaneistaan, jotka ovat myös osuuskuntien omistajia. FagorBrandt ei sen vuoksi voi tukeutua pelkästään Fagorin taloudelliseen tukeen, jota Fagor voi tarjota vain tämänhetkisen rahoituskapasiteettinsa rajoissa. FagorBrandtin osto on heikentänyt Fagorin kassatilannetta, minkä vuoksi se voi tällä hetkellä myöntää rahoitusta vain tietyissä rajoissa.

(31)

Ranskan viranomaiset ovat havainneet ristiriitaisuuksia huomautuksissa, jotka nimettömänä esiintyvä asianomainen on esittänyt mahdollisista kielteisistä kilpailuvaikutuksista. Kyseinen asianomainen väittää yhtäältä, että tuki vaikuttaisi kilpailuolosuhteisiin Euroopan markkinoilla. Toisaalta asianomainen väittää, että FagorBrandt on suurimpiin yrityksiin verrattuna kooltaan liian pieni, mikä vaarantaa sen elinkelpoisuuden. Vastasuoritteiden osalta Ranskan viranomaiset muistuttavat, että ne ovat jo toteuttaneet hyväksyttäviä vastasuoritteita ja ovat ehdottaneet uusien vastasuoritteiden toteuttamista.

(32)

Ranskan ja Italian aiemmin myöntämiin sääntöjenvastaisiin tukiin perustuvien väitteiden osalta Ranska muistuttaa, että kyseisiä sääntöjenvastaisia tukia ei suunnattu yrityksen rakenneuudistusohjelmaan vaan järjestelmään, jonka tarkoituksena oli tukea työllisyyden ylläpitoa alueella. Ranska korostaa lisäksi FagorBrandtin komissiolle 17 päivänä joulukuuta 2007 toimittamien tietojen perusteella, että myönnetyn tukimäärän (noin 20 miljoonaa euroa netto verojen jälkeen) ja yhteismarkkinoille soveltumattoman tukimäärän (noin [25–30] miljoonaa euroa korkoineen) välillä ei ole konkreettista yhteyttä. Rakenneuudistuksesta aiheutuvat kustannukset arvioidaan [50–90] miljoonaksi euroksi eli selvästi suuremmiksi kuin FagorBrandtin hakeman rakenneuudistustuen määrä. Viranomaiset muistuttavat myös, että kyseisten menojen kohteet ovat keskenään vaihdettavissa (fungibiliteetti).

(33)

FagorBrandtin komissiolle esittämien huomautusten osalta Ranskan viranomaiset toteavat hyväksyvänsä kyseiset täsmennykset kaikilta osin, varsinkin siksi, että ne täydentävät viranomaisten itsensä esittämiä huomautuksia.

(34)

Komissio totesi menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen 3.1 jaksossa, että toimenpiteessä oli kyse perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta tuesta. Kukaan osapuolista ei ole kiistänyt tätä päätelmää.

(35)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa mainitaan poikkeukset, joita voidaan myöntää 87 artiklan 1 kohdassa määrätystä valtiontukien yleisestä soveltumattomuudesta yhteismarkkinoille. Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan mukaisia poikkeuksia ei mitä ilmeisimmin voida soveltaa tähän tapaukseen.

(36)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa määrättyjen poikkeusten osalta komissio toteaa, että koska tuella ei ole alueellista tarkoitusta ja on selvää, ettei 87 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaista poikkeusta voida soveltaa, tähän tukeen voidaan soveltaa vain c alakohdan mukaista poikkeusta. Kyseisen alakohdan mukaan valtiontuki tietyn taloudellisen toiminnan kehityksen edistämiseen soveltuu yhteismarkkinoille, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisön edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Voidaan todeta, että tukien tarkoituksena on ollut palauttaa vaikeuksissa olevan yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus. Komissio kuvailee rakenneuudistussuuntaviivoissa tapaa, jolla se arvioi, soveltuvatko kyseisenkaltaiset tuet yhteismarkkinoille. Arvioinnin oikeusperustana käytetään sen vuoksi rakenneuudistussuuntaviivoja. Komissio katsoo, ettei tässä tapauksessa voida soveltaa muita yhteisön puitteita. Ranska ei ole myöskään vedonnut mihinkään muuhun perustamissopimuksessa määrättyyn poikkeukseen. Yksikään osapuoli ei ole arvostellut tätä oikeusperustavalintaa, josta ilmoitettiin jo menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä.

(37)

Jotta yritys voisi saada rakenneuudistustukia, sen on ensiksikin oltava rakenneuudistussuuntaviivojen 2.1 jakson määritelmän mukainen vaikeuksissa oleva yritys.

(38)

Komissio totesi menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen 24 kohdassa, että yritys näytti olevan rakenneuudistussuuntaviivojen 11 kohdassa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys. Menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen 27 kohdassa komissio totesi myös, että yrityksen vaikeudet olivat muuttuneet rakenneuudistussuuntaviivojen 13 kohdan mukaisesti liian vakaviksi, jotta sen espanjalainen osakas pystyisi rahoittamaan niiden poistamista. Kilpailija, joka ei halunnut nimeään julkistettavan, kiistää tämän alustavan arvioinnin oikeellisuuden, sillä se katsoo, että FagorBrandt voisi saada Fagorilta ja MCC:ltä vaikeuksiensa poistamisen kannalta välttämätöntä taloudellista tukea. Tämän vuoksi on selvitettävä, onko menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä esitettyä alustavaa arviointia aiheellista muuttaa. Komissio panee merkille, että kyseinen kilpailija perustaa väitteensä lehtikirjoitukseen (9), jossa näytetään viittaavan siihen, että Fagor voi helposti hankkia varoja rahoitusmarkkinoilta. Komissio toteaa kuitenkin, että kyseinen kirjoitus on laadittu huhtikuussa 2005 ja Fagorin taloudellinen tilanne heikentyi tuntuvasti sen jälkeen. Ranskan viranomaiset muistuttavat, että Fagorin rahoitusvelat (ilman FagorBrandtin velkojen konsolidointia) […] (10) vuonna 2005 erityisesti FagorBrandtin arvopapereiden hankinnan ja Fagorin tekemien mittavien teollisuusinvestointien vuoksi. Lisäksi Fagor teki FagorBrandtiin 26,9 miljoonan euron pääomanlisäyksen vuonna 2006. Nämä seikat yhdessä laskivat osuuskunnan velanhoitokyvyn lähes nollaan, ja sen velkasuhde ylitti selvästi yleisesti hyväksytyt kynnysarvot. Komissio katsoo tämän vuoksi, ettei yrityksen tukikelpoisuutta koskevaa arviointia, joka esitetään menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä rakenneuudistussuuntaviivojen 11 ja 13 kohdan perusteella, ole syytä muuttaa.

