Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32006D0947

    2006/947/EY: Komission päätös tehty 7 päivänä joulukuuta 2005 Valtiontuesta, jonka Belgia on toteuttanut ABX Logistics -yhtiön hyväksi (nro C 53/2003 (ex NN 62/2003)) (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 4447) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

    EUVL L 383, 28.12.2006, p. 21–52 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

    Legal status of the document In force

    ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2006/947/oj

    28.12.2006   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 383/21


    KOMISSION PÄÄTÖS

    tehty 7 päivänä joulukuuta 2005

    Valtiontuesta, jonka Belgia on toteuttanut ABX Logistics -yhtiön hyväksi (nro C 53/2003 (ex NN 62/2003))

    (tiedoksiannettu numerolla C(2005) 4447)

    (Ainoastaan ranskan- ja hollanninkieliset tekstit ovat todistusvoimaiset.)

    (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    (2006/947/EY)

    EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

    ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

    on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1) ja ottanut huomioon nämä huomautukset,

    sekä katsoo seuraavaa:

    1.   MENETTELY

    (1)

    Belgian viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle ABX Logistics -yhtiön pelastamistuesta (tytäryhtiöt Ranskassa, Saksassa ja Alankomaissa sekä yritysryhmä) 28. marraskuuta 2002 päivätyllä kirjeellä, joka on kirjattu komissiossa 29. marraskuuta 2002 nrolla DG Tren/A 71122. Kyseinen tuki (asiakirja N 769/2002) hyväksyttiin komission päätöksellä 21. tammikuuta 2003.

    (2)

    Belgia ilmoitti 17. helmikuuta 2003 päivätyllä kirjeellä ABX Logistics -yhtiön hyväksi tehdystä rakenneuudistussuunnitelmasta. Kirje kirjattiin 17. helmikuuta 2003 numerolla Tren A/13396. Ilmoituksen ja muiden käytössään olevien tietojen perusteella komissio sai tietää, että Belgia oli ilmoitetun rakenneuudistussuunnitelman lisäksi käyttänyt tietyn summan julkisia varoja ABX Logistics -yhtiön hyväksi. Belgia toimitti komissiolle lisätietoja erityisesti 7. toukokuuta 2003 päivätyillä kirjeillä.

    (3)

    Komissio antoi 24. heinäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä (nro SG (2003) D/231003) Belgialle tiedoksi päätöksensä aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely (nro C 53/03), joka koskee näitä toimenpiteitä.

    (4)

    Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2), sen jälkeen kun päätöksestä oli poistettu luottamukselliset tiedot. Komissio pyysi asianomaisia esittämään huomautuksensa kyseessä olevista toimenpiteistä.

    (5)

    Belgian viranomaiset antoivat menettelyn aloittamista koskevat huomautuksensa 29. elokuuta 2003 päivätyllä kirjeellä (nro CAB Loyola de Palacio entrada no 2805).

    (6)

    Komissio sai asiaa koskevia huomautuksia myös asianomaisilta kolmansilta osapuolilta. Komissio toimitti nämä huomautukset Belgialle 18. helmikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä (nro D (2004) 2823), jotta tällä olisi mahdollisuus kommentoida huomautuksia. Komissio sai Belgian kommentit 18. maaliskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä (nro A/15992).

    (7)

    Belgian viranomaiset olivat tällä välin toimittaneet lisätietoja 12. joulukuuta 2003 päivätyllä kirjeellä (nro A/37839), 19. joulukuuta 2003 päivätyllä kirjeellä (nro A/38582) ja 12. marraskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä (nro A/35928). Lisäksi viranomaiset toimittivat ABX-yhtiön rakenneuudistussuunnitelmasta ajantasaisia tietoja erityisesti 14. tammikuuta 2005 päivätyllä kirjeellä (nro A/2010), 24. helmikuuta 2005 päivätyllä kirjeellä (nro A/4889) ja 14. maaliskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä (nro A/6690). Lisätietoja saatiin myös 18. elokuuta, 31. elokuuta, 2. syyskuuta ja 26. syyskuuta 2005 päivätyillä kirjeillä.

    (8)

    Komissio ilmoitti 4. toukokuuta 2005 päivätyllä kirjeellä Belgialle päätöksestään laajentaa menettely nro C 53/03 koskemaan uusia ilmoitettuja tietoja. Komission päätös menettelyn laajentamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3), sen jälkeen kun päätöksestä oli poistettu Belgian viranomaisten antamat luottamukselliset tiedot. Komissio pyysi asianomaisia kolmansia osapuolia esittämään huomautuksensa kyseessä olevista toimenpiteistä.

    (9)

    Komissio sai asiaa koskevia huomautuksia Belgian viranomaisilta ja asianomaisilta kolmansilta osapuolilta. Komissio toimitti kolmansien osapuolten huomautukset Belgialle 18. heinäkuuta 2005 päivätyllä kirjeellä, jotta tällä olisi mahdollisuus kommentoida huomautuksia. Komissio sai Belgian kommentit 18. elokuuta 2005 päivätyllä kirjeellä. Tätä kirjeenvaihtoa seurasivat 2. syyskuuta ja 29. syyskuuta 2005 päivätyt lisätietoja sisältävät kirjeet.

    (10)

    Italian viranomaiset toimittivat komissiolle edellä mainitun menettelyn laajentamista koskevien huomautusten antamiseen myönnetyn määräajan kuluttua umpeen 3. elokuuta 2005 päivätyllä kirjeellä kantelun, joka koski ABX Logistics Worldwide -yhtiön myyntiä. Komissio pyysi 19. elokuuta 2005 päivätyllä kirjeellä Belgian viranomaisia esittämään komissiolle näkemyksensä Italian viranomaisten kirjeessään esiin tuomista seikoista. Belgian viranomaiset vastasivat 15. syyskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä.

    (11)

    Lisäksi Belgian viranomaiset toimittivat marraskuun 2005 kuluessa erilaisia lisätietoja, erityisesti 1. joulukuuta 2005 päivätyllä kirjeellä (nro A/30862).

    2.   ABX-YHTIÖN RAKENNEUUDISTUKSEN YLEISTÄ TAUSTAA

    2.1.   Menettelyn päävaiheet

    (12)

    Menettelyn aloittamisen yhteydessä annettujen yksityiskohtaisten tietojen lisäksi komissio muistuttaa tässä lyhyesti, että vuosina 1998–2001 Société nationale des chemins de fer belges (SNCB) osti joukon yksittäisiä yrityksiä. Yrityksiä ei vielä tuolloin ollut keskitetty juridisesti holdingyhtiöön, mutta ne muodostivat kuitenkin ABX LOGISTICS -nimisen taloudellisen verkoston, johon kuului maailmanlaajuisesti 107 konsolidoitua tytäryhtiötä. Myynnistä 89 prosenttia toteutui Euroopassa, 6 prosenttia Aasiassa ja 5 prosenttia Amerikassa.

    (13)

    Tässä asiakirjassa käsitellään kyseisen verkoston rakenneuudistusta, josta Belgian viranomaiset ilmoittivat 17. helmikuuta 2003.

    (14)

    Jäljempänä esitetään lyhyesti ilmoitettujen tietojen pääkohdat sekä epäilykset, joita komissio esitti menettelyn aloittamisen yhteydessä.

    2.1.1.   Ilmoitus 17. helmikuuta 2003

    (15)

    Alkuperäisessä rakenneuudistussuunnitelmassa suunniteltiin ensinnäkin, että eri ABX-holdingyhtiöiden hallinnassa olevat SNCB:n 107 ABX-tytäryhtiötä keskitettäisiin yhden yleisen holdingyhtiön alaisuuteen. Toiseksi tytäryhtiöt ABX LOGISTICS (Deutschland) GmbH (jäljempänä ”ABX-D”), ABX LOGISTICS Holding (Nederland) BV (jäljempänä ”ABX-NL”) ja ABX LOGISTICS (France) (jäljempänä ”ABX-F”) olivat vaikeuksissa, joten niissä oli yritysten elinkelpoisuuden palauttamiseksi toteutettava rakenneuudistus.

    (16)

    Operatiiviset rakenneuudistustoimenpiteet koostuivat ensisijaisesti juridisten rakenteiden uudelleenjärjestelystä yhdistämällä ryhmän erilliset oikeussubjektit yhden pääyhtiön alaisuuteen (i) (4), omaisuuden luovutuksesta ja toiminnan lakkauttamisesta (ii) (5) ja muista operatiivisista toimenpiteistä Saksassa, Alankomaissa ja Ranskassa, jotta liikevoittoa voitaisiin edelleen parantaa (iii) (6).

    (17)

    Belgian viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että SNCB antaisi pääosan rakenneuudistuksen toteuttamiseen tarvittavasta rahoituksesta. Alun perin ilmoitetut määrät olivat 91,6 miljoonaa euroa, jolla määrällä SNCB muuntaa ABX-D:n, -NL:n ja -F:n velkoja pääomaksi (pitkäaikaista rahoitusta), ja 140 miljoonan euron takaisin maksettava luotto (lyhytaikaista rahoitusta), jonka SNCB myöntää näille samoille yksiköille.

    2.1.2.   Komission epäilykset 23. heinäkuuta 2003

    (18)

    Avatessaan tutkintamenettelyn komissio ilmoitti alustavasti useita eri näkökohtia koskevista epäilyksistä.

    (19)

    Valtiontuen todentaminen: Komissio ilmoitti ensinnäkin suhtautuvansa epäilyksellä Belgian viranomaisten ilmoitukseen, jonka mukaan varojen siirto (joko takaisin maksettavina luottoina tai saamisten muuntamisella pääomaksi), jonka SNCB toteuttaisi ABX-yhtiön rakenneuudistuksen yhteydessä, muodostaisi tavanomaisen liiketoimen ryhmän sisällä sen sijaan että se olisi perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitettua valtiontukea.

    (20)

    Rakenneuudistus — tukikelpoisuus: Komissio ilmoitti myös epäilevänsä, ovatko ABX-D, -NL ja -F kelpoisia saamaan rakenneuudistustukea, koska ei ollut selvää, missä määrin ABX-ryhmän muut osat pystyisivät avustamaan rakenneuudistuksen piiriin kuuluvien yksiköiden rahoitustarpeissa.

    (21)

    Rakenneuudistus — elinkelpoisuus, kilpailun vääristymät ja tuen rajoittaminen: Komissio esitti epäilyksiä myös rakenneuudistussuunnitelman rahoitusosasta, jonka mukaan ABX-yksiköiden pitkäaikaiset rahoitustarpeet (oman pääoman tarve) oli määrä kattaa ensisijaisesti lyhytaikaisella rahoituksella (140 miljoonan euron takaisin maksettavalla lainalla). Komissio epäilikin, ettei tällaisen rahoituksen avulla olisi mahdollista saada kyseisistä yksiköistä pysyvästi elinkelpoisia, että ehdotetut vastasuoritteet (erityisesti kapasiteetin vähennyksen osalta) olisivat riittämättömiä estämään yhteisen edun vastaisia kilpailun vääristymiä ja että tällaisen tuen avulla ABX-yhtiön ei olisi mahdollista saavuttaa mahdollisesti ylijäämäistä kassatilannetta.

    (22)

    Komissio ilmoitti lisäksi epäilevänsä, etteikö valtiontukea olisi annettu ja että SNCB:n (uudelleen)investoinnit ABX-yhtiöön olisivat mahdollisesti sääntöjenvastaisia. Lisäksi käytetyt rahoituskeinot herättivät kysymyksiä (mahdolliset takaukset, ristiinrahoitus, suora rahoitus, voimassa olevien direktiivien noudattaminen). Epäilykset koskivat erityisesti seuraavia toimenpiteitä:

    (a)

    ABX-yhtiön hankinta SNCB:n omistukseen: Kyseessä ovat SNCB:n vuosina 1998–2001 tekemät investoinnit, joiden määrä oli 672,4 miljoonaa euroa (määrä on sittemmin tarkistettu 433,8 miljoonaan euroon (7) ja joilla se hankki omistukseensa ABX-verkoston, sekä tietyt tiedot, jotka koskevat joko SNCB:n tai valtion myöntämiä takauksia ABX-yhtiöön tehtyjen (uudelleen)investointien rahoitusta varten. Takauksien sisältö on tarkistettava.

    (b)

    ”Muut määrät”: Komission epäilykset koskivat myös vuonna 2001 maksettujen ”muiden avustusten” laillisuutta/soveltuvuutta yhteismarkkinoille. SNCB myönsi avustukset ABX-D:lle, -NL:lle ja -F:lle, ja niiden yhteismäärä oli 150 miljoonaa euroa (sittemmin tarkistettu 114,6 miljoonaan euroon (8). Avustusten maksamisesta ei ilmoitettu komissiolle etukäteen. Tältä osin komission epäilykset koskivat tukien todentamista ja mahdollisten tukien soveltuvuutta yhteismarkkinoille.

    (c)

    Rinnakkaiset määrät: Komissio esitti kysymyksiä myös Belgian viranomaisten ilmoituksesta, jonka mukaan kyseessä oli tavanomainen SNCB-ryhmän sisäinen liiketoimi, kun SNCB vuonna 2004 muutti ABX-yhtiölle myönnettyjä lainoja pääomaksi yhteensä 21 miljoonaa euroa (sittemmin tarkistettu 12,1 miljoonaan euroon (9), jäljempänä ”rinnakkaiset määrät”, joista ABX LOGISTICS (Ireland) Ltd:n (jäljempänä ABX-Irl) hyväksi 3,2 miljoonaa euroa, ABX LOGISTICS (Portugal) Lda:n (jäljempänä ABX-P) hyväksi 2 miljoonaa euroa, ABX LOGISTICS (Singapore) Pte Ldt:n (jäljempänä ABX-Sing) hyväksi 3,8 miljoonaa euroa ja ABX LOGISTICS International (Belgium) NV/SA:n (jäljempänä ABX-B) hyväksi 12 miljoonaa euroa. Belgian viranomaiset katsoivat, että nämä määrät oli maksettu ”ilmoitetun rakenneuudistuksen soveltamisalan ulkopuolella” eivätkä ne näin ollen muodostaneet perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitettua valtiontukea. Komission epäilykset koskivat tältä osin myös kysymystä tällaisten mahdollisten tukien soveltuvuudesta yhteismarkkinoille.

    2.1.3.   Ilmoituksen täydennykset

    (23)

    Belgian viranomaiset täydensivät alkuperäistä ilmoitustaan erityisesti 14. tammikuuta ja 24. helmikuuta 2005 päivätyillä kirjeillä toimitetuilla tiedoilla, joiden mukaan ABX-yhtiön rakenneuudistussuunnitelmaa oli muutettu merkittävästi. Muutoksia olivat ennen kaikkea SNCB:n ja ABX-ryhmän entistä suurempi osuus rakenneuudistuksen rahoituksessa, ABX:n Ranskan tytäryhtiön myyminen negatiiviseen markkinahintaan toimivalle johdolle ns. MBO-kauppana (Management Buy Out), lisäkapasiteetin pienentäminen, merkittävät sisäiset rakenneuudistustoimenpiteet sekä koko ABX-ryhmän suunniteltu myynti markkinahintaan.

    2.1.4.   Menettelyn laajentaminen 3. toukokuuta 2005

    (24)

    Komissio laajensi tutkintamenettelyä, mutta laajennuksella ei korvattu alun perin aloitettua menettelyä vaan täydennettiin sitä. Laajennus koskee mainittujen lisätietojen kahta pääkohtaa: ABX-yhtiön rakenneuudistukseen tarvittavan budjetin muutos ja menettelytapa erityisesti ABX:n Ranskan tytäryhtiön myynnissä, mutta myös rakenneuudistuksen kuluessa perustettavan uuden ABX-holdingyhtiön ABX-WW:n (ABX Worldwide) myynnissä.

    (25)

    Uudessa tilanteessa olisi saatava seuraavat määrät:

    (a)

    Omia varoja 50 miljoonan euron sijasta 157,4 miljoonaa euroa ABX:n Saksan tytäryhtiön rakenneuudistukseen, jotta ABX-D:n omien varojen määrä saataisiin 14,4 miljoonaan euroon (31.12.2004), verrattuna yhteensä 234 miljoonan euron taseeseen (31.12.2003).

    (b)

    Omia varoja 12,6 miljoonan euron sijasta 10,6 miljoonaa euroa ABX:n Alankomaiden tytäryhtiön rakenneuudistukseen, jotta ABX-NL:n omien varojen määrä saataisiin 9,3 miljoonaan euroon (31.12.2004), verrattuna yhteensä 35,7 miljoonan euron taseeseen (31.12.2003).

    ABX-D:n ja -NL:n osalta nämä määrät toteutettaisiin korottamalla pääomaa joko muuntamalla olemassa olevia velkoja tai lisäämällä uusia omia varoja.

    (c)

    223 miljoonaa euroa, jotta osa ABX:n Ranskan tytäryhtiöstä voitaisiin myydä työntekijöille MBO-kauppana. Määrä vastaa SNCB:n lopullista kustannuserää, ja se merkitsee etupäässä saatavista luopumista ja tulevilta tappioilta suojautumista.

    (26)

    Komissio esitti epäilyksiä siitä, sisältyikö SNCB:n ostajalle antamiin varoihin valtiontukea, kun ABX-F myytiin negatiiviseen hintaan (MBO). ABX-WW:n tulevan myynnin osalta komissio muistutti olevan tarpeen toimittaa kaikki tarvittavat tiedot sen todentamiseksi, toteutettaisiinko myynti tosiaan markkinahintaan.

    2.1.5.   Muut lisätiedot

    (27)

    Belgia toimitti komissiolle varsinkin 9. kesäkuuta 2005 päivätyllä kirjeellä paljon lisätietoja menettelyn laajentamisen johdosta sekä palautti mieleen koko menettelyä koskevia tietoja ja lisäsi uusia tietoja.

    (28)

    Belgia täydensi 1. joulukuuta 2005 päivätyllä kirjeellä aiemmin antamiaan tietoja ja ilmoitti uudesta sitoumuksesta, joka koskee ABX:n toimintaa Saksassa.

    2.2.   ABX-yhtiön toiminta

    (29)

    Belgian viranomaiset täsmentävät, että edellä mainittujen ja menettelyn alussa kuvattujen ABX-yhtiön toimintojen lisäksi ABX LOGISTICS Worldwide -yhtiön strateginen ja kaupallinen tehtävä on selkeästi ”järjestelijän” tai ”huolitsijan” tehtävä.

    (30)

    ABX toteuttaa siis kuljetuslogistiikan alaan kuuluvia toimia. Komission teettämän asiantuntijatutkimuksen (jäljempänä ”Jacobs”) (10) mukaan yleisellä tasolla logistiikalla ohjataan sitä, miten ja milloin resurssit kuljetetaan sinne, missä niitä tarvitaan. ABX-yhtiön tapauksessa kysymyksessä on tutkimuksen mukaan tarkemmin sanottuna se, miten materiaalivirta saadaan parhaalla mahdollisella tavalla liikkumaan yhteen liitetyn liikenneverkon sekä varastoinnin solmukohtien kautta.

    (31)

    Belgian viranomaiset lisäävät, että ”liikenteenharjoittajat” eivät yleensä omista kuljetusvälineitä (kuorma-autoja, laivoja, lentokoneita ym.) vaan käyttävät kuljetusyrityksiä, minkä Jacobs vahvistaa.

    (32)

    Tässä tapauksessa joitakin Alankomaissa olevia poikkeuksia lukuun ottamatta ABX-ryhmän kuljetuskapasiteetti perustuu melkeinpä kokonaisuudessaan alihankintaan. Alankomaissakin yhtiön omistamien kuorma-autojen määrä on jatkuvasti vähentynyt vuodesta 2001, ja tavoitteena on luopua niistä vähitellen kokonaan. Vuonna 2001 ABX LOGISTICS omisti Alankomaissa 240 kuorma-autoa, mutta määrä oli vähentynyt 166:een vuonna 2002, 138:aan vuonna 2003 ja 110 kuorma-autoon vuonna 2004.

    (33)

    Sekä kotimaisessa että kansainvälisessä maantieliikenteessä ABX LOGISTICS antaa varsinaisen kuljetustoiminnan alihankintana itsenäisille maantieliikenteenharjoittajille. Lento- ja meriliikenteessä ABX LOGISTICS toimii ”välittäjänä”, joka ostaa tarvittavan kuljetuskapasiteetin meriliikenne- (shipping lines) tai lentoliikenneyrityksiltä (airlines) asiakkaidensa lukuun.

    (34)

    Jäljempänä esitetty taulukko vahvistaa selkeästi tämän strategisen aseman: ainoastaan 3 prosenttia ABX LOGISTICS -yhtiön käyttämistä kuorma-autoista on ryhmän omistuksessa tai sen liisaamia (11).

    (35)

    ABX LOGISTICS -yhtiön kuljetuskapasiteetti

     

    Omistuksessa (tai liisattu)

    Alihankinnassa

    Kuorma-autojen kuljetuskapasiteetti

    3 %

    97 %

    Lentokoneiden kuljetuskapasiteetti

    0

    100 %

    Laivojen kuljetuskapasiteetti

    0

    100 %

    (36)

    ABX-yhtiön asema markkinoiden eri segmenteillä: Belgian viranomaisten mukaan vuonna 2003 ABX-yhtiön toimista sijoittui 49 prosenttia maantieliikenteen markkinoille, 42 prosenttia lento- ja meriliikenteen markkinoille (Air&Sea) ja 8 prosenttia sopimuslogistiikan markkinoille, jotka liittyvät tavaroiden varastointiin.

    (37)

    Ottaen huomioon toiminnan määrä Saksassa, Alankomaissa ja Ranskassa ABX ei kuulu kansallisella tasolla yksittäisten markkinoiden (maantie-, lento- ja meriliikenne, sopimuslogistiikka) viiteen tärkeimpään yritykseen, minkä Jacobs vahvistaa.

    (38)

    Kyseisten markkinoiden kasvupotentiaali — yleisiä näkökohtia: Sekä Belgian viranomaisten että Jacobsin mukaan logistiikkapalvelujen kysyntä kasvaa edelleen huolimatta viimeaikaisista vaikeuksista, jotka johtuvat erityisesti syyskuun 11. päivän 2001 tapahtumista. Jacobsin mukaan kasvu johtuu Euroopan väestönkasvusta, siitä, että kuluttajat yhä enenevässä määrin haluavat tuotteille runsaasti valinnanvaraa, kuluttajien ostovoiman kasvusta sekä siitä, että tuottajat yhä enenevässä määrin ulkoistavat logistiikkapalvelut ja käyttävät logistiikan asiantuntijoita.

    (39)

    Kasvupotentiaali Saksassa: Jacobsin mukaan Saksan logistiikkamarkkinoilla on suuri kasvupotentiaali. Alihankinnan kehittyminen Saksan logistiikkapalvelujen markkinoilla viimeisten kahdeksan vuoden aikana osoittaa, että sekä tarjonta että kysyntä voivat seuraavina vuosina kasvaa 15–20 prosenttia vuodessa.

    (40)

    Lentoliikenteen kasvupotentiaali: Sekä Airbus että Boeing ennakoivat rahtilentokoneiden määrän kaksinkertaistuvan tulevien 15–20 vuoden aikana. Tämä johtuu rahtilentoliikenteen kasvusta, joka ohittaa matkustajaliikenteen kasvun. Airbus ennakoi rahtiliikenteen kolminkertaistuvan siten, että kasvu on keskimäärin 5,7 prosenttia vuodessa, Boeing arvioi kasvuksi 6,4 prosenttia vuodessa nykyhetkestä vuoteen 2021 asti. Näin voimakas kasvumarginaali varmistanee myös liikenteenharjoittajien ja logistiikan toimijoiden kasvumarginaalin.

    (41)

    Maantieliikenteen kasvupotentiaali: Asiantuntijan mukaan maantieliikenne on koko Euroopassa toimiala, jolle pääsykynnys on matala ja joka näin ollen kärsii jatkuvasta rakenteellisesta ylikapasiteetista. (12) Tämä on varmistunut viimeisten viiden–seitsemän vuoden aikana, jolloin hinnat ovat laskeneet jyrkästi. Ylikapasiteetti koskee kuitenkin kyseisiä kuljetuksia toteuttavia yrityksiä, joihin ABX ei kuulu. Se ”järjestelee” kuljetuksia kuitenkaan itse toteuttamatta niitä. Jacobsin mukaan maantierahtiliikenne on voimakkaassa kasvussa. Tällainen markkinakehitys varmistanee myös liikenteenharjoittajien ja logistiikan toimijoiden kasvumarginaalin.

