14.5.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 119/23

(1)

Tanska on ilmoittanut komissiolle 15 päivänä tammikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (2) muutoksesta tanskalaisia merenkulkuyhtiöitä koskevaan merenkulkijoiden tulovero- ja sosiaalivakuutusmaksujen maksuvapautusjärjestelmään (niin kutsuttuun DIS-järjestelmään). DIS-järjestelmä hyväksyttiin 13 päivänä marraskuuta 2002 tehdyllä komission päätöksellä (3).

(2)

Ilmoitettu muutos on kirjattu viitenumerolla N 43/07. Tanska on toimittanut komissiolle 27 päivänä maaliskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (4) uusia tietoja, joita pyydettiin 20 päivänä maaliskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (5).

(3)

Komissio on ilmoittanut Tanskalle 10 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (6) päätöksestään aloittaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (jäljempänä ”valtiontukimenettelyä koskeva asetus”) 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu menettely (7), ja Tanska on toimittanut huomautuksensa 5 päivänä syyskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (8).

(4)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (9). Päätöksessä komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa tarkasteltavina olevista toimenpiteistä.

(5)

Komissio on saanut huomautuksia seuraavilta asianomaisilta: European Dredging Association (Euroopan ruoppausalusyhdistys), European Community Shipowners’ Association (Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestö), Chamber of British Shipping (Yhdistyneen kuningaskunnan varustamoyhdistys), Norges Rederiforbund (Norjan varustamoyhdistys), Armateurs de France (Ranskan varustamoyhdistys), Alcatel-Lucent-yhtiö ja Danmarks Rederiforening (Tanskan varustamoyhdistys). Komissio on toimittanut huomautukset Tanskalle lausuntoa varten. Tanska antoi lausuntonsa 9 päivänä tammikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä (10).

(6)

Yksityiskohtainen kuvaus ilmoitetuista toimenpiteistä esitettiin jo edellä mainitussa 10 päivänä heinäkuuta 2007 tehdyssä päätöksessä.

(7)

Ilmoitetun toimenpiteen päätarkoituksena (lakiehdotus N:o L 110 (2006–07), 11 pykälä) on laajentaa niin kutsuttu DIS-järjestelmä käsittämään kaapelinlasku- ja ruoppausalusten miehistöt.

(8)

Kaapelinlaskualukset eivät ole vielä toistaiseksi voineet hyötyä toiminnassaan DIS-järjestelmästä, vaikka kaapelinlaskualukset onkin voitu merkitä DIS-rekisteriin Tanskan lainsäädännön mukaisesti.

(9)

Tanska haluaa tästä eteenpäin antaa kaapelinlaskualuksille täyden hyödyn DIS-järjestelmästä.

(10)

DIS-järjestelmän täytäntöönpanosta 27 päivänä toukokuuta 2005 annetussa asetuksessa (jäljempänä ”täytäntöönpanoasetus”) määritetään ruoppausalusten osalta, millaisia ruoppausteollisuuden toimintoja voidaan pitää meriliikenteenä, jotta voitaisiin laatia järjestelmän soveltamista ruoppaustoimintoihin koskevat säännöt. Täytäntöönpanoasetuksen 13 pykälän mukaisesti seuraavia ruoppausalusten toimintoja pidetään meriliikenteenä:

(11)

Voimassa olevan Tanskan lainsäädännön mukaan ruoppaajia ei voi merkitä DIS-rekisteriin. Ruoppaajat eivät siis voi täyttää perusedellytyksiä voidakseen hakea DIS-järjestelmään. Lisäksi ruoppaajia käytetään osittain esimerkiksi rakennustöihin aluevesillä, joten Tanskan mielestä ruoppaajia oli hankala sisällyttää yleiseen nettopalkkajärjestelmään. Sen sijaan Tanska päätti verottaa ruoppaajien miehistöä yleisten verosääntöjen mukaisesti ja hyvittää verot alusten omistajille myöhemmin, kun edellytykset täyttyisivät.

(12)

Ruoppaus kuuluu siis välillisesti DIS-järjestelmään ja hyötyy samoista eduista kuin DIS-rekisteriin merkityillä aluksilla meriliikennettä harjoittavat merenkulkuyhtiöt.

(13)

DIS-järjestelmästä on kuvaus edellä mainitussa 10 päivänä heinäkuuta 2007 tehdyssä komission päätöksessä (11).

(14)

Nykyisessä järjestelmässä laivanomistajat on vapautettu sosiaalivakuutus- ja tuloveromaksuista Tanskan kansainväliseen alusrekisteriin (Dansk Internationalt Skibsregister, jäljempänä ”DIS-rekisteri”) merkityillä aluksilla työskentelevien merenkulkijoiden osalta, jos aluksia käytetään matkustajien ja tavaroiden kaupallisiin kuljetuksiin.

(15)

Komissio muistuttaa, että DIS-rekisteri perustettiin 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetulla lailla N:o 408, ja se tuli voimaan 23 päivänä elokuuta 1988. Tarkoituksena oli torjua alusten ulosliputusta Tanskan kansallisesta rekisteristä kolmansiin maihin.