(39)

Arvioitaessa, voidaanko yritys katsoa tukikelpoiseksi rakenneuudistussuuntaviivojen 2.1 jaksossa määriteltyjen edellytysten täyttymisen perusteella, menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä esitetään vain yksi epäily, joka koskee riskiä vastaperustetuille yrityksille myönnettävää rakenneuudistustukea koskevan kiellon kiertämisestä (ks. 3 jakso ”Syyt menettelyn aloittamiseen”).

(40)

Komission analyysiä yrityksen taloudellisesta tilanteesta kuvaillaan jäljempänä taulukossa 1. On ilmeistä, että vaikka yritys oli maksanut 44 f §:n mukaisen tuen takaisin, se ei täyttänyt kolmen ensimmäisen toimintavuotensa aikana rakenneuudistussuuntaviivojen 10 ja 11 kohdan mukaisia kriteerejä, joiden täyttyessä yritys voidaan katsoa vaikeuksissa olevaksi yritykseksi. Rakenneuudistussuuntaviivojen 10 kohdan osalta voidaan todeta, että vaikka yritys oli maksanut vuonna 2004 (eli komission kielteistä päätöstä seuranneiden kolmen kuukauden aikana) takaisin 22,5 miljoonan euron tuen, se ei ollut vielä vuonna 2004 menettänyt puolta omista varoistaan. Rakenneuudistussuuntaviivojen 11 kohdan osalta voidaan todeta, että vaikka yritys oli maksanut vuonna 2004 takaisin 22,5 miljoonan euron tuen, sen toiminta oli ollut tappiollista vain yhden vuoden ajan (vuonna 2004), mikä ei riitä yrityksen katsomiseen vaikeuksissa olevaksi yritykseksi kyseisen kohdan perusteella. Onkin todettava, että FagorBrandt-konsernin vaikeudet pahenivat vuodesta 2005 siinä määrin, että yritys voitaisiin katsoa rakenneuudistussuuntaviivoissa tarkoitetuksi vaikeuksissa olevaksi yritykseksi (toisin sanoen yritykseksi, jonka tappiollinen kehitys ”johtaa lähes varmasti yrityksen toiminnan loppumiseen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, jos viranomaiset eivät puutu tilanteeseen”) mahdollisesti jo vuodesta 2006 (ottaen huomioon velvollisuus maksaa takaisin 44 f §:n mukainen tuki) ja varmuudella vuodesta 2007.

Taulukko 1

(41)

Komissio on ottanut huomioon myös sen, että Fagor-konserni päätti vuoden 2005 ensimmäisen neljänneksen aikana ostaa 90 prosenttia FagorBrandtin osakkeista [150–200] miljoonalla eurolla. Tämä on osoitus siitä, että markkinat eivät pitäneet yritystä rakenneuudistussuuntaviivoissa tarkoitettuna vaikeuksissa olevana yrityksenä eli yrityksenä, jonka tappiollinen kehitys johtaa lähes varmasti yrityksen toiminnan loppumiseen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, jos viranomaiset eivät puutu tilanteeseen.

(42)

Komissio katsoo edellä esitetyn perusteella, että tämän tammikuussa 2002 perustetun yrityksen ei voitu katsoa olleen vaikeuksissa kolmen ensimmäisen toimintavuotensa aikana, vaikka se oli maksanut 44 f §:n mukaisen tuen välittömästi takaisin. Tämän vuoksi komissio katsoo, ettei se, että Ranska aloitti 44 f §:n mukaisten tukien takaisinperinnän vasta tammikuussa 2005 (toisin sanoen kolmen vuoden kuluttua FagorBrandtin perustamisesta), merkinnyt sellaisen yrityksen pitämistä keinotekoisesti toiminnassa, joka olisi muussa tapauksessa poistunut markkinoilta. Komissio on myös sitä mieltä, ettei yrityksellä ollut kyseisen jakson aikana syytä hakea rakenneuudistustukea. Komissio katsoo edellä esitetyn perusteella, ettei Ranska kiertänyt rakenneuudistussuuntaviivojen 12 kohdassa tarkoitetuille vastaperustetuille yrityksille myönnettävää rakenneuudistustukea koskevaa kieltoa viivyttäessään 44 f §:n mukaisten tukien takaisinperintää tammikuuhun 2005.

(43)

Voidaankin todeta, että yrityksen tukikelpoisuudesta esitetyt epäilyt on poistettu ja komissio katsoo yrityksen täyttävän rakenneuudistussuuntaviivojen 2.1 jaksossa määrätyt edellytykset.

(44)

Menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen 30 kohdassa epäillään rakenneuudistussuuntaviivojen 23 kohdan perusteella ja sen seikan perusteella, että ilmoitettua tukea näkyy käytettävän pääasiassa 44 f §:n mukaisen tuen takaisinmaksun rahoittamiseen, että ilmoitettu tuki saattaa merkitä tuen takaisinmaksuvelvoitteen kiertämistä, minkä seurauksena tuen takaisinperintä menettäisi merkityksensä ja tehokkaan vaikutuksensa.

(45)

Komissio on ottanut tämän kysymyksen arvioinnissa huomioon seuraavat seikat.

(46)

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhteismarkkinoille soveltumattomien tukien maksaminen korkoineen takaisin mahdollistaa paluun tuen myöntämistä edeltäneeseen tilanteeseen ja tuesta aiheutuvan kilpailunvääristymän poistamisen. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa voidaan sen vuoksi olettaa, että 44 f §:n mukaisen tuen maksaminen korkoineen takaisin – mikä on edellytyksenä uuden tuen maksamiselle – mahdollistaa paluun tuen myöntämistä edeltäneeseen tilanteeseen.

(47)

Yritys voi lisäksi saada rakenneuudistustukia. Yrityksen taloudelliset vaikeudet eivät johdu ensisijaisesti yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen takaisinmaksusta. Vaikeudet johtuvat muista, vuodesta 2004 kertyneiden tappioiden aiheuttajina olleista syistä (ks. taulukko 1). Yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen takaisinmaksu pahentaa jatkossa näitä vaikeuksia entisestään, kunnes yritys ei enää selviä niistä ilman valtiontukea. Yrityksessä on myös pantu täytäntöön rakenneuudistussuunitelma, jonka kustannukset ovat [50–90] miljoonaa euroa. Tämä osoittaa, että toiminnan kannattavuuden palauttamisen kannalta välttämättömän rakenneuudistuksen kustannukset ovat huomattavia, jopa huomattavampia kuin 44 f §:n mukaisen, yhteensä 22,5 miljoonan euron tuen takaisinmaksusta aiheutuvat kustannukset (ilman korkoja). Nämä seikat osoittavat, että FagorBrandt on vaikeuksissa oleva yritys, jonka olemassaolo on vaarassa. Tämän vuoksi se voi saada minkä tahansa vastaavassa tilanteessa olevan yrityksen tavoin rakenneuudistustukia, jos se täyttää muut rakenneuudistussuuntaviivoissa määrätyt edellytykset.