    (42)

    Meriliikenteen kasvupotentiaali: Jacobsin mukaan meriliikenteen rahdinhuolinta-alan (freight forwarding) kasvu oli 7 prosenttia vuosina 1998–2002. Meriliikenteen tavarakuljetusten tulevan kasvun kehitys riippuu yleisemmästä kehityksestä koko maailmassa.

    2.3.   ABX-verkoston muodostaminen

    2.3.1.   ABX-verkoston yhtiöiden osto SNCB:lle

    (43)

    SNCB:n toteuttamat ABX-verkoston ostotoimet, jotka eivät sinällään voi tuoda mitään etua ABX-yhtiölle, eivät ole tämän päätöksen kohde, mutta komissio palauttaa seuraavassa mieleen yleisinä taustatietoina hankintojen päävaiheet, siten kuin Belgian viranomaiset ovat ne esittäneet.

    (44)

    Belgian viranomaiset ovat täsmentäneet, että SNCB on päättänyt ABX LOGISTICS -ryhmän eri yhtiöiden ostamisesta liiketoimintasuunnitelmien perusteella, joissa on investointihetkellä esitetty olevan mahdollista nopeasti palata kannattavaan toimintaan. Jäljempänä kuvataan lyhyesti Thyssen Haniel Logistikin (THL)/Bahntransin, Dubois'n ja Saima Avanderon hankintaehdot. Näistä yrityksistä muodostettiin ABX:n tytäryhtiöt Saksaan, Ranskaan ja Italiaan.

    (45)

    THL:n/Bahntransin hankinta (sittemmin ABX-D): Belgian viranomaisten tietojen mukaan lokakuussa 2000 koko THL-ryhmän ostohinta oli [...] miljoonaa (13) Saksan markkaa (DEM) (Thyssen-ryhmä) + [...] DEM (Deutsche Bahn AG). Coopers & Lybrand oli arvioinut tämän ryhmän liiketoiminnan arvoksi [suurempi luku kuin edellä mainittu ostohinta (14)] miljoonaa DEM (josta [...] miljoonaa DEM yhteislastaustoiminnoista) ja [...] miljoonaa DEM ottaen huomioon holdingyhtiön kustannukset. Hankinnan yhteydessä SNCB otti vastatakseen entisten osakkeenomistajien sitoumuksista erityisesti Münchenissä sijaitsevan rakennuksen takauksen. Bahntransin, Thyssen Handelsunion AG:n ja Deutsche Bahn AG:n entiset osakkeenomistajat maksoivat Bahntransin hankinnan negatiivisen hinnan [...] miljoonaa euroa ([...] miljoonaa DEM) 1. lokakuuta 1998.

    (46)

    ABX-D teki tappiota heti ostohetkestään lähtien. Tappiot rapauttivat vakavasti yrityksen rahoitusrakennetta, ja sen omat varat muuttuivat negatiivisiksi tilikaudesta 1999 alkaen. Tilanne pitkittyi vuoteen 2005 asti, mikä sai SNCB:n emoyhtiönä antamaan tukikirjeen, joka liittyy negatiivisten omien varojen aiheuttamaan riskiin.

    (47)

    Dubois'n hankinta (sittemmin tärkeä osa ABX-F-tytäryhtiötä): Belgian viranomaiset ilmoittavat, että vuosille 1998–2002 tehdyt SNCB:n käytössä olleet laskelmat osoittivat sisäiseksi korkokannaksi (IRR) 12,7 prosenttia pääoman painotetun keskimääräisen kustannuksen (WACC) ollessa 9,5 prosenttia ja nettonykyarvoksi (NPV) 9,7 miljoonaa euroa, minkä perusteella SNCB voi luottaa investoinnin antavan kohtuullisen tuoton.

    (48)

    Gruppo Saima Avanderon hankinta (sittemmin ABX:n Italian tytäryhtiö): Belgian viranomaiset ilmoittavat, että vuosille 1998–2002 tehdyt SNCB:n käytössä olleet laskelmat osoittivat sisäiseksi korkokannaksi (IRR) 13,0 prosenttia pääoman painotetun keskimääräisen kustannuksen (WACC) ollessa 9,0 prosenttia ja nettonykyarvoksi (NPV) 51,8 miljoonaa euroa, minkä perusteella SNCB voi luottaa investoinnin antavan kohtuullisen tuoton.

    (49)

    Komission esitettyä kysymyksen, onko SNCB mahdollisesti käyttänyt ristiinrahoitusta ABX-yhtiön sijoitustensa rahoittamiseksi, Belgian viranomaiset ovat esittäneet seuraavat täsmennykset:

    (a)

    Belgian viranomaiset ilmoittavat, että valtion tuet eivät kokonaisuudessaan kaudella 1998–2002 riittäneet kattamaan [SNCB:n] julkisen palvelun tehtävien kustannuksia  (15). Viranomaiset muistuttavat, että vuonna 2001 Belgian tilintarkastustuomioistuin oli jo ilmoittanut, että koko kaudella, tilikautta 1997 lukuun ottamatta, käyttökustannukset ylittivät kasaantuvasti resurssit sekä investointien että liiketoiminnan osalta, joten ei ole mitään viitteitä siitä, että [SNCB:n] kahden julkisen palvelun tehtävän ja muiden toimintojen välillä olisi tehty jäljelle jääneiden määrien siirtoja (16).

    (b)

    Viranomaiset ilmoittavat myös, että kun valtion tuet eivät kattaneet edes SNCB:n julkisen palvelun tehtävien käyttökustannuksia ja investointeja, SNCB on kattanut jäljelle jäävän määrän lainalla (17) . Sama koskee siten myös niitä SNCB:n varoja, joita on käytetty ABX-investointeihin. Niitä ei sitä paitsi ole rahoitettu erityislainoilla, (…), vaan yleisistä kassavaroista (18).

    (50)

    Lopuksi Belgian viranomaiset täsmentävät, että hankintojen jälkeen SNCB on lähettänyt joukon tukikirjeitä (comfort letter) useiden ABX:n tytäryhtiöiden luotonantajille, erityisesti ABX-D:n ja Espanjan tytäryhtiön hyväksi. Belgian viranomaiset katsovat, että tukikirjeet ovat yksityistaloudessa osa emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden tavanomaisia suhteita.

    2.3.2.   SNCB:n vuonna 2001 toteuttamat uudelleeninvestoinnit

    (51)

    Pääoman korotus Saksassa: SNCB korotti vuoden 2000 lopussa ja vuonna 2001 saksalaisen tytäryhtiönsä (ex-Bahntrans) pääomaa 17,5 miljoonan euron käteissijoituksella sekä muuntamalla 55 miljoonaa euroa SNCB:n lyhytaikaisia lainoja pääomaksi. Päätös tehtiin Boston Consulting Groupin (BCG) suositusten ja sen avulla toteutettujen analyysien perusteella.

    (52)

    BGG:n asiakirjoissa esitettiin seuraavat perusteet ja suositukset:

    (a)

    ABX-ryhmä merkitsee SNCB:lle mahdollisuutta luoda merkittävää lisäarvoa ja strategista etua.

    (b)

    Mahdollisuuden toteutuminen edellyttää rahavarojen investointia ja johdon vahvistamista.

    (c)

    Tuolloin pidettiin parhaana vaihtoehtona sitä, että SNCB rahoittaisi itse rahavarojen investoinnin.

    (d)

    ABX LOGISTICS -yhtiön avulla luotavan lisäarvon strategian toteuttamisessa Bahntransin elpyminen oli SNCB:lle ensiarvoisen tärkeää.

    (e)

    Yhteenvetona BGG:n asiantuntijat katsoivat, että tervehdyttämissuunnitelma oli toteutettava kolmesta syystä:

    Onnistuessaan elpyminen merkitsisi sitä, että ABX LOGISTICS -yhtiön strategian toteuttamista voitaisiin jatkaa. Yhtiöllä on potentiaalia yli 300 miljoonan euron lisäarvon luomiseen.

    Vaikka tervehtyminen onnistuisi vain osittain, se mahdollistaisi korkeamman hinnan saamisen Bahntransia edelleen myytäessä.

    (53)

    Belgian viranomaiset ilmoittavat, että 72,5 miljoonan euron kokonaisinvestoinnin IRR, jota investointihetkellä pidettiin luotettavana, oli 8–10 prosenttia hyväksyttyjen tulosennusteiden perusteella. Tällainen IRR on verrannollinen SNCB:n pääomakustannuksiin tuona ajankohtana.

    Laskelma vuonna 2001 ABX:n Saksan tytäryhtiöön tehtyjen […] miljoonan euron SNCB:n uudelleeninvestointien sisäisestä korkokannasta (IRR)

    Liikevoiton vuosittainen kasvuprosentti

    […]

     

     

     

     

     

     

    Diskonttokorko

    […]

     

     

     

     

     

    Loppuarvo

    Vuosi

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    Diskonttaustekijä

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

     

    2001

    2002

    2003

    2004

    2005

    2006

    Loppuarvo

    Liikevaihto

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

     

    Liikevoitto

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    Hankintahinnan […] M€:n ylijäämän käyttö

    […]

     

     

     

     

     

     

    […] M€:n investoinnit 2001

    […]

     

     

     

     

     

     

    Vapaat kassavirrat

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    WACC

    9 %

     

     

     

     

     

     

    Kassavirtalaskelma yhteensä

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    IRR

    10,04 %

     

     

     

     

     

     

    (54)

    Pääoman korottaminen 12,2 miljoonalla eurolla Alankomaissa: Alankomaiden osiota (helmikuussa 1999 hankittu entinen Kersten Hunik -konserni sekä osioon keskitetyt Irlannissa olevat osuudet) koskeva strateginen suunnitelma käsitti seuraavat seikat:

    (a)

    Vahvistetaan kotimaisia toimintoja hankkimalla Alankomaiden kansallisessa jakelussa toimiva yhtiö. Yhtiön toimintakapasiteetti oli 2 000 lähetystä päivässä, ja SNCB:n johto arvioi, että 6 000 lähetyksen päivittäinen määrä olisi välttämätön, jotta kansallisessa jakelussa voitaisiin toimia kannattavasti.

    (b)

    Jatketaan vuonna 1999 hankitun Kersten Hunik Holding -yhtiön (uusi nimi ABX LOGISTICS Holding BV) rakenneuudistusta.

    (c)

    Myydään edelleen meriliikennetoiminnot (rederijen) Kersten Hunik Scheepvaartmaatschappij BV ja Link Line Europa BV, mikä tuottaisi 1 miljoona euroa käteistä.

    (d)

    Käytännössä rahoitustarpeet katettiin seuraavasti:

    SNCB:n lyhytaikaisia luottoja muunnettiin 9,2 miljoonan euron arvosta pääomaksi maaliskuussa 2001.

    Syyskuussa 2001 SNCB korotti ABX LOGISTICS Holding BV:n pääomaa 10 miljoonalla eurolla. Näillä 10 miljoonalla eurolla oli tarkoitus rahoittaa Wegtransport BV:n hankinta ABX LOGISTICS Holding BV:n omistukseen. Osakkeista maksettu hinta oli [...] miljoonaa euroa. Jäljelle jääneet [...] miljoonaa euroa jätettiin varalle, jotta niillä voitaisiin kattaa due diligence -tarkastuksen perusteella mahdollisesti mukautettava hinta.

    Belgian viranomaiset katsovat siis, että SNCB:n hollantilaiselle tytäryhtiölleen myöntämä rahoitus oli kokonaisuudessaan 9,2 miljoonaa euroa maaliskuussa 2001 + 3 miljoonaa euroa syyskuussa 2001, eli yhteensä 12,2 miljoonaa euroa. Tähän ei sisälly Wegtransportin hankintahinta, [...] miljoonaa euroa.

    Viranomaisten mukaan tällainen pääomapohjan vahvistaminen oli perusteltua, koska Alankomaiden toimintanäkymät vuodelle 2002 olivat jo kannattavat vuoden 2000 lopulla ennakoidun positiivisen tuloskehityksen mukaan:

     

    2000A

    Talousarvio 2001 (laadittu 2000 lopussa)

    Talousarvio 2002 (laadittu 2001 lopussa) (19)

    Liikevaihto

    54,1

    60,9

    86,4

    Liikevoitto

    -2,59

    -2,73

    0,68

    (55)

    Belgian viranomaiset katsovat, että tämän investoinnin sisäinen korkokanta oli tuolloin käytettävissä olevien tulosennusteiden perusteella tälle 12,2 miljoonan euron investoinnille noin 11 prosenttia.

    Laskelma SNCB:n Alankomaihin 2001 tekemän 12,2 miljoonan dollarin uudelleeninvestoinnin sisäisestä korkokannasta (IRR) (miljoonaa euroa)

    Liikevoiton vuosittainen kasvuprosentti

    […]

     

     

     

     

     

     

    Diskonttokorko

    […]

     

     

     

     

     

    Loppuarvo

    Vuosi

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    Diskonttaustekijä

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

     

    2000A

    Budgetti 2001 laadittu vuoden 2000 lopulla

    Budgetti 2002 laadittu vuoden 2001 lopulla (20)

    Suunnitelma 2003 (21)

    Suunnitelma 2004 (21)

    Suunnitelma 2005 (21)

    Loppuarvo

    Liikevaihto

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

     

    Liikevoitto

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

     

    Pääomapohjan vahvistaminen 12,2 M€:lla 2001

    […]

     

     

     

     

     

     

    Vapaat kassavirrat

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    WACC

    9 %

     

     

     

     

     

     

    Kassavirtalaskelma yhteensä

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    IRR

    11,3 %

     

     

     

     

     

     

    (56)

    Pääoman korottaminen 30 miljoonalla eurolla Ranskassa: Joulukuussa 2001 SNCB korotti 1999–2000 hankitun ranskalaisen yhtiön pääomaa käynnistääkseen saatavien arvopaperistamisohjelman, jolla saataisiin 70 miljoonan euron limiittiluotto. ABX LOGISTICS (France) SA:n luotonantaja, Société Générale, oli vaatinut tätä pääoman korotusta ehdottomana edellytyksenä ABX LOGISTICS (France) SA:n liikesaamisten arvopaperistamiselle.

    (57)

    Belgian viranomaisten mukaan tuolloin käytettävissä olleissa ABX LOGISTICS (France) SA:n rahoitusennusteissa arvioitiin kannattavuuden palautuvan tervehdyttämissuunnitelman avulla. Suunnitelmassa ennakoitiin liikevoiton paranevan vuoden 2001 –19,6 miljoonasta eurosta 4,6 miljoonaan euroon vuonna 2003, sen jälkeen kun olisi toteutettu sarja operatiivisia parannuksia (tietotekniikan hankkiminen, jakeluprosessin tarkistus, toiminnoista luopuminen ja niiden lopettaminen, työehtojen yhdenmukaistaminen, toimintojen integrointi).

    ABX Logistics Francen tulosennusteen kehitys (syyskuussa 2001)

     

    2000 toteu-tunut

    2001 budgetti

    2002 ennuste

    2003 ennuste

    Liiikevaihto

    516,0

    631,0

    626,0

    664,0

    Liikevoitto

    -6,1

    -19,6

    -8,2

    4,6

    Nettovoitto

    -2,1

    -28,4

    -11,6

    4,0

    Lähde: Tervehdyttämissuunnitelma, sivu 43; muuntokurssi 1 EUR = 6,55957 FRF.

    (58)

    SNCB oli arvioinut, että arvopaperistamisen avulla SNCB:n lyhytaikainen rahoitus voitaisiin korvata ulkoisella rahoituksella. Lyhyellä aikavälillä arvopaperistamisen tuottamasta kassaylijäämästä merkittävä osa voitaisiin syöttää ABX:n konsernitilijärjestelmään (cash pool), jolloin sen jäsenyhtiöt voisivat osittain maksaa takaisin omia SNCB:lle diskontattuja luottojaan.

    (59)

    Belgian viranomaiset katsovat, että tuolloin käytettävissä olleet tulosennusteet antoivat tälle 30 miljoonan euron investoinnille 14 prosentin sisäisen korkokannan.

    Laskelma SNCB:n 2001 ABX:n Ranskan tytäryhtiöön tekemän 30 miljoonan dollarin uudelleeninvestoinnin sisäisestä korkokannasta (IRR) (miljoonaa euroa)

    Liikevoiton vuosittainen kasvuprosentti

    […]

     

     

     

     

     

     

    Diskonttokorko

    […]

     

     

     

     

     

    Loppuarvo

    Vuosi

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    Diskonttaustekijä

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

     

    2000 toteutunut

    2001 budgetti

    2002 ennuste

    2003 ennuste

    Suunnitelma 2004 (22)

    Suunnitelma 2005 (23)

    Loppuarvo

    Liikevaihto

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

     

    Nettovoitto

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    Pääomapohjan vahvistaminen 30 M€:lla 2001

    […]

     

     

     

     

     

     

    Vapaat kassavirrat

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    WACC

    9 %

     

     

     

     

     

     

    Kassavirtalaskelma yhteensä

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    […]

    IRR

    14,0 %

     

     

     

     

     

     

    2.3.3.   SNCB:n rinnakkaiset rahoitusosuudet ABX-yhtiölle

    (60)

    Belgian viranomaiset ovat täsmentäneet, että hankkiessaan yhtiöitä Irlannista ja Portugalista ja Air&Sea-toiminnat Belgiasta SNCB otti vastatakseen kyseisten yhtiöiden velat osittain tai kokonaan ja muunsi ne sitten pääomaksi. Viranomaiset luonnehtivat pääomaksi muuntamista nimityksellä ”rinnakkaiset rahoitusosuudet”, ja heidän mukaansa sen tarkoituksena oli

    (a)

    joko mahdollistaa tiettyjen yhtiöiden sulautuminen ja toteuttaa siten ryhmän juridisen yksinkertaistamisen tavoite (Irlanti, Portugali) tai

    (b)

    mahdollistaa liikennelupien säilyttäminen (Irlanti) tai

    (c)

    mahdollistaa kyseisten yhtiöiden Air&Sea-toimintojen jatkaminen mahdollisimman alhaisella omien varojen tasolla, jolla ulkoista rahoitusta voi saada (Air&Sea Belgique).

    (61)

    Belgian mukaan omien varojen uudelleenmuodostuminen ja kannattavuuden nopea palautuminen olivat varmoja seuraavista syistä: 1) yhtiöiden tappioiden ja liikevaihdon välinen suhde, 2) muunnosten kokonaismäärä ja 3) johdon vuoden 2002 lopussa laatimat rahoitusennusteet (talousarvio 2003), joissa ennakoitiin tasapainoon pääsemistä vuoden 2003 loppupuolella. Näitä tytäryhtiöitä ei voinut pitää ”vaikeuksissa” olevina yrityksinä eikä niiden tilannetta siten voinut verrata alkuperäisessä rakenneuudistussuunnitelmassa nimettyihin kolmeen vaikeuksissa olevaan yksikköön. Belgian viranomaisten mukaan SNCB:n näille tytäryhtiöille täsmällisesti kohdentama ja ainutkertainen tuki oli liiketoimintaan kuuluva tavanomainen emoyhtiön rahoitustoimi tytäryhtiöihin nähden, ja se on näin ollen täysin sopusoinnussa markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan periaatteen kanssa.

    (62)

    Vuoden 2002 lopussa laadittu vuoden 2003 talousarvio osoitti lisäksi kyseisten kolmen yhtiön osalta, että tasapainoon tai lähes tasapainoon (alle 1 miljoonan euron tappiot) päästäisiin 12 kuukauden kuluessa suunnitelman käyttöönottamisesta.

     

    Nettovoitto 2002

    Vuodelle 2003 budjetoitu nettovoitto (24)

    ABX LOGISTICS (Ireland) Ltd.

    -0,3

    0,0

    ABX LOGISTICS (Portugal) Lda

    -3,5

    -0,3

    ABX LOGISTICS Int. (Belgium) SA/NV

    -2,0

    -0,8

    Irlannin ja Portugalin tytäryhtiöiden sekä Air&Sea Belgique -yhtiön talouden tunnusluvut 2002 (Miljoonaa euroa)

     

     

     

     

    (1)

    (2)

     

    Liikevaihto 2002 (toteutunut)

    Liikevoitto 2002 (toteutunut)

    Nettovoitto 2002 (toteutunut)

    Nettotappiot 2002 % liike-vaihdosta

    Muunnosten kokonaismäärä

    Alku-peräisen suunni-telman mukaan (25)

    Toteutunut

    ABX LOGISTICS (Ireland) Ltd.

    31,4

    0,2

    -0,3

    -1 %

    3,2

    4,3

    ABX LOGISTICS (Portugal) Lda.

    13,7

    -1,3

    -3,5

    -25 %

    2,0

    2,0

    ABX LOGISTICS Int. (Belgium) SA/NV

    39,0

    -0,5

    -2,0

    -5 %

    12,0

    2,0

     

     

     

     

     

    17,2

    8,3

    (63)

    Belgian viranomaiset ovat toimittaneet kutakin operaatiota koskevan IRR-laskelman. Laskelmia ei ole tässä esitetty kokonaisuudessaan, mutta niissä käytetään menetelmää, joka on vertailukelpoinen vuoden 2001 uudelleeninvestointeja varten tehtyjen laskelmien kanssa. Laskelmien perusteella IRR asettuu aina 9,6 prosentin ja 12,7 prosentin välille.

    (64)

    Lisäksi SNCB on investoinut 3,8 miljoonaa euroa ABX Singapour -yhtiöön. Belgian viranomaisten mukaan ABX Singapour -yhtiölle annetut tuet eivät kuulu millään lailla perustamissopimuksen 87 artiklan soveltamisalaan. Viranomaiset toimittivat kuitenkin komission pyynnöstä arvion sisäisestä korkokannasta, ja se osoitti tämän investoinnin IRR:n olevan 10,9 prosenttia.

    (65)

    Lisäksi SNCB antoi vuonna 2000 3 miljoonan euron takauksen rakennuksen rakentamiseksi Singaporeen. Belgian viranomaiset katsovat, että tämäkin operaatio on kokonaan perustamissopimuksen soveltamisalan ulkopuolella. Lisäksi he täsmensivät, että lainan vakuutena on ensi sijassa rakennus, jonka sijaintia pidetään hyvänä: muuttuvat markkinat voimakkaan kasvun alueella. Rakennus myytiin vuonna 2005.

    2.4.   Valtion asema SNCB:n päätöksissä, jotka koskevat ABX-yhtiötä

    (66)

    Täydentääkseen menettelyn aloittamisen yhteydessä antamiaan tietoja komissio esittää tässä lyhyesti tiettyjä näkökohtia SNCB:stä ja valtion mahdollisesta vaikutuksesta sen päätöksiin.

    2.4.1.   SNCB:n hallintoneuvosto ja toiminta

    (67)

    SNCB on riippumaton julkinen yritys. Laki konkursseista ei koske SNCB:tä riippumattomana julkisena yrityksenä tiettyjen julkisten yritysten uudistamisesta 21. maaliskuuta 1991 annetun lain nojalla (26) . SNCB:n yhteiskunnallinen tavoite on matkustajien ja tavaroiden kuljettaminen, mutta se voi kehittää kaikkea tähän yhteiskunnalliseen tavoitteeseen välittömästi tai välillisesti liittyvää kaupallista toimintaa. SNCB:n hallintoelimiä ovat hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Hallintoneuvostoon kuuluu kymmenen jäsentä toimitusjohtaja mukaan luettuna. Kuningas nimittää hallintoneuvoston jäsenet (27), ja heidän valintansa perustuu toisiaan täydentäviin pätevyyksiin (28).

    (68)

    Vaikka SNCB voi vapaasti kehittää kaikkea yhteiskunnallisen tavoitteensa kanssa yhteensopivaa toimintaa, Belgian lainsäätäjä on ottanut käyttöön tiettyjä rajoitettuja mekanismeja tarkistaakseen, ettei riippumaton julkinen yritys riko lakia, omaa yhtiöjärjestystään tai hallintosopimusta. Tärkein näistä on se, että hallintoelimissä, erityisesti hallintoneuvostossa ja hallituksessa, on hallituksen komissaari, joka valvoo, että lakia, SNCB:n yhtiöjärjestystä ja hallintosopimusta noudatetaan.

    2.4.2.   Belgian tilintarkastustuomioistuimen päätelmät

    (69)

    Belgian tilintarkastustuomioistuin antoi toukokuussa 2001 SNCB:tä koskevan kertomuksen (29) . Siitä saadaan useita tärkeitä tietoja, jotka selkiyttävät valtion vaikutusvaltaa SNCB:ssä tehtyihin kaupallista toimintaa koskeviin päätöksiin. Kertomuksesta käy ensinnäkin ilmi, että SNCB:n yhteiskunnallinen tavoite on määritelty seuraavasti: Yhtiön tavoitteena on matkustajien ja tavaroiden kuljettaminen rautateitse. Yhtiö voi itse tai osallistumalla olemassa oleviin tai perustettaviin belgialaisiin, ulkomaalaisiin tai kansainvälisiin organisaatioihin toteuttaa kaikkia kaupallisia, teollisia tai taloudellisia toimia, jotka liittyvät välittömästi tai välillisesti kokonaan tai osittain sen yhteiskunnalliseen tavoitteeseen tai jotka voivat helpottaa tai edistää sen toteuttamista tai kehittämistä (…).