(16)

Edellytyksenä on, että maksuvapautus otetaan huomioon palkoista sovittaessa. Verohyödyn saa siis varustamo eivätkä yksittäiset merenkulkijat.

(17)

Komissio hyväksyi kuitenkin DIS-rekisterin 13 päivänä marraskuuta 2002.

(18)

Tanska hakee hyväksyntää samalla toisellekin meriliikenneyrittäjiä hyödyttävälle järjestelmälle, tonnistoverojärjestelmälle (12).

(19)

DIS-järjestelmän koko talousarvio on noin 600 miljoonaa Tanskan kruunua.

(20)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio katsoi, että sen olisi tutkittava, mitä mahdollisia talousvaikutuksia kyseisellä laajentamisella saattaisi olla asianomaisella alalla. Asianomainen ala on tele- ja energiakaapelien lasku merenpohjaan ja merenpohjassa olevien kaapelien korjaaminen.

(21)

Komission mielestä on mahdotonta jakaa tietty merimatka osaan, joka on meriliikennettä, ja osaan, joka ei sitä ole. Sen sijaan komissio katsoi, että kaiken merenkulkutoiminnan osalta on tarpeen suorittaa kattava arviointi sen selvittämiseksi, onko tutkittu toiminto kokonaisuudessaan meriliikennettä.

(22)

Näin ollen komission totesi menettelyn virallista aloittamista koskevassa päätöksessä olevansa sitä mieltä, ettei kaapelien laskua mereen ehkä voitaisi tulkita meriliikennepalvelun ja varsinaisen kaapelien laskun yhdistelmäksi.

(23)

Kaapelinlaskualukset eivät yleensä kuljeta kaapelikeloja satamasta toiseen tai satamasta off-shore-rakenteen luo, mikä on annettu meriliikenteen määritelmäksi palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta jäsenvaltioiden väliseen meriliikenteeseen sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliseen meriliikenteeseen 22 päivään joulukuuta 1986 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 4055/86 (13) ja palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta meriliikenteeseen jäsenvaltioissa (meriliikenteen kabotaasi) 7 päivänä joulukuuta 1992 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3577/92 (14). Sen sijaan kaapelinlaskualukset laskevat kaapeleita asiakkaan toimeksiannosta tietystä rannikolla sijaitsevasta paikasta tiettyyn vastarannalla sijaitsevaan paikkaan. Näin ollen kaapelinlaskualukset eivät vaikuttaisi tarjoavan suoranaisia meriliikennepalveluja edellä mainituissa yhteisön asetuksissa tarkoitetussa merkityksessä, eli ne eivät kuljeta tavaroita meritse yhdessä jäsenvaltiossa sijaitsevasta satamasta toisen jäsenvaltion satamaan tai off-shore-rakenteeseen. Vaikka tällaisilla aluksilla saatetaan toisinaan kuljettaa tavaroita meritse asetuksen (ETY) N:o 4055/86 ja (ETY) N:o 3577/92 mukaisesti, tällainen meriliikenteen määritelmää vastaava toiminta vaikuttaisi olevan pelkästään sivutoimintaa päätoimintana harjoitetun kaapelinlaskun ohella.

(24)

Lisäksi komissio huomautti, ettei tuolloin ollut vielä osoitettu, että yhteisöön sijoittautuneilla kaapelinlaskuyhtiöillä olisi vastaavia kilpailupaineita kuin maailmanmarkkinoilla toimivilla meriliikenteen harjoittajilla. Komission mukaan ei ole selvää, kohtaavatko yhteisössä toimivat kaapelinlaskuyritykset vastaavaa kilpailua mukavuuslippulaivojen taholta kuin meriliikenteessä.

(25)

Näin ollen komissio katsoi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, ettei kaapelinlasku ehkä olisi meriliikennettä eikä se voisi näin ollen saada yhteisön suuntaviivoissa meriliikenteen valtiontuelle (jäljempänä ”suuntaviivat”) (15) tarkoitettua meriliikenteen valtiontukea.

(26)

Komissio totesi aloituspäätöksessä epäilevänsä vahvasti, olivatko kaikki järjestelmään kuuluvat ruoppaustoiminnot suuntaviivoissa tarkoitettua meriliikennettä. Näin ollen komissio katsoi, etteivät kaikki nämä ruoppaustoiminnot ehkä täyttäisi meriliikenteen valtiontuen saamista koskevia edellytyksiä.

(27)

Tanska painotti komission yksikköjen vakuuttaneen Tanskalle 11 päivänä elokuuta 2006 päivätyssä kirjeessä (16), että kaapelinlaskualukset voisivat kuulua kyseisten valtiontukitoimenpiteiden soveltamisalaan, mikäli vaatimuksena oleva meriliikenteen 50 prosentin osuus täyttyisi.

