NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 40/2008,

annettu 16 päivänä tammikuuta 2008,

yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2008

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (1) ja erityisesti sen 20 artiklan,

ottaa huomioon TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta 6 päivänä toukokuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan,

ottaa huomioon turskakantojen elvytystoimenpiteistä 26 päivänä helmikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 423/2004 (3) ja erityisesti sen 6 ja 8 artiklan,

ottaa huomioon pohjoisen kummeliturskakannan elvytystoimenpiteistä 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (4) (EY) N:o 811/2004 ja erityisesti sen 5 artiklan,

ottaa huomioon etelänkummeliturska- ja keisarihummerikantojen elvytystoimenpiteistä Cantabrian merellä ja Iberian niemimaan länsipuolella 20 päivänä joulukuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2166/2005 (5) ja erityisesti sen 4 ja 8 artiklan,

ottaa huomioon monivuotisen suunnitelman vahvistamisesta kielikampelakannan kestäväksi hyödyntämiseksi Biskajanlahdella 23 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 388/2006 (6) ja erityisesti sen 4 artiklan,

ottaa huomioon monivuotisen suunnitelman vahvistamisesta kielikampelakannan kestäväksi hyödyntämiseksi Englannin kanaalin länsiosassa 7 päivänä toukokuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 509/2007 (7) ja erityisesti sen 3 ja 5 artiklan,

ottaa huomioon punakampela- ja meriantura (kielikampela) kantoja hyödyntävää kalastusta koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta Pohjanmerellä 11 päivänä kesäkuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 676/2007 (8) ja erityisesti sen 6 ja 9 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan vuodeksi 2008 eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet sekä niihin liittyvät edellytykset, joiden mukaisesti näitä kalastusmahdollisuuksia voidaan käyttää.

Lisäksi sinä vahvistetaan tietyt pyyntiponnistuksen rajoitukset ja niihin liittyvät edellytykset tammikuuksi 2009 sekä tiettyjen Etelämantereen kantojen osalta kalastusmahdollisuudet ja erityisedellytykset liitteessä I E esitetyiksi kausiksi.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Jollei toisin säädetä, tätä asetusta sovelletaan:

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tämän asetuksen säännöksiä ei liitteessä III olevaa 4.2 kohtaa sekä liitteen IX alaviitettä 1 lukuun ottamatta sovelleta kalastustoimintaan, jota harjoitetaan yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin sen jäsenvaltion, jonka lipun alla alus purjehtii, luvalla ja sen alaisuudessa, jos tästä toiminnasta on ilmoitettu ennakolta komissiolle ja niille jäsenvaltiolle, joiden vesillä tutkimukset suoritetaan. Jäsenvaltioiden, jotka harjoitettavat kalastustoimintaa tieteellisiin tutkimustarkoituksiin, on ilmoitettava kaikki tällaisessa kalastustoiminnassa saadut saaliit komissiolle, niille jäsenvaltioille, joiden vesillä tutkimustoimintaa suoritetaan, ICESille ja STECFille.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2371/2002 3 artiklassa vahvistettujen määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä:

4 artikla

Kalastusalueet

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia alueiden määritelmiä:

II LUKU

YHTEISÖN ALUSTEN KALASTUSMAHDOLLISUUDET JA NIIHIN LIITTYVÄT EDELLYTYKSET

5 artikla

Saalisrajoitukset ja niiden jakaminen

1.   Yhteisön alusten saalisrajoitukset yhteisön vesillä tai tietyillä yhteisön ulkopuolisilla vesillä ja näiden saalisrajoitusten jakaminen jäsenvaltioiden kesken sekä asetuksen (EY) N:o 847/96 2 artiklan mukaiset lisäedellytykset vahvistetaan liitteessä I.

2.   Yhteisön aluksilla on oikeus kalastaa liitteessä I vahvistettujen kiintiöiden rajoissa Färsaarten, Grönlannin, Islannin ja Norjan kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla sekä Jan Mayenin ympärillä sijaitsevalla kalastusalueella 11, 20 ja 21 artiklassa säädetyin edellytyksin.

3.   Komissio vahvistaa tuulenkalojen saalisrajoitukset ICES-alueilla III a ja IV sekä ICES-alueen II a EY:n vesillä liitteessä II D olevassa 6 kohdassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

4.   Komissio vahvistaa yhteisön käytettävissä oleviksi villakuoreen saalisrajoituksiksi ICES-alueiden V ja XIV Grönlannin vesillä 7,7 prosenttia villakuoreen TACista heti kun TAC on vahvistettu.

5.   Komission voi asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen tarkistaa harmaaturskaa koskevia saalisrajoituksia ICES-alueella III a ja ICES-alueilla II a ja IV sijaitsevilla EY:n vesillä sekä kilohailia koskevia saalisrajoituksia ICES-alueilla II a ja IV sijaitsevilla EY:n vesillä vuoden 2008 alkupuoliskolla kerättävien tieteellisten tietojen perusteella.

6.   Komissio voi vahvistaa sardellikantaan alueella VIII sovellettavat saalisrajoitukset asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 2 kohdassa mainittua menettelyä käyttäen vuoden 2008 alkupuoliskolla kerättävien tieteellisten tietojen perusteella.

7.   Harmaaturskaa koskevan 5 kohdan mukaisen tarkistuksen seurauksena komissio voi teolliseen käyttöön tarkoitettujen sivusaaliiden huomioon ottamiseksi harmaaturskan kalastuksessa Norjassa tarkistaa asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 2 kohdassa mainittua menettelyä noudattaen valkoturskaa koskevia saalisrajoituksia ICES-alueella III a ja IV sekä ICES-alueella II a sijaitsevilla EY:n vesillä samoin kuin koljaa koskevia pyyntirajoituksia ICES-alueella III a ja ICES-alueella III b, III c and III d sijaitsevilla EY:n vesillä, ICES-alueella IV sekä ICES-alueella II a sijaitsevilla EY:n vesillä.

6 artikla

Rauhoitetut lajit

Yhteisön aluksia kielletään pyytämästä, pitämästä aluksella, jälleenlaivaamasta ja purkamasta seuraavia lajeja kaikilla yhteisön vesillä ja yhteisön ulkopuolisilla vesillä:

7 artikla

Jakamista koskevat erityissäännökset

1.   Liitteessä I vahvistettu kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei rajoita seuraavien soveltamista:

2.   Vuodelle 2009 siirrettävien kiintiöiden pidättämiseksi on asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan 2 kohtaa sovellettava kyseisen asetuksen säännöksistä poiketen kaikkiin kantoihin, joihin sovelletaan analyyttistä TACia.

8 artikla

Pyyntiponnistuksen rajoitukset ja niihin liittyvät kantojen hallinnointia koskevat edellytykset

1.   Pyyntiponnistuksen rajoituksia ja niihin liittyviä edellytyksiä sovelletaan seuraavasti 1 päivästä helmikuuta 200831 päivään tammikuuta 2009:

2.   Edellä 1 kohdassa mainittujen kantojen osalta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 200831 päivään tammikuuta 2008 ulottuvalla kaudella edelleen asetuksen (EY) N:o 41/2007 liitteissä II A, II B, II C ja II D vahvistettuja pyyntiponnistuksen rajoituksia ja niihin liittyviä edellytyksiä.

3.   Komissio vahvistaa tuulenkalankalastuksen pyyntiponnistuksen vuodeksi 2008 ICES-alueilla III a ja IV sekä ICES-alueella II a sijaitsevilla EY:n vesillä liitteessä II D olevassa 4 ja 5 kohdassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että alusten, joilla on syvänmeren kalastuslupa, pyyntiponnistus mitattuna kilowattipäivinä poissa satamasta ei vuoden 2008 osalta ylitä 75 prosenttia kyseisen jäsenvaltion alusten vuoden 2003 keskimääräistä vuotuista pyyntiponnistusta kalastusmatkoilla, joilla oli käytössä syvänmeren kalastuslupa ja/tai joilla pyydettiin asetuksen (EY) N:o 2347/2002 liitteissä I ja II lueteltuja syvänmeren lajeja. Tätä kohtaa sovelletaan vain kalastusmatkoihin, joilla on pyydetty yli 100 kg muita syvänmeren lajeja kuin kultakuoretta.

9 artikla

Saaliiden ja sivusaaliiden aluksesta purkamista koskevat edellytykset

1.   Aluksella ei saa pitää eikä aluksesta saa purkaa sellaisiin kantoihin kuuluvia kaloja, joille on vahvistettu saalisrajoitukset, paitsi jos:

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, seuraavia kaloja voidaan pitää aluksella ja purkaa aluksesta, vaikka jäsenvaltiolla ei olisi kiintiöitä tai vaikka kiintiöt tai osuudet olisivat täyttyneet:

3.   Kaikki alukselta puretut määrät on luettava kiintiöön tai, jos yhteisön osuutta ei ole jaettu jäsenvaltioiden kesken kiintiöiksi, yhteisön osuuteen, paitsi jos saalis on pyydetty 2 kohdan säännösten mukaisesti.

4.   Sivusaaliiden prosenttiosuus ja niiden käyttö määritellään asetuksen (EY) N:o 850/98 4 ja 11 artiklan mukaisesti.

10 artikla

Lajittelemattomat saaliit ICES-alueilla III a, IV ja VII d sekä ICES-alueella II a sijaitsevilla EY:n vesillä

1.   Asetuksen (EY) N:o 1434/98 2 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta ICES-alueilta III a, IV ja VII d eikä ICES-alueella II a sijaitsevilta EY:n vesiltä pyydettyyn silliin ja silakkaan.

2.   Kun jonkin jäsenvaltion sillin ja silakan saalisrajoitukset ICES-alueilla III a, IV ja VII d sekä ICES-alueen II a EY:n vesillä on käytetty kokonaan, asianomaisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivat ja yhteisössä rekisteröidyt alukset, jotka harjoittavat kalastusta, johon sovelletaan asiaa koskevia saalisrajoituksia, eivät saa purkaa silliä ja silakkaa sisältäviä lajittelemattomia saaliita.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on riittävä näytteenotto-ohjelma, joka mahdollistaa ICES-alueilta III a, IV ja VII d sekä ICES-alueella II a sijaitsevilta EY:n vesiltä pyydettyjen lajittelemattomien purettujen saaliiden tehokkaan lajikohtaisen valvonnan.

4.   ICES-alueilta III a, IV ja VII d sekä ICES-alueella II a sijaitsevilta EY:n vesiltä pyydetyt lajittelemattomat saaliit saa purkaa ainoastaan satamissa ja purkamispaikoissa, joissa on käytössä 1 kohdassa tarkoitettu näytteenotto-ohjelma.

11 artikla

Pääsyrajoitukset

Yhteisön alukset eivät saa kalastaa Skagerrakissa 12 meripeninkulman sisällä Norjan perusviivoista. Tanskan tai Ruotsin lipun alla purjehtivat alukset saavat kuitenkin kalastaa neljän meripeninkulman etäisyydellä Norjan perusviivoista.

