13.3.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 69/13

I

A.

1.

2.

3.

4.

B.

C.

D.

E.

II

A.

B.

C.

D.

E.

F.

III

LIITE:

1.

Kanne osoitetaan aina virkamiestuomioistuimen kirjaamolle. Kanteen on oltava työjärjestyksen 34 artiklan määräysten mukainen.

2.

Tiedoista, jotka kanteessa on mainittava, samoin kuin siihen liitettävistä asiakirjoista määrätään työjärjestyksen 35 artiklan 1, 2, 3 ja 5 kohdassa.

3.

Työjärjestyksen 35 artiklan 5 kohta ja 39 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta koskevat asianajajan kelpoisuuden osoittavaa asiakirjaa, joka kantajan asianajajan ja vastaajan asiamiestä mahdollisesti avustavan asianajajan on jätettävä kirjaamoon. Muistutettakoon, että yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 19 artiklassa määrätään pakollisen edustuksen periaatteesta virkamiestuomioistuimessa. Lukuun ottamatta jäsenvaltioita ja muita ETA-sopimuksen osapuolina olevia valtioita (Norja, Islanti ja Liechtenstein) sekä yhteisön toimielimiä, joita edustavat niiden asiamiehet, asianosaisilla on siis oltava edustajanaan asianajaja, jolla on kelpoisuus esiintyä tuomioistuimessa jossakin jäsenvaltiossa tai muussa ETA-sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa. Asianajajapakko ei koske maksutonta oikeudenkäyntiä koskevien hakemusten käsittelyä (ks. tältä osin I osan E jakso).

4.

Täsmennettäköön lisäksi, että vaikka minkäänlaista kantajan häntä edustavalle asianajajalle antamaa kirjallista valtakirjaa ei vaadita kanteen nostamisen yhteydessä, kaikista muutoksista, jotka koskevat asianajajan tai asianajajien määrää ja henkilötietoja (esim. asianajajan vaihtaminen toiseen, toisenkin asianajajan läsnäolo, yhdelle kanteen vireille panneista asianajajista annetun valtuutuksen peruuttaminen), on ilmoitettava kirjaamoon viipymättä kirjallisesti.

5.

Kantajan asianajajan on ilmoitettava kanteen ensimmäisellä sivulla selvästi osoitteensa, puhelinnumeronsa ja faksinumeronsa sekä sähköpostiosoitteensa. Siinä tapauksessa, että prosessiosoitteeksi on valittu Luxemburg työjärjestyksen 35 artiklan 3 kohdan nojalla, kantajan omaa osoitetta ei voida hyväksyä prosessiosoitteeksi.

6.

Asianajajan on merkittävä luettavissa oleva allekirjoitus käsin kanteen loppuun. Allekirjoituksen puuttumista ei voida korjata. Minkäänlaista jäljennöstä, kuten leimaa, allekirjoituksen näköiskappaletta, valokopiota jne. ei hyväksytä. Jos edustajia on useita, riittää, että yksi heistä allekirjoittaa kanteen. Muun henkilön kuin kantajan edustajan tai edustajien valtuutuksen perusteella merkitsemää allekirjoitusta ei hyväksytä, vaikka tämä allekirjoittaja työskentelisi samassa asianajotoimistossa kuin edustajat.

7.

Oikeudenkäyntikielenä on kieli, joka on valittu kanteen laatimista varten työjärjestyksen 29 artiklan mukaisesti, jossa viitataan kieliä koskevan järjestelyn osalta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklaan.

8.

Sekä asianosaisten oman edun että hyvän oikeudenhoidon vuoksi kirjelmien on oltava niin ytimekkäitä kuin mahdollista, kun otetaan huomioon tosiseikkojen luonne ja esitettävien seikkojen monitahoisuus. Kanne ei siten saa lähtökohtaisesti olla pidempi kuin 10–30 sivua asiaan liittyvien erityispiirteiden mukaan.

9.

Kanteen vaatimukset on esitettävä tarkasti kanteen alussa tai lopussa, ja ne on numeroitava.