(28)

Tanskan mukaan komissio oli todennut, että kaapelinlaskutoiminnot voitaisiin katsoa meriliikenteeksi niiden toimintojen osalta, joihin kuuluu kaapelikelojen kuljetus lastaussatamasta avomerellä sijaitsevaan paikkaan, josta kaapelinlasku alkaa, mikä tarkoittaisi sitä, että meriliikennetoimintojen osuus kaikista toiminnoista laskettaisiin sillä perusteella, kuinka pitkän matkan alus kulkee kaapelia laskematta.

(29)

Lisäksi Tanska korosti, ettei ymmärtänyt, miksi komissio asettui 10 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyssä kirjeessään sille kannalle, ettei kaapelinlaskua voida katsoa meriliikenteen ja muiden toimintojen yhdistelmäksi, ja väitti tällaisen kannan olevan vastoin 11 päivänä elokuuta 2006 päivättyä komission yksikköjen kirjettä.

(30)

Tanskan mukaan suuntaviivoissa annetaan mahdollisuus jakaa ruoppaajien kokonaistoiminta meriliikenteeseen ja muihin toimintoihin. Tanska ei siis ymmärrä, miksei vastaavaa jakoa voitaisi tehdä kaapelinlaskualusten kohdalla.

(31)

Tanska korosti, ettei yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-251/04 antama tuomio, jonka komission mainitsi tutkinnan aloittamista koskevassa päätöksessään, muuta sen vakuutuksen perusteita, jonka komissio antoi Tanskalle edellä mainitussa 11 päivänä elokuuta 2006 päivätyssä kirjeessä. Tanskan mukaan tuomioistuin selvitti, kuuluuko hinausalusten toiminta asetuksen (ETY) N:o 3577/92 soveltamisalaan, ja totesi, ettei kuulu. Tanskan mielestä tuomiolla ei ole merkitystä, kun on kyse suuntaviivojen soveltamisesta kaapelinlaskualuksiin.

(32)

Tanskan viranomaiset mainitsivat, että suuntaviivoja sovelletaan paitsi meriliikenteeseen, siten kuin se on määritelty asetuksissa (ETY) N:o 4055/86 ja (ETY) N:o 3577/92, mutta ”tietyt osat koskevat myös hinausta ja ruoppausta”.

(33)

Suuntaviivojen mukaan vähintään 50 prosentin kaikesta toiminnasta on oltava meriliikennettä, joka Tanskan viranomaisten mukaan on määritelty suuntaviivoissa ruoppaajien osalta ”poistetun maa-aineksen kuljetukseksi meritse”. Tanskan viranomaisten mukaan suuntaviivoja olisi tulkittava siten, että poistetun maa-aineksen kuljetus luokitellaan siinä meriliikenteeksi.

(34)

Lisäksi Tanska kiistää komission päätöksen laajentaa yksipuolisesti tutkintamenettelyä kattamamaan aloja, jotka eivät sisälly komission suorittaman tutkinnan kohteena olevaan ilmoitukseen (17). Tanskan mukaan valtiontukimenettelyä koskevan asetuksen II luvussa ei ole ilmoitettua tukea koskevaa säännöstä, jossa annettaisiin komissiolle mahdollisuus lisätä tutkintaan voimassa olevia valtiontukitoimenpiteitä. Jos komissio haluaa tutkia voimassa olevia valtiontukitoimenpiteitä, sen olisi Tanskan mukaan tehtävä tämä edellä mainitun asetuksen voimassa olevia tukiohjelmia koskevaa menettelyä käsittelevän V luvun mukaisesti.

(35)

Tanska totesi ilmoittaneensa muutoksista 21 päivänä tammikuuta 2005 kahdella lakiehdotuksella, jotka hallitus oli esitellyt parlamentille 12 päivänä tammikuuta 2005 (merenkulkijoiden verotusta koskeva lakiehdotus ja tonnistoverolain muutosta koskeva lakiehdotus). Tanskan mukaan komission voidaan katsoa hyväksyneen kyseiset kaksi lakiehdotusta seuraavista syistä:

(36)

Näin ollen Tanska väittää, että merenkulkijoiden verotusta koskevan lain kevään 2005 versio on EU:n lainsäädännön mukaisesti hyväksytty valtiontukitoimenpide.

(37)

Näin ollen Tanska toteaa, että tutkintamenettely voi kattaa vain väitetysti ainoan ilmoitetun toimenpiteen eli kaapelinlaskualusten miehistön mahdollisen sisällyttämisen DIS-järjestelmään.

(38)

Ruoppausalusten osalta Tanskan hallitus ilmoitti antaneensa 13 päivänä joulukuuta 2006 lain, jolla muutettiin merenkulkijoiden verotusta koskevaa lakia. Kyseisestä merenkulkijoiden verotusta koskevaan lakiin esitetystä muutoksesta ilmoitettiin 15 päivänä tammikuuta 2007.

(39)

Tanskan mielestä poistetun maa-aineksen kuljetus avomerellä on suuntaviivoissa tarkoitettua meriliikennettä. Näin ollen ruoppaajat kuuluvat suuntaviivojen soveltamisalaan asetusten (ETY) N:o 4055/86 ja (ETY) N:o 3577/92 sisällöstä huolimatta edellyttäen, että ruoppaajat harjoittavat meriliikennettä (joka on Tanskan mukaan ”poistetun maa-aineksen kuljetusta meritse”) vähintään 50 prosenttia toiminta-ajastaan.