12 artikla

Silmäkoon ja langan paksuuden määrittäminen

Kun yhteisön, komission ja kansalliset tarkastajat tarkastavat yhteisön aluksia, tässä asetuksessa tarkoitetut silmäkoko ja langan paksuus määritetään kalaverkkojen silmäkoon ja langan paksuuden määrittämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24 päivänä tammikuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 129/2003 (40) mukaisesti.

13 artikla

Siirtymäkauden tekniset ja valvontaa koskevat toimenpiteet

Siirtymäkauden tekniset ja valvontaa koskevat yhteisön aluksiin sovellettavat toimenpiteet vahvistetaan liitteessä III.

III LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN KALASTUSALUSTEN SAALISRAJOITUKSET JA NIIHIN LIITTYVÄT EDELLYTYKSET

14 artikla

Lupa

Venezuelan tai Norjan lipun alla purjehtivat kalastusalukset ja Färsaarilla rekisteröidyt kalastusalukset saavat pyytää yhteisön vesialueilla saaliita liitteessä I vahvistettujen saalisrajoitusten puitteissa sekä 15–18 ja 22–28 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

15 artikla

Rauhoitetut lajit

Kolmansien maiden kalastusaluksia kielletään pyytämästä, pitämästä aluksella, jälleenlaivaamasta ja purkamasta seuraavia lajeja kaikilla yhteisön vesillä:

16 artikla

Maantieteelliset rajoitukset

1.   Norjan lipun alla purjehtivat tai Färsaarilla rekisteröidyt kalastusalukset saavat kalastaa 200 meripeninkulman vyöhykkeen niissä osissa, jotka sijaitsevat vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä jäsenvaltioiden perusviivoista ICES-alueella IV, Kattegatissa ja Atlantin valtamerellä leveyspiirin 43o00′ N pohjoispuolella, lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 2371/2002 18 artiklassa tarkoitettua aluetta.

2.   Norjan lipun alla purjehtivat kalastusalukset saavat kalastaa Skagerrakissa vähintään neljän meripeninkulman etäisyydellä Tanskan ja Ruotsin perusviivoista.

3.   Venezuelan lipun alla purjehtivat kalastusalukset saavat kalastaa ainoastaan niissä 200 meripeninkulman vyöhykkeen osissa, jotka sijaitsevat vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä Ranskan departementin Guyanan perusviivoista.

17 artikla

Kulku yhteisön vesialueiden kautta

Yhteisön vesialueiden kautta kulkevien kolmansien maiden kalastusaluksilla pidettäviä verkkoja on säilytettävä seuraavien edellytysten mukaisesti siten, että ne eivät ole käyttövalmiita:

18 artikla

Saaliiden ja sivusaaliiden aluksesta purkamista koskevat edellytykset

Aluksella ei saa pitää eikä aluksesta saa purkaa sellaisiin kantoihin kuuluvia kaloja, joille on vahvistettu saalisrajoitukset, paitsi jos saaliit on pyydetty sellaisen kolmannen maan kalastusaluksilla, joilla on kiintiö, eikä tämä kiintiö ole täyttynyt.

19 artikla

Siirtymäkauden tekniset ja valvontaa koskevat toimenpiteet

Siirtymäkauden tekniset ja valvontaa koskevat kolmansien maiden aluksiin sovellettavat toimenpiteet vahvistetaan liitteessä III.

IV LUKU

YHTEISÖN ALUSTEN LISENSSIJÄRJESTELYT

20 artikla

Lisenssit ja niihin liittyvät edellytykset

1.   Sen estämättä, mitä asetuksessa (EY) N:o 1627/94 annetuissa kalastuslisenssejä ja erityiskalastuslupia koskevissa yleisissä säännöissä säädetään, yhteisön alusten jonkin kolmannen maan vesialueilla harjoittaman kalastuksen edellytyksenä on kyseisen kolmannen maan viranomaisten antama lisenssi.

2.   Edellä 1 kohtaa ei kuitenkaan sovelleta seuraaviin yhteisön aluksiin silloin, kun ne kalastavat Norjan vesillä Pohjanmerellä:

3.   Lisenssien enimmäismäärä ja muut niitä koskevat edellytykset vahvistetaan liitteessä IV olevassa I osassa esitetyllä tavalla. Lisenssihakemuksissa on ilmoitettava kalastustyypit sekä niiden yhteisön alusten, joille lisenssiä haetaan, nimet ja tiedot, ja jäsenvaltioiden viranomaisten on osoitettava ne komissiolle. Komissio toimittaa hakemukset asianomaisen kolmannen maan viranomaisille.

4.   Jos jokin jäsenvaltio siirtää kiintiön toiselle jäsenvaltiolle liitteessä IV olevassa I osassa esitetyillä kalastusalueilla, siirtoon on sisällyttävä asianmukainen lisenssien siirto ja siitä on ilmoitettava komissiolle. Kullekin kalastusalueelle liitteessä IV olevassa I osassa vahvistettua lisenssien kokonaismäärää ei saa kuitenkaan ylittää.

5.   Yhteisön alusten on noudatettava säilyttämis- ja valvontatoimenpiteitä sekä kaikkia muita säännöksiä, joita sovelletaan sillä alueella, jolla ne kalastavat.

21 artikla

Färsaaret

Yhteisön alukset, joilla on lisenssi harjoittaa yhden lajin kohdennettua kalastusta Färsaarten vesillä, voivat harjoittaa toisen lajin kohdennettua kalastusta edellyttäen, että ne ilmoittavat tästä ennakolta Färsaarten viranomaisille.

V LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN KALASTUSALUSTEN LISENSSIJÄRJESTELY

22 artikla

Lisenssiä ja erityiskalastuslupaa koskeva velvoite

1.   Sen estämättä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 28 b artiklassa säädetään, Norjan lipun alla purjehtivat alle 200 bruttotonnin vetoiset kalastusalukset on vapautettu lisenssiä ja erityiskalastuslupaa koskevasta velvoitteesta.

2.   Lisenssi ja erityiskalastuslupa on pidettävä aluksella. Färsaarilla tai Norjassa rekisteröidyt kalastusalukset on kuitenkin vapautettu tästä velvoitteesta.

3.   Kolmansien maiden kalastusalukset, joilla on lupa kalastaa 31 päivänä joulukuuta 2007, voivat jatkaa kalastusta 1 päivästä tammikuuta 2008 siihen asti, kun luettelo kalastusluvan saaneista kalastusaluksista on toimitettu komissiolle ja komissio on sen hyväksynyt.

23 artikla

Lisenssi- tai erityiskalastuslupahakemus

Kolmannen maan viranomaisen komissiolle toimittaman lisenssi- tai erityiskalastuslupahakemuksen mukana on oltava seuraavat tiedot:

24 artikla

Lisenssien lukumäärä

Lisenssien lukumäärä ja niihin liittyvät erityisedellytykset vahvistetaan liitteessä IV olevan II osan mukaisesti.

25 artikla

Mitätöinti ja peruuttaminen

1.   Lisenssit ja erityiskalastusluvat voidaan mitätöidä uusien lisenssien ja erityiskalastuslupien myöntämistä varten. Tällainen mitätöinti tulee voimaan sitä päivää edeltävänä päivänä, jona komissio myöntää uudet lisenssit ja erityiskalastusluvat. Uudet lisenssit ja erityiskalastusluvat tulevat voimaan niiden myöntämispäivänä.

2.   Lisenssit ja erityiskalastusluvat peruutetaan kokonaan tai osittain ennen niiden päättymispäivää, jos liitteessä I vahvistettu kyseistä kantaa koskeva kiintiö on täyttynyt.

3.   Lisenssit ja erityiskalastusluvat peruutetaan, jos tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita ei noudateta.

26 artikla

Sääntöjen noudattamatta jättäminen

1.   Kolmannen maan kalastusalukselle, joka ei noudata tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita, ei myönnetä lisenssiä eikä erityiskalastuslupaa enintään 12 kuukauteen.

2.   Komissio toimittaa asianomaisen kolmannen maan viranomaisille niiden kolmannen maan kalastusalusten nimet ja tiedot, joilla ei ole yhtenä tai useampana seuraavana kuukautena lupaa kalastaa yhteisön kalastusalueella tämän asetuksen asiaa koskevien sääntöjen rikkomisen vuoksi.

27 artikla

Lisenssinhaltijan velvollisuudet

1.   Kolmansien maiden kalastusalusten on noudatettava säilyttämis- ja valvontatoimenpiteitä sekä muita säännöksiä, joita sovelletaan yhteisön alusten harjoittamaan kalastukseen alueella, jolla ne toimivat, erityisesti asetuksia (ETY) N:o 1381/87, (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94, (EY) N:o 850/98 ja (EY) N:o 1434/98 sekä kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla 21 päivänä joulukuuta 2005 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2187/2005 (41).

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden kalastusalusten on pidettävä kalastuspäiväkirjaa, johon on merkittävä liitteessä V olevassa I osassa vahvistetut tiedot.

3.   ICES-alueella III a kalastavia Norjan lipun alla purjehtivia aluksia lukuun ottamatta kolmansien maiden kalastusalusten on toimitettava komissiolle liitteessä VI vahvistetut tiedot mainitussa liitteessä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

28 artikla

Ranskan departementtia Guyanaa koskevat erityissäännökset

1.   Ranskan departementin Guyanan vesialueille myönnettävien lisenssien edellytyksenä on, että kolmannen maan kalastusaluksen varustaja sitoutuu komission pyynnöstä sallimaan tarkkailijan tulon alukselle.

2.   Ranskan Guyanan vesillä kalastavien kolmansien maiden kalastusalusten on pidettävä liitteessä V olevassa II osassa esitetyn mallin mukaista kalastuspäiväkirjaa. Saalistiedot on lähetettävä pyynnöstä komissiolle Ranskan viranomaisten kautta.

VI LUKU

VÄLIMERELLÄ KALASTAVIA YHTEISÖN ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

29 artikla

Kalastuskieltoajan vahvistaminen dolfiininkalastuksessa, jossa käytetään kalojen yhteenkokoamisvälineitä

1.   Dolfiinin (Coryphaena hippurus) ja erityisesti sen poikasten suojelemiseksi dolfiininkalastus, jossa käytetään kalojen yhteenkokoamisvälineitä, kielletään 1 päivästä tammikuuta 200814 päivään elokuuta 2008 kaikilla liitteessä XIV esitetyssä päätöslauselmassa GFCM/31/2007/2 määritellyillä GFCM-sopimusalueen maantieteellisillä osa-alueilla.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos jäsenvaltio voi osoittaa, että sen lipun alla purjehtivat kalastusalukset eivät huonon sään vuoksi ole voineet käyttää tavanomaisia kalastuspäiviään, tämä jäsenvaltio voi siirtää alustensa yhteenkokoamisvälineitä käyttäen harjoitettavassa kalastuksessa menettämät päivät seuraavan vuoden 31 päivään tammikuuta saakka. Jäsenvaltioiden, jotka haluavat soveltaa tätä siirto-oikeutta, on ennen 1 päivää tammikuuta 2009 toimitettava komissiolle niiden lisäpäivien lukumäärää koskeva hakemus, jotka aluksella on lupa kalastaa dolfiinia kalojen yhteenkokoamisvälineitä käyttäen kalastuskieltoaikana 1 päivästä tammikuuta 200931 päivään tammikuuta 2009. Hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

Komissio toimittaa jäsenvaltioilta saamansa tiedot GFCMn toimeenpanevalle sihteeristölle.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ennen 1 päivää marraskuuta 2008 kertomus 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanosta vuonna 2007.

