24.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/19

1)

Neuvosto tutki 27 päivänä maaliskuuta 2007 Romanian lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2006–2009.

2)

Romanian talouskasvu on ollut vahvaa viiden viime vuoden aikana, mutta maan BKT asukasta kohden (ostovoimakorjattuna) on edelleen alhainen eli 34 prosenttia EU-25:n keskiarvosta vuonna 2005. Romanialla on näin ollen vielä paljon kiinnikurottavaa ja kiinnikuromisprosessi onkin maan ehdottomasti tärkein keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoite. Makrotalouden vakaus koheni vuosina 2001–2005, mitä näkyy inflaation jyrkkänä ja pysyvänä hidastumisena ja julkisen talouden vakautumisena. Keskimääräinen inflaatio oli 6,6 prosenttia vuonna 2006.

3)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu asteittain vuoden 2006 huomattavasti potentiaalia korkeammasta 8 prosentista edelleen vahvaan 5,9 prosenttiin vuonna 2009. Saatavilla olevien tietojen perusteella tämä skenaario näyttää perustuvan realistisiin kasvuoletuksiin. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat varsin alhaisilta, sillä niissä oletetaan luotonannon ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuvan jatkuvasti, eivätkä nämä oletukset ehkä toteudukaan. Tosin kuin ohjelmassa, komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteessa ennustetaan ulkoisen vajeen syvenevän edelleen vuosina 2007 ja 2008 tuonnin ylittäessä edelleen viennin voimakkaan yksityisen kulutuksen ja sijoitusten vetämänä.

4)

Komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteessa mainitun vuoden julkisen talouden alijäämäksi arvioitiin 1,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun liittymistä valmistelevassa joulukuun 2005 talousohjelmassa tavoitteeksi oli asetettu 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lähentymisohjelmassa alijäämä arvioidaan 2,3 prosentiksi suhteessa BKT:hen. Alkuperäisestä tavoitteesta lipsuminen johtuu huomattavista lisämenoista, erityisesti juoksevista menoista, jotka osittain johtuvat käyttämättömien investointimenojen kohdentamisesta uudelleen ja ylittävät tulojen kasvun, joka sekin on ennakoitua suurempi.

5)

Ohjelman pääasiallisena tavoitteena on jatkaa julkisen talouden vakauttamista, jotta keskipitkän aikavälin tavoitteena olevaan 0,9 prosentin rakenteellisen alijäämään suhteessa BKT:hen (eli suhdannetasoitettuun julkisen talouden rahoitusasemaan ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) päästäisiin vuonna 2011, toisin sanoen ohjelmakauden jo päätyttyä. Ohjelman tavoitteena on supistaa hieman julkisen talouden alijäämää vuoden 2006 2,3 prosentista 2 prosenttiin vuonna 2009 suhteessa BKT:hen, kun alijäämä on ensin kasvanut 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2007. Perusalijäämän odotetaan seuraavan samanlaista uraa ja olevan 1 prosenttia suhteessa BKT:hen ohjelmakauden lopussa.

6)

7)

8)

Ohjelmassa esitettyihin julkista taloutta koskeviin ennusteisiin liittyvät riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa vuonna 2007, mutta julkisen talouden toteutuma voi olla myöhempinä vuosina ennakoitua heikompi. Sekä menot että tulot saattavat osoittautua suunniteltua pienemmiksi vuonna 2007: menot sen vuoksi, että on epätodennäköistä saada julkisia investointeja koskevat suunnitelmat toteutettua, ja tulot sen vuoksi, että oletukset talouden toimeliaisuuteen perustuvista verotuloista vaikuttavat suotuisilta, mikä selittyy tietyssä määrin verohallinnon uudistuksen alalla äskettäin toteutetuilla toimenpiteillä. Finanssipoliittista strategiaa vuodesta 2008 alkaen ei ole täsmennetty riittävästi, sillä monien menoerien kehitysura on epävakaa ja finanssipolitiikan kiristäminen vuonna 2009 jää näyttämättä toteen. Menopuolella on viime vuosina tapahtunut lipsumisia toistuvien talousarviomuutosten vuoksi, lisäksi vallitsee epävarmuutta niiden korvausten kokonaismäärästä, joita julkisyhteisöjen on tarkoitus maksaa kansalaisille kommunistivallan aikana kansallistettujen kiinteistöjen palauttamatta jättämisen vuoksi. On myös mahdollista, että maksamattomia velkoja, joita julkisilla yrityksillä on julkisyhteisöille, peruutetaan. Kaikki tämä viittaa menojen ylitysten riskiin siitäkin huolimatta, että investointipuolen menosuunnitelmista luultavasti jäädään. Lisäksi investointeihin osoitetut ylibudjetoidut varat saatetaan siirtää kulutukseen, kuten aikaisemmin on tehty, millä olisi negatiivisia seurauksia julkisten varojen käytön laatuun.