    Laissa, jolla SNCB alun perin perustettiin 23. heinäkuuta 1926, ei täsmennetty yhteiskunnallista tavoitetta. Edellä mainittua lakia muuttava 1. elokuuta 1960 annettu laki sisällytti yhteiskunnallisen tavoitteen lakitekstiin seuraavien näkökohtien perusteella: Esitellyssä lakiehdotuksessa täsmennetään SNCB:n yhteiskunnallinen tavoite säätämällä, että SNCB voi toteuttaa kaikkia verkon käyttöön liittyviä toimintoja, erityisesti hoitaa asemaravintoloita ja baareja jne., …, rakentaa omaan käyttöönsä tarkoitettuja laitteistoja, järjestää maantiekuljetuksia helpottaakseen tavaroiden kuljetusta (…).

    SNCB:n yhteiskunnallinen tavoite on siis tarkoituksellisesti hyvin laaja. Määritelmään ei lisäksi sisälly minkäänlaista alueellista rajoitusta (…) Yhteiskunnallisen tavoitteen voidaan tulkita oikeuttavan minkä tahansa kaupallisen tai taloudellisen toiminnan.

    (70)

    Lisäksi tilintarkastustuomioistuin ilmoittaa ABX-yhtiön hyväksi toteutettujen SNCB:n menojen osalta näkökulman, jonka pohjalta kertomuksen tietyt osat on laadittu: Erityistä huomiota kiinnitetään ABX-verkoston kehittämisen yhteydessä tehtyihin ostopäätöksiin ottaen huomioon SNCB:n riippumattomuus, ennakoitavien riskien taso ja panokset. Analyysillä pyritään ensisijaisesti selkiyttämään niitä edellytyksiä, joissa nämä päätökset on tehty ja niitä toteutetaan, erityisesti jotta voitaisiin havainnollistaa, miten vaikeaa on toteuttaa sellaisia laillisia määräyksiä, joiden avulla valtio voisi estää yritystä vaarantamasta kykyään täyttää julkisen palvelun velvoitteensa (30).

    (71)

    Tilintarkastustuomioistuin tekee tähän liittyen seuraavat päätelmät:

    (a)

    [SNCB:n] johto on selvästikin tehnyt aloitteen ABX-verkoston kehittämisstrategian kehittämiseksi (31).

    (b)

    Julkiselle yritykselle [SNCB] annetaan suuri taloudellinen riippumattomuus tehdä investointeja rautatiealan ulkopuolelle ja osallistua kaupalliseen toimintaan (32).

    (c)

    SNCB:n päätöksiä [kaupallisesta] toiminnastaan ei rajoita muu kuin yhteiskunnallisen tavoitteen huomioon ottaminen ja 21. maaliskuuta 1991 annetun lain säännösten noudattaminen. Lain säännöksillä on tarkoitus estää häiriöt julkisen palvelun tehtävien toteuttamisessa (33).

    (d)

    Rautatiealan ulkopuoliseen kaupalliseen toimintaan tehtäviin investointeihin ei tarvita (…) etukäteishyväksyntää, joten valtion valvonta perustuu yksinomaan hallituksen komissaarin väliintuloon (34).

    (e)

    Nykyinen säännös antaa hallituksen komissaarille oikeuden hakea päätökseen muutosta ja ministerille oikeuden kumota sellainen päätös, joka vaarantaisi [SNCB:n] julkisen palvelun tehtävien suorittamisen. Se ei anna riittäviä takuita siitä, että näiden tehtävien kestävyyden tavoite toteutuisi (35).

    (72)

    Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa raportoidut hallituksen komissaarin ja hallinnonalan ministerin väliintulot liittyvät tähän yhteyteen: SNCB:n julkisen palvelun toimintoja uhkaava riski ja valtion käytettävissä olevien keinojen riittämättömyys tämän riskin rajoittamiseen on tiedostettu. Niinpä hallituksen komissaarin puheenvuorossa 2. maaliskuuta 2000 (36) oli huolenaiheena tarkistaa, että ABX-yhtiön Italian tytäryhtiöön tehty investointi … ei vaarantaisi [SNCB:n julkisen palvelun tehtävien toteuttamista …. Belgian liikenneministeri käytti 28. huhtikuuta 2000 (37) puheenvuoron, jossa hän toivoi, että yrityksen strategiset toimet tehdään pitkällä tähtäimellä ja ne mahdollistavat yrityksen kestävyyden ja elinkelpoisuuden. Liikenneministeri täsmensi 31. toukokuuta 2000 (38) valtion johdon harjoittamisen ehtoja hankinta- tai osallistumistapauksessa …. Puheenvuoro seurasi hallituksen komissaarin 26. toukokuuta 2000 (39) pitämää puheenvuoroa, jossa tämä muistutti, että … laissa on määritetty SNCB:n tehtävät samoin kuin vaatimus, jonka mukaan SNCB:n kaupallisen toiminnan on oltava sopusoinnussa sen yhteiskunnallisen tavoitteen kanssa ….

    2.4.3.   Valtioneuvoston osallisuus ABX-yhtiön rakenneuudistuksessa

    (73)

    Komissio mainitsi tutkintamenettelyn aloituksessa myös [Belgian] valtioneuvoston kokouksesta 22. helmikuuta 2002 tehdyn pöytäkirjan ja siihen liittyvän lehdistötiedotteen (40), joista käy selvästi ilmi hallituksen osallistuminen kyseisenä ajankohtana ABX-yhtiön rakenneuudistusta koskevaan päätöksentekoon: Valtioneuvosto hyväksyi pääministerin ehdotuksesta sarjan toimenpiteitä, jotka koskevat ABX-yhtiön toimintaa. Seuraavat päätökset tehtiin SNCB:n esittämien tietojen ja strategisten näkökohtien perusteella: SNCB perustaa holdingyhtiön, johon keskitetään kaikki ABX-yhtiön toiminnat,(...).

    2.4.4.   SNCB:n rahoitusvalmius 1998–2001

    (74)

    Komissio on todennut, että vuosina 1998–2001 SNCB oli itse riittävän hyvässä rahoitusasemassa, jotta se voi saada markkinoilta lainoja. Tämä johtuu erityisesti seuraavista seikoista:

    (a)

    Vuonna 1998 SNCB:n taserakenne oli terve. Sen rahoitusvelkojen suhde omiin varoihin oli vuonna 1998 51 prosenttia, vuonna 1999 54 prosenttia, vuonna 2000 62 prosenttia ja vuonna 2001 90 prosenttia. Konsernin tuloslaskelma oli voitollinen (41).

    (b)

    Riippumattoman asiantuntijan NERAn tutkimus osoittaa, että SNCB:n velkaantuminen pysyi tuona ajanjaksona kestävällä tasolla, kun sitä verrataan saman alan vertailukelpoisiin yrityksiin. NERAn mukaan kestävällä tasolla velkojen suhde omiin varoihin on 0,8/1–1,25/1 (42) . Samassa tutkimuksessa NERA tekee sen päätelmän, ettei SNCB:n velkasuhde ylittänyt edellä mainittuja arvoja vuosien 1997 ja 2001 välillä (43).

    (75)

    SNCB:n rahoitusasema kuitenkin heikkenee vuodesta 2002 lähtien. Konsernitilinpäätöksessä esitettyjen rahoitusvelkojen määrä nousi vuoden 2001 3,9 miljardista eurosta 5 miljardiin euroon vuonna 2002 ja 6,2 miljardiin euroon vuonna 2003 siten, että konsernin kokonaisvelkojen määrä oli vuonna 2001 8,6 miljardia euroa, vuonna 2002 9,6 miljardia euroa ja vuonna 2003 10,7 miljardia euroa. SNCB:n oma pääoma sen sijaan pieneni 4,9 miljardista eurosta vuonna 2001 4,4 miljardiin euroon vuonna 2002 ja 4,2 miljardiin euroon vuonna 2003. Kun otetaan huomioon ainoastaan alle ja yli vuoden rahoitusvelat (44), suhdeluku kasvaa vuoden 2001 80 prosentista noin 114 prosenttiin vuonna 2002 ja 150 prosenttiin 2003, ja SNCB:n tuloslaskelma kyseisinä vuosina oli tappiollinen.

    3.   YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS ABX-YHTIÖN RAKENNEUUDISTUS- JA YKSITYISTÄMISTOIMENPITEISTÄ

    (76)

    ABX-ryhmän toiminnat on koottu yhteen ABX LOGISTICS Worldwide NV/SA -holdingyhtiöön (jäljempänä ”ABX-WW”) (45). Lisäksi Air&Sea-toiminnat, jotka olivat siihen asti olleet ryhmiteltyinä ABX-yhtiön eri kansallisiin yksiköihin, on nyt suurelta osin keskitetty ABX LOGISTICS Air&Sea Worldwide SA/NV:n alaisuuteen. Se on äskettäin perustettu ABX-WW:n alaryhmä, jäljempänä ”ABX-Air&Sea” (46).

    Keskittäminen on osa vuonna 2002 aloitettua ryhmän kaikkien toimintojen syvällistä rakenneuudistusta. Rakenneuudistus käsittää sekä operatiivisia toimenpiteitä (eri yksiköiden yhdistäminen, keskuspalveluyksikön luominen, järjestäytyminen tulosyksiköiksi, kapasiteetin vähentäminen ja tuottavuuden lisäyspyrkimykset …) että rahoitustoimenpiteitä, joiden tavoitteena on rahoitusrakenteen tervehdyttäminen ja ryhmän elinkelpoisuus. SNCB on rakenneuudistustoimenpiteet huomioon ottaen allekirjoittanut sijoittajan kanssa esisopimuksen ABX-Worldwide-ryhmän myynnistä. Sopimuksen toteutuminen riippuu siitä, miten komissio suhtautuu rakenneuudistukseen.

    Rakenneuudistuksen pääpiirteet selostetaan jäljempänä.

    (77)

    Belgian viranomaiset ilmoittavat, että rakenneuudistuksen ansiosta ABX-WW:n toiminnan kannattavuus on palautettu vuodesta 2004 alkaen (liikevoitto 11,6 miljoonaa euroa), ja sen nettotuloksen pitäisi olla positiivinen vuodesta 2006 (nettoliikevoitto 10,7 miljoonaa euroa) (47).

    3.1.   ABX-ryhmän integrointi ja uudelleenjärjestely

    (78)

    Erilaisia ABX-ryhmän yhtiöiden integrointitoimenpiteitä on toteutettu: ryhmän hallintorakenne (Phoenix-ohjelma), tietojärjestelmät, rahoitushallinto ja henkilöstöhallinto on integroitu.

    (79)

    Phoenix: Belgian viranomaiset ilmoittavat, että Phoenix-ohjelman tavoitteena on integroida ryhmän eri toimintojen kansainvälinen hallinto, etsiä ja hyödyntää operatiiviset synergiat, keskittää ostomäärät pienempään määrään tavarantoimittajia, vahvistaa yhtiön keskuksen asemaa antamalla sille tarvittavat prosessit, toimivalta ja tietovälineet, joita se tarvitsee toimivaltansa käyttämiseksi, koordinoida tuotantoyksiköiden välityksellä maiden väliset kaupalliset ja operatiiviset toimet sekä asiakaspalvelun laatu ja vahvistaa paikallisjohdon vastuuta ja motivaatiota työskennellä yhteistyössä ryhmän muiden yksiköiden kanssa.

    (80)

    Tietotekniikka: Viranomaiset ilmoittavat, että tietojärjestelmien integroinnilla pyritään yhdentämään nykyiset järjestelmät, järkeistämään sovelluksia ja ottamaan koko ryhmälle käyttöön yhteiset ohjelmistot.

    (81)

    Rahoitushallinnon keskittäminen: Ryhmän päätoimipaikan rahoitushallintotiimiä on vahvistettu, jotta toiminnon hallinto voitaisiin keskittää ryhmän sisällä. Finanssikontrollin ja kassanhallinnan tiimejä on vahvistettu, ja uusia tiimejä on perustettu konsernituloslaskelmien ja asiakassaatavien hallintaa varten. Rahoitustiedon laatua on pystytty parantamaan edellä mainittujen tietotekniikan integrointihankkeiden avulla ja vakioimalla ryhmän päätoimipaikalle maakohtaisesti annettavat rahoitustiedot.

    (82)

    Rahoitushallinnon keskittämisen yhteydessä ABX-yhtiö on perustanut ryhmän kaikkia yhtiöitä varten konsernitilijärjestelmän (cash pooling). Konsernitilijärjestelmän ansiosta ABX-ryhmä sai eräältä rahoituslaitokselta tammikuussa 2001 SNCB:n antamalla takauksella kertaluontoisen kassalimiittiluoton, jonka määrä on enintään [...] miljoonaa euroa.

    Belgian viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että tällä [...] miljoonan euron luotolla on lainaavan pankin kaupallinen korko ja että SNCB:n tähän limiittiluottoon antama takaus tuottaa [...] peruspisteen palkkion.

    (83)

    Henkilöstöasiat: Ryhmälle palkattiin marraskuussa 2003 henkilöstöjohtaja, jonka tehtävänä on kehittää rakenteet ja prosessit tytäryhtiöiden henkilöstöhallinnon koordinoimiseksi sekä yhteiset menettelyt ryhmän ylemmän johtajiston ja huippuosaajien palvelukseen ottamiseen, arviointiin ja palkkaukseen. Eurooppalainen yritysneuvosto perustetaan vuonna 2005.

    (84)

    Belgian viranomaiset ilmoittavat, että koordinointitoimintojen keskittäminen tehostaa keskusyksiköitä. Keskusyksikön kustannukset koostuvat kansainvälisten asiakkaiden ja/tai multituotteiden Global Accounts -kustannuksista, keskustietotekniikkakuluista ja rakenteellisista kuluista (rahoitus, lakipalvelut, henkilöstö, viestintä), ja ne laskutetaan ABX-WW:n tytäryhtiöiltä lupa- ja palvelumaksuina (licence and service fees). Jälleenlaskutus muodostaa noin [...] % ABX-WW:n tytäryhtiöiden liikevaihdosta, ja se kattaa tavaramerkin suojaamiseen ja käyttöön liittyvät kustannukset sekä kaikki palvelut, jotka päätoimipaikka antaa tytäryhtiöille.

    (85)

    Lisäksi Belgian viranomaiset lainaavat äskettäin tehtyä tutkimusta (48), jonka mukaan ABX-WW:n rakenteelliset kustannukset ovat kaikki alat huomioon otettuina pienempiä kuin vastaavan kokoisilla yritysryhmillä keskimäärin. Päätoimipaikan (Headquarters) suhteellinen koko verrattuna ryhmän kokoon on tutkituilla yritysryhmillä keskimäärin 186 työntekijää päätoimipaikassa 10 000:n kokonaishenkilöstömäärää kohden. Keskimäärä on suurempi kuin ABX-yhtiöllä, jossa keskusyksikössä työskentelee 60 työntekijää 10 000:ta työntekijää kohden.

    (86)

    ABX-yhtiön operaatiot on keskitetty tiettyyn määrään tulosyksiköitä. Ne vastaavat toimintoja, joiden on määrä olla yksittäin kannattavia vuoteen 2006 mennessä (mukaan luettuna eniten vaikeuksissa oleva kotimainen maantieliikennetoiminta (Road Domestic) Saksassa).

    3.2.   ABX:n Saksan tytäryhtiötä koskevat erityistoimet

    (87)

    Operatiiviset toimenpiteet: Menettelyä aloitettaessa kuvattujen operatiivisten rakenneuudistustoimenpiteiden ohella toteutetaan lisätoimenpiteitä, kuten tytäryhtiöiden ja toimintojen luovutuksia, toimistojen ja toimintojen lakkautuksia sekä tuottavuuden lisäyksiä, joiden tuloksena vähenee kaikkiaan 64 toimipaikkaa (–69 prosenttia), liikevaihto 184 miljoonaa euroa (–30 prosenttia), 1 589 henkilötyövuotta (–43 prosenttia) ja 405 062 m2 toimitilaa (–56 prosenttia) (49) tästä ajankohdasta rakenneuudistussuunnitelmaan loppuun saattamiseen eli periaatteessa vuoden 2005 loppuun mennessä, ja ryhmän kannattavuus palautuu 2006–2007.

    (88)

    Belgian viranomaiset ilmoittivat 1. joulukuuta 2005 päivätyllä kirjeellä lisäksi, että Saksan markkinoiden epäsuotuisan kehityksen takia ja ottaen huomioon Euroopan komission suuntaviivojen vaatimukset, ABX-yhtiö laatii suunnitelmaa, joka mahdollistaisi kansallisten maantieliikennetoimintojen toiminta-alan pienentämisen [...] Saksassa. (…)

    Suunnitelma ei ole vielä valmis. ABX LOGISTICS -yhtiö voi kuitenkin antaa Euroopan komissiolle sitoumuksen, jonka mukaan se vähentää [...] mennessä kansallista maantieliikenteen huolitsijaverkkoaan Saksassa lopettamalla toimintoja, luovutuksilla tai kumppanuuksilla, siten että tavoitteena on ABX-yhtiön alaisuudessa toimivien toimistojen, joita on nykyisin 30, vähentäminen [...] toimistoon. ABX-yhtiö voisi lisäksi pysyä osakkaana [...] noin [...] toimipaikassa [...].

    (89)

    Tuottavuuden lisäys: Belgian viranomaisten antamien tietojen mukaan operatiiviset rakenneuudistustoimenpiteet Saksassa tuottaisivat ABX:n Saksan tytäryhtiölle noin 14,6 miljoonan euron parannuksen käyttökatteeseen (teoriassa liikevaihdon pysyessä vakaana).

    (90)

    Rahoitusrakenteen uudistus: SNCB suunnittelee 50 miljoonan euron saatavien muuntamista pääomaksi, omien varojen lisäämistä 100 miljoonalla eurolla ja 7,4 miljoonan euron korkojen muuntamista pääomaksi. Toimenpiteet toteutetaan heti, kun komissio on hyväksynyt ne. Tällaisen pääoman korotuksen avulla ABX-D voisi nostaa omien varojensa tason 14,4 miljoonaan euroon –143 miljoonasta eurosta 31. joulukuuta 2004 (myöhemmin ajantasaistettu tieto – 141,2 miljoonaa euroa). Belgian viranomaisten mukaan ABX-D tarvitsee tällaista kokonaismäärää, jotta ABX-WW:n suunniteltu yksityistäminen voidaan toteuttaa (50).

    (91)

    Tulosennusteet: Soveltamalla edellä mainittuja toimenpiteitä kokonaisuudessaan pitäisi liiketoimintasuunnitelman mukaan ABX-D-yhtiön operatiivisen katteen palautua kannattavaksi vuodesta 2006 alkaen (liikevoitto [...] miljoonaa euroa) ja nettotuloksen pitäisi olla kannattava vuodesta 2007 alkaen (nettoliikevoitto [...] miljoonaa euroa).

    3.3.   ABX:n Alankomaiden tytäryhtiötä koskevat erityistoimet

    (92)

    Operatiiviset toimenpiteet: Menettelyä aloitettaessa kuvattujen operatiivisten rakenneuudistustoimenpiteiden lisäksi toteutetaan tytäryhtiöiden ja toimintojen luovutuksia, toimistojen ja toimintojen lakkautuksia sekä tuottavuuden lisäyksiä, joiden tuloksena vähenee kaikkiaan 4 toimipaikkaa (–44 %), liikevaihto 14 miljoonaa euroa (–21 prosenttia), 93 henkilötyövuotta (–22 prosenttia) ja 18 400 m2 toimitilaa (–28 prosenttia).

    (93)

    Tuottavuuden lisäys: Belgian viranomaisten antamien tietojen mukaan operatiiviset rakenneuudistustoimenpiteet Alankomaissa tuottaisivat ABX:n Alankomaiden tytäryhtiölle noin 5,7 miljoonan euron parannuksen operatiiviseen katteeseen (teoriassa liikevaihdon pysyessä vakaana) viimeistään, kun ryhmän odotetaan palautuvan kannattavaksi 2006–2007.

    (94)

    Rahoitusrakenteen uudistus: SNCB suunnittelee 10 miljoonan euron velkojen ja 0,6 miljoonan euron korkojen muuntamista pääomaksi heti, kun komission hyväksyntä on saatu. Tällaisen pääoman korotuksen avulla ABX-NL voisi nostaa omien varojensa tason 9,3 miljoonaan euroon –1,3 miljoonasta eurosta 31. joulukuuta 2004 (myöhemmin ajantasaistettu tieto –1,5 miljoonaa euroa). Belgian viranomaisten mukaan ABX-NL tarvitsee tällaista kokonaismäärää, jotta ABX-WW:n suunniteltu yksityistäminen voidaan toteuttaa (51).

    (95)

    Tulosennusteet: Soveltamalla edellä mainittuja toimenpiteitä kokonaisuudessaan pitäisi liiketoimintasuunnitelman mukaan ABX-NL-yhtiön operatiivisen katteen palautua kannattavaksi vuodesta 2005 alkaen (liikevoitto [...] miljoonaa euroa) ja nettotuloksen pitäisi olla kannattava vuodesta 2006 alkaen (nettoliikevoitto [...] miljoonaa euroa).

    3.4.   Road Domestic -toiminnasta irtautuminen Ranskassa

    (96)

    ABX-F:n jouduttua vaikeuksiin, joita pidetään ratkaisevina koko ABX-ryhmän elinkelpoisuudelle, Belgian viranomaiset ilmoittivat, että SNCB irtautuisi ABX:n Ranskan tytäryhtiön kotimaisesta tieliikennetoiminnasta MBO-järjestelyllä. MBO-järjestely on kuvattu yksityiskohtaisesti menettelyn laajentamisen yhteydessä, joten tässä yhteydessä vain lyhyesti muistutetaan, että ABX-F:n kotimaiset toiminnat on myyty MBO-järjestelyllä [...] miljoonan euron negatiiviseen markkinahintaan. Kauppa toteutui 31. maaliskuuta 2005 keskiyöllä. ABX-F:n muut toiminnat siirrettiin ABX-WW:lle.

    (97)

    Kaksi asiantuntijaa, Deloitte ja Ernst & Young Transaction Advisory Services, tulevat siihen lopputulokseen, että ABX-F:n kotimaisen jaoston [...] miljoonan euron negatiivinen myyntihinta on asianmukainen ja vastaa markkina-arvoa.

    (98)

    Belgian viranomaisten mukaan SNCB on luopumassa investoinnistaan ABX:n Ranskan tytäryhtiössä: helmikuussa 2003 ilmoitettuja pääomapohjan vahvistamiseen tähtääviä toimenpiteitä ei toteuteta. Ranskaa koskevat toimenpiteet — MBO mukaan luettuna — on toteutettu luopumista ajatellen, mutta hallitusti ja vastuullisesti yhteiskunnallisella tasolla, minkä ansiosta yli 2 300 työpaikkaa on voitu säilyttää. SNCB vetäytyy Ranskasta: MBO-kaupan toteutumisen jälkeen ABX:n Ranskan tytäryhtiön ainoa toiminta on kolmen voittoa tuottavan logistisen sopimuksen hoitaminen, jota jatketaan [...] loppuun ja jonka liikevaihto on vain 29 miljoonaa euroa. Tuolloin ABX:n Ranskan tytäryhtiöllä ei ole enää mitään toimintaa, ja se epäilemättä lakkautetaan (52) . Näin ollen, vaikka irtautumista Ranskassa voidaan laajasti ottaen pitää osana ABX Logistics -yhtiön rakenneuudistusta, kyseessä ei ole ABX Logistics -yhtiön Ranskan toimintojen rakenneuudistus siinä mielessä kuin Saksan ja Alankomaiden osalta ilmoitetuissa toimenpiteissä (53).

    3.4.1.   MBO-järjestelyn valinta

    (99)

    Belgian viranomaiset muistuttavat myös verranneensa ABX-yhtiön kotimaisten toimintojen osan MBO-järjestelyä (yrityksen myynti toimivalle johdolle) vapaaehtoiseen selvitystilaan ja todenneensa, että MBO on halvempi ratkaisu. Menettelyä laajentaessaan komissio asetti nämä perustelut kyseenalaiseksi todeten, että olisi asianmukaista verrata myös MBO-järjestelyä ja pakkoselvitystilaa, sillä vastaavassa tilanteessa oleva yksityinen sijoittaja etsisi itsensä kannalta halvimman ratkaisun sulkematta pois konkurssimenettelyä, jos se olisi taloudellisesti kiinnostavin.