4.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 15 päivään tammikuuta 2009 mennessä lippujensa alla purjehtivien kalastusalustensa osalta purettujen dolfiinisaaliiden kokonaismäärät ja jälleenlaivaukset vuonna 2008 kaikilla liitteessä XIV esitetyssä päätöslauselmassa GFCM/31/2007/2 määritellyillä GFCM-sopimusalueen maantieteellisillä osa-alueilla.

Komissio toimittaa jäsenvaltioilta saamansa tiedot GFCMn toimeenpanevalle sihteeristölle.

30 artikla

Kalastusrajoitusalueiden perustaminen herkkien syvänmeren luontotyyppien suojelemiseksi

1.   Kalastus pohjaharoja ja pohjatrooleja käyttäen kielletään seuraavat koordinaatit yhdistävien viivojen rajaamilla alueilla:

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet herkkien syvänmeren luontotyyppien suojelemiseksi 1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla, ja niiden on erityisesti varmistettava, että tämä alueet suojellaan kaikelta sellaiselta muulta toiminnalta kuin kalastustoiminnalta, joka vaarantaa näille erityisille luontotyypeille tunnusomaisten piirteiden säilymisen.

31 artikla

Eräissä paikallisissa ja kausiluonteisissa pohjatroolikalastuksissa käytettävien troolien vähimmäissilmäkoko

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1967/2006 8 artiklan 1 kohdan h alakohdassa ja 9 artiklan 3 kohdan 2 alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat antaa lippunsa alla purjehtiville kalastusaluksille edelleenkin luvan käyttää alle 40 mm:n vinoneliösilmiä troolinperissä, kun pyydetään muita kuin kolmansien maiden kanssa jaettuja kalakantoja eräissä paikallisissa ja kausiluonteisissa pohjatroolikalastuksissa.

2.   Edellä 1 kohtaa sovelletaan ainoastaan kalastustoimiin, jotka jäsenvaltiot ovat jo virallisesti hyväksyneet 1 päivänä tammikuuta 2007 voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, eikä se saa tarkoittaa pyyntiponnistuksen suurentamista tulevaisuudessa vuoteen 2006 verrattuna.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 15 päivään tammikuuta 2008 mennessä yleisesti käytetyllä tiedonsiirtojärjestelmällä luettelo 1 kohdan mukaisesti luvan saaneista aluksista. Hyväksyttyjen alusten luettelon on sisällettävä seuraavat tiedot:

4.   Komissio toimittaa jäsenvaltioilta saamansa tiedot GFCM:n toimeenpanevalle sihteeristölle.

VII LUKU

NAFO-SÄÄNTELYALUEELLA KALASTAVIA YHTEISÖN ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

32 artikla

Saaliiden ilmoittaminen

1.   Sellaisen aluksen päällikön, jolla on lupa kalastaa grönlanninpallasta asetuksen (EY) N:o 2115/2005 5 artiklan mukaisesti, on lähetettävä lippujäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille sähköisessä muodossa oleva saalisraportti, jossa ilmoitetaan hänen aluksensa pyytämät grönlanninpallaksen määrät ja myös se, että saalista ei ole.

2.   Edellä 1 kohdassa säädetty raportti on toimitettava ensimmäisen kerran viimeistään 10 päivän kuluttua aluksen saapumisesta NAFO-sääntelyalueelle tai kalastusmatkan alkamisesta. Raportti on toimitettava viiden päivän välein. Kun 1 kohdan mukaisesti ilmoitettujen grönlanninpallaksen saaliiden katsotaan täyttäneen 75 prosenttia lippujäsenvaltiolle osoitetusta kiintiöstä, aluksen päällikön on toimitettava raportit kolmen päivän välein.

3.   Kunkin jäsenvaltion on saalisraportit saatuaan toimitettava ne komissiolle. Komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä NAFOn sihteeristölle.

33 artikla

Lisävalvontatoimenpiteet

1.   Alukset, joilla on lupa kalastaa grönlanninpallasta asetuksen (EY) N:o 2115/2005 5 artiklan mukaisesti, saavat tulla NAFO-sääntelyalueelle pyytämään grönlanninpallasta ainoastaan, jos aluksella on alle 50 tonnia mitä tahansa saalista tai jos pääsy on sallittu tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

2.   Jos aluksella, jolla on lupa kalastaa grönlanninpallasta asetuksen (EY) N:o 2115/2005 5 artiklan mukaisesti, on NAFO-sääntelyalueen ulkopuolella pyydettyjä saaliita vähintään 50 tonnia, sen on viimeistään 72 tuntia ennen NAFO-sääntelyalueelle saapumista (ENT) ilmoitettava NAFOn sihteeristölle sähköpostitse tai telekopioitse aluksella pidetyn saaliin määrä, sijainti (leveyspiiri/pituuspiiri), jolla alus päällikön arvion mukaan aloittaa kalastuksen ja arvioitu saapumisaika kyseiselle paikalle.

3.   Jos tarkastusalus ilmoittaa 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen jälkeen aikomuksestaan suorittaa tarkastus, sen on ilmoitettava kalastusalukselle sen paikan koordinaatit, jossa tarkastus suoritetaan. Tarkastuspaikka saa olla enintään 60 meripeninkulman päässä paikasta, jossa alus päällikön arvion mukaan aloittaa kalastuksen.

4.   Jos kalastusalus, jolla on lupa kalastaa grönlanninpallasta asetuksen (EY) N:o 2115/2005 5 artiklan mukaisesti, ei NAFO-sääntelyalueelle saapumiseensa mennessä ole saanut NAFOn sihteeristöltä tai tarkastusalukselta ilmoitusta siitä, että tarkastusalus aikoo suorittaa 3 kohdan mukaisen tarkastuksen, se voi aloittaa kalastuksen. Kalastusalus voi aloittaa kalastustoimet ilman ennakkotarkastusta myös siinä tapauksessa, että tarkastusalus ei ole aloittanut tarkastusta kolmen tunnin kuluessa kalastusaluksen saapumisesta tarkastuspaikkaan.

34 artikla

Korallien suojelualue

Kaikenlainen pohjapyydyksillä harjoitettava kalastustoiminta kielletään liitteessä VII määritellyllä NAFO-alueen 3O alueella.

LUKU VIII

KOLMANSIEN MAIDEN KALASTUSALUSTEN NEAFC-ALUEELLA PYYTÄMIEN JÄÄDYTETTYJEN KALOJEN PURKAMISTA JA JÄLLEENLAIVAUSTA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

35 artikla

Satamavaltion suorittama valvonta

Sen estämättä, mitä asetuksessa (ETY) N:o 2847/93 ja kolmansien maiden kalastusalusten saaliiden suoraan yhteisön satamissa purkamiseksi ja kaupan pitämiseksi oikeuttavien edellytysten vahvistamisesta 6 päivänä toukokuuta 1994 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1093/94 (43) säädetään, tässä luvussa säädettyjä menettelyjä sovelletaan kolmansien maiden kalastusalusten NEAFC-yleissopimuksen alueella pyytämien jäädytettyjen kalojen jäsenvaltioiden satamissa tapahtuviin purkamisiin ja jälleenlaivauksiin.

36 artikla

Nimetyt satamat

Purkaminen ja jälleenlaivaaminen sallitaan yhteisön vesillä ainoastaan nimetyissä satamissa.

Jäsenvaltioiden on nimettävä saaliiden purkamiseen käytettävä paikka tai lähellä rannikkoa oleva paikka (nimetyt satamat), jossa 35 artiklassa tarkoitetut kalan purkamis- ja jälleenlaivaustoimet saadaan tehdä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista vuonna 2007 nimettyjen satamien luetteloon tehtävistä muutoksista vähintään 15 päivää ennen kuin muutos tulee voimaan.

Komissio julkaisee nimettyjen satamien luettelon ja siihen tehdyt muutokset Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa ja julkistaa ne verkkosivuillaan.

37 artikla

Satamaan saapumista koskeva ennakkoilmoitus

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 28 e artiklan 1 kohdassa säädetään, kaikkien tämän asetuksen 35 artiklassa tarkoitettuja kaloja kuljettavien kalastusalusten päälliköiden tai näiden edustajien, jotka aikovat saapua satamaan purkamista tai jälleenlaivausta varten, on annettava sen sataman, jota he aikovat käyttää, jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ilmoitus vähintään kolme työpäivää ennen arvioitua saapumisaikaa.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen on liitettävä liitteessä VIII olevassa 1 osassa esitetty lomake, jonka A osa on asianmukaisesti täytetty seuraavasti:

3.   Satamajäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava 2 kohdassa tarkoitetun lomakkeen jäljennös viipymättä kalastusaluksen lippuvaltiolle ja luovuttavien alusten lippujäsenvaltiolle tai -valtioille, kun alus suorittaa jälleenlaivaustoimia.

38 artikla

Lupa purkaa aluksesta tai jälleenlaivata

1.   Satamajäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia saaliin purkamisen tai jälleenlaivaamisen ainoastaan, jos purkamista tai jälleenlaivaamista aikovan kalastusaluksen lippuvaltio tai, jos alus suorittaa jälleenlaivaustoimia sataman ulkopuolella, luovuttavien alusten lippuvaltio tai lippuvaltiot ovat palauttamalla 37 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimitetun lomakkeen jäljennöksen, jonka B osa on asianmukaisesti täytetty, vahvistaneet että:

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, satamajäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia saaliin purkamisen kokonaan tai osittain, vaikkei 1 kohdassa tarkoitettua vahvistusta olisikaan saatu, mutta niiden on tällöin pidettävä kyseiset kalat varastossa toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa. Kalat voidaan vapauttaa myyntiin, ottaa haltuun tai kuljettaa vasta kun 1 kohdassa tarkoitettu vahvistus on saatu. Jos vahvistusta ei saada 14 vuorokauden kuluessa purkamisesta, satamavaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat takavarikoida kalat ja menetellä niiden suhteen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

3.   Satamajäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle ja, jos puretut tai jälleenlaivatut kalat on pyydetty NEAFC-yleissopimusalueelta, NEAFCn sihteerille viipymättä, salliiko satamajäsenvaltio purkamisen tai jälleenlaivauksen vai ei, toimittamalla jäljennös liitteessä VIII olevassa I osassa esitetystä lomakkeesta, jonka C osa on asianmukaisesti täytetty.