(48)

Lisäksi komissio katsoi asiassa Deggendorf vuonna 1991 tekemässään päätöksessä (11), jossa se totesi että ”Deggendorf saisi sääntöjenvastaisesti myönnettyjen tukien, joita se on kieltäytynyt maksamasta takaisin vuodesta 1986, ja uusien tukien […] yhteisvaikutuksesta kohtuuttoman ja perusteettoman edun, joka muuttaisi kaupan edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla”, että uudet tuet soveltuvat yhteismarkkinoille sillä ehdolla, että ”viranomaisten […] edellytetään keskeyttävän tukien maksamisen Deggendorfille […], kunnes ne ovat perineet yhteismarkkinoille soveltumattomat tuet takaisin […]”. Yhteisöjen tuomioistuin vahvisti 15 päivänä toukokuuta 1997 antamassaan tuomiossa (12) komission noudattaman lähestymistavan. Komissio on tehnyt sittemmin useita päätöksiä, joissa se noudattaa samaa lähestymistapaa eli katsoo uuden tuen soveltuvan yhteismarkkinoille mutta edellyttää samalla, että tuen maksaminen keskeytetään, kunnes sääntöjenvastainen tuki on maksettu takaisin (13). Komissio toteaa tarkasteltavana olevassa asiassa, että jos uusi tuki täyttää rakenneuudistussuuntaviivoissa määrätyt edellytykset, Deggendorf-oikeuskäytännön soveltamiselle eli uuden tuen katsomiselle yhteismarkkinoille soveltuvaksi tueksi sillä edellytyksellä, että sen maksaminen keskeytetään, kunnes 44 f §:n mukainen tuki on peritty takaisin, ei näytä olevan mitään estettä.

(49)

Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että komission esittämät epäilyt on poistettu.

(50)

Komissio haluaa esittää seuraavan täsmennyksen. Rakenneuudistussuuntaviivojen 23 kohdassa määrätään komissiolle kuuluvasta velvollisuudesta, jonka mukaan yritykselle myönnettävää pelastamis- ja rakenneuudistustukea arvioitaessa ”otetaan huomioon vanhan tuen ja uuden tuen yhteisvaikutus ja se, että vanhaa tukea ei ole maksettu takaisin”. Kuten kyseisessä rakenneuudistussuuntaviivojen kohdassa oleva alaviite osoittaa, tämä määräys perustuu edellä mainittuun tuomioon asiassa Deggendorf. Tarkasteltavana olevassa asiassa Ranska on sitoutunut perimään 44 f §:n mukaisen tuen takaisin ennen kuin se aloittaa uuden tuen maksamisen. Tehdessään päätöksen tässä asiassa komission on Deggendorf-oikeuskäytännön mukaisesti muutettava tätä sitoumusta sen mukaan, soveltuuko ilmoitettu tuki yhteismarkkinoille. Tällä tavoin se voi varmistaa, ettei vanha tuki kasaudu uuden tuen kanssa ja että vanha tuki maksetaan takaisin. Tämä mahdollistaa sen, että tukien yhteisvaikutusta ja sitä, että tukea ei ole maksettu takaisin, ei ole enää tarpeen ottaa huomioon uuden tuen arvioinnin loppuvaiheissa.

(51)

Menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen 2.2 jaksossa komissio kuvailee rakenneuudistussuunitelmaan (14) sisältyviä keskeisiä toimenpiteitä. Menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen 3.3.3 jaksossa komissio toteaa, että suunnitelma näyttää täyttävän rakenneuudistussuuntaviivojen 35–37 kohdissa määrätyt vaatimukset. Rakenneuudistussuunnitelma näyttää toisin sanoen mahdollistavan yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamisen. Komissio on analysoinut tähän päätökseen päättyvän muodollisen tutkintamenettelyn yhteydessä yksityiskohtaisemmin seikkoja, joihin suunnitelma perustuu, selvittääkseen, voidaanko kyseinen alustava arviointi vahvistaa.

(52)

Komissio on arvioinut rakenneuudistussuunnitelmassa esitettyjä ennusteita ja erityisesti kasvunäkymiä. Se on verrannut niitä viimeaikaisiin suuntauksiin.

(53)

CECEDin (15) mukaan Euroopan markkinoiden volyymikehitys vuosina 2005–2007 osoittaa, että Länsi-Euroopassa kasvu on ollut kohtuullista (noin 2 prosenttia vuodessa) ja Itä-Euroopassa voimakasta (noin 7 prosenttia vuodessa). Viimeksi mainittu kasvuprosentti on kuitenkin sattumanvarainen, sillä talouden suhdannevaihteluiden vuoksi on varsin yleistä, että kaksinumeroiset kasvuluvut vaihtuvat nopeasti kaksinumeroisiksi taantumaluvuiksi.

(54)

Vaikka pitkällä aikavälillä on täysin mahdollista, että Itä-Euroopan ostokäyttäytyminen muuttuu yhä yhdenmukaisemmaksi Länsi-Euroopan ostokäyttäytymisen kanssa, Itä-Euroopan maiden heikko ostovoima aiheuttaa kysynnän keskittymisen välttämättömiin kodinkoneisiin (kuten pyykinpesukoneet ja jääkaapit) ja edullisempiin tuotteisiin. Turkkilaiset ja aasialaiset kilpailijat ovat tulleet nimenomaan näille markkinoille.

(55)

Tämän vuoksi kasvupotentiaalin markkinat ovat FagorBrandtin kannalta Länsi-Euroopan markkinat, sillä ne ovat laajemmat tarkasteltuina paitsi arvon myös volyymin mukaan eivätkä ole yhtä laajalti suuntautuneet matalamman hintatason tuotteisiin, joiden valmistajana FagorBrandt ei ole kilpailukykyinen ja jotka ovat Itä-Euroopan voimakkaan kasvun aiheuttajia.

(56)

FagorBrandtin viitemarkkinat ovat tarkemmin sanoen Ranskan markkinat, joiden osuus sen myyntimääristä on [50–80] prosenttia, tuotantomääristä [75–100] prosenttia ja työntekijämääristä [75–100] prosenttia. GIFAMin (16) mukaan suurten kodinkoneiden markkinat kasvoivat Ranskassa vuonna 2007 prosentin suhteessa vuoteen 2006 tarkasteltuina sekä volyymin että arvon mukaan. Täsmennyksenä voidaan todeta, että kodinkoneryhmän […] markkinat, joihin FagorBrandt haluaa keskittää toimintansa, kasvoivat […] prosenttia suhteessa vuoteen 2006, kun taas kodinkoneryhmän […] markkinoilla myyntimäärät ovat supistuneet […] prosenttia.

(57)

Tuoteryhmäkohtaiset kehitysluvut osoittavat, että Euroopassa ja erityisesti Ranskassa kehittyvät edelläkävijämarkkinat ovat ensisijaisesti tuoteryhmän […] markkinat. Tuoteryhmän […] kasvu on huomattavaa, kun taas kylmälaitteiden kasvu on lähes pysähtynyt, kuten seuraava GIFAMin tutkimuksesta peräisin oleva taulukko osoittaa:

[…]

(58)

FagorBrandtin päätös keskittää toimintansa erityisesti […] ja kehittää […] vaikuttaa tämän vuoksi eri markkinasegmenttien ja tuotteiden kehityksen perusteella johdonmukaiselta.