(40)

Tanskan viranomaiset lisäsivät, etteivät ”rajoitetun meriliikenteen” toiminnot kuulu Tanskan valtiontukijärjestelmään. ”Rajoitetulla meriliikenteellä” tarkoitetaan esimerkiksi satamissa ja vuonoissa suoritettavia toimintoja. Louhinta- tai ruoppaustyö satamissa ja vuonoissa sekä niiden lähistöllä ei siis kuulu milloinkaan DIS-järjestelmään. Sama pätee tilanteisiin, joissa alus pysyy paikoillaan.

(41)

Tanskan viranomaiset selittivät, että käytännössä louhinta- ja ruoppaustyöt suoritetaan useimmiten ketjuruoppaajilla, joissa ei ole omaa moottoria, joten ne jäävät tästäkin syystä ruoppaajia koskevan DIS-järjestelmän ulkopuolelle. Järjestelmään voivat kuulua alukset, joilla on oma käyttömoottori. DIS-järjestelmään eivät kuulu myöskään alukset, jotka suorittavat rakennusurakoita merellä. Rakennusurakoilla tarkoitetaan satamien, möljien, siltojen, öljynporauslauttojen, tuulipuistojen ja muiden merellä sijaitsevien rakenteiden rakentamista ja korjausta.

(42)

EUDA:n mukaan komissio on ottanut ruoppaustoiminnan osalta käyttöön paljon tiukemman valtiontukijärjestelmän, kuin mitä vuoden 1997 suuntaviivojen mukainen järjestelmä oli. EUDA tukee tavoitteena olevaa ruoppausaluskannan säilyttämistä yhteisössä ja esittää kaksi yleistä huomautusta:

(43)

ECSA:n mielestä komission näkemys on kovin teoreettinen eikä siinä oteta huomioon suuntaviivojen tavoitteita eikä sisältöä.

(44)

ECSA:n mukaan suuntaviivoissa edellytetään jo ennalta, että merkittävä osa ruoppaustoiminnasta on meriliikennettä. ECSA toteaa, että ruoppaajat kuljettavat poistettua maa-ainesta ja kaapelinlaskualukset kaapelia kohdasta A kohtaan B. Tältä osin lastaus- ja purkupaikoilla ei ECSA:n mukaan olisi merkitystä.

(45)

ECSA korostaa, että ruoppaajien ja kaapelinlaskualusten kuljetustoiminnan sisältyminen suuntaviivoihin on täysin suuntaviivojen tavoitteiden mukaista, sillä kyseiset erikoisalukset toimivat myös maailmanmarkkinoilla, joilla maailmanlaajuinen kilpailu on kovaa, sekä maailmanlaajuisilla työmarkkinoilla.

(46)

Chamber of British Shipping korostaa, että suuntaviivoissa tunnustetaan, että sama ruoppaaja voi harjoittaa sekä tukikelpoista toimintaa että muuta toimintaa ja että nämä on näin ollen eroteltava toisistaan. Näin ollen Chamber of British Shipping ilmaisee olevansa huolissaan lausunnosta, jonka mukaan ”komission mielestä on mahdotonta jakaa tietty toiminto osaan, joka on meriliikennettä ja osaan, joka ei ole”.

(47)

Chamber of British Shipping on sitä mieltä, että on turha erotella toisistaan tavaroiden ja matkustajien kuljetusta satamien ja rakenteiden luettelossa mainitusta paikasta kyseisessä luettelossa mainittuun paikkaan ja vastaavaa kuljetusta muihin merellä sijaitseviin paikkoihin. Chamber of British Shipping on huolissaan siitä, että käyttöön on ilmeisesti otettu uusi testi, joka liittyy rahdin tai matkustajien kuljettamisen tarkoitukseen. Niinpä se esittää, ettei asiakkaan vaikutin ole oleellista arvioitaessa merenkulkutoiminnan tukikelpoisuutta. Chamber of British Shipping selvittää, että kuljetetun materiaalin määränpään päättää useimmiten asiakas sen tulevan käytön ja/tai ympäristölupiensa tai muiden lupiensa perusteella.

(48)

Chamber of British Shipping on toista mieltä Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistussa ilmoituksessa esitetystä komission alustavasta arviosta, joka koski kaapelinlaskualuksen tavanomaista toimintaa: sen mukaan kaapelinlaskualukset lastaavat asiakkaan kaapelit satamassa ja kuljettavat ne joukkoon useampia muita paikkoja – joita voivat olla myös muut satamat – joissa kaapeli toimitetaan laskemalla se vähitellen merenpohjaan.

(49)

Norges Rederiforbundin mukaan komission olisi tulkittava ”meriliikenteen” käsitettä joustavasti, koska kaapelinlasku- ja ruoppausyhtiöt liikkuvat yhtälailla kansainvälisillä markkinoilla ja joutuvat vastaamaan samaan maailmanlaajuiseen kilpailuun kuin perinteisen ”merikuljetuksen” harjoittajat.