39 artikla

Tarkastukset

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vuosittain tarkastettava vähintään 15 prosenttia kolmansien maiden kalastusalusten tekemistä 35 artiklassa tarkoitetuista purkamisista ja jälleenlaivaamisista satamissaan.

2.   Tarkastuksissa on seurattava koko purkamista tai jälleenlaivaamista, ja niissä on tehtävä ristiintarkastus purkamista koskevaan ennakkoilmoitukseen merkittyjen lajikohtaisten määrien ja purettujen tai jälleenlaivattujen lajikohtaisten määrien välillä.

3.   Tarkastajien on tehtävä kaikkensa välttääkseen viivyttämästä kalastusalusta turhaan ja varmistettava, että kalastusalukselle koituu mahdollisimman vähän häiriötä ja vaivaa sekä että kalan laadun heikkenemiseltä vältytään.

40 artikla

Tarkastuskertomukset

1.   Kukin tarkastus on dokumentoitava laatimalla liitteessä VIII olevan II osan mukainen tarkastuskertomus.

2.   Tarkastuskertomuksen jäljennös on toimitettava viipymättä tarkastetun aluksen lippuvaltiolle ja luovuttavien alusten lippuvaltiolle tai lippuvaltioille, jos kalastusalus on suorittanut jälleenlaivaustoimia, sekä komissiolle ja, jos puretut tai jälleenlaivatut kalat on pyydetty NEAFC-yleissopimusalueelta, NEAFCn sihteerille

3.   Kunkin tarkastuskertomuksen alkuperäiskappale tai oikeaksi todistettu jäljennös on toimitettava pyynnöstä tarkastetun kalastusaluksen lippuvaltiolle.

LUKU IX

CCAMLR-YLEISSOPIMUSALUEELLA KALASTAVIA YHTEISÖN ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

1 JAKSO

Rajoitukset ja alustietoja koskevat vaatimukset

41 artikla

Kiellot ja saalisrajoitukset

1.   Liitteessä IX mainittujen lajien kohdennettu kalastus on kielletty mainitussa liitteessä ilmoitettujen alueiden ja ajanjaksojen osalta.

2.   Liitteessä X vahvistettuja uusien kalastusten ja koekalastusten saalis- ja sivusaalisrajoituksia sovelletaan mainitussa liitteessä ilmoitetuilla suuralueilla.

2 JAKSO

Koekalastus

42 artikla

Koekalastusta koskevat käytännesäännöt

Jäsenvaltioiden on varmistettava, tämän kuitenkaan vaikuttamatta asetuksen (EY) N:o 601/2004 4 artiklan soveltamiseen, että kaikilla yhteisön aluksilla on:

43 artikla

Koekalastukseen osallistuminen

1.   Espanjan lipun alla purjehtivat ja Espanjassa rekisteröidyt alukset, jotka on ilmoitettu CCAMLRlle asetuksen (EY) N:o 601/2004 7 ja 7 a artiklan säännösten mukaisesti, saavat osallistua Dissostichus spp. -lajien pitkälläsiimalla harjoitettavaan koekalastukseen FAO-suuralueilla 88.1 ja 88.2 samoin kuin alueiden 58.4.1, 58.4.2 ja 58.4.3b niissä osissa, jotka eivät kuulu kansalliseen lainkäyttövaltaan.

2.   Ainoastaan yksi kalastusalus saa kerrallaan kalastaa alueella 58.4.3b.

3.   Kokonaissaaliita ja sivusaaliita koskevat rajoitukset suuralueiden 88.1 ja 88.2 samoin kuin alueiden 58.4.1 ja 58.4.2 osalta sekä niiden jakaminen pienimuotoista tutkimusta harjoittaville yksiköille (SSRU) kullakin alueella esitetään liitteessä X. Kalastus on lopetettava SSRU-alueella, kun ilmoitetut saaliit saavuttavat määritellyn saalisrajan, eikä kyseisellä SSRU-alueella saa enää kalastaa loppukauden aikana.

4.   Kalastusta on harjoitettava maantieteellisesti ja syvyyssuunnassa niin laajalla alueella kuin mahdollista, jotta saataisiin kalastusmahdollisuuksien määrittämiseksi tarvittavat tiedot ja vältettäisiin saaliiden ja pyyntiponnistuksen liiallinen keskittyminen. Alueilla 58.4.1 ja 58.4.2 kalastus on kuitenkin kiellettyä alle 550 metrin syvyydessä.

44 artikla

Ilmoitusjärjestelmät

Edellä 43 artiklassa tarkoitettuun koekalastukseen osallistuviin kalastusaluksiin sovelletaan seuraavia saaliiden ja pyyntiponnistuksen ilmoitusjärjestelmiä:

45 artikla

Laskukerran määritelmä

1.   Tässä jaksossa laskukerralla tarkoitetaan yhden tai useamman siiman laskemista yhdessä kalastuspaikassa. Laskukerran tarkka maantieteellinen sijainti saaliiden ja pyyntiponnistuksen ilmoittamista varten määritellään yhden tai useamman käytetyn siiman keskipisteenä.

2.   Jotta laskukerta voitaisiin nimetä tutkimuslaskukerraksi,

46 artikla

Tutkimussuunnitelmat

Edellä 43 artiklassa tarkoitettuun koekalastukseen osallistuvien kalastusalusten on pantava täytäntöön tutkimussuunnitelmat kaikilla SSRU-alueilla, joihin FAO-suuralueet 88.1 ja 88.2 sekä alueet 58.4.1 ja 58.4.2 on jaettu. Tutkimussuunnitelma on pantava täytäntöön seuraavasti:

47 artikla

Tiedonkeruusuunnitelmat

1.   Edellä 43 artiklassa tarkoitettuun koekalastukseen osallistuvien kalastusalusten on pantava täytäntöön tiedonkeruusuunnitelmat kaikilla SSRU-alueilla, joihin FAO-suuralueet 88.1 ja 88.2 sekä alueet 58.4.1 ja 58.4.2 on jaettu. Tiedonkeruusuunnitelmassa on oltava seuraavat tiedot:

2.   Kaikki 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on kerättävä kunkin tutkimuslaskukerran osalta; tutkimuslaskukerran kaikki kalat, kuitenkin enintään 100 kalaa, on mitattava ja saaliista on otettava vähintään 30 kalan otos biologisia tutkimuksia varten. Jos kaloja saadaan yli 100, niihin on sovellettava satunnaisotantaa.

48 artikla

Merkintäohjelma

Kunkin pitkäsiima-aluksen on kalastuksen aikana jatkuvasti merkittävä ja päästettävä takaisin mereen Dissostichus spp. -lajien yksilöt CCAMLRn merkintäpöytäkirjan mukaisesti tätä kalastusta koskevassa säilyttämistoimenpiteessä määritellyssä suhteessa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta asetuksen (EY) N:o 601/2004 soveltamiseen.

49 artikla

Tieteelliset tarkkailijat

1.   Kullakin 43 artiklassa tarkoitettuun koekalastukseen osallistuvalla kalastusaluksella on koko kalastuskaudella harjoitettavan kalastustoiminnan ajan oltava vähintään kaksi tieteellistä tarkkailijaa, joista toisen on oltava CCAMLRn kansainvälisen tieteellisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti nimetty tarkkailija.

2.   Kunkin jäsenvaltion on omien lakiensa ja asetustensa mukaisesti sekä myös todisteiden hyväksyttävyyttä kotimaisissa tuomioistuimissa koskevia sääntöjä noudattaen pidettävä CCAMLRn sopimuspuolen nimeämien tarkastajien toimittamia raportteja samanarvoisina kuin omien tarkastajiensa laatimia ja toimittava niiden osalta samoin kuin omien tarkastajiensa laatimien raporttien johdosta; kyseessä olevan jäsenvaltion ja tarkastajat nimeävän CCAMLRn sopimuspuolen on tehtävä yhteistyötä helpottaakseen oikeudellisia tai muita menettelyjä, jotka johtuvat tällaisesta kertomuksesta.

50 artikla

Ilmoitus aikomuksesta osallistua krillin kalastukseen

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 601/2004 5 a artiklassa säädetään, jäsenvaltioiden, jotka aikovat kalastaa krilliä CCAMLR-yleissopimusalueella, on ilmoitettava aikeestaan CCAMLRn sihteeristölle vähintään neljä kuukautta ennen CCAMLRn komission vuosikokousta, joka edeltää välittömästi aiottua kalastuskautta, käyttäen tämän asetuksen liitteessä XI esitettyä lomaketta varmistaakseen, että CCAMLRn komissio suorittaa asianmukaisen tarkastelun, ennen kuin alukset aloittavat pyynnin.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on oltava asetuksen N:o 601/2004 3 artiklassa säädetyt tiedot kustakin aluksesta, jolle jäsenvaltio aikoo antaa luvan osallistua krillin kalastukseen.

3.   Jäsenvaltioiden, jotka aikovat pyytää krilliä CCAMLR-yleissopimusalueella, on ilmoitettava ainoastaan oman lippunsa alla ilmoitusajankohtana purjehtivat alukset.

4.   Poiketen siitä, mitä edellä 3 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot saavat antaa luvan osallistua krillin kalastukseen muulla kuin 1–3 kohdan mukaisesti CCAMLRlle ilmoitetulla aluksella, jos ilmoitettu alus on oikeutetuista toiminnallisista tai ylivoimisen esteen johdosta estynyt osallistumasta. Tällaisissa tapauksissa kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä heti CCAMLRn sihteeristölle ja komissiolle sekä annettava

5.   Poiketen siitä, mitä edellä 3 ja 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot eivät saa antaa kumpaankaan CCAMLRn laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta harjoittavien alusten (IUU-alukset) luetteloon kirjatuille aluksille lupaa osallistua krillin kalastukseen.

51 artikla

Krillin kalastuksen varosaalisrajoitukset tietyillä osa-alueilla

1.   Krillin yhteenlaskettu kokonaissaalis tilastollisilla osa-alueilla 48.1, 48.2, 48.3 ja 48.4 rajoitetaan 3,47 miljoonaan tonniin kalastuskautta kohti. Krillin kokonaissaalis tilastollisella alueella 58.4.2 rajoitetaan 2,645 miljoonaan tonniin kalastuskautta kohti.

2.   Ennen kuin tämän kokonaissaaliin enimmäismäärän jako pienempien kalastuksenhoitoalueiden kesken on määritelty tiedekomitean lausunnon perusteella, yhteenlaskettu kokonaissaalis tilastollisilla osa-alueilla 48.1, 48.2, 48.3 ja 48.4 rajoitetaan edelleen 620 000 tonniin kalastuskautta kohti. Kokonaissaalis alueella 58.4.2 rajoitetaan 260 000 tonniin linjan 55oE länsipuolella ja 192 000 tonniin linjan 55oE itäpuolella kalastuskautta kohti.