(59)

Analysoituaan rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvät muut keskeiset seikat, joilla on pyritty osoittamaan, että FagorBrandtin toiminnan kannattavuutta koskevat ennusteet pitävät paikkansa, komissio katsoo, että kyseiset ennusteet ovat realistiset. Arvioinnin loppuvaiheessa tarkastellaan sen vuoksi pelkästään niitä kahta epäilyä, jotka menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä esitettiin rakenneuudistussuunnitelman realistisuudesta ja riittävyydestä.

(60)

Komissio pyysi lisätietoja liikevaihdon 20 prosentin kasvuodotuksista vuonna 2007. Ranskan viranomaiset ilmoittivat, että FagorBrandtin toiminta-alaa laajennettiin vuonna 2006 siten, että Fagor siirsi sille ensiksi Fagor-tuotemerkin jakelun Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan markkinoilla ja sen jälkeen koko Ranskassa harjoittamansa toiminnot (17). Kyseisistä toiminnoista vuonna 2007 kertynyt liikevaihto on arvioitu [50–100] miljoonaksi euroksi, ja tämä määrä on sisällytetty FagorBrandtin vuonna 2007 kertyneeseen liikevaihtoon. Muuttumattomana pysyneeltä toiminta-alalta kertyvän liikevaihdon odotettu kasvu oli vain [5–10] prosenttia. Ranska on toimittanut sittemmin komissiolle tosiasialliset liikevaihtoluvut vuodelta 2007. FagorBrandtin liikevaihto oli kyseisenä vuonna 903 miljoonaa euroa, kun se oli 779,7 miljoonaa euroa vuonna 2006, eli se kasvoi 16 prosenttia vuosien 2006 ja 2007 välisenä aikana.

(61)

Komissio totesi lisäksi, että rakenneuudistussuunnitelmassa ei ollut mitään mainintaa siitä, miten FagorBrandt aikoi selviytyä italialaisen tytäryhtiönsä saaman yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen takaisinmaksusta, joka vaaransi yrityksen elinkelpoisuuden palauttamisen. Ranskan viranomaiset ilmoittivat, että sillä, että Italian viranomaisten oli määrä periä takaisin yhteismarkkinoille soveltumaton tuki, ei pitäisi olla vaikutusta konsernin taloudellisen tilanteeseen. Hintaa, jolla Brandt Italia osti Ocean SpA:n kodinkonetoiminnot, on nostettu määrällä, joka vastaa Brandt Italialle suunnitellun tuen arvioitua määrää, eli [5–10] miljoonalla eurolla (Brandt Italian todellisuudessa saama tukimäärä oli [5–10 miljoonaa] euroa). Ranskan viranomaiset toteavat tämän vuoksi, että sääntöjenvastaisesta tuesta saatu hyöty siirrettiin lähes kokonaisuudessaan myyjälle eli Ocean SpA:lle (Brandt Italialle jäänyt määrä oli [< 1 miljoona] euroa). Ranskan viranomaiset huomauttavat lisäksi, että päätös, jonka Brescian tuomioistuin teki Brandt Italian hakemuksesta 5 päivänä heinäkuuta 2004 eli 30 päivänä maaliskuuta 2004 Italian tukijärjestelmästä tehdyn komisission kielteisen päätöksen jälkeen, tukee tätä näkemystä, sillä siinä määrätään takavarikoitavaksi Brandt Italian maksaman ostohinnan viimeinen erä eli [5–10] miljoonaa euroa. Tämän vuoksi Italian myöntämän tuen määrä, joka Brandt Italian oli maksettava takaisin, on todennäköisesti alle [< 1 miljoonaa] euroa.

(62)

Komissio toteaa edellä esitetyn perusteella, että menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä esitetyt epäilyt FagorBrandtin elinkelpoisuuden palauttamisesta on poistettu.

(63)

Kuten edellä todettiin, kilpailija, joka on pyytänyt, ettei sen nimeä julkisteta, kiistää, että rakenneuudistus mahdollistaisi yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamisen. Se katsoo ensiksikin, että yrityksen olisi pitänyt siirtää osa tuotannostaan tuotantoalueille, joilla kustannukset ovat alhaisemmat ja joilla yritys voi hyötyä mittakaavasäästöistä. Toiseksi yritys ei kykene suoriutumaan investoinneista, jotka ovat tarpeen, jotta se voi parantaa tuotteitaan alalla, jolla toimivien yritysten on investoitava vuosittain huomattavia määriä teollisuuslaitteistoihin, suunnitteluun, tutkimukseen ja kehitykseen. Kilpailija katsoo yrityksen olevan myös edelleen liian pieni kilpailijoihinsa verrattuna. Seuraavissa kohdissa komissio pyrkii selvittämään, kyseenalaistavatko nämä nimettömänä esiintyvän kilpailijan esittämät väitteet päätelmät, jotka komissio on tehnyt yrityksen elinkelpoisuuden palauttamisesta.

(64)

Komissio toteaa, että Ranskan viranomaiset ovat vastanneet erikseen väitteeseen, jonka mukaan yrityksen olisi siirrettävä osa tuotannostaan matalamman kustannustason maihin. Viranomaiset ovat muistuttaneet, että tiettyihin tuotteisiin (innovatiivisiin tuotteisiin, joista saadaan suurta lisäarvoa) kohdennetun kehitystyön periaate, jota FagorBrandt ja osa sen puhtaasti eurooppalaisista kilpailijoista noudattaa, ei sovi yhteen tuotannon järjestelmälliseen siirtämiseen matalan kustannustason maihin perustuvan periaatteen kanssa. […]. Suurimpien kodinkonevalmistajien osalta tuotantoyksikköjen sijoittaminen matalan kustannustason maihin perustuu myös haluun lisätä tuotteiden myyntiä kyseisissä maissa.

(65)

Nimettömänä esiintyvän kilpailijan väitteistä, joiden mukaan FagorBrandt ei kykenisi suoriutumaan kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta välttämättömistä huomattavista investoinneista ja joiden mukaan yritys olisi kilpailijoihinsa verrattuna kooltaan liian pieni, komissio toteaa, että komissio totesi itse menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen 8 kohdassa, että nämä seikat ovat pahentaneet yrityksen vaikeuksia. Komissio panee kuitenkin merkille, että rakenneuudistussuunnitelma näyttää poistavan nämä ongelmat. Yritys aikoo […]. Komissio toteaa lisäksi, että tietyt kodinkonealan yritykset onnistuvat pysymään kilpailukykyisinä keskittymällä tiettyihin tuotteisiin ja markkinasegmentteihin huolimatta siitä, että niiden koko on pieni verrattuna suurimpiin valmistajiin, ja siitä, että ne harjoittavat laajamittaista kodinkonetuotantoa Länsi-Euroopassa. Komissio katsoo lisäksi, että FagorBrandtin yhä tiiviimpi integroituminen Fagor-konserniin helpottaa omalta osaltaan pieneen kokoon liittyvien ongelmien ratkaisemista. Yhteenvetona voidaan todeta, että samalla kun komissio myöntää, että kilpailijan esille ottamat seikat ovat FagorBrandtin kannalta haasteellisia, se katsoo, että rakenneuudistussuunnitelma mahdollistaa niiden poistamisen ja sen, että yrityksen elinkelpoisuus voidaan palauttaa riittävän suurella todennäköisyydellä.