10.

Jos kantajien määrä on vähintään 10, kanteeseen on liitettävä luettelo kaikkien nimistä ja osoitteista, ja se on lähetettävä sähköpostitse kirjaamoon osoitteeseen tfp.greffe@ curia.europa.eu samanaikaisesti kanteen kanssa, ja tässä yhteydessä on ilmoitettava selkeästi asia, johon luettelo liittyy.

11.

Kanteen lisäksi on esitettävä asian lyhennelmä, jolla helpotetaan työjärjestyksen 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tiedonannon laatimista kirjaamossa. Tämä lyhennelmä, joka ei saa olla yli kaksi sivua pitkä, on myös toimitettava sähköpostitse osoitteeseen tfp.greffe@curia.europa.eu, missä yhteydessä on ilmoitettava selkeästi asia, johon se liittyy. Lyhennelmä on pääsääntöisesti saatavilla kokonaisuudessaan www.curia.europa.eu-sivuston omalla sivulla, jotta jokainen, jota asia koskee, voi tehdä tiedonhakuja. Lyhennelmässä on tästä syystä noudatettava tiettyjä tyylillisiä vaatimuksia, jotka ilmoitetaan kyseisen internetsivuston mainitulla sivulla.

12.

Työjärjestyksen 44 artiklan 4 kohdan nojalla esitetty vaatimus siitä, että asiaa koskevista julkaisuista jätettäisiin pois kantajan nimi (nimettömyys), muiden henkilöiden nimet tai jotkin tiedot, on perusteltava asianmukaisesti ja ilmoitettava selvästi kanteen liitteenä olevassa kirjeessä.

13.

Jos kanne nostetaan sen jälkeen, kun on tehty maksutonta oikeudenkäyntiä koskeva hakemus (ks. I osa, E jakso), joka keskeyttää kanteen vireillepanoa koskevan määräajan työjärjestyksen 97 artiklan 4 kohdan mukaisesti, tästä on mainittava kanteen alussa. Jos kanne nostetaan sen jälkeen kun maksutonta oikeudenkäyntiä koskevasta hakemuksesta annettu määräys on annettu tiedoksi, kanteessa on mainittava myös päivämäärä, jona määräys on annettu tiedoksi kantajalle.

14.

Kanteiden on oltava ulkoasultaan sellaisia, että niitä voidaan hallinnoida sähköisesti virkamiestuomioistuimessa ja erityisesti että ne voidaan skannata ja merkit voidaan tunnistaa. Näin ollen tulisi noudattaa seuraavia vaatimuksia:

15.

Lisäksi kanteen ja liitteiden sivujen oikeassa yläkulmassa on numero, ja numerointi on juokseva siten, että se kattaa myös liitteet ja mahdolliset välilehdet. Numeroinnin avulla pyritään varmistamaan, että kaikki sivut huomioidaan, jos liitteet skannataan virkamiestuomioistuimessa.

16.

Työjärjestyksen 34 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla kanne ja kaikki sen mahdolliset liitteet, samoin kuin muutkin oikeudenkäyntiasiakirjat, on jätettävä virkamiestuomioistuimelle, samoin kuin viisi jäljennöstä virkamiestuomioistuinta varten ja yksi jäljennös kutakin asianosaista varten (eli normaalisti seitsemän jäljennöstä). Asianajajan on merkittävä jokaisen jäljennöksen ensimmäiselle sivulle hänen itsensä allekirjoittama tai nimikirjaimilla merkitsemä maininta siitä, että jäljennös vastaa alkuperäiskappaletta. Jollei näiden ohjeiden 34 kohdassa toisin määrätä, kirjaamoon ei siis voida lähettää kirjelmiä ja/tai niiden liitteitä sähköisinä tiedostoina.

17.