3.   Kalastuskausi alkaa 1 päivänä joulukuuta ja päättyy 30 päivänä marraskuuta seuraavana vuonna.

4.   Kullakin kalastusaluksella, joka osallistuu krillin pyyntiin alueella 58.4.2, on oltava kaiken kalastuskaudella suoritettavan kalastustoiminnan aikana vähintään yksi CCAMLRn kansainvälisen tieteellisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti nimetty tieteellinen tarkkailija tai kotimainen tieteellinen tarkkailija, joka täyttää mainitun järjestelmän mukaiset vaatimukset, ja mahdollisuuksien mukaan vielä toinen tarkkailija.

52 artikla

Krillin pyyntiä koskevien tietojen ilmoitusjärjestelmä

1.   Krillisaaliit on ilmoitettava asetuksen (EY) 601/2004 10 artiklan mukaisesti.

2.   Kun kalastuskauden ilmoitettu kokonaissaalis on vähintään 80 prosenttia 620 000 tonnin tasosta osa-alueilla 48.1, 48.2, 48.3 ja 48.4 ja 260 000 tonnin tasosta linjan 55oE länsipuolella ja 192 000 tonnista linjan 55oE itäpuolella osa-alueella 58.4.2, saaliista on ilmoitettava asetuksen (EY) 601/2004 11 artiklan mukaisesti.

3.   Sen kalastuskauden, jona kokonaissaalis on ollut vähintään 80 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta enimmäismäärästä, jälkeisenä kalastuskautena saaliista on ilmoitettava asetuksen (EY) 601/2004 11 artiklan mukaisesti, kun kokonaissaalis on vähintään 50 prosenttia mainitusta enimmäismäärästä.

4.   Jäsenvaltioiden on kunkin kalastuskauden lopussa saatava kaikilta aluksiltaan tarvittavat vetokertakohtaiset tiedot CCAMLRn yksityiskohtaisen saaliiden ja pyyntiponnistuksen ilmoituslomakkeen täyttämiseksi. Niiden on toimitettava tiedot CCAMLRn troolikalastuslomakkeella C1 CCAMLRn pääsihteerille ja komissiolle viimeistään seuraavan vuoden 1 päivään huhtikuuta mennessä.

53 artikla

Tietyt Dissostichus spp. -lajien koekalastusta koskevat rajoitukset

1.   Dissostichus spp. -lajien kokonaissaalis ei Banzare Bank -alueen

(tilastollinen alue 58.4.3b) niissä osissa, jotka eivät kuulu kansalliseen lainkäyttövaltaan, saa kalastuskaudella 2007–2008 ylittää:

2.   Edellä 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua kokonaissaalista ei saa pyytää 16 päivästä maaliskuuta 2008 tieteellisen tutkimuksen päätymiseen tai 1 päivään kesäkuuta 2008 sen mukaan, kumpi on aikaisemmin.

54 artikla

Väliaikainen syvänmeren verkkokalastuskielto

1.   Tässä artiklassa tarkoitetaan:

'verkoilla' pystysuoraan lähelle veden pintaa, välivesiin tai pohjaan asetettavia yksin-, kaksin- tai kolminkertaisten havasseinien sarjoja, joihin kalat jäävät saaliiksi jäämällä kiinni niiden sisälle, takertumalla niihin tai jäämällä kiinni verkon silmiin. Verkkojen yläpaulassa (yläköydessä) on kohoja ja alapaulassa (alaköydessä) yleensä painoja. Verkot muodostuvat yleensä yhdestä hapaasta tai joskus kahdesta tai kolmesta hapaasta (ns. riimuverkko), jotka on kiinnitetty samaan selkänaruun. Yhteen pyydykseen voidaan yhdistää useita erityyppisiä verkkoja (voidaan esimerkiksi yhdistää verkko ja riimuverkko). Näitä verkkoja voidaan käyttää joko yksittäisinä tai yleisemmin suurina määrinä jonoissa (jatoina). Pyydys voidaan kiinnittää pohjaan ankkuroimalla (ns. ankkuroitu verkko) tai jättää ajelehtimaan vapaasti taikka kiinnittää alukseen (ns. ajoverkko).

2.   Verkkojen käyttö CCAMLR-yleissopimusalueella muuhun kuin tieteelliseen tutkimustarkoitukseen on kiellettyä, kunnes tiedekomitea on tutkinut verkkopyynnin mahdolliset vaikutukset ja antanut niitä koskevan raporttinsa ja kunnes komissio on tiedekomitean tieteellisen lausunnon perusteella antanut luvan verkkojen käyttöön CCAMLR-yleissopimusalueella.

3.   Verkkojen käytöstä tieteellisessä tutkimuksessa yli 100 metrin syvyydessä on ilmoitettava ennalta tiedekomitealle, ja komission on hyväksyttävä tämä ennen tällaisten tutkimuksen aloittamista.

4.   Aluksen, joka aikoo kulkea CCAMLR-yleissopimusalueen kautta ja jolla on verkkoja aluksella, on ilmoitettava ennalta aikeensa ja CCAMLR-yleissopimusalueen kautta kulkunsa suunnitellut päivämäärät sihteeristölle. Aluksen, jolla on verkkoja CCAMLR-yleissopimusalueella ja joka ei ole antanut edellä mainittua ennakkoilmoitusta, katsotaan rikkovan tätä säännöstä.

55 artikla

Merilintujen tahattoman kuolevuuden minimointi

1.   Aluksissa, joissa käytetään espanjalaista pitkäsiimakalastusmenetelmää, painot on vapautettava ennen kuin siimat kiristyvät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 601/2004 8 artiklan soveltamista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua pitkäsiimakalastusta varten voidaan käyttää seuraavia painoja:

56 artikla

Pyyntialueen sulkeminen

1.   Kun CCAMLRn sihteeristö ilmoittaa pyyntialueen sulkemisesta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki niiden lipun alla purjehtivat alukset, jotka kalastavat sellaisella alueella, kalastuksenhoitoalueella, suuralueella, alueella, pienimuotoisella tutkimusalueella tai muulla kalastuksenhoitoalueella, jota sulkemisilmoitus koskee, nostavat pyydyksensä vedestä ilmoitettuun sulkemispäivään ja -aikaan mennessä.

2.   Aluksen on tällaisen ilmoituksen vastaanotettuaan lopetettava uusien pitkäsiimojen laskeminen 24 tuntia ennen ilmoitettua sulkemispäivää ja -aikaa. Jos tällainen ilmoitus saadaan alle 24 tuntia ennen sulkemispäivän ja -ajan alkua, uusia pitkäsiimoja ei saa enää laskea tällaisen ilmoituksen saannin jälkeen.

3.   Jos pyyntialue suljetaan, on kaikkien alusten poistuttava kalastusalueelta heti kun kaikki pyydykset on nostettu vedestä.

4.   Jos alus ei pysty nostamaan kaikkia pyydyksiään vedestä ilmoitettuun sulkemispäivään ja -aikaan mennessä seuraaviin seikkoihin liittyvistä syistä:

aluksen on ilmoitettava asianomaiselle jäsenvaltiolle tilanteesta. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava asiasta viipymättä CCAMLRn sihteeristölle ja komissiolle. Aluksen on kuitenkin kaikin kohtuullisin toimin pyrittävä nostamaan pyydyksensä vedestä mahdollisimman pian.

5.   Edellä 4 kohtaa sovellettaessa jäsenvaltioiden on tutkittava aluksen toimet ja raportoitava kansallisten menettelyjensä mukaisesti tuloksista, kaikki merkitykselliset seikat mukaan lukien, CCAMLRn sihteeristölle ja komissiolle viimeistään CCAMLRn seuraavassa kokouksessa. Loppuraportissa on arvioitava, toteuttiko alus kaikki kohtuulliset toimet nostaakseen pyydyksensä vedestä

6.   Jos alus ei lähde pyyntikieltoalueelta heti kun kaikki pyydykset on nostettu vedestä, lippujäsenvaltion tai aluksen on ilmoitettava tästä CCAMLRn sihteeristölle ja komissiolle.

X LUKU

SEAFO-ALUEELLA KALASTAVIA YHTEISÖN ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

1 JAKSO

Alusten luvat

57 artikla

Alusten luvat

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2008 mahdollisuuksien mukaan sähköisessä muodossa oleva luettelo aluksistaan, joilla on lupa toimia SEAFOn yleissopimusalueella kalastusluvan nojalla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa olevien alusten omistajien on oltava yhteisön kansalaisia tai oikeushenkilöitä.

3.   Kalastusaluksille voidaan antaa lupa toimia SEAFO-yleissopimusalueella ainoastaan, jos ne pystyvät täyttämään SEAFO-yleissopimuksen sekä sen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukaiset vaatimukset ja velvollisuudet.

4.   Kalastuslupaa ei saa myöntää aluksille, jotka ovat harjoittaneet laitonta, ilmoittamatonta tai sääntelemätöntä kalastusta, paitsi jos uudet omistajat ovat toimittaneet riittävän selvityksen siitä, että aiemmilla omistajilla ja toimijoilla ei ole näiden alusten suhteen oikeudellisia tai taloudellisia etuja valvottavanaan, tai että kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen heidän aluksensa eivät osallistu laittomaan, ilmoittamattomaan tai sääntelemättömään kalastukseen taikka ole muutoin siihen yhteydessä.

5.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun luettelon on sisällettävä seuraavat tiedot:

6.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä kaikista luvan saaneiden alusten alkuperäiseen luetteloon sen vahvistamisen jälkeen tehdyistä lisäyksistä, poistoista ja/tai muutoksista aina kun sellaisia tehdään.

58 artikla

Luvan saaneiden alusten velvollisuudet

1.   Alusten on noudatettava kaikkia asiaa koskevia SEAFOn säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä.

2.   Luvan saaneilla aluksilla on oltava mukanaan voimassa oleva aluksen rekisteritodistus ja voimassa oleva kalastus- ja/tai jälleenlaivauslupa.

59 artikla

Alukset, joilla ei ole lupaa

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet SEAFO-yleissopimuksen kattamien lajien kalastuksen, aluksella pitämisen, jälleenlaivaamisen ja purkamisen kieltämiseksi aluksilta, joita ei ole merkitty SEAFOn luvan saaneiden alusten rekisteriin.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki tosiseikat, joiden perusteella on perusteltua aihetta epäillä, että alukset, joita ei ole merkitty SEAFOn luvan saaneiden alusten rekisteriin, harjoittavat SEAFO-yleissopimuksen kattamien lajien kalastusta tai jälleenlaivausta SEAFO-yleissopimusalueella.

3.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että SEAFOn luvan saaneiden alusten rekisteriin merkittyjen alusten omistajat eivät osallistu sellaisten alusten harjoittamaan kalastukseen, joita ei ole merkitty SEAFOn luvan saaneiden alusten rekisteriin, taikka ole muutoin siihen yhteydessä.