    (100)

    Belgian viranomaiset ovat sitä mieltä, että konkurssimenettely olisi joka tapauksessa kalliimpi kuin MBO, ja katsovat myös komission epäilyksistä huolimatta, että vertailu vapaaehtoiseen selvitystilaan on, paitsi yhteiskunnallisesti vastuullisempi, myös ehdottomasti asianmukainen jäljempänä esitetyistä syistä.

    3.4.2.   Eri vaihtoehtojen kustannukset

    (101)

    Belgian viranomaiset ovat verranneet kolmen vaihtoehdon, MBO-järjestelyn, vapaaehtoisen selvitystilan ja konkurssimenettelyn, kustannuksia. Vertailun yksityiskohtaiset tulokset ovat jäljempänä olevassa taulukossa. (54)

     

    MBO

    Vapaa-ehtoinen selvitystila

    Konkurssi

    Negatiiviset omat varat 30.9.2004

    […]

    […]

    […]

    Vuoden 2004 viimeisen neljänneksen odotetut tappiot

    […]

    […]

    […]

    Arvio: negatiiviset omat varat 31.12.2004

    […]

    […]

    […]

    josta velkaa SNCB:lle

    […]

    […]

    […]

    Aineettoman varallisuuden arvonalennus

    […]

    […]

    […]

    Contract Logisticsin myynnistä MGF:lle saatu pääomavoitto, ei vielä tilinpäätöksessä

    […]

    […]

    […]

    Eurocargon, Air&Sean, Mitjavilen ja Lacomben siirrosta saatu pääomavoitto

    […]

    […]

    […]

    Toteutettavana olevan sosiaalisen suunnitelman loppuunsaattaminen (PSE4) — kustannukset 2004

    […]

    […]

    […]

    MBO:hon sisältymättömien vuoden 2005 tappioiden kattaminen

    […]

    […]

    […]

    Kassavaikutus SNCB:hen ennen irtautumismallin valintaa

    […]

    […]

    […]

    Luovutushinta (negatiivinen) — enintään

    […]

     

     

    Tappioiden kattaminen sosiaalisen suunnitelman neuvotteluaikana — 2005

     

    […]

     

    Tappioiden kattaminen 4 lisäkuukauden aikana — 2006 (riski)

     

    -15

     

    Uusi sosiaalinen suunnitelma jäljelle jäävälle henkilöstölle

     

    […]

     

    Vuokrasopimusten rikkominen

     

    -8

     

    Muiden sopimusten rikkominen

     

    -6

     

    SNCB:n […] riski […]

     

     

     

    Ostovelat tavarantoimittajille 31.12.2004

     

     

     

    Yhtiön velat henkilöstölle

     

     

     

    ABX Francen henkilöstön sosiaalinen suunnitelma

     

     

    […]

    Korvaukset velkojille — vuokrasopimukset

     

     

    -8

    Korvaukset velkojille — muut sopimukset

     

     

    -6

    SNCB:n riski joutua takaajana vastuuseen veloista Soc. Gen/Natexis'lle

     

     

     

    ABX LOGISTICS -yhtiön arvonmenetys

     

     

    -112

    Liikevaihdon pienenemisestä johtuvien lisäirtisanomisten kustannukset

     

     

    […]

    Vaikutus käyttöpääoman tarpeeseen

     

     

    -45

    Vaikutus SNCB:n pankkivelkojen rahoituskustannuksiin

     

     

    -14

    Vaikutus ABX LOGISTICS -yhtiön pankkivelkojen rahoituskustannuksiin

     

     

    -7

    SNCB:n kustannukset yhteensä

    - 137,5

    -183

    -346

    (102)

    Belgian viranomaiset ilmoittavat, että Ernst & Young -yhtiö on tarkistanut ja vahvistanut kustannuseron, joka vallitsee MBO-järjestelyn ja vapaaehtoisen selvitystilan välillä (ensisijaisesti kustannukset jäljelle jäävää henkilöstöä koskevasta sosiaalisesta suunnitelmasta ja tappioiden kattaminen suunnitelman neuvottelun aikana). Nämä asiantuntijat tekivät seuraavan päätelmän: ”… we conclude that on an overall level the price differential between the scenario of the Management Buy-Out and the scenario of the Liquidation of Domestic Road Transport Activities amounting to Eur 45,5 million to be fair and reasonable” (Toteamme lopuksi, että MBO:n ja Road Domestic -toimintojen selvitystilavaihtoehdon välistä kokonaishintaeroa, 45,5 miljoonaa euroa, on pidettävä oikeana ja kohtuullisena.)

    (103)

    Belgian viranomaisten mukaan konkurssimenettelyn kustannukset olisivat paljon suuremmat kuin ABX:n Ranskan tytäryhtiön nettovarat operaation toteuttamishetkellä (eli – [...] miljoonaa euroa) seuraavista syistä:

    (a)

    SNCB:n riski [...]

    (b)

    ABX-yhtiön yrityskuvan heikkenemisestä aiheutuva asiakaskunnan menetys ja sen vaikutus ABX LOGISTICS Worldwide -ryhmän arvoon

    (c)

    asiakaskunnan menetyksestä johtuvan ylimääräisen henkilökunnan irtisanomiskustannukset

    (d)

    vaikutus ryhmän käyttöpääoman tarpeeseen ja

    (e)

    vaikutus ABX LOGISTICS -ryhmän ja SNCB:n rahoituskustannuksiin yhden tytäryhtiön maksulaiminlyöntien takia.

    (104)

    Riski [...] ([...] miljoonaa euroa): Belgian viranomaisten mukaan (55) konkurssimenettely altistaisi SNCB:n [...] riskille asettamalla kyseenalaiseksi sen vastuuntuntoisuuden. [...] (56) , [...]  (57) , [...]  (58)  (59).

    (105)

    Belgian viranomaiset mainitsevat myös esimerkkinä äskettäin tehdyn päätöksen [...]. (60)

    (106)

    Belgian viranomaiset katsovat, että komission on rajoituttava toteamaan riskin olemassaolo ja sen todennäköisyys sekä se, että tämän riskin takia yksityinen toimija olisi samassa tilanteessa todennäköisesti pyrkinyt välttämään konkurssimenettelyn ja pyrkinyt vapaaehtoiseen selvitystilaan. [...] (61).

    (107)

    Ranskalainen asianajoliike Grand, Auzas et Associés oli kiinnittänyt SNCB:n huomion tähän riskiin vuoden 2004 lopussa ja on vahvistanut analyysinsa riskistä kirjallisesti.

    (108)

    Myös asianajoliike Linklaters on ilmoittanut Belgian viranomaisille, että jos ”[...]  (62) [...] (63) .

    (109)

    Jos SNCB [...], Belgian viranomaiset arvioivat, että sen olisi pitänyt ainakin rahoittaa jäljelle jäävien 1 300 työntekijän sosiaalinen suunnitelma, jonka kustannukset olisivat olleet [...] miljoonaa euroa, ja hyvittää ABX:n Ranskan tytäryhtiön luotonantajille (8 miljoonaa euroa kiinteistöjä rahoittaneille luotonantajille, 6 miljoonaa euroa muille luotonantajille).

    (110)

    ABX-ryhmän arvon menetys asiakaskunnan menettämisen takia (112 miljoonaa euroa): Belgian viranomaiset arvioivat, että Ranskan Road Domestic -toimintojen konkurssimenettely olisi vaurioittanut vakavasti ja pysyvästi ryhmän yrityskuvaa ja mainetta ja aiheuttanut koko ryhmää vahingoittavan asiakaskunnan menetyksen. Viranomaisten arvio ABX-ryhmän arvon menetyksestä esitetään jäljempänä olevassa taulukossa.

    Belgian viranomaiset arvioivat, että liikennöintiin liittyvien suorien kustannusten välitön poistuminen olisi osittain korvannut liikevaihdon menetykset. Mutta epäsuoria kustannuksia (rakennekustannuksia) olisi voinut alentaa vain asteittain (irtisanomalla henkilökuntaa suhteessa menetettyyn toimintaan) kolmen vuoden kuluessa, jotta olisi päästy ennen konkurssia vallinneeseen tilanteeseen. Asiakaskunnan menetyksen vaikutus liikevoittoon olisi siten ollut suurin ensimmäisenä vuonna ja olisi pienentynyt kahtena seuraavana vuonna, kunnes olisi päästy takaisin ennen konkurssimenettelyä vallinneeseen tilanteeseen.

    Ryhmän arvon alennus ABX LOGISTICS France S.A:n konkurssimenettelystä johtuvan liikevaihdon pienenemisen takia

    Miljoonaa euroa, vuoden 2004 lopulla käytettävissä olleiden ennusteiden perusteella

    2005

    2006

    2007

    Total

    Ranskassa

    Road International France

     

    Budjetoitu bruttokäyttökate

    […]

    […]

    […]

     

     

    Asiakaskunnan menetys %

    30 %

    15 %

    7,5 %

     

     

    Arvioitu vaikutus liikevoittoon

    […]

    […]

    […]

    8,8

    Air&Sea France

     

    Budjetoitu bruttokäyttökate

    […]

    […]

    […]

     

     

    Asiakaskunnan menetys %

    10 %

    6 %

    2 %

     

     

    Arvioitu vaikutus liikevoittoon

    […]

    […]

    […]

    3,1

    Ranskan ulkopuolella

    Road Saksa

     

     

    Budjetoitu bruttokäyttökate

    […]

    […]

    […]

     

     

    Asiakaskunnan menetys %

    30 %

    15 %

    7,5 %

     

     

    Arvioitu vaikutus liikevoittoon

    […]

    […]

    […]

    46,7

    Air&Sea Saksa

     

     

    Budjetoitu bruttokäyttökate

    […]

    […]

    […]

     

     

    Asiakaskunnan menetys %

    5 %

    3 %

    1 %

     

     

    Arvioitu vaikutus liikevoittoon

    […]

    […]

    […]

    3,1

    Road Domestic Alankomaat

     

     

    Budjetoitu bruttokäyttökate

    […]

    […]

    […]

     

     

    Asiakaskunnan menetys %

    30 %

    15 %

    7,5 %

     

     

    Arvioitu vaikutus liikevoittoon

    […]

    […]

    […]

    3,3

    Road Domestic Belgia

     

     

    Budjetoitu bruttokäyttökate

    […]

    […]

    […]

     

     

    Asiakaskunnan menetys %

    30 %

    15 %

    7,5 %

     

     

    Arvioitu vaikutus liikevoittoon

    […]

    […]

    […]

    16,5

    Muut maat ja tuotelinjat

     

     

    Budjetoitu bruttokäyttökate

    […]

    […]

    […]

     

     

    Asiakaskunnan menetys %

    5 %

    3 %

    1 %

     

     

    Arvioitu vaikutus liikevoittoon

    […]

    […]

    […]

    25,2

    Total

     

    Budjetoitu bruttokäyttökate

    455,6

    489,7

    519,7

     

     

    Asiakaskunnan menetys %

    14 %

    7 %

    3 %

     

     

    Arvioitu vaikutus liikevoittoon

    61,6

    34,4

    16,4

    112,4

    (111)

    Tähän liittyen Belgian viranomaiset ilmoittivat myös, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen mukaan (…) on myönnettävä, että myös emoyhtiö voi tiettynä ajankohtana ottaa kantaakseen jonkin tytäryhtiönsä tappiot mahdollistaakseen sen toiminnan lakkauttamisen parhaiden mahdollisten edellytysten mukaisesti. Sellaisia päätöksiä voidaan perustella sekä välillisen aineellisen hyödyn todennäköisyydellä että myös muilla syillä, kuten konsernin yrityskuvan säilyttämisellä tai sen toiminnan uudelleen suuntaamisella (64).

    (112)

    Kustannukset henkilöstön irtisanomisesta liikevaihdon pienenemisen takia ([...] miljoonaa euroa): Kuten edellä todettiin, Belgian viranomaiset tekivät sen oletuksen, että epäsuoria kustannuksia olisi voitu pienentää asteittain irtisanomisilla kolmen vuoden kuluessa päästäisiin takaisin tasapainoon pääsemiseksi. Belgian viranomaiset ovat lähteneet noin 1 000 irtisanomisen arviosta (eli noin 550 henkilöä Saksassa, 200 Ranskassa, 100 Belgiassa ja 200 muualla).

    (113)

    Vaikutus ABX-ryhmän käyttöpääoman tarpeeseen (45 miljoonaa euroa): Belgian viranomaiset arvioivat, että ryhmän konkurssimenettely olisi aiheuttanut merkittäviä paineita ryhmän muun osan tavarantoimittajien taholta neuvotella uudelleen laskujensa maksuajat (esimerkiksi siten että vaaditaan käteismaksua 30 päivän maksuajan ja kuun lopussa tapahtuvan maksun sijasta). Viranomaiset laskevat, että tavarantoimittajien myöntämän keskimääräisen maksuajan lyheneminen seitsemällä päivällä olisi aiheuttanut noin 45 miljoonan euron välittömän käteisvarojen tarpeen.

    (114)

    Vaikutus SNCB:n ja ABX LOGISTICS Worldwide -yhtiön keskimääräisiin rahoituskustannuksiin (14 + 7 miljoonaa euroa): Belgian viranomaisten mukaan SNCB:n ja ABX LOGISTICS -yhtiön keskimääräiset rahoituskustannukset niiden kunkin pankeissa olisivat voineet nousta, jos yksi tytäryhtiö olisi lakannut maksamasta maksujaan. Rahoituskustannusten mahdollinen nousu on arvioitu 100 peruspisteeseen (1 prosenttiin) ABX LOGISTICS -yhtiön pankkivelan osalta (noin 240 miljoonaa euroa) ja 50 peruspisteeseen SNCB:n sen pankkivelan osalta (noin 900 miljoonaa euroa), jota Belgian valtio ei ole ottanut haltuunsa. Jos oletetaan, että tämä lisäkustannus voitaisiin neutralisoida kolmen vuoden kuluessa, Belgian viranomaiset arvioivat, että SNCB:n velan rahoitukseen liittyvät lisäkustannukset olisivat tällöin noin 14 miljoonaa euroa ja ABX LOGISTICS -yhtiön velan rahoitukseen liittyvät lisäkustannukset noin 7 miljoonaa euroa.

    3.4.3.   Muut Belgian viranomaisten esittämät näkökohdat

    (115)

    Eri vaihtoehtojen arvioitujen kustannusten vertailun lisäksi Belgian viranomaiset katsovat, että sijoittajat ottavat huomioon muitakin näkökohtia harkitessaan jonkin toiminnan lakkautusta tai luovutusta.

    (116)

    Viranomaiset katsovat esimerkiksi, että konkurssi olisi voinut aiheuttaa levottomuutta työntekijöiden keskuudessa ja johtaa ABX LOGISTICS -yhtiön toimintojen saartoon toimipaikoilla, joita konkurssi ei koskisi (kansainväliset toiminnat), mikä olisi voinut vaikuttaa muihin maihin suuntautuvaan liikenteeseen ja jopa SNCB:n liikenteeseen. Samassa tilanteessa oleva yksityinen yhtiö olisi viranomaisten mukaan yhtä lailla ottanut huomioon vastaavat erittäin merkittävät riskit ja valinnut vapaaehtoisen selvitystilan.

    (117)

    Belgian viranomaisten mielestä olisi yleisesti katsottuna väärin olettaa, että yksityinen sijoittaja, varsinkin eurooppalainen ja SNCB:n kokoluokkaa oleva sijoittaja, valitsisi väistämättä pakkoselvitystilan, jos se olisi halvempi kuin vapaaehtoinen selvitystila. Muutkin yksityiset yhtiöt ovat samoissa olosuhteissa valinneet vapaaehtoisen selvitystilan, jossa toimintojen lakkautuksesta kärsiville työntekijöille on rahoitettu sosiaalinen suunnitelma (65) . Belgian viranomaiset ovat käyttäneet sosiaalilainsäädäntöön erikoistuneen asianajoliikkeen (Claeys & Engels) asiantuntemusta, ja sen mukaan on olemassa useampiakin esimerkkejä yksityisistä yhtiöistä, jotka ovat valinneet tällaisen menettelyn.

    (118)

    Lisäksi Belgian viranomaiset ilmoittavat, että yksityinen yhtiö TNT on toteuttanut samanlaisia toimia kuin SNCB päättäessään irtautua kansallisen kuljetustoiminnan tappiollisista toiminnoista ja osasta sopimuslogistista toimintaansa Ranskassa, sen sijaan että se olisi päättänyt asettaa toiminnat vapaaehtoiseen selvitystilaan tai konkurssiin (66).

    (119)

    Lopuksi Belgian viranomaiset lainaavat yritysten rakenneuudistuksista maaliskuussa 2005 annettua komission tiedonantoa, jossa todetaan erityisesti seuraavaa: Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ylläpitäminen on eurooppalaisen yhteiskuntamallin tunnusomainen piirre, joka edellyttää sosiaalikustannusten minimointiin ja vaihtoehtoisten työpaikkojen sekä tulonlähteiden löytämiseen tähtäävien tukitoimien toteuttamista. (...) Yritysten rakenneuudistuksia pidetään yleensä lähinnä negatiivisena ilmiönä, koska useimmiten korostetaan välittömiä vaikutuksia työllisyyteen tai työoloihin. (…). Muutoksia on näin ollen tuettava, jotta niiden vaikutukset työllisyyteen ja työoloihin olisivat mahdollisimman lyhytaikaisia ja rajoitettuja. (67)

    (120)

    Belgian viranomaiset ilmoittavat yhteenvetona, että SNCB valitsi MBO-vaihtoehdon seuraavista syistä:

    (a)

    Kustannukset ja riskit olivat merkittävästi alemmat kuin konkurssin tai vapaaehtoisen selvitystilan yhteydessä.

    (b)

    Vaikutus ABX LOGISTICS Worldwide -ryhmän arvoon ja yrityskuvaan oli rajoitettu.

    (c)

    Sosiaaliset seuraamukset olivat helpommin hyväksyttävissä (1 300 työpaikkaa säilyi Ranskassa uudessa yksityisyrityksessä Cool Jetissä).

    (d)

    SNCB:llä, kuten millä tahansa vastaavan kokoisella eurooppalaisella yrityksellä, on yhteiskunnallinen velvollisuus toimia tavarantoimittajiaan ja luotonantajiaan kohtaan vastuullisesti.

    3.5.   ABX-verkoston pienentäminen

    (121)

    ABX-ryhmän rakenneuudistus on johtanut merkittäviin vähennyksiin sen rahdinhuolintatoiminnassa (freight forwarding). Tässä toiminnassa kapasiteettia mitataan asianmukaisesti eri indikaattoreilla, joita ovat laskutettu liikevaihto, toimipaikkojen lukumäärä, varastopinta-ala tai palkansaajien lukumäärä.

    (122)

    Belgian viranomaisten mukaan koko ABX-WW-ryhmään sovelletut operatiiviset rakenneuudistustoimenpiteet menevät kokonaisuudessaan paljon pitemmälle kuin alun perin suunniteltiin.

    Alkuperäisessä suunnitelmassa suunniteltiin kolmen tytäryhtiön myyntiä (liikevaihto 98,5 miljoonaa euroa), Saksassa seitsemän toimiston ja kolmen varaston, Ranskassa neljän toimiston ja Alankomaissa kahden toimiston toiminnan lakkauttamista sekä 690 henkilötyövuoden vähentämistä, mihin lukuun sisältyy toimistojen lakkautuksen vaikutus.

    Vuoden 2005 aikana ilmoitetut kapasiteetin vähennystoimenpiteet johtavat rakenneuudistuksen loppuun mennessä toimipaikkojen määrän vähentämiseen 176:lla (–31 prosenttia), liikevaihdon pienenemiseen 624 miljoonalla eurolla (–21 prosenttia), henkilötyövuosien vähentämiseen 5 827:llä (–40 prosenttia) ja operatiivisen pinta-alan (68) vähentämiseen 917 377 m2:llä (–54 prosenttia).

    Belgian marraskuussa 2005 tekemät Saksaa koskevat lisäsitoumukset lisäävät vielä näitä vähennyksiä.

    (123)

    Belgian viranomaiset ilmoittavat, että vuodesta 2002 toteutettu toiminta-alan pienentäminen ja luovutukset yhdessä äskettäin suunniteltujen uusien vähennysten kanssa ovat suurimpia mahdollisia ja lisäsupistukset johtaisivat ABX LOGISTICS -verkoston purkamiseen. Viranomaisten mukaan kansainvälisen verkoston olemassaolo on ABX-yhtiön ja sen kilpailijoiden strategisen ja kaupallisen sijoittautumisen perusedellytys. Verkoston purkaminen vaikuttaisi erittäin kielteisesti ja vaarantaisi sekä ryhmän rakenteellisen kilpailuaseman markkinoilla että mahdollisuudet toteuttaa rakenneuudistussuunnitelma ja houkutella mahdollisia kumppaneita yksityistämisen yhteydessä.

    Viranomaiset katsovat tähän liittyen, että Ranskassa toteutettua irtautumista kotimaisesta huolitsijatoiminnasta ei voida toistaa Saksassa, koska ryhmän yhtiöiden kotimaiset ja kansainväliset maantieliikennetoiminnat ovat Saksassa ja Alankomaissa pidemmälle yhdentyneitä kuin Ranskan maantieliikenteen toiminnoissa toimintojen ja tietojärjestelmien integroinnin ja yhteisten asiakkaiden suuren osuuden takia. Suurempi yhdentyminen johtuu Saksan markkinoiden rakenteesta ja ABX LOGISTICS -yhtiön historiasta. Ranskassa kansainväliset ja kotimaiset osastot yhdennettiin vasta 2003 ja silloinkin osittain, kun taas Saksassa kotimainen huolitsijatoiminta ja kansainväliset maantieliikenteen rahdinhuolintatoiminnat sijaitsivat samassa yksikössä jo vuodesta 1996, jolloin THL- ja Bahntrans-yhtiöt sulautuivat (muodostaen sittemmin ABX:n Saksan tytäryhtiön).

    Viranomaiset lisäävät, että sekä Saksassa että Alankomaissa Road-verkoston tiheyden pienentäminen edelleen johtaisi poistumiseen Saksan markkinoilta, kun verrataan ABX LOGISTICS -yhtiön ja sen kilpailijoiden toimipaikkojen lukumäärää näissä maissa.

    ABX LOGISTICS -yhtiön ja sen tärkeimpien kilpailijoiden Road-toimipaikkojen lukumäärän vertailu Saksan ja Alankomaiden markkinoilla (ennen Saksassa toteutettavia lisävähennyksiä) (69)

    Saksa

     

     

    Alankomaat

     

    Schenker/Stinnes

    57

     

    DHL/Danzas (Van Gend&Loos)

    17

    IDS (Elix)

    37

     

    Frans Maas

    13

    Dachser

    34

     

    Vos Logistics

    10

    DHL/Danzas

    32

     

    Wim Bosman

    8

    ABX LOGISTICS

    30

     

    ABX LOGISTICS

    4

    Lähde: WWW-sivustot, arviot ABX LOGISTICS

    Viranomaiset korostavat lopuksi, että nämä irtautumiset osuvat hetkeen, jolloin ABX-yhtiön tärkeimmät kilpailijat hankkivat huolinta- tai yhteislastausyhtiöitä etenkin Saksasta tarkoituksenaan kehittää omia huolitsijaverkkojaan tässä maassa.

    3.6.   SNCB:n ABX-yhtiölle 2002 myöntämät lainat

    (124)

    SNCB on myöntänyt ABX:n eri tytäryhtiöille lainoja.

    Huhti- ja toukokuussa SNCB myönsi belgialaiselle tytäryhtiölleen ABX LOGISTICS group NV:lle kolme lainaa vaihtelevilla koroilla. Lainojen määrät olivat 50, 10 ja 29 miljoonaa euroa. Belgian viranomaisten mukaan lainojen keskimääräiset korot ovat [...] , [...] ja [...] prosenttia.

    SNCB otti lainat takaisin haltuunsa 30. kesäkuuta 2004 ja osoitti ne suoraan ABX-yhtiön tytäryhtiöille Saksassa, Alankomaissa ja Ranskassa, siten että korkoprosentit olivat vastaavasti [...] , [...] ja [...].