(66)

Komissio katsoo edellä esitetyn perusteella, että nimettömänä esiintyvän kilpailijan esittämät huomautukset eivät kyseenalaista komission arviointia, jonka mukaan rakenneuudistussuunnitelma mahdollistaa FagorBrandtin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamisen.

(67)

Pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamisen osalta komission on lisäksi varmistettava rakenneuudistussuuntaviivojen 38 kohdan viimeisen virkkeen mukaisesti, että suunnitellut vastasuoritteet eivät vaaranna yrityksen elinkelpoisuutta. Kuten jäljempänä todetaan, Ranskan viranomaiset ehdottivat menettelyn aloittamisen jälkeen täydentäviä vastasuoritteita, joita ei sen vuoksi mainittu vielä ilmoituksen liitteenä olevissa talousennusteissa. Komissio pitää näitä täydentäviä vastasuoritteita välttämättöminä, ja ne on sen vuoksi toteutettava. Koska kyseiset toimenpiteet (Vedette-merkkisten kylmälaitteiden, ruoanvalmistuksessa käytettävien laitteiden ja astianpesukoneiden markkinoinnin lopettaminen viiden vuoden ajaksi) heikentävät yrityksen taloudellista tulosta, on varmistettava, että yritys kykenee selviytymään niistä.

(68)

Ranskan viranomaisten mukaan seuraavissa kahdessa taulukossa esitellään yrityksen taloudellista tulosta ottaen huomioon edellä kuvailtujen täydentävien vastasuoritteiden toteutus. Ensimmäisessä taulukossa kuvaillaan optimistista ja toisessa pessimististä skenaariota.

(69)

Taulukot perustuvat seuraaviin olettamuksiin, jotka liittyvät useiden Vedette-merkkisten tuoteryhmien markkinoinnin lopettamisesta aiheutuviin liikevaihtotappioihin. Kyseisten tuotteiden markkinoinnin lopettaminen voi aiheuttaa:

(70)

Optimistisessa skenaariossa otetaan huomioon vain vaihtoehdoissa a ja b mainitut vaikutukset ja tuotteen markkinoinnin lopettamisesta aiheutuvan liikevaihdon pienenemisen, […] markkinoilta vedettävän tuotevalikoiman osalta [60–90] prosenttia ja muiden Vedette-merkkisten tuotteiden osalta [20–30] prosenttia. Pessimistisessä skenaariossa otetaan huomioon myös vaihtoehto c, ja sen mukaan markkinoilta vedettävästä tuotevalikoimasta kertyvä liikevaihto pienenee [110–140] prosenttia (liikevaihtotappiot voivat vaikuttaa paitsi […] ja […]. Ranskan viranomaisten mukaan kyseinen pessimistinen skenaario perustuu yrityksen aiempiin kokemuksiin. Se oli päättänyt vuonna 2003 luopua […] Ranskassa keskittyäkseen pelkästään […], jota varten perustettiin erillinen myyntiorganisaatio. Tällä toimenpiteellä oli erittäin kielteisiä kerrannaisvaikutuksia, sillä sen lisäksi, että yritys menetti […] kertyneen kokonaisliikevaihdon, menetykset kohdistuivat myös […] (näiden kahden […] laitteiden tuotemerkin kokonaistappiot kahden vuoden aikana suhteessa alkuperäisiin […] yksikön myyntimääriin, mukaan lukien […] […], toisin sanoen tuotannosta poistettujen tuotteiden myyntimääristä aiheutuneet tappiot olivat [120–140] prosenttia) (19).

(71)

Analysoituaan edellä esitetyissä taulukoissa esitetyt tiedot ja muut Ranskan viranomaisten toimittamat tiedot komissio toteaa, että hyväksytyt vastasuoritteet heikentävät yritystä, sillä ne huonontavat yrityksen tulosta vuodesta 2009, jolloin ne toteutetaan. Yrityksen nettotulos kääntyy kuitenkin jälleen positiiviseksi vuonna 2010 ja paranee sitä seuraavien vuosien aikana. Komissio katsoo tämän vuoksi, että vaikka vastasuoritteet heikentävät yritystä, ne eivät estä sen elinkelpoisuuden palauttamista.

(72)

Jotta komissio voi hyväksyä rakenneuudistustuet, on toteutettava rakenneuudistussuuntaviivojen 38 kohdassa tarkoitettuja vastasuoritteita, joilla tasataan tukien kielteisiä vaikutuksia kaupankäynnin edellytyksiin. Muutoin tukien on katsottava olevan ”ristiriidassa yhteisen edun kanssa” ja soveltumattomia yhteismarkkinoille. Tämä edellytys aiheuttaa usein sen, että rakenneuudistuksen toteuttamisen jälkeen yrityksen osuutta merkityksellisillä markkinoilla rajoitetaan.

(73)

Ranska väitti ilmoituksessaan, että vastasuoritteet eivät vaikuttaneet välttämättömiltä tässä tapauksessa varsinkaan siksi, että tuesta ei aiheutuisi kohtuuttomia kilpailunvääristymiä. Komissio esitti menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen 37, 38 ja 40 kohdassa lyhyesti syyt siihen, että se ei hyväksynyt tätä väitettä.

(74)

Seuraavissa kohdissa komissio perustelee yksityiskohtaisemmin, miksi se katsoo tuen vääristävän kilpailua ja miksi vastasuoritteiden toteuttaminen on välttämätöntä, toisin kuin Ranskan viranomaiset väittävät.

(75)

Kuten edellä todettiin, FagorBrandt valmistaa suuria kodinkoneita ja markkinoi niitä jakelijoille (se ei siis jakele eikä myy kodinkoneita yksityisille). Suurten kodinkoneiden markkinoiden maantieteellisen laajuuden osalta komissio on arvioinut aiemmin, että kyseiset markkinat ovat vähintään yhteisönlaajuiset erityisesti markkinoilletulon esteiden puuttumisen, teknisen yhdenmukaistamisen ja suhteellisten alhaisten kuljetuskustannusten vuoksi (20). FagorBrandtin ja huomautuksia esittäneiden kahden kilpailijan toimittamat tiedot vahvistavat, että markkinat ovat yhteisönlaajuiset.