(50)

Norges Rederiforbundin mielestä kaapelien kuljetus ja lasku kohdasta A kohtaan B tapahtuvat samanaikaisesti yhtenäisellä tavalla ”purkamalla” kaapelia vähitellen merenpohjaan.

(51)

Norges Rederiforbund on vastaavasti sitä mieltä, että ruoppaustoiminnassa syntyvän liejun hävittämiseen tähtäävä kuljetus on katsottava merikuljetukseksi, vaikkei ruoppaus- ja/tai purkupaikka ole satama eikä off-shore-rakenne.

(52)

Armateurs de Francen mukaan meriliikennettä ei määritetä asetuksissa (ETY) N:o 3577/92 ja (ETY) N:o 4055/86 samalla tavalla kuin suuntaviivoissa. Valtiontukiasioita koskevan meriliikenteen määritelmän ei siis tarvitse olla sama kuin kyseisissä asetuksissa. Armateurs de France väittää, ettei asetuksessa (ETY) N:o 3577/92 annettu määritelmä ole missään tapauksessa tyhjentävä. Armateurs de Francen mukaan suuntaviivoissa ei näin ollen suljeta pois kaapelinlasku- ja ruoppaustoimintoja.

(53)

Armateurs de Francen mielestä yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-251/04 11 päivänä tammikuuta 2007 antama tuomio ei ole oleellinen kyseessä olevien toimintojen kannalta, sillä se ei sulje pois meriliikenteeseen sisältyviä kaapelinlasku- eikä ruoppaustoimintoja. Armateurs de France korostaa, etteivät nämä toiminnot ole palveluja, jotka ”liittyvät jollain tapaa meriliikenteen palvelujen tarjontaan […] tai ovat satunnaisesti yhteydessä tai liitännäisiä siihen”, tuomiossa tarkoitetussa merkityksessä, vaan ovat pikemminkin tavaroiden kuljetusta merellä off-shore-rakenteesta tai off-shore-rakenteelle.

(54)

Armateurs de France väittää, että jos suuntaviivoja tulkittaisiin niin, että meriliikenteelle tarkoitettua tukea voitaisiin myöntää ainoastaan puhtaasti meriliikenteelle, tulkinnan vuoksi suuntaviivojen soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät teoriassa alukset, jotka kulkevat tyhjänä takaisin tavaroita kuljetettuaan. Koska suuntaviivojen soveltamisalaan sisältyvät jo hinaajat ja ruoppaajat, mikäli yli 50 prosenttia hinaajan tosiasiallisesta toiminnasta tiettynä vuonna on meriliikennettä, Armateurs de Francen mukaan käsite olisi näin ollen ulotettava kaikkiin palvelualuksiin, kuten ruoppaajiin ja kaapelinlaskualuksiin.

(55)

Alcatel-Lucent korosti kaapelinlaskualusten merkitystä merenkulun työmarkkinoilla, kun otetaan huomioon korkean teknisen osaamisen tason vaatimus kyseisellä alalla. Alcatel-Lucentin mukaan kaapelinlaskualukset työllistävät pätevimmät työntekijät merenkulun työmarkkinoilla. Näin ollen DIS-järjestelmän laajentaminen koskemaan kaapelinlaskualuksia täyttää suuntaviivoissa määritetyn meriliikenteen valtiontuen tavoitteen, sillä näin turvattaisiin korkean tason työpaikkoja Euroopassa Euroopan merenkulkualan työntekijöille. Televiestintäalan kriisin vuoksi jäsenvaltioiden lippujen alla purjehtivien telekaapelin laskuun erikoistuneiden alusten määrä väheni 80 aluksesta 35:een, jotka joutuvat kilpailemaan mukavuuslippualusten kanssa.

(56)

Markkinat ovat maailmanlaajuiset. Niillä päästiin 100 000 kilometriin vuodessa IT-kuplan ollessa suurimmillaan, ja määrä väheni 20 000 kilometriin vuodessa vuosina 2003–2006 ja on tällä hetkellä noin 50 000–70 000 kilometriä vuodessa.

(57)

Kun otetaan huomioon, että kaapeliyhteyksiin kuuluu valtameren ylittäviä osuuksia ja että suurimmat kaapelinlaskualukset voivat kuljettaa kaapelikeloja kerralla vain noin 3 000 kilometriä, Alcatel-Lucent katsoo, että kaapelinlaskualusten merkittävintä toimintaa on kaapelikelojen kuljetus kaapelikelatehtailta merelle kohtaan, jossa kaapeli yhdistetään ja josta se lasketaan merenpohjaan. Sen mukaan kaapelinlaskualus harjoittaa meriliikennettä, sillä lastia puretaan jatkuvasti reitin varrella aluksen purjehtiessa. Näin ollen kaapelinlasku on katsottava rahdinkuljetukseksi.