    3.7.   ABX-WW-yhtiön yksityistäminen

    (125)

    Belgian viranomaisten mukaan SNCB on vahvistanut olevansa valmis yksityistämään ABX LOGISTICS Worldwide -yhtiön kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on hyväksynyt rakenneuudistussuunnitelman. (…) SNCB Holding on tehnyt mahdollisen ostajan kanssa sitovan periaatesopimuksen (”Term Sheet”), joka allekirjoitettiin 22. maaliskuuta 2005. Sopimukseen liittyy kuitenkin ennakkoehto, jonka mukaan komission on tehtävä rakenneuudistussuunnitelman salliva myönteinen päätös (70).

    (126)

    Belgian viranomaiset ilmoittivat, että sen jälkeen kun SNCB teki päätöksen ABX-yhtiön rakenneuudistuksesta ja luovutuksesta, yritys aloitti neuvottelut mahdollisten ostajaehdokkaiden kanssa. Tätä varten SNCB antoi ABX-WW:lle ja Petercam-yhtiölle valtuutuksen edustaa sitä myynnissä.

    (127)

    ABX-WW aloitti kesäkuussa 2004 alustavat neuvottelut ensimmäisen yhteistyökumppanin, teollisen yritysryhmän kanssa. Maalis- ja kesäkuussa 2004 laadittiin ehdotus yhteistoimintasopimukseksi (memorandum of understanding). Kesä–elokuun 2004 neuvottelut olivat keskeytyksissä kyseiseen kumppaniehdokkaaseen liittyvistä syistä.

    (128)

    Kesäkuussa 2004 ABX-WW otti yhteyttä toiseen teolliseen yhteistyökumppaniin. Tämä toinen mahdollinen kumppani ilmoitti kuitenkin syyskuussa 2004 lopettavansa neuvottelut ABX-WW:n kanssa lopullisesti.

    (129)

    Elokuun 2004 lopulla otettiin yhteyttä kolmanteen mahdolliseen kumppaniin, toiseen teolliseen yritysryhmään. Nämä neuvottelut kuitenkin lopetettiin, kun yhteydet neljänteen kumppaniin osoittautuivat hedelmällisiksi. Tämä antoi SNCB:lle marraskuussa 2004 edellä mainitun sitovan tarjouksen ABX-WW:stä. Tämän ehdokkaan, jäljempänä ”Yvan”, kanssa SNCB allekirjoitti esisopimuksen myynnistä ja edellä mainitun aiesopimuksen (Term Sheet) maaliskuussa 2005.

    (130)

    Edellä mainitun aiesopimuksen mukaan Yvan sitoutuu — sillä ehdolla, että komissio tekee myönteisen päätöksen — investoimaan 60–150 (**) miljoonaa euroa, josta määrästä [...] miljoonaa euroa maksuksi ABX LOGISTICS Worldwide -yhtiön osakkeista SNCB Holding -yhtiölle. Muilta osin Yvanin investointi käytettäisiin seuraavalla tavalla:

    (a)

    [...] miljoonaa euroa kattamaan ”back-to-back”-lainoina (lainoina ja korollaarilainoina) SNCB:n takaus rakennuksesta [...]

    (b)

    [...] miljoonaa euroa ABX LOGISTICS Worldwide -yhtiölle annettuna toissijaisena lainana, jolla rahoitetaan

    liiketoimen aiheuttamat kustannukset, myös Yvanin ja sen strategisten, oikeudellisten ja rahoitusneuvonantajien kustannukset. Nämä kustannukset arvioidaan [...]–[...] miljoonaksi euroksi.

    rahoitustarpeet, jotka liittyvät omistajanvaihdoksesta mahdollisesti seuraaviin rahoituslaitosten vetäytymisiin tai takauspyyntöihin. Liiketoimesta johtuvien kustannusten ([...] miljoonaa euroa) jälkeen jäävä määrä, [...]-[...] miljoonaa euroa, käytetään näistä vetäytymisistä johtuvien rahoitustarpeiden kattamiseen.

    (131)

    Aiesopimuksessa määrätään, että Yvan ja SNCB ovat velvoitettuja toteuttamaan ABX-ryhmän kaupan, heti kun komission päätökseen liittyvä ennakkoehto täyttyy, ellei luovutustapaukseen tavanomaisesti liittyvistä ehdoista ja due diligence -tarkastuksesta muuta johdu.

    Jos ennakkoehto ei täyttyisi, esisopimus ei tietyin edellytyksin enää sitoisi Yvania ja SNCB:tä.

    (132)

    Lopuksi Belgian viranomaiset täsmensivät, että ABX-WW:n yksityistämisen jälkeen SNCB vapautuisi kaikista sitoumuksistaan, paitsi taseeseen, takauksiin ja tukikirjeisiin liittyvistä. [...] Tukikirjeillä ei enää olisi merkitystä, ja niiden voimassaolo lakkaisi, sen jälkeen kun komissio olisi antanut luvan Saksan tytäryhtiön pääomapohjan vahvistamiseen liittyviin rahoitustoimenpiteisiin ja ne olisi toteutettu (71).

    4.   ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

    4.1.   Menettelyn aloittaminen

    (133)

    Asian olosuhteista johtuen ja erityisesti komission menettelyn alussa esittämien päätelmien johdosta seuraavat asianomaiset ovat antaneet erikseen ja toisistaan riippumatta seuraavat huomautukset.

    (134)

    Ensinnäkin perusteita esittänyt ensimmäinen kolmansien osapuolten ryhmä: 1. Verein zur Förderung des Wettbewerbs und lauteren Verhaltens im Speditions- Logistik- und Transportgewerbe E.V. Köln, 2. H.A.L.T.E., 3. Ziegler, 4. Freshfields Bruckhaus Deringer (Deutschen Post AG:n valtuuttamana) ja 5. De Beroepsorganisatie van de Vlaamse Goederentransport Ondernemers en Logistieke Dienstverleners (SAV). Jäljempänä esitetään tiivistelmä ryhmän esittämistä, keskenään yhdensuuntaisista perusteista (72).

    (135)

    Rakenneuudistussuunnitelmasta: Asianomaiset korostavat ABX-yhtiön alkuperäisen rakenneuudistussuunnitelman olennaisia heikkouksia. Kohteena olevien yksiköiden kelpoisuus saada rakenneuudistustukea asetetaan kyseenalaiseksi, koska ne ovat ainakin taloudellisesti osa yritysryhmää, jonka pitäisi pystyä yhteisrahoittamaan suunniteltuja toimenpiteitä. Jotkut asianomaiset korostavat, että rakenneuudistustukea ei saa sallia muutoin, kuin jos siihen liittyy toteuttamiskelpoinen rakenneuudistussuunnitelma, joka takaa paluun kannattavuuteen pitkällä aikavälillä. Nämä asianomaiset tukevat menettelyn aloittamista sen toteamuksen osalta, että suunnitelma ei johda kannattavuuteen, koska sen rahoitus ja operatiiviset rakenneuudistustoimenpiteet ovat riittämättömiä. Tästä seuraa, että sellaisen tuen hyväksyminen, joka ei johda kannattavuuteen, vääristäisi kilpailua yhteisön edun vastaisesti.

    (136)

    Yleisesti ottaen suunnitelmassa ei esitetä selkeästi, kuinka todennäköistä on, että pääomien tavanomainen kannattavuusaste pystytään palauttamaan, ei liioin olosuhteita, joissa tällainen kehitys olisi mahdollista markkinoiden kokonaiskasvun, markkinaosuuksien lisäämisen, tuottavuuden ja palvelun laadun parantamisen tai asiakaskunnan käyttäytymisen muutosten ansiosta.

    (137)

    Suunnitellut rakenneuudistus- ja järkeistämistoimenpiteet vastaavat mukautumista huolinta- ja logistiikka-alan muutoksiin, ja ABX-yhtiön olisi pitänyt toteuttaa ne jo vuosia sitten, kuten muut alan yritykset ovat tehneet huomattavin kustannuksin. Jos komissio hyväksyy suunnitelman, se merkitsee vain jo vanhan markkinoiden häiriötekijän pitkittämistä ja taloudellisten vaikeuksien siirtämistä sellaisten yritysten harteille, jotka ovat jo toteuttaneet rakenneuudistuksensa, erityisesti sellaisten yksityisellä pääomalla toimivien keskisuurten yritysten harteille, joista osa voi joutua jopa ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin.

    (138)

    Valtion puuttumisesta asiaan: Viivästykset ABX-yhtiön rakenneuudistuksessa johtuvat pitkälti SNCB:n jatkuvasta puuttumisesta ABX-yhtiön päivittäiseen hallintoon sekä ABX-yhtiön hallintoneuvoston jäsenten poliittisista nimityksistä. Tietyt asianomaiset korostavat, että hallintoneuvoston jäsenten valinta ei ollut avointa sen enempää ABX Logistics Group -yhtiössä kuin sittemmin ABX Logistics Worldwide -yhtiössä. SNCB:n johto valitsee hallintoneuvoston jäsenet harkinnanvaraisesti poliittisin perustein, mikä estää yrityksen hallinnon riippumattomuuden. Erityisesti on tuotu esiin, että ABX-yhtiön hallintopäätökset tekee joko valtioneuvosto tai SNCB:n johto, eikä siten voida sanoa, että ABX-yhtiötä johtaisi oma hallitus.

    (139)

    Ranskan tytäryhtiön rakenneuudistuksesta: Tarvittavaa jälleenrahoitusmäärää on aliarvioitu. Alkuperäisessä suunnitelmassa aliarvioidaan tarvittavien tukien määrää yksinkertaisesti siitä syystä, että näin halutaan peittää ABX:n tytäryhtiöiden verkoston perustamisesta lähtien kirjatut tappiot. Ennakkoarviot toiminnasta vetäytymiseksi ovat epärealistisia ja mahdottomia toteuttaa ilman ulkopuolista täydentävää tukea ja markkinoiden sitomista markkinat hajottavalla politiikalla kilpailijoiden vahingoksi.

    (140)

    ABX-yhtiön yksityistämisestä: Tietyt asianomaiset ovat vaatineet ABX-yhtiön yksityistämistä. Arvostellaan yksityistämisen olevan olemassa vain paperilla, ilman merkkejä vastaavan myynnin toteuttamisesta käytännössä.

    (141)

    ABX-verkoston hankinnasta ja laajentamisesta: Edellä mainitut kolmannet osapuolet arvioivat, että ABX-yhtiön osallistuminen huolinta- ja logistiikkapalvelujen alalle vuodesta 1998 on toteutettu laittomien valtiontukien avulla, mikä on vakavasti vääristänyt kilpailua markkinoilla. ABX-verkoston perustaminen oli mahdollista vain massiivisilla valtiontuilla, jotka SNCB myönsi.

    (142)

    Seuraavaksi esitetään toinen kolmansien osapuolten ryhmä: 6. FGTE CFDT Route (Union Fédérale Route), 7. Fédération Nationale des Syndicats de Transports CGT, 8. Fédération Royale Belge des Transporteurs ja 9. ABX Logistics — Saksan ABX Logistics -ryhmän edustajat. Jäljempänä esitetään tiivistelmä ryhmän esittämistä, keskenään yhdensuuntaisista perusteista (73).

    (143)

    Asianomaiset esittävät lukuisia huomautuksia ABX-yhtiön työntekijöiden tilanteesta. He muistuttavat, että edelliset sosiaaliset suunnitelmat ovat jo koskeneet useita satoja työntekijöitä Ranskassa ja että logistiikka-alan työpaikat ovat uhattuina. Saksan tytäryhtiön edustajat muistuttavat myös, että vuoden 1998 jälkeen on vähennetty noin 4 000 työntekijää, mihin on lisättävä niihin liittyvät 2 000 alihankkijoiden työpaikkaa. Lisäksi muistutetaan, että ABX-yhtiötä ollaan yksityistämässä eikä tähän tähtääviä ponnisteluja saa mitätöidä.

    (144)

    La Fédération Nationale des Syndicats de Transport CGT vaatii erityisesti pakollisen sosiaalisen hinnoittelun luomista, jotta voitaisiin torjua ABX-yhtiön kilpailijoiden Ranskassa näköjään harjoittama taloudellinen polkumyynti (dumping).

    (145)

    La Fédération Royale Belge des Transporteurs (FRBT) korostaa kuitenkin, että ABX on todistanut yhteistyöhalunsa avaamalla sille vapaaehtoisesti kirjanpitonsa. FRBT voi siten vahvistaa, että voimassa olevaa sääntelyä ajoneuvojen lupa- ja vakuutusasioissa on noudatettu.

    (146)

    Lisäksi todetaan, että ABX (Belgium) S.A.:n johto on toimittanut komissiolle huomautusten esittämiselle annetun määräajan jälkeen ABX Belgium -yhtiön eri alueellisissa jakelukeskuksissa toimivien kuljettajien vetoomuksen, jossa pyydetään nimenomaan suotuisaa päätöstä ABX-yhtiön rakenneuudistusasiassa.

    4.2.   Menettelyn laajentaminen

    (147)

    Menettelyn laajentamisen johdosta seuraavat asianomaiset ovat antaneet erikseen ja toisistaan riippumatta seuraavat huomautukset.

    (148)

    Ensimmäinen perusteita esittänyt ensimmäinen kolmansien osapuolten ryhmä: 1. H.A.L.T.E., 2. Freshfields Bruckhaus Dehringer, 3. BCA — Belgian Courrier Association, 4. Rober Ziegler (74), 5. Febetra (Federation Royale Belge des Transporteurs et des Prestataires de Services Logistiques) ja 6. SAV — Koninklijke Beroepsvereninging Goederenvervoerders Vlaams Gewest en Brusselse Hoofdstedelijk Gewest. Seuraavassa esitetään tiivistelmä ryhmän esittämistä, keskenään yhdensuuntaisista perusteista (75).

    (149)

    Nämä osapuolet esittävät etupäässä epäilyksiä ABX-yhtiön saamien tukien soveltuvuudesta yhteismarkkinoille ja vaativat tasapuolisten kilpailuolosuhteiden palauttamista. Tämä erityisesti kun otetaan huomioon ilmoitettujen tukien lisäys ja ABX-ryhmän merkittävä asema voimakkaasti kilpailluilla markkinoilla varsinkin Saksassa. Mahdolliseen tukien hyväksymiseen olisi liitettävä ABX-yhtiön riittävät vastasuoritteet. ABX:n Ranskan tytäryhtiön osan myymiseen liittyen nämä osapuolet vaativat tarkistettavaksi, että myynti on toteutettu ilman uusia tukimaksuja. ABX-yhtiön myyntiä pidetään myönteisenä askeleena edellyttäen, että se toteutetaan markkinaehdoin. Myynnin ei kuitenkaan pitäisi johtaa siihen, että komissio suhtautuisi ABX:n saamiin tukiin lievemmin kuin jos myynti ei toteutettaisi.

    (150)

    R. Ziegler ilmoitti lisäksi, että ilmoitettu ABX-yhtiön hyväksi tapahtuva 140 miljoonan euron lainan maksu ei ole toteutunut, että on pelättävissä, että ABX-yhtiö saa etuaseman ABX-ryhmän yksityistämisen yhteydessä yksityistämisen ehtojen takia, että SNCB ei ole myynyt ABX:n Ranskan tytäryhtiötä, että ABX-yhtiön rakenneuudistus ei vaikuta realistiselta yrityksen nykyisissä hallinto- ja strategisissa olosuhteissa ja että ABX-yhtiön konkurssilla olisi merkittäviä seurauksia.

    (151)

    Seuraavaksi esitetään perusteet, jotka on esittänyt toinen kolmansien osapuolten ryhmä: 1. ABARENT N.V., 2. DOL & SERVICES, 3. Pierre Lepoint, 4. Geert Lagae BVBA, 5. WEVETRA — Werner Vranckx Transport, 6. Claude Bogaerts, 7. Johan Vergote, 8. Cooljet, 9. UPTR — Union Professionnelle du Transport par Route, 10. Vervoerbedrijf Van Hauwermeiren ”BA.AN” BVBA, 11. SD Transport BVBA, 12. Gincotrans, 13. Vervoer Marc Cobbaert, 14. François Timmermans, 15. Tractrans, 16. GPF, 17. Transport Fabrice, 18. SOS Transport ja 19. Eddy Ommeslag. Jäljempänä esitetään tiivistelmä ryhmän esittämistä, keskenään yhdensuuntaisista perusteista (76).

    (152)

    Nämä kolmannet osapuolet ovat ennen kaikkea ilmoittaneet toivovansa, ettei komissio vaarantaisi ABX-yhtiölle työskentelevien tuhansien alihankkijoiden työpaikkaa tekemällä kielteisen päätöksen.

    (153)

    Cool Jet ilmoittaa, että MBO-järjestelyllä ostetut toiminnat voivat olla kannattavia tervehdyttämisen jälkeen. Tervehdyttäminen on määrä toteuttaa tarkkaa strategista suunnitelmaa noudattaen kolmen vuoden kuluessa siitä, kun toiminnat on otettu haltuun. Myyntihinnassa otetaan huomioon kohtuudella odotettavissa olevat ja budjetoidut tappiot. Haltuun otetuilla toiminnoilla ei ole merkittävää markkinaosuutta (1,5 prosenttia Ranskan huolinta- ja pikalähetyspalveluista). Lopuksi Cool Jet toteaa yhtiön työllistävän 1 300 henkilöä, jotka työpaikat olisi menetetty, ellei Cool Jet olisi voinut ostaa kyseisiä toimintoja.

    (154)

    UPTR ilmoittaa lisäksi, että se on voinut avoimesti tutustua ABX-yhtiön kirjanpitoon, ja toteaa ryhmän tulosten parantuneen. Ryhmä on ollut ensimmäistä kertaa operatiivisella tasolla kannattava vuonna 2004. UPTR kehottaa komissiota tekemään päätöksen nopeasti, jotta ABX-yhtiö voidaan yksityistää. Tämä takaisi lainkuuliaisen toimijan vakauden ja ABX-yhtiön olemassaolo on eduksi Belgian maantieliikennealalle.

    (155)

    Komissio on myös vastaanottanut menettelylle asetetun määräajan ulkopuolella kantelun, joka koskee ABX-WW:n myyntiä. Kantelun mukaan SNCB Holding ei ole noudattanut avoimen, julkisen ja syrjimättömän menettelyn edellytyksiä ABX Logistics -yhtiön yksityistämistä valmistellessaan ja on siten karkottanut kantelun tehneet sijoittajat.

    5.   BELGIAN HUOMAUTUKSET

    5.1.   Menettelyn aloittaminen ja sen laajentaminen

    (156)

    Menettelyn aloittamista ja sen laajentamista koskevat Belgian huomautusten pääpiirteet on olennaisilta osin sisällytetty kuvausosaan. Muut tekijät esitetään tiivistetysti jäljempänä.

    (157)

    Tiettyjen toimien paneminen Belgian valtion tiliin: Belgian viranomaiset ovat koko asian käsittelyn ajan ilmoittaneet, että Belgian valtio ei ole osallistunut ABX Logistics -yhtiötä koskeneeseen SNCB:n päätöksentekoprosessiin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen Stardust-oikeustapauksessa tarkoitetulla tavalla. Viranomaiset ovat myös muistuttaneet, että tarvittaessa on komission tehtävä osoittaa tällaisen osallisuuden olemassaolo.

    (158)

    ABX-yhtiöön tehtyjen investointien osalta Belgian viranomaiset ovat koko menettelyn ajan toistaneet, ettei valtio ole puuttunut SNCB:n tekemiin päätöksiin.

    (159)

    Valtioneuvoston lehdistötiedotteen 22. helmikuuta 2002 osalta Belgian viranomaiset muistuttavat seuraavaa: (77)

    (a)

    Julkisviranomaiset eivät voi laillisesti pakottaa riippumattomien julkisten yritysten (kuten SNCB) hallintoelimiä hyväksymään päätöksiä tai suuntaviivoja asioissa, jotka eivät kuulu yritysten julkisen palvelun tehtävien piiriin (kuten ABX LOGISTICS -yhtiön hallinto).

    (b)

    Valtioneuvosto rajoittuu 22. helmikuuta 2002 annetussa lehdistötiedotteessa ilmaisemaan tukensa tietyille ABX LOGISTICS -yhtiön rakenneuudistuksen suuntaviivoille (joita SNCB:n hallintoneuvosto ei loppujen lopuksi edes hyväksynyt, yhtä lukuun ottamatta, mutta siitä oli päätetty jo ennen 22. helmikuuta 2002).

    (c)

    Se, että julkiset viranomaiset ovat ministeriöiden välisissä kokouksissa tai muutoin tutustuneet SNCB:tä ja ABX LOGISTICS -yhtiötä koskeviin raportteihin tai tutkimuksiin, on tavanomaista menettelyä tunnolliselta osakkeenomistajalta, joka seuraa investointinsa tärkeimpiä kehityssuuntia.

    5.2.   Belgian viranomaisten vastaukset kolmansien osapuolten huomautuksiin

    (160)

    Vastaukseksi asianomaisten osapuolten huomautuksiin hallintoneuvoston jäsenten valinnasta poliittisin perustein Belgian viranomaiset ilmoittavat, että ABX LOGISTICS -yhtiön toiminnat eivät liity SNCB:n julkisen palvelun tehtäviin. Nämä toiminnat ja niiden hallinto kuuluvat näin ollen täysin SNCB:n riippumattomaan hallintoon. Siitä seuraa, että ABX LOGISTICS -yhtiön hallintoneuvoston jäsenten nimitysmenettely on sen mukainen, kuin mitä Belgian laissa säädetään osakeyhtiölain piiriin kuuluvien yhtiöiden nimitysmenettelyistä. ABX LOGISTICS -yhtiön ja sen tytäryhtiöiden hallintoneuvoston jäsenten nimitysmenettely on näin ollen avoin, lain mukainen eikä kuulu poliittisen suuntautumisen mukaan määräytyvän harkintavallan piiriin.

    (161)

    ABX LOGISTICS -verkoston rahoituksesta: Belgian viranomaiset vahvistavat, että SNCB:n taserakenne oli vuoteen 2001 asti terve ja konsernitase oli vuosina 1998–1999 positiivinen.

    (162)

    Belgian perusteet (uudelleen)investoinneille: Selostusosassa tiivistetysti esitettyjen Belgian viranomaisten (uudelleen)investoinneista antamien tietojen lisäksi Belgian viranomaiset ilmoittavat, että SNCB:n kohdennettu tuki kyseessä oleville tytäryhtiöille (Saksa, Ranska, Alankomaat, Irlanti, Portugali, Belgia) on täysin sopusoinnussa markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan periaatteen kanssa. Lisäksi huomautetaan, että ABX LOGISTICS Singapour -tytäryhtiön tuet eivät kuulu perustamissopimuksen 87 artiklan soveltamisalaan.

    (163)

    Menettelyn laajentamista koskevien kolmansien osapuolten huomautusten osalta Belgian viranomaiset ilmoittavat vastanneensa jo edellisellä huomautuskierroksella huomautuksiin, joissa vain toistettiin komission epäilyksiä.

    (164)

    Robert Zieglerin kannanottoon Belgian viranomaiset vastaavat, että 140 miljoonan euron tilapäinen laina samoin kuin lainan pääomittamiseen tähtäävä uusi toimenpide on ilmoitettu komissiolle. Ennen hyväksyntää toimenpide ei sido sen enempää SNCB:tä kuin ABX-yhtiötäkään. Sama koskee 157,4 miljoonan euron omien varojen lisäystä ABX:n Saksan tytäryhtiöön ja muita ilmoitettuja toimenpiteitä. Mitä tulee ABX-yhtiön yksityistämisen yhteydessä mahdollisesti saamaan etuasemaan, Belgian viranomaiset viittaavat komissiolle toimitettuun KPMG:n valmistelemaan oikeudenmukaisuuslausuntoon (fairness opinion), jossa todetaan, että ”the terms of the proposed sale to [Yvan] are fair and reasonable and represent fair market value” (Ehdotetut myyntiehdot [Yvanille] ovat oikeudenmukaisia ja kohtuullisia ja edustavat oikeudenmukaista markkina-arvoa.) Väitettyyn ABX:n Ranskan tytäryhtiön kaupan toteutumattomuuteen Belgian viranomaiset toteavat ilmoittaneensa, mitkä osat on myyty. Kaupan ehtojen osalta viranomaiset viittaavat erityisesti Ernst &Youngin raporttiin, jonka mukaan ”the price valuation for Road Domestic Transport Activities amounting to (…) is fair. (Sisäisen Road Domestic -toiminnan arvioitu hinta, (…), on oikeudenmukainen.) ABX-ryhmän mahdollisen konkurssin seurauksia koskevan kyselyn osalta Belgian viranomaiset korostavat, että komission osittainkin kielteisen päätöksen seuraukset olisivat sekä ABX LOGISTICS Worldwide että SNCB Holding -yhtiölle erittäin vakavat.