(76)

Komissio katsoo, että rakenneuudistustuki johtaa automaattisesti kilpailun vääristymiseen, sillä se mahdollistaa sen, että tuensaaja ei joudu poistumaan markkinoilta, ja jarruttaa sen vuoksi kilpailevien yritysten kehitystä. Kyseinen tuki rikkoo sen vuoksi periaatetta vähiten tehokkaiden yritysten poistumisesta markkinoilta, joka on rakenneuudistussuuntaviivojen 4 kohdan mukaisesti ”tavanomainen osa markkinoiden toimintaa”. Ilmoitettu tuki FagorBrandtin hyväksi vääristää tästä syystä kilpailua edellä mainitulla tavalla. Komissio toteaa kuitenkin, että seuraavat seikat rajoittavat kyseisen kilpailunvääristymän kielteisiä vaikutuksia: FagorBrandtin osuus suurten kodinkoneiden markkinoista Euroopassa on ensiksikin enintään 5 prosenttia (21). Toiseksi kyseisillä markkinoilla toimii neljä kilpailijaa, joiden markkinaosuus on vähintään 10 prosenttia (Indesit, Whirlpool, BSH ja Electrolux) (22). Kilpailija, joka on vaatinut, ettei sen nimeä julkisteta, myöntää, että FagorBrandt on suhteellisen pieni toimija Euroopan markkinoilla (ks. kyseisen kilpailijan esittämät epäilyt FagorBrandtin elinkelpoisuuden palauttamisesta ja pienestä koosta) ja lisäksi toimija, jonka markkinaosuus pienenee (23). Kolmanneksi tuen määrä on vähäinen verrattuna FagorBrandtin Euroopasta kertyneeseen liikevaihtoon (tuen osuus FagorBrandtin liikevaihdosta vuonna 2007 oli alle 4 prosenttia) ja vielä vähäisempi, kun sitä verrataan markkinoiden neljän suurimman toimijan liikevaihtolukuihin, jotka ylittävät FagorBrandtin liikevaihtoluvut (24).

(77)

Edellisessä kohdassa tarkastellaan tuesta aiheutuvaa kilpailun vääristymistä, mutta lisäksi on arvioitava, kuten rakenneuudistussuuntaviivojen 38 kohdassa todetaan perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella, kuinka kattavia jäsenvaltioiden välisen ”kaupankäynnin edellytyksiä haittaavat vaikutukset” ovat. Kuten menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen 38 kohdassa todettiin, tuki vääristää taloudellisen toiminnan sijoittumista eri jäsenvaltioihin ja sen vuoksi myös jäsenvaltioiden välistä kauppaa. FagorBrandt on yritys, jonka tuotantotoiminta ja työntekijät sijaitsevat pääasiassa Ranskassa ([75–100] prosenttia FagorBrandtin tuotantomääristä tuotetaan Ranskassa). Ilman Ranskan valtion tukea FagorBrandt poistuisi nopeasti markkinoilta. FagorBrandtin tuotantolaitoksissa valmistettavat tuotteet kilpailevat kuitenkin pääasiassa sellaisten tuotteiden kanssa, joita kilpailijat valmistavat muissa jäsenvaltioissa (25). FagorBrandtin poistuminen markkinoilta olisi sen vuoksi antanut sen eurooppalaisille kilpailijoille tilaisuuden kasvattaa merkittävästi myyntimääriään ja sitä kautta myös tuotantoaan. Tuen vaikutuksesta tuotantotoimintoja, joista osa siirrettäisiin muutoin muihin jäsenvaltioihin, jatketaan Ranskassa. Tuella on sen vuoksi kaupankäynnin edellytyksiä haittaava vaikutus, sillä se heikentää muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden kilpailijoiden mahdollisuuksia viedä tuotteitaan Ranskaan (26). Tuki heikentää myyntimahdollisuuksia myös niissä maissa, joihin FagorBrandt vie myös jatkossa tuotteitaan. Ottaen huomioon FagorBrandtin myyntimäärät ja niihin liittyvien työpaikkojen lukumäärä, tuen haitalliset vaikutukset kaupankäynnin edellytyksiin eivät jää suinkaan vähäisiksi.

(78)

Komissio katsoo edellä esitetyn arvioinnin perusteella, että kyseiset haitalliset vaikutukset edellyttävät konkreettisia (toisin sanoen merkittäviä) vastasuoritteita, joiden ei kuitenkaan tarvitse olla laajoja.

(79)

Menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen 39 kohdassa komissio epäili, voidaanko Ranskan viranomaisten ilmoittamat toimenpiteet ottaa huomioon vastasuoritteina, sillä rakenneuudistussuuntaviivojen 40 kohdassa määrätään, että ”velvoitteiden poistamista kirjanpidosta ja tappiollisen toiminnan lopettamista, jotka olisivat joka tapauksessa tarpeen elinkelpoisuuden palauttamiseksi, ei pidetä kapasiteetin tai markkinaläsnäolon supistamisena vastasuoritteita arvioitaessa”. Näytti siltä, että kaikki Ranskan viranomaisten kuvailemat toimenpiteet kuuluivat tämän määräyksen soveltamisalaan. Ranska ilmoitti muodollisen tutkintamenettelyn yhteydessä toistamiseen katsovansa, että arkkupakastinten ja vapaasti seisovien mikroaaltouunien valmistuksen lopettaminen sekä Brandt Componentsin myynti olivat hyväksyttäviä vastasuoritteita. Komissio laati tämän vuoksi toimenpiteistä yksityiskohtaisen arvioinnin ja teki sen perusteella seuraavat päätelmät.

(80)

Vuonna 2005 tapahtuneen arkkupakastinten tuotantolaitoksen (Lesquinin tuotantolaitos) sulkemisen osalta Ranska ilmoitti 6 päivänä elokuuta 2007 antamassaan ilmoituksessa, että kyseinen tuotantolaitos, ”joka valmisti arkkupakastimia ja viinikaappeja koko FagorBrandtin-konsernin lukuun, oli saavuttanut koon […], minkä vuoksi se ei kyennyt enää kattamaan muuttuvia kustannuksiaan eikä myöskään kiinteitä kustannuksiaan ja sille oli kertynyt liiketoiminnasta [5–10] miljoonan euron tappiot vuonna 2004”. Tämän vuoksi ei ole mitään epäilystä siitä, että tässä tapauksessa on kyse tappiollisen toiminnan lopettamisesta, joka on tarpeen yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi (27) ja jota ei rakenneuudistussuuntaviivojen 40 kohdan mukaisesti voida ottaa huomioon vastasuoritteena.

(81)

Myös vapaasti seisovien mikroaaltouunien tuotannon lopettamisessa Aizenayn tuotantolaitoksessa oli kyse tappiollisen tuotannon lopettamisesta, joka oli tarpeen elinkelpoisuuden palauttamiseksi, kuten Ranskan viranomaiset ovat nimenomaisesti myöntäneet komissiolle toimittamissaan asiakirjoissa (28). Tämän toiminnan kannattamattomuus ei ole mikään yllätys, sillä vapaasti seisovien mikroaaltouunien markkinasegmentti on yksi niistä segmenteistä, joilla matalan kustannustason maista tulevat tuotteet ovat vahvistaneet eniten asemiaan (29). Lisäksi Aizenayn tehdas oli menettänyt tärkeitä mikroaaltouunien tuotantosopimuksia muille konserneille (30). Onkin todettava, että rakenneuudistussuuntaviivojen 40 kohdan perusteella tätä toimenpidettä ei voida ottaa huomioon vastasuoritteena.