Virkamiestuomioistuin kehottaa asianosaisia tekemään tarkan valinnan ottaessaan liitteiksi asian kannalta merkityksellisiä asiakirjoja. Tällainen valinta on toivottavaa aineellisten ja kielellisten vaatimusten vuoksi, joita virkamiestuomioistuimen ja asianosaisten on noudatettava. Varsinkaan tietoja, jotka ovat virkamiestuomioistuimen itsensä saatavilla (esim. kirjelmissä siteerattu yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytäntö), ei pidä toimittaa. Liitteiden osalta on noudatettava seuraavia muotovaatimuksia:

18.

Jotta asianosaisilla olisi mahdollisuus korjata kanteen muotovirheitä, tietyissä tapauksissa vaaditaan kanteen täydentämistä. Täten työjärjestyksen 36 artiklassa ja kirjaajan ohjeiden 8 artiklan 1 kohdassa määrätään, että kirjaaja kehottaa täydentämään kannetta, jos seuraavat tiedot tai liitteet puuttuvat, sillä muutoin kanne saatetaan jättää tutkimatta:

19.

Kirjaajan ohjeiden 8 artiklan 1 kohdan nojalla puutteellisuuden korjaamista voidaan vaatia tilanteen mukaan myös silloin, kun kanne ei ole näiden käytännön ohjeiden mukainen.

20.

Kirjaaja asettaa kantajalle kanteen täydentämistä varten määräajan työjärjestyksen 36 artiklan mukaisesti.

21.

Edellä 18 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kannetta ei anneta vielä tiedoksi vastaajalle. Jos kannetta täydennetään määräajassa, menettely jatkuu. Jos kannetta ei täydennetä, virkamiestuomioistuin päättää kanteen mahdollisesta tutkimatta jättämisestä.

22.

Kirjaaja päättää edellä 19 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, onko tiedoksiantoa syytä lykätä. Jos puutteellisuutta ei korjata tai asia riitautetaan, kirjaaja saattaa asian presidentin ratkaistavaksi kirjaajan ohjeiden 8 artiklan 7 kohdan nojalla.

23.

Kaikki riidanalaisen toimen täytäntöönpanon lykkäämistä ja muita välitoimia koskevat hakemukset on tehtävä työjärjestyksen 102 artiklassa asetettuja edellytyksiä noudattaen.

24.

Tämän osan A jaksossa esitetyt selitykset ja ohjeet kanteista koskevat soveltuvin osin myös muita kirjelmiä ja asiakirjoja, jotka toimitetaan virkamiestuomioistuimelle kirjallisen käsittelyn yhteydessä.

25.

Tiedot, jotka on mainittava vastineessa, on vahvistettu työjärjestyksen 39 artiklan 1 kohdassa. Valtakirja tai valtakirjat, jotka vastaajana oleva toimielin/virasto antaa asiamiehelleen tai asiamiehilleen ja/tai mahdollisesti asianajajalle yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 19 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti, on toimitettava vastineen mukana mutta mahdollisista liitteistä erillään.

26.

Vastineen sivumäärää koskee sama rajoitus kuin kannetta, eli pituuden on oltava 10–30 sivua asiaan liittyvien erityispiirteiden mukaan. Muiden kirjelmien on yleensä oltava lyhyempiä kuin 15 sivua.

27.

Toimielimiä ja virastoja kehotetaan liittämään vastineeseensa järjestelmällisesti niiden huomautuksissa mainitut yleisluonteiset asiakirjat, joita ei ole julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

28.

Lisäksi jokaisen kirjelmän ensimmäisellä sivulla on mainittava seuraavat tiedot:

29.

Tämän osan A jaksossa mainittuja sääntöjä, jotka koskevat tapauksia, joissa vaaditaan tai voidaan vaatia kanteen täydentämistä, noudatetaan soveltuvin osin vastineeseen ja muihin kirjalliseen käsittelyyn liittyvien kirjelmien ja asiakirjojen osalta.

30.

Jokainen kirjelmä ja oikeudenkäyntiasiakirja sekä yleisemmin koko virkamiestuomioistuimelle osoitettu kirjeenvaihto, mukaan lukien määräajan pidentämistä koskevat hakemukset, on jätettävä kirjaamoon alkuperäiskappaleena.