    (165)

    ABX-WW:n myynti: Belgian viranomaisten mukaan SNCB Holding -yhtiön ei ollut missään nimessä pakko yksityistää ABX Logistics Worldwide -yhtiötä tarjouskilpailumenettelyllä.

    (166)

    Belgian viranomaiset ilmoittavat, että komission käytäntönä valtiontukia koskevissa asioissa on yksityistämisen osalta ollut, että jos tarjouskilpailua ei ole tehty, komissio on tyytynyt tarkistamaan, että omaisuuden myynnissä on riippumattoman asiantuntijan tekemän arvion mukaan käytetty markkina-arvoa. Tähän liittyen Belgian viranomaiset ovat toimittaneet komissiolle edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti KPMG Corporate Finance -konsulttitoimiston tekemän riippumattoman arvion ABX Logistics Worldwide -yhtiön myyntiehdoista.

    6.   KOMISSION ARVIO

    6.1.   Valtiontukien todentaminen

    (167)

    Perustamissopimuksen 87 artiklan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

    (168)

    Aluksi komissio toteaa, että edellä kuvatut toimenpiteet ovat koskeneet useita ABX-verkostoon sen perustamisesta alkaen kuuluneita yhtiöitä, jotka sittemmin on integroitu ABX-ryhmään ABX-WW-holdingyhtiön perustamisen seurauksena. Komissio katsoo, että jo ennen tämän holdingyhtiön perustamista nämä yhtiöt muodostivat SNCB-ryhmän sisällä selkeästi erillisen taloudellisen yksikön (jäljempänä ”ABX-ryhmä”), jota on pidettävä seuraavan analyysin asianmukaisena kohdeyksikkönä.

    (169)

    Komissio toteaa oikopäätä, että kolme neljästä perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan perusteesta täyttyy (”suosii jotakin yritystä”, ”uhkaa vääristää kilpailua” ja ”vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”).

    SNCB:n ABX-ryhmälle antamat varat suosivat yhtiötä verrattuna muihin markkinoilla toimiviin yrityksiin.

    Lisäksi hyödyttämällä yksinomaan ABX-ryhmää tai sen tytäryhtiöitä nämä toimenpiteet vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua toimintojen niiltä osin, jotka kuuluvat vapaan kilpailun piiriin.

    Lopuksi toimenpiteet vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska tutkittua kilpailun alaista toimintaa harjoitetaan myös useassa muussa jäsenvaltiossa. Tämä päätelmä koskee yhtä lailla yhteisön ulkopuolella toimivien ryhmän yhtiöiden hyväksi toteutettuja toimenpiteitä. Yhtäältä Tubemeuse-oikeustapauksen (78) mukaan ottaen huomioon niiden markkinoiden keskinäinen riippuvuus, joilla yhteisön yritykset toimivat, ei ole poissuljettua, että yritykselle myönnetty valtiontuki voisi vääristää yhteisön sisäistä kilpailua, vaikka edunsaajayritys veisikin melkein koko tuotantonsa yhteisön ulkopuolelle. Toisaalta, kun on kyse kansainvälisestä kuljetusyritysryhmästä, joka harjoittaa toimintaansa maailmanlaajuisesti kilpaillen muiden yhteisön toimijoiden kanssa, kolmannessa maassa toimivalle ryhmän yhtiölle annettu tuki vahvistaa ryhmää kokonaisuudessaan ja vaikuttaa siten jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristää tai uhkaa vääristää yhteisön sisäistä kilpailua.

    (170)

    Lopuksi, kun tutkittavana oleviin toimenpiteisiin on käytetty SNCB:n varoja, niitä on pidettävä valtion varojen (julkisten varojen) käyttönä.

    (171)

    Koska valtio omistaa SNCB:n ja sillä on erityisasema julkisena yrityksenä, on pääteltävä, että SNCB:n varat ovat aina julkisen valvonnan alaisia. Tätä päätelmää vahvistaa se toteamus, että SNCB:tä koskevat 21. maaliskuuta 1991 annetun lain säännökset, jotka antavat sille erityissuojan konkurssin uhkaa vastaan, minkä voidaan katsoa vastaavan valtion antamaa takausta.

    (172)

    Yhteisöjen tuomioistuin toteaa Stardust Marine -tuomiossaan (79) seuraavaa: on muistutettava, että yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä seuraa, että EY 87 artiklan 1 kohta koskee kaikkia rahoituskeinoja, joita viranomaiset voivat tosiasiallisesti käyttää tukeakseen yrityksiä, ilman että sillä seikalla olisi merkitystä, ovatko nämä varat pysyvästi valtion varoja. Näin ollen, vaikka määrät, jotka perustuvat kyseiseen toimenpiteeseen, eivät ole pysyvästi valtion itsensä hallussa, ne voidaan luokitella valtion varoiksi jo sillä perusteella, että ne ovat jatkuvasti valtion valvonnassa ja siis toimivaltaisten kansallisten viranomaisten käytettävissä.

    (173)

    Lisäksi yhteisöjen tuomioistuin toteaa, edelleen Stardust Marine -tuomion 52 kohdassa, seuraavaa: … se, että julkinen yritys on valtion valvonnassa, ei riitä osoittamaan, että yrityksen toteuttamat toimenpiteet, kuten käsiteltävänä olevat rahoitustuet, johtuvat valtiosta. Lisäksi on tutkittava, ovatko viranomaiset tavalla tai toisella olleet osallisia siihen, että kyseisistä toimenpiteistä päätettiin.

    (174)

    Toinen välttämätön edellytys sille, että julkisen yrityksen toteuttamia toimenpiteitä voitaisiin pitää valtiontukena, on, että toimenpiteet eivät ole sellaisia, joita vastaavassa tilanteessa oleva yksityinen sijoittaja toteuttaisi.

    (175)

    Tästä syystä komissio tutkii jäljempänä kunkin ABX-ryhmän hyväksi toteutetun SNCB:n toimenpiteen osalta, voidaanko niitä pitää valtiontukena ja poikkeavatko ne menettelyistä, joita vastaavassa tilanteessa oleva yksityinen sijoittaja olisi todennäköisesti käyttänyt. Jos nämä kaksi ehtoa täyttyvät, toimenpiteet ovat valtiontukea, jonka kohteen ja määrän komission erittelee.

    6.1.1.   Vuonna 2001 tehdyt investoinnit ja rinnakkaiset rahoitusosuudet

    (176)

    Belgian viranomaiset ilmoittivat, että SNCB:n vuonna 2001 toteuttamat uudelleeninvestoinnit ABX-ryhmän Saksan, Alankomaiden ja Ranskan toimintoihin perustuivat myönteisiin taloudellisiin ennusteisiin ja yritysten kehittämisen asiantuntijoiden neuvoihin.

    (177)

    Edellä esitetyt kannattavuuslaskelmat vaikuttavat perustuvan toiminnan kehittymisestä tehtyihin hyväksyttäviin olettamuksiin, siten kuin SNCB voi ne nähdä vuonna 2001.

    (178)

    Saksaan tehdyt investoinnit perustuivat asiantuntijalausuntoon, jossa arvioitiin, että ABX-D-tytäryhtiön onnistunut tervehdyttäminen mahdollistaisi ponnistelut saavuttaa ABX-yhtiön strateginen tavoite luoda 300 miljoonan euron lisäarvo verrattuna 50 miljoonan euron panostukseen tyydyttävällä sisäisellä korkokannalla.

    (179)

    Kannattavuuslaskelman perusteella voidaan arvioida, että SNCB voisi saavuttaa Ranskaan tehtävälle 30 miljoonan euron investoinnille 8–14 prosentin sisäisen korkokannan. Lisäksi investoinnin avulla oli mahdollista aloittaa arvopaperistamisohjelma, jonka avulla yhtiö voi saada pankilta 70 miljoonan euron limiittiluoton.

    (180)

    ABX-NL-tytäryhtiöön vuonna 2001 tehdyn investoinnin osalta komissio ei pidä riittävästi perusteltuna perustaa IRR-laskelmaa pääoman korotuksen määrään sen jälkeen, kun siitä on vähennetty Wegtransportin hankintakustannukset, kuten Belgian viranomaiset ehdottavat. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että tämä hankintahinta sisältyy SNCB:n kokonaisinvestointiin, joka nousee siten 19,2 miljoonaan euroon 12,2 miljoonan euron sijasta, investoinnin IRR on 8,9–10,2 prosenttia eli hyväksyttävällä tasolla, erityisesti yhdessä sen tosiseikan kanssa, että investointiajankohtana koko ABX-NL:n toiminnan odotettiin palautuvan kannattavaksi lyhyessä kahden vuoden määräajassa.

    (181)

    Myös arviot Irlannissa, Belgiassa, Portugalissa ja Singaporessa sijaitsevien ABX-ryhmän yhtiöiden (jotka eivät olleet rahoitusvaikeuksissa) pääomaan maksettujen rinnakkaisten rahoitusosuuksien kannattavuudesta osoittavat odotetun sisäisen korkokannan olevan 9,6–12,7 prosenttia eli hyväksyttävällä tasolla.

    (182)

    Komissio muistuttaa myös, että vuoden 2001 loppuun saakka SNCB:n rahoitusrakenne antoi sille mahdollisuuden rahoittaa kaupallista kehitystään rasittamatta kohtuuttomasti rahoitusrakennettaan (velan osuus omista varoista kehittyi 0,6:sta 0,9:ään ajanjaksolla 1997–2001). Vuodesta 2002 näin ei enää ollut.

    (183)

    Lopuksi on todettava, että kaikki investointipäätökset ovat ryhmän strategian mukaisia. Näin ollen oli perusteltua, että SNCB otti kullekin operaatiolle odotetun sisäisen korkokannan lisäksi huomioon myös koko ryhmän tasolla odotetut positiiviset vaikutukset.

    (184)

    Komission päätelmä on, että ajankohdan tulevaisuudennäkymät huomioon ottaen SNCB menetteli vuoden 2001 uudelleeninvestoinnit ja rinnakkaiset rahoitusosuudet toteuttaessaan samoin kuin yksityinen sijoittaja olisi voinut tehdä, eivätkä nämä toimenpiteet siten muodosta valtiontukea.

    (185)

    Sitä vastoin komissio toteaa, että SNCB antoi ABX Singapour -tytäryhtiölle takauksensa vaatimatta siitä palkkiota, päinvastoin kuin yksityinen sijoittaja olisi tehnyt. Ottaakseen huomioon kaikki mahdollisen tuen eri tekijät sekä julkisten viranomaisten tiettyjen SNCB:tä koskevien puheenvuorojen valossa ja sen perusteella, että takaus on annettu kesäkuussa 2000 eli ajankohtana, jona ABX-yhtiö alkoi herättää julkista huomiota, komissio katsoo, että takauksen myöntäminen vastikkeetta saattaa sisältää valtiontukea. Koska takaus on myönnetty ABX-ryhmän yhtiölle ajankohtana, jona verkoston uudelleenjärjestelystä ja rakenneuudistuksesta oli jo päätetty ja niitä oli alettu toteuttaa, komissio tutkii tätä tukea yhdessä muiden ABX-ryhmän rakenneuudistustoimenpiteiden kanssa, joihin ABX Singapour oli sisällytetty.

    6.1.2.   Pääomapohjan vahvistamiseen tähtäävät toimenpiteet

    (186)

    Belgian valtioneuvoston kokous helmikuussa 2002 osoittaa kiistattomasti, että kyseisestä päivästä lähtien Belgian hallitus on puuttunut siihen, miten SNCB hoitaa ABX-asiaa. Belgia on ilmoittanut ABX:n Saksan ja Alankomaiden tytäryhtiöiden pääomapohjan vahvistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä (ABX-D 157,4 miljoonaa euroa ja ABX-NL 10,6 miljoonaa euroa) kyseisen päivämäärän jälkeen, eikä niitä ole vielä toteutettu. Belgia ei esittänyt toimenpiteitä tarpeellisina investointeina vaan rakenneuudistustukina. Näitä toimenpiteitä on siten epäilemättä käsiteltävä valtiontukina ja ne on tutkittava rakenneuudistustukina.

    (187)

    SNCB joutui antamaan saksalaiselle tytäryhtiölleen tukikirjeen, koska se oli hankintaansa seuraavina kuukausina tilanteessa, jossa omien varojen määrä oli negatiivinen. SNCB on toistanut tukikirjeen vuosittain aina vuoteen 2005 saakka, myös aikana, jolloin valtion osallistumista SNCB:n ABX-yhtiötä koskevaan päätöksentekoon ei enää voida epäillä. Koska tukikirje sisältää takaukseen verrattavia sitoumuksia eikä SNCB ole saanut siitä palkkiota, komissio katsoo sen olevan valtiontukea. Mutta koska tämän päätöksen kohteena ovat SNCB:n toimet ABX:n Saksan tytäryhtiön pääomapohjan vahvistamiseksi ja pääomapohjan vahvistaminen antaa kyseisen yhtiön luotonantajille tosiasiallisesti ja lopullisesti sellaisen varmuuden, jota ne tukikirjeen kautta halusivat saada, tukikirje muuttuu siten merkityksettömäksi, eikä sitä ole tarpeen tässä erikseen tarkastella, koska sillä ei ole merkitystä itse pääomapohjan vahvistamiseen tähtääviin toimenpiteisiin nähden.

    6.1.3.   Vuoden 2002 lainat

    (188)

    SNCB on myöntänyt lainoja ABX Logistics NV:lle sekä ABX-D:lle, -NL:lle ja -F:lle huhti- ja toukokuusta 2002 lähtien eli ajanjaksona, jona valtion osallistumista SNCB:n ABX-yhtiötä koskevaan päätöksentekoon ei enää voida epäillä.

    (189)

    Kuten kuvausosassa todetaan, lainoista saatu korko on [...]–[...] prosenttia. Komissio katsoo, ettei korkotaso ole riittävä kyseisten yritysten tilanne huomioon ottaen. Asianmukaisen korkotason indikaattorina komissio pitää komission viitekorkoa, 5,06 prosenttia, jota on käytettykin tammikuussa 2003 ABX:n Saksan tytäryhtiön pelastamistuen hinnoitteluun.

    (190)

    Komissio päättelee, että lainat muodostavat valtiontukea. Edellä mainitun viitekoron perusteella, johon on lisätty 400 peruspistettä vaikeuksissa, mutta myös rakenneuudistuksessa olevan yrityksen osalta, komissio arvioi, että lainaa vastaavan tuen määrä on noin 8 miljoonaa euroa.

    (191)

    Koska lainat on myönnetty ABX-ryhmän eri yhtiöille ajankohtana, jona verkoston uudelleenjärjestelystä ja rakenneuudistuksesta oli jo päätetty ja niitä oli alettu toteuttaa, komissio tutkii tätä tukea yhdessä muiden ABX-ryhmän rakenneuudistustoimenpiteiden kanssa. Rakenneuudistukseen on sisällytetty näistä lainoista hyötyneiden yhtiöiden säilytetyt toiminnat.

    6.1.4.   Konsernitilijärjestelmän perustamiseksi myönnetty takaus

    (192)

    Kuten rakenneuudistustoimenpiteiden kuvauksessa muistutetaan, Belgian viranomaiset ilmoittivat, että ABX-ryhmän rahoituslaitoksessa avaamalla [...] miljoonan euron kassalimiittiluotolla on kaupallinen korko ja että SNCB:n tätä limiittiluottoa varten tammikuussa 2001 antama takaus tuottaa [...] peruspisteen palkkion.

    (193)

    Luku vaikuttaa hyväksyttävältä vastaavissa tilanteissa tavanomaisesti myönnettäviin pankkikorkoihin verrattuna. (80) Komissio päättelee, että takaus ei ole antanut ABX-ryhmälle valtiontukea muodostavaa etua. Vaikka yksityisen sijoittajan vaatima palkkio olisi ollut joitakin peruspisteitä korkeampi tai jopa kaksinkertainen, siitä saatava etu olisi ollut vähäinen muihin tukitoimenpiteisiin verrattuna (0,07 miljoonaa euroa vuodessa), eikä se olisi muuttanut seuraavaa analyysia rakenneuudistustoimenpiteiden kokonaisuuden soveltuvuudesta yhteismarkkinoille.

    6.1.5.   Muut taseen ulkopuoliset SNCB:n sitoumukset

    (194)

    Belgian viranomaiset ovat vahvistaneet, että tiettyjen verkoston yhtiöiden alkuperäisen hankinnan yhteydessä haltuun otettujen takausten lisäksi ainoat uudet SNCB:n ABX-ryhmän hyväksi antamat takaukset ovat edellä mainitut kaksi, vuonna 2005 päättynyttä takausta ABX Singapour -tytäryhtiön hyväksi sekä takaus kassalimiittiluoton antaneelle rahoituslaitokselle konsernitilijärjestelmän luomiseksi. SNCB on kuitenkin antanut joukon tukikirjeitä.

    (195)

    Belgian viranomaiset katsovat, että tällaiset vastikkeettomat tukikirjeet ovat markkinataloudessa tavanomainen käytäntö emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden välisissä suhteissa. Tässä tapauksessa, lukuun ottamatta jo analysoitua ABX:n Saksan tytäryhtiön hyväksi annettua kirjettä sekä tukikirjettä, joka antoi ABX:n Espanjan tytäryhtiölle 12,3 miljoonan euron edun, komissio toteaa, ettei yksikään sen tiedossa oleva uusi tukikirje, joka on annettu vuoden 2000 jälkeen (jolloin ABX alkaa herättää yleistä mielenkiintoa), sisällä SNCB:tä oikeudellisesti sitovia ehtoja. Komissio katsoo, että ABX:n Espanjan tytäryhtiön hyväksi annettu tukikirje vastaa pankkitakausta, koska SNCB sitoutuu myöntämään ABX:n Espanjan tytäryhtiölle tarvittavat varat pankkiluottojen maksamiseen. Komissio muistuttaa, että tuen määrä muodostuu takauksen hinnasta, jonka yritys olisi joutunut maksamaan lainan saadakseen ja joka lisätään luoton hintaan. Määrä on joka tapauksessa rajoitettu ja vastaa muutamaa peruspistettä. Jos tarkoituksenmukaisena katteena pidetään ABX-ryhmän muutoin SNCB:lle maksamaa [...] peruspistettä, muodostunut tuki on epäoleellinen (0,02 miljoonaa euroa vuodessa). Vaikka takauksen hinta olisi huomattavasti korkeampikin, esimerkiksi kaksinkertainen, eli [...] peruspistettä, mikä vaikuttaa korkealta, tuki itsessään jäisi aivan yhtä epäolennaiseksi (0,04 miljoonaa euroa vuodessa) eikä muuttaisi rakenneuudistustuesta tehtäviä päätelmiä.

    6.1.6.   Ranskan Road Domestic -toimintojen luovutus

    (196)

    Koska on selvää, että Belgian valtio on osallistunut ABX:n Ranskan tytäryhtiön Road Domestic -toimintojen luovutustavan ja -ehtojen valintaan, komission on tarkistettava Belgian viranomaisten perusteet, joiden mukaan MBO-järjestelyn valinta oli perusteltu, koska samoissa olosuhteissa yksityinen sijoittaja olisi tehnyt saman valinnan.

    (197)

    SNCB:n valitseman vaihtoehdon kustannukset: SNCB:n valitseman irtautumismallin kokonaiskustannukset ovat 137,5 miljoonaa euroa, josta [...] miljoonaa euroa vastaa toimintojen negatiivista nettopääomaa irtautumisajankohtana ja [...] miljoonaa euroa negatiivista myyntihintaa.

    (198)

    Komissio panee merkille kahden riippumattoman asiantuntijan vahvistaneen, että tämä [...] miljoonan euron määrä vastaa toimivalle johdolle luovutetun Road Domestic -toiminnan negatiivista arvoa.

    Deloitte Corporate Finance on tarkistanut kyseisen toiminnan liiketoimintasuunnitelman ja arvioinut sen käyttäen kassavirran nykyarvolaskelmaa (discounted cash flows). Liiketoimintasuunnitelma koskee vuosia 2005–2008. Arvioinnissa päädytään siihen, että ABX-F-tytäryhtiön kotimaan liikenteen arvo vastaa edellä mainittua negatiivista hintaa. Ernst & Young Transaction Advisory Services, joka tarkisti Deloitten arviot, päätyi samaan lopputulokseen.

    Koska nämä kaksi riippumatonta asiantuntijaa ovat käyttäneet tavanomaisia ja hyväksyttyjä arviointimenetelmiä, komissio hyväksyy, että hinta vastaa markkinahintaa eikä Ranskan Road Domestic -toiminnan jatkaja ole saanut oston yhteydessä valtiontukea.

    (199)

    Vapaaehtoisen selvitystilan kustannukset: Belgian viranomaisten mukaan vapaaehtoisen selvitystilan kustannukset olisivat olleet 183 miljoonaa euroa, josta [...] miljoonaa euroa luovutushetken negatiivista pääomaa ja [...] miljoonaa euroa muita lisäkuluja.

    (200)

    Vapaaehtoisessa selvitystilassa SNCB:n olisi pitänyt korvata selvitystilaan asetetun yhtiön summat kaikille niille luotonantajille, joiden saatavia rahaksi muutettavat varat eivät olisi kattaneet. On siis perusteltua ottaa huomioon [...] miljoonan euron kustannukset.

    (201)

    Belgian viranomaisten huomioon ottamat muut lisäkustannukset sisältävät erityisesti [...] miljoonaa euroa sosiaaliseen suunnitelmaan, joka SNCB:n olisi pitänyt toteuttaa selvitystilan yhteydessä, ja [...] miljoonaa euroa niiden tappioiden kattamiseksi, jotka ABX-ryhmä olisi saanut suunnitelman neuvottelujen aikana.

    (202)

    Nämä kaksi arviota vaikuttavat kohtuullisilta. Sosiaalisen suunnitelman osalta tämä määrä vastaa [...] euron kustannusta palkansaajaa kohti, mikä on hyväksyttävä määrä. Suunnitelman toteuttamisen aikana kärsittyjen tappioiden määrä vastaa tappiotasoa, joka yhtiön liiketoimintasuunnitelmassa on arvioitu vuodelle 2005 luovutushetkellä ([...]–[...] miljoonaa euroa). Belgian viranomaiset ottavat arviossaan lisäksi huomioon 15 miljoonan euron lisämäärän, joka vastaa vuoden 2006 ensimmäiseen neljännekseen liittyviä tappioita.

    (203)

    Näin ollen, koska ABX:n Ranskan tytäryhtiö olisi lisäksi joutunut maksamaan eri vahingonkorvauksia sopimusrikkomuksista (Belgian viranomaisten arvioima kustannus 14 miljoonaa euroa) ja kärsimään Ranskan markkinoille pääsyn menetyksistä, joka olisi vaikuttanut ryhmän muihin toimintoihin, on kohtuullista katsoa, että vapaaehtoinen selvitystila olisi koitunut SNCB:lle kalliimmaksi kuin Ranskan Road Domestic -toiminnan myynti toimivalle johdolle.

    (204)

    Konkurssin kustannukset: Belgian viranomaisten mukaan konkurssin kustannukset olisivat olleet 346 miljoonaa euroa, josta [...] miljoonaa euroa luovutushetken negatiivista pääomaa ja [...] miljoonaa euroa muita lisäkuluja.

    (205)

    Komission mukaan ei ole perusteltua olettaa, että konkurssitilanteessa SNCB olisi joutunut vastaamaan koko [...] miljoonan euron määrästä, joka vastaa negatiivisia varoja luovutuspäätöksen tekoajankohtana, koska konkurssimenettelyn luonteeseen kuuluu, että SNCB ei olisi pyrkinyt korvaamaan tytäryhtiön luotonantajien menetyksiä, toisin kuin luovutuksessa tai vapaaehtoisessa selvitystilassa.

    (206)

    Belgian viranomaiset katsovat, että tässä mallissa muihin lisäkustannuksiin sisältyy SNCB:n mahdollinen 58 miljoonan euron suuruinen [...] riski.

    (207)

    Tämän väitteen tueksi Belgian viranomaiset ovat toimittaneet komissiolle useita asiakirjoja, erityisesti asiantuntijoiden Linklaters ja Grand Auzas et Associés lausunnon, jonka mukaan konkurssimenettely olisi altistanut SNCB:n todelliselle ja tuntuvalle [...] riskille, joka asettaisi kyseenalaiseksi SNCB:n vastuuntuntoisuuden.

    (208)

    Komissio ei kiellä, etteikö tietyissä kansallisissa lainsäädännöissä säädetä tietyissä poikkeustapauksissa kolmansien osapuolten mahdollisuudesta kääntyä lakkautetun yhtiön osakkeenomistajia vastaan, erityisesti jos osakkeenomistajien voidaan katsoa [...] ja/tai tehneen virheitä yhtiön hallinnossa.