(82)

Maaliskuussa 2004 yritys myi sitä vastoin tytäryhtiönsä Brandt Componentsin (Neversin tehtaan) itävaltalaiselle ATB-konsernille [2–5] miljoonan euron hintaan. Kyse ei ole velvoitteen poistamisesta kirjanpidosta (31) eikä toiminnan lopettamisesta. Tämä toimenpide ei sen vuoksi kuulu edellä mainitun rakenneuudistussuuntaviivojen 40 kohdan määräyksen soveltamisalaan. Maaliskuussa 2004 (32) myydystä toiminnasta oli kertynyt vuonna 2003 [25–45] miljoonan euron liikevaihto – eli [2–5] prosenttia yrityksen liikevaihdosta – ja sen parissa työskenteli [250–500] työntekijää – eli [5–10] prosenttia yrityksen koko henkilöstöstä. Kyseinen tytäryhtiö oli mukana pesukoneiden sähkömoottoreiden suunnittelussa, kehittämisessä, valmistuksessa ja markkinoinnissa. Tytäryhtiön myynti onkin supistanut yrityksen markkinaosuutta pyykinpesukoneiden osien markkinoilla.

(83)

Vaikka komissio hyväksyy kyseisen toimenpiteen vastasuoritteeksi, se katsoo, ettei se yksistään riitä tasaamaan tuen haitallisia vaikutuksia, joita kuvaillaan edellä. Komissio panee erityisesti merkille, että toimenpide ei heikennä FagorBrandtin asemaa suurten kodinkoneiden markkinoilla (33), jotka ovat sen pääasialliset toimintamarkkinat.

(84)

Vastatakseen menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä esitettyihin epäilyihin ilmoitettujen vastasuoritteiden riittämättömyydestä Ranskan viranomaiset ovat ehdottaneet Vedette-merkkisten kylmälaitteiden ja ruoanvalmistuksessa käytettävien laitteiden markkinoinnin lopettamista viiden vuoden ajaksi. Lisäksi viranomaiset ovat ehdottaneet joko Vedette-astianpesukoneiden markkinoinnin lopettamista tai […]-merkin myyntiä.

(85)

Kuten edellä todettiin, FagorBrandt myy [50–80] prosenttia tuotannostaan Ranskan markkinoilla, joilla sen markkinaosuus vuonna 2006 oli [10–20] prosenttia arvon ja [10–20] prosenttia volyymin mukaan mitattuna. Tämä tarkoittaa sitä, että jos FagorBrandt olisi lopettanut toimintansa, se olisi hyödyttänyt pääasiassa Ranskan markkinoilla toimivia kilpailijoita, jotka olisivat voineet kasvattaa myyntimääriään. Se, että FagorBrandt säilytti elinkelpoisuutensa tuen avulla, vaikutti tämän vuoksi eniten juuri näihin kilpaileviin yrityksiin. Italian markkinoilla FagorBrandtin myyntimäärät ovat sen sijaan erittäin vähäiset. Tämän vuoksi komissio asettaa Vedette-merkkisten astianpesukoneiden markkinoinnin lopettamisen vastasuoritteena etusijalle suhteessa […]-merkin myyntiin, sillä Vedette-merkkisiä tuotteita (34) markkinoidaan ainoastaan Ranskan markkinoilla, kun taas […]-merkkisiä tuotteita myydään pääasiassa […].

(86)

Sen vuoksi on tärkeää analysoida näiden täydentävien vastasuoritteiden laajuutta, jotta voidaan selvittää, ovatko ne riittäviä.

(87)

Vedette-merkkisten kylmälaitteiden (jääkaappien ja pakastinten) myynnin arvo vuonna 2007 oli [10–20] miljoonaa euroa eli [1–3] prosenttia FagorBrandt-konsernin liikevaihdosta.

(88)

Kylmälaitteiden markkinoinnin lopettaminen viiden vuoden ajaksi antaa Ranskan markkinoilla toimiville kilpailijoille mahdollisuuden vahvistaa asemaansa kylmälaitemarkkinoilla. GfK:n vuonna 2007 toteuttaman tutkimuksen mukaan FagorBrandtin (jonka markkinaosuus on […] prosenttia arvon mukaan mitattuna) tärkeimpiä kilpailijoita Ranskan jääkaappimarkkinoilla ovat Whirlpool ([…] prosenttia), Indesit ([…] prosenttia) ja Electrolux ([…] prosenttia). Pakastinmarkkinoilla FagorBrandtin ([…] prosenttia) tärkeimpiä kilpailijoita ovat Whirlpool ([…] prosenttia), Liebherr ([…] prosenttia) ja Electrolux ([…] prosenttia).

(89)

Vedette-merkkisten ruoanvalmistuksessa käytettävien laitteiden myynnin arvo vuonna 2007 oli [5–10] miljoonaa euroa eli [0,5–1,5] prosenttia FagorBrandt-konsernin liikevaihdosta.

(90)

Ruoanvalmistuksessa käytettävien laitteiden markkinoinnin lopettaminen viiden vuoden ajaksi antaa sen vuoksi kilpailijoille mahdollisuuden vahvistaa asemaansa liesimarkkinoilla. GfK:n vuonna 2007 toteuttaman tutkimuksen mukaan FagorBrandtin (jonka markkinaosuus on […] prosenttia arvon mukaan mitattuna) tärkeimpiä kilpailijoita Ranskan liesimarkkinoilla ovat Indesit ([…] prosenttia), Electrolux ([…] prosenttia) ja Candy ([…] prosenttia).

(91)

Vedette-merkkisten astianpesukoneiden myynnin arvo vuonna 2007 oli [5–10] miljoonaa euroa eli [0,5–1,5] prosenttia FagorBrandt-konsernin liikevaihdosta.

(92)

GfK:n vuonna 2007 toteuttaman tutkimuksen mukaan FagorBrandtin (jonka markkinaosuus on […] prosenttia arvon mukaan mitattuna) tärkeimpiä kilpailijoita Ranskan astianpesukonemarkkinoilla ovat BSH ([…] prosenttia), Whirlpool ([…] prosenttia) ja Electrolux ([…] prosenttia). Tämän vuoksi Vedette-merkkisten astianpesukoneiden markkinoinnin lopettaminen antaa kilpailijoille mahdollisuuden parantaa markkina-asemaansa.

(93)

Markkinoilta vedettävien Vedette-tuotteiden osuus konsernin liikevaihdosta on [3–5] prosenttia (35). Ranskan viranomaisten mukaan tämä edellyttää merkittäviä sopeutustoimia yrityksen sisällä […].