31.

Jos virkamiestuomioistuimeen toimitetaan oikeudenkäynnin määräaikojen noudattamiseksi asiakirjan jäljennös sähköisesti ennen tämän asiakirjan alkuperäiskappaleen jättämistä (mahdollisuus, joka annetaan työjärjestyksen 34 artiklan 6 kohdassa), se voidaan lähettää seuraavasti:

Jokaisen sellaisen oikeudenkäyntiasiakirjan alkuperäiskappaleen ensimmäiselle sivulle, joka on lähetetty aikaisemmin sähköisesti, on merkittävä ”lähetetty faksitse/sähköpostitse (pvm))”, jotta vastaavat asiakirjat kyetään tunnistamaan helposti.

32.

Kun oikeudenkäyntiasiakirjaan sisältyy liitteitä, työjärjestyksen edellä mainitun määräyksen mukaisesti virkamiestuomioistuimeen faksitse tai sähköpostitse toimitettu jäljennös voi sisältää vain itse asiakirjan ja liiteluettelon.

33.

Jos asiakirja toimitetaan sähköpostitse, ainoastaan allekirjoitetun alkuperäiskappaleen skannattu jäljennös hyväksytään. Pelkkä tietokonetiedosto, sähköisesti allekirjoitettu tiedosto tai tietokoneella luotu allekirjoituksen näköiskappale ei täytä työjärjestyksen 34 artiklan 6 kohdassa asetettuja edellytyksiä.

34.

Prosessuaalisten määräaikojen noudattamisen kannalta kirjelmän tai oikeudenkäyntiasiakirjan lähettäminen faksitse tai sähköpostitse hyväksytään ainoastaan, jos allekirjoitettu alkuperäiskappale saapuu kirjaamoon viimeistään työjärjestyksen 34 artiklan 6 kohdassa asetetussa määräajassa eli kymmenen päivän kuluessa faksin tai sähköpostin saapumisesta. Muistutettakoon, että työjärjestyksen 100 artiklan 3 kohdassa määrättyä määräaikojen pidentämistä pitkien etäisyyksien vuoksi kymmenellä päivällä ei sovelleta tähän määräaikaan. Sitä vastoin työjärjestyksen 100 artiklan 2 kohdan mukaisesti silloin, jos työjärjestyksen 34 artiklan 6 kohdan mukaisen kymmenen päivän määräajan viimeinen päivä on lauantai, sunnuntai tai virallinen vapaapäivä (joita koskeva luettelo on yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen liitteenä), katsotaan määräajan jatkuvan tätä seuraavan ensimmäisen työpäivän päättymiseen saakka.

35.

Jokaisen oikeudenkäyntiasiakirjan allekirjoitettu alkuperäiskappale on lähetettävä viipymättä sähköisen lähettämisen jälkeen, eikä alkuperäiskappaleeseen saa tehdä mitään korjauksia tai muutoksia, vaikka ne olisivat vähäisiäkin, lukuun ottamatta kirjoitusvirheiden korjauksia, jotka on kuitenkin lueteltava erillisellä arkilla, joka toimitetaan alkuperäiskappaleen mukana. Jos allekirjoitettu alkuperäiskappale ja aikaisemmin lähetetty jäljennös poikkeavat toisistaan, ainoastaan allekirjoitetun alkuperäiskappaleen toimittamispäivä otetaan muissa kuin viimeksi mainituissa tapauksissa huomioon prosessuaalisten määräaikojen noudattamisen kannalta.

36.

Jollei työjärjestyksen 44 artiklan 2 ja 3 kohdan määräyksistä muuta johdu, virkamiestuomioistuin ottaa huomioon vain ne asiakirjat, joihin asianosaisten edustajat ovat voineet tutustua ja joista he ovat voineet lausua (työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohta).

37.

Asianosainen voi kuitenkin pyytää, että

38.