(58)

Alcatel-Lucentin mielestä asetuksissa (ETY) N:o 3577/92 ja (ETY) N:o 4055/86 ei rajata tiukasti merellä sijaitsevia määränpäitä (kahden sataman tai sataman ja off-shore-rakenteen välillä). Sen mielestä myös merellä sijaitseva tietty kohta olisi katsottava suuntaviivoihin kuuluvaksi määränpääksi. Lisäksi voitaisiin katsoa, että kun kaapelia on laskettu merenpohjaan metrin verran, lasketusta kaapelista tulee off-shore-rakenne, jolloin sitä seuraava kaapelinlasku on kuljetusta off-shore-rakenteelle.

(59)

Alcatel-Lucentin mielestä yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-251/04 11 päivänä tammikuuta 2007 antamassa tuomiossa sallitaan välillisesti meriliikenteen määritelmän laajentaminen, kunhan pysytään suuntaviivojen tavoitteiden soveltamisalalla. Alcatel-Lucentin mukaan suuntaviivojen päätavoitteina on turvata jäsenvaltioiden lippujen alla purjehtivien alusten toiminta ja säilyttää laivaston kilpailukyky maailmanmarkkinoilla. Vaikka kaapelinlaskutoiminta katsottaisiin siis palveluksi (joka on satunnaisesti yhteydessä tai liitännäinen meriliikennepalveluihin), suuntaviivoja voidaan soveltaa kaapelinlaskutoimintoihin, sillä nämä toiminnot täyttävät suuntaviivojen tavoitteet.

(60)

Alcatel-Lucent asettuu vielä sille kannalle, että ympäristönäkökohtien vuoksi on tärkeää säilyttää laaja kaapelinlaskualuskanta jäsenvaltioiden lippujen alla.

(61)

Danmarks Rederiforeningin mukaan kaapelinlaskutoiminta on itsenäistä toimintaa eikä hinauksen kaltaista avustavaa toimintaa, jonka ei katsota Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-251/04 11 päivänä tammikuuta 2007 antaman tuomion mukaan kuuluvan asetusten (ETY) N:o 3577/92 ja (ETY) N:o 4055/86 soveltamisalaan. Lisäksi Danmarks Rederiforening pitää tärkeämpänä suuntaviivojen tavoitteiden huomioon ottamista. Niinpä se muistuttaa, että Euroopan kaapelinlaskuala tarjoaa työtä monille merenkulkijoille Euroopassa. Lisäksi kaapelinlaskutoiminta voi edistää turvallisuussääntöjen ja -normien laatimista sekä kaapelinlaskualusten rekisteröintiä yhteisön rekistereihin.

(62)

Danmarks Rederiforening väittää, että kaapelinlaskuun kohdistuu samoja kilpailupaineita kuin yhteisön meriliikenteen harjoittajiin maailmanmarkkinoilla. Myös mannerten välillä purjehtiminen on kaapelinlaskualusten tehtävä.

(63)

Lisäksi Danmarks Rederiforening on sitä mieltä, että ruoppausta koskevat Tanskan säännöt kuuluvat suuntaviivojen soveltamisalaan, kun otetaan huomioon samanlainen sanamuoto. Danmarks Rederiforeningin mukaan louhintatyöt eivät sisälly kyseiseen Tanskan lainsäädäntöön. Lisäksi ruoppaus on tukikelpoista vain, mikäli vaatimus, jonka mukaan vähintään 50 prosentin kyseisestä toiminnasta on oltava meriliikennettä, täyttyy.

(64)

Antaessaan lausunnon asianomaisten osapuolten toimittamista huomautuksista Tanskan viranomaiset toistivat aiemmat perusteensa ja painottivat, että kaikki asianomaiset osapuolet olivat puoltaneet sitä, että kaapelinlaskualukset kuuluvat suuntaviivojen soveltamisalaan.

(65)

Ensiksi komissio huomauttaa, että kaapelinlaskutoiminnassa tarvitaan meriliikenteen tavoin päteviä merenkulkijoita, joilla on vastaava pätevyys kuin perinteisillä meriliikennealuksilla työskentelevillä merenkulkijoilla. Lisäksi komissio huomauttaa, että kaapelinlaskualuksen miehistöön kuuluviin merenkulkijoihin sovelletaan samaa työlainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa kuin muihin merenkulkijoihin.

(66)

Toiseksi komissio tunnustaa, että kaapelinlaskualukset ovat merialuksia ja että niiden on käytävä läpi samat tekniset tarkastukset ja turvatarkastukset kuin meriliikennettä harjoittavien alusten.

(67)

Kolmanneksi komissio on yhtä mieltä siitä, että on riski, että kaapelinlaskuyhtiöt voivat siirtää maissa tapahtuvat toimintonsa yhteisön ulkopuolelle löytääkseen suotuisamman verotusjärjestelmän ja vaihtaa myöhemmin aluksensa purjehtimaan mukavuuslipun alla. Tältä osin komissio tunnustaa, että kaapelinlasku on luonteeltaan maailmanlaajuista.

(68)

Lisäksi komissio panee merkille, että DIS-järjestelmän laajentaminen merellä tapahtuviin kaapelinlaskutoimintoihin auttaisi säilyttämään yhteisön työpaikkoja merellä toimivilla tanskalaisilla kaapelinlaskualuksilla.