9)

Kun tämä riskinarviointi otetaan huomioon, näyttää siltä, että ohjelmassa esitetty finanssipolitiikan viritys ei riitä varmistamaan, että keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan ohjelmakaudella, kuten ohjelmassakin todetaan. Se ei myöskään näytä olevan riittävä, jotta alijäämän 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ei ylity talouden normaaleissa suhdannevaihteluissa missään vaiheessa ohjelmakautta. Ohjelmassa esitetty vauhti, jolla julkista taloutta sopeutetaan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi, on riittämätön, ja sitä olisi kiristettävä huomattavasti, jotta se olisi vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen. Vakaus- ja kasvusopimuksessa määrätään, että julkista taloutta olisi sopeutettava enemmän suhdannetilanteen ollessa hyvä ja sitä voidaan sopeuttaa vähemmän suhdannetilanteen ollessa huono. Rakenteellinen parannus on varsinkin suhdannetilanteen ollessa hyvä vähäinen ja kokonaisuudessaan takapainotteinen, sillä alijäämä kasvaa vuonna 2007 ja suunnitellun sopeutuksen tueksi ei eritoten vuonna 2009 esitetä toimenpiteitä.

10)

Julkisen talouden bruttovelan arvioidaan olleen noin 13 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006 eli merkittävästi alle perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon. Ohjelmassa ennustetaan, että velkasuhde supistuu noin 1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen ohjelmakaudella.

11)

Koska ikääntymiseen liittyvistä menoista ei ole tehty pitkän aikavälin ennusteita yhteisten makrotaloudellisten oletusten perusteella (talouspoliittinen komitea (EPC) ja komissio), väestön ikääntymisen vaikutuksia Romaniassa ei ole mahdollista arvioida vertailukelpoiselta ja vakaalta perustalta, kuten nykyisin tehdään muiden jäsenvaltioiden osalta (joiden osalta tällaiset ennusteet ovat käytettävissä). Väestön ikääntymisellä voi kuitenkin olla huomattava vaikutus menoihin, kun otetaan huomioon nykyinen väestörakenne. Julkisen talouden alkuasetelma ja suuri rakenteellinen alijäämä eivät riitä velan vakaannuttamiseen, ja tällöin ei edes ole otettu huomioon väestön ikääntymisen vaikutuksia julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä. Julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman parantaminen keskipitkällä aikavälillä edesauttaisi julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvien riskien hillitsemistä.

12)

Ohjelmaan sisältyvä julkisen talouden strategia on osittain vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukainen. Julkisen talouden sopeuttaminen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta on erityisesti riittämätöntä, ja sitä olisi tiukennettava huomattavasti ohjelmakaudella. Lisäksi ohjelmassa esitetty finanssipoliittinen strategia, varsinkin finanssipoliittisen virityksen keventäminen vuoteen 2007 saakka, ja rajoitettu vakauttaminen sen jälkeen lisäävät kokonaiskysynnän hallintaa koskevia huolenaiheita, mukaan lukien niitä, jotka koskevat tarvetta pitää yllä kestävää nopeaa kasvua, jatkaa inflaation hidastumisprosessin tukemista ja hillitä ulkoisen vajeen kasvua. Ulkoisen vajeen arvellaan olleen 10,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006.

13)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennettyjen tietovaatimusten osalta voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja (2).

i)

hyödyntämään hyvää suhdannetilannetta kiristääkseen huomattavasti sopeutusvauhtia kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta tiukentamalla julkisen talouden tavoitteita vuonna 2007 ja sen jälkeisinä vuosina. julkisen talouden Rakenteellisen rahoitusaseman parantaminen keskipitkällä aikavälillä edistäisi julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvien riskien hillitsemistä;

ii)

hillitsemään julkisten varojen käytön suunniteltua huomattavaa kasvua, tarkistamaan menokoostumusta kasvupotentiaalin lisäämiseksi ja parantamaan julkisten menojen suunnittelua ja toteutusta sitovalla keskipitkällä aikavälillä.