Työjärjestyksen 46 artiklan 3 kohdan tai 110 artiklan 2 kohdan nojalla esitettävä luottamuksellista käsittelyä koskeva pyyntö on aina tehtävä erillisellä asiakirjalla.

39.

Tällaisen pyynnön on oltava täsmällinen, ja pyyntö on rajoitettava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä. Pyyntö ei saa missään tapauksessa koskea koko kirjelmää, ja se saa ainoastaan poikkeuksellisesti koskea kirjelmän liitettä kokonaisuudessaan.

40.

Luottamuksellista käsittelyä koskevassa pyynnössä on esitettävä täsmällisesti kyseiset tiedot tai kohdat, ja siinä on oltava lyhyet perustelut siitä, miksi kyseiset tiedot tai kohdat ovat salaisia tai luottamuksellisia.

41.

Luottamuksellista käsittelyä koskevaan pyyntöön on liitettävä kyseisestä kirjelmästä tai asiakirjasta sellainen ei-luottamuksellinen versio, josta on poistettu pyynnössä tarkoitetut tiedot tai kohdat.

42.

Maksutonta oikeudenkäyntiä koskevaa hakemusta tehtäessä on ehdottomasti käytettävä näiden käytännön ohjeiden liitteenä olevaa lomaketta. Maksutonta oikeudenkäyntiä koskevaa hakemusta, jota ei ole tehty kyseisellä lomakkeella, ei oteta huomioon; tällaisen hakemuksen johdosta kirjaaja lähettää vastauksen, jossa huomautetaan siitä, että hakemusta tehtäessä on ehdottomasti käytettävä lomaketta, jonka kirjaaja liittää vastaukseensa.

43.

Lomake on ladattavissa sivustolta www.curia.europa.eu. Lomake voidaan myös pyytää virkamiestuomioistuimen kirjaamosta sähköpostitse, postitse tai puhelimitse (ks. yhteystiedot jäljempänä).

44.

Asianmukaisesti täytetty ja allekirjoitettu lomake selvityksineen on lähetettävä seuraavaan postiosoitteeseen: Greffe du Tribunal de la fonction publique, L-2925 Luxembourg (puhelin + 352 4303-1, faksi + 352 4303-4453, sähköpostiosoite tfp.greffe@curia.europa.eu).

45.

Virkamiestuomioistuimen julkiset istunnot pidetään

46.

Istuntoa koskevassa kutsussa mainitaan aina paikka, jossa istunto pidetään. Dalsgaard-salissa on tekniset valmiudet simultaanitulkkaukseen kaikille Euroopan yhteisöjen virallisille kielille, kun taas Allegro-salissa tällaista valmiutta ei ole, ja näin siellä pidettävät istunnot käydään yksinomaan ranskan kielellä. Mikäli viimeksi mainitussa tilanteessa tulkkien läsnäoloa koko istunnon ajan tai määrättyjä tarkoituksia varten kuitenkin pidetään erityisistä syistä välttämättömänä (esim. mikäli tuomioistuin on määrännyt asian käsittelyyn henkilökohtaisesti saapumaan sellaisen asianosaisen, joka ei kykene ilmaisemaan itseään ranskan kielellä), tätä koskeva perusteltu pyyntö on esitettävä tuomioistuimelle istuntoa koskevan kutsun vastaanottamisen jälkeen, jotta voidaan vaihtaa istuntosalia tai järjestää tulkit mahdollisimman nopeasti.

47.

Rakennusten kartta on saatavilla Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen internetsivuilta osoitteesta www.curia.europa.eu. Autojen pysäköinti molempien rakennusten läheisyyteen on vaivatonta mutta maksullista. Erasmus-rakennuksessa on myös maanalainen pysäköintihalli, jota vierailijat voivat käyttää.

48.

Sisäänpääsyä yhteisöjen tuomioistuimen rakennuksiin valvotaan turvallisuussyistä. Asianosaisia ja heidän edustajiaan pyydetään saapuessaan esittämään henkilötodistus, passi, asianajajakortti tai jokin muu henkilöllisyyden osoittava asiakirja.