(94)

Vastasuoritteet ovat tiettyjen Vedette-merkkisten tuotteiden (ruoanvalmistuksessa käytettävät laitteet ja kylmälaitteet sekä astianpesukoneet) (36) markkinoinnin lopettaminen viiden vuoden ajaksi ja Brandt Componentsin myynti. Kyse on markkina-aseman konkreettisesta (ts. merkittävästä) heikentämisestä, jonka vaikutukset eivät kuitenkaan ulotu laajalle. Toimenpide on tämän vuoksi oikeassa suhteessa edellä arvioidun kilpailun ja kaupan vääristymisen laajuuteen.

(95)

Komissio katsoo sen vuoksi, että kyseisillä toimenpiteillä voidaan estää rakenneuudistussuuntaviivojen 38–40 kohdassa tarkoitetut kohtuuttomat kilpailunvääristymät.

(96)

Jotta tuki voidaan hyväksyä, tukimäärä ja -intensiteetti on rajattava rakenneuudistussuuntaviivojen 43–45 kohdan mukaisesti määrään, joka on ehdottoman välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi ottaen huomioon yrityksen, sen osakkaiden tai sen yritysryhmän käytettävissä olevat varat, johon yritys kuuluu. Tuensaajien on osallistuttava rakenneuudistussuunnitelmaan merkittävällä määrällä omia varojaan, myös myymällä omaisuuseriä, jotka eivät ole välttämättömiä yrityksen elinkelpoisuuden kannalta, tai markkinaehtoisella ulkoisella rahoituksella.

(97)

Kuten menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen 43 kohdassa todetaan, Ranskan viranomaisten antamaan ilmoitukseen sisältyvän kuvauksen mukaan rakenneuudistuksen kustannukset ovat [50–90] miljoonaa euroa. Ne rahoitetaan seuraavasti (37):

(98)

Menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen 44 kohdassa komissio esittää kaksi epäilyä näistä tiedoista. Komissio pyytää ensiksikin Ranskan viranomaisia perustelemaan, miksi tuen takaisinmaksua ei ole laskettu mukaan rakenneuudistuskustannuksiin. Toiseksi komissio pyytää selvitystä tuensaajan oman panoksen luonteesta.

(99)

Ranskan viranomaisten vastaus jälkimmäiseen epäilyyn oli, että tuensaajan oma panos koostuu pankkilainoista, jotka FagorBrandt hankki markkinoilta. Viranomaiset ilmoittivat lisäksi, että yritys otti vuonna 2006 pankkilainaa yhteensä [25–30] miljoonaa euroa ja vuonna 2007 tämä määrä nostettiin [30–35] miljoonaan euroon (38). Lainan vakuuksina käytettiin lopputuotevarastoja. Komissio toteaa, että kyse on rakenneuudistussuuntaviivojen 43 kohdan määritelmän mukaisesta ”markkinaehtoisesta ulkoisesta rahoituksesta”, ja kyseinen rahoitusosuus voidaan sen vuoksi hyväksyä.

(100)

Komission esittämästä ensimmäisestä epäilystä Ranskan viranomaiset toteavat, ettei yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen takaisinmaksua voida lähtökohtaisesti luokitella rakenneuudistuskustannuksiksi (eikä rakenneuudistussuuntaviivojen 43 ja 44 kohdassa tarkoitetuksi tuensaajayrityksen omaksi panokseksi). Tästä syystä ne eivät ole laskeneet tuen takaisinmaksua mukaan rakenneuudistuskustannuksiin. Ne toteavat kuitenkin, että takaisinmaksettava määrä, joka on arvioitu noin [25–30] miljoonaksi euroksi (korkoineen), on otettu huomioon ilmoituksen liitteenä olevassa liiketoimintasuunnitelmassa minkä tahansa tavanomaisen rahoitusmenon tavoin. Komission mukaan tuen takaisinmaksu on ehdottomasti otettava huomioon liiketoimintasuunnitelmassa, kuten tässä tapauksessa on tehty (39). Kysymykseen siitä, onko tuen takaisinmaksu katsottava muodollisesti rakenneuudistussuuntaviivojen 43 kohdassa tarkoitetuksi rakenneuudistuskustannukseksi, komissio vastaa toteamalla, että vaikka näin tehtäisiin, se ei aiheuttaisi tuensaajan oman rahoitusosuuden alenemista alle rakenneuudistussuuntaviivojen 44 kohdassa vaaditun 50 prosentin kynnysarvon. Tämä johtuu siitä, että vaikka tuen maksaminen korkoineen takaisin sisällytettäisiin rakenneuudistuskustannuksiin (joiden määrä nousisi tämän seurauksena [75–100] miljoonaan euroon), tämä supistaisi edelleen tuella rahoitettavaa osuutta rakenneuudistuskustannuksista ja kasvattaisi tuensaajan (40) ja sen osakkaiden rahoitusosuutta kyseisistä kustannuksista. Tämän vuoksi komission ei ole tarpeen ottaa kantaa tähän kysymykseen.

(101)

Epäilyt, jotka komissio esitti menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä, on sen vuoksi poistettu, ja komissio toteaa, että tuensaajan ja sen osakkaan oma panos on yli 50 prosenttia rakenneuudistuskustannuksista, kuten rakenneuudistussuuntaviivojen 44 kohdassa määrätään suurten yritysten osalta.

(102)

Nimettömänä esiintyvän kilpailijan väitteestä, jonka mukaan tukea ei ole rajattu välttämättömään vähimmäismäärään, koska FagorBrandt voisi saada rahoitusta osakkaaltaan ja konsernilta, johon se kuuluu, komissio toteaa, että se on vastannut tähän väitteeseen jo edellä, yrityksen tukikelpoisuutta koskevan arvioinnin yhteydessä.

(103)

Sen lisäksi, että komissio on tarkistanut, täyttyykö yli 50 prosentin omaa rahoitusosuutta koskeva kriteeri, komissio on arvioinut muun muassa rakenneuudistussuuntaviivojen 45 kohdassa määriteltyjen kriteerien perusteella, onko tuen määrä rajattu ehdottomasti välttämättömään vähimmäismäärään. Komissio katsoo, että kyseinen kriteeri täyttyy eikä tuen määrä mahdollista sitä, että yritys saisi ”liiallisia rahavaroja, joita se voisi käyttää aggressiiviseen markkinoita vääristävään toimintaan, joka ei liity rakenneuudistukseen”. Komissio toteaa, että konsernin velkaantumisaste on merkittävä vielä tuen myöntämisen ja rakenneuudistuksen päättymisen jälkeenkin.

(104)

FagorBrandtin rakenneuudistussuunnitelma, mukaan lukien kaikki Ranskan antamat sitoumukset, on pantava kokonaisuudessaan täytäntöön (41). Komissio pyytää, että sille toimitetaan tietoja suunnitelman ja siihen liittyvien sitoumusten täytäntöönpanon edistymisestä.

(105)

Tuen voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille edellyttäen, että kaikki asetetut edellytykset täyttyvät,