    (209)

    Vaikka tässä tapauksessa tällainen mahdollisuus on olemassa Ranskan laissa ja Belgian viranomaiset ovat toimittaneet eräitä viitteitä tällaisesta riskistä, viranomaiset eivät kuitenkaan ole riittävästi pystyneet häivyttämään epäilyksiä, jotka ilmaistiin laajennettaessa tätä asiaa koskevaa menettelyä huhtikuussa 2005. Komissio päättelee, ettei tässä tapauksessa ole perusteltua hyväksyä konkurssin kustannuksiksi 58:aa miljoonaa euroa, jotka Belgian viranomaisten mukaan liittyvät [...] riskiin.

    (210)

    Samoin komissio katsoo, että etenkin SNCB:n erityisasema ottaen huomioon ei ole kovin todennäköistä, että SNCB:n rahoituskustannukset olisivat merkittävästi kohonneet Ranskan Road Domestic -toiminnan konkurssiin asettamisen takia, päinvastoin kuin Belgian viranomaiset olettavat. Sitä vastoin on mahdollista hyväksyä, että konkurssi olisi saattanut lisätä ABX-ryhmän pankkilainojen rahoituskustannuksia Belgian viranomaisten arvioiman 7 miljoonan euron verran.

    (211)

    Belgian viranomaisten laskentamallissa otetaan myös huomioon vaikutus ryhmän käyttöpääoman tarpeeseen sillä perusteella, että koko ryhmän velkojat olisivat saattaneet Ranskan Road Domestic -toiminnan konkurssin takia vaatia maksuaikojen jyrkkää lyhentämistä. Arvio, jonka mukaan ilmiön vaikutus olisi 45 miljoonaa euroa, perustuu olettamukseen, jonka mukaan tavarantoimittajien myöntämä keskimääräinen maksuaika lyhenisi viikolla, eli noin 15 prosenttia, mikä vaikuttaa hyväksyttävältä. Vaikka vaikutus olisi saattanut olla vähäisempi ryhmän niiden tytäryhtiöiden asiakaskunnassa, jotka olivat rahoitusasemaltaan terveitä, se olisi saattanut olla huomattavasti isompi kuin yksi viikko niiden tytäryhtiöiden asiakaskunnalle, jotka olivat rahoitusvaikeuksissa Ranskan toiminnan konkurssiajankohtana.

    (212)

    Lopuksi Belgian viranomaiset katsovat, että Ranskan Road Domestic -toiminnan konkurssi olisi myös aiheuttanut ryhmän muille toiminnoille 5–30 prosentin asiakasmenetyksen konkurssivuonna. Kun on kyseessä ryhmä, joka tarjoaa integroituja palveluja Euroopassa ja jonka eri toiminnat riippuvat suuresti toisistaan, on kohtuullista olettaa, että konkurssitila olisi todellakin voinut heikentää ryhmän muiden toimintojen yrityskuvaa ja aiheuttaa toiminnan menetyksiä, varsinkin kun kyseinen toiminta ja/tai maa ovat lähellä konkurssiin asetetun yhtiön toimintaa ja maata, kuten Belgian viranomaisten arvioissa. Tällaista päättelyä ei voitaisi soveltaa valittuun MBO-malliin. MBO-mallin avulla ryhmän yrityskuva säilyy ja toisaalta Road Domestic -toiminnan luovutussopimukseen sisältyy yhteistyösopimus MBO-kaupalla luovutetut toiminnan käsittävän yhtiön ja ABX-ryhmään jäävän kansainväliset toiminnat käsittävän ABX-F:n välillä. Siten viimeksi mainitun yhtiön asiakkailla on edelleen käytettävissään Ranskan palvelut. Komissio huomauttaa, että on vaikea vahvistaa asiakaskunnan menetysten nousevan 30 prosenttiin. Ottaen myös huomioon Ranskan painoarvo ryhmän kansainvälisissä toiminnoissa Ranskassa, Saksassa ja Alankomaissa (14:n ja 36 prosentin välillä) ja se, että ryhmän eri tytäryhtiöillä on useita yhteisiä tärkeitä asiakkaita, komissio katsoo ilmiön vaikutukseksi voitavan varovaisesti arvioida enintään 20 prosentin asiakaskunnan menetys ensimmäisenä vuonna niissä toiminnoissa, joihin vaikutus eniten kohdistuu, eli noin 75 miljoonaa euroa Belgian viranomaisten arvioiman 112 miljoonan euron lisäkustannuksen sijasta.

    (213)

    On myös kohtuullista hyväksyä olettamus, jonka mukaan toiminnan vähennys olisi saanut ryhmän vähentämään henkilöstöä, koska yritys olisi voinut joutua irtisanomaan lisää henkilöstöä välttääkseen liian suuren bruttokatteen menetyksen. Belgian viranomaiset ovat arvioineet tämän lisäkustannuksen 35 miljoonaksi euroksi. Koska irtisanomisten laajuuden ja siten myös kustannusten olisi vastattava toiminnan vähenemisen laajuutta, edellä omaksuttu varovainen otaksuma antaisi aiheen hyväksyä noin kaksi kolmannesta näistä lisäkustannuksista, eli 24 miljoonaa euroa.

    (214)

    Komissio arvioi, että Belgian viranomaisten esittämän 346 miljoonan euron sijasta on mahdollista katsoa, että Ranskan Road Domestic -toiminnan konkurssimenettely olisi voinut aiheuttaa SNCB:lle vähintään 7 + 45 + 75 + 24 miljoonan euron, eli yhteensä 151 miljoonan euron kokonaiskustannukset (ottamatta huomioon mahdollista [...] riskiä). Määrä on suurempi kuin SNCB:n valitseman mallin kustannukset.

    (215)

    Päätelmä: Edellisen analyysin perusteella komissio katsoo, että SNCB:n päätös luovuttaa Ranskan Road Domestic -toiminta toimivalle johdolle sekä luovutusta varten omaksutut menettelytavat ovat sellaisia valintoja, jotka pelkästään taloudellisin perustein toimiva yksityinen sijoittaja olisi tehnyt, eikä toimenpide siten muodosta valtiontukea.

    (216)

    Komissio perustaa edellä olevan analyysin ainoastaan olettamuksiin, jotka ovat sen mielestä kohtuullisia ja riittävästi perusteltuja. Arvioiden perusteella ero SNCB:n valitseman mallin ja vaihtoehtoisten selvitystilamallien välillä on vähintään 13 miljoonaa euroa, minkä pitäisi kattaa selkeästi mahdollinen virhemarginaali analyysin jälkeen hyväksytyissä arvioissa.

    6.1.7.   ABX-WW:n myynti

    (217)

    Komissio toteaa, että SNCB on perinpohjaisesti etsinyt ostajaa ABX-WW:lle asiaan erikoistuneen yhtiön avulla.

    (218)

    ABX-Worldwide:n myyntihinnan ja -ehtojen osalta komissio ottaa huomioon KPMG:n raportin. KPMG:n tehtävänä oli tarkistaa rahoitukselliselta kannalta (fairness) ABX-WW:n kaiken jäljellä olevan varallisuuden myyntitarjous, sellaisena kuin se on edellä kuvattu.

    (219)

    KPMG perustaa raporttinsa (81) pääasiallisesti kahden arviointimenetelmän vertailuun: kassavirran nykyarvolaskelmaan (DCF), joka perustuu odotettujen tulevien tuottojen nettonykyarvon laskemiseen, ja tuottoarvomenetelmään (capitalised earnings, CEA), jossa verrataan yrityksen eri odotettuja tulotasoja (liikevaihto, bruttoliikevoitto, liikevoitto, …) toisiin saman alan yrityksiin soveltamalla kyseisten markkinoiden kertoimia.

    (220)

    Ottaen huomioon, että asiantuntija on tehnyt luovutuksesta perusteellisen analyysin ja käyttänyt tämäntyyppisissä fairness-lausunnoissa tunnustettuja menetelmiä, komissio arvioi, että KPMG:n lopullinen päätelmä on hyväksyttävissä. Sen mukaan ”the term of the proposed sale to Yvan is fair and reasonable and represents fair market value” (Ehdotetut myyntiehdot Yvanille ovat oikeudenmukaisia ja kohtuullisia ja edustavat oikeudenmukaista markkina-arvoa.). Komissio päättelee, että ABX-WW:n luovutus ei muodosta valtiontukea uudelle omistajalle, edellyttäen että luovutus tapahtuu sovittuun hintaan ja siten että kauppaan tehdään vain luovutustapauksessa tavanomaiset ja taloudellisesti perustellut mukautukset.

    (221)

    Luovutusehdot takaavat Belgialle sellaisen myyntihinnan ja merkittävän Yvanin rahoitusosuuden, jotka pienentävät Belgian tähän asiaan uhraamia julkisia varoja. Ne varmistavat myös, että SNCB luopuu tosiasiallisesti koko ABX-ryhmän toiminnoista.

    6.2.   Rakenneuudistustuen soveltuvuus yhteismarkkinoille

    (222)

    Komissio tutkii jäljempänä, ovatko sen toteamat valtiontuet valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen mukaisia. Belgian viranomaiset antoivat vuonna 2003 alkuperäisen ilmoituksen, josta aloitettiin menettely heinäkuussa 2003 valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi 1999 annettujen yhteisön suuntaviivojen (82) perusteella (jäljempänä ”vuoden 1999 suuntaviivat”). Kuitenkin yhtäältä uusien suuntaviivojen voimaantulon jälkeen ajantasaistettu rakenneuudistussuunnitelma ennakoi alun perin suunnitellun tuen määrän nostamista merkittävästi ja toisaalta edellä olevasta analyysista käy ilmi, että SNCB on myöntänyt laittomia tukia ABX-ryhmälle. Ottaen huomioon nämä nyt käsiteltävänä olevaa asiaa koskevat tekijät sekä valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi 2004 annettujen yhteisön suuntaviivojen (83) (jäljempänä ”vuoden 2004 suuntaviivat”) 103 ja 104 kohta komissio tutkii näitä tukia kokonaisuudessaan viimeksi mainitun tekstin pohjalta, ottaen kuitenkin huomioon, että alkuperäinen ilmoitus suunnitelmasta on tehty vuoden 1999 suuntaviivojen pohjalta. Joka tapauksessa seuraava analyysi osoittaa, että tutkittavana olevien tukien voidaan todeta olevan samoin ehdoin soveltuvia yhteismarkkinoille sekä vuoden 1999 että vuoden 2004 suuntaviivojen nojalla.

    6.2.1.   Tukikelpoisuus

    (223)

    Komissio toteaa, että ABX-ryhmän on useiden merkittävien tunnuslukujen perusteella katsottava kokonaisuudessaan olevan vaikeuksissa oleva yritys vuoden 2004 suuntaviivojen 11 kohdan tarkoittamassa merkityksessä. Ensinnäkin ryhmän liiketoiminnan tappiot kasvoivat huomattavasti vuosina 2001 ja 2002 siten, että ne saavuttivat vuonna 2002 50 miljoonaa euroa. Myös nettotappio lisääntyi siten, että nettotulos aleni 73 miljoonasta eurosta vuonna 2000 –186 miljoonaan euroon vuonna 2002. Rahoituskulut kasvoivat samana ajanjaksona 15:stä 41 miljoonaan euroon, ja velka kasvoi 442:sta 512 miljoonaan euroon. Toiseksi ja enne kaikkea ABX-ryhmän toiminnat Saksassa, Ranskassa ja Alankomaissa joutuivat vakaviin rahoitusvaikeuksiin, jotka on kuvattu ABX-yhtiön pelastamistuen hyväksyvässä päätöksessä. Ne olivat siten kiistatta vaikeuksissa olevia yrityksiä, kuten komissio totesi mainitussa päätöksessä (84). Kyseiset yksiköt olivat tuolloin ABX-ryhmälle strategisesti keskeisiä sekä tärkeitä, jotta ABX pystyi tarjoamaan integroituja logistisia palveluja Euroopassa. Lisäksi näiden yksiköiden osuus ryhmän liikevaihdosta oli niin ratkaiseva (noin 60 prosenttia vuonna 2002), että niiden vaikeudet muodostivat uhan koko ryhmän olemassaololle sen tuolloisessa kokoonpanossa.

    (224)

    Komissio katsoo lisäksi, että muu osa ABX-ryhmästä ei kyennyt enempää osallistumaan rakenneuudistuksen rahoitukseen.

    (225)

    Belgian viranomaiset ilmoittavat, että ABX-WW on tuottanut luovutuksilla, ulkoisella rahoituksella ja tuottavuuden lisäyksillä (erityisesti Italiassa, Saksassa, Portugalissa, Alankomaissa ja Espanjassa) 24,3 miljoonaa euroa, joiden avulla ryhmän rakenneuudistus voitiin osittain rahoittaa.

    (226)

    Varallisuuden myyminen yhdessä sisäisten järkeistystoimenpiteiden kanssa pienentää merkittävästi ABX-ryhmän mittasuhteita: toimipaikkojen määrä vähenee 31 prosentilla, liikevaihto 21 prosentilla, henkilöstön määrä (henkilötyövuosina) 40 prosentilla ja (varasto-)pinta-ala 54 prosentilla. Luvut ovat selvästi tätäkin merkittävämpiä Saksassa, jossa vähennykset ovat jopa 69 prosenttia ennen Belgian marraskuussa 2005 tekemien sitoumusten huomioon ottamista. Voidaan katsoa, että varallisuuden lisäluovutukset voisivat haitata ryhmän toiminnan elinkelpoisuutta integroitujen multimodaalisten logistiikkapalvelujen verkostona Euroopassa.

    (227)

    Lisäksi taloudeltaan terveet ryhmän yksiköt ovat tukeneet muita yksiköitä vaikeuksissa ja edistäneet siten niiden elpymistä. Esimerkiksi ABX LOGISTICS (Belgium) NV/SA on luopunut 10,6 miljoonan euron saatavasta, joka sillä oli ABX:n Alankomaiden tytäryhtiöltä.

    (228)

    Lopuksi on syytä tuoda esiin, että koko konsernitilijärjestelmään vuodesta 2001 siirtyneen ryhmän kassatilanne on [...] negatiivinen, kun alijäämäiset toiminnat nielevät tuottoisien toimintojen tuottamat kassavirrat.

    (229)

    Konsernitilijärjestelmän kassalimiittiluoton tilanne onkin edelleen negatiivinen ja usein lähellä suurinta sallittua [...] miljoonan euron tasoa (esimerkiksi –[...] miljoonaa euroa kesäkuussa 2005). Ryhmä on lyhytaikaisista käteisvaroista [...] velkaa:

    ABX LOGISTICS Worldwide S.A.:n konsolidoitu kassatilanne

    Miljoonaa euroa

     

    31.12.2003

    31.12.2004

    30/06/2005

    Käyttötilit pankeissa

    [...]

    [...]

    [...]

    Vuoden kuluessa erääntyvät pitkäaikaiset velat

    [...]

    [...]

    [...]

    Lyhytaikaiset tilinylitykset

    [...]

    [...]

    [...]

    Nettokassatilanne

    -36,8

    -62,2

    - 114,4

    (230)

    Lopuksi komissio toteaa, että vaikka ABX-WW-holdingyhtiö perustettiin vasta vuonna 2003, ryhmä ei taloudellisena yksikkönä muodosta vastaperustettua yritystä vuoden 2004 suuntaviivojen tarkoittamassa merkityksessä, koska holdingyhtiö on syntynyt usean samalla alalla jo ennestään toimivan yksikön yhteensulautumisesta ja koska ryhmän uusi rakenne on luotu nimenomaan rakenneuudistuksen edistämiseksi.

    6.2.2.   Paluu kannattavuuteen

    (231)

    ABX-WW:n sekä ABX-D:n ja -NL:n luotettavat tulosennusteet, jotka on esitetty edellä olevassa kuvausosassa ja jotka perustuvat realistisiin olettamuksiin, ennakoivat paluuta kannattavuuteen 2006–2007.

    (232)

    Lisäksi tulokset ovat selkeästi parantuneet vuodesta 2002, jolloin rakenneuudistussuunnitelma laadittiin. ABX LOGISTICS Worldwide S.A:n tasolla liikevoitto on parantunut –28,7 miljoonasta eurosta (2002) +11,6 miljoonaan euroon (2004). ABX LOGISTICS (Deutschland) GmbH:n (ilman Air&Sea-toimintoja) liikevoitto on kehittynyt –32,0 miljoonasta eurosta –[...] miljoonaan euroon samalla ajanjaksolla, ja ABX LOGISTICS Holding (Nederland) BV:n tulos on lähestynyt tasapainoa kehittymällä –6,7 miljoonasta eurosta –[...] miljoonaan euroon.

    (233)

    Viime vuosina havaitun taloudellisen elpymisen lisäksi kuvausosasta käy ilmi, että ABX-ryhmässä on selkeästi toteutettu todellinen organisaatiorakenneuudistus, joka on omiaan palauttamaan ryhmän kannattavuuden pysyvästi.

    (234)

    Lopuksi komissio katsoo, että koko ABX LOGISTICS WW -ryhmän kaupasta allekirjoitettu esisopimus, joka tekee luovutuksesta pakollisen jos se ja tavanomaiset luovutusehdot hyväksytään, sekä siihen liittyvät yksityisen omistajan merkittävät investointisitoumukset muodostavat ratkaisevan lisätekijän, joka todistaa ABX-ryhmän rakenneuudistussuunnitelman laadukkuudesta ja ryhmän pysyvästä elinkelpoisuudesta.

    6.2.3.   Kilpailun sääntöjenvastaisen vääristymisen estäminen

    (235)

    Vuoden 2004 suuntaviivojen mukaan on toteutettava vastasuoritteita, jotta tuen kilpailijoita haittaavat vaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Muutoin tuen katsotaan olevan ristiriidassa yhteisen edun kanssa.

    (236)

    ABX-ryhmä on jo nyt sitoutunut vähentämään kapasiteettiaan erittäin merkittävässä määrin. Kuten on jo ilmoitettu, ryhmä vähentää rakenneuudistuksen päättämiseen mennessä voimakkaasti toimipaikkojensa määrää, toimintapinta-alojaan, liikevaihtoaan sekä henkilöstöään saavuttaakseen ABX-WW:n tasolla jopa 54 prosentin vähennykset, ABX-D:n tasolla 69 prosentin, ABX-NL:n tasolla 44 prosentin ja ABX-F:n tasolla 76 prosentin vähennykset (erityisesti luopumalla toimistoista ja sulkemalla niitä). Saksan markkinoilla vähennyksiä vahvistavat vielä Belgian viranomaisten vuonna 2005 tekemät lisäsitoumukset [...]. Vähennykset menevät huomattavasti pidemmälle kuin alkuperäisessä suunnitelmassa oli ennakoitu, ja ne vapauttavat vastaavassa määrin markkinaosuuksia kilpailijoiden hyväksi.

    (237)

    Komissio katsoo, että lopettamisia ja luovutuksia on pidettävä oikeassa suhteessa olevina, kun otetaan huomioon niiden määrällinen merkityksellisyys, ABX-ryhmälle rahdinhuolintatoiminnassa jäävä vähäinen markkinaosuus (alle 2 prosenttia Saksassa, 1 prosentti Alankomaissa 2002), tarve säilyttää vähimmäisverkosto useissa Euroopan maissa, jotta intermodaalinen logistiikkapalvelutoiminta Euroopassa olisi kannattavaa, sekä se seikka, että liikenteen logistiikkapalvelujen markkinoilla ei ole ylikapasiteettia, vaan ala laajenee, kuten jaksossa 2.2 on eritelty. Muistutetaan lisäksi, että ABX-ryhmä ei lähes lainkaan omista kuljetusvälineitä eikä näin ollen lähes lainkaan toimi tieliikenteen harjoittajana.

    (238)

    Komissio on lisäksi tarkistanut, että Belgian viranomaisten antamien tietojen perusteella erittäin huomattava osa kapasiteetin vähennyksistä koskee lyhyellä aikavälillä tuottoisia toimintoja. Lisävähennykset koskevat noin 19:ta prosenttia toimipaikkojen noin 31 prosentin vähennyksistä, 12:ta prosenttia yhteensä 21 prosentin liikevaihdon pienenemisestä, 15:ta prosenttia yhteensä 40 prosentin henkilöstövähennyksistä ja 40:tä prosenttia varastointipinta-alojen 54 prosentin kokonaisvähennyksestä.

    6.2.4.   Tuen rajaaminen välttämättömään

    (239)

    Vuoden 2004 suuntaviivoissa vaaditaan, että tukimäärä ja -intensiteetti on rajattava määrään, joka on ehdottomasti välttämätön.

    (240)

    Tältä osin komissio toteaa ensinnäkin, että pääomapohjan vahvistamisen ansiosta ryhmän velkojen suhde omiin varoihin on 80 prosenttia ilmoitettujen toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen. Suhdeluku on 155 prosenttia, sen jälkeen kun siitä on poistettu ryhmän tilinpäätöksessä esitetty 146 miljoonan dollarin liikearvo.

    ABX LOGISTICS Worldwide S.A., konsernitase

     

    31.12.03

    31.12.04

    30.6.05

    31.12.05 ennen muunnosta

    31.12.05 muunnoksen jälkeen

    31.12.05 muunnoksen ja liikearvon poistamisen jälkeen

    31.12.06

    31.12.07

    Konsolidoidut omat varat

    185,8

    173,9

    158

    131,9

    300

    154

    [...]

    [...]

    Rahoitusvelat

    369

    414,3

    407

    407

    239

    239

    [...]

    [...]

    Velkasuhde

    199 %

    238 %

    258 %

    309 %

    80 %

    155 %

    [...]

    [...]

    (241)

    Komissio katsoo olevan perusteltua ottaa myös tämä toinen luku, 155 prosenttia, huomioon, koska liikearvo syntyy suurelta osin ABX-D:n ja -NL:n alkuperäisestä hankintahinnasta (D […] miljoonaa euroa ja NL […] miljoonaa euroa). Niiden kapasiteettihan pienenee huomattavasti rakenneuudistuksen yhteydessä, mitä Belgian viranomaisten joulukuussa 2005 ilmoittamat sitoumukset […] läsnäolon vähentämisestä Saksassa entisestään korostavat. Belgian viranomaiset katsovat lisäksi, että rakenneuudistustoimenpiteiden toteuttaminen aiheuttaisi Saksan ja Alankomaiden tytäryhtiöiden liikearvon häviämisen kokonaan SNCB:n tilinpäätöksestä […].

    (242)

    Kummatkin suhdeluvut, 80 ja 155 prosenttia, ovat merkittävästi suurempia kuin vastaavat suhdeluvut ABX-ryhmään verrattavissa olevilla kilpailijoilla. Esimerkkinä voidaan mainita, että kilpailijoiden keskimääräinen suhdeluku (liikevaihdolla painotettuna) on noin 43 prosenttia, ja se olisi vain 16 prosenttia, jos otettaisiin huomioon DPWN-yhtiö. (Viimeksi mainittu ei kuitenkaan vaikuta riittävän vertailukelpoiselta, jotta se voitaisiin sisällyttää tähän.)

    (243)

    Tämä merkitsee, että ABX-ryhmän pääomapohja olisi vahvistamisen jälkeenkin alan keskitason alapuolella, eikä sillä olisi rahoitusrakenteessaan ylijäämäisiä varoja.

    (244)

    Toiseksi komissio muistuttaa, että ABX-WW:n kassatilanne on ollut negatiivinen vuodesta 2003 alkaen, joten ABX-ryhmällä ei ole käytössään ylijäämäisiä käteisvaroja.

    (245)

    Kolmanneksi on otettava huomioon se seikka, että hinta, jonka SNCB saa ABX-WW:n osakkeiden myynnistä vähentää tosiasiallista tuen määrää. Ryhmän ja sen kilpailijoiden samoin kuin SNCB:n ja Yvanin kannalta tilanne olisi ollut vastaavanlainen, jos SNCB:n antamaa tukea olisi vähennetty yhtä paljon, myynti olisi toteutettu symbolisella hinnalla ja uusi omistaja olisi antanut vastaavan rahoituksen suoraan.

    (246)

    Komission on myös varmistuttava siitä, että tuen saaja osallistuu merkittävällä tavalla rakenneuudistussuunnitelmaan joko omilla varoillaan tai markkinaehdoin saamallaan ulkoisella rahoituksella.

    (247)

    Tätä varten komissio määrittelee aluksi rakenneuudistuksen kokonaiskustannukset, tuottavuuden nettolisäyksen ja käyttöpääoman tarpeen vähennykset.