49.

Kirjaaja kutsuu asianosaisten edustajat istuntoon joitakin viikkoja ennen istuntoa. Istunnon lykkäämistä koskeva pyyntö voidaan hyväksyä vain poikkeusoloissa. Tätä koskevat pyynnöt on perusteltava, niiden liitteenä on esitettävä asianmukaiset selvitykset ja ne on toimitettava tuomioistuimelle riittävän ajoissa.

50.

Asianosaiset saavat istuntoa koskevan kutsun mukana esittelevän tuomarin suullista käsittelyä varten laatiman valmistelevan kertomuksen. Kertomuksessa mainitaan yleensä oikeudenkäynnin kohde, asianosaisten vaatimukset, ne seikat, joihin asianosaisia pyydetään suullisissa lausumissaan keskittymään, ne tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joiden syvällisempi tarkastelu jne. on tarpeen, sekä asianosaisten edustajien avauspuheenvuorojen ohjepituus; virkamiestuomioistuin voi myös ilmoittaa aikomuksestaan tutkia sovintoratkaisun mahdollisuuksia istunnon yhteydessä.

51.

Jos asianosaisen edustajalla ei ole aikomusta osallistua istuntoon, häntä pyydetään ilmoittamaan tästä tuomioistuimelle hyvissä ajoin. Tässä tilanteessa istunto pidetään hänen poissaolostaan huolimatta. Istunto pidetään ilman asianosaista myös, mikäli tuomioistuin toteaa, ettei asianosainen ole paikalla eikä tästä ole asianmukaisesti ilmoitettu.

52.

Mikäli asianosaisen edustajalla on aikomus asettaa sijaansa tätä varten valtuutettu toinen henkilö, jota päämies ei alun perin ole valtuuttanut toimimaan puolestaan, tästä pyydetään ilmoittamaan tuomioistuimelle hyvissä ajoin. Samoin on huolehdittava siitä, että kyseisen henkilön valtakirja sekä tarvittaessa todistus edustajan sijasta toimivan asianajajan tai avustajan kuulumisesta asianajajayhteisöön esitetään ennen istuntoa.

53.

Asianosaisten edustajien on istunnossa oltava pukeutuneina viittaan. Tuomioistuimella on aina varalla muutama viitta, joita asianosaiset voivat käyttää. Tätä koskeva pyyntö voidaan esittää oikeudenpalvelijalle.

54.

Hieman ennen istunnon alkua oikeudenpalvelija ohjaa asianosaisten edustajat istuntosalin takana sijaitsevaan tuomareiden tilaan, jossa he tapaavat ratkaisukokoonpanoon kuuluvat tuomarit istunnon kulun järjestelemiseksi.

55.

Tuomioistuimen jäsenten astuessa saliin salissa olevien henkilöiden on noustava seisomaan. Istunnon aluksi kirjaaja ilmoittaa asian numeron ja nimen.

56.

Koska tuomarit ovat perehtyneet kirjallisiin huomautuksiin, asianosaisten edustajia kehotetaan olemaan istunnossa toistamatta jo esitettyjen oikeudenkäyntikirjelmien sisältöä ja keskittymään suullista käsittelyä varten laaditussa valmistelevassa kertomuksessa mainittuihin seikkoihin sekä vastaamaan tuomareiden esittämiin kysymyksiin. Samat ohjeet pätevät itse asianosaisiin, mikäli tuomioistuin pyytää heitä lausumaan asiasta. Koska istunnon tarkoituksena on selventää asian ratkaisemiseksi tarpeellisia oikeudellisia seikkoja ja tosiseikkoja, istunnossa on paremminkin kyse tuomareiden ja asianosaisten sekä heidän edustajiensa välisestä keskustelusta.

57.