2 JAKSO

Jälleenlaivaukset

60 artikla

Merellä tapahtuvan jälleenlaivauksen kieltäminen

Jäsenvaltioiden on kiellettävä lippunsa alla purjehtivilta aluksilta SEAFO-yleissopimuksen kattamien lajien jälleenlaivaus merellä SEAFO-yleissopimusalueella.

61 artikla

Jälleenlaivaus satamassa

1.   Yhteisön kalastusalukset, jotka pyytävät SEAFO-yleissopimuksen kattamia lajeja SEAFO-yleissopimusalueella, saavat jälleenlaivata SEAFOn sopimuspuolen satamassa ainoastaan, jos ne ovat saaneet etukäteen luvan sopimuspuolelta, jonka satamassa jälleenlaivaus tapahtuu. Yhteisön kalastusalukset saavat jälleenlaivata ainoastaan, jos ne ovat saaneet etukäteen tällaisen jälleenlaivausluvan lippujäsenvaltiolta ja satamavaltiolta.

2.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen kalastusluvan saaneet kalastusalukset saavat etukäteen luvan ryhtyä jälleenlaivaukseen satamassa. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että jälleenlaivaus vastaa kunkin aluksen ilmoitettua saalista, ja vaadittava selvitys jälleenlaivauksesta.

3.   Yhteisön kalastusaluksen, joka jälleenlaivaa toiseen alukseen, jäljempänä ’vastaanottava alus’, minkä tahansa määrän SEAFO-yleissopimuksen kattamia SEAFO-yleissopimusalueella pyydettyjä lajeja, päällikön on jälleenlaivausta tehtäessä ilmoitettava vastaanottavan aluksen lippuvaltiolle kyseessä olevat lajit ja määrät sekä saaliiden jälleenlaivauksen päivämäärä ja sijainti sekä toimitettava lippujäsenvaltiolleen SEAFOn jälleenlaivausilmoitus liitteessä XII olevassa I osassa esitetyn mallin mukaisesti.

4.   Yhteisön kalastusaluksen päällikön on toimitettava vähintään 24 tuntia etukäteen seuraavat tiedot sille SEAFOn sopimuspuolelle, jonka satamassa jälleenlaivaus tapahtuu:

5.   Yhteisön lipun alla purjehtivan vastaanottavan aluksen päällikön on ilmoitettava satamavaltion toimivaltaisille viranomaisille viimeistään 24 tuntia ennen jälleenlaivauksen aloittamista ja jälleenlaivauksen päättyessä, kun se tapahtuu SEAFOn sopimuspuolen satamassa, aluksellaan olevat SEAFO-yleissopimuksen kattamien lajien saalismäärät ja toimitettava SEAFOn jälleenlaivausilmoitus näille toimivaltaisille viranomaisille 24 tunnin kuluessa.

6.   Vastaanottavan yhteisön aluksen päällikön on toimitettava viimeistään 48 tuntia ennen saaliin purkamista SEAFOn jälleenlaivausilmoitus sen satamavaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa purkaminen tapahtuu.

7.   Kunkin jäsenvaltion on toteutettava aiheelliset toimenpiteet saatujen tietojen täsmällisyyden tarkistamiseksi ja tehtävä yhteistyötä lippuvaltion kanssa sen varmistamiseksi, että puretut saaliit ovat vastaavat kunkin aluksen ilmoitettuja saaliita.

8.   Kunkin jäsenvaltion, jonka aluksilla on lupa kalastaa SEAFO-yleissopimusalueella SEAFO-yleissopimuksen kattamia lajeja, on ilmoitettava viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2008 komissiolle niiden lipun alla purjehtivien alusten jälleenlaivaamisia koskevat yksityiskohtaiset tiedot.

3 JAKSO

Säilyttämistoimenpiteet haavoittuvien syvänmeren luontotyyppien ja ekosysteemien hallinnoimiseksi

62 artikla

Kalastuskieltoalueet

Kaikki yhteisön kalastusalusten harjoittama SEAFO-yleissopimuksen kattamiin lajeihin kohdistuva kalastustoiminta on kiellettyä seuraavassa määritellyillä alueilla:

63 artikla

Kalastuksen uudelleen aloittaminen kalastuskieltoalueella

1.   Mitään kalastusta ei saa aloittaa uudelleen 62 artiklassa tarkoitetulla kalastuskieltoalueella, ennen kuin lippuvaltio on määritellyt ja kartoittanut alueella sijaitsevat haavoittuvat meriekosysteemit, mukaan luettuina merenalaiset vuoret, hydrotermiset halkeamat ja kylmän veden korallit, ja laatinut arvion tällaisissa haavoittuvissa meriekosysteemeissä harjoitettavan kalastuksen jatkamisen vaikutuksista.

2.   Lippujäsenvaltion on toimitettava 1 kohdan mukaisesti toteutetun määrittelyn, kartoituksen ja vaikutusten arvioinnin tulokset komissiolle, joka toimittaa ne SEAFOn tiedekomitean vuotuiseen kokoukseen.

3.   Jäsenvaltiot voivat esittää komissiolle kalastustutkimussuunnitelmia, joiden tavoitteena on arvioida kalastuksen vaikutusta elollisten vesiluonnonvarojen kestävyyteen ja meren haavoittuviin elinympäristöihin.

4 JAKSO

Toimenpiteet merilintujen tahattomien sivusaaliiden vähentämiseksi

64 artikla

Merilintujen kanssa kosketuksiin joutumista koskevat tiedot

Jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2008 kaikki saatavissa olevat tiedot merilintujen kanssa kosketuksiin joutumisista, mukaan luettuina tiedot niiden kalastusalusten tahattomista merilintusaaliista, jotka pyytävät SEAFO-yleissopimuksen piiriin kuuluvia lajeja.

65 artikla

Vähentämistoimenpiteet

1.   Kaikilla leveyspiirin 30 astetta eteläistä leveyttä eteläpuolella kalastavilla yhteisön aluksilla on oltava lintujenkarkotussiimat (tori-mastot).

2.   Pitkätsiimat saa laskea ainoastaan yöllä (eli nauttisen ilta- ja aamuhämärän välisen pimeän aikana (44). Yöllisessä pitkäsiimakalastuksessa saa käyttää ainoastaan turvallisuuden vaatimia aluksen valoja.

3.   Kalanjätteiden heittäminen mereen on kielletty pyydyksiä heitettäessä tai laskettaessa. Kalanjätteiden heittämistä mereen on vältettävä pyydyksiä nostettaessa. Kalanjätteet on heitettävä aina kun se on mahdollista aluksen päinvastaiselta puolelta kuin miltä pyydys nostetaan. Sellaisilla aluksilla tai sellaisissa kalastuksissa, joissa kalanjätteitä ei vaadita pitämään aluksella, on otettava käyttöön järjestelmä koukkujen poistamiseksi kalanjätteistä ja -päistä ennen kuin ne heitetään mereen. Verkot on puhdistettava ennen laskemista ja poistettava niistä kaikki, mikä saattaisi houkutella vesilintuja.

4.   Yhteisön kalastusalusten on otettava käyttöön lasku- ja nostomenettelyjä, jotka minimoivat ajan, jonka verkko lepää pinnalla silmät löysinä. Verkkojen huolto on mahdollisuuksien mukaan tehtävä siten, etteivät verkot ole vedessä.

5.   Yhteisön kalastusaluksia on rohkaistava kehittämään sellaisia pyydysmalleja, joilla minimoidaan todennäköisyys, että linnut osuvat sellaiseen verkon kohtaan, johon ne helpoiten sotkeutuvat. Tämä voi merkitä verkon painotuksen lisäämistä tai kelluttavuuden vähentämistä niin, että verkko vajoaa nopeammin, tai värillisten nauhojen taikka muiden välineiden asettamista sellaisten tiettyjen verkon osien yläpuolelle, joissa silmäkoko muodostaa erityisen vaaran linnuille.

6.   Sellaisille yhteisön kalastusaluksille, jotka on suunniteltu siten, että niistä puuttuu kalanjätteiden jalostustilat tai asianmukaiset tilat kalanjätteiden säilyttämiseksi aluksella taikka mahdollisuus heittää kalanjätteet mereen aluksen päinvastaiselta puolelta kuin miltä pyydys nostetaan, ei saa myöntää lupaa kalastaa SEAFO-yleissopimusalueella.

7.   Kalastustoimien yhteydessä elävinä kiinni saadut linnut on kaikin keinoin pyrittävä vapauttamaan elävinä, ja koukut on poistettava aina kun se on mahdollista, jottei lintujen henkeä vaarannettaisi.

5 JAKSO

Valvonta

66 artikla

Hammaskalaa (Dissostichus eleginoides) koskevat erityissäännökset

1.   Sellaisen aluksen päällikön, jolle on annettu lupa kalastaa hammaskalaa SEAFO-yleissopimusalueella 57 artiklan mukaisesti, on lähetettävä lippujäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille ja SEAFOn sihteeristölle sähköisessä muodossa oleva saalisraportti, jossa ilmoitetaan hänen aluksensa pyytämät hammaskalan määrät, myös se, että saalista ei ole. Raportti on lähetettävä joka viidentenä päivänä kalastusmatkan aikana. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava nämä tiedot viipymättä komissiolle.

2.   Jäsenvaltioiden, joiden aluksilla on lupa harjoittaa hammaskalan kalastusta SEAFO-yleissopimuksen alueella, on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2008 toimitettava yksityiskohtaiset saalis- ja pyyntiponnistustiedot komissiolle ja SEAFOn sihteeristölle.

67 artikla

Syvänmerenpunataskurapuja koskevat erityissäännökset

1.   Sellaisen aluksen päällikön, jolle on annettu lupa kalastaa syvänmerenpunataskurapuja (Chaceon spp.) SEAFO-yleissopimusalueella 57 artiklan mukaisesti, on lähetettävä lippujäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille ja SEAFOn sihteeristölle sähköisessä muodossa oleva saalisraportti, jossa ilmoitetaan aluksen pyytämät syvänmerenpunataskurapujen määrät, myös se, että saalista ei ole. Raportti on lähetettävä joka viidentenä päivänä kalastusmatkan aikana. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava nämä tiedot viipymättä komissiolle.

2.   Jäsenvaltioiden, joiden aluksilla on lupa harjoittaa syvänmerenpunataskurapujen kalastusta SEAFO-yleissopimuksen alueella, on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2008 toimitettava yksityiskohtaiset saalis- ja pyyntiponnistustiedot komissiolle ja SEAFOn sihteeristölle.

68 artikla

Tiedot alusten liikkeistä ja saaliista

1.   Kalastusalusten ja kalastustutkimusalusten, joilla on lupa kalastaa SEAFO-yleissopimusalueella ja joita käytetään kalastukseen, on lähetettävä saapumis-, saalis- ja poistumisilmoitus lippujäsenvaltion viranomaisille VMS-järjestelmää tai jotakin muuta soveltuvaa menettelyä käyttäen sekä, jos lippujäsenvaltio niin haluaa, SEAFOn pääsihteerille.