(69)

Yhteisön kaapelinlaskuala joutuu kohtaamaan samoja kansainvälisen kilpailun ja maissa tapahtuvien toimintojen siirtämisen haasteita kuin yhteisön meriliikenneala. Lisäksi yhteisön kaapelinlaskutoimintaan sovelletaan työasioissa, teknisissä vaatimuksissa ja turvallisuusvaatimuksissa samaa lainsäädäntöä kuin yhteisön meriliikennealaan. Pätevät ja koulutetut merenkulkijat ovat välttämättömiä, samoin kuin meriliikennealalla.

(70)

Nämä seikat ovat suuntaviivojen lähtökohtana. Suuntaviivojen 2.2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan päätavoitteina on edistää turvallisuutta merellä, kannustaa merkitsemään tai palauttamaan alukset jäsenvaltioiden rekisteriin, edistää jäsenvaltioissa sijaitsevan merenkulkuklusterin lujittamista, säilyttää ja kehittää merenkulkualan osaamista sekä parantaa eurooppalaisten merenkulkijoiden työllisyyttä. Tämä pätee eritoten valtiontukeen, jota annetaan vähentämällä välillisiä työvoimakustannuksia (suuntaviivojen 3.2 kohta), mitä pidetään ”sosiaalisena toimenpiteenä kilpailukyvyn parantamiseksi” (katso suuntaviivojen 3 kohdan otsikko).

(71)

Näin ollen vaikka komissio katsoo edelleen, ettei kaapelinlaskutoiminta kuulu meriliikenteen määritelmään siten, kuin se on määritelty edellä mainituissa asetuksissa ja suuntaviivoissa, sen mielestä kaapelinlaskutoiminta voitaisiin rinnastaa vastaavuuden perusteella meriliikenteeseen sovellettaessa suuntaviivojen 3.2 kohtaa, jolloin kyseisen säännöksen soveltamisala kattaisi kaapelinlaskutoiminnan.

(72)

Näin ollen komissio toteaa, että DIS-järjestelmän laajentaminen käsittämään kaapelinlaskualukset voidaan hyväksyä soveltamalla niihin vastaavuuden perusteella suuntaviivojen 3.2 kohtaa ja että näin tämä laajentaminen soveltuu yhteismarkkinoille.

(73)

Komissio kiistää Tanskan väitteen, jonka mukaan komissio olisi käyttänyt väärin toimivaltaansa aloittaessaan tutkintamenettelyn DIS-järjestelmää koskevista säännöksistä ruoppauksen osalta. Edellä mainittu täytäntöönpanoasetus oli liitetty ilmoitukseen, joten komission mielestä sillä oli velvollisuus tutkia myös kyseinen liite ja selvittää, muuttaisiko täytäntöönpanoasetus edellä mainitulla asiassa NN 116/98 12 päivänä joulukuuta 2002 tehdyllä komission päätöksellä hyväksyttyä DIS-järjestelmää ja toimenpiteitä, joista Tanska ilmoitti komissiolle vuonna 2005 ja joilla DIS-järjestelmä muutettiin vastaamaan vuoden 2004 suuntaviivoja.

(74)

Lisäksi komissio kiistää väitteen, jonka mukaan kyseiset kaksi lakiehdotusta olisi hyväksytty 18 päivänä toukokuuta 2005 päivätyllä komission yksikköjen kirjeellä. Kyseisessä kirjeessä tehtiin selväksi, ettei jäsenvaltion hyväksymiä asianmukaisia toimenpiteitä, joita komissio on ehdottanut suuntaviivojen avulla, pitäisi katsoa menettelylliseltä kannalta ilmoitukseksi uudesta tuesta tai voimassa olevan tuen muuttamisesta. Kyseisessä vastauksessa komissio teki vielä selväksi, että Tanskan viranomaisten ilmoittamilla toimenpiteillä saatettiin vain suuntaviivoissa ehdotetut asianmukaiset toimenpiteet osaksi kansallista lainsäädäntöä, eikä niistä tarvinnut tehdä ilmoitusta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(75)

Lisäksi ilmoitukseen liitetty täytäntöönpanoasetus eroaa merkittävästi edellä mainittuun 21 päivänä tammikuuta 2008 päivättyyn kirjeeseen liitetystä lakiehdotuksesta laajentamalla tukikelpoisten ruoppaustoimintojen soveltamisalaa huomattavasti siitä, mitä edellä mainittuun kirjeeseen liitetyssä lakiehdotuksessa esitettiin. Aloittaessaan tutkinnan komissio ei katsonut täytäntöönpanoasetuksen säännöksiä uudeksi tueksi (laittomaksi tueksi, sillä ne olivat jo tulleet voimaan) vaan valtiontukimenettelyä koskevan asetuksen 16 artiklan mukaiseksi voimassa olevan tuen väärinkäytöksi. Näin ollen asiassa oleellinen asetuksen luku ei ole V luku voimassa olevia tukiohjelmia koskevasta menettelystä, kuten Tanskan viranomaiset olettivat huomautuksissaan, vaan IV luku tuen väärinkäyttöä koskevasta menettelystä.