Asianosaisten edustajilla on joka tapauksessa mahdollisuus esittää avauspuheenvuoro, jonka ohjepituus mainitaan suullista käsittelyä varten laaditussa valmistelevassa kertomuksessa (tavanomaisesti 15 minuuttia asianosaista kohden, kun asiaa käsitellään kolmen tuomarin jaostossa tai sitä käsittelee yksi tuomari, ja 30 minuuttia, kun asiaa käsitellään viiden tuomarin jaostossa tai täysistunnossa). Tämä kesto ei sisällä aikaa, joka käytetään tuomareiden esittämiin kysymyksiin tai vastapuolen lausumiin vastaamiseksi.

58.

Koska istuntosaleissa on automaattinen äänentoistojärjestelmä, on aina painettava mikrofonin nappia ennen puhumisen aloittamisesta. Mikäli asianosaisten edustajat viittaavat johonkin tuomioistuimen tuomioon, heitä pyydetään myös mainitsemaan kaikki asiaa koskevat tiedot, mukaan luettuina osapuolten nimet, ja täsmentämään sen julkaisun sivunumero, jossa kyseinen kohta sijaitsee.

59.

Asianosaisia muistutetaan siitä, että asiakirjat on jätettävä tuomioistuimeen kirjallisen käsittelyn kuluessa. Tuomioistuin voi ottaa istunnossa esitettyjä asiakirjoja vastaan ainoastaan poikkeusoloissa. Samaa sääntöä sovelletaan istunnossa suoritettuun todisteen esittämiseen.

60.

Asioissa, joissa simultaanitulkkaus on tarpeen, asianosaisten edustajia muistutetaan siitä, että kirjelmän lukemisen sijasta on suositeltavampaa puhua vapaasti muistiinpanojen pohjalta. Lisäksi on suositeltavaa käyttää useita lyhyitä lauseita pitkien ja monimutkaisten lauserakenteiden sijasta.

61.

Mikäli puheenvuoro kuitenkin on valmisteltu kirjallisesti, osapuolia pyydetään tekstiä laadittaessa ottamaan huomioon se, että teksti esitetään suullisesti ja että sen tulisi täten muistuttaa mahdollisimman paljon suullista esitystä. Tulkkauksen helpottamiseksi asianosaisten edustajia pyydetään tässä tilanteessa toimittamaan etukäteen lausumiensa mahdollinen kirjallinen versio tai niitä koskevat muistiinpanot tulkkausosastolle, jotta tulkit voivat ottaa nämä huomioon asiaan perehtyessään (tulkkausosasto, faksi + 352 4303 3697, sähköposti interpret@curia.europa.eu). Näitä tekstejä ei luonnollisestikaan luovuteta muille asianosaisille eikä asiaa ratkaiseville tuomareille.

62.

Tuomioistuin voi asianosaisten edustajien pyynnöstä tai omasta aloitteestaan keskeyttää istunnon hetkeksi, mikäli osapuolten edustajat haluavat keskustella sovintoehdotuksesta päämiestensä tai vastapuolen edustajien kanssa, tarvittaessa yhden tai useamman tuomarin läsnä ollessa. Mikäli neuvottelu halutaan käydä suljetuin ovin, tätä varten voidaan osoittaa neuvotteluhuone. Kaikki tätä koskevat pyynnöt voidaan esittää kirjaajalle tai oikeudenpalvelijalle.

63.

Ratkaisukokoonpanon puheenjohtaja julistaa istunnon päättyneeksi. Osapuolet saavat myöhemmin istunnosta lyhyen pöytäkirjan. Heille ilmoitetaan niin ikään myöhemmin, kuinka menettely jatkuu ja erityisesti koska tuomio julistetaan.

64.

Näillä käytännön ohjeilla kumotaan ”Opas asianosaisille ja heidän edustajilleen Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen suullista käsittelyä varten”. Ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Ne tulevat voimaan niiden julkaisemista seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

65.

Asianosaisten auttamiseksi virkamiestuomioistuimen kirjaamo antaa heidän käyttöönsä erilaisia ”tarkistuslistoja” ja ”malleja”, jotka ovat saatavissa sivustolta www.curia. europa.eu.