2.   Saapumisilmoitus on tehtävä enintään 12 tuntia ja vähintään 6 tuntia ennen aluksen kutakin saapumista SEAFO-yleissopimusalueelle, ja siinä on mainittava saapumispäivä ja -aika, aluksen maantieteellinen sijainti sekä aluksella olevien kalojen määrä lajeittain (kolmikirjaiminen FAO-koodi) ja elopainona (kg) ilmaistuna.

3.   Kunkin kalenterikuukauden lopussa on tehtävä saalisilmoitus lajeittain (kolmikirjaiminen FAO-koodi) ja elopainona (kg) ilmaistuna.

4.   Poistumisilmoitus on tehtävä enintään 12 tuntia ja vähintään 6 tuntia ennen aluksen poistumista SEAFO-yleissopimusalueelta. Ilmoituksessa on mainittava poistumispäivä ja-aika, aluksen maantieteellinen sijainti, kalastuspäivien lukumäärä sekä sellaiset SEAFO-yleissopimusalueella pyydetyt saaliit lajeittain (kolmikirjaiminen FAO-koodi) ja elopainona (kg) ilmaistuna, jotka pyydettiin sen jälkeen, kun kalastus aloitettiin SEAFO-yleissopimusalueella tai sen jälkeen, kun viimeisin saalisilmoitus tehtiin.

69 artikla

Tieteelliset havainnot ja kantojen arviointia tukevien tietojen kerääminen

1.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kaikilla sen SEAFO-yleissopimusalueella toimivilla kalastusaluksilla, jotka kohdentavat kalastuksensa SEAFO-yleissopimuksen piiriin kuuluviin lajeihin, on päteviä tieteellisiä tarkkailijoita.

2.   Kunkin jäsenvaltion on vaadittava, että kutakin sen lipun alla purjehtivaa alusta koskevat tarkkailijoiden keräämät tiedot toimitetaan 30 päivän kuluessa siitä, kun alus on poistunut SEAFO-yleissopimusalueelta. Tiedot on toimitettava SEAFOn tiedekomitean määrittelemässä muodossa. Jäsenvaltioiden on toimitettava jäljennös tiedoista komissiolle mahdollisimman pian huolehtien samalla yhdistämättömien tietojen luottamuksellisuuden turvaamisesta. Jäsenvaltio voi toimittaa jäljennöksen tiedoista myös SEAFOn pääsihteerille.

3.   Nimettyjen tarkkailijoiden on kerättävä ja tarkistettava tässä artiklassa tarkoitetut tiedot mahdollisimman laajasti 30 päivään kesäkuuta 2008 mennessä.

70 artikla

Muiden kuin sopimuspuolten alusten tarkkailu

1.   Jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivien kalastusalusten on annettava lippujäsenvaltiolleen tiedot muiden kuin sopimuspuolten lipun alla purjehtivien alusten mahdollisista kalastustoimista SEAFO-yleissopimusalueella. Tällaisten tietojen on käsitettävät muun muassa seuraavat:

2.   Kunkin jäsenvaltion on toimitettava 1 kohdassa tarkoitetut tiedot komissiolle niin pian kuin mahdollista. Komissio toimittaa tiedot edelleen SEAFOn pääsihteerille.

XI LUKU

IOTC-ALUEELLA KALASTAVIA YHTEISÖN ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

71 artikla

Merilintusivusaaliiden vähentäminen

1.   Jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava IOTClle ja jäljennöksenä komissiolle kaikki saatavissa olevat tiedot merilintujen kanssa kosketuksiin joutumisista, mukaan luettuina tiedot niiden kalastusalusten tahattomista saaliista.

2.   Jäsenvaltioiden on pyrittävä vähentämään merilintusivusaaliita kaikilla kalastusalueilla, kaikkina kausina ja kaikissa kalastusmuodoissa käyttämällä tehokkaita sivusaaliiden vähentämistoimenpiteitä.

3.   Leveyspiirin 30 astetta eteläistä leveyttä eteläpuolella kalastavilla yhteisön aluksilla on oltava käytössään lintujenkarkotussiimat (tori-mastot), joita koskevat seuraavat tekniset säännökset:

4.   Miekkakalaa pyytävät ”amerikkalaista pitkäsiimajärjestelmää” käyttävät ja siimanheittolaitteella varustetut yhteisön pintasiima-alukset vapautetaan 3 kohdan vaatimuksista.

72 artikla

Trooppisia tonnikaloja pyytävien alusten kalastuskapasiteetin rajoittaminen

1.   Jäsenvaltioiden on rajoitettava lippunsa alla purjehtivien, kokonaispituudeltaan vähintään 24 metriä olevien ja IOTC-alueella trooppisia tonnikaloja pyytävien alusten määrä pyydystyypeittäin vuoden 2006 pyyntiponnistuksen tasoille. Niiden on rajoitettava näille tasoille pyydystyypeittäin myös niiden lipun alla purjehtivien, kokonaispituudeltaan alle 24 metriä olevien ja niiden talousvyöhykkeen ulkopuolisella IOTC-alueella trooppisia tonnikaloja pyytävien alusten määrä. Alusten määrän rajoittamisen on oltava oikeassa suhteessa vastaavaan bruttorekisteritonneina (GRT) tai bruttotonneina (GT) ilmaistuun kokonaisvetoisuuteen. Kokonaisvetoisuutta ei saa ylittää, kun aluksia korvataan.

2.   Vuonna 2006 hallinnollisen menettelyn alaisena olevat alukset ja alukset, joiden rakentaminen on meneillään tai joiden rakentamiseen on jo saatu lupa ja jotka oli hyväksytty laivastoon otettaviksi, vapautetaan 1 kohdan säännöksistä.

3.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2008 ilmoitettava komissiolle kyseisellä alueella vuonna 2006 trooppisia tonnikaloja pyytäneiden alustensa määrä ja vetoisuus. Niiden on sitä varten todennettava VMS-tietueidensa, saalisraporttiensa, satamakäyntiensä tai muiden keinojen avulla alustensa tosiasiallinen paikallaolo ja kalastustoiminta IOTC-alueella vuonna 2006.

4.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat muuttaa alusten lukumäärää pyydystyypeittäin, jos ne voivat osoittaa komissiolle, ettei alusten lukumäärän muutos pyydystyypeittäin johda kyseisten kalakantojen pyyntiponnistuksen lisääntymiseen.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos niiden laivastoon ehdotetaan kapasiteetin siirtoa, siirrettävät alukset kuuluvat IOTCn alusrekisteriin tai muiden alueellisten tonnikalan kalastusjärjestöjen alusrekisteriin. Alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta harjoittavien alusten (IUU-alukset) luetteloon kirjattuja aluksia ei saa siirtää.

73 artikla

Miekkakalaa ja valkotonnikalaa pyytävien alusten kalastuskapasiteetin rajoittaminen

1.   Jäsenvaltioiden on rajoitettava lippunsa alla purjehtivien, kokonaispituudeltaan vähintään 24 metriä olevien ja IOTC-alueella miekkakalaa ja valkotonnikalaa pyytävien alusten määrä pyydystyypeittäin vuoden 2007 pyyntiponnistuksen tasoille. Jäsenvaltioiden on rajoitettava näille tasoille pyydystyypeittäin myös niiden lipun alla purjehtivien, kokonaispituudeltaan alle 24 metriä olevien ja niiden talousvyöhykkeen ulkopuolisella IOTC-alueella miekkakalaa ja valkotonnikalaa pyytävien alusten määrä. Alusten määrän rajoittamisen on oltava oikeassa suhteessa vastaavaan bruttorekisteritonneina (GRT) tai bruttotonneina (GT) ilmaistuun kokonaisvetoisuuteen. Kokonaisvetoisuutta ei saa ylittää, kun aluksia korvataan.

2.   Vuonna 2007 hallinnollisen menettelyn alaisena olevat alukset ja alukset, joiden rakentaminen on meneillään tai joiden rakentamiseen on jo saatu lupa ja jotka oli hyväksytty laivastoon otettaviksi, vapautetaan 1 kohdan säännöksistä.

3.   Jäsenvaltioiden on viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2008 ilmoitettava komissiolle kyseisellä alueella vuonna 2007 miekkakalaa ja valkotonnikalaa pyytäneiden alustensa määrä ja vetoisuus. Niiden on sitä varten todennettava VMS-tietueidensa, saalisraporttiensa, satamakäyntiensä tai muiden keinojen avulla alustensa tosiasiallinen paikallaolo ja kalastustoiminta IOTC-alueella vuonna 2007.

4.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat muuttaa alustensa lukumäärää pyydystyypeittäin, jos ne voivat osoittaa komissiolle, ettei alusten lukumäärän muutos pyydystyypeittäin johda kyseisten kalakantojen pyyntiponnistuksen lisääntymiseen.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos niiden laivastoon ehdotetaan kapasiteetin siirtoa, siirrettävät alukset kuuluvat IOTCn alusrekisteriin tai muiden alueellisten tonnikalan kalastusjärjestöjen alusrekisteriin. Alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta harjoittavien alusten (IUU-alukset) luetteloon kirjattuja aluksia ei saa siirtää.

XII LUKU

SPFO-ALUEELLA KALASTAVIA YHTEISÖN ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

74 artikla

Pelaginen kalastus — kapasiteetin rajoittaminen

1.   Jäsenvaltioiden on rajoitettava lippunsa alla purjehtivien, vuonna 2008 pelagisia kantoja pyytävien alusten bruttovetoisuuden kokonaistaso SPFO-alueella vuonna 2007 kirjatuille kokonaisbruttovetoisuuden tasoille siten, että varmistetaan Etelä-Tyynenmeren pelagisten kalavarojen kestävä hyödyntäminen.

2.   Jäsenvaltioiden on viimeistään 15 päivänä tammikuuta 2008 ilmoitettava komissiolle kyseisellä alueella vuonna 2007 kirjattu bruttovetoisuuden kokonaistaso niiden lipun alla purjehtivien, vuonna 2007 aktiivisesti kalastaneiden alusten osalta. Näitä tietoja toimittaessaan jäsenvaltioiden on todennettava VMS-tietueiden, saalisraporttien, satamakäyntien tai muiden keinojen avulla alustensa tosiasiallinen paikallaolo SPFO-alueella vuonna 2007.

3.   Jäsenvaltiot, jotka ovat harjoittaneet pelagista kalastusta Etelä-Tyynellämerellä muulloin kuin vuonna 2007, voivat harjoittaa kalastusta SPFO-alueella vuonna 2008 edellyttäen, että ne rajoittavat pyyntiponnistustaan vapaaehtoisesti. Näiden jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä SPFO-alueella kalastusta harjoittavien alustensa nimet ja tiedot, bruttovetoisuus mukaan luettuna.

4.   Jäsenvaltioiden on toimitettava mahdolliset SPFO-alueen pelagisia kantoja koskevat arvioinnit ja tutkimukset SPFOn väliaikaisen tieteellisen työryhmän tarkasteltavaksi ja rohkaistava tieteellisten asiantuntijoidensa aktiivista osallistumista SPFO:n pelagisia lajeja koskeviin tutkimuksiin.

5.   Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan varmistettava tarkkailijajärjestelmän kattavuuden asianmukainen taso niiden lipun alla purjehtivilla kalastusaluksilla tarkkaillakseen Etelä-Tyynellämerellä harjoitettavaa pelagista kalastusta ja kerätäkseen merkityksellisiä tieteellisiä tietoja.

75 artikla

Pohjakalastus

1.   Jäsenvaltioiden on rajoitettava SPFO-alueella harjoitettavaa pohjakalastusta koskeva pyyntiponnistus tai saalismäärä 1 päivän tammikuuta 2002 ja 31 päivän joulukuuta 2006 välisen ajanjakson vuotuisille keskitasoille, jotka ilmaistaan kalastusalusten lukumääränä ja muina saalistasoa, pyyntiponnistusta ja kalastuskapasiteettia kuvastavina muuttujina.

2.   Jäsenvaltiot eivät saa laajentaa pohjakalastustoimintaansa SPFO-alueeseen kuuluville uusille alueille, joilla tällaista kalastusta ei nykyisin harjoiteta.

3.   Yhteisön alusten on lopetettava pohjakalastustoimintansa alle viiden meripeninkulman päässä sellaisesta SPFO-alueeseen kuuluvasta paikasta, jossa on kalastustoimien yhteydessä havaittu näyttöä haavoittuvista meriekosysteemeistä. Yhteisön alusten on raportoitava havainnostaan ja ilmoitettava kyseisen ekosysteemin sijainti ja laji lippuvaltionsa viranomaisille, komissiolle ja SPFOn väliaikaiselle sihteeristölle, jotta asianomaisen paikan suhteen voidaan toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.

4.   Jäsenvaltioiden on nimettävä tarkkailijat kullekin lippunsa alla purjehtivalle alukselle, joka harjoittaa tai aikoo harjoittaa SPFO-alueella pohjatroolausta, sekä varmistettava tarkkailijajärjestelmän kattavuuden asianmukainen taso lippunsa alla purjehtivilla kalastusaluksilla, jotka harjoittavat SPFO-alueella muunlaista pohjakalastusta.

76 artikla

Tietojen keruu ja jako

Jäsenvaltioiden on kerättävä, tarkistettava ja toimitettava tietoja noudattaen tietojen keruuta, raportointia, tarkistamista ja vaihtoa koskevissa SPFO:n säännöissä esitettyjä menettelyjä.

XIII LUKU

WCPFC-ALUEELLA KALASTAVIA YHTEISÖN ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

77 artikla

Pyyntiponnistusrajoitukset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että isosilmätonnikalan, keltaevätonnikalan, boniitin ja eteläisen Tyynenmeren valkotonnikalan kokonaispyyntiponnistus WCPFC-alueella rajoitetaan yhteisön ja alueen rannikkovaltioiden kalastuskumppanuussopimuksissa määriteltyyn pyyntiponnistukseen.

78 artikla

Kalojen yhteenkokoamiseen tarkoitettujen välineiden käyttöä koskevat hoitosuunnitelmat

1.   Jäsenvaltioiden, joiden alukset saavat kalastaa WCPFC-alueella, on laadittava kalojen yhteenkokoamiseen tarkoitettujen ankkuroitujen tai kelluvien välineiden käyttöä koskevia hoitosuunnitelmia. Hoitosuunnitelmien on sisällettävä strategioita isosilmätonnikalan ja keltaevätonnikalan nuoriin yksilöihin kohdistuvan vaikutuksen rajoittamiseksi.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut hoitosuunnitelmat on toimitettava komissiolle viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2008. Komissio laatii näiden hoitosuunnitelmien perusteella yhteisön hoitosuunnitelman, jonka se toimittaa WCPFCn sihteeristöön viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008.

79 artikla

Miekkakalaa pyytävien alusten enimmäismäärä

WCPFC-alueella linjan 20o S eteläpuolella sijaitsevilla alueilla miekkakalaa pyytävien yhteisön alusten lukumäärä saa olla enintään 14. Tähän kalastukseen voivat osallistua ainoastaan Espanjan lipun alla purjehtivat yhteisön alukset.

XIV LUKU

ICCAT-ALUEELLA KALASTAVIA YHTEISÖN ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

80 artikla

Merilintusivusaaliiden vähentäminen

1.   Jäsenvaltioiden on kerättävä kaikki saatavissa olevat tiedot merilintujen kanssa kosketuksiin joutumisista, mukaan luettuina tiedot niiden kalastusalusten tahattomista merilintusaaliista, ja toimitettava tiedot ICCATn sihteeristölle ja komissiolle.

2.   Jäsenvaltioiden on pyrittävä vähentämään merilintusivusaaliita kaikilla kalastusalueilla, kaikkina kausina ja kaikissa kalastusmuodoissa käyttämällä tehokkaita sivusaaliiden vähentämistoimenpiteitä.

3.   Leveyspiirin 20 astetta eteläistä leveyttä eteläpuolella kalastavilla yhteisön aluksilla on oltava käytössään lintujenkarkotussiimat (tori-mastot), joita koskevat seuraavat tekniset säännökset:

4.   Miekkakalaa pyytävät yhteisön pitkäsiima-alukset voivat 3 kohdasta poiketen käyttää monofilamentista valmistettua pitkäsiimapyydystä edellyttäen, että kyseiset alukset:

81 artikla

Miekkakalan pyyntikieltoalueen ja -ajan vahvistaminen Välimerellä

Miekkakalan, erityisesti pienten kalojen, suojelemiseksi kielletään miekkakalan kalastus Välimerellä 15 päivästä lokakuuta 15 päivään marraskuuta 2008.

82 artikla

Hait

Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä kalastuskuolevuuden vähentämiseksi Pohjois-Atlantin makrillihain pyynnissä.

XV LUKU

LAITON, ILMOITTAMATON JA SÄÄNTELEMÄTÖN KALASTUS

83 artikla

Pohjois-Atlantti

Laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta Pohjois-Atlantilla harjoittaviin aluksiin sovelletaan liitteessä XIII säädettyjä toimenpiteitä.

XVI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

84 artikla

Tietojen toimittaminen

Kun jäsenvaltiot toimittavat asetuksen (ETY) N:o 2847/93 15 artiklan 1 kohdan ja 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissiolle tietoja pyydettyjen kantojen puretuista määristä, niiden on käytettävä tämän asetuksen liitteessä I säädettyjä kantojen koodeja.

85 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008.

Ennen 1 päivää tammikuuta 2008 alkaviksi ajanjaksoiksi vahvistettujen CCAMLR-alueen TACien osalta 41 artiklaa sovelletaan niiden jaksojen alusta, joina TACeja sovelletaan.

(1)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 865/2007 (EUVL L 192, 24.7.2007, s. 1).

(2)  EUVL L 115, 9.5.1996, s. 3.

(3)  EUVL L 70, 9.3.2004, s. 8, asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 441/2007 (EUVL L 104, 21.4.2007, s. 28).

(4)  EUVL L 150, 30.4.2004, s. 1.

(5)  EUVL L 345, 28.12.2005, s. 5.

(6)  EUVL L 65, 7.3.2006, s. 1.

(7)  EUVL L 122, 11.5.2007, s. 7.

(8)  EUVL L 157, 19.6.2007, s. 1.

(9)  EYVL L 276, 10.10.1983, s. 1. asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1804/2005 (EUVL L 290, 4.11.2005, s. 10).

(10)  EYVL L 274, 25.09.1986, s. 1. asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 3259/94 (EYVL L 339, 29.12.1994, s. 11).

(11)  EYVL L 132, 21.05.1987, s. 9.

(12)  EYVL L 365, 31.12.1991, s. 1. asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 448/2005 (EUVL L 74, 19.3.2005, s. 5).

(13)  EUYL L 261, 20.10.1993, s. 1. asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1098/2007 (EUVL L 248, 22.09.2007, s. 1).

(14)  EYVL L 171, 6.7.1994, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2943/95 (EYVL L 308, 21.12.1995 s. 15).

(15)  EYVL L 125, 27.04.1998, s. 1. asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2166/2005 (EUVL L 345, 28.12.2005, s. 5).

(16)  EYVL L 191, 7.7.1998, s. 10. asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2187/2005 (EUVL L 349, 31.12.2005, s. 1).

(17)  EYVL L 351, 28.12.2002, s. 6. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2269/2004 (EUVL L 396, 31.12.2004, s. 1).

(18)  EUVL L 289, 7.11.2003, s. 1.

(19)  EUVL L 333, 20.12.2003, s. 17.

(20)  EUVL L 97, 1.4.2004, s. 16. asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1099/2007 (EUVL L 248, 22.09.07, s. 11).

(21)  EUVL L 340, 23.12.2005, s. 3.

(22)  EUVL L 384, 29.12.2006, s. 28, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 754/2007 (EUVL L 172, 30.6.2007, s. 26).

(23)  EUVL L 36, 8.2.2007, s. 6.

(24)  EUVL L 123, 12.5.2007, s. 3.

(25)  EUVL L 318, 5.12.2007, s. 1.

(26)  EYVL L 226, 29.8.1980, s. 48.

(27)  EYVL L 226, 29.8.1980, s. 12.

(28)  EUVL L 172, 30.6.2007, s. 1.

(29)  EUVL L 15, 20.1.2007, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 898/2007 (EUVL L 196, 28.7.2007, s. 22).

(30)  EYVL L 190, 4.7.1998, s. 34.

(31)  EYVL L 270, 13.11.1995, s. 1. asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(32)  EYVL L 227, 12.8.1981, s. 21

(33)  EYVL L 186, 28.07.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(34)  EYVL L 234, 31.8.2002, s. 39.

(35)  EYVL L 162, 18.6.1986, s. 33.

(36)  EUVL L 224, 16.8.2006, s. 22.

(37)  EYVL L 236, 5.10.1995, s. 24.

(38)  EUVL L 196, 18.7.2006, s. 14.

(39)  EUVL L 32, 4.2.2005, s. 1.

(40)  EYVL L 22, 25.1.2003, s. 5.

(41)  EUVL L 349, 31.12.2005, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 809/2007 (EUVL L 182, 12.7.2007, s. 1).

(42)  EUVL L 5, 9.1.2004, s. 25, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1799/2006 (EUVL L 341, 7.12.2006, s. 26).

(43)  EYVL L 121, 12.5.1994, s. 3.

(44)  Nauttisen hämärän tarkat ajat on merkitty Nautical Almanac -kalenterin taulukoihin asianomaisen leveysasteen, paikallisen ajan ja päivämäärän osalta. Kaikki ajankohdat on ilmoitettava Greenwichin keskiaikana, olipa kyse aluksen toimista tai tarkkailijan raportoinnista.