    Rakenneuudistuksen nettokustannukset

    Irtisanomiset, lakkautukset

    -49,0

    Negatiivinen kassavirta rakenneuudistuksen aikana (ilman tuottavuuden lisäystä)

    - 121,0

    Velka SNCB:lle (ennen vuotta 2002)

    -60,0

    Korot veloista SNCB:lle (velasta ennen 2002 + tuki yrityksen pelastamiseksi)

    -8,0

    Pankkien poisvetäytymisestä johtuva luottojen ja lainojen takaisinmaksu

    [...]

    Yvanin maksut muista takuista ja saatavista ABX:n velkojille

    [...]

    Käyttöpääoman tarpeen pieneneminen

    29,1

    Yhteensä

    - 296,6

    (248)

    Tältä osin komissio katsoo olevan perusteltua käyttää edellä olevan taulukon lukuja seuraavista syistä:

    (a)

    Määrä 49 miljoonaa euroa vastaa rakenneuudistuksesta suoraan aiheutuvia kustannuksia, kuten irtisanomiskorvaukset ja tytäryhtiöiden lopettamiskustannukset.

    (b)

    Määrä 121 miljoonaa euroa vastaa rakenneuudistukseen osallistuvien yksiköiden rahoitustarvetta (tai negatiivista kassavirtaa) vuosina 2003–2005. Se vastaa ensisijaisesti liikevoittoa oikaistuna rakenneuudistuksen edellyttämillä investoinneilla, rahoituskuluilla ja tietyillä poikkeuksellisilla erillä. Komissio on Belgian viranomaisten toimittamien tietojen perusteella varmistanut, että huomioon otetut investoinnit ovat pääosin tietotekniikkainvestointeja, ja ne jäävät joka tapauksessa poistojen määrää vähäisemmiksi. Tietotekniikkainvestoinnit ovat tärkeä osa ryhmän uudelleenjärjestelyä ja tuottavuuden lisäystä. Belgian viranomaiset ovat lisäksi vahvistaneet, etteivät investoinnit merkitse kapasiteetin lisäystä. Komissio on myös voinut varmistaa, että poikkeukselliset erät käsittävät pääasiassa yrityksen rakenneuudistukseen liittyviä kustannuksia. Ne koskevat yrityksen uudelleenjärjestelyä ja tuottavuustoimenpiteitä (irtisanomiset keskeisistä tehtävistä, oikeudelliseen yksinkertaistamiseen tähtäävät toimenpiteet, muut tuottavuustoimenpiteet), joita tarvitaan elinkelpoisuuden varmistamiseksi.

    On huomattava, että rakenneuudistuskauden negatiivisen kassavirran kustannuksia, eli 150,9:ää miljoonaa euroa, pienentävät rakenneuudistuksen odotetut myönteiset vaikutukset, jotka tuottavat ajanjaksolla 29,9 miljoonan euron positiivisen kassavirran, jolloin nettokustannukseksi jää tässä esitetty 121 miljardia euroa.

    (c)

    Muut ennen vuoden 2005 loppua olemassa olevat rahoitustarpeet on katettava ennen ABX-WW:n luovutusta, jotta ryhmän rahoitusrakenne voidaan palauttaa. Kyseessä ovat joko velat SNCB:lle, jotka muunnetaan pääomaksi (60 miljoonaa euroa), ja niihin liittyvät korot (8 miljoonaa euroa) tai ajanjaksolla 2003–2005 irtisanotut pankkiluotot ([...] miljoonaa euroa) taikka ennakoitu nykyisten takausten ja luottojen siirto Yvanille ([...] miljoonaa euroa).

    (d)

    Käyttöpääoman tarpeen väheneminen johtuu ryhmän ja sen asiakkaiden ja tavarantoimittajien välisten liikesuhteiden hallinnon tehostamisesta, ja se pienentää rakenneuudistuskustannuksia.

    (249)

    ABX-ryhmä on ottanut käyttöön tietyn määrän omia varojaan tai ulkopuolelta markkinaehtoisesti saatuja varoja rahoittaakseen nämä toimenpiteet. Varat on saatu ensisijaisesti myymällä varallisuutta kolmansille osapuolille (24,2 miljoonaa euroa), jo kuvatulla tavalla ostamalla rakenneuudistuksessa olevien yksiköiden toimintoja ABX-yhtiön terveille yksiköille tai ABX-WW-holdingyhtiölle (22,6 miljoonaa euroa) tai luopumalla saatavista sekä ryhmän terveiden osapuolten myöntämällä rahoituksella (10,6 + 6 miljoonaa euroa). Nämä ryhmän terveiden toimintojen myönnytykset merkitsevät todellista panostusta edunsaajalta, joka on ryhmä kokonaisuudessaan. Tähän on lisättävä Yvanin tuoma rahoitus ([...] miljoonaa euroa). Oman rahoitusosuuden kokonaismäärä on [...] miljoonaa euroa.

    (250)

    Edellä olevasta analyysista selviää, että edunsaajan oman rahoituksen osuus on ainakin 43,4 prosenttia rakenneuudistuksen tarpeesta. Tässä tapauksessa komissio katsoo, että alle 50 prosentin omarahoitusosuus voidaan hyväksyä erityisesti seuraavista syistä: rakenneuudistuksen taustalla olevat erityiset vaikeudet (siitä riippuu suoraan 13 000 työpaikkaa Euroopassa); kapasiteetin vähennyksen merkittävyys (vähennys on jopa 50 prosenttia, ja se koskee etupäässä lyhyellä aikavälillä tuottoisia toimintoja); riski, jonka lisävähennykset saattaisivat aiheuttaa ABX-WW:n kansainvälisten kuljetusten logistiikkaverkostolle; se että alkuperäinen ilmoitus on tehty vuoden 1999 suuntaviivojen voimassaoloaikana, jolloin ei vaadittu vähimmäisosuutta; ABX-WW:n yksityistäminen, joka on myöskin ryhmän elinkelpoisuuden kannalta ratkaiseva tekijä ja varmistaa, ettei ryhmälle tulevaisuudessa anneta tukia.

    (251)

    Muutkin tekijät osoittavat, että markkinat uskovat elinkelpoisuuden palautumiseen vuoden 2004 suuntaviivojen mukaisesti. Komissio muistuttaa esimerkiksi, että ABX-ryhmä pystyi saamaan rahoituslaitokselta [...] miljoonan euron kassalimiittiluoton, jonka SNCB takasi. Sitä ei varovaisuussyistä ole otettu huomioon laskettaessa edellä edunsaajan rahoitusosuutta, koska komissio ei ole voinut täysin varmasti sulkea pois mahdollisen tuen muodostumista pankille ja SNCB:lle maksettujen palkkioiden osalta. Lisäksi yksityiset pankit myöntävät edelleen ABX-ryhmälle ilman tukea tai julkista takausta merkittäviä määriä lyhytaikaisia luottoja.

    (252)

    Komissio arvioi siten, että ehto, jonka mukaan tuki on rajoitettava välttämättömään ja yrityksen on merkittävällä tavalla osallistuttava rakenneuudistuksen kustannuksiin omilla varoillaan, on tarkistettu.

    6.2.5.   Ainutkertaisen tuen periaate

    (253)

    Komissio muistuttaa, että ABX-verkosto on perustettu vuodesta 1998 eikä komissio ole ennen tätä päätöstä hyväksynyt tälle verkostolle myönnettäviä rakenneuudistustukia.

    (254)

    Komissio katsoo lisäksi, että ABX-ryhmän suunniteltu yksityistäminen paitsi takaa sen pysyvän elinkelpoisuuden, myös takaa, että ainutkertaisen tuen periaatetta noudatetaan, sillä ei ole todennäköistä, että yksityiseksi muuttuneeseen yritykseen ohjataan uusia julkisia varoja.

    6.2.6.   Päätelmä

    (255)

    Edellä sanotun perusteella komissio päättelee, että tuet, jotka SNCB on rakenneuudistuksen puitteissa myöntänyt ABX-ryhmälle, ovat sekä vuoden 1999 että 2004 suuntaviivojen perusteiden mukaisia ja ovat näin ollen perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan mukaisia. Erityisesti todetaan, että ABX-ryhmän terveet osat ovat merkittävällä tavalla osallistuneet vaikeuksissa olevien yksiköiden rahoittamiseen, ja tämän rahoitusosuuden lisäksi ryhmä on merkittävällä tavalla vähentänyt kapasiteettiaan vastasuoritteeksi tuesta. Lisäksi ABX-ryhmän yksityistämisen ansiosta on mahdollista varmistaa ryhmän elinkelpoisuus tulevaisuudessa ja ehkäistä mahdolliset uudet valtiontuet ryhmän hyväksi.

    (256)

    Komissio muistuttaa lopuksi, että komissio ilmoitti asiassa nro N 386/2004 antamassaan päätöksessä poliittisista suuntaviivoista, joissa käsitellään valtiontukia rautatiealalla. Suuntaviivoissa pohditaan laaja-alaisesti sitä, minkälaisia ongelmia aiheuttaa rajaton takaus, josta rautatieyritykset nauttivat useassa jäsenvaltiossa.

    ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

    1 artikla

    1.   Tässä päätöksessä tutkitut tuet, jotka Société nationale des chemins de fer belges (SNCB) on myöntänyt ABX Logistics -ryhmän rakenneuudistukseen, soveltuvat yhteismarkkinoille edellyttäen, että 2 artiklassa säädetyt ehdot täytetään.

    2.   Rahoitus, jonka SNCB on käyttänyt rahoittaakseen irtautumisen osasta ABX Logistics (France) -tytäryhtiötä, ja muut tässä päätöksessä tutkitut rahoitukset, erityisesti vuonna 2001 toteutetut investoinnit ja rinnakkaiset rahoitusosuudet, eivät muodosta valtiontukea.

    2 artikla

    Komissio asettaa 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rakenneuudistustukien hyväksymisen ehdoksi ABX Logistics -ryhmän myynnin [...] kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantopäivästä markkinahinnalla jatkajalle, jolla ei ole juridista sidettä SNCB:hen, sekä noudattaen mahdollisen ostajan ehdottamiin hankintaehtoihin ja rahoitukseen liittyviä sitoumuksia siten kuin ne on kuvattu tässä päätöksessä.

    3 artikla

    Belgia ilmoittaa komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksi antamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

    4 artikla

    Tämä päätös on osoitettu Belgian kuningaskunnalle.

    Tehty Brysselissä, 7. joulukuuta 2005.

    Komission puolesta

    Jacques BARROT

    Varapuheenjohtaja


    (1)  EUVL C 9, 14.1.2004, s. 12.

    (2)  Ks. alaviite 1.

    (3)  EUVL C 142, 11.6.2005, s. 2.

    (4)  Tavoitteena oli muodostaa yhtenäinen ja autonominen ryhmä (i), helpottaa ryhmän eri yksiköiden välistä synergiaa (ii) ja mahdollistaa pääoman avaaminen teolliselle sijoittajalle tai ulkopuoliselle rahoittajalle (iii).

    (5)  Kyseessä oli kolmen tytäryhtiön (Rheinkraft, Safety First ja Worldpack) myynti, mikä edustaa 98,5 miljoonan euron liikevaihtoa, sekä toimipaikkojen sulkeminen: seitsemän toimistoa ja kolme varastoa Saksassa, neljä toimistoa Ranskassa ja kaksi toimistoa Alankomaissa. Lisäksi toteutettiin rakennusten ja muun käyttöomaisuuden sale & rent-back -toimintoja (myyntiä ja takaisinvuokrausta).

    (6)  Nämä toimenpiteet oli tarkoitus toteuttaa ensisijaisesti parantamalla tuottavuutta (siten että henkilöstön vähennys vastaisi kolmessa rakenneuudistukseen kuuluvassa maassa n. 690:tä henkilötyövuotta toimistojen lakkauttamisen vaikutus mukaan luettuna) (1), pienentämällä kustannuksia (2) ja neuvottelemalla uudelleen vuokrasopimuksia (3).

    (7)  Katso lukua ”l enjeu financier en chiffres” (rahoitustiedot numeroina).

    (8)  Katso lukua ”l enjeu financier en chiffres” (rahoitustiedot numeroina).

    (9)  Katso lukua ”l enjeu financier en chiffres” (rahoitustiedot numeroina).

    (10)  Jacobs Consultancy: Capacity of ABX Logistics and Sernam markets, final report, toukokuu 2004.

    (11)  Belgian viranomaisten kirje 24.2.2005, s. 13.

    (12)  Vaikkakin äskettäinen laajentuminen näyttää väliaikaisesti helpottaneen tilannetta. Kuitenkin se seikka, että monet kuljetusalan yritykset näyttävät ostavan tavaroiden tieliikennekuljetukset uusista jäsenvaltioista tulevilta halvemmilta liikenteenharjoittajilta, voimistanee edelleen hintakilpailupainetta maantieliikennemarkkinoilla.

    (13)  Luottamuksellisia tietoja.

    (14)  Tarkka luku on poistettu ja korvattu tällä maininnalla.

    (15)  Erityisesti Belgian viranomaisten 23.12.2003 päivätty kirje, kirjattu 29.12.2003 nrolla A/36804 ja 20.6.2003 nrolla A/23465 kirjattu kirje.

    (16)  Belgian tilintarkastustuomioistuimen (Cour des comptes) kertomus, 18.5.2001, s. 221.

    (17)  Belgian viranomaisten kirje, kirjattu 20.6.2003 numerolla A/23465.

    (18)  Belgian viranomaisten kirje 29.8.2003, kirjattu 29.8.2003 numerolla GAB. Loyola de Palacio Entrada no 2805, s. 12.

    (19)  Sisältää Wegtransportin hankintaan liittyvän liikevaihdon.

    (20)  Sisältää Wegtransportin hankintaan liittyvän liikevaihdon

    (21)  Kirjattuja tietoja ei käytettävissä. Jälkikäteen tehty arvio perustuu (1) [...] %:n bruttokäyttökatteeseen 2003 sekä (2) liikevaihdon ja tuloksen vuosittaiseen [...] %:n kasvuun vuodesta 2004.

    (22)  Kirjattuja tietoja ei käytettävissä. Jälkikäteen tehty arvio perustuu (1) [...] %:n bruttokäyttökatteeseen 2004 ja [...] %:n bruttokäyttökatteeseen 2005 sekä (2) liikevaihdon ja tuloksen vuosittaiseen [...] %:n kasvuun vuodesta 2004.

    (23)  [...] % liikevoiton perusteella.

    (24)  Johdon syyskuussa 2002 laatima talousarvio.

    (25)  Muunnetaan pääomaksi 91,6 M€ + annetaan käyttöön lisävaroja 140 M€, josta myönnetään tytäryhtiölle 21 M€:n aliarvostus.

    (26)  Kyseessä ovat erityisesti tämän lain 2, 3, 8, 12 ja 41 artikla.

    (27)  Belgian toimittamien tietojen mukaan hallintoneuvoston jäseneksi ei voida valita henkilöä, jolla on jokin seuraavista valtuutuksista tai toimista: Euroopan parlamentin jäsen, lakiasäätävän kamarin jäsen (Belgian parlamentissa), ministeri tai valtiosihteeri, Belgian jonkin kieliyhteisön tai alueen neuvoston tai hallituksen jäsen, maaherra, pysyvän maakuntavaltuuston jäsen ja SNCB:n henkilöstön jäsen.

    (28)  Belgian tilintarkastustuomioistuimen (Cour des comptes) mukaan (s. 46): Hallintoneuvoston jäsenen erottaminen edellyttää nykyisin hallintoneuvoston puoltavaa lausuntoa, joka on annettu kahden kolmasosan äänienemmistöllä.

    (29)  Cour des comptes: Le bon emploi des deniers publics par la S.N.C.B. (Julkisten varojen moitteeton käyttö SNCB:ssä). Edustajainhuoneen 11.5.2000 antaman päätöslauselman johdosta toteutettu tilintarkastus. Bryssel, toukokuu 2001.

    (30)  Belgian tilintarkastustuomioistuimen (Cour des comptes) kertomus, 18.5.2001, s. 142.

    (31)  Belgian tilintarkastustuomioistuimen (Cour des comptes) kertomus, 18.5.2001, s. 151.

    (32)  Belgian tilintarkastustuomioistuimen (Cour des comptes) kertomus, 18.5.2001, s. 142.

    (33)  Belgian tilintarkastustuomioistuimen (Cour des comptes) kertomus, 18.5.2001, s. 141.

    (34)  Belgian tilintarkastustuomioistuimen (Cour des comptes) kertomus, 18.5.2001, s. 154.

    (35)  Belgian tilintarkastustuomioistuimen (Cour des comptes) kertomus, 18.5.2001, s. 154.

    (36)  Belgian tilintarkastustuomioistuimen (Cour des comptes) kertomus, 18.5.2001, s. 152.

    (37)  Belgian tilintarkastustuomioistuimen (Cour des comptes) kertomus, 18.5.2001, s. 150.

    (38)  Belgian tilintarkastustuomioistuimen (Cour des comptes) kertomus, 18.5.2001, s. 153.

    (39)  Belgian tilintarkastustuomioistuimen (Cour des comptes) kertomus, 18.5.2001, s. 153.

    (40)  Saatavissa Internet-sivustolta: ”http://www.belgium.be/”.

    (41)  Belgian viranomaisten kirje 29.8.2003, kirjattu 29.8.2003 numerolla GAB. Loyola de Palacio Entrada no 2805, s. 4.

    (42)  NERAn raportti, s. 58.

    (43)  NERAn mukaan (liite D.1, s. 7) velkojen suhde omiin varoihin kehittyy siten, että vuosina 1997, 1998 ja 1999, se on 0,6, vuonna 2000 0,8 ja vuonna 2001 1,0.

    (44)  Vuosina 1998–2001 SNCB sisällytti edellä mainittuun suhdelukuun vuoden kuluessa erääntyvät pitkäaikaiset rahoitusvelat, mikä selittää 90 ja 80 prosentin välisen eron vuodella 2001 sekä eron seuraavina vuosina.

    (45)  Keskittäminen toteutettiin 29.12.2003, lukuun ottamatta ABX LOGISTICS (France) S.A:n kansainvälisiä toimintoja, jotka siirrettiin joulukuun 2004 lopussa. Belgian viranomaisten mukaan nämä toiminnat ovat kannattavia tai lähellä kannattavuutta. Kyseiset yksiköt ovat ABX LOGISTICS Air&Sea (France) SAS, ”Road International”, Mitjaville S.A.S. ja Lacombe Transports Internationaux Sarl.

    (46)  Air&Sea-toiminnat Belgiassa, Aasiassa ja Amerikassa on jo keskitetty ABX-Air&Sea-yhtiöön. Air&Sea-toiminnat Alankomaissa liitettiin mukaan tammikuun 2005 alussa. Saksan Air&Sea-toimintojen siirtämistä on lykätty kahdesta syystä: i) On ilmennyt, että siirto tuottaisi [...] miljoonan euron kirjanpidollisen voiton ABX LOGISTICS (Deutschland) GmbH:n tileihin siirtovuonna, mutta aiheuttaisi sen jälkeen toistuvan yli [...] miljoonan euron negatiivisen kassavirran vuodessa. ii) Operaation takia ABX LOGISTICS (Deutschland) GmbH menettäisi ne rahavarat, jotka näihin toimintoihin liittyvien saatavien arvopaperistamisohjelma tuottaa, eli [...] miljoonaa euroa. Nämä varat olisi saatava muista rahoituslähteistä, mikä on mahdotonta niin kauan kuin yhtiön taserakennetta ei ole saatu vahvistettua.

    (47)  Belgian viranomaisten kirje 9.6.2005. Kyseessä ovat ajantasaistetut tiedot, jotka saattavat poiketa tammikuun 2005 ennusteista.

    (48)  Lähde: Collis D., Young D. ja Goold M., ”The Size, Structure and Performance of Corporate Headquarters”, Harvard Business School Strategy Working Papers Series, 2003; ABX LOGISTICS.

    (49)  Belgian viranomaisten kirje 14.1.2005, s. 23.

    (50)  Belgian viranomaisten kirje 24.2.2005, s. 12.

    (51)  Belgian viranomaisten kirje 24.2.2005, s. 12.

    (52)  Belgian viranomaisten kirje 9.6.2005, s. 18.

    (53)  Belgian viranomaisten kirje 9.6.2005, kirjattu 16.6.2005 numerolla 15050, s. 18.

    (54)  Belgian viranomaisten kirje 2.9.2005.

    (55)  Belgian viranomaisten kirje 9.6.2005, kirjattu 16.6.2005 numerolla 15050, s. 22.

    (56)  [...].

    (57)  [...].

    (58)  [...].

    (59)  Belgian viranomaisten kirje 9.6.2005, kirjattu 16.6.2005 nrolla 15050, s. 22.

    (60)  Belgian viranomaisten kirje 9.6.2005, liite C 4.

    (61)  Belgian viranomaisten kirje 9.6.2005, kirjattu 16.6.2005 numerolla 15050, s. 22.

    (62)  [...]

    (63)  Belgian viranomaisten kirje 9.6.2005, liite C 4.

    (64)  Asia C 303/88, Italian tasavalta vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (Eni-Lanerossi), Oikeustapauskokoelma 1991, s. I-1433, 21 kohta.

    (65)  Belgian viranomaisten kirje 9.6.2005, kirjattu 16.6.2005 numerolla 15050, s. 21.

    (66)  Belgian viranomaisten kirje 2.9.2005, s. 6.

    (67)  Komission tiedonanto ”Rakenneuudistukset ja työllisyys — Rakenneuudistusten ennakointi ja tukeminen työllisyyden kehittämiseksi: Euroopan unionin tehtävät”, KOM(2005) 120 lopullinen, s. 2–3.

    (68)  Komission saamien tietojen mukaan kyseessä on ensisijaisesti varastopinta-ala.

    (69)  Belgian viranomaisten toimittama taulukko.

    Lähde: WWW-sivustot, arviot ABX LOGISTICS

    (70)  Belgian viranomaisten kirje 9.6.2005, s. 26.

    (71)  Belgian viranomaisten kirje 9.6.2005.

    (72)  Vaikkakaan edellä mainitut osapuolet eivät ole yksittäin esittäneet kaikkia jäljempänä esitettyjä perusteita, niissä tiivistetään kuitenkin tämän kommenttien antajien ryhmän esittämät olennaiset tekijät.

    (73)  Vaikkakaan edellä mainitut osapuolet eivät ole yksittäin esittäneet kaikkia jäljempänä esitettyjä perusteita, niissä tiivistetään kuitenkin tämän kommenttien antajien ryhmän esittämät olennaiset tekijät.

    (74)  Ziegler-ryhmän hallintoneuvoston puheenjohtajan 18.8.2005 päivätyn kirjeen mukaan Robert Zieglerillä ei ole valtuuksia yksin esittää komissiolle huomautuksia Ziegler-ryhmän tai Ziegler S.A.:n puolesta.

    (75)  Vaikkakaan edellä mainitut osapuolet eivät ole yksittäin esittäneet kaikkia jäljempänä esitettyjä perusteita, niissä tiivistetään kuitenkin tämän kommenttien antajien ryhmän esittämät olennaiset tekijät.

    (76)  Vaikkakaan edellä mainitut osapuolet eivät ole yksittäin esittäneet kaikkia jäljempänä esitettyjä perusteita, niissä tiivistetään kuitenkin tämän kommenttien antajien ryhmän esittämät olennaiset tekijät.

    (77)  Belgian viranomaisten kirje 29.8.2003, s. 16.

    (78)  Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, annettu 21.3.1990, asiassa C-142/87, Belgia vs komissio, ns. Tubemeuse-asia (Kok. s. I-959, 35 kohta).

    (79)  Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, annettu 16.5.2002, asiassa C-482/99, Ranska vs komissio, ns. Stardust Marine -asia (Kok. s. I-4397, 37 kohta).

    (80)  Esimerkkinä voidaan mainita [...] peruspisteen hinta, jonka yksi ABX:n tytäryhtiö maksaa pankeilleen pankkitakauksesta.

    (81)  KPMG: Project Yvan — Valuation summary, Presentation to NMBS/SNCB Holding NV/SA, 26. toukokuuta 2005, versio 2.2.

    (82)  EYVL C 288, 9.10.1999, s. 2.

    (83)  EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.

    (84)  Päätös 21.1.2003, nro C(2003) 245 lopullinen: Valtiontuki N 769/2002, Tuki ABX Logistics -yhtiön pelastamiseksi (tytäryhtiöt F, D ja NL sekä ryhmä). Julkaistu komission WWW-sivustolla seuraavassa osoitteessa: http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids/transports-2002/n769-02-fr.pdf (vain ranskan kielellä).


    Top