(76)

Komissiolla oli näin ollen täysi oikeus aloittaa kyseistä täytäntöönpanoasetusta koskeva tutkintamenettely.

(77)

Suuntaviivojen 3.2 kohdan viidennessä alakohdassa asetetaan edellytykset, joiden mukaan välillisten työvoimakustannusten vähentämisen muodossa annettavaa valtiontukea voidaan myöntää ruoppaustoiminnalle. Edellytykset, joiden mukaan merenkulkijoiden on oltava merialuksella työskenteleviä yhteisön merenkulkijoita suuntaviivojen 3.2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä ja ruoppaajien on oltava rekisteröityjä jossain jäsenvaltioissa, ovat samoja kuin DIS-järjestelmän edellytykset.

(78)

Lisäksi Tanskan viranomaiset tekivät tutkinnan aloittamista koskevasta päätöksestä antamissaan huomautuksissa selväksi, että vain moottorikäyttöiset ruoppaajat kuuluvat DIS-järjestelmään ja että muiden muassa satamissa ja vuonoissa sekä niiden läheisyydessä suoritettu ruoppaustoiminta ei kuulu DIS-järjestelmään.

(79)

Mitä tulee edellytykseen, jonka mukaan ruoppaajien on harjoitettava meriliikennettä vähintään 50 prosenttia toiminta-ajastaan, komissio huomauttaa, että ruoppauksen yhteydessä ”meriliikenne” on suuntaviivojen 3.1 kohdan kuudennentoista alakohdan määritelmän mukaan ”poistetun maa-aineksen kuljetusta meritse” ja sen ulkopuolelle jää ”louhinta tai ruoppaus […] itsessään”. Tältä osin komissio huomauttaa, että louhinta tai ruoppaus itsessään jää tukikelpoisten ruoppaustoimintojen määritelmän ulkopuolelle siten, kuin ne on kuvattu edellä mainitussa Tanskan asetuksessa. Lisäksi komissio katsoo, että ”matka ruoppauspaikalta paikalle, jossa ruopattu aines puretaan” ja ”liikkuminen ruoppauspaikkojen välillä” ovat todella poistetun maa-aineksen kuljetusta. Komissio hyväksyy samoin, etteivät alukset purjehdi meriliikenteessä aina lastattuina joidenkin kaupan alojen epätasapainon vuoksi. Näin ollen on loogista katsoa vastaavasti, että ”matka satamasta ruoppauspaikalle” ja ”matka purkupaikalta satamaan” ovat meriliikennettä. Vastaavasti ”purku” on oleellinen osa meriliikennettä. Kun ruoppaajat antavat apua viranomaisten pyynnöstä avomerellä, niiden välittömästi ja yksin tähän tarkoitukseen käyttämä aika on meriliikennettä.

(80)

Näin ollen komissio toteaa, että täytäntöönpanoasetuksessa määritetyt ruoppausalusten toiminnot voivat hyötyä DIS-järjestelmästä lukuun ottamatta liikkumista ruoppauspaikalla, jota ei voida erottaa varsinaisesta louhinnasta tai ruoppauksesta.

(81)

Komissio hyväksyy suurimman osan Tanskan viranomaisten edellä mainitussa asetuksessa määrittelemistä toiminnoista kelvollisiksi DIS-järjestelmään myös seuraavien seikkojen perusteella.

(82)

Ruoppauksessa tarvitaan päteviä merenkulkijoita, joihin sovelletaan samaa työlainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa kuin muihin merenkulkijoihin.

(83)

Ruoppaajat ovat merialuksia ja niillä on velvollisuus läpäistä samat tekniset tarkastukset ja turvatarkastukset kuin meriliikennettä harjoittavilla aluksilla.

(84)

Lisäksi on riski, että ruoppausyhtiöt siirtävät maissa tapahtuvat toimintonsa yhteisön ulkopuolelle löytääkseen suotuisamman verotus- ja sosiaaliturvajärjestelmän ja vaihtavat myöhemmin aluksensa purjehtimaan mukavuuslippujen alle.

(85)

Näin ollen komissio katsoo, että DIS-järjestelmää voidaan soveltaa merellä tapahtuvaan ruoppaukseen sellaisena kuin se on määritelty täytäntöönpanoasetuksessa ruoppauspaikalla liikkumista lukuun ottamatta.

(86)

Nykykäytäntönsä mukaisesti komissio ei enää hyväksy toistaiseksi voimassa olevia valtiontukijärjestelmiä – tai niiden muutoksia – vaan edellyttää nyt, että järjestelmille ilmoitetaan voimassaoloaika, joka voi olla enintään kymmenen vuotta.

(87)

Tämän vuoksi komission on määrättävä ilmoitetun toimenpiteen päättymisestä nykykäytäntönsä mukaisesti. Näin ollen komissio päättää, että Tanskan viranomaisten on ilmoitettava uudelleen tässä päätöksessä arvioidusta DIS-järjestelmän muutoksesta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti viimeistään 10 vuoden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta,